Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu Kommentoi Sarkomaa: Opetusministeri nyt oikealla asialla!

julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsen Sari Sarkomaa kirittää ja kiittää opetusministeri Kiurua lausunnolla olevasta lakiesityksestä, jossa säädettäisiin maksuista korkeakoulututkintoon johtavissa vieraskielisissa ohjelmissa. Maksuja esitetään Euroopan talousalueeseen kuulumattomien maiden kansalaisille.

 
Kansanedustaja tyrmää täysin perättöminä varsinkin vihreiden väitteet, että lakiesityksen kannattaminen tarkoittaa maksuja myös suomalaisille:
"Maamme menestyksen perusta on ollut koulutuksellinen tasa-arvo. Esityksen hyväksymisen jälkeen suomalaisille ja EU:n kansalaisille koulutus olisi maksutonta. Sen on oltava kiveen hakattu periaate nyt ja tulevaisuudessa. Siitä kokoomus menee takuuseen."

Sarkomaan mukaan ei ole mitään järkevää syytä, miksi tämän eduskuntakauden aikana ei tällaista lakia säädettäisi. "Hyvä olisi, jos korkeakoulut voisivat itse määritellä maksun suuruuden. Korkeakouluilla olisi syytä olla myös apurahajärjestelmä. Lisäksi kehitysyhteistyövarojen käyttöä on tässä yhteydessä pohdittava. Ruotsissa on tästä hyviä esimerkkejä. Myös tilauskoulutuksen esteitä tulisi purkaa ja ripeästi", Sarkomaa toteaa.

Suomalaiselle koulutukselle on kysyntää erityisesti kehittyvissä ja nousevissa maissa, joisei ole riittävää omaa koulutuskapasiteettia. Nykyisin jo kaksi kolmasosaa maassamme olevista ulkomaalaisista opiskelijoista tulee EU/ETA-alueen ulkopuolelta.

Kansanedustaja sanoo, että kv-opiskelijoiden määrän kasvuun suomalaiset korkeakoulut eivät pysty vastaamaan maksutonta koulutustarjontaa kasvattamalla varsinkaan, kun koulutussektoriin on kohdistettu mittavia leikkauksia.

Nykylainsäädännön mukaan tutkintoon johtavan koulutuksen on oltava aina maksutonta.

"Suomalaiset korkeakoulut suhtautuvat koulutusviennin mahdollisuuksiin myönteisesti ja uskovat voivansa tarjota laadukkaan koulutuksen kysyntään kunhan lainsäädännölliset esteet saadaan purettua. Kansainvälisen koulutusviennin tuloista leijonanosa tulee opiskelijoilta perittävistä lukukausimaksuista, joita Suomella ei ole lupa periä", Sarkomaa toteaa.

Koulutusviennin edistämistä puoltaa kansainvälistymisen, vientitulojen ja uusien työpaikkojen ohella useat muut tärkeät tavoitteet. Koulutusviennillä Suomi voi tukea myös koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantamista, ja yhteistyön vahvistamista keskeisiin kumppanimaihin sekä nouseviin talouksiin.

Lisätietoja
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu Kommentoi Sarkomaa: Sote vedettävä maaliin mutta huonoon ei ole varaa

tiedote 30.10.
julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan kunta ja -terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa varoittaa sote-uudistuksen lykkääntymisen vaaroista. Sote-lain valmisteluun tarvitaan jäähdyttelyn sijaan kiihdyttelyä. Usean eduskuntakauden junnaaminen ja epävarmuudessa eläminen on hyvin vahingollista koko sote-järjestelmän kehittämiselle ja alalla työskenteleville puhumattakaan jonoissa apua odottaville ihmisille.

"Sote- lain valmistelun tarvitaan ripeä ja laadukas loppukiri, jotta tämä eduskunta ehtii lain kunnolla käsittelemään. Huonoon ei kuitenkaan ole varaa", Sarkomaa toteaa.

Lain valmistelun loppukirin perusta on Sarkomaan mukaan oltava siinä, että pidetään tiukasti kiinni puolueiden puheenjohtajien sopimuksesta.

”Täysin selvää on, että julkinen valta kantaa päävastuun tulevaisuudessakin ja että parempien palveluiden tavoitteet saavutetaan, kun mahdollistetaan nykyistä parempi kumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa”, kansanedustaja sanoo ja peräänkuuluttaa järjestöjen roolin tunnistamista selkeästi lain pykäliin. Ei riitä, että järjestöt muistetaan vain juhlapuheissa.

Sarkomaa muistuttaa, että THL on sote- ennakkoarvioinnissaan kiinnittänyt huomiota, että, järjestämislain luonnoksesta puuttuu keskeisiä taloudellisuutta ja tuottavuutta edistäviä elementtejä.

