Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu Kommentoi Kokoomuksen Sarkomaa: Lapsivähennyksestä tukea myös keskituloisille perheille

Lehdistötiedote 29.8.2014
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee Stubbin hallituksen päätöksestä ulottaa lapsivähennys koskemaan myös keskituloisia palkansaajaperheitä. Hallituksen päätöksen mukaisesti lapsivähennys ulotetaan täysimääräisesti 3000 euron kuukausituloihin asti. Vähennys pienenee liukuvasti 3500 euron kuukausituloihin saakka.

”Pidän tärkeänä, että vähennys kattaa laajasti lapsiperheet. On oikeudenmukaista, että lapsilisäleikkauksia korvataan sekä pieni- että keskituloisille. Varsinkin pääkaupunkiseudulla pieni- ja keskituloiset palkansaajat ja perheet kipuilevat jo nyt korkeiden asumis- ja elinkustannusten kanssa”, painottaa Sarkomaa.

Sarkomaan mielestä lapsivähennyksen valmistelussa on varmistettava, ettei hyvää tarkoittavalla uudistuksella lisätä kannustinloukkuja työtä tekeville suomalaisille. Sarkomaa painottaa, että työn verotuksen, lapsivähennyksen ja tulonsiirtojen pitää yhdessä kannustaa työntekoon eikä päinvastoin.

Sarkomaa kannustaa hallitusta turvaamaan tavallisten palkansaajien hyvä arki. Sarkomaa painottaa, että perheet tarvitsevat ennen kaikkea laadukkaita palveluita arkensa tueksi. Sarkomaa pitää tärkeänä, että hallitus hylkäsi oppivelvollisuuden pidentämistavoitteen ja sen sijaan lisäsi määrärahoja perusopetukseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn budjettiriihessä.

”On välttämätöntä, että vaikeasta taloudellisesta ajasta huolimatta perheiden toimeentulo ja palvelut nostetaan keskiöön. Uuden varhaiskasvatuslain valmistelu ja perusopetuksen laatu on nyt nostettava yhdeksi painopisteeksi”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa p.050 511 3033

Julkaistu Kommentoi Elokuun kuukausikirje

Sari Sarkomaan eduskuntaterveiset

elokuu 2014

Tervehdys eduskunnasta!
Helteinen kesä on takana ja edessä on politiikan kuuma syksy. Heinäkuun aurinkoisen kesäloman jälkeen on työt täydessä käynnissä. Elokuu on ollut kiivasta valmistautumista eduskuntakauden loppukiriin ja budjettivääntöihin. Eduskunnan syysistuntokausi starttaa 2.9. pääministerin ilmoituksella Ukrainan tilanteesta.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on ollut koko kesän politiikan keskiössä. Kuulimme viime viikolla ulkoasiainvaliokunnassa pääministeriä ja ulkoministeriä ajankohtaisesta tilanteesta. Ensi viikolla käymme tilannetta läpi tasavallan presidentti Niinistön kanssa Mäntyniemessä. Suomen on osaltaan tehtävä kaikkensa, että saamme kärjistyneen tilanteen rauhoitettua. Oman osansa politiikan keskusteluun tuovat myös Venäjän asettamat pakotteet ja niiden muodostamat haasteet suomalaisille yrityksille ja taloudellemme.

Vaikka tämän eduskuntakauden monet isot uudistukset ovat vielä työn alla, on myös valmistautuminen eduskuntavaaleihin aloitettu. Olen motivoitunut ja innostunut jatkamaan kansanedustajan työtä ensin eduskuntakaudella. Vaikeat ajat vaativat taitoa, osaamista ja vahvaa tahtoa tehdä yhteisistä asioistamme parempia. Olisin ilahtunut, jos tulisit tuekseni ensi kevään vaaleihin. Olethan yhteydessä vaikka sähköpostitse, jos innostut lähtemään mukaan!

Olen hieman uudistanut nettisivujani. Sivuiltani pystyy nyt entistä helpommin jakamaan kirjoituksiani ja tiedotteitani esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Se on hyvä tapa viedä eteenpäin eduskunnassa tekemääni työtä ja ajatuksia. Syksyn alusta olen myös Instagramissa. Voit seurata minua siellä sekä Twitterissä nimimerkillä @sarisarkomaa. Ja käythän tykkäämässä myös Facebookissa poliitikkosivustani!

Kuukausikirjelistalle saa pyytää kaverin mukaan. Kirjeen saa nettisivujeni kautta tai olemalla minuun muuten yhteydessä.

Tulen mielelläni puhumaan erilaisiin tilaisuuksiin ja vastaanotan vieraita eduskunnassa. Otan mieluusti myös vastaan ajatuksia ja palautetta Helsingin ja koko Suomen asioista.

Helsinki-kierrokseni jatkuvat. Tässä kirjeessä on tapahtumia, joissa olen tulevina viikkoina tavattavissa.

