Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

julkaistu Kelan Sosiaalivakuutus-lehdessä 3/2015

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen on yksi hallitusohjelman 26 kärkihankkeesta, joilla tavoitellaan kestäviä muutoksia yhteiskuntaamme ja kaiken ikäisten ihmisten arkeen. Smolnan hallitusneuvotteluissa me hyvinvointi- työryhmässä neuvotelleet halusimme asettaa terveydenedistämisen yhdeksi hallituksen politiikan painopisteeksi. Valtioneuvoston johtamana on tarkoitus laatia hallinnonalarajat ylittävä sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin voimavaroja tehokkaasti hyödyntävä hankeohjelma.

Keskiössä on tarkoitus olla kansanterveyden kohentaminen mukaan lukien mielenterveysongelmien ja itsemurhien ennaltaehkäisy sekä ympäristöterveyden edistäminen. Ideana on kannustaa terveyttä ja hyvinvointia tukevia kokeiluja mutta ennen kaikkea juurruttaa hyväksi todettuja toimintatapoja vauhdittaa terveyttä edistävää liikuntaa, ravintotottumuksia ja muita terveellisiä elämäntapoja sekä vastuunottoa omasta elämästä. Työtä on tarkoitus tehdä yhdessä järjestöjen kanssa. Hankkeelle asetetaan yksityiskohtaiset mittarit, joilla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista.

Kansanterveys 2.0 - yhteisponnistukselle on huutava tarve. Kansansairaudet, kuten syöpä, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, keuhkosairaudet ja depressio – aiheuttavat paitsi mittavia inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä myös suurimman osan työikäisen väestön pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä. Esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta puoli miljoonaa suomalaista.

Kansanterveyskärkihanke on keskeinen väline valtion talouden tasapainottamisessa ja kestävyysvajeen umpeen kuromisessa. Väestön terveyden ja toimintakyvyn lisäämisellä pidennetään työuria, lisätään työn tuottavuutta ja talouden kestävyyttä, ehkäistään syrjäytymistä ja vähennetään sote-palvelujen tarvetta sekä taitetaan julkisten kustannusten nousua.

Kärkihankeidea pohjautuu myös eduskunnan 2012 valtion talousarviomietintöön, jossa painotimme sitä, että merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä voidaan saada aikaan terveyttä edistävillä toimilla ja erityisesti liikunnan lisäämisellä.

Liikkumattomuuden hinta yhteiskunnalle on erityisen korkea. Istuva elämäntapa lisää useita kansansairauksia ja ikääntymisestä aiheutuvia haasteita. Yhtä lailla vähäinen fyysinen aktiivisuus heikentää oppimistuloksia, lyhentää työuria, nakertaa työelämän tuottavuutta ja kilpailukykyämme sekä lisää terveyseroja.

Vaikka liikuntaa harrastettaisiin vapaa-ajalla, muu osa päivästä on istumista päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja ikäihmisten arjessa. Jo päivähoidossa lapset ovat paikallaan 60 prosenttia, kun työikäisillä aikuisilla vastaava luku on 80 prosenttia. Jo alle kolmivuotiaiden fyysinen aktiivisuus on riittämätöntä. Tutkimukset osoittavat elämäntavan urautuvan jo tässä vaiheessa ja liikkumaton elämäntapa vaikuttaa olevan erityisen pysyvää.

Ongelma on ilmeinen mutta ratkaisukeinoja on olemassa. Kansanterveys 2.0 on mittava mahdollisuus kannustaa suomalaiset liikkeelle ja vahvistaa jokaisen suomalaisen terveyttä.

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja (kok.)

Sosiaali- ja terveys sekä valtiovarainvaliokunnan jäsen.

Kelan valtuutettujen puheenjohtaja

www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

julkaistu Fysi-lehden numerossa 2/2015

Terveydenhuoltolakiin sisältyvästä julkista terveydenhuoltoa koskevasta valinnanvapaudesta huolimatta on potilaan todellinen valinnanvara pieni. Valtiovarainministeriön ensi vuoden talousarvioesityksen sairausvakuutuskorvauksien leikkaukset kutistavat valinnanvapautta entisestään. Ministeriön ehdotuksessa esitetään leikattavaksi 78 miljoonaa euroa lääkäri- ja hammaslääkäripalkkiokorvauksista. Leikkaukset ovat niin suuria, että ne kyseenalaistavat koko järjestelmän olemassaolon.

