Siirry sisältöön

Julkaistu Talouselämä-lehdessä 23.10.2015

Talouselämän numerossa 33 Hanna-Riikka Myllymäki kirjoitti koulutusvientiä jarruttavista lainsäädäntöesteistä. Kirjoittaja tarttui erittäin tärkeään ja ajankohtaiseen aiheeseen. Tilanteessa, jossa joudumme tekemään koulutukseenkin kohdistuvia säästöjä, nousevat muut rahoituslähteet entistä merkityksellisemmiksi. Koulutusvienti avaa mahdollisuuksia myös alan ammattilaisten uran kehittymisen, sekä lisää korkean lisäarvon työpaikkoja.

Maamme hallituksen tavoitteena on poistaa koulutusviennin esteitä kauden loppuun mennessä. Hallituksen kärkihankkeiden sisällä on oma kokonaisuutensa koulutusviennin kehittämisestä tavoitteineen ja toimenpiteineen. Työ esteiden purkamiseksi on käynnissä jo nyt. Syksyn aikana eduskunnan käsittelyyn tuodaan lakiesitys, jossa vihdoin vapautetaan korkea-asteen tutkintojen myyntiä.

Myllymäki toi esiin myös tärkeän asian eri koulutustoimijoiden yhdenvertaisista toimintamahdollisuuksista. Koulutusviennin lainsäädäntöesteitä purettaessa tulee huolehtia, että kaikilla Suomessa toimivilla koulutustoimijoilla on myös verotuksellisesti samanlaiset toimintamahdollisuudet. Suomalaisille koulutuksenjärjestäjille tulee taata yhdenvertainen verotuskohtelu ulkomaisiin vastaavien koulutusten järjestämiseen verrattuna.

Koulutusvientimarkkinoilla on mahdollisuus merkittävän uuden kasvualan luomiseen. Suomen täytyy tehdä nyt tarvittavat muutokset, jotta pääsemme mukaan koulutusvientimarkkinoiden kilpailuun. Tarvittavat lainsäädäntömuutokset on tehtävä pian. Koulutuskentällämme on osaamista ja intohimoa lähteä tekemään työtä koulutusviennissä. Meidän tehtävämme on antaa heille siihen mahdollisuus.

 
Sanna Lauslahti
kansanedustaja
eduskunnan sivistysvaliokunnan vpj

 
Sari Sarkomaa
kansanedustaja
eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsen

 

 

 

tiedote 23.10.
julkaisuvapaa heti

 
Eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kiittää hallitusta vammaisten oikeuksien yleissopimuksen ratifioinnin edistämisestä. ”Vihdoinkin! Vammaisten oikeuksien yleissopimuksen ratifioinnin edistäminen on ollut vuosia Suomen tavoitteena. Kehitysvammaisten erityishuoltoa koskeva lainsäädäntö on odottanut jo vuosia uudistamista yleissopimuksen vaatimalle tasolle. Oli tärkeää, että hallitus antoi eduskunnalle esityksen, joka vihdoin saattaa lainsäädännön sille tasolle, että Suomi voi ratifioida vammaisten oikeuksien yleissopimuksen”, toteaa Sarkomaa.

Hallitus antoi tällä viikolla esityksen kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta. Esityksen tavoite on vahvistaa kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta ja lisätä erityishuollossa olevien kehitysvammaisten mahdollisuuksia täysimääräiseen osallistumiseen yhteiskunnassa.

Sarkomaa toivottaa tervetulleeksi esityksen, jolla tuetaan kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää omaehtoista elämää. Jatkossa rajoitustoimenpiteitä voitaisiin käyttää vain silloin, kun se olisi välttämätöntä erityishuollossa olevan tai jonkun toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi tai kun olisi tarvetta torjua merkittävä omaisuusvahinko.

”Eduskunta hyväksyi vammaisten oikeuksien yleissopimuksen keväällä. Samassa yhteydessä edellytimme, että hallitus tuo viipymättä sopimuksen lopulliseksi ratifioimiseksi edellyttämän lainsäädännön eduskuntaan. On ilon hetki, että laki on nyt saatu eduskuntaan. Esitetyt muutokset ovat tärkeitä huolehtimaan myös heikommassa asemassa olevien oikeudesta elää mahdollisimman normaalia elämää”, Sarkomaa päättää.

