Tekijä: sari

Tiedote 30.10.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa alleviivaa, että palkkatasa-arvon edistyminen on ollut aivan liian hidasta. Tehokkaampia toimia tarvitaan joka taholla. Perhevapailla on yhteys naisten ja miesten palkkakehitykseen. Ruotsissa miesten osuus vanhempainvapaan käytöstä on 25 prosenttia, Suomessa 9.

Sarkomaa patistaa työantajia palkkatasa-arvotyöhön mukaan. Sarkomaa kannustaa joka työantajaa näkemään myös isät vanhempina. Useat tilastot osoittavat, että näin ei vielä tapahdu. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan isät ovat stressaantuneita, koska työnantajat eivät koe isiä vanhempina ja suhtautuvat isyyteen liittyviin joustoihin usein negatiivisesti.

”Työpaikoilla on selvästi tarvetta asennemuutokseen. Isät on nähtävä vanhempina siinä missä äiditkin. Viisas työnantaja ottaa käyttöön tasa-arvoisen johtamiskulttuurin, johon kuuluvat kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja perhevapaisiin. Fiksu työnantaja huolehtii, ettei perhevapaista ole turhaa haittaa urakehitykselle käyttää niitä sitten isä tai äiti”, Sarkomaa kertoo.

Lakisääteiset perhevapaat isäkuukautta lukuun ottamatta koetaan useimmilla työpaikoilla ja monissa perheissä edelleen naisten asiaksi. Äidit käyttävät kaikista perhevapaista edelleen yli 90 prosenttia. Vain harva suomalainen isä uskaltautuu isäkuukauden lisäksi käyttämään muita vanhempainvapaita.

Työ, talous ja tasa-arvo -tutkimusjulkaisusta käy ilmi, että lapsiperheissä miesten ja naisten tuloerot ovat tutkimuksen mukaan suurimmillaan lapsen ollessa alle 3-vuotias, jolloin isät ansaitsevat keskimäärin kolminkertaisesti äiteihin nähden. Äitien huonon palkkakehityksen taustalla vaikuttavat yhteiskunnalliset asenteet, mutta myös niitä luovat järjestelmät.

”Isän aseman ja naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen, tasa-arvoisen vanhemmuuden edistäminen sekä etenkin lapsen oikeus molempiin vanhempiin puoltavat isien roolin vahvistamista. Tämän ratkaisemiseksi tarvitsemme ja toivottavasti myös löydämme muitakin keinoja kuin kiintiöt”, Sarkomaa jatkaa.

 
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

tiedote 1.11.2015
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantatyöryhmän jäsen Sari Sarkomaa muistuttaa sote- uudistuksen valmistelujen keskellä hallituskumppaneita, että uudistuksen onnistumisen keskeinen mittari on se, miten perusterveydenhuoltoa onnistutaan vahvistamaan.

"Uudistuksessa on otettava käyttöön vaikuttavia uusia keinoja, joilla ripeästi mahdollistetaan tasa-arvoinen pääsy perusterveydenhuollon piiriin", alleviivaa Sarkomaa ja toistaa ehdotuksensa säätää Suomeen valinnanvapauslaki. Sarkomaa ehdotti valinnanvapausmallia ensimmäisen kerran kesällä (HS 16.6.2012) yhdessä kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen kanssa.

Sarkomaa muistuttaa, että saman - raha seuraa ihmisen valintoja - perusidean sisältää myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2013 esittämä jonotta hoitoon - malli. THL on esittänyt valinnanvapauslainsäädäntöä juuri eriarvoistavan perusterveydenhuollon vahvistamiseen ja kaikkien voimavarojen käyttöönottamiseksi. Maamme terveyden ja hyvinvoinnin kehittämisviraston perin kummallisen vähälle huomiolle jäänyt aloite ja sen jalostaminen on viisasta nostaa osaksi sote-valmistelua.

"Valinnanvapausmalli on maan parhaiden asiantuntijoiden kehittämä eikä sitä haastavaa samaan vaikuttavuuteen johtavaa vaihtoehtoista mallia ole miltään taholta esitetty. Olisikin perin kummallista, jos malli jäisi sote-valmistelussa syrjään.”

Tutkimukset osoittavat, että keskeinen syy terveyseroihin on eriarvoinen perusterveydenhuoltomme ja se, että terveyskeskuksien jonoissa pidetään lapsiperheet, työttömät ja eläkeläiset. Jonoista pääsee pois käyttämällä yksityistä terveydenhuoltoa tai ostamalla yksityinen terveysvakuutus. ”Tämä on täysin päinvastaista, mikä on tasavertaisuuteen tähtäävän terveyspolitiikkamme tarkoitus", Sarkomaa toteaa.

