Siirry sisältöön

Opettajien Educa- messuilla Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän lanseeraamalle norminkiristyslinjalle on sanottava heti kättelyssä ei. Sipilä kertoi kannattavansa uusia rajoituksia perheiden mahdollisuuksiin valita lapsensa koulu. Jaan Sipilän kanssa huolen peruskoulun laskevista oppimistuloksista sekä vähenevästä luottamuksesta siihen, että lähikoulu on paras koulu. Sipilän kieltolakilinja on kuitenkin väärä ja vahingollinen.

Kielloilla ei suomalaista perusopetusta pelasteta. Oireiden sijaan on pureuduttava itse ongelmaan, eli perusopetuksen laatuun. Perusopetus vaatii uudistamista ja riittäviä voimavaroja. Koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvosta ja tavoitteesta, että kaikki koulumme ovat hyviä on tinkimättömästi pidettävä kiinni.

Sipilän puhetta tarkentanut ja selitellytkin varapuheenjohtaja Anu Vehviläinen sanoi Keskustan katsovan, että oppilailla ja heidän vanhemmillaan pitää olla mahdollisuus valita esimerkiksi musiikin, liikunnan, vieraiden kielten, matematiikan tai muusta perustellusta syystä muu kuin oppilaan lähikoulu. On pakko kysyä, onko tosiaan niin, että Keskusta antaisi vain tietyn erityiskiinnostuksen tai lahjakkuuden omaaville lapsille valinnanvapauden? Keneltä ja mistä syystä sitten valinta pitäisi täysin kieltää? Varsinkin, kun edelleen valtaosa lapsista menee lähikouluunsa.

Lapset ja perheet ovat erilaisia mutta samanarvoisia. Ja siksi jokaisella lapsella ja perheellä on oltava samat oikeudet. Kannustetaan kaikkia lapsia olemaan parhaimmillaan ihan joka koulussa. Kiellot eivät ole se tapa, joilla edistetään hyvää opetusta ja innostusta oppimaan. Varsinkin pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingissä näkyy koulujen eriytyminen ja siellä tarvitaan kohdennettuja toimia. On selvää, että tätä työtä ei voi jättää vain opetustoimen harteille.

Pisa- tulokset eivät saa eivätkä ole nousseet päähän. Perusopetuksen laatu on aina perustunut koulutuksen arvostukseen ja jatkuvaan kehittämiseen. Opetusministeriaikana aloitin perusopetus paremmaksi eli POP- työn. Sen osana aloitin valtakunnallisen peruskoulun luokkakokojen seurannan. Aiemmin tätä tietoa ei ollut kerätty. Aloitimme myös erillismäärärahalla ylisuurten ryhmäkokojen kitkennän. Opettajalla on oltava aikaa oppilaalle. Aika auttaa niitä, jotka tarvitsevat erityishuomiota ja aikaa tulee olla myös tukea erilaisia lahjakkuuksia. Tämä työ jatkuu tällä eduskuntakaudella - valitettavasti leikatuin rahoin.

Esi- ja perusopetus uudistuvat, kun uudet opetussuunnitelman perusteet otetaan käyttöön 2016. Muutoin uudistamistyö onkin jäänyt vähemmälle opetus- ja kulttuuriministeriön keskittyessä ajamaan oppivelvolllisuuden venyttämistä. Onneksi meidän sivistyskansanedustajien sitkeys palkittiin ja hanke kuopattiin. Kannettu oppilas ei koulussa pysy. Viisasta on pitää painopiste laadukkaan varhaiskasvatuksen ja esi- sekä perusopetuksen edistämisessä. Kun jokaisella lapsella on vahvat elämän eväät ja oppimisen ilo, kantavat ne läpi elämän. On otettava opiksi ja palautettava koulutuspolitiikka maamme ykkösagendalle.

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja

 

Tiedote 25.1.2015
Julkaisuvapaa heti

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kertoi (24.1.) OAJ: n puoluejohdon paneelissa kannattavansa sitä, että perheiden vapautta valita lapsensa koulu rajoitetaan.

