Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu Kommentoi Munkka hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille

Palvelutalo Sagan tilaisuus keräsi koolle suuren joukon. Kiitos osallistujille.

Alustin tilaisuudessa eduskunnassa ajamastani vanhuspalvelulaista ja mitä se Helsingiltä edellyttää. Keskustelimme siitä, että Helsingissä on vielä tehtävää, jotta lain tavoite täyttyy. Keskustelussa nousi esille kotipalvelun kehittäminen. Aikaa on oltava riittävästi ja kodissa on autettava niissä asioissa, joissa ihminen itse apua toivoo.

Kerroin myös uutisesta, että Helsingissä on vihdoin tehty päätös palvelusetelin käytön laajentamisesta kotihoitoon. Pidän tärkeänä, että palveluseteli lisää vaihtoehtoja, joilla mahdollistetaan yksilöllinen palvelujen toteuttaminen asiakkaan kotona. Seteli otetaan käyttöön Helsingin kotihoidon palveluissa ensi syyskuussa. Se koskee aluksi noin 2000 yksityisissä palvelutaloissa sijaitsevaa asuntoa, joiden asukkaista noin 440 on ollut kunnallisen kotihoidon asiakkaina. Myöhemmin setelin käyttöä on tarkoitus laajentaa. Palveluseteli lisää asiakaslähtöisyyttä, valinnanvapautta palveluissa ja monipuolistaa palveluiden tuotantotapoja. Palvelusetelin käyttöönotto avaa monia mahdollisuuksia myös alan yrityksille.

Muistiliitossa haluamme varmistaa, että jokainen voi elää omannäköistä elämää iästä tai muistisairaudesta huolimatta. Siksi valmistelemme hyvän hoidon kriteereitä ikäihmisten palveluihin koko Suomessa käyttöön otettavaksi. Valmistuva työkirja auttaa kehittämään ja arvioimaan hoitotyötä niin, että samalla tuetaan laadukasta elämää.

Puhetta oli myös toimeentulosta. Kerroin että, Kokoomuksen tavoite on keventää ylikireää työn ja eläkkeiden verotusta. Talouden tasapainotustalkoissa olemme linjanneet, että työeläkkeiden indeksiä ei ensi kaudella leikata. Tavallisella helsinkiläisellä pitää olla mahdollisuus asua ja elää kotikaupungissaan. Tärkeintä on luoda edellytyksiä työpaikkojen ja yritysten synnylle. Näin vahvistamme kestävimmin maamme taloutta.

Sagan keskusteluissa kerroin, että Ruotsin parlamenttivierailulta tuomani raha seuraa potilasta -malli on nyt saanut vahvaa kannatusta. Asian oltava tulevan hallituksen keskeinen tavoite. Verorahan on jatkossa seurattava ihmistä perusterveydenhuollon palveluissa. Niin, että ihminen voi valita lääkärin yksityiseltä tai julkiselta palveluntuottajalta samoin ehdoin. Suomen terveydenhoitojärjestelmä, jossa esimerkiksi eläkkeellä olevat ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa, on kestämätön. Läpi elämänsä veroja maksaneiden pitää saada palvelua. Omallekin terveysasemallemme on monen viikon jonot, jos kyseessä ei ole akuutti hoidon tarve.

Tilaisuudessa puhui lisäkseni suuresti arvostamani professori Sirkka- Liisa Kivelä. Hän puhui unen merkityksestä ikääntyessä. Saimme kaikki asiantuntevia neuvoja ja tietoja. Lämpimät kiitokset vielä arvostetulle puhujalle.

Keskustelu oli vilkasta. Paljon kiitoksia Sagalle, joka mahdollisti tilaisuuden lähes satapäiselle osallistujajoukolle. Paljon jäi vielä keskusteltavaakin. Mielipiteet ja kommentit ovat tervetulleita. Minuun saa olla yhteydessä sähköpostilla tai puhelimitse (0505113033). Olen tavattavissa Max Cafessa ti 7.4. klo 9-10. Tervetuloa tapaamaan!

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

Muistiliiton varapuheenjohtaja

www.sarisarkomaa.fi

0505113033

Julkaistu Kommentoi Ulkosuomalaisasiaa Arkadianmäeltä

Tänä päivänä on entistä yleisempää, että opiskelu tai työ vie jossain vaiheessa elämänkaarta ulkomaille. Mukana seuraa usein perheenjäseniä. Moni seniorikansalainen on myös päätynyt viettämään aktiivisia eläkepäiviä Suomen rajojen ulkopuolella.

Minut pyydettiin viime vuonna Suomi-seuran johtokunnan jäseniksi. Kansanedustajana pidän tärkeänä, että tunnen ulkosuomalaisten asiat päätöksiä tehdessäni. On kaikkien etu, että ulkosuomalaisten ääni kuuluu Suomessa erityisesti heitä koskevista asioista päätettäessä.