 

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote
21.10.2015

Yhdenkään pienituloisen eläkeläisen verotus ei tule nousemaan ensi vuonna. Sen sijaan takuueläkkeen 23 euron korotus tulee osaltaan auttamaan pienituloisimpia eläkkeensaajia, ja Yle-verosta vapautuu 120 000 eläkeläistä, alleviivaa Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Eduskuntaryhmänsä sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sarkomaa piti keskiviikkona Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron välikysymyskeskustelussa hallituksen päätösten vaikutuksista eläkkeensaajiin.
Sarkomaa linjaa, että myös hallituksen mahdollisesti toteuttaman miljardin euron veroalennuksen on kohdennuttava oikeudenmukaisesti sekä palkansaajiin että myös eläkeläisiin.

Sarkomaa korostaa, että ikäihmisten kotihoidon kehittäminen ja omaishoidon vahvistaminen ovat hallituksen kärkihankkeita. Omais- ja perhehoidon toimintamallia kehitetään tukemaan jaksamista ja hyvinvointia.
”Esimerkiksi työssäkäynnin ja omaishoidon yhteensovittamista helpotetaan. Näihin kahteen kärkihankkeen osaan satsataan yhteensä 30 miljoonaa euroa. Kärkihankkeiden lisäksi panostamme omaishoitoon vuositasolla 75 miljoonaa euroa, ja siinä on edettävä kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman viitoittamalla tiellä.”
Sarkomaa muistuttaa, että eläkkeensaajien siirtämisessä yleisen asumistuen piiriin kolmanneksella vuokralla asuvista tuki nousee.

”Etenkin omavastuun poistuminen parantaa kaikkein pienituloisimpien eläkkeensaajien asemaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä piti välttämättömänä hallituksen päätöstä rajoittaa muutoksesta johtuva tuen aleneminen korkeintaan 60 euroon. Hallituksen on myös huolehdittava, ettei yhtenäinen asumistukijärjestelmä lyö korville vammaispolitiikan tavoitetta itsenäisestä asumisesta.”

Sarkomaa alleviivaa, että toisin kuin oppositio kysymyksessään väittää, nyt päätetyt asiakasmaksujen korotukset eivät koske pitkäaikaisen laitoshoidon, palveluasumisen, eivätkä kotiin annettavien palvelujen maksuja. Kokoomuksen mielestä tulevaisuudessa on oltava tavoitteena se, että lääke- ja hoitomenoille on yksi yhteinen katto.

”Yhteiskunnan inhimillisyys ja sivistys mitataan sillä, miten kohtelemme ikääntyviä tai hoivan tarpeessa olevia ihmisiä. Arvostus ja turvallinen arki, toimivat palvelut sekä ihmisarvoisen elämän takaava toimeentulo ovat jokaisen suomalaisen oikeus. Ei Kokoomus, eikä hallitus, ole tinkimässä näistä arvoista”, Sarkomaa päättää.

 

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

tiedote 17.10.
julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa kiittää ministeri Rehulaa alkoholilain kokonaisuudistuksen valmistelun aloittamisesta työpajoissa. ”On viisasta ja virkistävää, että laaja joukko sidosryhmiä etsii yhteisiä linjoja. Uudistukset eivät synny yksin virkamiesten pöytälaatikoista vedettynä vaan innovatiivisiin ratkaisuihin tarvitaan erilaisia näkökulmia ja uudenlaista yhteistä tekemistä.” Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallituksen kärkihankkeiden valmistelussa ja toimeenpanossa otetaan rohkeasti käyttöön uusia toimintatapoja, sillä muuten mikään ei muutu.

Kansanedustaja kannustaa ministeri Rehulaa kutsumaan kansanterveydenedistämisen kärkihankkeen onnistumisen kannalta avainasemassa olevat järjestöt koolle hankkeen lähtölaukaukseen. Sarkomaa muistuttaa, että järjestöissä on parasta osaamista ja ne toimivat ketterästi suomalaisten arjessa.

Kansanterveys 2.0- kärkihankkeen tavoitteena on arkipäiväistää aktiivinen elämäntapa yhdessä ihmisten ja järjestöjen kanssa ja tehdä terveelliset elämäntavat ja terveyttä edistävät toimet helpoiksi ja houkutteleviksi kaiken ikäisten ihmisten lähiympäristössä.
Kokoomusedustaja oli mukana hallitusneuvotteluissa hyvinvointipolitiikasta vastuussa olevassa neuvotteluryhmässä, joka nosti kärkihankkeeksi kansanterveyden parantamisen erityisesti liikuntaa edistämällä.

