Siirry sisältöön

Tiedote 26.5.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti ja Sari Raassina pitävät eduskunnan käsittelyssä olevaa omaishoitolakia eduskuntakauden yhtenä tärkeimpänä lakiesityksenä. Esityksessä esitetään vapaapäiviin oikeutettujen omaishoitajien ja perhehoitajien vapaiden lisäämistä. Sote-kolmikko iloitsee, että kokoomuksen yhtenä kärkitavoitteena ollut omaishoitajien tukeminen nyt toteutuu.

Omaishoidon kehittäminen oli kokoomukselle hallitusneuvotteluissa keskeinen tavoite. Kokoomukselle oli arvovalinta, että suurten leikkausten aikana omaishoitoon panostetaan merkittävästi lisäeuroja. Näin valtakunnallinen omaishoidon kehittämisohjelma ottaa merkittävän askeleen eteenpäin.

Jatkossa kaikki sopimuksen tehneet omaishoitajat saisivat vähintään kaksi vapaata vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Lisäksi niillä omaishoitajilla, jotka ovat sidottuja hoitoon yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin, oikeus vapaaseen olisi jatkossakin vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohden. Lisäys on merkittävä, sillä tällä hetkellä noin 15 prosentilla omaishoitajista ei ole vapaita lainkaan.

”Kokoomuksen keskeisiä tavoitteita ovat olleet omaishoitajien tukeminen, vapaiden lisääminen, sijaishoidon saatavuuden ja laadun kehittäminen sekä omaishoidon ja ansiotyössä käynnin yhteensovittaminen. Onkin tervetullut uutinen, että pitkään ajamassamme asiassa otetaan merkittäviä harppauksia eteenpäin. Olemme tyytyväisiä myös siihen, että omaishoitajien vapaiden käyttöön tulee joustavuutta, kun vapaan voi pitää vuorokautta lyhyemmissä jaksoissa. Tämä on ollut omaishoitajien toive”, kansanedustajat Sarkomaa, Lauslahti ja Raassina sanovat.

Kun tuetaan omais- ja perhehoitajia, voidaan samalla vähentää perinteisen laitoshoidon tarvetta ja lisätä kotona asumista. Samalla vähennetään kalliita laitoskustannuksia. Tärkeintä on omaishoitajan jaksamisen ja omaishoidon laadun edistäminen.

”Koti on monelle se tärkein paikka asua. Jos kotona asuminen voidaan omaishoidolla mahdollistaa, on sen tukeminen erittäin perusteltua ihmisen elämän laadun kannalta. Toisaalta samalla huomioidaan omaishoitajan taakka. Lailla turvataan omaishoitajien vapaat hetket, joiden avulla he voivat kerätä voimavaroja läheistensä hoitamiseen”, sanovat edustajat.

Edustajat muistuttavat, että omaishoitajan jaksaminen on avainasemassa. Siihen liittyy myös riskitekijöitä, kuten omaishoitajan uupuminen, syrjäytyminen tai sairastuminen. Omaishoidon uudistuksen myötä hyvinvointi- ja terveystarkastukset kirjataan lakiin. Edustajat kannustavatkin kuntia ottamaan tarkastukset käyttöön. Lailla pyritään siihen, että vuosittain aiempaa suuremmalle osuudelle omaishoitajista tehtäisiin hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Kunnalla olisi lisäksi velvollisuus järjestää omaishoitajille tarvittaessa myös valmennusta ja koulutusta.

”Uudistuksessa omaishoitajan jaksaminen ja hyvän arjen varmistaminen on saatu keskiöön. Uuden lain myötä läheisiään hoitavien jaksamista ja asemaa parannetaan. Hyvinvointi- ja terveystarkastuksilla voidaan ennaltaehkäisevästi tarttua ja auttaa omaishoitajaa ajoissa. Näillä toimilla vältytään siitä, ettei omaishoitajasta tule autettavaa”, edustajat toteavat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Sanna Lauslahti
Puh. 050 512 2380

Sari Raassina
Puh. 050 523 2808

Tiedote 18.5.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Lauslahti ja Sarkomaa muistuttavat hallitusta sitkeästi suomalaisissa rakennuksissa muhivasta home-ongelmasta ja sen vahingollisuudesta suomalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille. On vakava tosiasia, että edelleenkään Suomessa ei ole kyetty merkittävästi vähentämään kosteus- ja homevaurioista aiheutuvia terveyshaittoja, kansantaloudellisia menetyksiä eikä torjumaan uusien kosteusvaurioiden syntyä.

Kokoomuskaksikko muistuttaa eduskunnan tarkastusvaliokunnan viime vaalikaudella tekemästä ansiokkaasta työstä (TrVM 1/2013 vp) ja esittämästä kattavasta toimenpidelistauksesta home- ja kosteusvaurioiden kuriin saamiseksi. Kokoomusedustajat peräänkuuluttavat vahvaa jatkoa valtakunnallisille hometalkoille ja toteavat, että ensimmäisenä on hallituksen huolehdittava, että tarkastusvaliokunnan laatimat ja eduskunnan edellyttämät toimenpiteet on tehty. Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Lauslahti ja kokoomuksen eduskuntaryhmässä sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sarkomaa jättivät kirjallisen kysymyksen rakennusten sisäilmaongelmien korjaamisesta ja ennaltaehkäisystä hallituksen vastattavaksi (KK 283/2016 vp).