SAVE THE DATE:

Perinteiset Sarin syyskahvit ovat tiistaina 14.10. klo 17.15 eduskunnassa. Ilmoittautumisohjeet lähempänä ajankohtaa mutta merkitsethän päivän jo kalenteriisi. Ota ystäväsikin mukaan!

Tervetuloa tapaamaan minua myös eduskunnan avoimien ovien päivään ma 15.9. klo 14.00-18.30. Olen mukana avoimien ovien päivässä klo 14.30- 16.00.

Järjestän saattohoitoa käsittelevän keskustelutilaisuuden eduskunnan kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3) to 9.10. klo 12-13.30. Tilaisuudessa esitellään saattohoitoa käsittelevä tutkimusraportti ja keskustellaan saattohoidon tulevaisuudesta ja kehittämisestä. Raportin ovat laatineet 2012 saattohoidon asiantuntijoiksi valmistuneet sairaanhoitajat ja sen julkaisijat ovat Sairaanhoitajaliitto, Suomen Palliatiivisen hoidon yhdistys sekä Fioca Oy.

Tervetuloa tapaamaan!

 

Helsingin Venetsialaiset 30.8.
Kahvila Kampelan pihapiirissä (Uutelantie 1)
Olen tavattavissa Kokoomuksen teltalla klo 16-17.

Midnight Run –juoksutapahtuma, 30.8.
Olen juoksemassa, tervetuloa mukaan kannustusjoukkoihin!

Lauttasaari-päivä 6.9.
Lauttasaaripäivässä mukana klo 10-14 Lauttasaaren Kokoomus sekä Kansallisen Lastenliiton Helsingin piiri. Tervetuloa hakemaan teltalta ilmapalloja ja muuta mukavaa! Olen paikalla tavattavissa klo 11.45-12.45.

Haagan markkinat 6.9.
Haagan Markkinat klo 10-13 Haagan torilla. Länsi-Helsingin Kokoomus esittelee kokoomuksen toimintaa. Olen tavattavissa klo 10.15-11.15.

Herttoniemen kyläjuhlat 7.9.
Herttoniemen kyläjuhlilla ohjelmaa koko perheelle klo 10-13! Mukana myös Herttoniemen Kokoomus. Olen tavattavissa klo 11-12.

Silakkamarkkinat 5.10.
Olen tavattavissa klo 11.30-12.30.

 

terveisin,

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
www.sarisarkomaa.fi
050 511 3033

 
Jos osoitteesi muuttuu tai luet kirjeen jatkossa mieluummin sähköpostina, olethan yhteydessä avustajaani Laura Heinoseen, laura.heinonen@eduskunta.fi tai puh. 050 547 0818.

Julkaistu Kommentoi Sarkomaa: Alkoholilain normienpurkutalkoita ei saa kuopata!

tiedote 14.8.2014

julkaisuvapaa

 
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii hallitusta purkamaan alkoholilaissa olevia aikansa eläneitä normeja. Kansanedustajan mielestä ravintola-alan ja koko Suomen painiessa talousvaikeuksien kanssa Suomella ei ole varaa ylläpitää turhia pykäliä, joilla ei juurikaan ole merkitystä alkoholin kulutukseen tai sen aiheuttamiin haittoihin ja jotka vain lannistavat yrittäjiä ja jarruttavat työpaikkojen syntyä ja hankaloittavat ihmisten arkea.

Sarkomaan mielestä alkoholilain kokonaisuudistuksen siirtäminen seuraavalle vaalikaudelle ei saa tarkoittaa sitä, että hallituksen lupaama norminpurku kuopattaisiin alkoholilainsäädännön saralla.

”Tosiasia on, että norminpurkutalkoot ovat edenneet löperösti ja nyt on loppukirin paikka. Jarruttelun sijaan on nyt laitettava hanaa norminpurkuun”, Sarkomaa toteaa.

Esimerkiksi Sarkomaa nostaa sen, että ravintoloilla ei voi olla yhteisiä anniskelualueita. Ravintolakohtaisten anniskelualueiden tiukat rajat ovat aiheuttaneet hämmennystä esimerkiksi Helsingin Hietalahden kauppahallissa, jossa eri ravintoloista alkoholia ja ruokaa tilaavat eivät voi istua samoissa pöydissä.

Samaten Sarkomaa muuttaisi pikimmiten pienpanimoiden suoramyyntioikeuksia, jotta pienpanimot voisivat harjoittaa suoramyyntiä ilman elintarvikekylkiäisiä. Tällä hetkellä alle 4,7 %til. alkoholia sisältävien juomien suoramyynti pienpanimoista on mahdollista ainoastaan perustamalla panimon yhteyteen elintarvikekioski.

”Niin sanotusta kioskikikkailusta on päästävä eroon. Esimerkiksi makkaran myyminen oluen kylkiäisenä ei ole tätä päivää eikä yhdenkään pienpanimon alkuperäinen tarkoitus ole varmastikaan ollut elintarvikkeiden myyminen”, kansanedustaja toteaa.