"Sote- lailla ei ole asiaa eduskuntaan ennen kuin kunnollinen vaikutustenarviointi on tehty ja on todettu, että esitys täyttää asetetut vaateet. Eduskunta on lausumassaan edellyttänyt, että sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen taloudelliset vaikutukset arvioidaan analyyttisesti kaikkien toimenpiteiden osalta ja että uudistus luo edellytyksiä kestävyysvajeen supistamiselle", Sarkomaa linjaa.

Sote- järjestämislaista on edustajan mukaan viisasta tehdä uudistuksen mahdollistava ja asetettuihin tavoitteisiin kannusteita sisältävä puitelaki eikä haukata kerralla liian suurta palaa. Seuraava askel on sote -rahoitusuudistus. Se on iso mahdollisuus nostaa ihminen keskiöön ja lisätä valinnanvapautta ja luoda lisäkannusteita tehdä samalla rahalla enemmän ja parempaa. Sarkomaa muistuttaa johtamansa jaoston Ruotsin matkalta tuliaisena vuonna 2012 tuomastaan raha seuraa ihmistä -mallista ja ehdotuksestaan tehdä siitä Suomeen peruspalvelut paremmaksi -malli.

"Minkä taakseen jättää, sen edestään sen edestään löytää. Sote-ratkaisua yritettiin jo viime eduskuntakaudella ja tässä ollaan. Olennaista on nyt, että hallituksen toimesta huolehditaan, että sote-lakivalmistelussa on kaikki tarvittavat voimavarat, etteivät muut asiat vie voimia asian laadukkaalta loppukiriltä. Nyt on istuttava alas ja urakoitava kunnes valkoinen savu nousee", Sarkomaa päättää.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
050 511 3033

Julkaistu Kommentoi Opetushallituksen johtokunta pyytää ministeriötä täydentämään ylioppilastutkintolautakuntaa

28.10.2014
julkaisuvapaa heti

Opetushallituksen johtokunta on päättänyt seuraavasta kannanotosta kokouksessaan 23. lokakuuta:

Opetushallituksen johtokunta on huolissaan vuosiksi 2016-2018 nimitetyn ylioppilastutkintolautakunnan asiantuntemuksen riittävyydestä. Ylioppilastutkinto on lukion päättötutkinto, jonka tarkoituksena on selvittää, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä lukiokoulutuksen mukaisen riittävän kypsyyden. Ylioppilastutkinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan lautakunnan jäsenten tulee olla ylioppilastutkintoaineita ja opetustointa hyvin tuntevia henkilöitä.

Uuden lautakunnan nykyistä suppeampi ja pääosin yliopistojen edustajista koostuva kokoonpano ei edusta lukiokoulutuksen ja ylioppilastutkintoaineiden riittävää asiantuntemusta. Lautakuntaan ei ole nimetty lainkaan Opetushallituksen edustajia, vaikka asetuksen mukaan lautakunnan tulee kehittää ylioppilastutkintoa yhteistyössä Opetushallituksen kanssa.

Opetushallituksen johtokunta pyytää opetus- ja kulttuuriministeriötä täydentämään lautakuntaa niin, että lautakunnan asiantuntemus turvataan ja että hyvä yhteistyö tutkintoa kehittävien tahojen välillä voi jatkua.

Lisätietoja:
Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa, puh. 0505113033

 

Julkaistu Kommentoi Meillä kaikilla on vastuu kiusaamisen kitkemisestä

julkaistu Kummit -lehdessä

Kiusaaminen on ikävä tosiasia, jonka kitkemiseen tarvitaan meitä kaikkia. Kiusaamiseen puuttuminen ja sen ehkäisy on välttämätöntä lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille, oli kyse sitten kiusatusta, kiusaajasta tai sivustakatsojasta.

Tutkimukset osoittavat, että kiusaamisongelmaan olisi pureuduttava varhaisessa vaiheessa päivähoidossa, jottei kiusaamisesta juurru tapa, joka siirtyy lapsen mukana peruskouluun. Minkä kotona ja päivähoidossa oppii sen koulussa ja elämässä taitaa.

Kiusaavilla lapsilla on lisääntynyt riski jatkaa kiusaamista aikuisena, jos kukaan ei pysäytä negatiivista käyttäytymistä. Tutkimusten mukaan kiusaaminen on myös voimakkaasti syrjäyttävää. Kiusaamisen ehkäisyllä on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin, mielenterveyteen ja koulunkäyntiin sekä koko elämään.

On iso epäkohta, ettei päivähoitolaissa eikä valtakunnallisissa varhaiskasvatuksen perusteissa ole edes mainintaa kiusaamiseen puuttumisesta. On välttämätöntä, että valmisteilla olevaan uuteen varhaiskasvatuslakiin kirjataan pykälätasolle kiusaamisen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. Kiusaamiseen on saatava nollatoleranssi jo varhaisessa vaiheessa.