”Kansanterveys 2.0 – yhteisponnistukselle on huutava tarve. Useimpiin kansansairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin sekä diabetekseen, sairastumisen riskiä voidaan pienentää liikuntaa lisäämällä ja terveellisiin elämäntapoihin panostamalla. Samat keinot tepsivät tehokkaasti sairauksien hoitotasapainon ylläpitämisessä ja sairastumisesta huolimatta hyvinvoinnin edistämisessä”, edustaja toteaa.

Sarkomaa kirittää kansanterveys 2.0 -kärkihankkeen eteenpäin viemistä ja muistuttaa, että kyseessä on tehokas työ kestävyysvajeen umpeenkuromiseksi: ”Tutkimusten mukaan liikkumattomuuden kustannukset ovat pari miljardia euroa vuosittain. Koko väestön liikuntaa lisäämällä voidaan edistää kansanterveyttä ja säästää samalla veroeuroja. Kärkihanke pohjautuu eduskunnan 2012 valtion talousarviomietintöön, jossa me valtiovarainvaliokunnan jäsenet painotimme sitä, että merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä voidaan saada aikaan terveyttä edistävillä toimilla ja erityisesti liikunnan lisäämisellä”, kokoomusedustaja sanoo.

”Kansanterveyteen panostamalla pidennetään työuria, lisätään työn tuottavuutta ja talouden kestävyyttä, ehkäistään syrjäytymistä ja vähennetään sote-palvelujen tarvetta sekä taitetaan julkisten kustannusten nousua”, Sarkomaa päättää.

 

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Suomi on yhdessä taloushistoriansa vaikeimmassa tilanteessa. Talouden tasapainottamistoimissa tehdään kertarysäyksellä useita muutoksia mm. etuuksiin, asiakasmaksuihin ja verotukseen. On perusteltua, että toimien kokonaisvaikutuksia arvioidaan ja tehdään läpinäkyviksi. Helppoja vaihtoehtoja ei ole mutta ratkaisujen kohdentuminen eri väestöryhmiin on tiedettävä ja ymmärrettävä, ettei mikään väestöryhmä joudu kohtuuttomaan tilanteeseen. Pidän tärkeänä, että valtioneuvosto tehostaisi ja uudistaisi esitystensä vaikutusarviointia.

Yksittäisten lakiesitysten vaikutukset arvioidaan mutta muutosten yhteisvaikutuksien arviointia ei systemaattisesti tehdä. Valtion talousarvion nykyisen pääluokkiin perustuvan tarkastelun rinnalle tulee rakentaa väestöryhmittäinen tarkastelu.

Puhtaalta pöydältä ei hallituksen tarvitse vaikutusarviointien uudistamiseen lähteä. Ehdotusta on jo selvitelty valtiovarainministeriössä (Valtiovarainministeriön julkaisuja 18/2015). Tarkoituksenmukaista olisi, jos jo ensi vuoden valtion talousarvioon lisätäisiin täydennyksenä nykyistä paremmin dokumentoitua vaikutusarviointia esitetyistä talouden sopeutustoimista ja uudistuksista.

Olen kirittänyt, että kaikki ministeriöt tekisivät vaikutusarviot talousarvioesitykseen sisältyvistä muutoksista, joilla arvioidaan olevan merkittäviä vaikutuksia vanhuksiin, vaikeasti vammaisiin ja lapsiperheisiin. Tämän pohjalta valtiovarainministeriö tekisi yhteenvedon kokonaisvaikutuksista. Luonteva paikka väestöperusteisille vaikutusarvioille on valtion talousarvion yleisperustelut. Olen jo vauhdittanut asiaa tekemällä ministerille kirjallisen kysymyksen (KK 172/2015) valtion budjetin ja julkisen talouden suunnitelman vaikutusarvioinneista.

Konkreettinen esimerkki vaikutusarviointien tärkeydestä on eläkeläisten asumistuen yhdistäminen yleiseen asumistukeen. Yleisen asumistuen määräytymisperusteiden erilaisuudesta johtuen olisi leikkaus vaikuttanut monen eläkeläisen saamaan tukeen jopa yli sadan euron verran. Oli viisasta, että hallitus päätti, että asumistukeen kohdistuvaa leikkausta lievennetään 30 miljoonalla eurolla. Huojennuksen mallia valmistellaan parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä.