Sarkomaa uudistaisi myös alkoholilain tiukat vaatimukset koskien anniskelupaikan vastaavaa hoitajaa ja tämän kelpoisuusvaatimuksia. ”Esimerkiksi vaateet vastaavan hoitajan työkokemuksen määrästä eivät ole tarkoituksenmukaisia”, kansanedustaja sanoo.

”Hallitus on luvannut turhien normien purun olevan yksi sen kärkiteemoista – on kestämätöntä, jos tiedossa olevia yritysten hallinnollista taakkaa lisääviä aikansa eläneitä ja kaupunkilaisjärjen vastaisia säädöksiä ei pureta myös alkoholilainsäädännön osalta”, Sarkomaa linjaa.
Lisätiedot:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Julkaistu Kommentoi Sarkomaa: Vanhemmat ryhdistämään kouluruuan syömistä

tiedote 12.8.2014
julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa koululaisten vanhempia ryhdistämään lasten kouluruokailua. Sarkomaa muistuttaa, että Opetushallituksen tutkimusten mukaan Etelä-Suomessa vain 46 prosenttia 7-9 luokkalaisista syö päivittäin kouluruuan.

”Lapsiemme hyvinvoinnin, ravitsemuksen ja oppimisen kannalta on olennaista, että jokainen lapsi syö terveellisen aterian koulussa. Ilman meidän vanhempien ryhtiliikettä sekä nykyistä parempaa kodin ja koulun yhteistyötä tämä tavoite ei toteudu”, kansanedustaja toteaa.

Vanhempien tehtävänä ja päävastuulla on kertoa lapsille, miksi koululounas on tärkeää syödä joka päivä ja että ruoka on todella syötävä. Kouluruuan pitäisi antaa 1/3 lapsen päivittäisestä ravintosisällöstä. ”Lapsen jaksamisen kannalta ja monesti myös koko kouluyhteisön kannalta seuraukset ovat ikävät, mikäli koululounas jää väliin. Nälkäinen lapsi ei opi, eikä jaksa keskittyä”, Sarkomaa muistuttaa.

Moni lapsi syö terveellisen kouluruuan sijaan makeisia ja juo sokerisia virvoitusjuomia, joita pahimmassa tapauksessa voi ostaa suoraan koulusta automaatista. Monen koulun käytävällä tikittääkin kansanterveydellinen aikapommi. Epäterveellinen, energiapitoinen ruokavalio yhdistettynä liikkumattomuuteen aiheuttaa monenlaisia terveysongelmia yhä nuoremmille.

”Mitä vaikeammat taloudelliset ajat, sitä tärkeämpää on pitää perusasiat kunnossa. Kouluruuan mielekkyyden eteen tehtyä sitkeää työtä eikä kouluruuan tasoa ole varaa vaarantaa. Riskinä on, että yhä useampi lapsi jättäisi koululounaan syömättä. Jokainen meistä tietää, mitä se merkitsisi ja maksaisi myöhemmin esimerkiksi erilaisten terveyshaittojen muodossa”, Sarkomaa alleviivaa.

Asian tärkeyttä korostaa se tosiasia, että yhä useammalle lapselle kouluruokailu on päivän ainoa mahdollisuus syödä lämmin ateria. ”Suomalainen innovaatio, maksuton kouluruoka, on ollut ylpeydenaiheemme jo yli 60 vuotta. Jos kouluruokaa ei olisi, pitäisi se nyt keksiä. Niin tehokas täsmäkeino se on edistämään paitsi lasten hyvinvointia ja oppimista että myös kaventamaan terveyseroja. Olennaista on oivaltaa, ettei kouluruoka auta, jos lapsi ei sitä syö”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
+358 50 5113033

Julkaistu Kommentoi Liikkumalla ennaltaehkäiset muistisairauksia

julkaistu Munkin Seudussa 7.8.2014

Istuva elämäntapamme on monin tavoin myrkkyä keholle ja mielelle. Tuore brittitutkimus Cambridgen yliopistosta totesi useissa tutkimuksissa esille tulleen tuloksen, että Alzheimerin taudin puhkeamiseen liittyy vahvasti liikunnan puute ja liikalihavuus.

Ihminen on luotu liikkumaan. Päivittäinen liikunta edistää terveyttämme ja toimintakykyämme. Liikunta pienentää riskiä sairastua erityisesti keski-iän sydän- ja verisuonitauteihin ja niiden aiheuttamien riskitekijöiden vaikutusta muistisairauksiin myöhemmin elämässä. Liikunta parantaa verenkiertoa aivoissa ja vaikuttaa positiivisesti hermojärjestelmään. Liikkuja myös nukkuu yönsä paremmin ja edistää näin aivoterveyttään.