Kokoomuksen kansanedustajat sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo ja opetushallituksen puheenjohtaja Sari Sarkomaa toteavat, että kokoomus ei lähde mukaan keskustan norminkiritystalkoisiin, joilla rajoitetaan perheiden oikeutta valita lapsensa koulu. Kokoomus suojelee sivistyksessä ja koulutuksessa mahdollisuuksien tasa- arvoa sekä perheiden valinnanvapautta.
Kokoomusedustajat jakavat puheenjohtaja Sipilän kanssa huolen peruskoulun laskevista oppimistuloksista sekä vähenevästä luottamuksesta siihen, että lähikoulu on paras koulu. "Sipilän kieltolakilinja on kuitenkin väärä ja vahingollinen. Oireiden sijaan on pureuduttava itse ongelmaan, perusopetuksen laatuun. Myös toimia asuntopolitiikassa tarvitaan. On otettava opiksi ja palautettava koulutuspolitiikka ykkösagendalle".

Edustajat ehdottavat, että seuraavalla eduskuntakaudella sitoudutaan vaikuttaviin toimiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun varmistamiseksi: "Kokoomuksen yksi kärkitavoite on perusopetus paremmaksi -työ. Haluamme, että jokainen koulu on hyvä. Haluamme, että vanhemmat voivat luottaa lähikoulun olevan hyvä valinta lapselle".

Edustajat toteavat, että varsinkin pääkaupunkiseudulla näkyy koulujen eriytyminen ja siellä tarvitaan kohdennettuja toimia.

Lisätietoa:

Raija Vahasalo, kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Puh. 050 511 3090

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Puh. 050 511 3033

tiedote 24.1.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa muistuttaa, että opettajien perus- ja täydennyskoulutusta on jatkuvasti kehitettävä. Sarkomaa painottaa tarvetta päivittää opettajien tieto- ja viestintäteknologian opetustaidot. Myös valmiuksia kohdata ja opettaa moninaisia ja monikulttuurisia oppilasryhmiä on lisättävä.

”Mikä olisikaan Suomen kannalta viisaampaa kuin huolehtia opettajiemme osaamisesta?”, Sarkomaa kysyy. Hän on aikaisemminkin kannattanut OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen ehdottamaa opettajankoulutuksen kansallista kehittämisohjelmaa, joka pitää sisältyä seuraavan hallituksen tavoitteisiin.

Uudet opetussuunnitelman perusteet ovat hyvä askel perusopetuksen kehittämisessä mutta eivät yksin riitä. Rinnalle tarvitaan opettajien osaamisen uudistamista. Opettajien täydennyskoulutuksessa on siirryttävä suunnitelmalliseen osaamisen ylläpitämiseen. Suomen menestys on ollut se, että meillä on korkeasti koulutut opettajat ja tästä meillä ei ole varaa tinkiä. On syytä selkeästi sitoutua opettajien koulutustasosta ja pätevyyksistä kiinnipitämiseen.”

”Pisa ei saa nousta päähän. Perusopetusta on jatkuvasti kehitettävä”, kansanedustaja linjasi.

Sarkomaa puhui opettajille lauantaina Educa-messuilla Helsingissä. Kansanedustaja käsitteli puheessaan myös kodin ja koulun yhteistyön merkitystä: ”Uskon ja väitän, että kodin ja koulun yhteistyö on osittain vielä hyödyntämätön voimavara.”

Sarkomaa nosti yhdeksi esimerkiksi yhteistyöstä lasten lukutaidon vahvistamisen. Hän muistutti, että vaikka opetusta on jatkuvasti kehitettävä, on palloa heitettävä myös vanhemmille, ettei huoli heikentyneestä lukutaidosta jää yksin opettajien harteille. Kotona lukemisella on erityinen merkitys lasten kiinnostukseen lukemista kohtaan. Kansanedustaja kannustaakin koteja lukutalkoisiin.