Asumistukeen etsitään mallia, jolla vältetään kohtuuttomuudet paitsi vanhusten myös tukea saavien vammaisten osalta. Asumistukiuudistuksella ei saa kampata vammaispolitiikan keskeisiä tavoitteita itsenäisestä elämisestä ja osallisuudesta.

 
Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan jäsen

 

Tervehdys eduskunnasta!
Syksyn viiletessä politiikan syksy kuumenee. Vaikeiden mutta välttämättömien päätösten keskellä ei ole voinut olla pohtimatta sitä, miten ennen vaaleja lupasimme, että me kokoomuslaiset haluamme asettaa työn etusijalle. Tuon vaalilupauksen lunastamisen eteen olemme nyt päättäväisesti lähteneet työskentelemään. Yhteistä urakkaa on helpottanut hallituspuolueiden yhteinen tilannekuva siitä, että ripeitä toimia Suomen nostamiseksi suosta tarvitaan. Suomi on ainoa EU-maa, joka edelleen kituuttelee lähes olemattoman talouskasvun kanssa. On täysin selvää, että talouteen tarvitaan uudet lääkkeet. Kansan meille antama valtakirja merkitsee ennen kaikkea vastuuta. Helppoja vaihtoehtoja ei ole valittavissa mutta tekemättä ei voi enää jättää.

Valtiovarainvaliokunnassa keskeinen asia on ensi vuoden budjetin käsittely. Rakenneuudistus- ja talouden tasapainottamistalkoissa tehdään kertarysäyksellä useita muutoksia mm. verotukseen, asiakasmaksuihin ja etuuksiin. Päätösten vaikutukset on tunnettava ja ymmärrettävä sekä huolehdittava, ettei mikään väestöryhmä joudu kohtuuttomiin tilanteisiin. Siksi olenkin kannustanut hallitusta tehostamaan esitystensä vaikutusarviointia. Olen ehdottanut, että kaikki ministeriöt tekisivät vaikutusarviot talousarvioon sisältyvistä muutoksista, joilla arvioidaan olevan merkittäviä vaikutusta eläkeläisiin, vaikeasti vammaisiin ja lapsiperheisiin. Tämän pohjalta valtiovarainministeriö voisi tehdä yhteenvedon kokonaisvaikutuksista budjettiesityksen yleisperusteluihin.

Kuvaava esimerkki vaikutusarviointien tärkeydestä on eläkeläisten asumistuen yhdistäminen yleiseen asumistukeen. Yleisen asumistuen määräytymisperusteiden erilaisuudesta johtuen olisi uudistus leikannut monen eläkeläisen saamaa tukea jopa yli sadan euron verran. Pidin välttämättömänä, että asumistukeen kohdistuvaa leikkausta lievennetään 30 miljoonalla eurolla.
Kokoomukselle on tärkeää löytää asumistukiuudistukseen malli, jolla vältetään kohtuuttomuudet paitsi vanhusten myös tukea saavien vammaisten osalta. Asumistukiuudistuksella ei saa kampata vammaispolitiikan keskeisiä tavoitteita itsenäisestä elämisestä ja osallisuudesta.

Sote-uudistuksen tekeminen on aloitettu uudistetuin voimin. Aloitamme työn vastikään nimetyssä parlamentaarisessa sote- ryhmässä. Tärkeää on, että viime kaudella kompuroinut uudistus viedään maaliin ripeästi mutta huolellisesti valmisteltuna. Uudistuksen onnistumisen edellytys on vedenpitävät vaikutusarviot. Toisin kuin viime kaudella, nyt sote- uudistustyö on kunnolla johdettua.

Suomi on yhdessä taloushistoriansa vaikeimmassa tilanteessa. Olemme valmiita tekemään ikäviltäkin tuntuvia päätöksiä, koska haluamme turvata hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudessakin. Kaikkein kovinta politiikkaa olisi tekemättä jättäminen –sillä syötäisiin pohjaa tulevilta sukupolvilta. Olennaista on tehdä uudistuksia, joilla vauhditetaan uutta kasvua ja työllisyyttä, mutta myös parannetaan kaiken ikäisten suomalaisten arkea.
Muutosten vauhdittamiseksi sovimme hallitusneuvotteluissa 26 kärkihankkeesta, joihin investoidaan kolmen seuraavan vuoden aikana 1 Mrd euron verran. Olin hallitusneuvotteluissa kokoomuksen neuvotteluryhmässä ja nostimme aloitteestani kärkihankkeeksi kansanterveyden parantamisen erityisesti liikuntaa edistämällä. Tarkoitus on tehdä terveelliset elämäntavat ja terveyttä edistävät toimet helpoiksi ja houkutteleviksi ihmisten lähiympäristössä. Työtä tehdään yhteistyössä järjestöjen ja kaikkien suomalaisten kanssa.