Edustajat ovat erityisen huolissaan kosteus- ja homevaurioiden vaikutuksista lasten ja nuorten terveyteen. Pelkästään kosteusvaurioiden vuoksi korjaustarpeessa olevia kouluja ja päiväkoteja on Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) toimesta arvioitu olevan 2000.

- Rakentamisen virheet, rakennusten kunnossapidon laiminlyönnit ja korjausten lykkäämiset tarkoittavat terveyshaittojen lisääntymistä, korjauskustannusten kasvua ja korjaustarpeiden lisääntymistä. Kokonaistilanteen parantamista vaikeuttaa uusissa rakennuksissa ilmenevät kosteus- ja homevauriot sekä korjausten epäonnistumiset, kokoomusedustajat varoittavat.

Edustajat muistuttavat, että suhteellisesti eniten vaurioita on kuntien omistamissa rakennuksissa. Julkisten rakennusten kunto onkin häpeä pilkku ja vakava terveysriski. Lukemattomien päiväkotien, koulujen, sairaaloiden ja muiden päiväkodin, koulun, sairaalan ja muiden julkisten rakennusten kunto voidaan luokitella vaaralliseksi terveydelle.

Sisäilmaongelmaan puuttuminen vaatii poikkihallinnollista yhteistyötä hallintokuntien välillä, jotta laajaan ongelmaan saataisiin kokonaisvaltainen ratkaisu. Sisäilmaongelmien korjaamista, ennakointia ja ennaltaehkäisyä tulee tehdä kaikilla eri tasoilla ja eri toimijoiden voimin.

- Koko hallituksen, jokaisen ministerin ja ministeriön tulee arvioida, millaisilla toimenpiteillä he voisivat viedä hometalkoita eteenpäin, jotta sisäilmaongelmaan onnistutaan tarttumaan tehokkaasti. Olennaista on myös arvioida eri toimijoiden velvollisuuksia ja viranomaisten välisiä toimivaltuuksia, jotta sisäilmaongelma ei jää hoitamatta vain siksi, että sitä ei ole nimenomaisesti määritelty tietyn viranomaisen tehtäväksi, edustajat päättävät.

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti 050-5122380

Sari Sarkomaa 050-5113033

Tiedote 19.5.2016
Julkaisuvapaa heti

Kaikkien eduskuntaryhmien edustajista muodostuva eduskunnan Syöpäverkoston johtokunta järjestäytyi 26.4.2016 kansanedustaja Sari Sarkomaan (kok.) johdolla.

Eduskunnan Syöpäverkosto kantaa huolta, että tällä hetkellä Suomesta puuttuu keskitetty syöpäseulontojen ohjaus ja valvonta sekä kaiken seulontatyyppisen toiminnan valtakunnallinen rekisteröinti. Kuntatasolle hajautettu järjestämisvastuu on luonut kirjavan, jopa vuotuisiin tarjouskilpailuihin perustuvan toimintaympäristön, jossa voittaja ei aina pysty toteuttamaan laadukasta seulontaa. Ohjelman kehittäminen tai laadun parantaminen ei ole tällaisessa tilanteessa mielekästä, koska hinnan noustessa uusi kilpailutus siirtää toiminnan taas uudelle toimijalle.

Suomen Syöpäyhdistys on käynnistänyt kohdunkaula- ja rintasyövän valtakunnalliset seulontaohjelmat 1960–1980-luvuilla. Seulontojen avulla syöpä pyritään löytämään esiaste- tai varhaisvaiheessa, jolloin hoitoajat voivat lyhentyä ja vaativan hoidon tarve vähentyä. Päätavoitteena on seulottavasta syöpätaudista aiheutuvan kuolleisuuden vähentäminen. Vuosien myötä uusia seulontatestejä ja – menetelmiä on tullut tarjolle ja lakisääteisten seulontaohjelmien ulkopuolelle on syntynyt mittava näytteenotto- ja testaustoiminta. Se on usein tehotonta ja aiheuttaa yhteiskunnalle miljoonien eurojen kustannukset vuosittain.

Syöpäseulontaohjelmia säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus seulonnoista (339/2011), jotka määräävät kunnat järjestämään seulontoja asukkailleen. Seulontaohjelmien tiedot kootaan terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä säädetyn lain (556/1989) mukaisesti Suomen Syöpärekisteriin, joka seuraa ja arvioi seulontojen laatua ja vaikuttavuutta. Seulontaohjelmien ulkopuolisen testaustoiminnan tietoja ei rekisteröidä keskitetysti, minkä seurauksena toiminnan kokonaisvaikutuksia on mahdotonta arvioida. Keskitetyllä rekisteröinnillä voitaisiin parantaa myös seulontaohjelmien vaikuttavuutta.

