Siirry sisältöön

tiedote 18.11.15
julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen kansanedustaja ja sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen Sari Sarkomaa alleviivaa, että valinnanvapauden laajentaminen on mittava mahdollisuus ja avain tasavertaisiin sote-palveluihin sekä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen.

”Meidän on tehtävä loppu sille, että merkittävä osa väestöstä - kuten työttömät, lapsiperheet ja eläkeläiset - jonottavat terveysasemille ja moniin sosiaalipalveluihin kuin entisessä Neuvostoliitossa kauppaan. Parempiosaiset voivat käyttää työterveyshuoltoa ja tietenkin jonoista pääsee ostamalla yksityispalveluja tai vakuutus. Tämä on irvikuva tasa-arvoisesta politiikasta”, kansanedustaja totesi eduskunnan sote-keskustelussa pääministerin ilmoituksen yhteydessä.

Sarkomaa muistuttaa, että juuri eriarvoiset mahdollisuudet päästä oikea-aikaisesti peruspalveluihin ja pitkät jonot ovat merkittävä syy hyvinvointi- ja terveyseroihin. Siksi valinnanvapauden laajentaminen on keinona täsmätoimi edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa.

Valinnanvapaus on kansanedustajan mukaan mahdollisuus asettaa ihmiset etusijalle ja irrottautua järjestelmäkeskeisyydestä. Se on myös askel kohti muita länsimaita.

”Valinnanvapauslainsäädännöllä on vahvistettava julkisin varoin rahoitettujen peruspalveluiden saatavuutta, laatua ja monipuolisuutta ottamalla mukaan kaikki voimavarat - julkinen, yritykset ja järjestöt, tietenkin valtiovallan asettamien tiukin kriteerein. Kun sote-peruspalvelut on kaikille saatavilla, palvelee valinnanvapaus ihan jokaista. Halutessaan ihminen voi mennä lähimpään palvelupisteeseen pohtimatta valintoja.”

Valinnanvapaus on ketterä tapa kehittää ihmisen näköisiä lähipalveluja. Valinnanvapauslainsäädäntö on myös mahdollisuus korvata raskas kilpailutusmenettely, kun valtiovallan asettamat kriteerit täyttävä toimija voi listautua palvelun tuottajaksi. ”Tämä on tervetullutta mikroyrittäjille, ammatinharjoittajille ja järjestöille. Valinnanvapaus on mittava mahdollisuus esimerkiksi vanhusten ja vammaisten palveluiden kehittämisessä. Näin kilpaillaan hinnan sijaan laadulla ja lopullisen valinnan tekee ihminen eikä järjestelmä”, edustaja korostaa.

”Tutkimusten mukaan jopa 90 % väestöstä haluaa valita palveluntuottajansa itse. Suomalaiset ovat valmiita ottamaan hyvinvointipoliittisen askeleen kohti länttä valinnanvapauden laajentamisen myötä, samoin nyt myös koko hallitus. Enää on epäselvää, mikä on opposition kanta”, Sarkomaa päättää.

 

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus harppasi värikkään väännön jälkeen merkittävän askeleen eteenpäin. Tehty ratkaisu luo puitteet valmistella mittavaa uudistusta eteenpäin ja rakentaa sosiaali-ja terveydenhuoltoon Suomen mallia. Uudistus on mittava mahdollisuus luoda peruspalveluiden malli, jossa toisin kuin muissa Pohjoismaissa, on lääkärikeskeisyyden sijaan nykyistä vahvempi rooli sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöillä.

Työnjakoa on uudistettava ja koko henkilöstön osaaminen on saatava nykyistä parempaan käyttöön. Tämä edellyttää moniammatillista yhteistyötä asiakaslähtöisiä toimintatapoja kehittämällä sekä hoitopolkujen ja -ohjeiden uudistamista ja osaavaa johtamista kaikilla tasoilla.

Sote-uudistus on merkittävin suomalaisten hyvinvointiin vaikuttava uudistus sitten vuonna 1972 säädetyn kansanterveyslain. Nyt ei pidä jämähtää pelkkään sairaalaverkkokeskusteluun. Selvää on, että toimipisteverkkoa on uudistettava ja työnjakoa tehtävä. Se ei ole kuitenkaan uudistuksen pihvi. Fokus on pidettävä ihmislähtöisessä peruspalveluiden ja valinnanvapauden vahvistamisessa ja varhaisen puuttumisen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen juurruttamisessa ydinosaksi uutta sotea.