Vaikka talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, se ei ole helppoa. Kun jo valmiiksi pieni sairausvakuutuskorvaus kutistuu entisestään, kasvaa riski, että yhä useampi siirtyy matalampien asiakasmaksujen vuoksi kunnallisen terveydenhoidon piiriin. Silloin kuntien hoitojonot pidentyvät, hoitoon pääsy viivästyy, työkyvyttömyys- ja sairauspoissaolot lisääntyvät ja terveysmenot kasvavat. Suuri riski on myös, että ihmiset jättävät vaivansa hoitamatta tai lykkäävät hoitoon hakeutumista. Näin murretaan terveyspolitiikkamme ydintavoitetta edistää ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista.

Sairausvakuutuskorvaus on yhteiskunnalle kustannustehokas tapa tuottaa terveyshyötyjä. Viisainta olisikin pidättäytyä mittavista korvauksen leikkauksista ja sote-rahoitusuudistuksen yhteydessä pohtia, miten monituottajamalli ja valinnanvapaus sekä kannusteet ennaltaehkäisyyn varmistetaan.

Hallitusneuvotteluissa sovimme, että eduskuntakauden aikana toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne- ja rahoitusuudistus sekä valinnanvapauden ja tuotannon monipuolistaminen. Hallitus valmistelee parhaillaan työn käynnistämistä. Olennaista on, että edellisen sote-uudistusyrityksen virheistä opitaan. Hallitusneuvotteluissa sovimme hallituksen kärkihankkeeksi palveluiden asiakaslähtöisyyden. Kokoomuksen hallitusneuvottelijana pidin tärkeänä, että tavoitteeksi kirjattiin mahdollistaa ihmisten omien valintojen tekeminen sekä palveluiden kustannusten ja laadun läpinäkyväksi tekeminen.

Hallitusohjelman kirjaus valinnanvapauden lisäämisestä oli tervetullut myös kansalaisten näkökulmasta, sillä tutkimusten mukaan jopa 90 % väestöstä haluaa valita palveluntuottajansa itse. Riittävää valinnanvaraa ei ole kuitenkaan mahdollista tarjota ilman tuottajakunnan laajentamista ja julkisten palvelumarkkinoiden avaamista nykyistä enemmän yksityisille ja kolmannen sektorin tuottajille. Pk- yritysten rooli on erityisen suuri, kun lähipalveluiden tuottamiseen tarvitaan ketteryyttä ja uusia ihmislähtöisiä ratkaisuja.

Sote-uudistuksen vaikutukset tulevat viiveellä ja siksi on tärkeää vauhdittaa muita perusterveydenhuoltoa ja valinnanvapautta ripeästi vahvistavia keinoja. Pidin hallitusneuvotteluissa ehdottomasti kiinni siitä, että sovimme käynnistettäväksi palvelusetelijärjestelmän laajentamiseen tähtäävän kokeilun. Tavoitteena on saada kokemuksia palvelusetelin laajemmasta käytöstä ja mahdollisista lainsäädännön muutostarpeista. SOTE-uudistuksen ja palvelusetelikokeilun rakentamisessa on tärkeää kuulla myös yrittäjien näkemyksiä.

Jotta palvelusetelin käyttöön saadaan aidosti vauhtia, olen ehdottanut, että hallitus asettaisi valtakunnalliseksi tavoitteeksi palveluseteleiden käytön kasvattamisen 5% sote-palveluiden kokonaisuudesta. Hallituksen on alueellisten palvelusetelikokeilujen ohella viisasta luoda keinoja, joilla valtakunnallisesti voidaan kannustaa palvelusetelin käyttöön.