”Tarvitaan vanhempien ryhtiliike, sillä vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu ja he ovat suurimmat vaikuttajat lapsen elämässä. Tätä vastuuta koulu täydentää. Kodin ja koulun yhteistyöllä tuetaan lasten oppimista, kasvua ja koulunkäyntiä. Siksi vanhempien ja opettajien yhteistyö on lapsen etu”, Sarkomaa toteaa.

 

 

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu Turun Sanomissa marraskuussa 2014

Suomen lääketieteelliset tiedekunnat ovat olleet laajasti huolissaan valtion tutkimusrahoituksen heikentämisestä. Yliopistosairaaloiden yhteydessä tehtävän tutkimuksen rahoitusta esitetään vähennettäväksi ensi vuoden budjetissa kolmanneksella. Raju leikkaus on viemässä edellytykset uusien hoitomenetelmien kehittämiseltä ja jarruttamassa hoidon tehokkuuden lisäämistä. Tämä uhkaa myös lääketeollisuuttamme sekä terveysteknologian vahvistumista viennin kasvualana.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tehdyn selvityksen mukaan kliinisen tutkimuksen hyödyt ovat kiistattomat. Viimeisen yhdentoista vuoden aikana Suomessa on kehitetty yli 700 omaan tutkimukseen perustuvaa taudinmäärityksen tai hoidon parantamisratkaisua tai -menetelmää. Sairaanhoidon vastuuhenkilöstöstä puolestaan yli 90 prosenttia kokee tutkimuksen parantaneen omaa ammattitaitoaan ja yli 80 prosenttia arvioi tutkimuksen parantaneen hoidon vaikuttavuutta ja toiminnan tuottavuutta.

Yliopistosairaaloista uudet hoitokäytännöt ovat perinteisesti levinneet tehokkaasti muihin terveydenhuollon yksiköihin. Siten ne ovat hyödyttäneet kaikkia suomalaisia. Lääketeollisuutemme ja terveysteknologiayritystemme menestyskin on useimmiten perustunut yliopistoissa tai yliopistosairaaloissamme tehtyyn tutkimukseen.
Leikkaamalla terveydenhuollon tutkimusresursseja leikkaamme tulevaisuuden hoitotuloksia ja vientituloja. Suomella ei ole yksinkertaisesti varaa romuttaa yliopistotasoista terveyden tutkimusta. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvä hoito.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa olemme toistuvasti esittäneet huolen tutkimusrahoituksen isoista leikkauksista. Vetoamme sosiaali- ja terveysministeriöön, jotta siellä luotaisiin tulevaisuuden askelmerkit, joilla valtion yliopistotasoinen terveyden tutkimusrahoitus nostetaan kestävällä tasolle. Tämä on välttämätöntä, kun haluamme turvata myös tulevaisuudessa tutkimuksen edellytykset ja laadukkaan hoidon tasa-arvoisesti kaikille suomalaisille.

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok)
Anne-Mari Virolainen, kansanedustaja (kok)

Sanapari ”välitä muista” on Muistiliiton kampanjasta, jossa heräteltiin ihmisiä välittämään toisistaan. Kampanja lähti yksittäisen henkilön ehdotuksesta. Ihmisen, joka ei halunnut, että kenellekään käy kuten hänen äidilleen. Iltapäiväruuhkan aikana ei kukaan huomannut tai puuttunut kovassa pakkasessa tunteja ulkona kulkeneeseen iäkkääseen naishenkilöön. Ulos kenenkään huomaamatta lähtenyt nainen löydettiin monen tunnin päästä mutta liian myöhään.

Muistiliitossa teemme työtä hoidon ja hoivan laadun kehittämiseksi. Muistiliiton kokoamassa työryhmässä valmistellaan hyvän hoidon kriteereitä muistisairaan ihmisen hoidon ja hoivan arvioimiseen ja kehittämiseen. On tärkeää, että elämän turvallisuus, merkityksellisyys ja arvokkuus, puolisoiden mahdollisuus asua yhdessä ja hoitojärjestelyjen pysyvyys toteutuvat. Jatkan myös tänä vuonna Muistiliiton varapuheenjohtajana. Tärkeää työtä riittää, sillä muistisairaita ihmisiä arvioidaan Suomessa olevan noin 130 000.

