Siirry sisältöön

tiedote 3.12.
julkaisuvapaa heti

Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok) pitää välttämättömänä, että tänään julkistetussa hallituspuolueiden valtiovarainvaliokunnan edustajien sopimuksessa kohdennettiin Sarkomaan johtaman jaoston esityksestä lisärahaa päihdeäitien palvelujen pelastamiseksi. ”Eduskunnasta lähtee näin vahva viesti hallitukselle, että rahoituksen pallottelulle on vihdoin saatava piste”, kansanedustaja alleviivaa.

Sarkomaan mukaan päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten tarvitsemat palvelujen turvaava rahoitus on otettava huomioon päätettäessä seuraavaa määrärahakehystä ja että sote-uudistuksen yhteydessä hoidon järjestämis- ja rahoitusvastuu osoitetaan selkeästi sosiaali- ja terveysalueille. Päihdeäidit eivät saa jäädä sote- myllerryksen jalkoihin.

”Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän tuottamat palvelut olivat taas vaarassa, koska hallitus ei esittänyt vieläkään tulevan vuoden talousarvioon päihdeäitien palveluille suoraan menevää rahaa. Tämä siitä huolimatta, että eduskunta on lisännyt jo neljä kertaa rahat ja edellyttänyt, että hallitus laittaa asian kuntoon. Hallitus on ollut asiassa historiallisen piittaamaton suhteessa eduskunnan kantaan.”

Sarkomaan mielestä päihdeäitien hoidossa on kyse fiksusta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuina aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Pidä kiinni –järjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.

Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä.

”Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Sikiön suojelu ja vauvan hyvinvointi ovat ensisijaista. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki on asioita, joita kannattaa tukea”, kansanedustaja sanoo.

 
Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sari Sarkomaan eduskuntaterveiset marraskuu 2014

Tervehdys eduskunnasta!

Eduskuntatyössä on käynnistymässä kauden loppukiri. On vakava tosiasia, että moni iso uudistus ja useat rakenteelliset uudistukset ovat vielä valmistelussa. Eduskuntaryhmässä olen ja olemme evästäneet pääministeriä priorisoimaan ja hallitusta keskittymään olennaisten lakiesitysten valmiiksi saamiseen. Painopiste pitää olla työllisyyden edistämisessä.

Nyt on tehtävä hartiavoimin työtä maan tulevaisuuden hyväksi. Kokoomuksen on puolueena oltava uudistuva mutta pidettävä kiinni arvoistaan ja siitä, että me aidosti kuuntelemme ihmisiä, otamme palautteen vastaan nöyrästi ja tunnemme tavallisten ihmisten arjen. Kokoomuksen on tehtävä töitä suomalaisten luottamuksen palauttamiseksi. Olen tiiviin eduskuntatyön ohessa pitänyt tiukasti kiinni siitä, että kierrän aktiivisesti kotikaupungissani ja Helsinki- kierrokset ovat kiinteä osa työviikkoani.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa on menossa valtion ensi vuoden talousarvion käsittelyn loppukiri. Keskeisessä roolissa on valtiovarojen jaostojen puheenjohtajat. Johdan jaostoa, jossa käsitellään sosiaali- ja terveysministeriön, oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön budjetit. Toimin myös sivistys- ja tiedejaostossa. Budjettiin on kaavailussa useampiakin muutoksia, joista kerron seuraavassa kirjeessä.

Kokoomuksen on sivistyspuolueena pidettävä koulutuksen puolta. Tällä kaudella on ollut iso työ pitää koulutuspolitiikkaa kurssissa; niin eri mieltä olemme SDP:n kanssa olleet keskeisistä linjoista. Ensi vuoden budjetissa on erityisen ikävää mittavat leikkaukset perusopetukseen. Tällä viikolla urakoin sen eteen, että onnistuisimme kohtuudella turvaaman opetusryhmien pienentämiseen ja koulujen kerhotoimintaan suunnatut voimavarat. Laadukas perusopetus on paras investointi tulevaisuuteen.
Lisävoimavaroja saamme myös oppivelvollisuuden tyrmäämisestä säästyneillä rahoilla.

Olen kokoomuksen valiokuntavastaava sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Parhaillaan johdan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hallitusohjelmatavoitetyöskentelyä eduskuntaryhmässäme. Kaikki ajatukset ja ideat tähän työhön ovat lämpimästi tervetulleita.