Osana uutta sote-mallia tulee tarkastella myös nykyisten terveysasemien roolia. Viisasta olisi luoda uudenlaisia hyvinvointi- ja terveyskeskuksia, joissa ote on vahvasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, ennalta ehkäisevien palveluiden tarjoamisessa ja näitä tukevassa ketterässä ja moniammatillisessa henkilöstön työnjaossa.

Tavoitteena on oltava ihmisen tilanteen kokonaisvaltainen huomioiminen. Tämä edellyttää esimerkiksi sairaanhoitajien, sosiaalityöntekijöiden, fysioterapeuttien, terveydenhoitajien, päihde- ja mielenterveyshoitajien ja suuhygienistien matalan kynnyksen vastaanottoja. Esimerkiksi fysioterapeuttien suoravastaanotot ovat tutkitusti nopeuttaneet hoitoon pääsyä, työn tuottavuutta, vaikuttavuutta ja mielekkyyttä mutta ovat vielä vähän käytössä oleva toimintatapa. Sairaanhoitajien vastaanottotoiminnasta on hyviä kokemuksia eri puolilla Suomea terveysasemilla ja erikoissairaanhoidon poliklinikoilla.

Myös digitalisaatio ja erilaiset mobiilipalvelut ovat mullistava mahdollisuus uudistaa sote-järjestelmää. Digitalisaatio uudistaa tapaamme hoitaa ja ennaltaehkäistä sairauksia sekä sosiaalipalveluiden avulla ratkaistavia ongelmia. Mobiiliteknologia tuo mittavia mahdollisuuksia omahoitoon sekä terveydenhuollossa täysin liian vähälle huomiolle jääneeseen terveellisten elämäntapojen kuten liikuntaan kannustamiseen.

Valinnanvapauden laajentaminen on tervetullut mahdollisuus vauhdittaa palveluiden kehittämistä ihmisen näkökulmasta ja irrottautua pois järjestelmäkeskeisyydestä. Uudet innovaatiot ja toimintatavat syntyvät potilas/asiakasrajapinnassa, kun eri alojen sote-ammattilaiset kohtaavat asiakkaan kanssa. Henkilöstölle on luotava nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön sekä turvata riittävät voimavarat tutkimukseen ja kehittämiseen vaikuttavien hoitokäytäntöjen löytämiseksi.

Olennaista on ottaa sosiaali- ja terveysalan henkilöstö vahvasti mukaan uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon. Vaikka järjestelmämme muuttuu, se ei muutu, että ihmiset, alan henkilöstö, tekevät palvelun laadun. Uudistuksen keskeinen onnistumisen edellytys on, että korkeasti koulutetulle henkilöstölle luodaan nykyistä paremmat mahdollisuudet olla parhaimmillaan ja keskittyä työssään olennaiseen palvelua tarvitsevan ihmisen kannalta.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja, THM
sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen
www.sarisarkomaa.fi

17.11.2015
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Anne-Mari Virolainen vaativat tutkimuksen toimintamahdollisuuksien turvaamista osana sote-uudistusta. ”Eduskunta on toistuvasti esittänyt huolensa sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä tehtävän tutkimuksen ja erityisesti terveydenhuollon yksiköiden yliopistotasoisen tutkimuksen määrärahojen leikkauksista. Tutkimustyöllä on suuri vaikutus käytännön hoitotyöhön muun muassa innovaatioiden ja tutkimustyön synnyttämän asiantuntemuksen ja hoidon laadun sekä potilasturvallisuuden kautta.”

Kansanedustajat muistuttavat, että yliopistosairaaloista uudet menettelytavat leviävät nopeasti muihin sairaaloihin ja koko suomalaiseen terveydenhuoltoon. He vaativat, ettei hallitus kohdista eläkeläisten asumistuen ja lääkekustannussäästöjen perumisesta johtuvia lisäleikkauksia tutkimukseen. Edustajat varjelisivat visusti erityisesti yliopistotasoisen terveydenhuollon tutkimuksen määrärahoja.

”Hallituksen on ehdottomasti jatkossa pidättäydyttävä koulutus- ja tutkimusrahojen lisäleikkauksista. Kliinisen lääketieteen tutkimuksen taso on alkanut hiipua, mihin yhtenä syynä on tutkimusrahoituksen väheneminen. Uhkana on hoidon laadun heikkeneminen ja aivovuodon kiihtyminen, kun huippututkijoitamme houkutellaan ulkomaille”, Virolainen ja Sarkomaa varoittavat.