Eduskunnan Syöpäverkosto tukee Suomen Syöpäyhdistyksen tavoitetta aikaansaada kansallinen syöpäseulontojen ohjausryhmä valtionhallintoon esimerkiksi Hollannissa tai Norjassa toteutetun mallin mukaisesti. Ohjausryhmä vastaisi seulontojen valvonnasta sekä uusien ja olemassa olevien seulontamenetelmien ja – ohjelmien käyttöönotosta ja muutoksista sekä seulontojen järjestämiseen ja rekisteröintiin liittyvien lakimuutosten käynnistämisestä. Suomen Syöpäyhdistys ajaa myös seulontojen järjestämisvastuun siirtämistä kunnilta isommille yksiköille. Esimerkiksi valmisteilla olevassa sote-uudistuksessa seulontojen järjestämisvastuu olisi maakunnilla tai yhteistyöalueilla.

Syöpäverkoston johtokunnan muodostavat:

• kansanedustaja Sari Sarkomaa, pj. (kok.)
• kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta, vpj. (sd.)
• kansanedustaja Martti Talja (kesk.)
• kansanedustaja Arja Juvonen (ps.)
• kansanedustaja Satu Hassi (vihr.)
• kansanedustaja Stefan Wallin (rkp.)
• kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.)
• kansanedustaja Sari Tanus (kd.)

Eduskunnan Syöpäverkoston tukiryhmän Syöpäsäätiössä ja Suomen Syöpäyhdistyksessä muodostavat:

• pääsihteeri, dosentti Sakari Karjalainen
• viestintä- ja ennakointijohtaja Satu Lipponen
• ylilääkäri Riikka Huovinen
• terveyden edistämisen ylilääkäri Eeva Ollila
• Suomen Syöpärekisterin johtaja, professori Nea Malila

Eduskunnan Syöpäverkosto on syövän ehkäisyyn, hoitoon ja tutkimukseen perehtyvä kansanedustajien vapaamuotoinen verkosto, joka järjestää aiheen tiimoilta erilaisia tapahtumia ja tapaa asiantuntijoita.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
Eduskunnan Syöpäverkoston puheenjohtaja
Puh. 050 511 3033
sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Eduskunnan kansalaisinfo, Arkadiankatu 3.
Keskiviikkona 1.6.2016 klo 16.30–18.00.

Tervetuloa kansanedustajien Sanna Lauslahden ja Sari Sarkomaan järjestämään avoimeen Terve ja sisäilmaongelmaton koulu -keskustelutilaisuuteen keskiviikkona 1.6.2016 klo 16.30–18.00 eduskunnan kansalaisinfoon. Tilaisuudessa etsitään ratkaisuja, kuinka saadaan huonovointiset koulurakennukset voimaan hyvin, että niissä olisi turvallista lasten opiskella ja opettajien opettaa? Miten talot rakennetaan ja miten niitä käytetään oikein, jotta korjattavaa ei synny?

Puhujina kuullaan koulutus-, terveys-, ympäristö- ja kiinteistöalan asiantuntijoita, kuin myös kouluissa opiskelevien lasten vanhempia.

Tuula Putus, työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori, Turun yliopisto
Riina Länsikallio, työelämäasiamies, Opetusalan ammattijärjestö OAJ
Krista Pellikka, Jousenkaaren koulun koti ja kouluyhdistys
Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö, Helsingin Kiinteistövirasto
Olli Isotalo, Tekninen johtaja, Espoo
Juha Lemström, Operatiivinen johtaja, Senaatti-kiinteistöt

Tervetuloa mukaan keskustelemaan!

Eduskunnan Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kannanotto 13.5.2016

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta vaatii Sipilän hallitukselta kansallista itsemurhien ehkäisyohjelmaa. Neuvottelukunta toteaa, että hallituksen kärkihankkeiden tausta-aineistossa oli vielä mukana ehdotettu kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma. Sen puuttuminen varsinaisista hallituksen kärkihankkeista vaarantaa koordinoidun ja eri hallinnonalojen yhteisen järjestelmällisen toiminnan itsemurhien ehkäisemiseksi.

Muissa Pohjoismaissa ja useissa EU-maissa on asetettu itsemurhakuolemien määrälle kansallisia tavoitteita, tehty itsemurhien ehkäisyohjelmia ja perustettu kansallisia osaamiskeskuksia.

Vaikka Suomessa toteutettiin 80–90-lukujen vaihteessa maailman ensimmäinen itsemurhien kansallinen ehkäisyprojekti ja itsemurhat kääntyivät laskuun, ajankohtaisen itsemurhien ehkäisyohjelman puutteen vuoksi aikaisemmin luodut hyvät käytännöt ovat vaarassa jäädä unohduksiin.