On tärkeää etsiä ratkaisut turvata lasten sujuvat koulupolut. Opetusministerinä toimiessani tein töitä sen eteen, että Aurinkorannan suomalainen koulu voisi kehittyä.

Pidän välttämättömänä, että suomalaisten ulkomaankoulujen osalta arvioidaan säädöksiä oppilaisiin ja rahoitukseen liittyen. Tällä hallituskaudella emme valitettavasti ole saaneet ministeriöltä ja ministeriltä asiaan vastakaikua.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostossa olemme aktiivisesti pitäneet ulkosuomalaisten sivistysasioita esillä. Meidän kokoomuslaisten sivistyskansanedustajien ehdotuksesta lisäsimme eduskunnassa Suomi-kouluille ja vapaata sivistystyötä tekevälle Sofia- opistolle tulevaa rahoitusta.

Ulkosuomalaisten lasten peruskoulu Kulkuri tekee loistavaa työtä ja sille on luotava jatkossa paremmat mahdollisuudet toimia. On tärkeää, että Opetushallitus on yhteistyössä Suomi-koulujen kanssa laatimassa opetussuunnitelmasuositusta, joka tukee koulujen opettajia ja niiden laadukasta toimintaa.

Kannatan vapaata liikkuvuutta ja sitä että kaikin tavoin kaikissa säädöksissä oikeasti myös mahdollistaisimme tämän perustavoitteen toteuttamisen. Kaikki ihmisen liikkumista rajoittava ja lisää byrokratiaa tuova on huonoa säädösvalmistelua. Suomella on vireillä neuvottelut sekä Espanjan että Portugalin kanssa verosopimusten uudistamisesta. Molemmat sopimukset ovat vanhentuneita ja kaipaisivat uudistamista muutoinkin kuin eläkeartiklojen osalta. Neuvottelut ovat vielä kesken mutta ne pyritään viemään päätökseen vielä tänä keväänä, jotta uusi eduskunta voisi hyväksyä ne ennen kesää. Pidän erittäin tärkeänä, että sopimus saadaan uusittua.

Kuulen mielelläni ulkosuomalaisten näkemyksiä asiassa. Palaute on tervetullutta. Järjestän yhteistyössä ulkosuomalaisparlamentin ja Suomi-seuran kanssa eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisinfossa 15.4. klo 10.30 tilaisuuden ”Ulkosuomalaiset – unohdettu vaalipiiri?”. Lämpimästi tervetuloa mukaan vaikuttamaan!

 

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu Kommentoi Saako kotiasioista puhua työpaikalla?

Uskon siihen, että ihminen on onnellinen silloin, kun hänestä tuntuu hyvältä mennä töihin, ja kun töistä on hyvä palata kotiin.

Työelämän joustot, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, työn ja vapaa-ajan sekä perheen sujuva yhteensovittaminen ovat täsmätoimia edistää hyvinvointiamme. Näillä toimilla tuetaan myös valtiontaloudellisia tavoitteita. On innostava asia, että edistämällä hyvää työelämää edistämme pidempiä työuria, työn tuottavuutta, ja mikä parasta: ihmisten sekä perheiden hyvää arkea. Siksi on viisasta tavoitella maailman parasta työelämää ja tasa-arvoa entistä sitkeämmin.

Väestöliiton perhebarometrin mukaan keskeisimpiä perheiden toiveita olivat joustavat työajat. Omaan työhön halutaan vaikuttaa. Teen hartiavoimin työtä sen eteen, että hyvän ja tasa-arvoisen työelämän ja yrittäjyyden edistäminen nousee ykkösagendalle poliittisessa päätöksenteossa, mutta myös työmarkkinapöydissä ja etenkin työpaikoilla.

Työyhteisöt ja -tehtävät mutta myös perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Työaikakulttuurin on oltava sellainen, että joustot toimivat molemmin puolin. Kyse on yhtä lailla niin työntekijän kuin työnantajankin edusta. Joustot eivät tietenkään ole tarpeen vain pienten lasten vanhemmille, vaan niiden pitää olla jokaisen työntekijän mahdollisuus.

Liian usein ajatellaan, että perhe- ja kotiasioista ei ole sopivaa puhua työpaikalla, eikä varsinkaan työnantajan kanssa. Perheasioista puhuminen työpaikoilla on kaikkien etu, koska monet merkittävät päätökset työn järjestämisestä on mahdollista sopia ja tehdä vain työpaikkakohtaisesti. Tämä vaatii työnantajilta hyviä esimiestaitoja mutta myös työntekijöitä hyviä alaistaitoja. Myös työntekijöiden on oltava oma-aloitteisia ja joustavia. Maailma ei muutu, jos emme itse muuta käytöstämme. Kyse on myös asenteista ja arvovalinnoista.