”Osana sote-uudistusta yliopistosairaalat ja vastaavat sosiaalialan osaamiskeskukset, hoitotyön tutkimussäätiö ja alan korkeakoulut luovat tutkimustyöllään koko sote-alan toiminnan perustaa. Riittävien tutkimusresurssien turvaaminen on myös edellytyksenä laadukkaan, viimeisimpään tutkimukseen perustuvan koulutuksen antamiseen. Tutkimusrahoituksen määrä vaikuttaa suoraan siihen, että koulutus ja sosiaali-ja terveydenhuoltomme säilyy jatkossakin laadukkaana.”

Kokoomusedustajat alleviivaavat, että perustason soten vahvistamiseksi tieto- ja osaamispohjaan tulee panostaa. Uusia ja vaikuttavia käytäntöjä tulee systemaattisesti kehittää, tutkia, arvioida ja levittää koko Suomeen. Samalla on uudelleen arvioitava toimenpiteet korkeatasoisen tutkimuksen ja valtion tutkimusrahoituksen tason turvaamiseksi.

”Tutkimus-EVO:t eli tutkimukseen suunnatut erityisvaltionosuudet on saatava sellaiselle tasolle, jolla turvataan kliinisen tutkimuksen edellytykset ja laadukas hoito tasa-arvoisesti kaikille koko maassa. STM:n on kannettava vastuunsa ja laadittava arvioinnin perusteella tulevaisuuden askelmerkit”, edustajat vaativat.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033
Anne-Mari Virolainen, puh. 050 512 1941

 

tiedote 17.11.15
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen Sari Sarkomaa innostaa rakentamaan uutta suomalaista peruspalveluiden sote-mallia, jossa toisin kuin muissa Pohjoismaissa, on lääkärikeskeisyyden sijaan nykyistä vahvempi rooli sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöillä. "Sote-henkilöstön työnjakoa on uudistettava ja koko henkilöstön osaaminen on saatava nykyistä parempaan käyttöön. Tämä edellyttää moniammatillista yhteistyötä asiakaslähtöisiä toimintatapoja kehittämällä sekä hoitopolkujen ja -ohjeiden uudistamista ja osaavaa johtamista kaikilla tasoilla.”

Sote-uudistus on kokoomusedustajan mukaan merkittävin suomalaisten hyvinvointiin vaikuttava uudistus sitten vuonna 1972 säädetyn kansanterveyslain. ”Nyt ei pidä jämähtää pelkkään sairaalaverkkokeskusteluun. Selvää on, että toimipisteverkkoa on uudistettava ja työnjakoa tehtävä. Se ei ole kuitenkaan uudistuksen pihvi. Fokus on pidettävä ihmislähtöisessä peruspalveluiden ja valinnanvapauden vahvistamisessa ja varhaisen puuttumisen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen juurruttamisessa ydinosaksi uutta sotea.”

Kansanedustaja loisi uudenlaisia hyvinvointi- ja terveyskeskuksia, joissa ote on vahvasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, ennalta ehkäisevien palveluiden tarjoamisessa ja näitä tukevassa ketterässä ja moniammatillisessa henkilöstön työnjaossa. ”Tavoitteena on oltava ihmisen tilanteen kokonaisvaltainen huomioiminen. Tämä edellyttää esimerkiksi sairaanhoitajien, sosiaalityöntekijöiden, fysioterapeuttien, terveydenhoitajien, päihde- ja mielenterveyshoitajien ja suuhygienistien matalan kynnyksen vastaanottoja. Esimerkiksi fysioterapeuttien suoravastaanotot ovat tutkitusti nopeuttaneet hoitoon pääsyä, työn tuottavuutta, vaikuttavuutta ja mielekkyyttä mutta ovat vielä vähän käytössä oleva toimintatapa. Sairaanhoitajien vastaanottotoiminnasta on hyviä kokemuksia eri puolilla Suomea terveysasemilla ja erikoissairaanhoidon poliklinikoilla”, kokoomusedustaja toteaa.