Toimiessani opetusministerinä laajensimme opetusministeriön rahoittamaa KiVa koulu -hanketta. Tavoitteena on ehkäistä koulukiusaamista luomalla konkreettisia työkaluja opettajien, oppilaiden ja vanhempien käyttöön jokaiseen peruskouluun. KiVa -koulun tulokset ovat olleet kansainvälisestikin merkittäviä: kiusatuksi joutumisen ja toisten kiusaamisen on todettu vähentyneen merkittävästi ohjelmaa toteuttaneissa peruskouluissa. Olen useasti ehdottanut, että KiVa koulu -hanke laajennettaisiin varhaiskasvatukseen KiVa päiväkoti-toiminnaksi. Samanlaisia välineitä tarvitaan päiväkodeissa ja varhaiskasvatuksessa.

Opetusministerinä aloitin perusopetus paremmaksi (pop) työn. Pop-ohjelman tavoitteena on edistää perusopetuksen laatua sekä pienentää lisämäärärahoilla ryhmäkokoja ja näin taata, että opettajalla on riittävästi aikaa jokaiselle oppilaalle. Pienessä opetusryhmässä on helpompi olla läsnä lasten arjessa ja puuttua myös kiusaamiseen. Aloitin lisäksi valtakunnallisen oppilasryhmien koon seurannan.

Maailman muuttuessa yksi asia on säilynyt: lapset tarvitsevat aikuisten aikaa voidakseen hyvin ja kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen. Vanhempien ja lapsille muiden tärkeiden aikuisten kuten opettajan ajan merkitystä ei mikään innovaatio korvaa.

On olennaista, että vanhemmat ovat mukana kiusaamisen vastaisessa työssä. Vanhempien yhteistyöllä voidaan luoda tärkeitä aikuisten verkostoja lasten kasvun tueksi. Lasten on voitava luottaa siihen, että kaikesta kiusaamisesta uskaltaa puhua, ja että aikuiset aina auttavat, eivätkä jätä lasta yksin. Kiusaamisen kitkemiseen tarvitaan lapsen koko lähiyhteisö.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
www.sarisarkomaa.fi

 

Julkaistu Kommentoi Lokakuun kuukausikirje

Eduskuntatyössä päällimmäisenä on talouden tiukka tilanne. Luottoluokituksen laskun on viimeistään herätettävä jok’ikinen hallituspuolue ponnistelemaan eduskuntakauden loppukiriin hyvinvointi -Suomen pelastamiseksi. Eduskuntatyöhön antaa oman värinsä hallituspohjan kapeneminen.

Monet isot uudistukset ovat vielä työn alla. Valiokuntatyössä valtiovarainvaliokunnassa on keskeistä ensi vuoden talousarvion käsittely. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa urakoimme lakiesityksiä, jotta aikaa jää sote -laille, jonka pitäisi saapua eduskuntaan ennen joulua. Lain valmistelu on kuitenkin monin tavoin kesken.

 
Ilman lisäkannusteita sote -uudistus vaarassa flopata

Valmistelussa olevaan sote -lakiin tarvitaan kannustimia, jotka kirittävät valitsemaan tehokkaimmat tavat tuottaa laadukkaita palveluja. Ilman niitä koko uudistus on vaarassa flopata. Uudistuksessa olisi viisasta valjastaa ihmisten valinnanvapaus muutosvoimaksi, jotta tavoite paremmista ja ihmislähtöisistä palveluista toteutuisi. Raha seuraa ihmistä -malli toisi parhaalla mahdollisella tavalla lisää valinnanvapautta. Valinnanvapautta on laajennettava terveydenhuollossa mutta myös muissa palveluissa, kuten esimerkiksi vanhustenhuollossa, vammaispalveluissa ja kuntoutuksessa. Mallissa ihminen valitsee ja raha seuraa valinnan mukana samalla tavalla oli kyseessä sitten julkinen, kolmas sektori tai yritys palvelun tuottajana.

On vakava tosiasia, että läpinäkyvät palvelun saatavuutta, laatua ja kustannuksia koskevat tiedot ovat puutteellisia. Huolestuttavaa on, että tällä hetkellä päättäjät joutuvat tekemään päätöksiä pussi päässä. Palveluiden tuottamistiedot -hinta ja laatu- tulisi saada läpinäkyviksi ja avoimiksi. Valtiovarainvaliokunta on asiasta aloitteestani tehnyt lausuman, jonka eduskunta hyväksynyt. Hallituksen pitää asiassa edetä ja ripeästi. Tiedoista hyötyisivät kaikki – niin valintoja tekevät ihmiset, sote -alan ammattilaiset, päätöksentekijät kuin veronmaksajat.

 
Saattohoito puhututtaa

Järjestin eduskunnan kansalaisinfossa avoimen keskustelutilaisuuden saattohoidon nykytilasta ja tulevaisuudesta. Aihe koskettaa monia ja se herättää paljon ajatuksia sekä tunteita. Esimerkiksi Valviraan on saapunut paljon omaisten kanteluja koskien esim. liian vähäistä, kipulääkitystä. Teema on ollut varsin ajankohtainen myös täällä Helsingissä Terhokotia koskevien uutisten vuoksi. Viimeisimmät uutiset ovatkin ilokseni kertoneet, että Terhokodin potilasvirta on palautumassa ja henkilöstön lomautuksiin ei ainakaan vielä tarvitse ryhtyä. Terhokoti tekee todella arvokasta ja tärkeää työtä. Hyvä ja laadukas saattohoito on taattava jokaiselle sitä tarvitsevalle.