Suomen itsemurhaluvut ovat hitaasta laskusta huolimatta EU:n kärkitasoa ja yli puolitoistakertaiset muihin Pohjoismaihin verrattuna. Siksi toimia tarvitaan sekä itsemurhien ehkäisyyn, itsemurhaa yrittäneiden tueksi että itsemurhan tehneiden läheisten avuksi.
Tutkimustiedon mukaan itsemurhia voidaan ehkäistä, ja toiminta on erittäin kustannustehokasta.

– Itsemurhien vähentämiseen tarvitaan laajapohjaista yhteistyötä ja koko yhteiskunnan osallistumista; valtiota, kuntia, järjestöjä, työyhteisöjä, joukkoviestimiä ja meitä jokaista. Ehkäisytyössä on kyse myös päättäjien ja kansalaisten asenteiden muuttumisesta, sanoo Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.).

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta esittää tavoitteeksi itsemurhalukujen vähentämistä pohjoismaiselle tasolle vuoteen 2020 mennessä. Itsemurhien kokonaismäärän laskiessa tiettyjen väestöryhmien korkea itsemurhakuolleisuus jää katveeseen. Itsemurhat keskittyvät huono-osaiseen väestönosaan ja ovat usein ylisukupolvisia. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien itsemurhakuolleisuus on kolminkertainen työllisten itsemurhakuolleisuuteen verrattuna.

– Itsemurhien ehkäisyssä tärkeässä roolissa on myös kansalaisten mielenterveysosaamisen lisääminen, jotta jokainen tietää miten toimia, jos epäilee läheisen ajattelevan itsemurhaa. Avainryhmien koulutus, esimerkiksi asiakastyössä olevien viranomaisten mielenterveysosaamisen lisääminen, on myös keskeistä. Meiltä esimerkiksi puuttuu Käypä hoito -suositukset itsemurhan tehneiden omaisten ja itsemurhaa yrittäneiden kohtaamiseen. Itsemurhaa yrittäneellä on moninkertainen riski uusia yritys. Hän hyötyy nopeasti saatavasta keskusteluavusta. Hänen on tärkeää saada korvaavia toimintamalleja, päästä ulos umpikujasta ja selviytyä kokemastaan kriisistä, kertoo toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi Suomen Mielenterveysseurasta.

Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan jäsenet:
kansanedustaja Annika Saarikko, pj. (kesk.)
kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.)
kansanedustaja Juho Eerola (ps.)
kansanedustaja Maria Tolppanen (ps.)
kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.)
kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.)
kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.)
kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.)
kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.)
kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.)
kansanedustaja Li Andersson (vas.)
kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.)
kansanedustaja Anna-Maja Henriksson (r.)
kansanedustaja Mikaela Nylander (r.)
kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.)
kansanedustaja Sari Tanus(kd.)

Neuvottelukunnan mielenterveysjärjestöt:
Suomen Mielenterveysseura
Mielenterveyden keskusliitto
Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami
Psykosociala förbundet

Lisätietoja:
Annika Saarikko
kansanedustaja
Eduskunnan Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja
(09) 432 3151
annika.saarikko@eduskunta.fi

Outi Ruishalme
Johtaja, kriisikeskustoiminnat
Suomen Mielenterveysseura
+358 40 542 6164
outi.ruishalme@mielenterveysseura.fi

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen koolle kutsuma parlamentaarinen yhteistyöelin. Neuvottelukunnassa on jäseniä jokaisesta eduskuntapuolueesta. www.mielenterveysseura.fi/neuvottelukunta

Suomen Mielenterveysseura on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö. Seura edistää Suomessa asuvien mielenterveyttä, tekee ehkäisevää mielenterveystyötä ja rakentaa vapaaehtoisen kansalaistoiminnan edellytyksiä mielenterveyden alalla. mielenterveysseura.fi

Tiedote 11.5.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että hallitus kokoaisi koko varhaiskasvatuksen ja päivähoidon kokonaisuuden opetus- ja kulttuuriministeriöön. Päivähoidon halkaisu oli vakava virhe, josta kokoomusedustaja varoitti jo silloin kun varhaiskasvatuksen ja päivähoidon siirtoa opetus- ja kulttuuriministeriöön tehtiin. Vastoin kaikkia asiantuntijoita silloinen hallitus jätti kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet sosiaali- ja terveysministeriöön.

- Päivähoidon jakamisessa ei ollut mitään järjellistä perustelua. Kahtiajakautumisen vuoksi niin OKM:ssä ja STM:ssä on nyt kussakin omat ”päivähoitovirkamiehensä”, jotka valmistelevat omaa puolikastaan. Kun palvelut ja niiden vaihtoehtona olevat tuet, eli kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet, ovat eri ministeriöissä, on kokonaisuuden hallinta niin valtakunnan tasolla kuin kunnissakin vähintään haastavaa, sanoo Sarkomaa.

- Muutos kotihoidontuessa tai yksityisen hoidon tuessa vaikuttaa päivähoitopalveluihin ja päinvastoin. Siksi on tehtävä loppu kahteen ministeriöön ”jakautumisesta” ja hallinnonalasiirto on vietävä maaliin, Sarkomaa vaatii.