Monelle muistisairaalle koti on paras paikka, kun sinne saa tarvittavan tuen ja palvelut. Myös omainen tarvitsee tukea, vapaata ja taukoja. Muistisairaat jäävät liian helposti neljän seinän sisään yksinäisiksi ja laitosrutiinit siirtyvätkin kotiin, siksi mahdollisuuksia osallistua on lisättävä.

Kun muistisairas ihmisen tarvitsee lääketieteellisin syin tai turvallisuutensa vuoksi laitoshoitoa, se on hänelle järjestettävä, mutta häntä on kohdeltava VIP-potilaana, ”Vaarassa Ihastua Petiin” (lainattu geriatri Karjulalta). Hoidon ja hoivan olennaisena osana on oltava mahdollisuus ulkoiluun ja liikuntaan. Teen työtä sen eteen, että niin kodissa, yhteisökodissa kuin laitoshoidossakin oikea-aikaisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työotteen merkitystä.
Olen huolissani siitä, että tämän hetkinen virallinen vanhuspolitiikka liian usein lisää muistisairaiden ja heidän läheistensä yksinäisyyttä. Muistisairaalle on sairauden edetessä turvattava sujuva pääsy yhteisökotiin, kun omassa yksityisessä kodissa ei enää ole mahdollista elää turvallisesti. Yhteisökodissa (mm. tehostetun palveluasumisen yksikkö) muistisairaalla on edelleen oikeus elää ”oman näköistä elämää”, jolloin hänen toimintakykynsä säilyy ja kykynsä ovat käytössä.

Muistisairaille ja heidän omaisilleen on luotava mahdollisuuksia saada apua ja tukea arkeen, jotta elämä muistisairaudesta huolimatta olisi hyvää ja turvallista. Mukava uutinen olikin, että onnistuimme eduskunnassa lisäämään voimavaroja omaishoitajien tukipalveluiden kehittämiseen ja omaishoitajien terveystarkastuksiin. Omaishoitajan hyvinvoinnista huolehtiminen on kullanarvoista. Jätimme pienellä kansanedustajajoukolla puhemiehelle aloitteen, jossa ehdotimme, että koko eduskunta kävisi ajankohtaiskeskustelun omaishoitajien tilanteesta. Toivottavasti tämä toteutuu tänä keväänä.

Liikunnan ystävänä on ilahduttavaa, että Helsingin Altzheimer-yhdistys tekee hyvää työtä muistisairaiden liikuntamahdollisuuksien lisäämiseksi. Kehitettyä mallia voidaan myöhemmin hyödyntää koko Suomessa. Ajatukset ja terveiset tähän työhön ovat tervetulleita.

Järjestän eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3) 2. helmikuuta klo 14 Senioriparlamentin, avoimen keskustelufoorumin, jossa pohditaan Suomen suuntaa. Lämpimästi tervetuloa vaihtamaan ajatuksia.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Muistiliiton varapuheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

tiedote 16.1.
julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa ehdottaa päivähoidon järjestämiseen pohdittavaksi mallia, jossa raha seuraisi lasta. Näin päiväkoteja olisi siellä, missä lapsiakin ja perheillä olisi mahdollisuus valita hoitovaihtoehto nykyistä joustavammin.

”Tilanne paranisi, jos vanhempien olisi mahdollista valita nykyistä vapaammin eri päivähoitopalveluista, jos raha seuraisi lasta. Malli helpottaisi päiväkotipulaa Helsingissä, kun päiväkodit olisivat siellä, missä lapsia on. Pitkät päiväkotimatkat ovat arjen kannalta hankalia. Valinnanmahdollisuus edistäisi sitä, että syntyy perheiden tarpeita paremmin vastaavia palveluja”, Sarkomaa toteaa.