 
Energiaratkaisun edessä

Viime viikolla käsittelimme Fennovoiman ydinvoimalan rakentamista. Ryhmämme kannattaa hanketta, joka vähentää energiariippuvuuttamme, turvaa kohtuuhintaisen energian saannin kotitalouksille ja yrityksille sekä tarjoaa tuhansia henkilötyövuosia työtä Suomeen. On muistettava, että Fennovoiman hanke nojaa vahvaan kotimaisenemmistöiseen omistukseen, toimii Säteilyturvakeskuksen tiukan valvonnan alla ja nojaa Suomen lainsäädäntöön. Uskon energiapolitiikkaan, joka nojaa päästöttömyyteen, kotimaisuuteen ja huoltovarmuuteen. Kokoomus ei aseta ydinvoimaa ja uusiutuvaa energiaa vastakkain. Kaikkia tuotantomuotoja tarvitaan, jotta energiaomavaraisuutta vahvistetaan ja päästöjä vähennetään. Ja jotta voimme pitää sähkölaskun kohtuullisena.

 
Koulutusvientiä ei ole varaa jarruttaa

Jotta Suomessa olisi tulevaisuudessakin työtä, tarvitsemme kipeästi uusia vetovoimaisia vientialoja. Menestyäksemme meidän on erikoistuttava yhä enemmän työtehtäviin ja toimintoihin, joissa tarvitaan hyvää koulutusta, osaamista ja luovuutta. Suomalaiselle koulutukselle on kysyntää maailmalla mutta koulutusvienti ei toteutetuista toimenpiteistä huolimatta kuitenkaan vedä. Päällimmäisenä syynä on se, että suomalaisilla korkeakouluilla ei ole mahdollisuutta myydä tutkintoja ulkomaisille opiskelijoille.

Teen työtä sen eteen, että Euroopan talousalueeseen kuulumattomien maiden kansalaisille säädettäisiin korkeakoulututkintoon johtava koulutus maksulliseksi. Suomalaisille ja EU:n kansalaisille ei tule koulutus olisi maksutonta. Sen on oltava kiveen hakattu periaate nyt ja tulevaisuudessa.

 
Hyvä työelämä - kannanoton uudistamistyö alkoi

Johtamani kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta tapasi pääministerin Stubbin. Tilaisuudessa käytiin ajankohtaista keskustelua eläkeuudistuksesta ja työelämän kehittämisestä.

Tilaisuus oli myös lähtölaukaus johdollani neljä vuotta sitten valmistellun Hyvä työelämä-kannanoton päivitykselle. Luovutamme kannanoton pääministerille alkuvuodesta 2015. Palkansaajavaltuuskunnan toiminta on avointa kaikille kokoomuksen jäsenille, jotka ovat kiinnostuneita työelämäasioista. Tule mukaan tai laita minulle halutessasi kommentteja kannanottomme päivitystyötä varten.

Lisätietoja http://www.kokoomus.fi/faktat/ohjelmatyo/palkansaajavaltuuskunta/

 

Tervetuloa tapaamaan ja mukaan tukitiimiin

Tulisitko tuekseni eduskuntavaaleihin?

Eduskuntatyön loppukiri on edessä ja voimavarat on suunnata siihen. Olen motivoitunut ja innostunut jatkamaan helsinkiläisten kansanedustajana. Olisin otettu, jos tulisit mukaan tukijoukkoihini. Voit ilmoittautua mukaan vastaamalla esimerkiksi tähän viestiin. Tulossa on monta mukavaa tempausta ja tapahtumaa yhdessä!

Olen aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa. Siellä voi tutustua työhöni ja kirjoituksiini. Kirjoituksiani jakamalla voi helposti viestittää työstäni. Somessa löydät minut Twitteristä ja Instagramista nimellä @sarisarkomaa ja Facebookista sivun www.facebook.com/sarkomaasari kautta.

Hyvä tapa tukea työtäni on kertoa työstäni ja tapahtumista tutuille tai kutsua heitä mukaan tämän kirjeen tilaajiksi. Kirjeen saa tilattua nettisivujeni kautta tai olemalla minuun yhteydessä.