Sarkomaan mielestä on järkevää, että varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus ovat kokonaisuutena opetus- ja kulttuuriministeriössä.

- Tämä mahdollistaisi sen, että niukat ministeriöiden voimavarat kootaan yhteen tukemaan kokonaisvaltaista otetta lasten sekä tulevaisuutemme kannalta olennaisen varhaiskasvatuksen kehittämiseen, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa pitää tärkeänä, että kahtiajakamispäätöksen purkamisen lisäksi varhaiskasvatuslakiin tehdään eduskunnan edellyttämä korjausliike. Eduskunnan hyväksymässä lausunnossa (SiV 29/2014) hallitukselta edellytettiin toimenpiteitä laista puuttuvien keskeisten määritelmien ja reunaehtojen selkeyttämiseksi. Sarkomaa toteaa, että opetusministeri Kiurulta tämä työ jäi tekemättä.

- Ministeri Kiurun johdolla valmisteltu sekamelskaksi jäänyt varhaiskasvatuslaki on nykyisen opetusministerin ja eduskunnan voimin korjattava. Se on viisas toimi lasten ja suomalaisten hyvinvoinnin parhaaksi. Työhön on ryhdyttävä ripeästi, jotta korjausliike eli lakiesitys ehditään käsitellä huolella tällä eduskuntakaudella, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Hyvä vastaanottaja,

kevään politiikkaa värittää lähestyvät puoluekokoukset ja erityisesti kokoomuksen vauhtia saanut puheenjohtajakilpailu. Puheenjohtajamme Alex on saanut jo kaksi todella hyvää haastajaa, kansanedustaja Elina Lepomäen ja ministeri Petteri Orpon. Kokoomuksen ja Suomen kannalta on tärkeä tehdä reilu kampanja. Puheenjohtajan paikasta tullaan käymään varmasti tiukka kilpailu, joka antaa valitulle puheenjohtajalle hyvän mandaatin lähteä viemään puoluetta yhtenäisenä kohti kunnallisvaaleja.

Olen tehnyt hyvää yhteistyötä Alexin kanssa ja tämä työ jatkuu. Puheenjohtajan valitsee puoluekokous. Kokoomuksen kansanedustajien ja puheenjohtajaehdokkaiden on nyt tehtävä työtään joukkueena niin, ettei puheenjohtajakamppailu vaikeuta kevään tärkeitä päätöksiä. Tähän olen itse vahvasti sitoutunut.

Kaikki nyt ehdolle asettuneet puheenjohtajaehdokkaat ovat osaavia ja yhteistyökykyisiä. Petterin kanssa olen tehnyt yhteistyötä jo opiskelijapolitiikan ajoilta asti. Tiedän ja tunnen, että Petteri on ihmisiä yhteen kokoava, pragmaattinen ratkaisija. Erityisesti arvostan sitä, että hän on sivistys- ja ympäristöarvoja vahvasti vaaliva kokenut poliitikko, jollaiselle on nyt tarvetta niin kokoomuksessa kuin Suomessakin.

Eduskuntatyössä on Suomen kannalta tärkeät hetket. Taloudessa on orastavaa merkkiä myönteisestä käänteestä ja työttömyyden kasvu on katkeamassa. Hallituksen on keskityttävä toimiin, joilla Suomeen saadaan työtä ja vienti vetämään.

Valtiovarainvaliokunnassa käsittelemme valtion talouden suunnitelmaa vuosille 2016–2019. Myönteistä on se, että hallitus onnistui päättämään talouden tasapainottamisen edellyttämistä lisäleikkauksista ja vielä ilman, että koulutukseen tulee lisää leikkauksia tai kokonaisveroastetta kiristettäisiin. Meidän sivistyskansanedustajien työ tuotti tulosta ja saimme läpi esityksen reilun 100 miljoonan euron lisäsatsauksesta koulutukseen. Pettymys oli se, että Helsingin yliopiston ylisuuria leikkauksia ei saatu korjattua, ei vaikka valtiovarainvaliokunnan mietinnössä siihen olimme vahvasti huomiota kiinnittäneet.

Pääkaupunkiseutu on koko Suomen kasvun veturi, siksi oli koko maan etu, että onnistuimme sopimaan määrärahoista Raide-jokerille. Myös pitkäaikainen tavoitteeni toteutui, kun saimme voimavaroja syöpä- ja genomikeskukselle. Tämä vauhdittaa vahvasti terveysalan kasvustrategiaa ja tuo työtä ja vahvistaa tutkimusta, mutta myös parempaa terveydenhuoltoa suomalaisille.

Mikä olennaisinta, kehysriihen yhteydessä hallitus linjasi tukun täsmätoimia työn ja yrittämisen puolesta. Erityisen tärkeää on työttömyysetuuksien muuttaminen passiivisesta tuesta aktivointirahan suuntaan. Asetelman pitää olla se, että työ kannattaa aina.