Sote-ratkaisu julki pureksittavaksi
Sote-uudistus otti taas askelia eteenpäin eduskuntapuolueiden sopimuksella. Esitys on monin tavoin ongelmallinen mutta palveluita tarvitsevien ihmisten kannalta on välttämätöntä, että asiassa päästäisiin eteenpäin. Seuraavaksi esitys tulee eduskuntaan ja alamme sitä käsittelemään sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Laille ratkaisevaa on myös perustuslakivaliokunnan käsittely ja kanta.
Merkittävää on se, mitä lakiesityksestä tehdyt vaikuttavuus- ja kustannusarviot kertovat. Niitä emme ikävä kyllä vielä ole saaneet julkisuuteen. Ydinkysymys on, mikä sote-laissa on se tekijä, joka kirittää valitsemaan tehokkaammat tavat tuottaa vaikuttavia palveluja.
http://www.sarisarkomaa.fi/?p=4185

Lukiota ja ylioppilastutkintoa pelastamassa
Toimin Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtajana ja olen siinä roolissa tehnyt hartiavoimin työtä opetushallituksen toimintaedellytysten ja opetuksen kehittämisen edellytysten turvaamiseksi. Työtä on saanut tehdä SDP:n kaavaileman nuorisokoulun torppaamiseksi niin, että emme ottaisi demareiden hellimiä ajatuksia liittää ammatillinen ja lukio yhteen.

Uusi lukion tuntijako astuu voimaan 1.12.2014 ja uutta tuntijakoa sovelletaan viimeistään 1.8.2016 alkaen, kun uusi tuntijaon mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön. Uudistus on askel oikeaan suuntaan, vaikkakin SDP:n johdolla valmisteltu uudistus jäi hyvin kosmeettiseksi.

Vetosin opetusministeri Kiuruun, että tämä harkitsisi vielä kerran ylioppilastutkintolautakunnan täydentämistä käytännön lukioelämän asiantuntemuksen vahvistamiseksi.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1413858495239?jako=919c3c6a068070b9ec9e94118fb94e46&ref=fb-share

Omaishoitajat ansaitsevat tukea arvokkaaseen työhönsä
Omaishoito on läheisestään huolehtivalle aina sydämen asia, vaikka se on usein vaativaa ja raskastakin. On tärkeää, että omaishoitajien jaksamista tuetaan. Säännöllisellä terveystarkastuksella on iso merkitys ennaltaehkäisevänä, toimintakykyä ja terveyttä edistävänä toimena. Olen ilahtunut, että niin omaishoitajien terveystarkastuksiin ja vapaapäivien mahdollistamiseen saimme vielä lisärahaa ensi vuoden budjettiin.

Olin mukana muutaman edustajakollegan kanssa luovuttamassa eduskunnan puhemiehelle ajankohtaiskeskustelualoitetta omaishoitoa koskien. Omaishoito on totisesti aihe, josta eduskunnan olisi hyvä käydä perinpohjainen keskustelu omaishoidon kehittämislinjojen määrittämisen vuoksi.
http://www.sarisarkomaa.fi/?p=4139

Jatkan Muistiliiton varapuheenjohtajana
Muistiliiton syysliittovaltuusto valitsi minut viime viikonloppuna kokouksessaan jatkamaan Muistiliiton varapuheenjohtajana. Muistiliitto on muistisairaiden ja heidän läheistensä kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestö. Liitto tekee arvokasta työtä muistisairaiden ja heidän omaistensa hyväksi. On ilo olla mukana tässä tärkeässä työssä.
http://www.muistiliitto.fi/fi/alasivut/ajankohtaista/pirkko-lahti-liittovaltuuston-puheenjohtajaksi/

Viisautta alkoholinkäyttöön ja alkoholikeskusteluun
Alkoholin veron korotuksesta on käyty taas kerran debattia. Tosiasia on, että alkoholiveron korotuksiin ei ole nyt perusteita. Tyrmäsimme kokoomuksessa demareiden innon nostaa alkoholin erotusta, joka nyt Euroopan tasolla korkeimmalla tasolla aiheuttaa monia ongelmia, kuten viinanrallin sekä ravintola- alan työpaikkojen häviämistä sekä verotulon menetyksiä.

