Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 14.12. 2016
Julkaisuvapaa heti

Sarkomaa: valtiovarainvaliokunta teki merkittävät lisäpanostukset sote-tutkimukseen 
Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa iloitsee lisäpanostuksesta sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukseen. Sarkomaa on valtiovarainvaliokunnan kunta-ja terveysjaoston jäsen ja vastasi kokoomuksessa STM:n pääluokan neuvotteluista.
- Tämä oli kokoomuksen tärkeä tavoite. Tavoitteemme kasvattaa yliopistotasoisen terveydenhuollon tutkimukseen määrärahoja toteutui. Sovittu 5 miljoonan euron lisäys on tuntuva nostaen ensi vuoden määrärahan 20 miljoonaan euroon, sanoo Sarkomaa.
Kyseinen määräraha on vähentynyt merkittävästi hallitusten ja ministerien vaihtuessa. 2000-luvun alkuvuosina määräraha oli vielä noin 60 milj. euroa.
- Suomi on pitkään ollut esimerkiksi syöpähoidoissa maailman kärkeä. Nyt kliinisen lääketieteen taso on vaarassa heikentyä, mihin merkittävänä syynä on tutkimusrahoituksen väheneminen. Pidän tilannetta erittäin vakavana, Sarkomaa sanoo.
Terveydenhuollon yksiköissä tehtävä tutkimustyö parantaa merkittävästi hoitotuloksia ja tuo pitkällä aikavälillä tuntuvia kustannussäästöjä. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on 11 vuoden aikana otettu käyttöön yli 700 omaan tutkimustyöhön perustuvaa taudinmäärityksen tai hoidon parantamista.
- Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa ja siksi määrälisäys oli välttämätön. Olen iloinen myös siitä, että myös hoitotyön tutkimukseen suunnattiin suoraan 250 000 euroa. Hoitotyöllä on keskeinen asema terveydenhoidossa ja sen vaikuttavuudella on suuri merkitys arvioitaessa hoidon tuloksia. Pidin olennaisena, että edellytimme hoitotyön tutkimuksen rahoituksen saattamista kestävälle pohjalle, Sarkomaa kertoo.
Miljoonan euron lisäys tehtiin myös sosiaalialan kehittämiskeskusten määrärahaan. Sarkomaa korostaa sosiaalialan osaamiskeskusten osaamista ja merkitystä sote-uudistuksessa, jossa palvelujärjestelmän muutospaineet ovat poikkeuksellisen suuret. Tutkittua tarvitaan tietoa mm. palveluiden vaikuttavuudesta, palvelutarpeen arvioinnista sekä palveluiden kustannustehokkaasta järjestämisestä.
Valiokunnassa linjasimme, että jatkossa olisi perusteltua pohtia osaamiskeskusten kansallista erikoistumista ja yhteistyötä niiden resurssien tehokkaan käytön ja tutkimuksen laadun varmistamiseksi.
- Pidin myös välttämättömänä, että vaadimme sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä huolehdittavan siitä, että sosiaalialan tutkimuksen ja yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen, mukaan lukien hoitotyön tutkimuksen, voimavarat turvataan. Valiokunnan yhteisellä lausumalla lähetimme vahvan viestin hallitukselle tutkimuksen merkityksestä, päättää Sarkomaa.
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

 

Julkaistu

Tiedote 13.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa: Perhevapaauudistusta ei saa pallotella seuraavalle hallitukselle

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa pitää tervetulleena, että Keskusta on ottanut askeleen eteenpäin ja valmis aloittamaan perhevapaauudistuksen valmistelun. Keskusta on tänään esitellyt perhepoliittisia linjauksia. Keskusta haluaa uudistaa perhevapaajärjestelmän vaalikaudella 2019–2024. Kokoomus on esittänyt perhevapaauudistuksen käynnistämistä toistuvasti.

- On pakko kysyä, miksi muutoin uudistustahtoisen hallituksen perheministerin ja pääministerin salkun omaava suurin puolue haluaa siirtää kaikkia lapsiperheitä koskevan ja kipeästi kaivatun uudistuksen seuraavalle hallitukselle?

Sarkomaa kirittää Keskustaa ja koko hallitusta priorisoimaan perhevapaauudistuksen niin, että jo tämä hallitus ehtisi asiassa edetä. Sarkomaa toivoisi, että työ käynnistettäisi heti, että jo puolivälitarkastuksessa voitaisiin linjata perhevapaauudistuksen päälinjat.

