Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Ti 25.3. klo 18.00-19.30 Munkinseudun päivähoitokeskustelutilaisuus Munkkiniemen Yhteiskoululla, pienessä auditoriossa, (os. Laajalahdentie 21, Helsinki)

Tapahtuma on avoin kaikille ja sen järjestää Munkinseudun Kokoomus. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Ohjelma:

18.00 Tilaisuuden avaus

18.05 Munkinseudun ja Helsingin varhaiskasvatuksen tilanne ja tulossa olevat asiat - johtaja Satu Järvenkallas, varhaiskasvatuslautakunta

18.30 Varhaiskasvatuslain valmistelu ja sen tuomat muutokset - kansanedustaja Sari Sarkomaa

19.00 Alueelliset kehittämistarpeet - keskustelu - moderaattorina Laura Simik, varhaiskasvatuslautakunnan jäsen ja Munkinseudun Kokoomuksen puheenjohtaja

19.30 Tilaisuus päättyy

Julkaistu

Tiedote 18.3.2014

Pienten lasten liikkumattomuus on kansanterveydellinen aikapommi, jonka purkamiseen tarvitaan ripeitä toimia.

Liikkumattomuutta on kitkettävä niin kotona kuin päivähoidossa.

”Vaikka päävastuu lasten liikkumiseen kannustamisessa on vanhemmilla, on muistettava, että moni lapsi viettää ison osan hereilläoloajastaan päiväkodissa. Varhaiskasvatuksen rooli on kodin ohella merkittävä ja siksi emme voi sivuuttaa työn alla olevaa uutta varhaiskasvatuslakia, kun pohdimme ratkaisuja tähän kansanterveydelliseen ongelmaan”, toteaa Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet olisi saatava tulevaisuudessa suosituksen sijaan velvoittaviksi samalla tavalla kuin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.

Uuden varhaiskasvatuslain pykäliin on sisällytettävä lapsen oikeus riittävään päivittäiseen liikuntaan ja leikkiin. Liikuntamyönteinen toimintakulttuuri ja riittävä liikunta on saatava osaksi jokaisen päivähoidon piirissä olevan lapsen arkea. Pikkulasten kannustaminen terveellisiin elämäntapoihin on tärkeää, koska liikuntatottumukset opitaan varhain. Tutkimusten mukaan jo kolmen vuoden iässä fyysisen aktiivisuuden määrä ja elämäntapa alkavat muodostua. Liikkumattomuus näyttää olevan erityisen pysyvä elämäntapa.

Alle kouluikäisille tehtyjen liikuntasuositusten mukaan reipasta liikuntaa pitäisi olla vähintään kaksi tuntia joka päivä. Tutkimusten mukaan valtaosalla 3-vuotiaista ja kolmasosalla 3-6-vuotiaista lapsista suositus jää toteutumatta. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan terveyttä edistävää, reipasta liikuntaa on päiväkodissa puoleen päivään mennessä vain keskimäärin 24 minuuttia. ”Päiväkodeissa on tietenkin eroja, mutta jos liikuntaa on edes saman verran iltapäivällä, ei päivittäinen määrä ole kummoinen. Varsinkaan jos lapsi ei liiku päivähoidon ulkopuolella”, Sarkomaa huomauttaa.

”Leikkiminen ja riittävä liikunta tukevat oppimista ja ovat aivan perusedellytyksiä lasten kehitykselle, terveydelle ja hyvinvoinnille. Ikävä kyllä istuvassa yhteiskunnassamme lasten arjessa on usein enemmän esteitä kuin mahdollisuuksia. Myös OECD on aivan oikein muistuttanut Suomea, että kasvaneiden terveyserojemme kaventaminen vaatii nykyistä enemmän tehoa sairauksien ehkäisyyn ja terveellisten elintapojen edistämiseen erityisesti lapsilla”, Sarkomaa toteaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

Munkin Seutu maaliskuu 2014

Hinta suomalaisten liikkumattomuudesta on korkea. Istuva elämäntapa lisää useita kansansairauksia ja iän meille kaikille tuomia haasteita. Vähäinen fyysinen aktiivisuus heikentää oppimistuloksia, lyhentää työuria, nakertaa työelämän tuottavuutta ja kilpailukykyä. Vaikka liikuntaa harrastettaisiin melko aktiivisesti vapaa-ajalla, muu osa päivästä on istumista päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja ikäihmisten arjessa. Jo päivähoidossa lapset ovat paikallaan 60 prosenttia, kun työikäisillä aikuisilla vastaava luku on 80 prosenttia. Kaikenikäisten suomalaisten liikunnan lisäämiselle on siis huutava tarve.