Alkoholilain kokonaisuudistuksen siirtäminen seuraavalle vaalikaudelle ei saa tarkoittaa sitä, että hallituksen lupaama norminpurku kuopattaisiin alkoholilainsäädännön saralla. Ravintola-alan ja koko Suomen painiessa talousvaikeuksien kanssa maallamme ei ole varaa ylläpitää turhia pykäliä, joilla ei juurikaan ole merkitystä alkoholin kulutukseen tai sen aiheuttamiin haittoihin ja jotka vain lannistavat yrittäjiä ja jarruttavat työpaikkojen syntyä sekä hankaloittavat ihmisten arkea.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194940158668/artikkeli/sarkomaa+tyrmaa+alkoholiverotuksen+kiristamisen+meilla+on+edelleen+paattomia+rajoituksia.html

http://www.sarisarkomaa.fi/?p=4018

Sarin some-kyselytunti alkaa
Aloitan joulukuussa Some-kyselytunnit. Some-kyselytunnin ajatuksena on, että minut tavoittaa Facebookista tunnin ajan ja vastailen ihmisten politiikkaa koskeviin kysymyksiin. Voit osallistua ja lähettää kysymyksesi Sari Sarkomaa –sivun kautta http://www.facebook.com/sarkomaasari Ensimmäinen some-kyselytunti järjestetään maanantaina 8.12. klo 16.00-17.00. ja sen aiheena on #Helsinki ja #pääkaupunkiseutu. Mikä pääkaupunkiseudulla toimii ja mikä tökkii? Nyt on mainio mahdollisuus lähettää terveisiä suoraan eduskuntaan kotikaupungin kehittämiseksi. Tervetuloa mukaan!

Huhtivaalit 2015
Vaikka eduskunnassa riittää vielä paljon työtä, on katse suunnattava siitä huolimatta jo ensi kevääseen. Olen motivoitunut ja innostunut jatkamaan kansanedustajan työssä ja tekemään jatkossakin parempaa Suomea ja Helsinkiä. Olisin otettu, jos lähtisit tuekseni vaaleihin. Tervetuloa mukaan! Luvassa on monta mukavaa tapahtumaa ja tempausta yhdessä.

Tervetuloa tapaamaan!
Syksyn Helsinki-kierros jatkuu, olen tavattavissa Kokoomus-teltalla:
ti 2.12. klo 16.10-16.40 Narinkkatorilla

Helsingin Kokoomuksen Naisten muotinäytös Marimekossa (os. Pohjoisesplanadi 33) tiistaina 2.12. klo 18.00. Ilmoittaudu mukaan: ninavirtovaisanen@gmail.com tai puh. 050 550 2468
Kokoomusnaisten jouluglögit ravintola Postimestarissa (Pääposti, Mannerheiminaukio 1) keskiviikkona 3.12. klo 17.30. Ilmoittaudu mukaan: heidi.toikkanen@kokoomusnaiset.fi tai puh. 045 10 77 494.
terveisin,

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
www.sarisarkomaa.fi
050 511 3033

 

Jos osoitteesi muuttuu tai et enää halua kirjettäni, olethan yhteydessä avustajaani Laura Heinoseen, laura.heinonen@eduskunta.fi tai puh. 050 574 0818.

tiedote 27.11.
julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti toivovat, että vanhuspalvelulain toimeenpanon arvioinnissa lähdetään muutostarpeita tarkastelemaan ihmislähtöisesti, eikä kaavamaisilla konsteilla. Kiistelyllä asiassa ei päästä eteenpäin.

”Henkilöstöä pitää olla riittävästi, mutta määrä on katsottava hoidon tarpeen ja tukipalveluiden perusteella. Ikääntyneiden vointi voi vaihtua ja henkilökuntaa oltava sen mukaan. Hoitohenkilöstön määrätarpeeseen vaikuttavat ennen kaikkea vanhusten toimintakyky ja henkilökunnan ammattitaito sekä moni muu asia, kuten käytössä olevat tukipalvelut. Vanhuspalvelulaki on paljon muutakin kuin vain henkilömitoitusta”, Sarkomaa ja Lauslahti toteavat.

”Iäkkäiden palvelut ovat parantuneet vanhuspalvelulain tultua voimaan heinäkuussa 2013. Pääsy ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin on nopeutunut. Lisäksi ikäihmisille kohdennettuja päihde- ja mielenterveyspalveluja on lisätty. Tosin tavoite hoitajien vähimmäismäärästä ei toteudu vielä kaikkialla. Tulokset ovat olleet siis myönteisiä, mutta eivät riittäviä.”

”Tosin osa laista on vasta tulossa voimaan ensi vuonna. Vuoden 2015 alusta kunnan on esimerkiksi nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Siksi on syytä vielä katsoa, millaisia vaikutuksia seuraavina vuosina on”, edustajat katsovat.

Kahta asiakasta kohden pitää suositusten mukaan olla yksi hoitaja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän tutkimuksen mukaan 90 % ympärivuorokautista hoitoa antavista yksiköistä täyttää tai ylittää 0,5 hoitajan vähimmäistason. Vuonna 2013 se toteutui kahdeksassa kymmenestä yksiköstä.