- Kyse on lapsen edusta, tasa-arvoisesta vanhemmuudesta ja työelämästä sekä perheiden hyvinvoinnin edistämisestä, mutta myös hallituksen olennaisen tavoitteen eli työllisyyden edistämisestä, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa, että naisten työllisyysasteen koheneminen ja perhevapaiden nykyistä tasaisempi käyttäminen johtaisi ennen pitkää myös Suomen kilpailukyvyn nousuun. Akavan mukaan prosentin kasvu 22-44-vuotiaiden naisten työllisyysasteeseen merkitsisi melkein 10 000 naisen työllistymistä. Suomella ei ole varaa olla uudistamatta aikansa elänyttä perhevapaauudistusta. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet, vanhemmuudessa isät ja äidit.

Sarkomaa toteaa, ettei pidä mennä työmarkkinajärjestöjen selän taakse ja viittaa Keskustan päivän linjauksiin. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat kaikki ilmoittaneet tahtonsa edetä viivytyksettä perhevapaiden uudistamisessa ja ovat myös esittäneet omia valmiita malleja. Keskustan mallissa on paljon samoja elementtejä, joita Kokoomus on jo linjannut.

- Tämä pitäisi kannustaa hallitusta ripeään uudistuksen valmisteluun. Yhteisiä linjoja ovat mm. vanhempien joustavampi mahdollisuus käyttää perhevapaita ja isien vanhempainvapaakiintiöiden pidentäminen. Mahdollisuuksia erilaisiin työn ja perheen yhteensovittamistapoihin on luotava perhevapaiden aikana, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaasta perhevapaajärjestelmä on modernisoitava lisäksi vastaamaan monimuotoisten perheiden, kuten adoptio-, yksinhuoltaja- ja sateenkaariperheiden, tarpeisiin.

- On hyvä, että Keskusta on valmis tarkastelemaan myös kotihoidontukea. Osana uudistusta on katsottava myös koko päivähoidon- ja varhaiskasvatuksen kokonaisuus, mukaan lukien kotihoidontuki, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Puh. 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 9.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen sote-kolmikko: Varsin tuore eläkeratkaisu takaa oikeudenmukaisen ja kestävän eläkejärjestelmän

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa ja Sari Raassina eivät pidä ex-kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd.) masinoiman kansalaisaloitteen tavoitteita poistaa taitettu indeksi eläkkeistä oikeana keinona huolehtia kestävästä ja oikeudenmukaisesta eläkejärjestelmästä. Kokoomusedustajat pitävät Kiljusen ajamaa aloitetta vastuuttomana ja lyhytnäköisenä ehdotuksena.

- Jos kansalaisaloite indeksin muuttamiseksi hyväksyttäisiin, kuilu eri ikäluokkien välillä kasvaisi ja eläkerahastot olisivat syöty 2060-luvulla. Varojen loppuessa työeläkemaksu tulisi nostaa yhtä suureksi kuin työeläkemeno. Eläketurvakeskuksen arvion mukaan yksityisen sektorin työeläkemaksu olisi tällöin noin 38 % palkoista. Vaihtoehtoisesti eläkkeitä tulisi tuolloin leikata noin 30 %. Tai jos rahastoja ei käytettäisi ja maksuja korotettaisiin tasaisesti, nousisi työeläkemaksu nykyisestä 24,4 prosentista noin kuusi prosenttiyksikköä yli 30 prosenttiin. Tässä vaihtoehdossa heikennettäisiin myös Suomen kustannuskilpailukykyä sekä ostovoimaa, Sarkomaa toteaa.

- Kiljusen aloite romuttaisi eläkejärjestelmän kestävyyden, syöden nykyisten nuorten ikäluokkien vanhuudenturvan eikä kuitenkaan auttaisi köyhimpiä eläkeläisiä. Pienituloisten eläkkeensaajien ostovoimasta huolehditaan parhaiten varmistamalla takuueläkkeen riittävyys elämiseen. Haluamme, että takuueläkkeen tasoa nostetaan tulevina vuosina. Seuraavan kerran takuueläkkeeseen tulee tasokorotuksena 8 euroa vuonna 2018, Lauslahti toteaa.