Kansanedustajan mukaan malli kannustaisi kuntia kuuntelemaan perheiden tarpeita nykyistä paremmin ja rakentamaan päiväkoteja oikea- aikaisesti sinne missä tarvetta. Malli mahdollistaisi myös järjestöjen sekä yritysten palvelutarjonnan nykyistä joustavammin.

”Esimerkiksi Helsingissä on useita alueita, joissa on ollut vuosikymmeniä krooninen pula päivähoidosta. On selvää, että tarve uudelle tavalle järjestää palveluja on huutava. Luonnollisesti tuottajille on määriteltävä tarkat laatukriteerit varhaiskasvatuksen ja päivähoidon palveluista”, Sarkomaa linjaa.

Vuonna 2012 Sarkomaa vei johtamansa valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston Ruotsiin tutustumaan paikalliseen valinnanvapauslainsäädäntöön. Kansanedustaja ehdotti, että Ruotsin raha seuraa potilasta -mallista tehtäisiin Suomeen peruspalvelut paremmaksi -malli. Sarkomaa on aktiivisesti ajanut valinnanvapauden kasvattamista.

”Seuraavalla vaalikaudella voitaisiin säätää peruspalveluista valinnanvapauslaki. Raha seuraa lasta -malli olisi luonteva osa valinnanvapauslainsäädäntöä, jossa peruspalveluita on tarkoitus vahvistaa”, Sarkomaa päättää.

 
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 12.1.2015
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää tärkeänä, että sote-uudistuksella saadaan sote-kustannusten kasvu kuriin.

”Keskeinen haasteemme on kustannusten hillintä ja talouden tasapainottaminen. Julkisten varojen on riitettävä sosiaali- ja terveydenhuoltoon, varhaiskasvatukseen, kouluihin ja muihin tärkeisiin palveluihin. Tänään julkaistu tutkimus osoittaa potentiaalin, joka sote-palveluiden uudistamisessa on.”

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia on mahdollista karsia 1,8–2,6 miljardia euroa ilman, että palveluiden tasoon oleellisesti puututaan. Tämä käy ilmi Aalto yliopiston tutkimuksesta. Säästö onnistuu tuotantorakenteita kehittämällä. Mallia on tutkimuksen mukaan otettava niistä kunnista ja alueista, joissa asiat jo hoidetaan tehokkaasti.

”Kustannuksissa on Suomen kunnissa isoja eroja. Kustannuserot johtuvat ennen kaikkea palveluiden määrästä ja tuotantorakenteesta: eivät kuntalaisten sairastavuudesta tai iästä. Palveluita voidaan parantaa ja kustannuksia alentaa, kun parhaat käytännöt otetaan käyttöön.”

Sarkomaa on tyytyväinen, että toivoa antava tutkimus osoittaa säästöjen onnistuvan tuotantorakenteita kehittämällä. ”Aalto yliopiston laskelmat osoittavat kunta-, sairaanhoitopiiri- ja ERVA-aluekohtaisesti, minkä suuruisiin säästöihin eri malleilla voidaan päästä. Kysymys kuuluu, miten tähän päästään. Tarvitaan ehdottomasti lisäkannusteita”, Sarkomaa vaatii.

”Kannusteita löytyy tiedosta ja rahoituksen uudistamisesta: valinnanvapaudesta. Kustannukset on saatava hillintään sekä kustannukset ja laatu julkisiksi. Kustannuksia ei voida vertailla, jos kustannus- ja laatutiedot eivät ole avoimia. Tämä on jo tehty Ruotsissa, nyt se on tehtävä Suomessa ja vielä paremmin. Aidolla monituottajamallilla saamme rahan seuraamaan ihmistä ja palvelut mietittyä ihmislähtöisiksi”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoa:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 9.1.2015
Julkaisuvapaa: Heti

– Kannustamme opetusministeri Krista Kiurua (sd) hoitamaan perusopetuksen tuntijaosta sovitut asiat loppuun asti vielä tämän kevään aikana. Valtioneuvosto päätti vuonna 2012 lisätä kolme vuosiviikkotuntia perusopetuksen valinnaisiin tunteihin vuodesta 2016 alkaen. Lisätuntien rahoitus on jo sovittu viime kevään kehyspäätöksessä. Siksi opetusministerin olisi helppo antaa tähän vaadittava asetusmuutos. Sovituissa asioissa pysymisestä ministeriä muistuttavat kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok).