”Lain henki on kuitenkin vahvasti yksilöiden tarpeista lähtevää. Henkilöstöresursoinnin tulee lähteä toimintakyvyn kautta muodostettavasta tarpeesta. Kaavamaiset mitoitukset eivät huomioi eri tilanteita.”

”Nyt on huolella pohdittava, miten parhaiten edistää vanhuspalvelulain toteutumista. Vanhaan kiistelyyn ei ole varaa, sillä kyse on palveluiden laadusta: ympärivuorokautisessa hoidossa, palveluasumisessa ja kotona. Menneistä on korkeintaan otettava opiksi ja katsottava mikä nyt on viisainta”, Sarkomaa ja Lauslahti päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sanna Lauslahti
050 5122 380

Tiedote 26.11.2014
Julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää täysin välttämättömänä, että sote-ratkaisun kustannusvaikutusarviot tuodaan julki mahdollisimman pian. Sarkomaa alleviivaa lausumaa, jossa eduskunta on edellyttänyt, että sosiaali- ja terveyspalvelu -uudistuksen taloudelliset vaikutukset arvioidaan analyyttisesti kaikkien toimenpiteiden osalta ja että uudistus luo edellytyksiä kestävyysvajeen supistamiselle.

Sarkomaa muistuttaa, että sote-uudistus on iso osa julkisten palveluiden tuottavuuden parantamista. 4,7 prosentin kestävyysvajeen umpeen kuromisessa julkisten palveluiden tuottavuuden parantamisen osuus on 1,4 prosenttiyksikköä.

"Nyt olisi tärkeää saada laskelmat päivän valoon, jotta pystymme arvioimaan, miten tavoite on saavutettavissa", Sarkomaa peräänkuuluttaa.

Sote-puitelain tavoite on saavuttaa yhdenvertaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, vahvistaa peruspalveluja sekä edistää kustannustehokkaiden ja vaikuttavien palvelurakenteiden toteutumista. Ydinkysymys on, mikä sote-laissa on se tekijä, joka kirittää valitsemaan tehokkaammat tavat tuottaa vaikuttavia palveluja. Päivänselvää edustajan mukaan on, että lisäkannusteita tarvitaan.

 
”Keskeinen asia on tulevina vuosina kustannusten hillintä ja talouden tasapainottaminen. Julkisten varojen on riitettävä sosiaali- ja terveydenhuoltoon, varhaiskasvatukseen, kouluihin ja muihin tärkeisiin palveluihin. Odotan erityisesti ensi viikon hallituksen esitykseltä perusteellista kustannus- ja vaikuttavuusarviota, jota vielä ei olla nähty”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa on aktiivisesti ajanut valinnanvapauden kasvattamista tuotuaan johtamansa valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston Ruotsin matkalta vuonna 2012 tuliaisena raha seuraa potilasta -mallin. Kansanedustaja on toistuvasti esittänyt, että Suomeen luotaisiin ihmisten valinnanvapautta lisäävä peruspalvelut paremmaksi -malli.

”Sote-uudistusta onkin nyt viisasta jatkaa niin, että rahoitusuudistuksella voidaan valjastaa ihmisten valinnanvapaus muutosvoimaksi. Palvelusetelin käyttöönotto nykyistä vahvemmin on tässä hyvä askel eteenpäin”, Sarkomaa päättää.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Sote-uudistus otti taas askelia eteenpäin eduskuntapuolueiden sopimuksella. Mitä useampi kokki, sitä sekavampi soppa, on valitettavasti välillä näyttänyt olevan sote-valmistelun resepti. Palveluita tarvitsevien ihmisten kannalta on välttämätöntä, että asiassa päästiin taas eteenpäin. Seuraavaksi esitys tulee eduskuntaan ja alamme sitä käsittelemään sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Laille ratkaisevaa on perustuslakivaliokunnan käsittely ja kanta.

Merkittävää on se, mitä lakiesityksestä tehdyt vaikuttavuus- ja kustannusarviot kertovat. Ne ovat vasta tulossa. Olemme niitä valtiovarainvaliokunnassa erityisesti lausumalla edellyttäneet. Ydinkysymys on, mikä sote-laissa on se tekijä, joka kirittää valitsemaan tehokkaammat tavat tuottaa vaikuttavia palveluja. Päivänselvää on, että lisäkannusteita tarvitaan, jotta tavoite paremmista ja asiakaslähtöisistä palveluista toteutuisi. Ja jotta samalla rahalla saisimme tulevaisuudessa enemmän. Tätä on mielestäni lainvalmistelussa ja eduskunnan asiantuntijakuulemisissa vahvasti pohdittava.