Sarkomaa huomauttaa, että digitalisaatio ja erilaiset mobiilipalvelut ovat mullistava mahdollisuus uudistaa koko sote-järjestelmää. Digitalisaatio uudistaa tapaamme hoitaa ja ennaltaehkäistä sairauksia sekä sosiaalipalveluiden avulla ratkaistavia ongelmia. Mobiiliteknologia tuo myös mittavia mahdollisuuksia omahoitoon sekä terveydenhuollossa täysin liian vähälle huomiolle jääneeseen terveellisten elämäntapojen kuten liikuntaan kannustamiseen.

”Valinnanvapauden laajentaminen on tervetullut mahdollisuus vauhdittaa palveluiden kehittämistä ihmisen näkökulmasta ja irrottautua pois järjestelmäkeskeisyydestä. Uudet innovaatiot ja toimintatavat syntyvät potilas/asiakasrajapinnassa, kun eri alojen sote-ammattilaiset kohtaavat asiakkaan kanssa”, Sarkomaa sanoo.

”Olennaista on ottaa henkilöstö vahvasti mukaan sote-uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon. Vaikka sote-järjestelmämme muuttuu, se ei muutu, että ihmiset, sote-henkilöstö, tekevät palvelun laadun. Uudistuksen keskeinen onnistumisen edellytys on, että korkeasti koulutetulle henkilöstölle luodaan nykyistä paremmat mahdollisuudet olla parhaimmillaan ja keskittyä työssään olennaiseen palvelua tarvitsevan ihmisen kannalta. Tämä edellyttää kannustavaa moniammatillista johtamista. Henkilöstölle on luotava nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön sekä turvata riittävät voimavarat tutkimukseen ja kehittämiseen vaikuttavien hoitokäytäntöjen löytämiseksi”, Sarkomaa päättää.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

tiedote 16.11.15
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti pitävät hallituspuolueiden yhdessä sopimaa eläkeläisten asumistukileikkauksen perumista inhimillisenä päätöksenä ja suurena helpotuksena tuhansille eläkeläisille.

Päätös on yhtä lailla helpotus monille vammaisille ja heidän läheisilleen. Edustajat pitävät tärkeänä, että leikkauksilla ei kampata vammaispolitiikan keskeisiä tavoitteita itsenäisestä elämisestä ja osallisuudesta.

”Palautteen määrä eläkeläisiltä on ollut valtaisaa ja nyt tehty päätös on tervetullut uutinen monille. Vaikka tiukassa taloudellisessa tilanteessa joudutaan tekemään kaikkien suomalaisten arkeen vaikuttavia ratkaisuja, tulee säästötoimenpiteet toteuttaa siten, ettei mikään väestöryhmä joudu kohtuuttomaan tilanteeseen. Mittava määrä eläkkeensaajia olisi tippunut köyhyysrajan alapuolelle. Toimenpide olisi myös lisännyt toimeentulotuen tarvetta. ”

Edustajat painottavat, että hallitukselta on tultava varma tieto, että nyt tehty päätös pitää ja mihin korvaavat säästöt kohdistetaan. Hallitusohjelman periaatteen mukaisesti jonkin säästön peruuntuessa uudet säästöt haetaan pääasiassa saman hallinnonalan sisältä. ”Tämä tulee olemaan kaikkea muuta kuin helppo tehtävä. Perumispäätöksen kokonaisvaikutuksia on mahdotonta arvioida ennen kuin tiedetään, mistä vastaavat leikkaukset tehdään”, Sarkomaa ja Lauslahti toteavat.

”Korvaavat säästötoimet, jotka ensi vuoden osalta ovat vajaa 20 milj. ja tulevina vuosina noin 60 milj. euroa, on hallituksen etsittävä muualta. Pakko on sanoa, että koulutuksessa ja tutkimuksessa ei enää ole mitään leikkaamisvaraa”, kansanedustajat sanovat.

Kokoomusedustajat peräänkuuluttavat ennakoitavuutta budjettivalmisteluun. He toistavat ehdotuksensa valtion talousarvion esittämistavasta ja väestöryhmittäisestä kokonaisvaikutusten sisällyttämisestä osaksi budjetin yleisperusteluja. Sarkomaan ja Lauslahden mielestä on viisasta ja välttämätöntä, että budjettiesityksen vaikutukset arvioidaan esimerkiksi yksin asuviin vanhuksiin, vaikeasti vammaisiin sekä lapsiperheisiin. He ehdottavat arviointia täydennyksenä jo ensi vuoden budjettiin.