 
Huippuseminaarin myynnin loppukiri, tervetuloa mukaan

Osana varainhankintaa tukiyhdistykseni järjestää korkeatasoisen seminaarin Brage-salissa (os. Kasarmikatu 28) maanantaina 3. marraskuuta klo 14-17. Puhujiksi on lupautunut Anne Berner, Juhana Vartiainen, Sirkka-Liisa Kivelä ja Aira Samulin. Ohjelma viestin lopussa.
Seminaaria myydään yrityksiin 550 EUR/lippu, pienyrityksiin 350 EUR/lippu. Yksityishenkilöillä on mahdollisuus osallistua seminaariin hintaan 35 EUR/lippu. Hyvä tuki kampanjalleni on osallistua seminaariin tai myydä lippuja vaikkapa ystäville tai tutulle yritykselle. Ilmoittautumiset viim. 27.10. mennessä camilla.sillman@kolumbus.fi tai 040-758 2133. Olethan yhteydessä, mikäli sinulla on mitä tahansa kysyttävää seminaarista.

 
Keskustelutilaisuus syöpähoidoista ja tutkimuksesta

Avoin keskustelutilaisuus tiistaina 4.11. eduskunnan kansalaisinfossa (os. Arkadiankatu 3) klo 16-18.30. Tule mukaan keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia tärkeästä aiheesta! Järjestän tilaisuuden yhdessä syöpäjärjestöjen kanssa. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

 
Syyskahvit

Perinteiset Sarin syyskahvit ovat keskiviikkona 5.11. klo 17.15 eduskunnassa. Voit ilmoittautua mukaan 1.11. mennessä olemalla yhteydessä avustajaani Laura Heinoseen, laura.heinonen@eduskunta.fi
Tilaisuuteen mahtuu mukaan 50 ensimmäistä ilmoittautujaa. Tule mukaan ja tuo ystäväsikin tutustumaan eduskuntaan.
Sisäänkäynti eduskuntaan tapahtuu yleisösisäänkäynnin kautta eduskuntatalon oikealta puolelta Mannerheimintieltä katsottaessa. Olethan paikalla ajoissa turvatarkastuksen vuoksi.
Tervetuloa!

Syysterveisin

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
www.sarisarkomaa.fi
050 511 3033

 

HYVINVOINTI SYNTYY TYÖTÄ TEKEMÄLLÄ –SEMINAARI
3.11.2014 klo 14.00-17.00
Föreningen Brage juhlasali, Kasarmikatu 28, 3. krs

klo 14.00 Ilmoittautuminen

klo 14.15 Seminaarin avaus
Sari Sarkomaa, kansanedustaja

klo 14.30 Työn imulla lisää tulosta ja laatua
Anne Berner, hallituksen pj Vallilla Interior Oy ja pj Suomalaisen Työn Liitto

klo 15.00 Työelämän tärkeät rakennemuutokset
Juhana Vartiainen, ylijohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

klo 15.30 Tauko

klo 15.45 Menossa mukana taiteilija ja yrittäjä Aira Samulin

klo 16.15 Miten itse voin vaikuttaa ikääntymisen tuomiin muutoksiin?
Sirkka-Liisa Kivelä, yleislääketieteen emeritaprofessori

klo 16.45 Päätössanat
Sari Sarkomaa, kansanedustaja

Ilmoittautumiset viim. 27.10. mennessä
camilla.sillman@kolumbus.fi tai 040-758 2133.

Varmistat paikkasi suorittamalla seminaarimaksun tukiyhdistyksen tilille
Sarin tukiyhdistys/ FI17 1745 3500 0152 52.

 

Julkaistu Kommentoi Vahasalo ja Sarkomaa: Ylioppilastutkintolautakunnan nimitystä harkittava vielä kerran

Tiedote 21.10.2014
Julkaisuvapaa: Heti

– Vetoamme opetusministeri Kiuruun, että tämä harkitsisi vielä kerran ylioppilastutkintolautakunnan täydentämistä käytännön lukioelämän asiantuntemuksen vahvistamiseksi. Erityisesti lakisääteisesti lukiokoulutuksen kehittämisestä vastaavan opetushallituksen sulkeminen ylioppilastutkintolautakunnan ulkopuolelle tulisi harkita uudestaan, toteavat kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok).

Opetusministeri Krista Kiuru (sdp) on 8.10.2014 nimittänyt ylioppilastutkintolautakunnan toimikaudelle 2016–2018. Uusi lautakunta on kooltaan nykyistä pienempi ja edustaa suppeampaa asiantuntemusta kuin nykyinen.

– Ylioppilastutkinnon tulee olla laadukas lukion oppimäärän hallintaa ja soveltamista mittaava tutkinto. Tutkinto tulee toteuttaa niin yliopistojen, korkeakoulujen kuin opetushallituksen asiantuntemusta käyttäen. Ministerin päätös nimittää nykyistä pienempi ja kapeamman osaamisen sisältävä lautakunta on huolestuttava. Uudesta lautakunnasta puuttuu nykyiseen verrattuna opetushallituksen ja kotimaisten kielten keskuksen edustus kokonaisuudessaan. Lisäksi kielten opetuksen asiantuntijoiden määrää on vähennetty rajusti. Lautakunnan nimittäminen vuotta normaalia aikaisemmin ja näin isot muutokset tarvitsisivat läpinäkyvämpiä perusteluja, joita ministeri ei ole tähän mennessä antanut, edustajat pohtivat.