Kesän korvilla päästään arvioimaan, millaisia vaikutuksia kilpailukykysopimuksella on ja mitä tarvitsee tehdä sen päälle, jotta työllisyystavoite toteutuu. Syksyn budjettiriiheltä Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää lisää avauksia erityisesti työn ja yrittäjyyden edistämiseksi. Suomalaisen työn puolustaminen ja uusien työpaikkojen luominen ovat hallituskauden tehtävälistan kärjessä. Ilman työtä ja yrittäjyyttä ei ole hyvinvointia.

Sote-uudistus ja valinnanvapaus etenevät, ja sote-järjestämislaki lähtee lausunnolle vielä ennen kesää. Uudistuksesta vastaava parlamentaarinen seurantaryhmä työskentelee aktiivisesti, ja samoin johtamani kokoomuksen oma sote-sisältötyöryhmä. Maakuntaveroa ei tule ja metropolialueen kunnille onnistuimme varaamaan mahdollisuuden erillisratkaisuun. Kiritänkin Metropolialueen kuntapäättäjiä urakoimaan asian kanssa. Nyt on pääkaupunkiseudun kuntien vuoro rakentaa yhteinen sote-näkemys.

Norppa-asetus erityistarkkailussa

Hallitus päätti uudesta asetuksesta uhanalaisen saimaannorpan suojelemiseksi. Tein työtä sen eteen, että verkkokalastuskielto olisi ulotettu heinäkuulle. Ikävä kyllä tässä eivät muut hallituspuolueet tukeneet, mutta ehdotuksestani hallitus sopi asetuksen tarkasta saimaannorpan kannan kehittymisen sekä pyydyskuolemien seurannasta. Oli ilouutinen, että tänä talvena kuutteja on syntynyt enemmän kuin koko 35-vuotisen laskentahistorian aikana. Uutinen varmasti kannustaa kaikkia norpan suojelussa olevia tahoja jatkamaan suojelutyötä.

Varhaiskasvatuslaki tarvitsee korjausliikkeen

Kun eduskunta hyväksyi viime eduskuntakaudella varhaiskasvatuslain, totesimme siinä olevan valuvian. Lausuimme, että määritelmät missä ja millä ehdoilla varhaiskasvatus toteutuu, jäävät siinä vajaiksi. Varhaiskasvatus ei ole yksi yhteen sitä, mitä ennen kutsuttiin päivähoidoksi. Eduskunta edellytti, että lain korjaamiseksi ministeri Kiurun johdolla valmisteltu sekamelskaksi jäänyt varhaiskasvatuslaki on nykyisen opetusministerin ja eduskunnan voimin korjattava. Se on viisas toimi lasten ja suomalaisten hyvinvoinnin parhaaksi. Työhön on ryhdyttävä ripeästi, jotta korjausliike eli lakiesitys ehditään huolella käsitellä tällä eduskuntakaudella. Varhaiskasvatuslakiin on lisäksi kirjattava pykälätasolle kiusaamisen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. Teinkin tästä kirjallisen kysymyksen helmikuussa.

vaka-ilta

Eduskunnan Pikkuparlamentissa järjestämäni varhaiskasvatustilaisuus keräsi upean joukon pohtimaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. Varhaiskasvatus on viisas investointi!

Äitien syöksykierre pois työelämästä estettävä

Erityistä huolta kannan eduskunnassa käsittelyssä olevasta varhaiskasvatuksen maksulaista, ja sen seurauksista naisten työssäkäyntiin. Siinä esitetään, että varhaiskasvatuksen maksut nousevat enimmäismaksuluokassa jopa 22 prosenttia. Samaan aikaan kotihoidon tuki on jäänyt koskemattomaksi. Olen huolissaan äideistä, joiden palkka menisi suurelta osin päivähoitomaksuihin. Varhaiskasvatuksen maksukorotus on eduskunnan käsittelyssä eikä eduskunta ole vielä hyväksynyt maksukorotuspäätöstä. Pohdin parhaillamme miten saisimme esityksen vähintäänkin kohtuullistettua.

Pienten lasten äitien muita Pohjoismaita alhaisempaan työllisyysaste on asia, johon Suomella ei ole varaa. Suomi nousee taloustaantumasta vain ottamalla käyttöön kaikki voimavarat. Leikkauspäätöksillä ei saa kampata työllisyystavoitetta eikä vauhdittaa jo nyt havaittavaa äitien syksykierrettä pois työelämästä. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet ja vanhemmuudessa isät sekä äidit.

Toukokuun alussa hyväksyttiin uusi hallituksen tasa-arvo-ohjelma. Siinä linjataan naisten tasa-arvoisesta kohtelusta ja työllistymistä edistetään tasaamalla perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia 2 500 euron kertakorvauksella. Tämä on työvoitto, sillä olen ollut ajamassa asiaa jo pitkään. Hallituksen on viivytyksettä tuotava esitys keskusteluun ja arvioitavaksi.