”Viimeistään tämä eläkeläisten asumistuen edestakaisin pallottelu osoittaa, että esitysten vaikutustenarvioinnit on tehtävä kunnolla ajoissa. Suurten uudistusten ja leikkausten aikana on viisasta, että ennen päätöksiä tehdään riittävät vaikutuksenarvioinnit ja ne myös dokumentoidaan läpinäkyvästi valtion talousarvioesitykseen”, edustajat päättävät.
lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sanna Lauslahti
050 512 2380

 

Lokakuun viimeisenä päivänä vietettiin naisten palkkapäivää, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota naisten ja miesten väliseen palkkaeroon. Palkkatasa-arvon eteneminen on ollut Suomessa hidasta ja tehokkaampia toimia sen edistämiseksi tarvitaan joka taholla. Yksi vaikuttava keino on edistää perhevapaiden käytön jakamista vanhempien kesken.

On tärkeä muistuttaa, että perhevapaat on alun perin säädetty ja tarkoitettu äitiysrahakautta ja isäkuukautta lukuun ottamatta molempien vanhempien käytettäväksi perheen omien valintojen mukaan. Vain harva suomalainen isä uskaltautuu isäkuukauden lisäksi käyttämään muita vanhempainvapaita. Lakisääteiset perhevapaat isäkuukautta lukuun ottamatta koetaan useimmilla työpaikoilla ja monissa perheissä edelleen naisten asiaksi. Äidit käyttävät kaikista perhevapaista edelleen yli 90 prosenttia.

Viisas työnantaja ottaa käyttöön tasa-arvoisen johtamiskulttuurin, johon kuuluvat kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja perhevapaisiin. Fiksu työnantaja huolehtii, ettei perhevapaista ole turhaa haittaa urakehitykselle, käyttää niitä sitten isä tai äiti.

Kannustan jokaista työnantajaa näkemään myös isät vanhempina siinä missä äiditkin. Useat tilastot osoittavat, että näin ei vielä ole. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan isät ovat stressaantuneita, koska monet työnantajat eivät koe isiä vanhempina ja suhtautuvat isyyteen liittyviin joustoihin negatiivisesti. Työpaikoilla on selvästi tarvetta asennemuutokseen.

Työ, talous ja tasa-arvo -tutkimusjulkaisusta käy ilmi, että lapsiperheissä miesten ja naisten tuloerot ovat tutkimuksen mukaan suurimmillaan lapsen ollessa alle 3-vuotias, jolloin isät ansaitsevat keskimäärin kolminkertaisesti äiteihin nähden. Äitien huonon palkkakehityksen taustalla vaikuttavat yhteiskunnalliset asenteet, mutta myös niitä luovat järjestelmät.

Isän aseman ja naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen, tasa-arvoisen vanhemmuuden edistäminen sekä etenkin lapsen oikeus molempiin vanhempiin puoltavat isien roolin vahvistamista. Tämän ratkaisemiseksi tarvitsemme ja toivottavasti myös löydämme muitakin keinoja kuin kiintiöt. Esimiehen näyttämällä esimerkilläkin on iso merkitys työyhteisössä.

Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat ovat käytössä; naiset ja miehet työelämässä sekä isät ja äidit vanhemmuudessa. Lapsilla on oikeus vanhempiensa aikaan ja molemmilla vanhemmilla on oikeus aikaan perheensä kanssa. Suomi tarvitsee työtä ja työntekijöitä, mutta myös lapsia ja heidän kanssaan aikaa viettäviä vanhempia.

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

www.sarisarkomaa.fi

tiedote 11.11.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti ja Sari Raassina pitävät välttämättömänä, että eduskunta pelastaa päihdeäitien palvelut ensi vuoden valtion talousarviosta päättäessään. ”On pettymys, että hallitus ei eduskunnan toistuvista vaateista huolimatta ole laittanut asiaa kuntoon. Eduskunnasta on vuosi toisensa jälkeen lähetetty vahva viesti hallitukselle, että Pidä kiinni-hoitojärjestelmän pallottelulle on vihdoin saatava piste ja että päihdeäitien palveluiden rahoitus on sisällytettävä budjettiesitykseen”, edustajat toteavat.