Valtiontaloutta tasapainottaessa meillä ei ole varaa ohittaa liikunnan kustannustehokasta vaikutusta ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Meidän muutaman kokoomusedustajan toimesta vuoden 2012 valtion talousarviomietintöön kirjattiin, että merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä voidaan saada aikaan terveyttä edistävillä toimilla ja nostimme esille erityisesti liikunnan.

Olen tehnyt yhdessä kansanedustaja Sanna Lauslahden kanssa ehdotuksen kuntoutustakuusta. Ehdotimme sosiaali- ja terveysministeriölle pohdittavaksi kuntouttavien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden mallia. Kuntoutuksen ja liikuntapalveluiden tiivis kytkeminen hoitoketjun osaksi olisi viisasta. Näin voisimme vähentää esimerkiksi tarpeettomia leikkauksia ja lisätä monin tavoin elämänlaatua.

Käytännön tasolla liikunnan merkitystä liian usein vähätellään. Harmillisia esimerkkejä löytyy läheltä. Asuinalueemme koulujen remontointi aiottiin ensin tehdä niin, että varakouluna toimiva parakki olisi ollut Munkkiniemen ala-asteen pihalla monta vuotta eikä koulun lapsilla olisi ollut pihaa. Pitkien ponnistelujen jälkeen saimme läpi välituntiliikunnan välttämättömyyden. Kiitos yhteistyöstä kuuluu alueen vanhemmille ja koulun väelle. Olen ehdottanut, että kaupunki tekisi vastaaviin tilanteisiin käytännön ohjeet, niin ettei jatkossa aikaa ja verorahoja tuhlata moiseen byrokratiaan.

Kiitoksen aiheita on useita, kuten Kadetin kentän remontointi. Ja tietenkin se, että päiväkoti Ruusun piha on remontoitu leikkiystävälliseksi.

Helsinki on näyttänyt esimerkkiä nostamalla kaupungin strategian kärkitavoitteeksi liikunnan edistämisen. Toimia voi tehdä paljon ilman lisärahaa. Joka kuntaan on luotavissa ikäihmisten liikuntakaveritoiminta yhteistyöllä seurakuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Näin liikuntaa saa myös yksin asuva vanhus, joka ei ilman kaveria liikkuisi lainkaan. Työpaikoilla voidaan vähentää työpäivän aikaista istumista ja aktivoida liikuntaa harrastamattomia työntekijöitä matalan kynnyksen liikuntaryhmillä. Terveydenhuollon henkilöstön antaman liikuntaneuvonnan määrää on mahdollista lisätä ilman suuria lisäkustannuksia. Koulupäiviin voidaan helposti lisätä liikuntaa yhdellä pidemmällä välitunnilla ja oppilaista koulutetut välituntiliikuttajat kouluissa on toimiva malli.

Ja miksei liikunnasta voisi antaa läksyjä kuten muistakin oppiaineista?

Taukojumppa on paikallaan itse kullekin, tekee sitten mitä työtä tahansa. Liikunnan lisääminen on asia, jossa jokainen meistä voi tehdä jotain. Talous- ja hyvinvointitalkoisiin voi lähteä mukaan lisäämällä omaa liikuntaa ja huolehtia oman perheen sekä lähipiirin liikunnan saannista.

Ajatukset ja ideat Munkinseudun ja Helsingin kehittämiseksi ovat tervetulleita.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Töölöläinen maaliskuu 2014

Vanhusten palveluasumisen vaikeaselkoisista ja epäreiluiltakin tuntuvista maksuista olen jälleen saanut paljon palautetta niin Munkinseudulta kuin koko Helsingistä. Kiitos tärkeistä viesteistänne. Lain puutteet on sovittu korjattavaksi ja valmistelu on ministeriössä käynnissä. Tarkoitus on myös uudistaa kotiin vietävien palveluiden maksusäädöksiä. Laki on lähdössä lausuntokierrokselle maaliskuun lopussa.

Lainsäädäntömuutos on välttämätön siksi, että se varmistaa palveluasumisen maksutietojen läpinäkyvyyden ja verrattavuuden. Tämä on tärkeää silloin, kun ikäihmiset ja heidän läheisensä pohtivat asumisratkaisujaan. Nyt palveluja tarvitsevat ovat monesti täysin tietämättömiä millaisia maksuja joutuvat maksamaan ja useat ovat joutuneet yllättäen taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen.