- Varsin tuore, laajalla konsensuksella sovittu eläkeratkaisu turvaa eläkkeiden kehityksen ja ostovoiman, sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden sekä eläkerahastojen riittävyyden jatkossakin. Siitä on syytä pitää kiinni, Raassina sanoo.

Lisätietoja:
Sanna Lauslahti
050-5122380

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sari Raassina
050 523 2808

Julkaistu

On ilouutinen, että sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) kaavailulle säästötoimenpiteelle pienentää hoitajamitoitusta on nyt hallituksessa löydetty parempi vaihtoehto. Tämä oli viisas päätös, jonka eteen tein paljon töitä yhdessä muiden hallituspuolueiden sosiaali- ja terveysvaliokuntavastaavien kanssa. Päätös tarkoittaa, että tilanne säilyy nykyisellään hoitajamäärän osalta.

Päätös oli välttämätön ikäihmisten hyvän hoidon turvaamiseksi ja myös arvostuksen osoitus hoitotyöntekijöiden tekemää tärkeää työtä kohtaan. Päätöksellä korostetaan ikääntyneiden hyvän hoivan tärkeyttä. Se on myös positiivinen viesti hoitotyön koulutukseen hakeutumista pohtiville.

Henkilöstön tarpeen arviointi on kiinteä osa hoitotyön kokonaissuunnittelua ja johtamista. Sopiva henkilöstömitoituksen taso vaihtelee muun muassa hoidettavien toimintakyvyn ja hoitoisuuden, henkilöstön koulutuksen ja osaamisen ja hoitoympäristön fyysisten tilojen mukaan, joten yksi luku ei sovi suoraan kaikkiin hoitoa tarjoaviin yksiköihin.

Sosiaali- ja terveysministeriö uudistaa laatusuositusta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Tätä työtä tehdään nyt uudistetulta pohjalta. Edessä on vielä iso työ, joka on tehtävä huolella.

Sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön osaaminen ja samalla teknologian uudet mahdollisuudet sekä parhaat käytännöt on saatava nykyistä joustavammin varmistamaan ikäihmisten hyvää hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta. Erityisen tärkeää on hyödyntää geriatrinen osaaminen. Geriatrista osaamista on syytä hyödyntää ikäihmisten palvelujen kehittämisen lisäksi laajasti myös kotikaupunkimme kehittämisessä.

Vanhuspalvelulain mukaan henkilöstön mitoituksen perusteena on aina oltava asiakkaiden hoidon ja palvelujen tarve. Nyt tehtävän muutoksen tavoite joustavoittaa toimintaa niin, että asiakkaiden hoitoisuus ja siinä tapahtuvat muutokset otetaan paremmin huomioon.

Hallitusohjelman mukaisille sovituille säästöille etsitään vaihtoehtoisia toteutustapoja, jotka varmistavat hallituksen sovitun talouslinjan ja valtion talouden kehyksissä pysymisen. Tämä on myös tärkeää. Johtamani Kokoomuksen sosiaali- ja terveysvaliokuntatyöryhmä vaikuttaa aktiivisesti vanhuspalveluiden laatusuosituksen valmisteluun. Kuulin asian tiimoilta myös kaupunkimme geriatreja.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan myös kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Tiedote 7.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Hallituspuolueiden sosiaali- ja terveysvaliokunnan vastuukansanedustajat: Yksinhuoltajaisien asemaan merkittävä parannus

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituksen valiokuntavastaavat Arja Juvonen (PS), Hannakaisa Heikkinen (Kesk.) ja Sari Sarkomaa (Kok.) pitävät välttämättömänä korjata pitkään epäkohdaksi tiedetyn isiä eriarvoistavan lain kohdan.

Valiokunta korjaa sosiaaliturvassa olleen epäkohdan, joka on jättänyt tietyn ryhmän yksinhuoltajiksi päätyneistä vauvaikäisten lasten isistä ilman vanhempainrahaa. Kyse on isistä, jotka eivät ole asuneet tai olleet aviossa lapsen äidin kanssa missään vaiheessa. Se on ollut peruste tuen epäämiselle.

”Vuosittain kymmenkunta isää saa vauvan heti syntymän jälkeen hoidettavakseen ilman että on ollut vakituista suhdetta äitiin. Vaikka ei ole kysymys suuresta joukosta isiä, on jokainen tällainen tilanne taloudellisesti mahdoton ja vaikeuttaa merkittävällä tavalla pienestä vauvasta huolehtimista."