Tutkimukset osoittavat myös vakavan tosiasian, että valtaosa kaikenikäisistä suomalaisista päiväkoti-ikäisestä ikäihmisiin liikkuu liian vähän. Kansanterveyden ja jokaisen suomalaisen elämänlaadun vuoksi ja myös kansantalouden kestävyyden kannalta on välttämätöntä edistää arkipäivän liikuntaa kaikin tavoin. UKK-instituutin liikuntasuositusten mukaan terveiden aikuisten ja yli 65-vuotiaiden tulisi harjoittaa kestävyysliikuntaa useana päivänä viikossa yhteensä vähintään noin parin tunnin verran. Lisäksi tulisi harjoittaa lihaskuntoa ja liikehallintaa ainakin kahdesti viikossa. Arjesta löytyy monia keinoja liikunnan lisäämiseen, kuten työmatkojen kävely ja portaiden nousu hissin sijasta.

Säännöllinen liikunta auttaa myös jo sairastunutta henkilöä. Muistisairas voi liikunnan avulla purkaa toiminnallisuuttaan ja rytmittää päiväänsä. Kotona arjen askareista selviytyminen helpottuu ja omaishoitajan työ kevenee, jos muistisairas pitää yllä peruskuntoaan ja pystyy liikkumaan itsenäisemmin.

Väestön ikääntyessä muistisairaiden määrä kasvaa. Suomessa muistisairaita on Muistiliiton mukaan lähes 130 000. WHO:n mukaan muistisairaiden määrän voidaan odottaa kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Muistisairas henkilö tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja apua pitkäksi aikaa. Muistisairaudet ovat määrältään mittava ja kallis sairausryhmä. Muistisairauksien hoidon kokonaiskustannukset yhteiskunnallisesti ovat noin miljardi euroa.

Säästöpaineiden kanssa kamppailevien kuntien ja kuntayhtymien sekä tulevien sote-alueiden on viisasta osana sote-uudistusta löytää toimivimmat tavat terveydenedistämiseen. Myös valtiovallan on oltava tässä nykyistä aktiivisempi ja innovatiivisempi. Liikunnan edistäminen on viisas tapa vähentää palveluiden käyttöä, pidentää työuria, edistää koko väestön toimintakykyä ja vähentää terveyseroja. Samalla hillitsemme julkisten menojen kasvua ja mikä olennaisinta, parannamme ihmisten elämänlaatua.

Kaikessa päätöksenteossa on arvioitava vaikutukset, jotka edistävät liikuntaa kaikenikäisten ja –kuntoisten parissa. Tässä korostuu myös kuntapäättäjien rooli: harrastuspaikkoja ja -.mahdollisuuksia tulee lisätä. Erityisesti ikääntyneiden ja muistisairaiden liikuntaan pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Senioriliikunta maksaa itsensä takaisin. Seniorikuntosali on kunnassa kannattava investointi. Joka kuntaan tulisi saada ikäihmisten liikuntakaveritoiminta yhteistyöllä seurakuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Näin liikuntaa saa vapaaehtoinen ja yksin asuva vanhus, joka ei ilman kaveria liikkuisi.

Tärkeää on merkittävästi lisätä terveydenhuollon henkilöstön antaman liikuntaneuvonnan määrää ja myös liikuntareseptin käyttöä. Liikuntareseptejä voidaan käyttää niin ennaltaehkäisevästi kuin sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa. Oikea-aikainen kuntoutus on tärkeä osa liikunnallisen elämäntavan edistämistä ja ylläpitämistä.

Olennaista on myös huolehtia kolmannen sektorin edellytyksistä liikuttaa suomalaisia; järjestöissä ja urheiluseuroissa tehdään tärkeää työtä kansalaisten hyvinvoinnin eteen. Tätä työtä emme saa vaikeuttaa liiallisella sääntelyllä tai byrokratiataakalla. Uudessa liikuntalaissa on keskeisenä tavoitteena kehittää liikuntaa edistävien järjestöjen valtionavustusten piiriin hyväksymisen ja valtionavustusten saamisen perusteita. Liikkuvamman ja terveyttä edistävän Suomen rakentamiseen tarvitaan julkisen ja kolmannen sektorin sekä yritysten hyvää yhteistyötä.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
Muistiliiton varapuheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu Kommentoi Sinilevä paljastaa Itämeren hädän

Sinilevä oli kesäloman sitkeä seuralainen. Pahimmillaan oli kuin hernekeitossa purjehtisi. Levättömän uimapaikan löytäminen lilluvien lauttojen vallatessa merta oli vaivalloista ja lähes mahdotonta.

Helteellä sinilevä harmitutti ja huolestutti. Levälautat ovat paljastava ja haiseva muistutus Itämeren tilasta. Vaikka tutkimukset osoittavat kotimeremme kuormituksen vähentyneen, on Itämeri edelleen saastuneimpia merialueita. Maailman suurimman murtovesialtaan herkkä ekosysteemi on pahasti häiriintynyt. Suomenlahden tilanne on erityisen heikko.