Toinen vauhdittamani kärkihanke on ikäihmisten kotihoidon ja omaishoidon vahvistaminen ja omaishoitajien tilanteen helpottaminen. Omais- ja perhehoitajat tekevät äärimmäisen arvokasta työtä ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtiminen hoidettavien ohella on kullanarvoista. Hallitusneuvotteluissa päätimme, että koti- ja omaishoitoon lisätään 75 me. Tätä lisärahaa koskeva lakiesitys on työn alla.

Maailman parhaat opettajat eivät ole itsestäänselvyys. Olen tyytyväinen, että tavoitteeni aloittaa sekä opettajakoulutuksen että opettajien täydennyskoulutuksen uudistustyö sovittiin kärkihankkeeksi, johon eduskuntakaudella suunnataan 50 miljoonaa euroa. Tämä on välttämätöntä pedagogiikan uudistamiseksi ja opettajien omasta osaamisesta huolehtimiseksi.

Koulutuksen leikkaukset ovat erityisen vaikeita eikä kaikkia voi purematta niellä. Työ laadukkaan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen puolesta jatkuu. Jatkan kokoomuksen edustajana Opetushallituksen johtokunnassa.
Vastaanotan mielelläni palautetta Suomen ja Helsingin asioista. Kaikki kommentit ja ajatukset ovat tervetulleita.

 
Tervetuloa tapaamaan!

Senioreiden omahoidon ytimessä - seniori-ikäisten omahoito sekä sen erilaiset polut ja mahdollisuudet
to 15.10. eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3) klo 16-18

Breast Health Day – Rintojen terveydeksi-päivä
to 15.10. Kampin palvelukeskuksessa (Salomonkatu 21B) klo 18
tapahtuma Facebookissa.
syysterveisin,
Sari Sarkomaa

tiedote 10.10. 2015
julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa ehdottaa valinnanvapauslainsäädännön säätämistä osana sote-uudistusta. ”Valinnanvapauslailla korvataan osittain raskasta kilpailuttamismenettelyä ja mahdollistetaan se, että peruspalveluja tuotetaan ihmisen näkökulmasta eikä järjestelmän. Ihmisen oma valinta on inhimillinen ja ketterä tapa vauhdittaa uudistumista ja parempia ihmisiä lähellä olevia palveluja”, sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantatyöryhmän jäsenenä toimiva Sarkomaa alleviivaa.

Valinnanvapauslaki mahdollistaa pienten toimijoiden nykyistä paremman mahdollisuuden toimia lähipalveluiden tuottajana. Usein byrokraattisen ja esimerkiksi mikroyrittäjälle raskaan kilpailutuksen sijaan toimija pääsee palvelutuottajaksi osoittamalla täyttävänsä valtiovallan asettamat vaateet ja laatukriteerit. "Palvelut monipuolistuvat ja ovat ihmisten tarpeita vastaavia, kun alalle saadaan lisää erilaisia ihmisten valintojen vauhdittamana syntyneitä toimijoita. Tämä on tervetullutta esimerkiksi vanhuksien ja vammaisten kotiin vietävien palveluiden näkökulmasta", Sarkomaa toteaa.

”Uudet toimintatavat ja innovaatiot syntyvät ihmisten kohdatessa potilasrajapinnalla. Valinnanvapauslaki toisi uudenlaista tervettä kilpailua, lisäisi palvelujen laatua ja pitäisi kustannukset kurissa. Näin saadaan olemassa olevista voimavaroista paras terveys- ja hyvinvointihyöty palveluita käyttäville ihmisille ja laajasti koko kansanterveydelle”, kokoomusedustaja sanoo.
Valinnanvapauslain säätäminen tarkoittaa sitä, että julkinen valta määrittelee puitteet kuten korvauksen palvelun tuottamisesta, korvattavien palveluiden valikon, palvelun käyttäjän asiakasmaksut ja laatukriteerit, joita noudattavat – julkiset, yksityiset sekä kolmannen sektorin toimijat - voivat toimia palveluntuottajana. Ihmiset saavat valita julkisen vallan asettamissa puitteissa itselleen sopivan palvelun ja raha seuraa ihmisen valinnan mukana. Tutkimusten mukaan jopa 90 % väestöstä haluaa valita palveluntuottajansa itse.” Sarkomaa alleviivaa, että valinnanvapausmallissa palvelujen järjestämisvastuu kuuluu tiukasti julkiselle vallalle.