Julkinen keskustelu junnaa liikaa on-off-asennoissa: osa- aikatyö ja erilaisen työnteon muodot ovat Suomessa edelleen lapsenkengissä. Raja työelämän ja eläkkeelle siirtymisen välillä on liian yksiviivainen. Samoin raja palkansaajan ja yrittäjän välillä. Perhepolitiikan keskustelu junnaa vieläkin osin sillä linjalla, onko kotona vai töissä, perhe vai uraihminen. Tosielämässä valtaosa meistä suomalaisista vanhemmista on "sekä että"-ihmisiä.

Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa ei ole kyse mystiikasta. Kyse voi olla esimerkiksi vain siitä, että palaverit lopetetaan ajoissa, että kerkeää viimeiseen bussiin, jotta ehtii töiden jälkeen tekemään muuta, oli kyse sitten lapsen hakemisesta päiväkodista ennen sen sulkeutumista, juoksutreeneistä tai tyttöjen illasta kaveriporukalla. Ainakin ennalta sopimattomat, jatkuvat ylityöt pitää kitkeä työelämästä työn ja vapaa-ajan balanssin säilymisen vuoksi.

Työn ja vapaa-ajan joustavan yhteensovittamisen pitää olla osa henkilöstöjohtamista ja organisaatiokulttuuria. Työelämän joustoja tukevia käytäntöjä ei kuitenkaan ole vielä riittävästi työpaikoilla. Hyvää johtajuutta ja lähiesimiestaitoja ei voi koskaan korostaa liikaa tässäkään asiassa.

Työpaikoilla on tehtävissä paljon hyvää ilman lainsäädännön muutoksia ja ylimääräistä byrokratiaa. Työaikapankkien laajentaminen, vaihteleva työaika ja yrityskohtaisten neuvottelurakenteiden syntymisen edistäminen ovat viisaita toimenpiteitä. Eikä sovi väheksyä myöskään sellaisen organisaatiokulttuurin voimaa, jossa kotiasioista puhuminen työpaikalla on sallittua tai jopa toivottua.

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan isät ovat stressaantuneita, koska työnantajat eivät koe isiä vanhempina ja suhtautuvat isyyteen liittyviin joustoihin usein negatiivisesti. Työpaikoilla on selvästi tarvetta asennemuutokseen. Isät on nähtävä vanhempina siinä missä äiditkin.

Viisas työnantaja ottaa käyttöön tasa-arvoisen johtamiskulttuurin, johon kuuluvat kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja perhevapaisiin. Hyvä johtaja huolehtii, ettei perhevapaista ole turhaa haittaa urakehitykselle, käyttää vapaita sitten isä tai äiti. Fiksu esimies tekee hyvästä työelämästä kilpailuvaltin ja luo sen avulla omaa työnantajakuvaansa. Parhaat osaajat haluavat töihin parhaisiin työpaikkoihin – joustamaton pomo tai tasa-arvosta viis veisaava työyhteisö ei houkuttele palvelukseensa osaavia työntekijöitä.

Ensi eduskuntakaudella säädettävä eläkeuudistus kaipaa rinnalleen työelämän uudistamistoimia, jotta tavoite pidemmistä ja eheämmistä työurista toteutuu mahdollisimman monen kohdalla. Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat ovat käytössä sekä työelämässä että vanhemmuudessa ja muualla yhteiskunnassa parhaalla mahdollisella tavalla. Työstä ja elämästä on voitava myös nauttia.

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja, THM

valtiovarainvaliokunnan jäsen

www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu Kommentoi Missä palveluasumisen maksulaki luuraa?

Epävarmuus palveluasumisen maksuista ja niiden määräytymisestä sekä vaikeus saada tietoa on monelle ikäihmiselle este hakeutua elämänsä kannalta tarkoituksenmukaiseen ja turvalliseen asumisratkaisuun. Kuntien ja hoitopaikkojen välillä on suuria eroja, koska palveluasumisen asiakasmaksujen erityissäännökset puuttuvat asiakasmaksulaista. Sen sijaan ympärivuorokautisessa laitoshoidossa perittävä asiamaksu on tarkkaan säädelty.

Lainsäädännön puutteet ovat yhä korjaamatta, vaikka hallitusohjelmassa asia luvattiin hoitaa. Alun perin lain piti tulla voimaan yhtaikaa ns. vanhuspalvelulain kanssa. Nykyiset asiakasmaksukäytännöt ovat vanhuksia eriarvoistavia, vaikeaselkoisia ja kirjavia ja vaikeuttavat monin tavoin palveluasumiseen siirtymistä.

Lainsäädäntömuutos on välttämätön siksi, että se varmistaa palveluasumisen maksutietojen läpinäkyvyyden ja verrattavuuden. Tämä on tärkeää silloin, kun ikäihmiset tekevät asumisratkaisujaan. On täysin väärin, että moni ikäihminen joutuu elämän keskeisimpiä päätöksiä tekemään epävarmuudessa. Nyt palveluja tarvitsevat ovat monesti täysin tietämättömiä millaisia maksuja joutuvat maksamaan ja useat joutuneet yllättäen taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen.