Vaikka palvelusetelin käyttö on kunnissa viime aikoina kasvanut ja monipuolistunut, on sen käyttö edelleen valitettavan vähäistä erityisesti terveydenhuollossa. Johtava palvelusetelikunta on Jyväskylä ja siellä palvelusetelin käyttö on 2% koko sotesta. Jyväskylän kokemukset ovat olleet innostavia ja palvelusetelin avulla on saatu aikaan myös säästöjä. Esimerkiksi vuonna 2013 palvelusetelin käyttö säästi menoja 1,7 milj. euroa siihen verrattuna, että kyseiset palvelut olisi tuotettu omana toimintana.

Palvelusetelin käytöllä on mahdollista ripeästi saavuttaa tuloksia, joita koko sote-uudistuksella tavoitellaan: palveluiden tasavertaista saatavuutta, terveys- ja hyvinvointihyötyjä, kansalaisten valinnanmahdollisuuksien parantamista ja kustannusten hillintää.

 

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

sosiaali -ja terveysvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan jäsen

www.sarisarkomaa.fi

 

Julkaistu

julkaistu Vanhempainliiton Koti ja koulu-lehdessä kesällä 2015.

Aikuiset eivät aina tule ajatelleeksi, miltä heidän alkoholin käyttönsä näyttää lapsen silmissä. Monet lapset ja nuoret, joiden vanhemmat ovat omasta mielestään kohtuukäyttäjiä, kokevat aikuisten alkoholinkäytön jopa pelottavaksi. Vaikka kohtuullinen alkoholin juominen ei aikuisen mielestä aiheuttaisi mitään haittaa, asia ei lapsen silmin katsottuna aina ole näin.

Aikuisen mielestä harmiton hauskanpito voi lapsen näkökulmasta olla hämmentävä, nolostuttava tai jopa pelottava kokemus. Lapset ja nuoret oppivat alkoholin käytön mallin omasta elinympäristöstään. Jokainen lapsen seurassa alkoholia käyttävä aikuinen –vanhempi, sukulainen tai tuttava – antaa omalla käyttäytymisellään aina mallin lapselle. Siksi jokaisen aikuisen pitäisi pohtia, miten itse käyttää alkoholia lasten seurassa.

Olin viime syksynä mukana Varhaiskasvatusmessuilla. Messuille osallistui myös Alkon vastuullisuusohjelma Lasten seurassa, jonka yhteistyökumppaneita ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, A-klinikkasäätiö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä Suomen Vanhempainliitto. Lasten seurassa -ohjelman tarkoituksena on vähentää vanhempien ja aikuisten alkoholinkäytöstä lapsille aiheutuvia suoria ja epäsuoria haittoja. Ohjelman sivuilla on paljon tutustumisen arvoista materiaalia, kuten ”Opas pienten lasten vanhemmille – myös tuleville” sekä ”Lasten seurassa – 10 kysymystä alkoholinkäytöstä”.

Materiaali on tuotettu vanhemmille ja sen tarkoituksena haastaa vanhemmat pohtimaan omaa alkoholinkäyttöään ja sen vaikutuksia lasten elämään kolmesta näkökulmasta: Miten alkoholinkäyttö vaikuttaa omaan ja lapsen terveyteen ja hyvinvointiin, miten se vaikuttaa vanhempien ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen sekä parisuhteeseen ja millaisen mallin vanhempi antaa lapselleen. Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää aikuisten alkoholinkäytöstä lapsiin kohdistuvia suoria ja epäsuoria haittoja. On hienoa, että Vanhempainliitto on vahvana kumppanina kampanjassa.

Alkoholinkäyttö lasten kotona ja sen seuraukset mietityttävät useita lasten kanssa päivittäin työskenteleviä ammattilaisia. Se on asia, joka valitettavan usein jää pimentoon tai asiaan puuttumiseen ei syystä tai toisesta löydetä oikealta tuntuvaa tapaa. Tilanteet perheissä ovat usein erilaisia ja niihin voi olla hankala puuttua. Alkoholinkäytön puheeksiotton tueksi laadittu Salla Kurkelan kuvittama upea lastenkirja ”Pikkuketun salaisuus”.