Eduskunta on useina perättäisinä vuosina lisännyt valtiovarainvaliokunnan esityksestä talousarvioon erillisen määrärahan Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni-hoitojärjestelmän jatkuvuuden varmistamiseksi. Kyse on ollut vuosittain noin kahden miljoonan euron lisäyksestä. Hoitojärjestelmään tavoitteena on tukea äidin päihteettömyyttä raskauden aikana ja jatkaa kuntoutusta vauvan syntymän jälkeen.

Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä.

”Päihdeäitien hoidossa on kyse fiksusta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuina aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan”, edustajat linjaavat.

Myös nykyisen eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa lausunnossaan (StVL 3/2015 vp) ensi vuoden talousarviosta päihdeäitien palveluiden turvaamisen välttämättömyyttä. Valiokunta toteaa, että päihdeäitien palvelujen rahoitus on järjestettävä pysyvällä tavalla siten, ettei se jatkossa ole eduskunnan vuosittain myöntämän lisärahoituksen varassa. ”Valiokuntamme viesti on selvä – eduskunnan on palveluille ensi vuoden budjettiin rahat löydettävä”, kokoomusedustajat alleviivaavat.

”Päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän toiminta on ollut tuloksellista. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki ovat asioita, joita kannattaa tukea”, kansanedustajat sanovat.

lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sanna Lauslahti
050 512 2380

Sari Raassina
050 523 2808

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus eteni värikkään väännön jälkeen ratkaisuksi. Sopu oli välttämätöntä vastuunkantoa, jotta Suomen vaikeassa talous- ja työllisyystilanteessa ei kompastuta vuosikausia velloneeseen uudistukseen. Kokoomus on sitoutunut siihen, että tämä eduskunta vie sote -uudistuksen maaliin.

Tehty ratkaisu ei ole täydellinen mutta riittävän hyvä luomaan puitteet uudistuksen onnistumiseksi. Urakka on kuitenkin vasta alussa ja siinä riittää kiperiä kysymyksiä purtavaksi.

On pakko sanoa, että riemun tunne on valtava, kun valinnanvapauslainsäädännöstä saatiin yhteisymmärrys. Niin mittavaa on ollut sen vastustus.

Valinnanvapauslainsäädäntö mahdollistaa, että käyttäjä valitsee palvelunsa tuottajan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin väliltä. Hallitus linjasi, että pääsääntöisesti valinnanvapaus toteutuu perustason palveluissa ja jossain määrin myös erikoistason sote-palveluissa. Valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan 2019 alusta.

Viime eduskuntakaudella johtamani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston Ruotsin matkalta vuonna 2012 tuliaisena tuomamme valinnanvapauslaki on nyt toteutumassa. Ehdotimme mallia kesäkuussa 2012 (HS 16.6.2012) kokoomuksen varapuheenjohtaja Anne-Mari Virolaisen kanssa.

Ruotsin mallia ei tietenkään kopioida suoraan, vaan teemme oman suomalaisen mallin. Valinnanvapauslainsäädännön käyttöönoton painavin perustelu on se, että se on purkanut perusterveydenhuollon jonot ja lisännyt hoitoon pääsyn tasa-arvoa. Ruotsissa 93 % hoitoa tarvitsevista pääsee lääkäriin viikon sisällä. Ero on valtava Suomeen verrattuna.

Terveyskeskusjonoissa seisovat lapsiperheet, eläkeläiset ja työttömät ovat tasa-arvoisen terveyspolitiikan irvikuva. Terveyserot Suomessa johtuvat osaltaan eriarvoisesta mahdollisuudesta päästä terveysasemalle. Hyväosaisilla sen sijaan on mahdollisuus saada nopeasti palveluita työterveyshuollon kautta, tai sitten jonoista pääsee käyttämällä yksityistä terveydenhuoltoa tai ostamalla yksityinen terveysvakuutus. Tähän halutaan saada muutos.

Valinnanvapauslain säätäminen tarkoittaa sitä, että julkinen valta määrittelee puitteet kuten korvauksen palvelun tuottajalle, korvattavien palveluiden valikon, palvelun käyttäjän asiakasmaksut ja laatukriteerit, joita noudattavat – julkiset, yksityiset sekä kolmannen sektorin toimijat – voivat toimia palveluntuottajana. Hallitus ei ole yksityistämässä sosiaali- ja terveyspalveluja, vaan niiden järjestämisvastuu kuuluu jatkossakin julkiselle vallalle.