Palvelumaksuperusteet on säädettävä siten, että myös tehostettua palveluasumista käyttävät saavat ns. vähimmäiskäyttövaran, joka on säädettynä laitoshoitoa koskeviin maksuihin. Tämä suojaosuus varmistaa, että palveluasumisesta aiheutuvien menojen, kuten asumisen kustannuksen, hoito- ja palvelumaksujen ja aterioiden jälkeen jää asiakkaan käteen vielä rahaa.

Ikäihmisten oikeudenmukaisen kohtelun kannalta ja erilaisten tuloloukkujen välttämiseksi on olennaista, että lainsäädännön valmistelussa ja veroratkaisuja tehtäessä arvioidaan kokonaisuutena erilaisten palvelumaksujen, verotuksen sekä erilaisten tulosidonnaisten elementtien, kuten palvelusetelien, kokonaisvaikutus. Tavallisen keskituloisen eläkeläisen maksurasitus on voitava pitää siedettävällä ja reilulla tasolla.

Asiakasmaksuissa olevan räikeän puutteen korjaaminen ja määräytymisperusteiden yhtenäistäminen on välttämätöntä ikäihmisten tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi ja asumisen valintojen helpottamiseksi.

 

 

Julkaistu Kommentoi Sarkomaa: Palveluasumisen maksujen räikeät säädöspuutteet korjattava

tiedote 26.3.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa kirittää seuraavaa hallitusta ensi töinään tuomaan eduskuntaan palveluasumista koskevan maksulain.
Kuntien ja hoitopaikkojen välillä on suuria eroja, koska palveluasumisen asiakasmaksujen erityissäännökset puuttuvat asiakasmaksulaista. Sen sijaan ympärivuorokautisessa laitoshoidossa perittävä asiamaksu on tarkkaan säädelty. Epävarmuus maksuista ja niiden määräytymisestä sekä vaikeus saada tietoa on monelle ikäihmiselle este hakeutua elämänsä kannalta tarkoituksenmukaiseen ja turvalliseen asumisratkaisuun.

Sarkomaa pitää puutteena sitä, että palveluasumisen maksulain puutteet ovat yhä korjaamatta, vaikka hallitusohjelmassa asia luvattiin hoitaa. Alun perin lain piti tulla voimaan yhtaikaa ns. vanhuspalvelulain kanssa. Nykyiset asiakasmaksukäytännöt ovat vanhuksia eriarvostavia, vaikeaselkoisia ja kirjavia ja vaikeuttavat monin tavoin palveluasumiseen siirtymistä.

”Asiakasmaksuissa olevan räikeän puutteen korjaaminen ja määräytymisperusteiden yhtenäistäminen on tehtävä ikäihmisten tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi ja valintojen helpottamiseksi ”, Sarkomaa linjaa.

Edustajan mukaan lainsäädäntömuutos on välttämätön siksi, että se varmistaa palveluasumisen maksutietojen läpinäkyvyyden ja verrattavuuden. ”Tämä on tärkeää silloin, kun ikäihmiset tekevät asumisratkaisujaan. On täysin väärin, että moni ikäihminen joutuu elämän keskeisimpiä päätöksiä tekemään epävarmuudessa. Nyt palveluja tarvitsevat ovat monesti täysin tietämättömiä millaisia maksuja joutuvat maksamaan ja useat joutuneet yllättäen taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen”.

“Palvelumaksuperusteet on säädettävä siten, että myös tehostettua palveluasumista käyttävät saavat ns. vähimmäiskäyttövaran, joka on säädettynä laitoshoitoa koskeviin maksuihin. Tämä suojaosuus varmistaa, että palveluasumisesta aiheutuvien menojen, kuten asumisen kustannuksen, hoito- ja palvelumaksujen ja aterioiden jälkeen jää asiakkaan käteen vielä rahaa”, Sarkomaa toteaa.

Kehitys ei voi kansanedustajan mielestä johtaa siihen, että tavallinen keskituloinen on myös eläkkeellä merkittävimpänä maksumiehenä. ”Kannustinloukkuja välttääksemme meidän tulee arvioida kokonaisuutena, millainen vaikutus erilaisilla tulosidonnaisilla maksuilla on verotuksen ja palvelusetelien ohella”, Sarkomaa päättää.