Sinilevät ovat mikroskooppisia sienibakteereja, jotka toimivat levien kaltaisesti. Ne viihtyvät parhaiten lämpimissä ja ravintorikkaissa vesissä. Osa levistä on myrkyllisiä. Levät lisääntyvät kun vesistö rehevöityy. Rehevöitymistä aiheuttavat ravinteiden määrän lisääntyminen, jonka seurauksena vesi muuttuu sameammaksi, rannat limoittuvat ja kasvillisuus lisääntyy.

Ravinteet ovat tyypillisesti typpeä ja fosforia, jotka kulkeutuvat vesistöön esimerkiksi teollisuuden päästöistä, jätevesipuhdistamoista, merenkulusta ja maatalouden seurauksena. Tutkimustulosten mukaan noin puolet typestä ja fosforista on peräisin juuri maataloudesta.

Meren tilaan vaikuttaminen on pitkäkestoista eikä nopeita keinoja ole olemassa. Vaikka fosforikuormitus Itämereen on vähentynyt, on meren hapettomissa syvänteissä tonneittain varastoitunutta leville käyttökelpoista fosforia.

Harvasta ympäristökysymyksestä on niin suuri yksimielisyys kuin Itämeren rehevöitymisestä. Itämeren suojelemiseksi on lukemattomia hankkeita ja toimijoita. Olennaista on kysyä, ovatko tehdyt toimet antaneet parhaan ympäristöhyödyn ja onko rahan kohdentaminen tehokasta? Itämeren pelastamisessa onnistuminen edellyttää kustannustehokkaita toimia, joita on tehtävä viivytyksettä.

Itämeren puhtaus on tärkeä asia koko Itämeren alueen hyvinvoinnille ja talousalueen menestykselle. Yhteistyö yli rajojen on välttämätöntä, sillä meri on yhteinen ja päästöt eivät kunnioita jäsenvaltioiden rajoja. Viisainta on yhdessä etsiä kustannustehokkaimmat tavat kuormituksen vähentämiseen. John Nurmisen säätiö on näyttänyt toiminnallaan loistava esimerkkiä: suojelutoimia kohdentamalla saadaan vähemmällä enemmän. Ja juuri sitä Itämeri tarvitsee pelastuakseen.

Hyvä ja toivoa antava uutinen on, että kansainvälisellä yhteistyöllä on saatu aikaan huomattavia parannuksia. Esimerkiksi Suomenlahden fosforikuormitusta on kevennetty Pietarin alueen tehostetun jäteveden puhdistuksen avulla. Tämä näkyy veden kirkastumisena ainakin itäisessä osassa Itämerta. Näkyvät tulokset innostavat ja osoittavat, että Itämeren pelastaminen on mahdollista.

Vessavesien puhdistamisessa on mahdollista saada aikaan nopeasti tuloksia. Sen sijaan maatalouden päästöjen kuriin saaminen on monimutkaisempaa mutta siinäkin on sitkeästi etsittävä vaikuttavia keinoja. Ensi vuonna käyttöön tuleva maatalouden ympäristötuki on aiempaa parempi mutta ei valitettavasti vieläkään kohdenna tukea vesiensuojelun kannalta tehokkaimmalla tavalla. Kun iso osa päästöistä tulee noin 20 prosentista peltoalaa olisi myös suojelutoimet kohdennettava samassa suhteessa.

Oikea, Itämeren olosuhteet huomioonottava tutkimustieto on välttämätöntä haavoittuvan meren suojelulle. Monitieteinen ja paras saatavilla oleva tutkimustieto on saatava mahdollisimman laajasti käyttöön Itämeren eteen tehtävien poliittisten päätösten pohjaksi. Suomen Akatemia on ollut kiitettävästi edistämässä hyvien keinojen löytämistä tiedeyhteisön ja hallinnon välisen tiedonkulun ja vuoropuhelun edistämiseen. Suuria odotuksia on Itämeren maiden ja EU:n yhteisen Itämeri-tutkimusohjelman (BONUS) tuloksille.

Hallituksen ja koko eduskunnan velvollisuus on pitää vahva ja vaikuttava ote Itämeren pelastamistyöhön.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu Kommentoi Sarkomaa: Budjettiriihestä potkua opettajankoulutuksen kehittämiseen

Tiedote 31.7.

julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaan mielestä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen osuu naulan kantaan ehdottaessaan opettajankoulutuksen kansallista kehittämisohjelmaa.

Sarkomaa ehdottaa, että hallitus tekee asiasta päätökset syksyn budjettiriihessä. Kansanedustaja muistuttaa, että pääministeri Stubbin (kok) hallitusohjelmassa on luvattu vahvistaa toimia, joilla parannetaan perusopetuksen laatua ja pysäytetään havaittu oppimistulosten lasku. Hallitus on sitoutunut sopimaan konkreettisista toimista syksyn budjettiriihessä. Sarkomaan mielestä opettajankoulutuksen kehittämiseen tähtäävät toimet sopivat kuin nenä päähän osaksi tätä kokonaisuutta.