”Uudistus on tärkeä ennen kaikkea lapsen näkökulmasta. Yksinhuoltajavanhempi ansaitsee kaiken saatavissa olevan tuen, jotta lapsi saa parhaan mahdollisen alun elämälle.”

”Uuden lain myötä lapsen biologinen isä on vauvaa kotona hoitaessaan aina oikeutettu niin vanhempain- kuin isyysvapaaseen normaaleine korvauksineen. Tämä on tärkeä parannus.”

”Lakiuudistus tuo kaikki yksinhuoltajat sosiaaliturvan näkökulmasta samalle viivalle. Tällaisten epäkohtien tunnistaminen on tärkeää. Tämä myös osoittaa, kuinka vaikeaa lakien säätäminen on.”

Perheitä on erilaisia, mutta perheet ovat samanarvoisia. Valiokunnan mielestä lainsäädännön muutostarpeita tulee arvioida myös jatkossa niin, että perheiden erilaiset elämäntilanteet huomioitaisiin yhdenvertaisella tavalla. Perhe-etuusjärjestelmän muutostarpeiden selvittämiseen valiokunta esittää mietinnössä myös seuraavaa lausumaa: Sosiaali- ja terveysvaliokunta edellyttää, että hallitus jatkaa sosiaali- ja terveysministeriössä tehdyn selvitystyön pohjalta erilaisten perheiden perhevapaajärjestelmän ja siihen liittyvän lainsäädännön kehittämistä, jotta perheiden erilaiset elämäntilanteet huomioitaisiin yhdenvertaisella tavalla.
Lisätietoja:

Kansanedustaja Arja Juvonen (PS)

050-531 1108

Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (Kesk.)

050-512 2886

Kansanedustaja Sari Sarkomaa (Kok.)

050-511 3033

Julkaistu

Tiedote 2.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Robotiikalle raivattava tilaa sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa kirittää hallitusta valmistelemaan ripeästi toimia, joilla vauhditetaan teknologian ja robotiikan käyttöönottoa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sarkomaa tukee ehdotusta valmistella sosiaali- ja terveysalan strategia robotiikalle ja digitalisaatiolle.

- Tämä on välttämätöntä valtioneuvoston kesällä tekemän periaatepäätöksen toimeenpanoksi älykkäästä robotiikasta ja automaatiosta. Suomessa on erinomaiset edellytykset robotisaatiokehityksen kärkimaaksi, mutta olemme tällä hetkellä jäämässä muista edelläkävijämaista jälkeen, sanoo Sarkomaa.

- Hallituksen on kiireesti arvioitava, mitkä säädökset ja rakenteet estävät robotiikan ja uuden teknologian käyttöä, jatkaa Sarkomaa.

Kansanedustaja pitää tärkeänä, että vanhustenhuollon laatusuosituksien uudistamisessa vauhditetaan teknologian hyödyntämistä vanhustenhoidon hoivan ja kuntoutuksen laadun varmistamisessa. Teknologia on mittava mahdollisuus muuttaa työnteon tapoja ja sisältöä sekä lisätä hoidon laatua, mielekkyyttä ja tuottavuutta. Robotiikka, automatiikka ja digitalisaatio mahdollistavat hoitajien työajan käyttämisen ihmisen välittömään hoitoon.

Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (Eva) julkaisemassa Robotit töihin -raportissa arvioitiin, että robotiikkaa ja automatiikkaa hyödyntämällä voitaisiin tehdä ainakin 20 prosenttia sairaaloiden sairaanhoitajien ja vanhusten pitkäaikaishoidon lähihoitajien työtehtävistä. Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä varsinkin hoiva-ala on yksi robotiikan suurimpia lähitulevaisuuden sovellusalueita.

- Koulutetun hoitohenkilöstön tarpeen vähenemistä ei ole näköpiirissä vaan päinvastoin. Väestön ikääntyessä hoidon, hoivan sekä kuntoutuksen tarve kasvaa. Vuoteen 2026 mennessä esimerkiksi vanhusten hoivapalvelujen on arvioitu kasvavan jopa 20 prosenttia, muistuttaa Sarkomaa.