 

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
0505113033

Julkaistu Kommentoi Sarkomaa: Omannäköistä elämää iästä ja muistisairaudesta huolimatta

tiedote 25.3.15
julkaisuvapaa heti
Kokoomuksen kansanedustaja, ja valtakunnallisen Muistiliiton varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa muistisairaille ja heidän omaisilleen mahdollisuuksia saada apua ja tukea arkeen, jotta elämä muistisairaudesta huolimatta olisi hyvää ja turvallista.
”Muistisairaalla ihmisellä on oikeus päättää elämästään, tai ainakin olla mukana sitä koskevassa keskustelussa ja päätöksenteossa. Sairauden alkuvaiheessa voi onnistua suuretkin valinnat, mutta myöhemminkin on valta ratkaista monia arkisia asioita. Elämä voi jatkua monimuotoisena ja laadukkaana myös muistisairausdiagnoosin jälkeen. Hoitotahto on paras väline varmistaa, että omat toiveet kuullaan silloinkin, kun ei niitä enää pysty itse ilmaisemaan”, Sarkomaa toteaa.

Vuosittain etenevän muistisairauden diagnoosin saa yli 13 000 suomalaista ja kaikkiaan sairastuneita on Suomessa arviolta 130 000. Muistiliiton vuoden teemana on "Oikeus hyvään elämään kotiympäristössä".

”Muistiliitossa olemme uudistamassa niin sanottuja hyvän hoidon kriteereitä. Syksyllä valmistuva työkirja auttaa ammattilaisia kehittämään ja arvioimaan hoitotyötä niin, että samalla tuetaan laadukasta elämää”, Sarkomaa kertoo.
Monelle muistisairaalle koti on paras paikka, kun sinne saa tarvittavan tuen ja palvelut. Myös omainen tarvitsee tukea, vapaata ja taukoja. ”Hienoa oli, että onnistuimme talvella eduskunnassa lisäämään voimavaroja omaishoitajien tukipalveluiden kehittämiseen ja omaishoitajien terveystarkastuksiin. Omaishoitajan hyvinvoinnista huolehtiminen on kullanarvoista”, edustaja alleviivaa.

Sarkomaa toteaa, että ihmiset ovat erilaisia ja ikääntyneiden toimintakyky sekä palveluntarve yksilöllisiä. ”Siksi tarvitsemme riittävästi henkilöstöä ja erilaisia vaihtoehtoja: kotihoitoa, omaishoitoa, palveluasumista ja laitoshoitoa. Tavoite on, että ihmiset voivat elää kaiken ikäisenä turvallista ja omanäköistä elämää.”
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
0503113033

 

Julkaistu Kommentoi Arkadianmäeltä terveisiä aivoterveydestä

julkaistu AVH-lehdessä 13.3.2015

Tätä kirjoittaessani elämme Arkadianmäellä eduskuntakauden loppukiriä ja työstämme mittavaa määrää lakiesityksiä. Keskeinen tehtävämme tiukassa taloustilanteessa on löytää keinoja turvata ihmisille tärkeät palvelut, apu ja tuki. Ihmiset ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan vaihtoehtoja ja valinnanvaraa. Sairauden kohdatessa on voitava luottaa, että hoito, kuntoutus ja tarvittava tuki ovat saatavilla. Ja että sairaudestakin huolimatta voi elää oman näköistä elämää.

Kansanedustajan työn tärkeä voimavara on yhteistyö järjestöjen kanssa. Tammikuussa järjestämämme Yhdeksän aivoverenkiertohäiriötä kymmenestä voidaan estää-seminaari oli jymymenestys.

Tärkeä viesti tuotiin eduskuntaan Suomen Aivot ry:n toimesta helmikuussa. Yhdistyksessä on kootusti mittavaa osaamista, tietoa ja taitoa aivoterveyden tiimoilta. Yhdistykseltä saimme kuulla, että aivosairaudet ovat kalleimmat kansantautimme ja että niihin kohdistuvat ennaltaehkäisevät toimet ja tutkimus todella kannattavat. Puhumattakaan panostuksista ihmiselle koituvan kärsimyksen ja terveyshaittojen vähentämiseen. Me asiaan paneutuneet edustajat viestimme päätöksentekopöytiin, että vaikeat neurologiset poikkeavuudet vaativat tehokasta hoitoa, oikea-aikaista kuntoutusta ja tukitoimia sairastuneen ja läheisten arkeen.

Yksi merkittävää työtä tehnyt taho on Aivoliiton Kommunikaatiokeskus. Se on tukenut puhevammaisten ja heidän läheistensä arjessa selviytymistä tarjoamalla tietoa puhetta tukevista ja korvaavista menetelmistä sekä edistämällä näiden keinojen käyttöä. Ikävä uutinen oli, että sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaessa Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusehdotuksen vuodelle 2015 ei RAY enää rahoita Aivoliiton Kommunikaatiokeskuksen toimintaa. Valtakunnallisesti toimineen Kommunikaatiokeskuksen työtä puhevammaisten asiantuntijana, neuvojana ja opastajana ei voida sivuuttaa. Jätinkin eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen asiasta vastaavalle ministerille. Kirjallisessa kysymyksessä tiedustelen, mihin toimenpiteisiin ryhdytään, että puhevammaisille turvataan mahdollisuus oikea-aikaiseen puheterapiaan ja kommunikaatioon.