Pikkuketun mukava leikkipäivä isän kanssa katkeaa, kun isäkettu kutsutaan aikuisten juhlaan. Seuraa monenlaisia harmeja. Mikä voisi auttaa pikkukettua? Kirjaa voi käyttää helpottamaan alkoholinkäytön ja muiden vaikeiden aiheiden puheeksiottoa lasten kanssa. Kirja on ladattavissa pdf-tiedostona suomeksi ja ruotsiksi http://www.lasinenlapsuus.fi/ladattava-aineisto

 

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
Alkon hallintoneuvoston pj.
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Istuvassa Suomessa tikittää kansanterveydellinen aikapommi. Kaikenikäisten suomalaisten liikkumattomuuden hinta yhteiskunnalle on korkea. Istuva elämäntapa lisää useita kansansairauksia ja ikääntymisestä aiheutuvia haasteita. Vähäinen fyysinen aktiivisuus heikentää oppimistuloksia, lyhentää työuria, nakertaa työelämän tuottavuutta ja kilpailukykyämme sekä on yhteydessä terveys- ja hyvinvointieroihin.

Erityisen huolestuttavaa on nuorten ja jopa päiväkoti-ikäisten liikkumattomuus. Jo alle kolmivuotiaiden fyysinen aktiivisuus on riittämätöntä. Tutkimukset osoittavat elämäntavan urautuvan jo tässä vaiheessa. Liikkumaton elämäntapa vaikuttaa olevan erityisen pysyvää. Valitettavasti myös iso osa ikäihmisistä liikkuu aivan liian vähän, vaikka liikunnalla olisi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia heidän toimintakykyynsä ja sosiaalisiin suhteisiin.

Olin mukana hallitusneuvotteluissa kokoomuksen joukkueessa ja jäsenenä hyvinvointipolitiikasta vastuussa olevassa neuvotteluryhmässä. Nostimme hallitusohjelman yhdeksi kärkihankkeeksi kansanterveyden parantamisen erityisesti liikuntaa edistämällä. Tavoitteena on arkipäiväistää aktiivinen elämäntapa yhdessä ihmisten ja järjestöjen kanssa. Tarkoitus on tehdä terveelliset elämäntavat ja terveyttä edistävät toimet helpoiksi ja houkutteleviksi lähiympäristössä.

Kansanterveys 2.0 – yhteisponnistukselle on huutava tarve. Kansansairaudet, kuten syöpä, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, keuhkosairaudet ja depressio – aiheuttavat paitsi mittavia inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä myös suurimman osan työikäisen väestön pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä. Esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta puoli miljoonaa suomalaista. Useimpiin kansansairauksiin sairastumisen riskiä voidaan pienentää liikuntaa lisäämällä ja terveellisiin elämäntapoihin panostamalla. Samat keinot tepsivät tehokkaasti sairauksien hoitotasapainon ylläpitämisessä ja sairastumisesta huolimatta hyvinvoinnin edistämisessä.

Hallitusohjelmaneuvotteluissa sopimamme kärkihanke pohjautuu eduskunnan 2012 valtion talousarviomietintöön, jossa me valtiovarainvaliokunnan jäsenet painotimme sitä, että merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä voidaan saada aikaan terveyttä edistävillä toimilla ja erityisesti liikunnan lisäämisellä. Tutkimusten mukaan liikkumattomuuden kustannukset ovat pari miljardia euroa vuosittain. Koko väestön liikuntaa lisäämällä voidaan edistää kansanterveyttä ja säästää samalla veroeuroja. Väestön toimintakyvyn lisäämisellä pidennetään työuria, lisätään työn tuottavuutta ja talouden kestävyyttä, ehkäistään syrjäytymistä ja vähennetään sote-palvelujen tarvetta sekä taitetaan julkisten kustannusten nousua.

Työtä liikkuvamman Suomen eteen on tehtävä joka saralla. Helsinki on näyttänyt esimerkkiä nostamalla kaupungin strategiaan ytimeen liikunnan edistämisen. Paljon on tehtävissä myös ilman lisärahaa. Joka kuntaan voidaan luoda ikäihmisten liikuntakaveritoiminta yhteistyöllä seurakuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Näin liikuntaa saa vapaaehtoinen ja yksin asuva vanhus, joka ei ilman kaveria liikkuisi. Myös työpaikoilla voidaan vähentää työpäivän aikaista istumista ja aktivoida liikuntaa harrastamattomia työntekijöitä matalan kynnyksen liikuntaryhmillä.