Sarkomaan mukaan ihmisille on annettava terveydenhuollon lisäksi mahdollisuus valita palveluntuottaja myös muissa peruspalveluissa kuten vanhustenhuollossa, vammaispalveluissa ja kuntoutuksessa. Raha seuraa ihmistä -malli mahdollistaa valinnanvapauden laajentamisen myös näille aloille.

Sarkomaa toistaa kokoomuksen sitkeästi esiin nostaman huolen peruspalveluiden rapautumisesta ja epätasa-arvoistavista terveyskeskusjonoista. THL on esittänyt valinnanvapausmallia juuri eriarvoistavan perusterveydenhuoltoomme vahvistamiseen. ”Nykyiset terveyskeskus jonot tulevat kalliiksi niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Onnistuessaankin sote-uudistuksen vaikutukset näkyvät ihmisten arjessa vasta viiveellä. Tällä hetkellä aito valinnanvapaus on vain hyvätuloisilla, joilla on taloudellinen mahdollisuus valita hoitopaikkansa. Kannustan hallitusta kirimään esityksissä, joilla edistetään ripeästi valinnanvapautta. On selvää, että valinnanvapauden lisäämisen on oltava sote-uudistuksen yksi aivan keskeinen elementti eikä viimeisenä sote-kakun päälle laitettava kirsikka. Myös potilasliikkuvuusdirektiivi kirittää Suomea nopeaan valinnanvapauden vauhdittamiseen.”

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Tiedote
9.10.2015
Julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmänsä sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa muistuttaa, että terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä potilaiden kannalta toimivimmasta aluejaosta SoTe-uudistusta tehtäessä ei saa sivuuttaa.

Terveydenhuoltoalan järjestöistä Lääkäriliitto, SuPer ja Tehy ovat ottaneet yhtenevästi kantaa viiden muodostettavan itsehallintoalueen puolesta. Järjestöt ovat todenneet, että viisi aluetta on tarkoituksenmukaisin määrä ja vain sillä tavalla voidaan taata kansalaisten palveluiden saaminen sekä uudistukselle asetettujen huomattavien säästötavoitteiden toteutuminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL pitää parhaana vaihtoehtona 4–5 SoTe-aluetta.

”Ihmisiä varten tätä uudistusta tehdään. Viidellä alueella pystytään parhaimmin vahvistamaan perustason palveluita, mikä on koko uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita” kansanedustaja Sarkomaa muistuttaa.

Hallituksen on tarkoitus päättää tulevasta itsehallintoalueiden määrästä lokakuun aikana. 14.8. julkaistun selvityshenkilöraportin mukaan alueita tulisi olla 9–12, jolloin alueilla olisi riittävä taloudellinen kantokyky kyetäkseen järjestämään kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut.

”Riittävä ei ole kyllin hyvä, vaan nyt on valittava paras. Uudistuksessa on edettävä ihmisten palvelut edellä ja unohdettava aluepolitiikka. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat liian tärkeä asia rapautettavaksi aluepoliittisella pannukakulla.” Sarkomaa tähdentää.

Uudistuksen onnistumisen edellytys on, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on tiiviisti mukana sitä toteuttamassa. Sarkomaa painottaa, että uudet toimintatavat ja palveluinnovaatiot syntyvät ihmisten toimesta ruohonjuuritasolla.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Rintasyövän varhaisessa toteamisessa tärkeä rooli on naisten omatoimisella rintojen tarkkailulla. Tosiasia on, että valtaosa naisista havaitsee itse poikkeavan muutoksen rinnassaan.

Terveysjärjestö ProMama ry on opastanut yli 20 vuotta naisia tutustumaan rintoihinsa ja siten edistämään rintasyövän varhaistoteamista. Järjestön viesti on, että kaikenikäisiä naisia tulee opastaa säännönmukaiseen ja oikeanlaiseen rintojen omatarkkailuun. Omatarkkailuohjaus tulee olla jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen keinovalikoimassa niin julkisessa kuin yksityisessä terveydenhuollossa.