Puheterapiaresurssit ovat tällä hetkellä valtakunnallisesti riittämättömät. Usein afasian tai kielellisen erityisvaikeuden diagnoosin saaneet joutuvat jonottamaan puheterapeutille pääsyä jopa vuoden. Henkilöt, joilla on afasia, eivät välttämättä joillain paikkakunnilla saa puheterapiaa lainkaan. He ovat vaarassa jäädä ilman tietoa, ohjausta ja neuvontaa elämäntilanteessaan. joka koskettaa sekä heitä itseään että kaikkia ihmisiä heidän ympärillään. Aivoverenkiertohäiriön seurauksena tullut afasia on tällä hetkellä lähes 20 000 suomalaisella ja väestön vanhetessa määrä uhkaa kasvaa. Puhe ja kieli, mahdollisuus ilmaista itseään, on jokaisen ihmisen perusoikeus, jota pitää tukea.

Ajatukset ja terveiset ovat tervetulleita meille eduskunnan Stroke-työryhmäläisille.

 
Sari Sarkomaa
kansanedustaja
Aivoliiton hallituksen varajäsen
sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu Kommentoi Omannäköistä elämää iästä ja muistisairaudesta huolimatta

Hyvä elämä on jokaiselle erilainen, aina omannäköinen. Aikuinen saa tehdä oman elämänsä valinnat itse – silloinkin, kun ne ovat muiden mielestä kehnoja. Toisin käy, jos sairastuu muistisairauteen. Vaikkei sairaus suinkaan vie itsemääräämisoikeutta, ei ainakaan kokonaan ja saman tien, alkavat muut diagnoosin jälkeen tehdä päätöksiä sairastuneen puolesta.
Muistisairaalla ihmisellä on oikeus päättää elämästään, tai ainakin olla mukana sitä koskevassa keskustelussa ja päätöksenteossa. Sairauden alkuvaiheessa voivat onnistua suuretkin valinnat, mutta myöhemminkin on valta ratkaista monia arkisia asioita. Yksi tavallisimmista pohdinnoista on paras paikka asua.
Kodin tunnun tekee tuttuus, turvallisuus, pysyvyys ja muistot. Nämä elementit voidaan säilyttää myös muistisairaan ihmisen tarpeet tuntevassa yhteisökodissa, jossa pääpaino ei ole hoidossa ja toimenpiteissä, vaan hyvän elämänlaadun varmistamisessa.
Muistiliitossa ollaan uudistamassa niin sanottuja hyvän hoidon kriteereitä. Syksyllä valmistuva työkirja auttaa ammattilaisia kehittämään ja arvioimaan hoitotyötä niin, että samalla tuetaan laadukasta elämää. Parhaimmillaan elo yhteisökodissa on jopa mukavampaa ja iloisempaa kuin kotona, jonne moni sairastunut voi jäädä hyvin yksin, jopa heitteille.
Tärkeä hyvää elämää ja asumista linjaava kysymys on, kuka päättää ja kysytäänkö ihmiseltä itseltään. Terveelle aikuiselle olisi vastenmielinen ajatus, että joku määräisi, montako kertaa viikossa saa käydä kävelyllä tai kaupassa tai saako edelleen asua omassa kodissa. Yhtä lailla pelottavaa se on muistisairaalle ihmiselle. Ei ihmistä saa ulkoistaa omasta elämästään.
Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin, vaan voi jatkua monimuotoisena ja laadukkaana myös diagnoosin jälkeen. Hoitotahto on paras väline varmistaa, että omat toiveet kuullaan silloinkin, kun ei niitä enää pysty itse ilmaisemaan.

 

 

Merja Mäkisalo-Ropponen, kansanedustaja (sd), Muistiliiton pj.
Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok) Muistoliiton 1. vpj
Annika Saarikko, kansanedustaja (kesk), Muiistiliiton 2.vpj.

Julkaistu Kommentoi Sarkomaa: Lukutalkoilla kitkemään peruskoulun laskevia oppimistuloksia

Tiedote 21.3.2015
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa kannustaa lasten vanhempia ja isovanhempia lukemaan lapsille. ”Jos emme onnistu lasten lukutaidon kohentamisessa ja lukemaan innostamisessa, emme onnistu myöskään katkaisemaan laskevaa oppimistulosten kierrettä ja oppimisen erojen kasvua”, varoittaa Sarkomaa.

 
Sarkomaa puhuu tänään Kallion kirjastossa rakkaudesta kirjoihin - tilaisuudessa, jonka aiheena on lasten lukeminen ja lukutaito. "Vanhempien ja muiden läheisten aikuisten rooli on avainasemassa lasten kiinnostuksessa lukemiseen. Heikentynyttä lukutaitoa ja hälyttävästi vähenevää kiinnostusta lukemiseen ei saa jättää vain opettajien harteille", vetoaa Sarkomaa.