Valtioneuvoston perusopetuksen tuntijakoasetuksella määritellään kunkin vuosiluokan oppituntimäärät oppiaineittain. Vuonna 2012 annetun asetuksen perusteella opetushallitus on hyväksynyt opetussuunnitelman perusteet, jotka otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen.

– Kunnissa odotetaan tietoa tuntijaon lopullisesta muodosta. Viivyttely asiassa vaarantaa perusopetuksen kehittämisen. Hallituksen on tarpeen antaa asetus, jolla vahvistetaan näiden valinnaisuuteen kohdistuvien tuntien lisääminen. Lisätuntien rahoituskin on jo päätetty, joten sekään ei aiheuta ongelmaa. Nyt on aika antaa tämä asetusmuutos, jotta kunnissa tiedetään ajoissa, millainen opetussuunnitelma on tulossa, Vahasalo ja Sarkomaa toteavat.

Edustajat jättävät asiasta kirjallisen kysymyksen opetusministeri Kiurulle.

 
Lisätietoa:
Raija Vahasalo, kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja raija.vahasalo@eduskunta.fi Puh. 050 511 3090
Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja sari.sarkomaa@eduskunta.fi Puh. 050 511 3033

paikka: Helsingin jäähalli
aika: 14.2. klo 09.00-13.30

Sari Sarkomaan tiimi pistää kirpputoripöydän pystyyn jäähallin kirpputorille ystävänpäivänä 14.2. Tarkoituksena on viettää mukava päivä yhdessä ekologisen varainkeruun ohella. Myyntituotto käytetään Sarin eduskuntavaalikampanjaan. Sari ja Sarin tiimiä on tavattavissa jäähallilla kirppiksen aikana. Tervetuloa tapaamaan!

Otamme ilolla vastaan myytäväksi sopivaa, ehjää ja hyväkuntoista tavaraa. Painavia kirjoja ja paljon tilaa vieviä vaatteita on hankalampi vastaanottaa ja myydä. Toivomme, että voisit tuoda tavarat kampanjasihteerin kanssa sovittuna ajankohtana eduskunnan Pikkuparlamenttiin, Katajanokalle Kauppiaankadulle tai toripäivänä paikan päälle.
Lahjoittajan ei tarvitse itse osallistua torimyyntiin mutta myyntitiimiimme olet halutessasi lämpimästi tervetullut.

Myyntipöytämme nro 41 löytyy Nordenskjöldinkadun puoleisista ovista tullessa suoraan vastapäätä.

Mikäli Sinulta löytyy torimyyntiin lahjoitettavaa tavaraa, otathan yhteyttä kampanjasihteeri Nina Sillantakaan.
nina.sillantaka@gmail.com / 040 525 3165

Julkaistu Munkin seutu-lehdessä tammikuussa 2015

 

Tätä kirjoittaessani eduskunnassa on menossa yksi vuoden kiireisimmistä viikoista. Urakoimme ympärivuorokauden valmiiksi ensi vuoden valtion talousarviota. Budjettia käsitellään valtiovarainvaliokunnassa hallituksen esitykseen tekemiemme muutosten ja mietintölinjaustemme pohjalta.