Liikunta tuo iloa ja hyvinvointia kouluarkeen. Hallitusneuvotteluissa sovimme, että Liikkuva koulu-hanke laajennetaan valtakunnalliseksi kaikkiin peruskouluihin. Liikunnan lisääminen tukee oppimista.

Hyviä käytäntöjä ja malleja liikunnan lisäämiseksi löytyy runsaasti. Tärkeää on levittää parhaat käytännöt koko Suomeen. Myös terveydenhuollossa voidaan tehdä paljon enemmän liikunnan lisäämiseksi. Liikunnan puheeksiottaminen sekä varsinainen liikuntaneuvonta ja -reseptit ovat edelleen aivan liian vähässä käytössä.

Tuttuja tapoja ja rutiineja on vaikea muuttaa, mutta mahdotonta se ei kuitenkaan ole. Liikunnan lisääminen on asia, jossa jokainen meistä voi tehdä jotain. Talous- ja hyvinvointitalkoisiin voi lähteä lisäämällä omaa liikuntaa ja huolehtimalla oman perheen sekä lähipiirin liikunnasta.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
www.sarisarkomaa.fi

 

Julkaistu

tiedote 17.9.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta uudistamaan päätöstensä vaikutusarviointia. Sarkomaa kirittää hallitusta lisäämään jo ensi vuoden valtion talousarvioon nykyistä paremmin dokumentoitua vaikutusarviointia esitetyistä talouden sopeutustoimista ja uudistuksista. "Kun rajujakin leikkauksia ja päätöksiä joudutaan tekemään, on viisasta, että myös niiden yhteisvaikutukset arvioidaan ja kirjataan kootusti. Valtion talousarvion nykyisen pääluokkiin, lukuihin ja momentteihin perustustuvan tarkastelun rinnalle on rakennettava uusi väestöryhmittäinen tarkastelu ja arviointi muutosten yhteisvaikutuksista."

”Odota, katsele ja ota velkaa - asenne ei enää toimi. Tekemättä ei voi jättää mutta talouden tasapainottamiseen tähtäävien ratkaisujen vaikutukset on päättäjien tiedettävä ja ymmärrettävä”, Sarkomaa toteaa.

Kansanedustaja ehdottaa, että ministeriöt tekisivät vaikutusarviot talousarvioon sisältyvistä muutoksista, joilla arvioidaan olevan vaikutusta ainakin vanhuksiin, vaikeasti vammaisiin ja lapsiperheisiin. Tämän pohjalta valtiovarainministeriö voisi tehdä yhteenvedon vaikutuksista. Sarkomaan mukaan luonteva paikka vaikutusarvioille on talousarvion yleisperustelut.

Puhtaalta pöydältä ei hallituksen tarvitse uudistukseen lähteä. Kokoomusedustajan esille nostamaa ehdotusta on selvitelty valtiovarainministeriössä ja asian tiimoilta on myös julkaistu raportti (Valtiovarainministeriön julkaisuja 18/2015).

Sarkomaa pitää tärkeänä, että väestöryhmittäinen analyysi olisi jatkossa myös julkisen talouden suunnitelmassa. Julkisen talouden suunnitelmaan koottaisiin vuosille 2016-2019 yhteenveto lapsiperheisiin, ikäihmisiin ja vaikeasti vammaisiin merkittävästi vaikuttavista muutoksista ja näiden muutosten yhteisvaikutuksista väestönryhmien toimeentuloon ja hyvinvointiin suunnitelmakauden lopulla.