Ruotsin valinnanvapauslainsäädännön vaikutuksia seurataan naapurissa tarkkaan usean tutkimuslaitoksen toimesta ja Suomessa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen toimesta. Raha seuraa ihmisen valintoja – perusidea sisältyy THL:n vuonna 2013 esittämään jonotta hoitoon – malliin. THL on esittänyt valinnanvapauslainsäädäntöä juuri eriarvoistavan perusterveydenhuollon vahvistamiseen ja kaikkien voimavarojen käyttöönottamiseksi. THL:n malli on hyvä pohja työstää valinnanvapauslainsäädäntöä eteenpäin.

Valinnanvapaus toteutuu jo muualla EU:ssa – miksi ei Suomessa. Muutos on siis suuri terveyspoliittinen askel kohti muita länsimaita. On mahdotonta ymmärtää, miksi ihmisen oman valinnan lisääminen saa näin vahvan vastustuksen varsinkin kun mitään varteenotettavaa vaihtoehtoa ei ole perusterveydenhuollon vahvistamiseksi esitetty.

Valinnanvapauslailla korvataan osittain raskasta kilpailuttamismenettelyä ja mahdollistetaan se, että peruspalveluja tuotetaan ihmisen näkökulmasta eikä järjestelmän. Ihmisen valinta on inhimillinen ja ketterä tapa vauhdittaa uudistumista ja parempia ihmisiä lähellä olevia palveluja. Uudet innovaatiot syntyvät potilasrajapinnalla. Kun ihmiselle palvelun hinta on sama riippumatta kuka palvelun tuottaa, muodostuu kilpailutekijäksi hinnan sijaan hoidon laatu ja hoitoon pääsy.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveysvaliokunnan valiokuntavastaava
parlamentaarisen sote-seurantaryhmän jäsen
 

tiedote 9.11.15

julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen Sari Sarkomaa iloitsee valinnanvapauslainsäädännöstä, joka on terveyskeskusjonoissa odottaville lapsiperheille, työttömille ja eläkeläisille riemuvoitto. ”Valinnanvapauslainsäädännön tärkein tavoite on purkaa eriarvoistavat terveyskeskusjonot ja mahdollistaa kaikille verovaroin tasavertainen hoitoonpääsy.”

Uudistus on Sarkomaan mukaan mittava terveyspoliittinen toimi, jonka tavoitteena on kaventaa kansainvälisestikin vertailtuna suuria terveyseroja. OECD on juuri huomauttanut, että eriarvoisesta pääsystä perusterveydenhuollon piiriin on merkittävä syy suomalaisten terveyseroihin.

”Nykyiset terveyskeskuspalvelumme ovat länsimaiden eriarvoisempia. Hyväosaisilla on mahdollisuus saada nopeasti palveluita työterveyshuollon kautta, tai sitten jonoista pääsee käyttämällä yksityistä terveydenhuoltoa tai ostamalla yksityinen terveysvakuutus. Tähän halutaan saada muutos”, kansanedustaja huomauttaa.

Hallitus on linjannut, että valinnanvapaus toteutetaan pääsääntönä perustasolla ja soveltuvin osin erikoistason sote-palveluissa.

Valinnanvapauslain säätäminen tarkoittaa sitä, että julkinen valta määrittelee puitteet kuten korvauksen palvelun tuottamisesta, korvattavien palveluiden valikon, palvelun käyttäjän asiakasmaksut ja laatukriteerit, joita noudattavat – julkiset, yksityiset sekä kolmannen sektorin toimijat – voivat toimia palveluntuottajana. Raha seuraa käyttäjän valinnan mukana. ”Vastuu palveluiden järjestämisestä on tulevaisuudessakin vahvasti julkisella vallalla eli markkinoille vallan antamisesta tai yksityistämisestä uudistuksessa ei ole kyse”, Sarkomaa sanoo.

Ihmisen omaa valintaa vastustaville kokoomusedustaja toteaa, että valinnanvapaus on jo olemassa muualla EU:ssa – miksi ei Suomessa. Muutos on siis suuri terveyspoliittinen askel kohti muita länsimaita.

Raha seuraa ihmisen valintoja – perusidea sisältyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2013 esittämä jonotta hoitoon – malliin. THL on esittänyt valinnanvapauslainsäädäntöä juuri eriarvoistavan perusterveydenhuollon vahvistamiseen ja kaikkien voimavarojen käyttöönottamiseksi.