– Lukiokoulutukseen ollaan tekemässä tällä hetkellä lukuisia eri uudistuksia. On tärkeätä huolehtia, että ylioppilastutkintoa kehitetään jatkossakin samaan suuntaan muun lukiokoulutuksen kanssa. Ylioppilastutkinnon kehittämisessä on erittäin tärkeätä pystyä huomioimaan lukioiden käytännön opetustyöstä tulevat näkökulmat. Tätä käytännön näkökulmaa tekemään lautakuntaa tulisi täydentää uusilla jäsenillä, edustajat esittävät.

Lisätietoja:

Raija Vahasalo, kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3090)
Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok) , opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3033)

 

Julkaistu Kommentoi Saattohoito-osaamista ja Terhokotia tarvitaan

Ihmisarvoa kunnioittava ja lempeä elämän loppuvaiheen hoito on asia, joka koskettaa ja puhututtaa. Laadukkaan saattohoidon ja kivun hoidon saatavuudessa on isoja alueellisia ja laadullisia eroja. Valviraan on saapunut paljon omaisten kanteluja esimerkiksi liian vähäisestä kipulääkityksestä. Monella taholla onkin herännyt kysymys, riittäväkö nykyiset saattohoitosuositukset?

Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten kokonaisvaltaista hoitoa. Palliatiivinen tulee latinankielisestä sanasta ”pallium” ja se tarkoittaa viittaa. Parhaimmillaan viitta suojaa, antaa lämpöä ja turvaa.

Palliatiivisten ja saattohoitopotilaiden määrä kasvaa arviolta 30 % seuraavan kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi syöpään kuolee maassamme paremmista hoitotuloksista huolimatta noin 11 000 ihmistä joka vuosi. Kaksi kolmasosaa syöpäpotilaista tarvitsee elämänsä viimeisien kuukausien aikana erikoistunutta palliatiivista kotihoitoa ja kolmasosa viimeisten elinviikkojensa aikana saattohoitoa.

Järjestin hiljattain eduskunnan kansalaisinfossa saattohoitoa käsittelevän keskustelutilaisuuden. Tilaisuus keräsi salin täyteen kansalaisia, asiantuntijoita ja päättäjiä. Tilaisuudessa esiteltiin saattohoitoa käsittelevä tutkimusraportti "Palliatiivisen ja saattohoitotyön nykytila, tulevaisuus ja kehittämishaasteet", jonka olivat laatineet pari vuotta sitten sairaanhoitajiksi valmistuneet saattohoidon asiantuntijat. Pohdimme yhdessä, miten viedä asiaa eteenpäin.

Keskustelussa nousi esille erityisesti tarve kotisaattohoidon edistämiselle sekä tukea kuolevan potilaan läheisiä. Samoin yhteistyön ja viestinnän tärkeys palliatiivisen ja saattohoidon toimijoiden sekä muiden toimijoiden kesken. Parantumattomasti sairaan hoito on monitahoista ja sen vuoksi yhteistyön eri ammattiryhmien välillä tulee olla saumatonta.

Toiveita esitettiin vahvistaa palliatiivisen ja saattohoidon palveluketjun kehittämistä, jotta päästäisiin pois ihmisten pallottelusta. Erityisesti henkilöstön täydennyskoulutukseen on panostettava. Pohdimme myös, mitä mahdollisuuksia valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tuo tullessaan.

Tein saattohoidosta asiasta vastaavalle ministerille myös kirjallisen kysymyksen (KK 556/2014 vp). Ministeri vastasikin, että terveydenhuoltolain uudistamisen yhteydessä voidaan arvioida tarvetta erilliselle saattohoitolaille. Kysymys vastauksineen on luettavissa eduskunnan nettisivuilla.

Erityinen huoli nousi Terhokodista. Terhokodissa tehdään osaavaa sekä arvokasta työtä. Terhokodin toiminta sekä osaamisen säilyminen on turvattava. Erityistä huolta on ollut siitä, että kuntien lähetekäytännöissä on ollut isoja eroja. Tämä on ikävä esimerkki saattohoidon epätasa-arvoisuudesta. Asiasta on jatkettava keskustelua, jotta joka kunnassa toteutuisi mahdollisuus hyvään saattohoitoon. Viimeisimmät uutiset ovatkin kertoneet, että potilasvirta on palautumassa eikä henkilöstön lomautuksiin olla ainakaan vielä ryhtymässä.

Hyvän palliatiivisen ja saattohoidon saaminen kaikkien ulottuville on tärkeä tavoite, jonka eteen on tehtävä työtä. Tavoitteena on hoitaa ihmistä kunnioittaen niin, että jäljellä oleva elämä on mahdollisimman hyvää, ilman kipuja ja muita haittaavia oireita. Niin, että arvokas kuolema olisi mahdollista.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksianne. Kaikki kommentit ja terveiset ovat tervetulleita.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
www.sarisarkomaa.fi

 

Julkaistu Kommentoi Sarkomaa: Ilman lisäkannusteita sote-uudistus vaarassa flopata

tiedote 14. 10.2014
julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa lausunnolla olevaan sote-lakiin tekijöitä, jotka kirittävät valitsemaan tehokkaimmat tavat tuottaa laadukkaita palveluja.