Olennaista on, että sote-alueilla on velvoite toteuttaa malleja, jotka aidosti lisäävät palveluiden saatavuutta, vaikuttavuutta, lisäävät valinnanvapautta ja hillitsevät kustannuksia. Emme halua betonoida vanhoja rakenteita. Tiukan tuotannon määrittelyn sijaan tavoitteena on oltava mahdollisuus tehdä benchmarkkausta ja saada aikaan kilpailua parhaassa palveluiden tuottamistavassa.

Sote-palvelutuotannon kustannukset on tehtävä läpinäkyväksi ja samoin julkisten laaturekistereiden luominen otettava osaksi sote-uudistusta. Tiedoista hyötyvät kaikki – niin valintoja tekevät ihmiset, sote-alan ammattilaiset, päätöksentekijät, virkamiehet, sote-johtajat kuin veronmaksajat. Kansallinen ohjaus on kannatettavaa, mutta se ei saa olla liian jäykkää. Puitelain ja järjestämissopimuksen on kannustettava palvelujen potilaslähtöiseen innovatiivisuuteen ja kokeilutoimintaan ilman sitovaa normiohjausta.

Pelkkä hallintomallin uudelleen organisointi ei yksin riitä saavuttamaan sote-uudistuksen tavoitteita tasavertaisista ja vaikuttavista palveluista. Työn alla on sote -rahoitusuudistus, jolla on nostettava ihminen keskiöön, lisättävä valinnanvapautta ja luotava lisäkannusteita tehdä samalla rahalla enemmän ja parempaa. Valinnanvapaus on toteutettava siten, että julkinen ja kolmas sektori sekä yritykset pelaavat samoilla pelisäännöillä. Ruotsin raha seuraa potilasta -mallin parhaista paloista on luotava Suomeen peruspalvelut paremmaksi malli. Viisasta on muistaa, että ihmiset tekevät palveluiden laadun eli ilman henkilöstön asiantuntemusta sekä sitouttamista ei uudistus onnistu.

Tiedote 21.11.2014
Julkaisuvapaa heti

– Entinen opetusministeri Jukka Gustafsson (sdp) syyttää Demokraatti-lehdessä 19.11. perusteettomasti kokoomusta uuden varhaiskasvatuslain valmistelun jarruttamisesta. Tosiasia on, että Gustafsson ja SDP ovat itse olleet jarrumiehinä ja viivästyttäneet varhaiskasvatuslain valmistelua. Ikävää on myös se, että varhaiskasvatuksesta vastaavat ministerit eivät ole ajaneet voimavaroja budjettikehykseen aikoinaan. Tämän SDP:n viivyttelyn tulos on nyt käsillä. Eduskuntakausi on päättymäisillään, eikä kunnollista lakiesitystä ole vielä olemassa. Ihmettelemme, mikä on ollut SDP:n tavoite suomalaisia perheitä ja maamme tulevaisuutta keskeisesti koskevan lakiesityksen valmistelun viivyttämisessä, kysyvät kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok).

 
– Kataisen hallituksen ohjelmassa sovitun lakiuudistuksen aloittamispäätös vei opetusministerinä toimineelta Gustafssonilta lähes puolitoista vuotta. Lakiuudistusta valmistelleen työryhmän raportista käyty lausuntokierros päättyi puoli vuotta sitten, eikä opetus- ja kulttuuriministeriö ole esittänyt vielä mitään tietoa lainvalmistelun tilanteesta, vaikka ministeriöltä on aktiivisesti sitä kysytty. Myös hyvään, avoimeen lainvalmistelutapaan kuuluva lausuntokierros lakiesityksestä on vielä tekemättä, edustajat ihmettelevät.

 
– Hallitusohjelmassa sovittujen asioiden, joiden valmistelun tiedetään vievän aikaa, työstäminen tulisi aloittaa heti eikä vasta lähellä kauden puoliväliä, edustajat vaativat. Tästä hankkeesta tulee tulevan hallituksen ottaa oppia ja jatkossa huolehtia, että vaikeatkin hankkeet etenevät ajoissa, edustajat linjaavat.