Mammografia on tärkeä menetelmä rintasyövän diagnosoinnissa. Seulontojen avulla pyritään löytämään piilevässä vaiheessa oleva sairaus usein oireettomalta naiselta. Rintasyövän maksuttomat seulonnat aloitettiin Suomessa 1987 ja kohdistettiin ensin 50 – 59- vuotiaille ja myöhemmin myös ikäryhmä 60 – 69 otettiin mukaan seulontoihin. On huomattava, että lähes kaikki alle 50 – vuotiaat ja yli 70 –vuotiaat naiset ovat vailla järjestelmällistä valtakunnallista seurantaa.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa rintasyöpä todetaan, sitä parempia ovat hoitotulokset ja mahdollisuudet elämän jatkumisen laadukkaana ja täysipainoisena. Tähän työhön tarvitaan sekä terveydenhuollon ammattilaisia että järjestöjä, kuten ProMamaa ja sen omatarkkailuun erikoistuneita kouluttajia ja muita syöpäjärjestöjä, jotka tekevät tärkeää työtä syöpätietoisuuden levittämisessä.

Rintasyöpä on suomalaisnaisten yleisin syöpä. Vuosittain maassamme ilmenee noin 4800 uutta rintasyöpätapausta. Rintasyöpä on yleisin yli 45-vuotiailla naisilla mutta sitä esiintyy myös nuoremmilla. Valitettavasti sairaus on ollut viime vuosina yleistymään päin.

Rintasyöpä on aina monen tekijän summa eikä suurimpaan osaan riskeistä voi vaikuttaa. Sairastuvuuteen vaikuttavat esimerkiksi geeniperimä ja ikä. Hyvä uutinen kuitenkin on, että jotakin voimme myös itse tehdä ehkäistäksemme rintasyövän riskiä. Esimerkiksi alkoholin käytön vähentäminen, terveellinen ruokavalio ja kuntoliikunta ovat tekijöitä, jotka pienentävät riskiä sairastua.

Olin mukana hallitusneuvotteluissa ja aloitteestani hallitusneuvotteluissa eduskuntakauden yhdeksi kärkihankkeeksi sovittiin kansanterveyden parantamisen. Tarkoitus on tehdä terveelliset elämäntavat ja terveyttä edistävät toimet helpoiksi ja houkutteleviksi kaiken ikäisten ihmisten lähiympäristössä.

Kansanterveys 2.0 – yhteisponnistukselle on huutava tarve. Kansansairaudet, kuten syöpä, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, keuhkosairaudet ja depressio – aiheuttavat paitsi mittavia inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä myös suurimman osan työikäisen väestön pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä. Useimpiin kansansairauksiin sairastumisen riskiä voidaan pienentää liikuntaa lisäämällä ja terveellisiin elämäntapoihin panostamalla. Samat keinot tepsivät tehokkaasti sairauksien hoitotasapainon ylläpitämisessä ja sairastumisesta huolimatta hyvinvoinnin edistämisessä.

Kansanterveys 2.0 –kärkihankkeen ideana on kannustaa terveyttä ja hyvinvointia tukevia kokeiluja mutta ennen kaikkea juurruttaa hyväksi todettuja toimintatapoja vauhdittaa terveyttä edistävää liikuntaa, ravintotottumuksia ja muita terveellisiä elämäntapoja sekä vastuunottoa omasta elämästä. Työtä on tarkoitus tehdä yhdessä järjestöjen kanssa.

Kärkihankeidea pohjautuu myös eduskunnan 2012 valtion talousarviomietintöön, jossa painotimme sitä, että merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä voidaan saada aikaan terveyttä edistävillä toimilla ja erityisesti liikunnan lisäämisellä. Väestön terveyden ja toimintakyvyn lisäämisellä pidennetään työuria, lisätään työn tuottavuutta ja talouden kestävyyttä, ehkäistään syrjäytymistä ja vähennetään sote-palvelujen tarvetta sekä taitetaan julkisten kustannusten nousua.

On ensiarvoisen tärkeää, että terveyttä edistävät valinnat on tehty helpoiksi ja houkutteleviksi arjessa. Esimerkiksi rintojen omatarkkailu rintasyövän varalta on vastuunottoa omasta terveydestä parhaimmillaan. Näihin terveystalkoisiin jokainen nainen voi lähteä mukaan täysin rinnoin.