Sarkomaa nostaa esille, että teknologinen kehitys ei ole pelkästään ihmistyötä korvaavaa, vaan sen aikana ihmisille syntyy uusia töitä ja työtehtäviä. Jo nyt robotit jakavat mm. lääkkeitä, annostelevat ruokaa ja osallistuvat potilassiirtoihin. Lisäksi on olemassa kuntoutusrobotteja ja robotteja, jotka pitävät seuraa muistisairaille ja muistuttavat arjen toimintojen huolehtimisessa. Terveysteknologian ja robotiikan kehitys on myös huomioitava alan koulutuksessa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa jätti 1.12.2016 kirjallisen kysymyksen robotiikan hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Puh. 050 511 3033

Julkaistu

Muistiliiton liittovaltuusto vahvisti vuoden 2017 hallituksen

Muistiliiton syysliittovaltuuston kokous pidettiin lauantaina 26.11.2016 Helsingissä.

– Edessä olivat vuoden 2017 haasteet, toiminta ja talous. Liittohallituksen ja toimiston valmistelu oli erinomaista ja liittovaltuuston keskustelu innostavaa. Kokous oli aktiivinen. Kiitos jäsenistölle,kertaa liittovaltuuston puheenjohtaja Pirkko Lahti.

– Toimintasuunnitelmasta 2017 syntyi innostunut keskustelu. Koko muistijärjestö on innokkaana tekemässä yhteistä työtä ja puhaltamassa yhteiseen hiileen. Muistijärjestö on nyt kehittymässä kiinteäksi osaksi palveluketjuja ja mukana esimerkiksi Suomen hallituksen koti- ja omaishoidon kärkihankkeissa, kertoo toiminnanjohtaja Eila Okkonen.

Liittovaltuusto vahvisti liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2017. Liittovaltuuston puheenjohtajiksi vuodelle 2017 valittiin jatkamaan Pirkko Lahti ja varapuheenjohtajaksi Sirpa Pietikäinen.

Liittovaltuuston valitsi yksimielisesti kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen jatkamaan liiton hallituksen puheenjohtajana vuosille 2017-2019. Liiton toiseksi varapuheenjohtajaksi valtuusto valitsi niin ikään yksimielisesti kansanedustaja, terveystieteiden maisteri Hannakaisa Heikkisen. Varapuheenjohtajana jatkaa kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa.

Sekä liittovaltuuston että hallituksen puheenjohtajat Lahti ja Mäkisalo-Ropponen totesivat, että muistityössä on tapahtunut paljon hyvää ja muistijärjestössäkin on koettu suuria onnistumisia, mutta työtä on paljon myös edessä.

– Liittovaltuuston kokouksessa kartoitimme yhteistyökumppaneita, paneudumme liiton monimuotoiseen toimintaan ja hahmottelimme muistiystävällisen Suomen aikaansaamista. Hyvän hoidon kriteerit ovat yksi monin tavoin vaikuttavista tämän vuoden aikaansaannoksista, kertaa Lahti.

– Ennaltaehkäisyn, oikea-aikaisen hoidon ja kuntoutuksen merkitys ollaan ymmärtämässä. Olemassa olevaa tietoa hyödynnetään eri kunnissa ja alueilla vielä kovin vaihtelevasti. Tavoitteenamme on muistiystävällinen Suomi, ja ensi kevään kuntavaaleissa Muistiliitto kampanjoi teemalla muistiystävällisten kotikuntien puolesta. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on  kuntien perustehtävä sote-uudistuksen jälkeenkin ja silloin aivoterveyden edistämisestä tulee kuntien keskeisiä tehtäviä, kuvaa puheenjohtaja Mäkisalo-Ropponen.

Muistiliiton hallitus v. 2017

Puheenjohtaja: kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen
I varapuheenjohtaja: kansanedustaja Sari Sarkomaa
II varapuheenjohtaja: kansanedustaja Hanna-Kaisa Heikkinen

  • varapuheenjohtaja Ulla Korpela, Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry
    • varajäsen: puheenjohtaja Kirsti Santamäki, Porin seudun Muistiyhdistys ry
  • puheenjohtaja Nyky Vanhanen, Etelä-Karjalan Muisti ry
    • varajäsen: Aira Autio, Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
  • puheenjohtaja Jukka Tikanmäki, Suomen Dementiayhdistys ry
    • varajäsen: puheenjohtaja Aila Tartia-Jalonen, Kainuun Muistiyhdistys ry
  • projektipäällikkö Merja Riikonen, Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry
    • varajäsen: varapuheenjohtaja Arja Jämsén, Pohjois-Karjalan Muistiyhdistys ry
  • varapuheenjohtaja Pekka Matala, Oulun seuduin Muistiyhdistys ry
    • varajäsen: puheenjohtaja Sirkka Koskela, Lapin Muistiyhdistys ry
  • Elina Jaakowlev-Markus, Espoon ja Kauniaisten Muistiyhdistys ry
    • varajäsen: Heimo Keskitalo, Kouvolan seudun Muisti ry
  • Jorma Lukkarinen, Keski-Suomen Muistiyhdistys ry
    • varajäsen: puheenjohtaja Markku Wulff, Pohjois-Savon Muisti ry