 
– Vuonna 1973 voimaantulleen päivähoitolain uudistamiseksi varhaiskasvatuslaiksi on keskusteltu eduskunnassa noin 15 vuotta. Tällä eduskuntakaudella annettavat lakiesitykset tulee antaa eduskunnalle viimeistään 4.12.2014. Opetusministeri Krista Kiurulla (sdp) on viimehetket antaa eduskunnalle tämä lakiesitys. Vetoamme nyt Kiuruun, jotta hän toisi avoimesti julkisuuteen lakiesityksen tilanteen ja suunnitelmansa sen edistämisestä, edustajat päättävät.
Lisätietoa:
Raija Vahasalo, kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3090)

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3033)

tiedote 20.11.
julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa esittää huolensa vanhusten suunterveydestä ja kysyy kuka hoitaisi vanhuksen hampaat. Sarkomaa puhui aiheesta tänään Suun Terveydenhuollon Ammattiliitto STAL ry:n järjestämässä Suun Terveys 2014 –koulutustapahtumassa suuhygienisteille ja hammashoitajille.

”Kun hampaiden hoitaminen ei enää suju, tarvitaan läheisen tai hoitajan apua. Tutkitusti suun sairaudet ovat iäkkäillä yleisiä ja omahoidon toteutuminen usein puutteellista. Suun infektiot ja sairaudet ovat iso terveysriski”, kansanedustaja totesi.

Sarkomaa kirittää sosiaali- ja terveysministeriötä tekemään valtakunnalliset suositukset suun terveysneuvonnan ja ohjauksen sisällöstä iäkkäille ihmisille. Kansanedustajan mukaan nyt olisi huomioitava erityisesti riskiryhmien tunnistaminen: ”Yleisesti ottaen yli 80 –vuotiaita voitaisiin ajatella omana erityisryhmänään ja lisätä heidät esim. kutsujärjestelmän piiriin, kuten vaikkapa myös muistisairaat.”

”Vanhusten hammashuollon taso vaihtelee kuntien välillä todella paljon, vaikka jokaisella on oikeus puhtaaseen suuhun. Perushoidon tulee olla jokapäiväistä. Ikäihmisten palvelutarpeiden selvittämisessä ja palvelusuunnitelman laatimisessa ja iäkkään kokonaistilanteen arvioinnissa suunhoidon tarpeet ja niiden hoitaminen sekä ennaltaehkäisevät toimet on varsin usein unohdettu”, kansanedustaja toteaa.

Sarkomaa panostaisi vanhustenhuollossa toimivan henkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksen arviointiin ja kehittämiseen, jotta osaamisen puutteet suugeriatrian alalla saadaan korjattua. Käytännön harjoittelussa pitäisi vaatia näyttö suun hoidosta. Edustaja muistuttaa, että kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilöstön koulutus on avainasemassa.

”Palvelujen vieminen kotiin, liikkuvat palvelut, kotihoidon tiimissä suunterveydenhuollon ammattilainen, palvelutaloissa ja laitoksissa hammasvastaavat osastoilla –sote-uudistuksen toimeenpanossa on luotava monimuotoisia palveluita”, päättää Sarkomaa.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa,
050 511 3033

 

Vajavaisin tiedoin tehdyistä sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksistä on tehtävä loppu. Sote- palvelutuotannon kustannukset on saatava läpinäkyväksi ja julkisten laaturekistereiden luominen otetettava osaksi sote- uudistusta. Nykyisin sote- päätöksiä tehdään jopa "pussi päässä”. Enää Suomella ei ole tähän varaa – puhumattakaan terveyskeskusjonoissa apua viikkokausia odottavilla ihmisillä.

Oli välttämätöntä, että sote- uudistuksessa saatiin askel eteenpäin, vaikka uudistus ei ole vielä lähelläkään maalia. Työtä on vielä paljon edessä ja hyvin monta asiaa auki. Sote- lain valmistelun tarvitaan ripeä ja laadukas loppukiri, jotta tämä eduskunta ehtii lain kunnolla käsittelemään. Huonoon ei kuitenkaan ole varaa.
Ydinkysymys on se, mikä sote-laissa on tekijä, joka kirittää valitsemaan tehokkaimmat tavat tuottaa laadukkaita palveluja. Päivänselvää on, että vaikuttavia lisäkannusteita tarvitaan.

Valtiovarainvaliokunnassa olemme esittäneet keinoja suunnata uudistusta terveyspalveluiden vaikuttavuutta edistävään suuntaan. Aloitteestani eduskunta hyväksyi viime vuonna lausuman kuntatalouden seurannan kehittämisestä niin, että sote- palveluiden kustannuksista on julkisesti saatavilla läpinäkyvät, ajantasaiset ja vertailukelpoiset tiedot. Eduskunta hyväksyi myös aloitteestani tehdyn lausumasta, jossa edellytettiin hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin terveyspalveluiden laatua kuvaavien julkisten rekistereiden laatimiseksi. Seuranta- ja laaturekisterien kehittäminen on sote-johtamisen ja hyvien käytäntöjen levittämisen kannalta aivan välttämätön. Harmillista kyllä, valmistelutyö ei vielä ole edennyt siinä vauhdissa, mitä asian tärkeys edellyttäisi.