Valinnanvapauslain säätäminen tarkoittaa sitä, että julkinen valta määrittelee puitteet kuten korvauksen palvelun tuottamisesta, korvattavien palveluiden valikon, palvelun käyttäjän asiakasmaksut ja laatukriteerit, joita noudattavat – julkiset, yksityiset sekä kolmannen sektorin toimijat – voivat toimia palveluntuottajana. Ihmiset saavat valita julkisen vallan asettamissa puitteissa itselleen sopivan palvelun ja raha seuraa ihmisen valinnan mukana.

"Kun ihmiselle palvelun hinta sama riippumatta kuka palvelun tuottaa, muodostuisi kilpailutekijäksi hinnan sijaan hoidon laatu ja hoitoon pääsy. Ihmisen oma valinta on inhimillinen ja ketterä tapa vauhdittaa uudistumista ja parempia ihmisiä lähellä olevia palveluja”, Sarkomaa alleviivaa.

"Myös potilasliikkuvuusdirektiivi kirittää Suomea nopeaan valinnanvapauden vauhdittamiseen ja löytämään mallin, jossa ei kohdella eriarvoisesti eri potilasryhmiä eikä palvelujen tuottajia", päättää kokoomusedustaja.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Tiedote 26.10.2015
Julkaisuvapaa heti

-Uuden ylioppilastutkintolautakunnan toimikausi alkaa ensi vuoden alusta. Kyseinen uusi lautakunta nimitettiin viime vuoden lopussa, jolloin lautakunnasta poistettiin opetushallituksen edustus. Silloisen ministerin esittämä muutos herätti laajaa vastustusta ja sitä pidettiin haitallisena lukiokoulutuksen kannalta. Opetushallituksella on lakimääräinen tehtävä kehittää ylioppilastutkintoa yhdessä ylioppilastutkintolautakunnan kanssa. Tutkinnon mahdollisimman laadukkaan kehittämistyön turvaamiseksi ylioppilastutkintolautakuntaa on viisasta ja välttämätöntä täydentää opetushallituksen edustuksella, ehdottavat Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti

-Ylioppilastutkinnon muuttaminen sähköiseksi vaiheittain lähivuosina on yksi suurimmista tutkinnon uudistuksista pitkään aikaan. Tämän vuoksi ylioppilastutkintolautakunnalle tulee taata mahdollisimman laaja osaaminen tutkinnon kehittämiseksi, linjaavat Sarkomaa ja Lauslahti.

-Ylioppilastutkinnon kehittäminen on lainsäädännössä säädetty opetushallituksen ja ylioppilastutkintolautakunnan yhteiseksi tehtäväksi. Tutkinnon laadukkaan kehittämisen turvaamiseksi mielestämme ylioppilastutkintolautakuntaan tulisi saada myös opetushallituksen osaamista. Lisäämällä opetushallituksen edustus lautakuntaan turvattaisiin ylioppilastutkinnon laaja-alainen kehitystyö, Sarkomaa ja Lauslahti toteavat.

-Suomalaisen ylioppilastutkinnon laatu tulee turvata. Tutkinnon laadun ylläpitämisen kannalta mielestämme tärkeä osuus on sillä, että sen kehittämisessä on mukana paras mahdollinen asiantuntemus. Tämän vuoksi ehdotamme lautakunnan täydentämistä vielä ennen uuden lautakunnan toimikauden alkua, edustajat ehdottavat.
Lisätietoja

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sanna Lauslahti
050 512 2380

tiedote 24.10.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti toteavat, että kokoomuksen tavoite on palkkatulon ja eläketulon tasa-arvoinen kohtelu. Sen toteutumiseksi on hallituksen tehtävä työtä.

”Verotusero eläke- ja työtuloa saavien välillä kasvaa ensi vuoden valtio talousarvioesityksen myötä työtulovähennyksen 450 miljoonan korotuksen kohdentuessa vain työtuloa saaville. Tällä kertaa hallitus valitsi työnteon kannusteet. Budjetin toimet tähtäävät vahvasti työllisyyden edistämiseen ja veroratkaisu oli osa tätä kokonaisuutta. Työlinja on aivan keskeinen kaikkien suomalaisten kannalta ja erityisesti myös eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta.”