Julkaistu

Tiedote 1.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa ja Mäkelä odottavat hallituksen selvityksiä terveysperusteisesta valmisteverosta

Kokoomuksen kansanedustajat ja valtiovarainvaliokunnan jäsenet Outi Mäkelä ja Sari Sarkomaa pitävät tärkeänä sitä, että valtiovarainministeriössä seurataan mahdollisuuksia terveysperusteiseen valmisteveroon.

Makeisten ja jäätelön valmisteverosta ollaan luopumassa vuoden 2017 alussa. Makeisveron arvioitiin olevan EU-valtiontukisäädösten vastainen ja kokoomusedustajat pitävät tärkeänä, että sen tilalle säädettäisiin terveysperusteinen valmistevero.

Valtiovarainvaliokunta kirjasi makeisveron poistamista käsittelevässä mietinnössään, että valtiovarainministeriö selvittää mahdollisuudet sokeriveroa vastaavan valmisteveron säätämiselle. Myös sosiaali- ja terveysvaliokunta on makeisverosta antamassaan lausunnossa katsonut, että terveysperusteisen valmisteverotuksen kehittäminen tulisi aloittaa pikaisesti.

”Terveysperusteisella valmisteverolla voisi vaikuttaa erityisesti lasten ja nuorten ravitsemustottumuksiin. Nykyisin joka kymmenes leikki-ikäinen ja joka viides lapsi on ylipainoinen. Hallituksen tavoitteena on kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja, mutta valistuksen rinnalle tarvitaan myös taloudellisia ohjausmenetelmiä. Suomessa on jo tapahtunut hyvää kehitystä sen suhteen, miten kuluttajat kiinnittävät huomiota elintarvikkeiden terveysvaikutuksiin”, Sarkomaa sanoo.

”Terveysperusteinen verotus kannustaisi toivottavasti kehittämään terveellisempiä tuotteita, mikä voisi luoda uusia vientivaltteja kotimaiselle elintarviketeollisuudelle. Tavoitteena tulee olla muuttaa verotuksen rakenteita niin, että ne tukevat Suomen kilpailukykyä ja työnteon kannusteita”, Mäkelä sanoo.

Edustajat toivovat, että hallituksen tekemä selvitystyö tuodaan valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaisesti eduskunnalle, ja keskusteluun saadaan konkretiaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Outi Mäkelä

puh. 050 512 2877

Julkaistu

Tiedote 26.11.2016
Julkaisuvapaa heti

Valinnanvapaus on inhimillinen vaihtoehto uudistaa sote

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan vastaava Sari Sarkomaa muistuttaa, että työn alla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lähtökohta on ihmisten palvelutarpeet. Asiakas- ja potilaslähtöisyys ja valinnanvapaus ovat keino päästä nykyisestä asiakasta pompottelevasta järjestelmästä sujuviin hoito- ja palveluketjuihin. Valinnanvapaus parantaa ihmisten osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin yhdenvertaisesti riippumatta rahapussin paksuudesta.

- Ihmisen oma valinta on inhimillinen ja ketterä tapa vauhdittaa laadukkaampia ja kustannustehokkaita palveluja. Nykytila, jossa terveyskeskusjonoissa viikkotolkulla odottavat eläkeläiset, lapsiperheet ja työttömät on irvikuva tasavertaisesti terveyspolitiikasta. Tämä on korjattava, Sarkomaa kertoo.

Ihmisten itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden vahvistamiseen on suomalaisten vankka tuki. Tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä sote-palveluiden valinnanvapautta. Keskustelu valinnanvapaudesta on kuitenkin saanut käsittämättömiä muotoja. Opposition vastenmielisyys ihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen käyttämiinsä sosiaali- ja terveyspalveluihin on lähes käsin kosketeltavaa.