”Talouden tasapainottamistalkoissa tehdään kertarysäyksellä useita muutoksia mm. verotukseen, asiakasmaksuihin ja etuuksiin. On välttämätöntä, että kokonaisvaikutukset on arvioitu ja laskettu”, Sarkomaa päättää.
Sarkomaa jättää asiasta kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi.

lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Julkaistu

tiedote 10.9.15
julkaisuvapaa heti

Kokoomusedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti pitävät viisaana, että hallitus lieventää eläkeläisten asumistukeen kohdistuvaa leikkausta. Hallitus on budjettiriihessä tänään päättänyt, että asumistukeen kohdistuvaa leikkausta lievennetään 30 miljoonalla eurolla. Huojennuksen mallia suunnitellaan sosiaali- ja terveysministeriössä.

"Oli viisasta lieventää pienituloisiin eläkeläisiin kohdistuvia leikkauksia. Teemme edelleen vaikeita päätöksiä, koska haluamme turvata hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudessakin. Tärkeää kuitenkin on, että voimme keskustella ja löytää ratkaisuja kohtuullistamiseen tässä hetkessä", edustajat kommentoivat.

Hallitusohjelmassa linjattiin, että eläkeläisten asumistuki yhdistetään yleiseen asumistukeen. Yleisen asumistuen määräytymisperusteiden erilaisuudesta johtuen olisi leikkaus vaikuttanut monen eläkeläisen saamaan tukeen jopa yli sadan euron verran. Kokoomukselle on ollut tärkeää löytää asumistukiuudistukseen malli, jolla vältetään kohtuuttomuudet.

"Uskomme, että kohtuullistaminen on helpotus myös tukea saaville vammaisille. Asumistukiuudistuksella ei saa kampata vammaispolitiikan keskeisiä tavoitteita itsenäisestä elämisestä ja osallisuudesta, tätä on vielä seurattava eduskuntakäsittelyssä. Vammaiset voivat saada tukea koko elämänsä eikä heidän tilanteensa ole mahdollistanut varautumista työuran aikana."

Kokoomusedustajat ehdottavat muutosta valtion talousarvion esittämistapaan ja lähettävät terveiset ministereille, että he yhteistyössä valmistelisivat ensi vuoden valtion talousarvioon yleisperusteluihin väestöryhmittäisen arvioinnin budjettimuutosten yhteisvaikutuksista. Sarkomaan ja Lauslahden mielestä on viisasta, että budjettiin tulevien muutosten vaikutukset arvioidaan esimerkiksi yksin asuviin vanhuksiin, vaikeasti vammaisiin sekä lapsiperheisiin. ”Suurten muutosten ja leikkausten aikana on viisasta, että budjetin perusteluissa on momenttikohtaisen tarkastelun lisäksi väestöryhmittäinen tarkastelu ja vaikutusten arviointi. Näin läpivalaistaan päätösten vaikutukset nykyistä paremmin”, edustajat päättävät.

lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sanna Lauslahti
050 512 2380

 

 

Julkaistu

tiedote 9.9.15
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa budjettiriihen tänään aloittanutta hallitusta eduskunnan toistuvasti esittämästä tiukasta vaateesta laittaa päihdeäitien hoitorahojen pallottelulle viimein piste. ”Olemme eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa toistuvasti vuosittain pelastaneet päihdeäitien palvelut, koska hallitus ei ole asiaa ottanut hoitaakseen eduskunnan jokavuotisista vaatimuksista huolimatta.”

”Jotta toiminta saataisiin pitävälle pohjalle, annoimme asiasta tämän vuoden valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä lausuman. Lausumassa eduskunta edellytti, että päihdeäitien hoidon turvaava rahoitus otetaan huomioon päätettäessä seuraavaa määrärahakehystä ja että sote-uudistuksen yhteydessä hoidon järjestämis- ja rahoitusvastuu osoitetaan selkeästi sosiaali- ja terveysalueille. Lausuman myötä asiasta lähti vahva viesti hallitukselle”, Sarkomaa muistuttaa.

Kansanedustaja toteaa, että äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan vakava korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Päihdeäitien hoidossa on kyse viisaasta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuina aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan.

”Ensi- ja turvakotien liiton päihdeäitien kuntoutukseen luoman Pidä kiinni –hoitojärjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita”, Sarkomaa muistuttaa.