 

Läpinäkyvät palvelun saatavuutta, laatua ja kustannuksia koskevat tiedot ovat välttämättömiä uudistuksen onnistumiseksi. Tiedoista hyötyvät kaikki – niin valintoja tekevät ihmiset, sote-alan ammattilaiset, päätöksentekijät, virkamiehet, sote-johtajat kuin veronmaksajat.

Muissa Pohjoismaissa ollaan laaturekisteriasiassa paljon pidemmällä. Järjestelmä kannustaa palveluiden jatkuvaan kehittämiseen ja mahdollistaa tietojen käyttämisen myös alan tutkimuksessa. Läpinäkyvät tiedot ovat myös edellytys raha seuraa ihmistä – mallin käyttöönotolle.

Olen aktiivisesti ajanut valinnanvapauden kasvattamista tuotuani johtamani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston Ruotsin matkalta vuonna 2012 tuliaisena raha seuraa potilasta - mallin. Olen toistuvasti esittänyt, että Suomeen luotaisiin ihmisten valinnanvapautta lisäävä peruspalvelut paremmaksi - malli.
Sote-uudistusta onkin nyt viisasta jatkaa niin, että rahoitusuudistuksella voidaan valjastaa ihmisten valinnanvapaus muutosvoimaksi. Palvelusetelin käyttöönotto nykyistä vahvemmin on tässä hyvä askel eteenpäin.
Raha seuraa ihmistä -mallista on säädettävä uudella valinnanvapauslainsäädännöllä. Valinnanvapautta on laajennettava terveydenhuollossa mutta myös muissa palveluissa, kuten esimerkiksi vanhustenhuollossa, vammaispalveluissa ja kuntoutuksessa. Valinnanvapaus on toteutettava niin, että siirrymme aitoon monituottajamalliin, jossa palveluita tuottavat kunnat, yritykset ja kolmas sektori pelaavat samoilla pelisäännöillä. Toimintaympäristön on oltava sellainen, että suomalaiset mikro- ja pk-yritykset voivat osallistua tasavertaisesti hyvinvointipalveluiden tuottamiseen.
Sote- lakia ei pidä tuoda eduskuntaan ennen kuin kunnollinen vaikutustenarviointi on tehty ja on todettu, että esitys täyttää asetetut vaateet. Eduskunta on lausumassaan edellyttänyt, että sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen taloudelliset vaikutukset arvioidaan analyyttisesti kaikkien toimenpiteiden osalta ja että uudistus luo edellytyksiä kestävyysvajeen supistamiselle. Tämän lisäksi lakiesityksen on luotava mahdollisuudet saavuttaa sote- uudistukselle asetetut tavoitteet yhdenvertaisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, peruspalvelujen vahvistamisesta sekä kustannustehokkaiden ja vaikuttavien palvelurakenteiden toteutumisesta.
Sari Sarkomaa (kok)
kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

tiedote 15.11.

julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa vaatii, että sote- palvelutuotannon kustannusten läpinäkyväksi tekeminen ja julkisten laaturekistereiden luominen otetaan osaksi sote- uudistusta. Nykyisin sote- päätöksiä tehdään ilman riittäviä tietoja ja osin jopa "pussi päässä". "Enää Suomella ei ole siihen varaa eikä varsinkaan terveyskeskusjonoissa apua odottavilla", linjaa Sarkomaa.

Sarkomaa pitää hyvänä, että sote- uudistuksessa saatiin askel eteenpäin, vaikka uudistus ei ole vielä maalissa. Työtä on vielä paljon edessä ja monta asiaa auki. Ydinkysymys on, mikä sote-laissa on se tekijä, joka kirittää valitsemaan tehokkaimmat tavat tuottaa laadukkaita palveluja. Päivänselvää on, että vaikuttavia lisäkannusteita tarvitaan, jotta samalla rahalla saisimme tulevaisuudessa enemmän.

Sarkomaa muistuttaa eduskunnan viime vuonna tekemästä lausumasta kuntatalouden seurannan kehittämiseksi niin, että palveluiden kustannuksista on saatavilla ajantasaiset ja vertailukelpoiset tiedot.