Omaishoitoon lisäsatsaus

Olen erittäin tyytyväinen, että onnistuimme saamaan hallitusneuvotteluissa yhdessä eduskunnan varapuhemies Paula Risikon kanssa hallitusohjelmaan kirjauksen panostaa 75 miljoonaa euroa omais- ja perhehoitajien vapaiden lisäämiseen sekä perhehoidon kehittämiseen 20 miljoonaa euroa. Kokoomukselle oli tärkeää, että omaishoidon kehittämisessä otetaan selkeitä askelia eteenpäin. Omaishoitajien asemaa parantava lakiluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella ja työstämme sitä saatujen lausuntojen pohjalta niin, että laki saadaan eduskuntaan ennen kesää. Tämä on ilouutinen monelle.

Kokoomuksen Naisten Helsingin piiri järjestää ajankohtaisen omaishoitokeskustelu-tilaisuuden. Tilaisuus pidetään Eurooppasalissa, Malminkatu 16, maanantaina 16.5. klo 17–18.30. Asiaa on luvassa omaishoidosta kansainväliseltä, kansalliselta ja kaupungin tasolta. Lämpimästi tervetuloa keskustelemaan, kuuntelemaan ja kysymään tämän päivän omaishoitajuudesta. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.

Aurinkoisin terveisin
Sari Sarkomaa

On vakava tosiasia, että alle kolmivuotiaiden lasten äitien työllisyysaste on viime vuosina laskenut jyrkemmin kuin äitien työllisyysaste keskimäärin. Pienten lasten äitien muita Pohjoismaita alhaisempi työllisyysaste on asia, johon Suomella ei ole varaa. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet sekä vanhemmuudessa isät ja äidit.

Vakavaa huolta aiheuttaa eduskunnan käsittelyssä oleva varhaiskasvatuksen maksujen korotusesitys ja sen vaikutukset vanhempien ja erityisesti äitien työssäkäyntiin. Hallituksen esityksen mukaan varhaiskasvatuksen maksut nousisivat enimmäismaksuluokassa jopa 22 prosenttia. Samaan aikaan kotihoidon tuki on jäänyt koskemattomaksi.

Aivan erityinen huoli on äideistä, joiden palkka menisi suurelta osin päivähoitomaksuihin. Tämä koskee erityisesti keskituloisia perheitä, jotka ovat ylimmässä maksuluokassa. Niihin kuuluu myös perheitä, joissa äidit ovat pienipalkkaisia, koska miesten palkat ovat edelleen usein yhä suuremmat kuin naisilla. Näin ylimmän maksuluokan tuloraja saavutetaan silloinkin, kun naisen palkka on keskipalkkaa alhaisempi.

Maksukorotuksen vaikutusta voi vahvistaa jo tehdyt varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon kohdistuneet määrärahaleikkaukset. Ne tarkoittavat osissa kuntia ryhmäkoon kasvamista ja subjektiivisen päivähoidon rajoittamista. Jos varhaiskasvatuksen laatuun kohdistuvien riskien ohella varhaiskasvatusmaksuja korotetaan tuntuvasti, niin riski äitien kotihoidon tuen käytön pitenemiseen kasvaa. Näin perhe voi olla tilanteessa, jossa äidin työhön meno ei ole taloudellisista syistä mielekästä. Nykyistä maksujärjestelmää on arvosteltu juuri siitä, että se ei kannusta äitejä työntekoon, kun jo melko pienillä tuloilla joutuu maksamaan ylintä perittävää maksua.

On iso riski, että eduskunnan käsittelyssä oleva varhaiskasvatusmaksujen korotusesitys vauhdittaisi äitien syöksykierrettä kotiin ja pois työelämästä. Esitys ja sen vaikutukset on syytä vielä kerran arvioida. Taloustalkoissa on välttämätöntä tehdä määrärahaleikkauksia, mutta niillä ei saa kampata taantumasta nousun kannalta olennaisinta eli työllisyysasteen nousua. Päätöksenteossa on varmistettava, että tavoitteet naisten ja miesten tasavertaisesta työllistymisestä, työelämän tasa-arvosta ja perheiden yhdenvertaisesta kohtelusta toteutuvat. Suomen nousuun tarvitaan kaikki voimavarat.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja

Lehdistötiedote 7.5.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa toteaa, että kokoomuksen ministereiden Lenita Toivakan ja Sanni Grahn-Laasosen eilinen tasa-arvopuheenvuoro oli täyttä asiaa.

”Koko hallituksen on otettava vakavasti se tosiasia, että alle kolmivuotiaiden lasten äitien työllisyysaste on viime vuosina laskenut jyrkemmin kuin äitien työllisyysaste keskimäärin. Pienten lasten äitien muita Pohjoismaita alhaisempaan työllisyysaste on asia, johon Suomella ei ole varaa. Suomi nousee taloustaantumasta vain ottamalla käyttöön kaikki voimavarat. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet ja vanhemmuudessa isät sekä äidit”, sanoo Sarkomaa.