”Budjettiriihessä on poikkeuksellisen mittavia ja vaikeita asioita mutta se ei saa olla este etsiä ratkaisuja kysymyksiin, joihin eduskunta on erityisesti ja toistuvasti hallitusta kehottanut. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki on asioita, joita kannattaa tukea”, kansanedustaja päättää.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 5113033

Tänään 9. syyskuuta vietetään kansainvälistä FASD-päivää, joka muistuttaa raskaudenaikaisen päihteiden käytön vaaroista sikiön terveydelle. FASD-oireyhtymän (Fetal Alcohol Spectrum Disorder) syntyminen johtuu äidin raskauden aikaisesta alkoholin käytöstä. Se on monimuotoinen ja vaikeusasteeltaan vaihteleva oirekuva. Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä.

 

Julkaistu

Tänään on tärkeä muistuttaa budjettiriiheen kokoontuvaa maan hallitusta eduskunnan toistuvasti esittämästä tiukasta vaateesta laittaa päihdeäitien hoitorahojen pallottelulle viimein piste. Budjettiriihessä on poikkeuksellisen mittavia ja vaikeita asioita mutta se ei saa olla este etsiä ratkaisuja kysymyksiin, joihin eduskunta on erityisesti ja toistuvasti hallitusta velvoittanut.

Tänään 9. syyskuuta vietetään kansainvälistä FASD-päivää, joka muistuttaa raskaudenaikaisen päihteiden käytön vaaroista sikiön terveydelle. FASD-oireyhtymän (Fetal Alcohol Spectrum Disorder) syntyminen johtuu äidin raskauden aikaisesta alkoholin käytöstä. Se on monimuotoinen ja vaikeusasteeltaan vaihteleva oirekuva.

Olemme eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa toistuvasti pelastaneet päihdeäitien palvelut ja lisänneet useana vuonna peräkkäin valtion budjettiin määrärahoja päihdeäitien pidä kiinni -hoitojärjestelmän turvaamiseen. Kyseessä on ollut vuosittain noin kahden miljoonan euron määräraha. Jotta toiminta saataisiin pitävälle pohjalle, annoimme asiasta tämän vuoden valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä lausuman. Lausumassa eduskunta edellytti, että päihdeäitien hoidon turvaava rahoitus otetaan huomioon päätettäessä seuraavaa määrärahakehystä ja että sote-uudistuksen yhteydessä hoidon järjestämis- ja rahoitusvastuu osoitetaan selkeästi sosiaali- ja terveysalueille. Lausuman myötä asiasta lähti vahva viesti hallitukselle.

Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan vakava korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa.

Päihdeäitien hoidossa on kyse viisaasta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuina aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Pidä kiinni –järjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki on asioita, joita kannattaa tukea.
 

 

 

Julkaistu

tiedote 8.9.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee perhevapaista työnantajille aiheutuvien kustannusten korvaamiseen tarkoitetusta 2500 euron kertakorvauksesta. Kertakorvauksella voidaan korvata sijaisten rekrytoinnista ja perehdyttämisestä aiheutuvia kustannuksia äidin työnantajalle.

”Työnantajalle maksettava kertakorvaus vanhemmuuden kuluista aiheutuviin menoihin on oikea askel tasa-arvoisemman työelämän ja yrittäjyyden esteiden purkamisen tiellä. Nuorten naisten vaikeus päästä pysyvään työsuhteeseen kielii siitä, että ongelma on todellinen ja vakava. Kertakorvauksen maksaminen äidin työnantajalle on hyvä askel eteenpäin ns. ”äitiriskin” kitkemisessä”, Sarkomaa toteaa.

”On tervetullutta, että hallitus edistää tällä tavoin suomalaisten työllistymistä ja yrittäjyyttä. Kyseessä on täsmätoimi, jolla poistetaan merkittävästi yrittäjyyden jarruja. Vanhemmuuden kustannukset syövät kovalla tavalla erityisesti naisia palkkaavien ja naisvaltaisten alojen, kuten palvelu-, hoiva- ja hoitoalan yritysten kannattavuutta sekä kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia”, kansanedustaja alleviivaa.