”Maailman parhaita opettajia ei voida pitää itsestäänselvyytenä vaan opettajankoulutusta on jatkuvasti kehitettävä. Nyt on oikea aika ottaa siinä ratkaiseva askel. Mikä olisikaan Suomen kannalta viisaampaa kuin huolehtia opettajiemme osaamisesta?”, Sarkomaa kysyy.

Edustaja painottaa Luukkaisen tavoin tarvetta päivittää opettajien tieto- ja viestintäteknologian opetustaidot. Myös valmiuksia kohdata ja opettaa moninaisia ja monikulttuurisia oppilasryhmiä on lisättävä.

Sarkomaa on vakavasti huolissaan hallituksen kaavailuista osana rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa leikata 42 me OKM:n hallinnonalalta kelpoisuuksia väljentämällä: ”Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa esitimme aiheesta vahvan huolen kirjaamalla kehysmietintöön:” Valiokunta kantaa myös vakavaa huolta opetta­jien kelpoisuusvaatimusten väljentämisen vai­kutuksesta opetuksen laatuun”, Sarkomaa muistuttaa.

Kansanedustaja korostaa valiokunnan kirjanneen mietintöön vaateen myös koulutuksen laadusta: "Valiokunta pitää sik­si välttämättömänä, että hallitus arvioi meneillään olevien uudistus­ten vaikutukset perusteellisesti ennen hallituk­sen esitysten antamista tai muiden päätösten te­koa. Tarvittaessa on myös oltava valmiutta luo­pua suunnitelluista uudistuksista tai muuttaa nii­den sisältöä, mikäli niillä arvioidaan olevan merkittäviä haittavaikutuksia koulutuksen laa­tuun tai koulutukselliseen tasa-arvoon.”

Sarkomaan mielestä hallituksen on syytä selkeästi sitoutua opettajien koulutustasosta ja pätevyyksistä kiinnipitämiseen. ”Suomen menestys on ollut se, että meillä on korkeasti koulutut opettajat ja tästä meillä ei ole varaa tinkiä”, kansanedustaja varoittaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 50 5113033

Julkaistu Kommentoi Liikkumalla ennaltaehkäiset muistisairauksia

Istuva elämäntapamme on monin tavoin myrkkyä keholle ja mielelle. Tuore brittitutkimus Cambridgen yliopistosta totesi useissa tutkimuksissa esille tulleen tuloksen, että Alzheimerin taudin puhkeamiseen liittyy vahvasti liikunnan puute ja liikalihavuus.

Ihminen on luotu liikkumaan. Päivittäinen liikunta edistää terveyttämme ja toimintakykyämme. Liikunta pienentää riskiä sairastua erityisesti keski-iän sydän- ja verisuonitauteihin ja niiden aiheuttamien riskitekijöiden vaikutusta muistisairauksiin myöhemmin elämässä. Liikunta parantaa verenkiertoa aivoissa ja vaikuttaa positiivisesti hermojärjestelmään. Liikkuja myös nukkuu yönsä paremmin ja edistää näin aivoterveyttään.

Tutkimukset osoittavat myös vakavan tosiasian, että valtaosa kaikenikäisistä suomalaisista päiväkoti-ikäisestä ikäihmisiin liikkuu liian vähän. Kansanterveyden ja jokaisen suomalaisen elämänlaadun vuoksi ja myös kansantalouden kestävyyden kannalta on välttämätöntä edistää arkipäivän liikuntaa kaikin tavoin. UKK-instituutin liikuntasuositusten mukaan terveiden aikuisten ja yli 65-vuotiaiden tulisi harjoittaa kestävyysliikuntaa useana päivänä viikossa yhteensä vähintään noin parin tunnin verran. Lisäksi tulisi harjoittaa lihaskuntoa ja liikehallintaa ainakin kahdesti viikossa. Arjesta löytyy monia keinoja liikunnan lisäämiseen, kuten työmatkojen kävely ja portaiden nousu hissin sijasta.

Säännöllinen liikunta auttaa myös jo sairastunutta henkilöä. Muistisairas voi liikunnan avulla purkaa toiminnallisuuttaan ja rytmittää päiväänsä. Kotona arjen askareista selviytyminen helpottuu ja omaishoitajan työ kevenee, jos muistisairas pitää yllä peruskuntoaan ja pystyy liikkumaan itsenäisemmin.

Väestön ikääntyessä muistisairaiden määrä kasvaa. Suomessa muistisairaita on Muistiliiton mukaan lähes 130 000. WHO:n mukaan muistisairaiden määrän voidaan odottaa kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Muistisairas henkilö tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja apua pitkäksi aikaa. Muistisairaudet ovat määrältään mittava ja kallis sairausryhmä. Muistisairauksien hoidon kokonaiskustannukset yhteiskunnallisesti ovat noin miljardi euroa.