Samoin Sarkomaa muistuttaa myös aloitteestaan tehdystä eduskunnan hyväksymästä lausumasta, jossa edellytettiin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin terveyspalveluiden laatua kuvaavien julkisten rekistereiden laatimiseksi. "Seuranta- ja laaturekisterien kehittäminen on sote-johtamisen ja hyvien käytäntöjen levittämisen kannalta aivan välttämätön. Harmillista kyllä, valmistelutyö ei ole edennyt siinä vauhdissa, mitä asian tärkeys edellyttäisi. Nyt valmistelutyö on laitettava loppukiriin ilman mitään lisäviivyttelyjä", edellyttää Sarkomaa.

Läpinäkyvät palvelun saatavuutta, laatua ja kustannuksia koskevat tiedot ovat välttämättömiä uudistuksen onnistumiseksi. Tiedoista hyötyvät kaikki – niin valintoja tekevät ihmiset, sote-alan ammattilaiset, päätöksentekijät, virkamiehet, sote-johtajat kuin veronmaksajat.

Muissa Pohjoismaissa ollaan laaturekisteriasiassa paljon pidemmällä. Järjestelmä kannustaa palveluiden jatkuvaan kehittämiseen ja mahdollistaa tietojen käyttämisen myös alan tutkimuksessa.

Läpinäkyvät tiedot ovat myös edellytys raha seuraa ihmistä – mallin käyttöönotolle. Valinnanvapaus on toteutettava sote-rahoitusuudistuksessa siten, että julkinen ja kolmas sektori sekä yritykset pelaavat samoilla pelisäännöillä.
lisätietoja:

Sari Sarkomaa puh. 050 511 3033

tiedote 6.11.2014
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa tervehtii ilolla peruspalveluministeri Susanna Huovisen tuoretta kannanottoa omaishoitajien tukipalveluiden kehittämistyön jatkamisesta ja omaishoitajien terveystarkastusten käyttöön ottamisesta.

Sarkomaa kirittää hallitusta viemään esitystä omaishoitajien säännöllisistä terveystarkastuksista ripeästi eteenpäin. Se on tärkeä askel omaishoitajien jaksamisen ja hyvinvoinnin sekä terveyden edistämisessä. Samalla Sarkomaa kirittää omaishoidon kehittämisohjelman valmistelua. Toimia tarvitaan omaishoitajien aseman vahvistamiseksi, yhdenvertaisuuden takaamiseksi sekä jaksamisen tukemiseen.

Sarkomaa muistuttaa, että väestön ikääntyessä ja muistisairaiden määrän kasvaessa äärimmäisen tärkeää huolehtia kotona asumisen edellytyksistä, jotta kotihoito ensisijaisena vaihtoehtona olisi laadukkaasti ja turvallisesti mahdollista. Nykyisessä tilanteessa, jossa laitoshoidon osuuden vähentämistä tavoitellaan, tarvitaan kiireellisesti konkreettisia ja vaikuttavia tukimuotoja ja palveluita, sekä erilaisia asumisvaihtoehtoja, jotta laitoshoidolle on aitoja vaihtoehtoja. Läheisistään hoitavasta on myös pidettävä huolta.

”Omaishoito on läheisestään huolehtivalle aina sydämen asia, vaikka se on usein vaativaa ja raskasta. Kun omaistaan hoitaa yötä päivää, on äärimmäisen tärkeää, että välillä on tilaisuus pysähtyä ja kerrankin joku kysyy, miten itse voi. Säännöllisellä terveystarkastuksella on iso merkitys ennaltaehkäisevänä, toimintakykyä ja terveyttä edistävänä toimena”, Sarkomaa toteaa. Kansanedustajan mielestä omaishoitajan väsyminen on havaittava ajoissa.

"Omaishoitoa koske¬vien lainsäädäntöuudistusten valmistelu on syytä aloittaa. Elli Aaltosen johtaman työn tuloksena tehty Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma antaa työhön hyvän perustan. Jatkossa myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa tulisi huomioida paremmin omaishoitajiin liittyvät kysymykset”, Sarkomaa summaa.

”Suomessa on jo pitkään arvostettu ja kehitetty omaishoitoa, eikä suotta. Omaiset ovat korvaamattomassa asemassa apua tarvitseville läheisilleen: vanhuksille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille. Samalla omaishoidon tuen on arvioitu vähentävän julkisia palvelumenoja n. 1,3 miljardia euroa vuodessa. Omaishoidon kehittäminen on paitsi inhimillistä, myös taloudellisesti perusteltua”, kansanedustaja sanoo.
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033