Suomen taloudellinen tilanne on vakava. Suomen Pankin tuoreimman arvion mukaan talouden kasvu on lähivuosina on korkeintaan kituliasta. Valtiovarainvaliokunnassa olemme koko eduskuntakauden esittäneet hallitukselle ripeämpiä toimia taloustalkoissa ja rakenteellisten uudistusten eteenpäinviemisessä. Tahmea asioiden eteneminen on myrkkyä Suomen nousulle. Olen tyytyväinen, linjapuheessaan pääministeri Stubb on selkeästi todennut, että hallituksen ja Suomen on parannettava juoksuaan. Työtä on vielä tältä eduskuntakaudelta paljon tekemättä.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössämme on tiukat lausumat maamme uuden nousun nuoteiksi ja erityisesti linjaus painopisteen palauttamisesta koulutukseen ja tutkimukseen strategisena painopisteenä. Tällä hallituskaudella on tästä vaarallisesti hallituksen toimesta lipsuttu. Vaikka maailma miten muuttuu, meidän menestymisemme perustuu aina koulutukseen, osaamiseen ja sivistykseen.

Ensi vuoden budjetti sisältää lähes kolmen miljardin valtiontalouden alijäämän umpeenkuromisen. Budjetissa on myös parannuksia ihmisten arkeen ja panostuksia paremman Suomen rakentamiseen.

Yliopistojen 75 miljoonan pääomittaminen on tärkeä investointi yliopistouudistuksen toimeenpanoon ja tutkimuspohjaiseen osaamiseen. Yliopistolliseen terveydenhuollon tutkimukseen lisäsimme eduskunnassa voimavaroja johtamassani jaostossa ja edellytimme, että terveydenhuollon tutkimusrahoituksen romahdustiellä oleva trendi katkaistaan. Tämän päivän tutkimus on huomisen vaikuttavaa ja kustannustehokasta hoitoa.

Jouduimme tekemään valtiovarainvaliokunnassa varsinaisia "ilmaveivejä" perusopetuksen kehittämisen määrärahojen pelastamiseksi ja hallituksen kirittämiseksi myöhästyneiden säästöbudjettilakien tuomiseksi eduskuntaan heti tammikuussa. Tilanne syntyi budjettikäsittelyn loppumetreillä, koska hallitus ei saanut kaikkia jo sovittuja säästölakeja eduskuntaan. Kyseessä oli jumiin jäänyt subjektiivisen päivähoidon rajaamista koskeva lakiesitys, joka aiheutti myöhästyessään 6 miljoonan euron lisäleikkaustarpeen ensi vuoden budjettiin. Hallitus esittää, että vanhempainvapaalla olevien perheiden päiväkoti-ikäisille lapsille olisi pääsääntönä puolipäivähoito. Tarkoitus on, että rajoitusta ei ole, jos lapsen etu sitä vaatii.

Oli suuri pettymys, että valtiovarainministeri Rinne esitti lisäleikkauksen juuri perusopetukseen. Minulle lisälohkaisu moneen kertaan karsittuihin ja opetusministerinä alulle laittamaan perusopetuksen laadun kehittämiseen oli liikaa. Emme valitettavasti saaneet enemmistöä valtiovarainvaliokunnassa etsimään säästöä toisin mitä Rinne esitti. Mutta lopulta saimme, väännettyämme vuorokauden asiaa kokoomuksen puolelta, aikaan sovun näkemyksestä, että kiritämme hallitusta tuomaan tekemättömän säästölain vielä heti tammikuussa eduskuntaan niin, että niistä säästöistä saadut rahat palautetaan perusopetukseen ensimmäisessä lisäbudjetissa.

”Ilmaveivaus” osoittaa, että lipsuminen ja viivyttely rakenneratkaisuissa johtaa vieläkin vaikeampiin ja vahingollisiin leikkauksiin toisaalla. On osattava priorisoida ja laittaa perusasiat kuntoon. Tapahtunut osoitti, että eduskunnassa tarvitaan koulutuksen ja sivistyksen puolustajia. Mikä tärkeintä, perusopetuksen laadun kehittämisen välttämättömät voimavarat pelastettiin. Laadukas perusopetus ei ole itsestään selvyys vaan se vaatii jatkuvaa työtä niin päättäjiltä kuin maailman parhailta opettajiltamme.

Toivotan onnellista uutta vuotta kaikille Munkin seudun lukijoille.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

valtiovarainvaliokunnan sekä sivistys - ja tiedejaoston jäsen

www.sarisarkomaa.fi