Roosa nauha on rintasyövän vastaisen taistelun maailmanlaajuinen symboli. Roosa nauha –päivää vietetään tänään 9. lokakuuta. Päivää koordinoi Syöpäsäätiö ja sen avulla kerätään varoja syöpätutkimukseen sekä neuvonta- ja tukipalveluihin. Roosa nauha –päivän lisäksi eri syöpäjärjestöt järjestävät koko lokakuun aikana useita eri tilaisuuksia aiheeseen liittyen. Itse olen mukana ProMama ry:n ja Rintasyöpäyhdistyksen järjestämässä Breast Health Dayssa Kampin palvelukeskuksessa to 15.10. klo 18. Tervetuloa mukaan tapahtumaan vaikka ystävän kanssa!

 

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
ProMama ry:n puheenjohtaja ja eduskunnan Syöpäverkoston vetäjä
www.sarisarkomaa.fi

 

 

 

Hallitus on tehnyt esityksen aikuiskoulutustuen rahoituksen lakkauttamisesta osana talouden tasapainottamistoimia. Esityksen perusteella valtion rahoitus poistuisi kokonaan ja valtion rahoittama aikuiskoulutustuen perusosa muuttuisi lainaksi 1.1.2017 alkaen.

Katsele, odota ja velkaannu – asenne olisi vastuutonta. Tekemättä ei voi jättää mutta päätösten vaikutukset on tiedettävä ja tunnettava. Erityisesti tässä työmarkkinatilanteessa – voimakkaassa rakennemuutoksessa – työttömyyttä ennaltaehkäisevän muutosturvan poistaminen valtion toimesta on asia, jonka vaikutuksia on vielä kerran pohdittava ja ehkäpä ”kätilöitävä”.

90% prosenttia aikuiskoulutustuen käyttäjistä käyttää etuutta tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Noin kaksi kolmasosaa edunsaajista on naisia ja lähes puolet työskentelee sosiaali- ja terveysalalla.

Esitys lakkauttaisi kokonaan yrittäjien aikuiskoulutustuen ja sovitellun palkansaajien aikuiskoulutustuen, mikä on tarkoitettu työn ja opintojen yhdistämiseen. Palkansaajien täysimääräisestä aikuiskoulutustuesta jäisi jäljelle vain työttömyysvakuutusmaksuista rahoitettu ansio-osa.

Päätös herättää monta kiperää kysymystä. Romuttaisiko hallituksen päätös käytännössä kokonaan aikuiskoulutustukijärjestelmän ja poistaisi työttömyyttä ennaltaehkäisevän muutosturvakeinon? Erityisesti pienituloisten taloudelliset mahdollisuudet kouluttautua huolestuttavat.

Aikuiskoulutustuki on tärkeä ja sen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Kolmasosa nykyisistä työtehtävistä ja ammateista tullee katoamaan vuoteen 2030 mennessä. Digitalisaation seurauksena kaikkiaan työtehtävien osaamisintensiivisyys kasvaa ja vaatimukset osaamisen uudistamiseen. Työmarkkinoiden voimakkaassa rakennemuutoksessa tarvitaan toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan osaamisen uudistamista työuralla ja myös ammatinvaihto, erityisesti jos omalla alalla uhkaa työttömyys.

Opintovapaa ja aikuiskoulutustuki voi olla myös yritykselle vaihtoehto lomautukselle / irtisanomiselle heikossa taloudellisessa tilanteessa. Aikuiskoulutustuki on tutkitusti toimivaksi osoittautunut työttömyyttä ennaltaehkäisevän muutosturvan keino.

Aikuiskoulutustuki on osa ennaltaehkäisevää muutosturvaa, jolla mahdollistetaan yksilölle osaamisen uudistaminen tai kokonaan uudelleen suuntaaminen ennen työttömyyttä. Aikuiskoulutustuen vaikuttavuustutkimus osoittaa, että taloudelliset syyt ovat merkittävin este kouluttautumiselle ja tuki mahdollistaa taloudellisesti opiskelun monelle sellaiselle henkilölle, jotka muuten eivät olisi voineet lähteä opiskelemaan.

Ammatillisen kehittymisen ja ammatinvaihdon mahdollistumisen lisäksi aikuiskoulutustuki tutkitusti parantaa työkykyä ja työssä jaksamista. Siten aikuiskoulutustuki on myös keino pidentää työuria.

Hallituksen etsiessä parhaillaan toimenpiteitä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi välttämätön edellytys työmarkkinoiden kilpailukyvylle on, että työvoiman osaamisen kysyntä vastaa tarjontaa. Työurien pidentäminen ja työllisyysasteen nostaminen ei onnistu, mikäli työvoiman osaaminen ei uudistu vastaamaan uusia osaamistarpeita ja ammatteja.

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

www.sarisarkomaa.fi