Kokoomuskaksikko pitää selvänä, että jatkossa eläkeläisten veroeroa työtuloa saaviin nähden on kavennettava. ”Tähän tarvitaan täsmätoimia. Pidämme tärkeänä, että tulevaisuudessa kunnallisverotuksen eläketulovähennystä parannetaan siten, että eläkeläisten verotus ei ole millään tulotasolla korkeampi kuin palkansaajan verotus. Kokoomuksella on selkeä tavoite pitää palkansaajien ja eläkeläisten verotus samalla tasolla. Tämä on perusteltua eläkeläisten ostovoiman ja oikeudenmukaisen kohtelun kannalta.

Hallituksen mahdollinen tuleva miljardin euron veroalennus on kohdennettava reilusti eläkeläisille ja palkansaajille”, Sarkomaa ja Lauslahti edellyttävät.

”Eläkeläisten ostovoimasta on pidettävä huolta mm. verotuksen ja eläkkeiden indeksikorotusten avulla. Siksi pidämme tärkeänä, ettei tel-indeksiä leikata myöskään tulevina vuosina, vaan indeksikorotukset tehdään täysimääräisesti. Näin koko ikänsä työtä tehneen eläkkeen ostovoimasta pidetään huolta. Tämä on ennen kaikkea viesti työn arvostamisesta”, Sarkomaa ja Lauslahti linjaavat.

 
Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sanna Lauslahti
050 512 2380

tiedote 23.10.
julkaisuvapaa heti

 
Eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kiittää hallitusta vammaisten oikeuksien yleissopimuksen ratifioinnin edistämisestä. ”Vihdoinkin! Vammaisten oikeuksien yleissopimuksen ratifioinnin edistäminen on ollut vuosia Suomen tavoitteena. Kehitysvammaisten erityishuoltoa koskeva lainsäädäntö on odottanut jo vuosia uudistamista yleissopimuksen vaatimalle tasolle. Oli tärkeää, että hallitus antoi eduskunnalle esityksen, joka vihdoin saattaa lainsäädännön sille tasolle, että Suomi voi ratifioida vammaisten oikeuksien yleissopimuksen”, toteaa Sarkomaa.

Hallitus antoi tällä viikolla esityksen kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta. Esityksen tavoite on vahvistaa kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta ja lisätä erityishuollossa olevien kehitysvammaisten mahdollisuuksia täysimääräiseen osallistumiseen yhteiskunnassa.

Sarkomaa toivottaa tervetulleeksi esityksen, jolla tuetaan kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää omaehtoista elämää. Jatkossa rajoitustoimenpiteitä voitaisiin käyttää vain silloin, kun se olisi välttämätöntä erityishuollossa olevan tai jonkun toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi tai kun olisi tarvetta torjua merkittävä omaisuusvahinko.

”Eduskunta hyväksyi vammaisten oikeuksien yleissopimuksen keväällä. Samassa yhteydessä edellytimme, että hallitus tuo viipymättä sopimuksen lopulliseksi ratifioimiseksi edellyttämän lainsäädännön eduskuntaan. On ilon hetki, että laki on nyt saatu eduskuntaan. Esitetyt muutokset ovat tärkeitä huolehtimaan myös heikommassa asemassa olevien oikeudesta elää mahdollisimman normaalia elämää”, Sarkomaa päättää.

 

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote
21.10.2015

Yhdenkään pienituloisen eläkeläisen verotus ei tule nousemaan ensi vuonna. Sen sijaan takuueläkkeen 23 euron korotus tulee osaltaan auttamaan pienituloisimpia eläkkeensaajia, ja Yle-verosta vapautuu 120 000 eläkeläistä, alleviivaa Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Eduskuntaryhmänsä sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sarkomaa piti keskiviikkona Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron välikysymyskeskustelussa hallituksen päätösten vaikutuksista eläkkeensaajiin.
Sarkomaa linjaa, että myös hallituksen mahdollisesti toteuttaman miljardin euron veroalennuksen on kohdennuttava oikeudenmukaisesti sekä palkansaajiin että myös eläkeläisiin.

Sarkomaa korostaa, että ikäihmisten kotihoidon kehittäminen ja omaishoidon vahvistaminen ovat hallituksen kärkihankkeita. Omais- ja perhehoidon toimintamallia kehitetään tukemaan jaksamista ja hyvinvointia.
”Esimerkiksi työssäkäynnin ja omaishoidon yhteensovittamista helpotetaan. Näihin kahteen kärkihankkeen osaan satsataan yhteensä 30 miljoonaa euroa. Kärkihankkeiden lisäksi panostamme omaishoitoon vuositasolla 75 miljoonaa euroa, ja siinä on edettävä kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman viitoittamalla tiellä.”
Sarkomaa muistuttaa, että eläkkeensaajien siirtämisessä yleisen asumistuen piiriin kolmanneksella vuokralla asuvista tuki nousee.