Olin mukana neuvottelemassa nykyistä hallitusta ja sovimme silloin, että maksut uudistetaan. Tarkoitus oli, että uusi laki olisi tullut voimaan viimeistään uuden vanhuspalvelulain kanssa viime heinäkuussa. Ikävä kyllä, ministeriö ei ole jatkuvista kiirehtimispyynnöistä huolimatta saanut lakia vielä valmiiksi. Uusin tieto on, että laki tulisi nyt keväällä eduskuntaan. Jätin asiasta varmuuden vuoksi kirjallisen kysymyksen vastaavalle ministerille. Tästä aikataulusta ei saa enää tinkiä.

Asiakasmaksuissa olevien puutteiden korjaaminen ja määräytymisperusteiden yhtenäistäminen on tehtävä ikäihmisten tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi. Kuntien ja hoitopaikkojen välillä on suuria eroja, koska palveluasumisen asiakasmaksujen erityissäännökset puuttuvat asiakasmaksulaista. Sen sijaan ympärivuorokautisessa laitoshoidossa perittävä asiakasmaksu on tarkkaan säädelty.

Palvelumaksuperusteet on säädettävä siten, että myös tehostettua palveluasumista käyttävät saavat ns. vähimmäiskäyttövaran, joka on säädettynä laitoshoitoa koskeviin maksuihin. Tämä suojaosuus varmistaa, että palveluasumisesta aiheutuvien menojen, kuten asumisen kustannuksen, hoito- ja palvelumaksujen ja aterioiden jälkeen jää asiakkaan käteen vielä rahaa normaalin arjen elämiseen.

Otan edelleen mielellään vastaan palautetta asian tiimoilta. Kirjoitan myös kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista. Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen kotisivuillani tai ottamalla minuun yhteyttä.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

e-mail: sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

puh. 09 4323033

Julkaistu

Kokoomuksen Sarkomaa ja Lauslahti: Kuntoutuksella vähentämään leikkausten ja laitoshoidon tarvetta

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa (Helsinki) ja Sanna Lauslahti (Espoo) korostavat oikea-aikaisen kuntoutuksen ja liikuntaan kannustamisen merkitystä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Edustajien mielestä nykytilanteessa suuria ongelmia ovat oikeaan hoitoon pääsyn pitkittyminen ja liian myöhään aloitettava kuntoutus.

Kokoomusedustajat ehdottavat kuntoutustakuuta antamaan määräajat kuntoutusprosessin oikea-aikaiselle käynnistämiselle ja liikuntaan ohjaamiselle. Kuntoutustakuun tavoitteena olisi kuntouttavien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden viivytyksetön aloittaminen ja tarpeettomien leikkauksien vähentäminen. Kuntoutuksen ja liikuntapalveluiden tiivis kytkeminen hoitoketjun osaksi olisi edustajien mielestä sekä elämänlaadun että kustannustehokkuuden näkökulmasta oikea suunta. Kuntoutustakuu olisi parhaimmillaan täsmätoimi työurien pidentämiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen.

”Suomessa laitoshoidon osuus vanhusten hoidossa on kansainvälisesti vertaillen korkealla. Laitoshoidon osuuden vähentäminen on tärkeä tavoite, koska kuntoutukseen ja kotona pärjäämisen tukemiseen panostamalla voidaan saavuttaa sekä elämänlaadun merkittävää kohentumista että suuria kustannussäästöjä. Samaa tavoitetta palvelisi ikääntyneiden ohjattuun ja omaehtoiseen liikuntaan panostaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteydessä”, Sarkomaa kommentoi.

”Espoossa on menestyksekkäästi kokeiltu niin sanottua liukumäkimallia, jossa esimerkiksi lonkkamurtuman saanut ikäihminen pääsee heti leikkaukseen ja kuntoutus aloitetaan heti. Tällä tavoin varmistetaan useammalle polku takaisin kotiin laitoksen sijaan. Pitkittyvä sairaalassa makuuttaminen ei ole hyväksi ikääntyneille”, Lauslahti perustelee.

Kokoomusedustajat ovat usein ehdottaneet ’raha seuraa potilasta’ -mallia osaksi sote-uudistusta. He kannattavat ministeri Risikon ehdotusta valinnanvapauden laajentamisesta myös kuntoutukseen. Vaikka palvelujen järjestämisvastuu on jatkossakin kunnalla, palveluja voivat tuottaa sekä kunta, yritykset että järjestöt. Kun asiakkaat voisivat vapaasti valita itselleen parhaan palvelun tuottajasta riippumatta, kilpailu lisäisi palvelujen laatua ja pitäisi kustannukset kurissa. Näin painopistettä myös saataisiin peruspalveluihin ja ennaltaehkäiseviin toimiin, alleviivaavat kokoomusedustajat.