"Päivänselvää on, että vaikuttavia lisäkannusteita tarvitaan, sillä ilman niitä koko uudistus on vaarassa flopata. Lisäkannusteita saadaan ihmisten valinnanvapaudesta ja läpinäkyvästä tiedosta. Uudistuksessa olisi viisasta valjastaa ihmisten valinnanvapaus muutosvoimaksi, jotta tavoite paremmista ja ihmislähtöisistä palveluista toteutuisi. Ja jotta samalla rahalla saisimme tulevaisuudessa enemmän", kansanedustaja toteaa.

"Aito valinnanvapaus toteutuu, kun palveluntuottajat voivat tasaveroisesti toimia. Mukana on oltava julkinen sektori, yritykset ja järjestöt. Kilpailu lisäisi palvelujen laatua ja pitäisi kustannuksia kurissa ”, Sarkomaa linjaa.

Monituottajamallissa julkinen ja yksityinen toimivat rinnakkain reilussa kilpailussa ja samoin pelisäännöin ihmisten parhaaksi. Toimintaympäristön tulisi olla sellainen, että suomalaiset mikro- ja pk-yritykset voivat osallistua tasavertaisesti julkisen sektorin rinnalla hyvinvointipalveluiden tuottamiseen.

”Palvelusetelin käyttömahdollisuus on nyt kirjattuna lakiluonnokseen. Tämä on positiivinen asia valinnanvapaudelle. Suurempia mahdollisuuksia valinnanvapauteen kuitenkin tarvitaan.”

Sarkomaan mielestä raha seuraa ihmistä -malli toisi parhaalla mahdollisella tavalla lisää valinnanvapautta. ”Valinnanvapautta on laajennettava terveydenhuollossa mutta myös muissa palveluissa, kuten esimerkiksi vanhustenhuollossa, vammaispalveluissa ja kuntoutuksessa.” Mallissa ihminen valitsee ja raha seuraa valinnan mukana samalla tavalla oli kyseessä sitten julkinen, kolmas sektori tai yritys palvelun tuottajana.

Sarkomaan mukaan läpinäkyvät palvelun saatavuutta, laatua ja kustannuksia koskevat tiedot ovat puutteellisia. "Huolestuttavaa on, että tällä hetkellä päättäjät joutuvat tekemään päätöksiä pussi päässä", edustaja sanoo ja kirittää toimia, joilla aikaansaadaan palveluiden tuottamistiedot läpinäkyviksi ja avoimiksi. Tiedoista hyötyisivät kaikki – niin valintoja tekevät ihmiset, sote-alan ammattilaiset, päätöksentekijät kuin veronmaksajat.

 
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
puh. 050 5113033

 

Julkaistu Kommentoi Painopiste ihmisten auttamiseen ajoissa

Tuen antaminen sitä tarvitseville on varhaisessa vaiheessa paitsi inhimillisempää ja vaikuttavampaa, myös paljon edullisempaa kuin kasaantuneiden ongelmien korjaaminen. Ajoissa auttaminen ja ongelmien ennaltaehkäisy onkin eduskunnan käsittelyyn juuri tulleen uuden sosiaalihuoltolakiesityksen päätavoite. Lain tavoite on vahvistaa ihmisten yhdenvertaisuutta ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

On ilahduttavaa, että suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin. Huoli onkin niistä lapsista, jotka voivat huonosti ja joita yrityksistä huolimatta ei apu saavuta. Meidän on aiheellista pohtia, missä olemme menneet tukijärjestelmiemme rakentamisessa vikaan.

Ensinnäkin vanhempien ja vanhemmuuden tukemisen merkitystä ei ymmärretä riittävästi. Usein yritetään auttaa lasta tai aikuista yksin. Esimerkiksi hoidetaan aikuista päihdeongelmissa ja unohdetaan, että hän on isä tai äiti. Toiseksi apua ja tukea saa liian usein liian myöhään. Lainsäädännöllä ja eri ohjelmilla on pyritty ehkäisevien toimien vahvistamiseen. Silti raskaat toimet, kuten huostaanotot, lisääntyvät.

Kolmanneksi tiedämme, että yksi pysyvä aikuissuhde kannattelee lasta. Silti tämä jää liian monen lapsen osalta toteutumatta. Lapsen kohtaaminen ja kuuleminen jää liian usein viranomaisyhteistyön ja lähetekulttuurin jalkoihin. Lapsia pompotetaan palvelusta ja viranomaiselta toiselle, ilman että joku todella pysähtyisi kuuntelemaan ja auttamaan.

Näiden kompastuskivien yli pääsemiseksi on uuden sosiaalihuoltolain tarkoitus pureutua.