- On mahdotonta käsittää, että valinnanvapauden laajentaminen on syy, jonka takia oppositio uhkaa jopa kaataa koko uudistuksen. Usean vaalikauden viipyneet uudistuksen kamppaaminen on kylmää ja vastuutonta politiikkaa, jossa on täysin unohtunut ihminen ja inhimillisyys, Sarkomaa suitsii oppositiota.

Hallituksen sote-uudistukseen sisältyvä valinnanvapaulain säätäminen tarkoittaa sitä, että julkinen valta määrittelee valittavissa olevat palvelut, ehdot ja laatukriteerit, joita noudattavat julkiset, yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat voivat toimia yhdenvertaisesti palveluntuottajana. Korvausten taso ja sitä kautta kustannusten kokonaismäärä ovat maksajan eli julkisen vallan, päätettävissä ja säädettävissä.

Valinnan palveluntuottajista tekee palveluja käyttävä ihminen ja julkinen veroraha seuraa ihmisen mukana. Palvelun käyttäjän asiakasmaksut ja siten ihmiselle palvelun hinta ovat sama riippumatta palveluntuottajasta. Näin kilpailutekijäksi muodostuu hinnan sijaan hoidon laatu ja hoitoon pääsy.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
Puh. 050 5113033

Julkaistu

Päivän ilouutinen on, että hoitajamitoitus pidetään ennallaan. Tämä oli viisas päätös, jonka teimme hyvällä yhteistyöllä. Tuore päätös tarkoittaa, että tilanne säilyy nykyisellään. Päätös liittyy hallitusohjelman esitykseen vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen tarkistamisesta osana meneillään olevaa vanhuspalveluiden laatusuosituksen päivittämistä.

Hallituspuolueiden sote-vastaavien joukolla teimme osaltamme työtä, että hallitus löysi ratkaisun asiassa. Päätös on arvostuksen osoitus hoitotyöntekijöiden tekemää tärkeää työtä kohtaan ja korostaa ikääntyneiden hyvän hoivan tärkeyttä. Päätös on myös positiivinen viesti hoitotyön koulutukseen hakeutumista pohtiville nuorille.

Henkilöstön tarpeen arviointi on kiinteä osa hoitotyön kokonaissuunnittelua ja johtamista. Sopiva henkilöstömitoituksen taso vaihtelee muun muassa hoidettavien toimintakyvyn ja hoitoisuuden, henkilöstön koulutuksen ja osaamisen ja hoitoympäristön fyysisten tilojen mukaan, joten yksi luku ei sovi suoraan kaikkiin hoitoa tarjoaviin yksiköihin.

Hallitus sopi, että hoitoon osallistuvan henkilöstön mitoitusta yhdenmukaistetaan siten, että mitoitus on jatkossa sama yksityisillä ja julkisilla palvelutuottajilla. Henkilöstömitoitukseen lasketaan jatkossa mukaan joustavammin perustein hoitoon osallistuva henkilökunta. Muutokset kohdistuvat mitoitusperusteisiin kaikilla tasoilla. Tämä vaatii vielä työstämistä eikä ole yksinkertainen asia.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) uudistaa laatusuositusta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Tätä työtä tehdään nyt uudistetulta pohjalta. Edessä on vielä iso työ, joka on tehtävä huolella. Hoitohenkilöstön osaaminen ja samalla teknologian uudet mahdollisuudet sekä parhaat käytännöt on saatava varmistamaan ikäihmisten hyvää hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta.

Vanhuspalvelulain mukaan henkilöstön mitoituksen perusteena on aina oltava asiakkaiden hoidon ja palvelujen tarve. Nyt tehtävän muutoksen tavoite joustavoittaa toimintaa niin, että asiakkaiden hoitoisuus ja siinä tapahtuvat muutokset otetaan paremmin huomioon.

Hallitusohjelman mukaisille sovituille säästöille etsitään vaihtoehtoisia toteutustapoja, jotka varmistavat hallituksen sovitun talouslinjan ja valtion talouden kehyksissä pysymisen. Tämä on myös tärkeää.

Johtamani Kokoomuksen sosiaali-ja terveysvaliokuntatyöryhmä vaikuttaa aktiivisesti vanhuspalveluiden laatusuosituksen valmisteluun. Palaute, ajatukset ja ideat ovat tervetulleita.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja