Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Muistiviikolla julkaistiin Muistiliiton johdolla uudistettu muistisairaan hyvän hoidon kriteeristö. Työ tehtiin yhteistyössä Valviran ja Suomen muistiasiantuntijoiden sekä useiden muiden yhteistyötahojen kanssa. Hyvän hoidon kriteeristön tehtävänä on varmistaa muistisairaalle ihmiselle ja hänen läheisilleen laadukas kuntoutus, hoiva ja hoito yhtenäisin ja yhdenvertaisin valtakunnallisin kriteerein. Muistiliiton varapuheenjohtajana teen työtä sen eteen, että hyvä hoito toteutuisi jokaisen ihmisen kohdalla. Muistisairautta sairastavan ihmisen ja hänen läheistensä hyvinvoinnin lähtökohtana tulee olla oikeus elää omannäköistä elämää.

Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä. Ne ovat kansantauteja siinä missä sydän- ja verisuonisairaudetkin. Vuosittain arviolta noin 14 500 ihmistä sairastuu johonkin dementoivaan sairauteen, joista jopa 7000–10 000 koostuu työikäisistä muistisairaista. Huolestuttavaa on, että merkittävä osa muistisairauksista jää edelleen diagnosoimatta.

Uudistettu hyvän hoidon kriteeristö painottuu muistisairaiden ja heidän läheistensä toiveesta aikaisempaa vahvemmin kuntoutukseen. Kuntoutuksen merkitys on ymmärretty toimintakykyä ylläpitävänä ja sairauksien ehkäisevänä. Kuntoutuksella tuetaan muistisairaan ihmisen mahdollisuuksia elää mahdollisimman mielekästä ja aktiivista elämää sairaudesta huolimatta. Olen jäsenenä juuri työnsä aloittaneessa sosiaali- ja terveysministeriön nimeämässä kuntoutuksen uudistamiskomiteassa. Pidän muistisairaan toimintakyvyn edistämisen kannalta merkityksellisenä, että kaikissa sote-palveluissa on käytössä ihmisten toimintakykyä edistävä työote ja oikea-aikainen kuntoutus. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen pitää olla myös muistisairaan ihmisen oikeus.

Muistiliiton tekemään selvitykseen vastanneista muistisairaista valtaosalle (86%) koti on tärkein paikka, jossa halutaan asua mahdollisimman pitkään. Työskentelin viime tammikuussa Oulunkylässä viikon ajan vanhusten kotihoidossa hoitajan työparina. Minulle on tärkeää tietää, mikä kotihoidon tilanne käytännössä Helsingissä on. Yhä huonomassa kunnossa ja usein muistisairaiden ikäihmisten kotihoito on vaativaa työtä ja edellyttää hoitajilta laajaa osaamista. Kotihoito työskentelee laadukkaasti olemassa olevilla voimavaroilla, mutta on osin äärirajoilla. Työhön tarvitaan lisää tukea ja uudistamista. Tapaan säännöllisesti Helsingin vanhustenhuollon toimijoita, jotta saamme ajantasaiset näkemykset valtakunnalliseen kotihoidon kehittämiseen. Se on keskeinen eduskuntakauden ja hallituksen kärkihanke minun ja sisäministeri Paula Risikon hallitusneuvottelijoina tekemän aloitteen johdosta.

Kotihoidossa näkyy myös omaishoitajien arvokas työ. Hoitajan ja hoidettavan ikääntyessä tarvitaan myös lisää tukea. Tämä ei aina suju, kuten pitäisi. Kotona asumisesta ja hoitamisesta ei saa myöskään tulla pakkoa. Kotihoidon rinnalle on rakennettava lisää asumismuotoja, joiden piiriin pääsee nopeastikin, kun omassa yksityisessä kodissa ei enää ole mahdollista elää turvallisesti.

Hallituksen ajatus etsiä säästöjä ympärivuorokautisesta hoidosta hoitajamitoitusta pienentämällä ei ole kestävää. Olemme hallituspuolueiden sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaavien kanssa edellyttäneet hoitajamitoituksen alentamisesta luopumista. Edellytimme, että sovituille säästöille etsitään vaihtoehtoisia toteutustapoja, jotka varmistavat hallituksen sovitussa talouslinjassa pysymisen. Tämä työn on nyt täydessä vauhdissa sosiaali- ja terveysministeriössä.

Ehdotin myös, että ottaisimme hoitotyön johtamisen välineeksi valtakunnallisen hoitoisuusmittarin, jolla henkilöstön määrä ja osaaminen voidaan kohdentaa joustavasti ja yksilöllisesti ihmisen hoidon tarpeen mukaan. Jokaisen vanhuksen hoidon tarve on erilainen. Ihmisen hoidon ja hoitajien tarvetta ei voi määrittää yhdellä annetulla luvulla.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

Muistiliiton varapuheenjohtaja

Julkaistu

Muistiviikolla julkaistiin Muistiliiton johdolla valmisteltu muistisairaan hyvän hoidon kriteeristö. Työ tehtiin yhteistyössä Valviran ja Suomen muistiasiantuntijoiden sekä useiden muiden asiantuntijoiden kanssa. Hyvän hoidon kriteeristön tehtävänä on edistää muistisairaalle ihmiselle ja hänen läheisilleen laadukas kuntoutus, hoiva ja hoito yhtenäisin ja yhdenvertaisin valtakunnallisin kriteerein. Muistiliiton varapuheenjohtajana teen työtä sen eteen, että hyvä hoito toteutuisi jokaisen ihmisen kohdalla. Muistisairautta sairastavan ihmisen ja hänen läheistensä hyvinvoinnin lähtökohtana tulee olla oikeus elää omannäköistä elämää.

Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä. Ne ovat kansantauteja siinä missä sydän- ja verisuonisairaudetkin. Vuosittain arviolta noin 14 500 ihmistä sairastuu johonkin dementoivaan sairauteen, joista jopa 7 000–10 000 koostuu työikäisistä muistisairaista. Huolestuttavaa on, että merkittävä osa muistisairauksista jää edelleen diagnosoimatta.

Hyvän hoidon kriteeristö painottuu muistisairaiden ja heidän läheistensä toiveesta ensisijaisesti kuntoutukseen ja vasta sitten hoivaan ja hoitoon. Kuntoutuksen merkitys on ymmärretty toimintakykyä ylläpitävänä ja sairauksien ehkäisemissä. Kuntoutuksella tuetaan muistisairaan ihmisen mahdollisuuksia elää mahdollisimman mielekästä ja aktiivista elämää sairaudesta huolimatta. Olen jäsenenä juuri työnsä aloittaneessa sosiaali- ja terveysministeriön nimeämässä kuntoutuksen uudistamiskomiteassa. Pidän muistisairaan toimintakyvyn edistämisen kannalta merkityksellisenä, että kaikissa sote-palveluissa on käytössä ihmisten toimintakykyä edistävä työote ja oikea-aikainen kuntoutus. Terveyden edistäminen pitää olla myös muistisairaan ihmisen oikeus.

Muistiliiton tekemään selvitykseen vastanneista muistisairaista valtaosalle (86%) koti on tärkein paikka, jossa halutaan asua mahdollisimman pitkään. Työskentelin viikon Oulunkylässä hoitaja työparina vanhusten kotihoidossa. Minulle on tärkeää tietää, mikä kotihoidon tilanne käytännössä Helsingissä on. Yhä huonomassa kunnossa ja useimmiten muistisairaiden ikäihmisten kotihoito on vaativaa työtä ja edellyttää hoitajilta laajaa osaamista. Kotihoito työskentelee laadukkaasti olemassa olevilla voimavaroilla, mutta on äärirajoilla. Työhön tarvitaan lisää tukea ja uudistamista. Tapaan säännöllisesti Helsingin toimijoita, jotta saamme näkemykset valtakunnalliseen kotihoidon kehittämiseen. Se on eduskuntakauden ja hallituksen kärkihanke minun ja sisäministeri Paula Risikon aloitteesta.

Kotihoidossa näkyi myös omaishoitajien arvokas työ. Hoitajan ja hoidettavan ikääntyessä tarvitaan myös lisää tukea. Tämä ei aina suju, kuten pitäisi. Kotona asumisesta ja hoitamisesta ei saa tulla pakkoa. Kotihoidon rinnalle on rakennettava lisää paikkoja, joihin pääsee nopeastikin hoitoon, kun omassa yksityisessä kodissa ei enää ole mahdollista elää turvallisesti.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Muistiliiton varapuheenjohtaja

 

Julkaistu

Tiedote 6.10.2016

Julkaisuvapaa heti

Hallituspuolueiden soster-vastaavat: Hoitajamitoituksen alentamisesta luovuttava ja tilalle etsittävä vaihtoehtoisia säästöjä

”Me sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituspuolueiden valiokuntavastaavat esitämme, että vanhustenhuollon hoitajamitoituksen alentamisesta luovutaan ja sovituille säästöille etsitään vaihtoehtoisia toteutustapoja, jotka varmistavat hallituksen sovitun talouslinjan ja valtion talouden kehyksissä pysymisen", toteavat Sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituspuolueiden ryhmävastaavat Hannakaisa Heikkinen (kesk.), Arja Juvonen (ps.) ja Sari Sarkomaa (kok.).

Se mikä on riittävästi muistisairaalle ympärivuorokautisen hoivan potilaalle, jonka omatoimisuutta tuetaan ohjauksella ja kuntoutustoimilla, ei riitä esimerkiksi halvaantuneelle potilaalle. Jokaisen vanhuksen hoidon tarve on erilainen.

”Meidän tulisi kehittää ja ottaa käyttöön valtakunnallinen hoidon yksilöllinen mittarointi, jossa henkilöstön määrä ja osaaminen voidaan kohdentaa joustavasti ja yksilöllisesti ihmisen hoitoisuuden mukaan. Ihmisen hoidon ja hoitajien tarvetta ei voi määrittää yhdellä annetulla luvulla", Sari Sarkomaa toteaa.

Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa säästöjä on tehtävä ja niitä on mahdollista tehdä. Myös laatusuositusten uudistaminen on tärkeä osa hallituksen tahtoa kehittää hyvää vanhusten kuntoutusta, hoitoa ja hoivaa.

"Vanhusten hyvän hoidon laatukriteereihin kirjattu vaade omasta huoneesta jokaiselle pitkäaikaishoidossa olevalle tulee tarkastella uudelleen. Vanhusten hoivassa pitkään työskennelleenä olen havainnut, että esimerkiksi moni muistisairas kokee olonsa turvallisemmaksi, kun samassa huoneessa asuu toinen ihminen. Kaikille vanhuksille oma huone ei välttämättä edusta laatua", Hannakaisa Heikkinen toteaa.

”Säästöjä voi hakea myös pätevyysvaatimuksia muuttamalla. Sosiaalityöntekijöistä on huutava pula. Tilanne voidaan korjata päästämällä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet sosionomit näihin tehtäviin", Arja Juvonen toteaa.

Lisätietoja:

Hannakaisa Heikkinen p. 050 5122886

Arja Juvonen p. 050 511108

Sari Sarkomaa p. 050 5113033

 

 

Julkaistu

Tiedote 22.9.2016

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti kannustavat hallitusta viemään ehdotetun päivystysuudistuksen maaliin.

- Uudistuksen tavoitteena on varmistaa riittävä osaaminen jokaisessa hoitavassa yksikössä ja sitä kautta parantaa potilasturvallisuutta, taata palvelujen yhdenvertainen saatavuus sekä myös hillitä sote-kustannusten kasvua, Sarkomaa kertoo tavoitteista.

Kattava ympärivuorokautinen erikoisalapäivystys keskitettäisiin 12 sairaalaan, joista viisi on kaikkein vaativinta hoitoa tarjoavia yliopistollisia sairaaloita. Kuhunkin näistä sairaaloista tulisi vähintään noin kymmenen eri erikoisalan lääkärit ja sosiaalipäivystyksen ammattilaiset.

- Vaativan päivystyksen keskittäminen lisää potilasturvallisuutta, koska valmius vaativien tilanteiden laadukkaaseen ja turvalliseen hoitoon on aina paikalla. Potilasturvallisuutta lisää myös se, että leikkauksiin tarvittavien ammattilaistiimien käytännön kokemukseen perustuva osaaminen karttuu, kun leikkauksia tehdään samassa yksikössä paljon. Maailmalta on selvä näyttö siitä, että leikkausten laatu paranee, kun leikkaustiimille karttuu kokemusta ja omassa työhistoriassa on samanlaisia tapauksia riittävän paljon, Raassina sanoo.

Uudistuksen myötä matka-aika lähimpään laajan päivystysyksikön sairaalaan olisi puolella suomalaisista alle 30 minuuttia ja 80 prosentilla alle 50 minuuttia.

- Uudistusta tehdään terveellä järjellä ja potilaan parasta ajatellen. Vaikka vaativaa päivystystä keskitetään, niin kaikkein pienimmissä sairaaloissa sekä joissain terveyskeskuksissa tarjotaan edelleen ympärivuorokautista kiireellistä hoitoa, jos välimatka isomman sairaalan päivystykseen on muuten liian pitkä, Lauslahti sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Sanna Lauslahti
Puh. 050 512 2380

Sari Raassina
Puh. 050 523 2808

Julkaistu

Sote-uudistus ja sen tuoma valinnanvapaus lisäävät erityisesti lapsiperheiden, eläkeläisten, työttömien ja pitkäaikaissairaiden yhdenvertaisuutta, uskoo Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Eriarvoiset mahdollisuudet ja pitkät jonot peruspalveluihin luovat kasvavia terveys- ja hyvinvointieroja. Hyväosaisilla on mahdollisuus saada palveluja työterveyshuollon kautta. Jonoista pääsee käyttämällä yksityistä terveydenhuoltoa tai ostamalla yksityisen terveysvakuutuksen. On hyvinvointipolitiikkamme irvikuva, että oikea-aikainen pääsy sotepalveluihin on kiinni kukkaron paksuudesta.

Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan vain terveyskeskuslääkärin hoitamia lapsia on helsinkiläisistä 36 %, vantaalaisista 30 % ja espoolaisista 26 %. Valmisteilla olevan valinnanvapauslainsäädännön ydintavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja hyvinvointiyhteiskunnan tasavertaisia mahdollisuuksia sekä varmistaa sujuva hoitoon pääsy.

Sote-uudistus ja sen tuoma valinnanvapaus lisävät erityisesti lapsiperheiden, eläkeläisten, työttömien ja pitkäaikaissairaiden yhdenvertaisuutta. Hoitoon pääsy ajoissa lisää veroeurojen ja palveluiden vaikuttavuutta sekä vähentää terveyseroja.

Kun raha seuraa ihmisen valintaa, niin kysyntä luo tarjontaa.

Näin voimavarat siirtyvät valinnan myötä vahvistamaan palveluja siellä, missä ihmisten on niitä hyvä käyttää. Ehdotin jo neljä vuotta sitten valinnanvapautta juuri siksi, että siitä on mahdollista tehdä sote-uudistuksen yhdenvertaisuuden ajuri. Ihmiset ja asiointitarpeet ovat erilaisia. Siksi Suomen malliin valmistellaan useita rinnakkain toimivia valinnanvapauden toteutustapoja.

Valinnanvapaus on mittava loikka pois järjestelmäkeskeisyydestä ja kohti ihmisten aktiivista osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. On päästävä pois ajattelutavasta, jossa viranomainen tietää parhaiten. Valinnanvapaus varmistaa, että esimerkiksi vaikeavammainen voi olla oman elämänsä vaikuttaja.

Valinnanvapaus korvaa raskaan kilpailutusmenettelyn.

Kun valtiovallan asettamat kriteerit täyttävä toimija listautuu palvelun tuottajaksi, voidaan kilpailla hinnan sijaan laadulla, ja lopullisen valinnan tekee ihminen eikä järjestelmä. Tämä on mittava mahdollisuus esimerkiksi vanhusten ja vammaisten palveluille.

Valinnanvapaus ei ole sote-uudistuksen irrallinen osa vaan sen ydin ja käyttövoima. Se on aiemmista sote-yrityksistä puuttunut uudistumisen moottori. Ihmisen oma valinta on inhimillinen ja ketterä tapa vauhdittaa laadukkaampia ja kustannustehokkaita palveluja. Uudet toimintatavat ja innovaatiot syntyvät ihmisten kohdatessa potilas-asiakasrajapinnalla.

Alkuperäinen blogikirjoitus on julkaistu sekä Sosiaalivakuutus -lehden nettisivuilla 20.9.2016 että painetussa lehdessä 3/16.

Julkaistu

Opposition ajatus palata sote-uudistuksen lähtöruutuun ja parlamentaariseen valmisteluun, on tyrmättävä. Olisi todella kylmää kyytiä sanoa uudistusta odottaville suomalaisille, että uudistusta ei vieläkään tule, vaan aloitamme asian valmistelun taas kerran uudestaan. Tämä olisi täysin vastuutonta. Sen sijaan on tärkeää, että oppositiopuolueet kertovat avoimesti ja aktiivisesti parannusehdotuksena lausuntokierroksella oleviin sote-uudistuksen lakiesityksiin.

Sote-uudistuksella on parlamentaarinen seurantaryhmä, jossa kaikki puolueet ovat edustettuina. Hallitus johtaa lakivalmistelua normaaliin tapaan. Sote-uudistus on tärkeässä vaiheessa, kun iso lakikokonaisuus on parhaillaan lausunnolla. Sote-uudistusta on vietävä määrätietoisesti eteenpäin. Kaikki suomalaiset, puolueet, kansalaisjärjestöt ja asiantuntijat ovat tervetulleita kertomaan parannusehdotuksiaan lausunnoilla olevaan lakiesitykseen. Esitysluonnosta koskevat kommentit pitää jättää sosiaali- ja terveysministeriöön viimeistään 9.11.2016.

SDP on ollut erityisen aktiivinen vaatija uuden valmisteluryhmän perustamisessa. On pakko kysyä, onko tosiaan niin, että vuosikausia ja lukemattomissa eri kokoonpanoissa valmisteltu jokaisen suomalaisen arkea helpottava uudistus halutaan palauttaan lähtöruutiin? Käsittämätön ajatus, joka ei ole kenenkään etu. Sote-uudistuksen keskeinen pala eli valinnanvapauslain säädäntö on saatava muiden lakiesitysten tavoin aikataulussaan lausunnoille. On hyvä, että lain valmistelu on aikataulussa.

Hallitus linjasi kesäkuussa valinnanvapaudesta ja kokoomus julkaisi tätä ennen omat teesinsä, jotka viitoittivat valinnanvapausvalmistelua. Valinnanvapauslainsäädännöllä halutaan varmistaa, että rahapussin paksuudesta riippumatta jokaisella on yhdenvertainen ja sujuva pääsy laadukkaisiin peruspalveluihin sekä mahdollisuus vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin. SDP:n kanta valinnanvapauteen on tullut selväksi ja valitettavasti näyttää siltä, että SDP ei ole valmis lisäämään ihmisten osallisuutta eikä hallituksen tavoin antamaan valinnanvapautta yhdenvertaisesti ja varallisuudesta riippumatta kaikille. Kaiken lisäksi SDP:n omista linjauksista puuttuu vastaus, millä palvelut saataisiin ihmisen näköiseksi ja peruspalvelut vahvemmaksi, sekä ihmiset pois terveyskeskusjonoista.

Me kokoomuksessa urakoimme, että sote-uudistus saadaan maaliin ja sen myötä tehtyä mittava loikka suomalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin tasa-arvossa. Valinnanvapauden laajentamisen ydintavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja turvata oikea-aikainen sekä tasa-arvoinen pääsy verovaroin järjestettyihin palveluihin. Valinnanvapauslailla halutaan muutos nykytilaan, jossa merkittävä osa väestöstä – kuten työttömät, pitkäaikaissairaat, lapsiperheet ja eläkeläiset – jonottavat perusterveydenhuoltoon. Kohtuuttomia ja eriarvostavia jonoja on myös moniin sosiaalipalveluihin. Työssäkäyvät voivat käyttää työterveyshuoltoa ja tietenkin jonoista pääsee ostamalla yksityispalveluja tai vakuutus.

Valinnanvapauden laajentaminen on täsmätoimi edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa.  Se on myös viisas toimi purkaa kestävyysvajetta, kun ajoissa annettu hoito ja apu ovat aina edullisempia kuin hoitojonot. Sote-uudistuksessa on kyse ihmisille ja koko Suomelle niin tärkeästä parannuksesta, että sen jarruttamiseen ole enää varaa.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Julkaistu

Tiedote 17.9.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa kehottaa oppositiopuolueita kertomaan avoimesti ja aktiivisesti parannusehdotuksena lausuntokierroksella oleviin sote-uudistuksen lakiesityksiin. Sarkomaa tyrmää opposition ajatuksen paluusta uudistuksen lähtöruutuun ja parlamentaariseen valmisteluun.

- Olisi todella kylmää kyytiä sanoa uudistusta odottaville suomalaisille, että uudistusta ei vielä tullekaan, vaan aloitamme asian valmistelun taas kerran uudestaan. Tämä olisi täysin vastuutonta, Sarkomaa sanoo.

- Sote-uudistusta on vietävä määrätietoisesti eteenpäin. Kaikki suomalaiset, puolueet, kansalaisjärjestöt ja asiantuntijat ovat tervetulleita kertomaan parannusehdotuksiaan lausunnoilla olevaan lakiesitykseen, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaa muistuttaa, että oppositiopuolueet ovat toistuvasti vaatineet sote-uudistuksen viemistä parlamentaariseen valmisteluun normaalin hallituksen valmistelun sijasta. Etenkin SDP on vaatinut painokkaasti parlamentaarista valmistelua. Asia nousi esiin viimeksi torstaina eduskunnan kyselytunnilla.

- Onko tosiaan niin, että vuosikausia ja lukemattomissa eri kokoonpanoissa valmisteltu jokaisen suomalaisen arkea helpottava uudistus halutaan palauttaan lähtöruutiin? Käsittämätön ajatus, joka ei ole kenenkään etu, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että sote-uudistuksen keskeinen pala eli valinnanvapauslainsäädäntö on saatava muiden lakiesitysten tavoin aikataulussaan lausunnoille. Sarkomaa pitää hyvänä, että valinnanvapauslainsäädännön valmistelu on aikataulussa. Valinnanvapauslainsäädännöllä halutaan varmistaa, että rahapussin paksuudesta riippumatta jokaisella on yhdenvertainen ja sujuva pääsy laadukkaisiin peruspalveluihin sekä mahdollisuus vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin.

- SDP:n kanta valinnanvapauteen on tullut selväksi ja valitettavasti näyttää siltä, että SDP ei ole valmis lisäämään ihmisten osallisuutta eikä hallituksen tavoin antamaan valinnanvapautta yhdenvertaisesti ja varallisuudesta riippumatta kaikille. Me kokoomuksessa urakoimme, että sote-uudistus saadaan maaliin ja sen myötä tehtyä mittava loikka suomalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin tasa-arvossa, sanoo Sarkomaa.

Valinnanvapauden laajentamisen ydintavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja turvata oikea-aikainen sekä tasa-arvoinen pääsy verovaroin järjestettyihin palveluihin. Valinnanvapauslailla halutaan muutos nykytilaan, jossa merkittävä osa väestöstä – kuten työttömät, pitkäaikaissairaat, lapsiperheet ja eläkeläiset – jonottavat perusterveydenhuoltoon. Kohtuuttomia ja eriarvoistavia jonoja on myös moniin sosiaalipalveluihin. Työssäkäyvät voivat käyttää työterveyshuoltoa ja tietenkin jonoista pääsee ostamalla yksityispalveluja tai vakuutus.

- Valinnanvapauden laajentaminen on täsmätoimi edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvo.  Se on myös viisas toimi purkaa kestävyysvajetta, kun ajoissa annettu hoito ja apu ovat aina edullisempia kuin hoitojonot.Sote-uudistuksessa on kyse ihmisille ja koko Suomelle niin tärkeästä parannuksesta, että sen jarruttamiseen ole enää varaa, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 16.9.2016                                                                                
Julkaisuvapaa heti
 
ProMama on nyt Tunne rintasi ry
 
Rintasyöpä on yleisin syöpätauti Suomessa. Siihen sairastuu yli 5000 naista ja 20-30 miestä vuosittain. ProMama ry on vuodesta 1992 lähtien opastanut naisia rintojen omatarkkailussa, jotta naiset oppisivat tuntemaan omat rintansa ja havaitsemaan itse niihin tulleet mahdolliset muutokset.Syyskokous päätti kokouksessaan 15.9.2016 muuttaa yhdistyksen nimen paremmin toimintaa kuvaavaksi. Uusi nimi on Tunne rintasi ry. Yhdistys jatkaa työtään kansalais- ja kansanterveysjärjestönä edistääkseen rintasyövän varhaistoteamista Raha-automaattiyhdistyksen tuella.
 
Nimenmuutos liittyy suurempaan uudistusten kokonaisuuteen, jossa yhdistyksen ilme sekä palvelukonsepti uudistuvat vastaamaan paremmin tämän päivän tarpeita. Nimenmuutos aloittaa yhdistyksen 25-vuotisjuhlinnan. Vuonna 2017 tulee täyteen 25 vuotta yhdistyksen perustamisesta.
 
Nimenmuutos näkyy vielä syyskuun aikana uusissa yhteystiedoissa. Yhdistyksen verkkosivut ovat tulevaisuudessa osoitteessa www.tunnerintasi.fi ja yhdistyksen henkilökunnan sähköpostiosoitteet vaihtuvat muotoon etunimi.sukunimi@tunnerintasi.fi. Puhelinnumerot ja katuosoite säilyvät ennallaan.
 
Tunne rintasi ry rohkaisee ja kannustaa kaiken ikäisiä rintojen omatarkkailuun opastus- ja tiedotustoiminnalla. Lokakuussa julkaisemme OMAKUU-sovelluksen, joka on kuukautiskalenteri sekä rintojen omatarkkailun muistuttaja. Palvelumme ovat avoimia kaikille.  Toimintaa tukee Raha-automaattiyhdistys.
 
#tunnerintasi #omatarkkailu #omakuu #juhlavuosi25
 
Lisätiedot:
 
Sari Sarkomaa, puheenjohtaja, puh. 050 5113 033
 
Ritva Passiniemi, toiminnanjohtaja, puh. (09) 5878 873, 050 5924 841

Julkaistu

Tiedote 12.9.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että osana hallituksen työllisyyspakettia tehdään naisten työllisyysastetta lisääviä toimia, muutoin paketista on vaarassa tulla puolinainen.

- On täysin selvää, että hallitusohjelman tavoitteeksi asetettua 72 prosentin työllisyysastetta ei ole mahdollista saavuttaa ilman, että naisten työllisyysastetta nostetaan. Tarvitaan ripeitä ja rohkeita naisten työllisyyttä ja työmarkkina-asemaa edistäviä toimia, sanoo Sarkomaa.

- Tuleva äitien työnantajille vanhemmuuden kustannuksia korvaava 2500 euron kertakorvaus on osoitus, että nykyisellä hallituksella on kykyä ja tahtoa ratkoa työmarkkinoiden tasa-arvo-ongelmia. Kertakorvaus ja varhaiskasvatusmaksujen korotuksen peruminen ovat hyvä alku, muttei niiden varaa voi jäädä lepäämään, vaan urakkaa on vauhdilla jatkettava, jatkaa Sarkomaa.

Sarkomaa toistaa ehdotuksensa päätöksen tekemisestä aloittaa perhevapaajärjestelmän uudistaminen osana työllisyyspakettia. Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin, mikä ei onnistu ilman naisten suurempaa työpanosta. Sarkomaasta joustamaton ja naisia pitkiin perhevapaisiin ajava sekä erilaisia perheitä syrjivä järjestelmä ei yksinkertaisesti ole nykypäivää. Uudistus on mahdollista tehdä kustannusneutraalisti, kuten mm. SAK:n tekemä perhevapaamalli osoittaa.

- Aikansa elänyt järjestelmä on modernisoitava niin, että se edistää naisten korkeampaa työllisyysastetta, työelämän tasa-arvoa sekä vanhemmuuden jakamista. Vanhempainvapaiden uudistamisessa kannattaa katsoa Ruotsin mallia, joka on perheiden kannalta hyvin joustava, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa kirittää työmarkkinakeskusjärjestöjä tekemään naisten työmarkkina-asemaa parantavia ehdotuksia ja siten haastamaan hallitusta tasa-arvotoimiin. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder on tänään kirittänyt hallitusta työllisyyspolitiikassaan tekemään toimia naisten työmarkkina-aseman ja työllisyyden edistämiseksi. Sarkomaasta Akavan puheenjohtajan tuore puheenvuoro oli oiva ja kiitettävä tasa-arvoteko.

Sarkomaa toteaa, ettei keksi yhtään järkevää tai kestävää syytä, miksi emme ottaisi kaikkia voimavaroja käyttöön ja miksei hallitus osana työllisyyspakettia valmistelisi toimia, joilla erityisesti pureudutaan Suomen muita Pohjoismaita alempaan naisten työllisyysasteeseen.

- Jos työllisyyspolitiikkaamme ei terävöitetä, on vastassa ikävänä vaihtoehtona lisäleikkaukset. Suomalaisessa työelämässä tarvitaan naiset ja miehet, vanhemmuudessa isät ja äidit. Suomalaiset naiset kuuluvat Euroopan koulutetuimman väestön joukkoon ja siksi on sulaa voimavarojen tuhlausta, että kaikki resurssit eivät ole käytössä, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Puh. 050 511 3033

Julkaistu

Tervetuloa kävelemään yhteisen asian puolesta!

Lauantaina 24. syyskuuta klo 12.00-15.00 järjestetään valtakunnallinen Parkinson - kelpo polku kävely Narinkkatorilla Helsingissä.

Kävelytapahtumalla vahvistetaan Parkinsonin tautia sairastavien hoitopolkua lisäämällä tietoutta Parkinsonin taudista ja sen vaikutuksista sairastavien ja heidän perheidensä elämään. Kelpohoitopolku -malli määrittelee suuntaviivat Parkinsonin taudin hyvään hoitoon.

Tilaisuudessa puhujana muun muassa kansanedustaja Sari Sarkomaa aiheesta, missä sote-uudistuksessa luodaan hyvän hoidon polkuja.