Säästöpaineiden kanssa kamppailevien kuntien ja kuntayhtymien sekä tulevien sote-alueiden on viisasta osana sote-uudistusta löytää toimivimmat tavat terveydenedistämiseen. Myös valtiovallan on oltava tässä nykyistä aktiivisempi ja innovatiivisempi. Liikunnan edistäminen on viisas tapa vähentää palveluiden käyttöä, pidentää työuria, edistää koko väestön toimintakykyä ja vähentää terveyseroja. Samalla hillitsemme julkisten menojen kasvua ja mikä olennaisinta, parannamme ihmisten elämänlaatua.

Kaikessa päätöksenteossa on arvioitava vaikutukset, jotka edistävät liikuntaa kaikenikäisten ja –kuntoisten parissa. Tässä korostuu myös kuntapäättäjien rooli: harrastuspaikkoja ja -mahdollisuuksia tulee lisätä. Erityisesti ikääntyneiden ja muistisairaiden liikuntaan pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Senioriliikunta maksaa itsensä takaisin. Seniorikuntosali on kunnassa kannattava investointi. Joka kuntaan tulisi saada ikäihmisten liikuntakaveritoiminta yhteistyöllä seurakuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Näin liikuntaa saa vapaaehtoinen ja yksin asuva vanhus, joka ei ilman kaveria liikkuisi.

Tärkeää on merkittävästi lisätä terveydenhuollon henkilöstön antaman liikuntaneuvonnan määrää ja myös liikuntareseptin käyttöä. Liikuntareseptejä voidaan käyttää niin ennaltaehkäisevästi kuin sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa. Oikea-aikainen kuntoutus on tärkeä osa liikunnallisen elämäntavan edistämistä ja ylläpitämistä.

Olennaista on myös huolehtia kolmannen sektorin edellytyksistä liikuttaa suomalaisia; järjestöissä ja urheiluseuroissa tehdään tärkeää työtä kansalaisten hyvinvoinnin eteen. Tätä työtä emme saa vaikeuttaa liiallisella sääntelyllä tai byrokratiataakalla. Uudessa liikuntalaissa on keskeisenä tavoitteena kehittää liikuntaa edistävien järjestöjen valtionavustusten piiriin hyväksymisen ja valtionavustusten saamisen perusteita. Liikkuvamman ja terveyttä edistävän Suomen rakentamiseen tarvitaan julkisen ja kolmannen sektorin sekä yritysten hyvää yhteistyötä.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

Julkaistu

Tiedote 8.7.

julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen Sari Sarkomaa kirittää uutta maa- metsätalousministeri Petteri Orpoa (kok) valmistelemaan keväällä 2016 umpeutuvien " norppa-asetusten" tilalle uusia asetuksia saimaannorpan pelastamiseksi sukupuutolta.

”Saimaannorppa on maailman uhanalaisin hylje. Norppaamme uhkaavat kalanpyydyskuolleisuus, ilmaston lämpeneminen sekä kannan pieni koko ja pirstoutuneisuus. Tehokkainta on puuttua kalanpyydysten aiheuttamaan uhkaan vapaaehtoisin ja lakisääteisin rajoituksin,” Sarkomaa peräänkuuluttaa.

Valtioneuvosto on rajoittanut kalastusta saimaannorppa-alueilla norpan suojelemiseksi kahdella määräaikaisella asetuksella. Nk. kuuttiasetus kieltää kalaverkkojen verkkojen käytön saimaannorpan tärkeimmillä lisääntymisalueilla 15.4. – 30.6. Pyydystyyppiasetus rajoittaa norpalle vaarallisimpien pyydysten käyttöä ja osassa Saimaata ympäri vuoden.

”Keväinen verkkokalastuksen kielto eli nk. kuuttiasetus kattaa tällä hetkellä noin 80 % saimaannorpan lisääntymisalueesta. Heinäkuun aikana verkkokalastus lisääntyy voimakkaasti loma-asuntojen käytön vuoksi. Myös pyydystyyppiasetus on erittäin tehokas tapa ehkäistä sukukypsien norppien kuolemia pyydyksiin mutta uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että asetus kattaa kuitenkin vain noin 55 % aikuisten norppien keskimääräisestä elinalueesta Saimaalla”, edustaja toteaa.

Sarkomaan mielestä saimaannorpan riskiä hukkua kalastuspyydyksiin tulee edelleen pienentää ja kevätrajoitusajan (15.4. – 30.6.) riittävyys pohtia tarkkaan, sillä kuutteja takertuu verkkoihin kevätkauden jälkeenkin. Kansanedustaja tarkastelisi myös nk. pyydystyyppiasetuksen muutostarpeet norpan suojelemiseksi.