Perheiden auttamisen kannalta aivan ratkaiseva kysymys, että hallitusohjelman kirjaus kotipalveluiden ja matalan kynnyksen palveluiden kehittämisestä ja lisäämisestä toteutetaan. Avuntarve on usein konkreettista apua arjen asioissa kotona; ei loputtomia keskusteluja ja lähetteitä asiantuntijalta toiselle.

On todella tervetullutta, että lakiesityksen mukaan lapsiperheille taataan oikeus saada kotipalvelua silloin kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tällainen voi olla tilanne esimerkiksi silloin, kun yksinhuoltajan sairauden vuoksi hän ei itse kykene lapsistaan huolehtimaan ilman apua. On karu totuus, että joissakin kunnissa esimerkiksi syöpään sairastuneelle yksinhuoltajaäidille tarjotaan kotiavun sijaan lasten huostaanottoa. Vihdoin saimme lain, joka mahdollistaa perheille niiden tarvitseman tuen ja palvelut ilman että perheeltä edellytetään lastensuojelun asiakkuutta.

Julkisen ja yksityisen sektorin sekä järjestöjen yhteistyö sosiaalihuoltopalveluiden kehittämisessä on tärkeää.

Yksityinen sektori tuottaa kolmasosan palveluista ja kolmannella sektorilla on paljon osaamista ja innovaatioita. Tärkeää olisikin saada hyvät käytännöt käyttöön koko maassa ihmisten parhaaksi.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

Julkaistu Kommentoi Vierailulla Riistavuoren palvelukeskuksessa

Haagalainen, lokakuu 2014

Vierailin johtamani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston kanssa Riistavuoren monipuolisessa vanhuspalvelukeskuksessa. Valitsin Riistavuoren vierailukohteeksi, koska se on laadultaan Suomen huippua ja monessa asiassa edelläkävijä. Vaikka palvelukeskuksen toiminta on minulle tuttua, halusin näyttää sen jaostoni kaikille kansanedustajille.

Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutuminen ovat avainasemassa. Riistavuoressa ihminen on itse oman hoitonsa keskeinen voimavara ja omatoimisuutta tuetaan. Makuullaolo ja liikkumattomuus vievät voimat terveeltäkin ja siksi ikäihmisten liikkuminen on elintärkeää.

Johtamani jaosto on ollut aktiivinen vaikuttava vanhuspalvelulain säätämisessä ja sen toimeenpanon seuraamisessa. Edus­kun­nassa edel­lytimme, et­tä hal­li­tus seu­raa ja ar­vioi lain ta­voit­tei­den to­teu­tu­mis­ta ja vai­ku­tus­ta. Jaosto on lausunut, että van­hus­pal­ve­lu­lain seu­ran­ta­kri­tee­reissä on vahvasti lii­kun­ta ja oi­kea-ai­kai­nen kun­tou­tus.

Ikä­ih­mis­ten riit­tä­vä päi­vit­täi­nen lii­kun­ta, oi­kea-ai­kai­nen kun­tou­tus se­kä kun­tout­ta­va työ­ote van­hus­ten hoi­vas­sa tukevat hyvää arkea ja toimintakykyä sekä elämän laatua. Makuuttava hoito vie voimat terveeltäkin. Sanonta vierivä kivi ei sammaloidu on oikein osuva, kun puhutaan ihmisten liikunnasta.

Kävimme tutustumassa myös Riistavuoren palvelukeskuksen kuntosaliin, jossa on helppo innostua harjoittelusta. Sen takaavat laadukkaat laitteet ja iloinen tunnelma sekä asiantunteva ohjaus. Sekä keskuksessa asuvat asiakkaat että lähiympäristön kuntosalikävijät ovat ihastuneet helppokäyttöisiin laitteisiin. Kuntoharjoittelu auttaa asiakkaita selviytymään omatoimisesti arjen askareista. Pääsääntöisesti kaikki innostuvat harjoittelusta, kun pieni alku-ujous on voitettu. Suosittelen palvelua lämpimästi kaikille.

Kiitän Riistavuoren henkilöstöä ja asiakkaita jaostomme puolesta asiantuntevasta esittelystä!

Haagan markkinoilta vielä terveiset. Sää suosi jokavuotista tapahtumaa ja oli ilo olla jälleen mukana. Kiitos kaikille tapaamaan tulleille! Sain paljon terveisiä eduskuntatyöhön. Koulutusasiat ja ikäihmisten palvelut sekä huoli työttömyydestä olivat vahvimmin agendalla, kun kävin keskusteluja ihmisten kanssa. Myös pääministeri Stubbille lähetettiin paljon terveisiä ja olen ne hänelle toimittanut.

Vastaanotan mielelläni palautetta Haagan ja Helsingin asioista. Kirjoitan kuukausittain kirjeen, jossa käsittelen Helsingin ja eduskunnan ajankohtaisia asioita. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun yhteyttä sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai puh. (09) 432 3033.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

www.sarisarkomaa.fi