Sarkomaa huomauttaa, että esimerkiksi perhevapaista aiheutuvia kustannuksia on mahdoton määritellä tarkasti ja ne vaihtelevat tapauskohtaisesti. Kertakorvaus on siksi hänen mielestään hyvä ratkaisu vuosikymmenet keskustelussa olevan mittavan yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseen. Kansanedustaja muistuttaa, että kyse ei ole uudesta menoerästä vaan kustannusten tasaamisesta, joiden maksajina ovat nyt äitien työnantajat.

”Yhteiskuntasopimuksen kaaduttua hallitus joutuu tekemään välttämättömiä ja kipeitäkin toimenpiteitä, jotka koskettavat jollain tapaa jokaista suomalaista. On hienoa, että osana kilpailukykytalkoita kertakorvaus on mukana hallituksen työkalupakissa”, Sarkomaa sanoo.

”Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Naisten syrjintä työmarkkinoilla jatkuu niin kauan kun naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä”, Sarkomaa päättää.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

tiedote 5.9.
julkaisuvapaa heti

”Eduskuntakauden tärkein rakenneratkaisu, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen, vaatii kivijalaksi kestävän tietoperustan toiminnallisista ja taloudellisista vaikutusarvioinneista”, sanoo Kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava kansanedustaja Sari Sarkomaa.

”Aiemmista epäonnistumisista on nyt otettu oppia. Vakava muistutus on tuore Valtion talouden tarkastusviraston (VTV) kova moite edelliselle hallitukselle, jonka rakennepoliittisen ohjelma ei VTV:n mukaan perustunut kunnolliseen tietopohjaan”, kansanedustaja toteaa. VTV huomautti, että rakennepoliittisten päätösten tulee perustua mahdollisimman hyvään arviointitietoon toimenpiteiden kestävyysvaje- ja muista vaikutuksista sekä niiden toteutukseen liittyvistä riskeistä. " Sote- uudistuksessa tämä on välttämättömyys", painottaa Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan on selvää, että alueiden määrää koskevassa vaikutusten arvioinnissa mukana on oltava myös viiden alueen vaihtoehto, joka sopii hallitusohjelman kirjaukseen enintään 19 alueesta. Kansanedustaja muistuttaa, että useat asiantuntijatahot, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ovat katsoneet viiden alueen mallin palvelevan parhaiten sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita. Maan eri alueiden erilaisuus, kuten Metropolialueen erityispiirteet, on syytä pitää mielessä kun ratkaisuja uudistuksessa tehdään.

”Vaikutusarviot ratkaisuvaihtoehdoista niin hallinnon kuin rahoituksen uudistamiseen on oltava, kun päätöksiä tehdään, jotta ennen etenemistä voidaan varmistaa, että valituilla malleilla on mahdollista saavuttaa hallitusohjelman sote-tavoitteet”, alleviivaa Sarkomaa. Hän myös korostaa yhdessä sovitussa aikataulussa pysymisen tärkeyttä.

”Tärkeää on tehdä uudistusta soten lähtökohdista niin, ettei valtion aluehallintouudistus vesitä työtä ja ettei siitä tule kuntauudistuksen kaltaista karikkoa, kuten viime hallituskaudella tapahtui”, kansanedustaja varoittaa.

”Hallitukselta oli mainio päätös nimetä Tuomas Pöysti sote- uudistuksen projektijohtajaksi. Valtioneuvoston controllerina ja tarkastusviraston pääjohtajan tehtävässä hän on hankkinut laajan asiantuntijuuden julkistalouteen liittyvissä kysymyksissä”, Sarkomaa kiittää.

Kansanedustaja korostaa hallitusohjelman sote- uudistukselle asetettua 3 miljardin euron tiukkaa vaadetta kuroa kestävyysvajetta umpeen. ”Valtiovarainministeriö on laskenut kasvuennusteet pakkasen puolelle. Tämä on myös vakava varoitus. Vähemmällä on saatava enemmän ja parempaa aikaan, jotta ydintavoite tasa-arvoisista palveluista toteutuu”, päättää Sarkomaa.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033