”Etenkin omavastuun poistuminen parantaa kaikkein pienituloisimpien eläkkeensaajien asemaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä piti välttämättömänä hallituksen päätöstä rajoittaa muutoksesta johtuva tuen aleneminen korkeintaan 60 euroon. Hallituksen on myös huolehdittava, ettei yhtenäinen asumistukijärjestelmä lyö korville vammaispolitiikan tavoitetta itsenäisestä asumisesta.”

Sarkomaa alleviivaa, että toisin kuin oppositio kysymyksessään väittää, nyt päätetyt asiakasmaksujen korotukset eivät koske pitkäaikaisen laitoshoidon, palveluasumisen, eivätkä kotiin annettavien palvelujen maksuja. Kokoomuksen mielestä tulevaisuudessa on oltava tavoitteena se, että lääke- ja hoitomenoille on yksi yhteinen katto.

”Yhteiskunnan inhimillisyys ja sivistys mitataan sillä, miten kohtelemme ikääntyviä tai hoivan tarpeessa olevia ihmisiä. Arvostus ja turvallinen arki, toimivat palvelut sekä ihmisarvoisen elämän takaava toimeentulo ovat jokaisen suomalaisen oikeus. Ei Kokoomus, eikä hallitus, ole tinkimässä näistä arvoista”, Sarkomaa päättää.

 

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

tiedote 17.10.
julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa kiittää ministeri Rehulaa alkoholilain kokonaisuudistuksen valmistelun aloittamisesta työpajoissa. ”On viisasta ja virkistävää, että laaja joukko sidosryhmiä etsii yhteisiä linjoja. Uudistukset eivät synny yksin virkamiesten pöytälaatikoista vedettynä vaan innovatiivisiin ratkaisuihin tarvitaan erilaisia näkökulmia ja uudenlaista yhteistä tekemistä.” Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallituksen kärkihankkeiden valmistelussa ja toimeenpanossa otetaan rohkeasti käyttöön uusia toimintatapoja, sillä muuten mikään ei muutu.

Kansanedustaja kannustaa ministeri Rehulaa kutsumaan kansanterveydenedistämisen kärkihankkeen onnistumisen kannalta avainasemassa olevat järjestöt koolle hankkeen lähtölaukaukseen. Sarkomaa muistuttaa, että järjestöissä on parasta osaamista ja ne toimivat ketterästi suomalaisten arjessa.

Kansanterveys 2.0- kärkihankkeen tavoitteena on arkipäiväistää aktiivinen elämäntapa yhdessä ihmisten ja järjestöjen kanssa ja tehdä terveelliset elämäntavat ja terveyttä edistävät toimet helpoiksi ja houkutteleviksi kaiken ikäisten ihmisten lähiympäristössä.
Kokoomusedustaja oli mukana hallitusneuvotteluissa hyvinvointipolitiikasta vastuussa olevassa neuvotteluryhmässä, joka nosti kärkihankkeeksi kansanterveyden parantamisen erityisesti liikuntaa edistämällä.

”Kansanterveys 2.0 – yhteisponnistukselle on huutava tarve. Useimpiin kansansairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin sekä diabetekseen, sairastumisen riskiä voidaan pienentää liikuntaa lisäämällä ja terveellisiin elämäntapoihin panostamalla. Samat keinot tepsivät tehokkaasti sairauksien hoitotasapainon ylläpitämisessä ja sairastumisesta huolimatta hyvinvoinnin edistämisessä”, edustaja toteaa.

Sarkomaa kirittää kansanterveys 2.0 -kärkihankkeen eteenpäin viemistä ja muistuttaa, että kyseessä on tehokas työ kestävyysvajeen umpeenkuromiseksi: ”Tutkimusten mukaan liikkumattomuuden kustannukset ovat pari miljardia euroa vuosittain. Koko väestön liikuntaa lisäämällä voidaan edistää kansanterveyttä ja säästää samalla veroeuroja. Kärkihanke pohjautuu eduskunnan 2012 valtion talousarviomietintöön, jossa me valtiovarainvaliokunnan jäsenet painotimme sitä, että merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä voidaan saada aikaan terveyttä edistävillä toimilla ja erityisesti liikunnan lisäämisellä”, kokoomusedustaja sanoo.

”Kansanterveyteen panostamalla pidennetään työuria, lisätään työn tuottavuutta ja talouden kestävyyttä, ehkäistään syrjäytymistä ja vähennetään sote-palvelujen tarvetta sekä taitetaan julkisten kustannusten nousua”, Sarkomaa päättää.

 

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033