 
Sarkomaa muistuttaa, että lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Laskenut kiinnostus lukemiseen on vakava uhka koko maamme sivistykselle ja osaamiselle. Niiden nuorten osuus, jotka eivät lue läksyjen lisäksi lainkaan vapaa-ajallaan, on merkittävästi kasvanut. Lukutaidon lasku näkyy myös Pisa- tuloksissa.

 
Arjessa tehdyt asiat voivat joskus olla paljon tehokkaampia kuin valtiovallan säädökset ja hankkeet. Lukutalkoot on myös talouden tiukassa tilanteessa keino, joka ei maksa mitään. Kun luemme lapselle, vahvistamme lapsen kielen kehitystä, tulevaa lukutaitoa ja kiinnostusta lukemiseen. Lapselle lukeminen ja yhdessä lukeminen lapsen opittua lukemaan auttavat lapsen koulunkäyntiä ja helpottavat tulevaisuudessa hänen oppimistaan. Tukemalla lapsen lukemista opinpolun alkuvaiheessa voidaan tehokkaasti kitkeä eroja oppimistuloksissa.

 
On selvää, että lukutaidon edistäminen on asia, joka on otettava vakavasti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämisessä, varsinkin uuden varhaiskasvatuslain jatkovalmistelussa. Koulujen lukuharjoitukset ja kirjailijavierailut, kirjallisuuskerhot, koulujen kirjastot sekä yhteistyö yleisten kirjastojen kanssa ovat asioita, joita joka koulussa tulisi vaalia. Kirjastojen kanssa tehtävä yhteistyö on hyvä olla osa päiväkotien arkea. Päiväkodit ja koulut voivat osaltaan innostaa ja kannustaa perheitä yhteiseen lukuharrastukseen esimerkiksi lukudiplomein ja vanhempainilloin. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ja lukemisen ilosta ystävä, joka kulkee mukana koko elämän.

 
"Kirjastojen merkitys suomalaisten lukutaidon ja sivistyksen ylläpitäjänä sekä tasavertaisten mahdollisuuksien tuojana on viisasta ja täysin välttämätöntä taloustalkoissa vaalia. Jos kirjastoa ei olisi, pitäisi se täsmäkeinona keksiä vauhdittamaan suomalaisten lukemista", Sarkomaa alleviivaa.

 

 
Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Julkaistu Kommentoi Maaliskuun kuukausikirje

Tervehdys!

Vaaleihin on aikaa alle kuukausi ja ennakkoäänestyksen alkuun enää muutama viikko.

Olen motivoitunut jatkamaan työtä Suomen ja Helsingin parhaaksi. Mielestäni aina on oikea hetki miettiä miten asiat voi tehdä paremmin. Ihmisten hyvinvointi ja puhdas ympäristö kuuluvat päätöksenteossa kestävän talouden rinnalle. Yli varojen eläminen ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksien ahnehtiminen on lopetettava.
Tästä eteenpäin seuraavat neljä viikkoa on tarkoitus olla todella aktiivisesti näkyvillä eri tapahtumissa niin viikonloppuisin kuin arkena. Toivottavasti tapaamme tilaisuuksissa!

Olen aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa. Työtäni voit seurata Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa tunnisteella #Sarkomaa2015. Hyvä tapa tukea uudelleenvalintaani somessa on jakaa esimerkiksi blogikirjoituksiani.

 

Esitteiden jakoa koteihin ennakkoäänestysviikon alla ja sen aikana 6.-12.4.

Pian aloitamme myös esitteiden jaon koteihin. Tätä voi toteuttaa oman aikataulunsa mukaan ennakkoäänestysviikolla. Suuri kiitos jo mukaan ilmoittautuneille. Vielä tarvittaisiin jakajia erityisesti alla listatuille alueille. Jokainen alue on totta kai tärkeä ja jos sinulla on mahdollisuus jakaa esitteitä omalla alueellasi listattujen alueiden ulkopuolella, olen hyvin kiitollinen avusta.

Veräjämäki, Maunula, Paloheinä, Tapaninvainio, Marjaniemi, Heikinlaakso, Puistola, Hakuninmaa, Suutarila, Töyrynummi, Pakila, Konala, Pitäjänmäki, Käpylä, Vartioharju, Herttoniemenranta, Tammisalo, Laajasalo

Ilmoitathan halukkuutesi osallistua, sekä jakoalueesi kampanjasihteeri Nina Sillantakalle nina.sillantaka@gmail.com tai 0405253165
Vaalityötä on monenlaista - kaikki eivät ehdi esitteitä jakamaan, osa pystyy taas "luukuttamaan" ja toinen vinkkaa naapureille ja tuttaville esim. tekstiviestitse. Kaikki vaalityö on kullanarvoista.