On mahdotonta ymmärtää, miksi valinnanvapaus saa näin vahvan vastustuksen, varsinkin kun mitään varteenotettavaa vaihtoehtoa ei ole esitetty. ”Ihmisille on tärkeintä se, että palveluita saa eikä se kuka palvelut tuottaa. Jatkossa asiantuntijoita kannattaa kuunnella herkällä korvalla. THL:n malli on hyvä pohjaa työstää valinnanvapauslainsäädäntöä eteenpäin. Opposition ei-malli sen sijaan ei hoida yhtään potilasta”, edustaja päättää.

 

lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

tiedote 7.11.15
julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveyspolitiikasta eduskuntaryhmässään vastaava Sari Sarkomaa pitää syntynyttä sote-sopua välttämättömänä vastuunkantona, jotta Suomen historiallisen vaikeassa talous- ja työllisyystilanteessa päästään eteenpäin.

”Kokoomus on sitoutunut siihen, että ihmisille tärkeä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tehdään tällä eduskuntakaudella. Sote on kauden keskeisimpiä uudistuksia ja sitä on vietävä päättäväisesti eteenpäin. Huonoon ei ole varaa. Nyt tehty ratkaisu on askel eteenpäin ja antaa puitteen sote-uudistuksen onnistumiseksi, siten että hallitusohjelman tavoitteet terveyserojen kaventamisesta ja laadukkaista ja kustannustehokkaista palveluista toteutuvat”, kansanedustaja alleviivaa.

Kansanedustaja pitää hyvänä, että ratkaisu sisältää yhteisen päätöksen valinnanvapauslainsäädännöstä, jota Sarkomaa on useaan otteeseen esittänyt Suomeen. ”Sote-uudistuksen päätehtävä on vahvistaa peruspalveluja ja valinnanvapauden lisääminen vastaa juuri tähän tavoitteeseen.”

Sarkomaan mukaan ihmiset saavat valita julkisen vallan asettamissa puitteissa itselleen sopivan palvelun ja raha seuraa ihmisen valinnan mukana. Hän alleviivaa, että valinnanvapausmallissa palvelujen järjestämisvastuu kuuluu tiukasti julkiselle vallalle.

Kokoomusedustaja muistuttaa, että terveyserot Suomessa johtuvat siitä, että terveyskeskukseen joutuu jonottamaan usein aivan liian pitkään. Terveyskeskusjonoissa olevat lapsiperheet, eläkeläiset ja työttömät ovat tasa-arvoisen terveyspolitiikan irvikuva. ”Uudistuksessa otetaan käyttöön vaikuttavia uusia keinoja, joilla ripeästi mahdollistetaan tasa-arvoinen pääsy perusterveydenhuollon piiriin”, Sarkomaa sanoo.

”Valinnanvapauslailla korvataan osittain raskasta kilpailuttamismenettelyä ja mahdollistetaan se, että peruspalveluja tuotetaan ihmisen näkökulmasta eikä järjestelmän. Ihmisen oma valinta on inhimillinen ja ketterä tapa vauhdittaa uudistumista ja parempia ihmisiä lähellä olevia palveluja. Uudet innovaatiot syntyvät potilasrajapinnalla. Viisasta on myös muistaa, että ihmiset tekevät palveluiden laadun eli ilman henkilöstön asiantuntemusta sekä sitouttamista ei uudistus onnistu”, Sarkomaa sanoo.

”On päivänselvää, että sote-aluejako ei ole se, mikä on tasavertaisten ja kustannustehokkaasti tuotettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden kannalta kestävin. Valittu ratkaisu tuo lisäkertoimia jatkovalmistelulle niin yhdenvertaisten palveluiden kuin perustuslaki- ja hallinnon selkeyden näkökulmasta. Valmistelua jatkettava katse tiukasti paremmissa palveluissa.”

Kokoomusedustaja painottaa, että uusille sote-alueille tulee määritellä tarkat kriteerit, joita niiden on noudatettava. Jos kyky tuottaa laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluita ei riitä, on alueen silloin yhdistyttävä toiseen, jotta sillä olisi leveämmät hartiat huolehtia palveluista. Sarkomaan mielestä ratkaisussa on oltava perälautakriteeri, joka tarkoittaa sitä, että suurempiin alueisiin siirrytään asteittain, jos alueiden sote-kantokyky ei riitä.

 

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033