Voimassa olevat asetukset umpeutuvat keväällä 2016. ”On ehdottoman tärkeää, että asetusten jatkoon tarvittava valmistelu tapahtuu riittävän ajoissa, jotta uusien asetusten tarvittavat toimenpiteet ehditään tekemään ennen kuin ne astuvat voimaan vuonna 2016. Uuden maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon johdolla on pikaisesti aloitettava kuuttiasetuksen ja pyydystyyppiasetuksen uudistaminen siten, että ne turvaavat saimaannorppakantaa nykyistä paremmin”, Sarkomaa alleviivaa.

Eduskunnan eläinsuojeluryhmä jätti ryhmän puheenjohtaja Anneli Kiljusen johdolla kirjallisen kysymyksen (KK 531/2014 vp) norppakannan turvaamisesta. Edustaja Sarkomaa on yksi kysymyksen allekirjoittajista.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. +358505113033

Julkaistu

Saimaannorppa on maailman uhanalaisin hylje. Norppaamme uhkaavat kalanpyydyskuolleisuus, ilmaston lämpeneminen sekä kannan pieni koko ja pirstoutuneisuus. Välittömän sukupuuton uhan on arvioitu väistyvän, kun kanta saavuttaa noin 400 yksilön koon.

2000-luvulla saimaannorppa on ollut aiempaa ahtaamalla ilmaston lämpenemisen vuoksi. Lämpimien talvien myötä normaalia pienempi elossa selviävien kuuttien määrä uhkaa pysäyttää saimaannorppakannan hitaan kasvun. Uhkatekijöiden yhteisvaikutus voi viedä saimaannorppakannan nopeasti sukupuuttoon, jos niiden syihin ei puututa ripeästi. Tehokkainta on puuttua kalanpyydysten aiheuttamaan uhkaan vapaaehtoisin ja lakisääteisin rajoituksin.

Valtioneuvosto on rajoittanut kalastusta saimaannorppa-alueilla norpan suojelemiseksi kahdella määräaikaisella asetuksella. Nk. kuuttiasetus kieltää kalaverkkojen verkkojen käytön saimaannorpan tärkeimmillä lisääntymisalueilla 15.4 – 30.6. Pyydystyyppiasetus rajoittaa norpalle vaarallisimpien pyydysten käyttöä ja osassa Saimaata ympäri vuoden.

Keväinen verkkokalastuksen kielto nk. kuuttiasetus kattaa tällä hetkellä noin 80 % saimaannorpan lisääntymisalueesta. Heinäkuun aikana verkkokalastus lisääntyy voimakkaasti loma-asuntojen käytön vuoksi. Metsähallituksen tilastojen mukaan esimerkiksi vuosina 2010–13 heinäkuussa hukkuneiden kuutien määrä oli 11.

Pyydystyyppiasetus on erittäin tehokas tapa ehkäistä sukukypsien norppien kuolemia pyydyksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että asetus kattaa vain noin 55 % aikuisten norppien keskimääräisestä elinalueesta Saimaalla.

Saimaannorpan riskiä hukkua kalastuspyydyksiin tulee edelleen pienentää. Voimassa olevat asetukset umpeutuvat keväällä 2016. On ehdottoman tärkeää, että asetuksen jatkoon tarvittava valmistelu tapahtuu riittävän ajoissa, jotta uuden asetuksen tarvittavat toimenpiteet ehditään tekemään ennen kuin se astuu voimaan vuonna 2016.

Nykyisten asetusten pohjana olevan, vuonna 2010 valmistuneen Saimaannorppa ja kalastus – seurantaryhmän muistiossa todetaan, että tulevaisuudessa on seurattava myös sitä, onko kevätrajoitusaika 15.4. – 30.6. riittävä. Kuutteja takertuu verkkoihin kevätkauden jälkeenkin, joskin tähänastisen aineiston perusteella selvästi vähemmän. Voi olla, että saimaannorpan kannan riittävän kasvun turvaamiseksi 2½ kuukauden rajoitusaika ei riitä. Vielä ei myöskään tiedetä sitä, kuinka paljon tehokkaamman keväisen verkkokalastuksen rajoittamisen takia verkkokuolemia siirtyy myöhempään kesään. Myös nk. pyydystyyppiasetuksesta todetaan, että ”muutostarpeita tulee kuitenkin tarkastella muutaman vuoden seurannan perusteella”.

Eduskunnan eläinsuojeluryhmämme on jättänyt ryhmän puheenjohtaja Anneli Kiljusen johdolla kirjallisen kysymyksen (531/2014 vp) norppakannan turvaamisesta. On tärkeää, että uuden maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon johdolla aloitetaan kuuttiasetuksen ja pyydystyyppiasetuksen uudistaminen mahdollisimman pikaisesti siten, että ne turvaavat saimaannorppakantaa nykyistä paremmin.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

www.sarisarkomaa.fi