Samalla Sarkomaa vastaa Soinille, joka tyrmäsi kokoomusministereiden linjauksen. On koko Suomen etu, että myös kotihoidontukea tarkastellaan osana varhaiskasvatuksen- ja päivähoidon leikkauksia ja uudistuksia niin, että tavoite naisten työllisyydestä, perheiden tasa-arvoisesta kohtelusta toteutuisi. Tasa-arvoasioissa ei pidä jarrutella vaan on edettävä ripeästi hallituksen tuoreen tasa-arvo- ohjelman viitoittamalla tiellä. Tasa-arvon vahvistaminen on edellytys hallitusohjelman keskeisten tavoitteiden – työllisyyden ja hyvinvoinnin kasvun – saavuttamiselle.

Sarkomaa toistaa huolen eduskunnan käsittelyssä olevan varhaiskasvatusmaksujen korotusesityksen vaikutuksesta äitien työn kannattavuuteen.

”On iso riski, että toteutuessaan maksukorotus vauhdittaisi äitien syöksykierrettä kotiin pois työelämästä. Esitys ja sen vaikutukset on syytä vielä kerran arvioida”, alleviivaa Sarkomaa.

Sarkomaan mielestä hallituksen päättämä tasa-arvo-ohjelma oli tervetullut äitienpäivälahja.

”Ohjelmaan sisältynyt kokoomusnaisten pitkäaikainen tavoite, tasata vanhemmuudesta työantajille aiheutuvia kustannuksia kertakorvauksella, on vietävä viivytyksettä eteenpäin”, päättää Sarkomaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa
puh. 050 511 3033

Tiedote 6.5.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansaedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti ovat huolissaan taloustalkoissa tehtyjen päätösten kokonaisvaikutuksesta pienten lasten äitien työllisyyteen.

Edustajat varoittavat, ettei tahtomatta synnytetä pienten lasten äitien syöksykierrettä kotiin ja syrjäytetä naisia pois työelämästä. Naisten työpanos on erittäin tärkeä Suomen kasvun ja kestävyysvajeen taittamisen kannalta.

Edustajat nostavat erityisesti esille varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon kohdistuneet määrärahaleikkaukset. Jo päätetyt leikkaukset tarkoittavat osassa kuntia ryhmäkoon kasvamista ja subjektiivisen päivähoidon rajoittamista.

Erityistä huolta he kantavat eduskunnassa käsittelyssä olevasta varhaiskasvatuksen maksulaista, ja sen seurauksista naisten työssäkäyntiin. Siinä esitetään, että varhaiskasvatuksen maksut nousevat enimmäismaksuluokassa jopa 22 prosenttia. Samaan aikaan kotihoidon tuki on jäänyt koskemattomaksi.

Edustajat ovat huolissaan äideistä, joiden palkka menisi suurelta osin päivähoitomaksuihin. Tämä koskee erityisesti keskituloisia perheitä, jotka ovat ylimmässä maksuluokassa. Niihin kuuluu myös perheitä, joissa äidit ovat pienipalkkaisia: koska miesten palkat ovat edelleen usein yhä suuremmat kuin naisilla. Näin ylimmän maksuluokan tuloraja saavutetaan silloinkin, kun naisen palkka on keskipalkkaa alhaisempi.

- Jos varhaiskasvatuksen laatuun kohdistuvien riskien ohella varhaiskasvatusmaksuja korotetaan tuntuvasti, riski äitien kotihoidon tuen käytön pitenemiseen kasvaa. Näin perhe voi olla tilanteessa, jossa äidin työhön meno ei ole taloudellisista syistä mielekästä. Nykyistä maksujärjestelmää on arvosteltu juuri siitä, että se ei kannusta äitejä työntekoon, kun jo melko pienillä tuloilla joutuu maksamaan ylintä perittävää maksua, edustajat sanovat.

Pienten lasten äitien muita Pohjoismaita alhaisempaan työllisyysasteeseen on kiinnitetty huomiota viimeksi OECD:n tammikuussa julkaisemassa maaraportissa Suomesta. Alle kolmivuotiaiden lasten äitien työllisyysaste on viime vuosina laskenut jyrkemmin kuin äitien työllisyysaste keskimäärin.
Kokoomusedustajat näkevät eduskunnan käsittelyssä olevan varhaiskasvatuksen maksukorotuksen olevan ristiriidassa hallituksen tavoitteelle lisätä työllisyyttä.

- Hallituksen on tarkasteltava esityksiään uudelleen. Hallituksen on varmistettava, että tavoite naisten ja miesten tasavertaisesta työllisyydestä, työelämän tasa-arvosta ja perheiden yhdenvertaisesta kohtelusta toteutuu. Suomen nousuun tarvitaan kaikki voimavarat. Työelämässä tarvitaan tasapuolisesti naiset ja miehet sekä vanhemmuuden kantamisessa niin isät kuin äidit, edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sari Raassina
050 523808

Sanna Lauslahti
050 5122380