 

Tulevankin hallituksen otettava opiksi - sotesta laiskanläksyä

Eduskunnan loppukiri oli ikävä. Hallituksen esitysten kasaantuminen kauden loppuun, osin heikko valmistelu ja kokemattomuuskin sekä yleinen vaikea aika aiheuttivat ongelmia, joita eduskunnassa yritimme korjata. Jatkossa on riitelyn sijaan etsittävä yhteistyössä ratkaisuja. Tämä vaalikausi on osoittanut, että valtioneuvoston toimintarakenteita ja -tapoja on uudistettava. Luovutimme Kesärannassa parlamentaarisen työryhmämme voimin esityksemme uudesta tavasta toimia pääministerille. Työryhmässämme oli meitä oli joka puolueesta edustajia, jotka omaamme vahvan kokemuksen eduskuntatyöstä mutta myös ministerikokemusta.

Tavoite on tehdä hallituksesta kollegiaalisesti toimiva yhtenäisempi kokonaisuus. Rakenteellisia muutoksia on kyettävä viemään hallitusti ja yhteistyössä eteenpäin.
Oli suuri pettymys, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus lykkääntyi. Syynä se, että eduskunta ei voinut hyväksyä puutteellisesti valmisteltua hallituksen esitystä. Tulevankin hallituksen on otettava opiksi. Lainsäädännön laadusta ei ole lupa tinkiä.
Muut pohjoismaat ovat uudistaneet terveydenhuoltonsa. Nyt se on kotimaassakin onnistuttava. Uudistuksen tavoite on mitä tärkein: paremmat edellytykset tuottaa laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut ja tehdä sosiaali- ja terveydenhuollosta apua tarvitsevan ihmisen kannalta toimiva - eli lopettaa ihmisten "pompottelu". Terveydenhuollon asiantuntemukselle on nyt kovaa käyttöä.
Pääministeriltä naistenpäivän paras uutinen

Vanhemmuudesta äidin työnantajalle aiheutuvien kustannusten tasaamistyö on edelleen kesken. Epäkohta mm. jarruttaa yrittäjyyttä, aiheuttaa naisten syrjimistä työmarkkinoilla, vaikeuttaa naisten etenemistä uralla ja lisää pätkätöitä. Olen tyytyväinen, että pääministeri Stubb otti vahvasti kantaa ehdottamani kertakorvauksen puolesta.

Tervetuloa tapaamaan!

Tavattavissa Kokoomus-teltalla Munkkiniemen Laajalahdenaukion lippakioskilla la 21.3. klo 10-12.30.

Rakkaudesta kirjoihin -keskustelu Kallion kirjastossa (Viides linja 11) la 21.3. klo 13-14. Teemana lukutaito ja lasten kirjallisuus.

Vaalikampanjointia Narinkkatorilla la 21.3. klo 14.30-15.30. Tervetuloa hakemaan uunituoreita esitteitä ja politiikan kuulumisia!

Sivistysparlamentti eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3) ma 23.3. klo 14-15.30.

Väki vanhenee – ovatko palvelut ajan tasalla? Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista ikäihmisten asioista Saga Care’en Munkkiniemeen (Dosentintie 12), ma 23.3. klo 17.30-19.00. Alustajina Sari Sarkomaa ja emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä. Ilmoittautumiset Sagaan puh nroon 09-458 560/ vastaanotto 19.3.15 mennessä. Paikkoja rajoitetusti.

Vaalipaneeli Munkkiniemen koululla (Laajalahdentie 21) ti 24.3. klo 10-11.30.

Eläkeläisten vaalipaneeli Munkkiniemen palvelukeskuksessa (Laajalahdentie 30) ke 25.3. klo 15-17.

Tammisalon Kokoomuksen vaalitilaisuus Tammisalon VPK:lla (Tammisalontie 7) to 26.3. klo 18.

Terveydenhuollon tulevaisuus ja uudistuva apteekki -paneelikeskustelu Finlandia-talolla pe 27.3. klo 14.30-16.

Kokoomuksen pisteellä kampanjointia viikonloppuna 27.-29.3.
perjantaina: Narinkkatorilla klo 12-12.30
lauantaina: aika & paikka tarkentuu, seuraa Sarin kotisivuja!
sunnuntaina: Narinkkatorilla klo 13-14.30

Hyvinvoivat lapset ja nuoret paras tulevaisuuden investointi.
Kansallisen Lastenliiton ja Kokoomusnaisten Helsingin piirijärjestöjen tilaisuus Kulttuuriareena Gloriassa ma 30.3. (Pieni Roobertinkatu 12–14), klo 18.00. Tilaisuudessa kuullaan myös Aseman Lapset ry:n hankepäällikön Heikki Turkan puheenvuoro.

Koillis-Helsingin Kokoomusyhdistysten vaali-ilta ma 30.3. Miljan palvelutalon Vilja-salissa (Latokartanontie 9) klo 18.30.

 

Keväisin terveisin,
Sari Sarkomaa