Yksityiset kuntoutuspalvelujen tuottajat ovat Sarkomaan ja Lauslahden mukaan puutteellisesti hyödynnetty voimavara. Väestön ikääntyminen, työurien pidentäminen, julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvun taittaminen ja toiminnan tehostaminen ovat inhimillisiä ja taloudellisia haasteita. Niihin on löydettävissä myönteisiä ratkaisuja kuntoutuksen keinoin.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Sanna Lauslahti

puh. 050 5122 380

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaan mielestä on välttämätöntä ja vahvaa vastuunkantoa, että hallituspuolueissa pohditaan ratkaisuja haastavassa tilanteessa olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. "Se on jokaisen suomalaisen etu. Olisi päin vastoin huolestuttavaa, jos sote-pohdintaa ei olisi, kun on päivän selvää, että lausunnolla olevasta sote-esityksestä ei sellaisenaan ole uudistuksen pohjaksi. Esitystä on oltava valmius uudistaa pohjamutia myöten, kun sen lausuntokierros päättyy 13. maaliskuuta", Sarkomaa linjaa.

Jo nyt on tiedossa, että lausunnolla olevasta sote-uudistuksesta annetaan valtaisa määrä hyvin kriittisiä ja jopa tyrmääviä lausuntoja.

Sarkomaa alleviivaa, ettei ole kysymystäkään sitä, etteikö peruspalveluministeri olisi valmisteluvastuussa mutta kaikilla hallituspuoleilla on vastuu siitä, että sote-uudistus saadaan tehtyä niin, että yhdessä asetetut tavoiteet saavutetaan.

"Lausuntokierroksella oleva uudistusesitys ei sellaisenaan riitä takaamaan asettuja tavoitteita eikä turvaa edellytyksiä yhdenvertaiselle palvelujen saatavuudelle. Ehdotusta on vielä sen olennaisilta osilta parannettava. Näin linjasi myös sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta lakiesitystä arvioinut terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Oma arvioni on sama", sanoo Sarkomaa ja lisää, että sote- uudistus tarvitsee laadukkaan loppukirin.

Sarkomaa vetoaa hallitukseen, että luvattu sote-rahoitustyöryhmä vihdoin nimettäisiin ja työssä etsittäisiin Suomen oma ratkaisu raha seuraa potilasta- malliiin. Hallituksella on rahoitusuudistuksesta jo aie, kun se on tehnyt osana rakennepakettia päätöksen selvittää sote-rahoituksen uudistamista maaliskuuhun 2015 mennessä. Ilman rahoituksen uudistamista terveyshyötyjä ja potilaan valinnanvapautta sekä kustannustehokkuutta edistävään ja osaoptimointia karsivaan suuntaan jää sote-uudistus torsoksi.

Rahoituksesta on mahdollista saada niin lausunnolla olevasta sote-esityksestä kuin julkisuudessa olleista malleista puuttuva elementti, jolla saadaan painopiste perusterveydenhuoltoon. Sarkomaa toivoo, että ainakin rahoituskokeiluja saataisiin tällä hallituskaudella käyntiin Metropolialueella ja suunterveydenhuollossa vaikka valtakunnallisestikin.

Sarkomaa muistuttaa, että Suomessa terveysasemille jonotetaan viikkoja, kolmannes jopa vähintään viisi viikkoa. "Terveyskeskusjonoissa kärsivät erityisesti eläkeläiset, lapsiperheet ja ilman työterveyspalveluja olevat, kuten työttömät. Pitkät odotusajat, potilaiden pallottelu ja kasvavat terveyserot tulevat kalliiksi niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Siihen meillä ei ole varaa. Toimia tarvitaan kipeästi ja nopeasti", Sarkomaa sanoo.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän on tehtävä osaltaan arvio esityksestä, kunhan hallitus saa korjausurakkansa valmiiksi sekä taloudelliset arviot, onko sote-järjestämislaki riittävän hyvä eduskuntaan tuotavaksi.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää moitittavana, että kunnat pimittävät lainvastaisesti hoitoon pääsytietoja. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän selvityksen mukaan vajaa viidennes terveyskeskuksista ei julkaise tietoja hoitoon pääsystä lain vaatimalla tavalla.

Sarkomaa muistuttaa, että terveydenhuoltolain mukaan kuntien ja kuntayhtymien pitää julkaista perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden jokaisen toimintayksikön jonotiedot verkossa. Odotusajat on päivitettävä neljän kuukauden välein. Tiedot voi kuitenkin julkaista verkon ohella muillakin tavoin. ”Potilaiden valinnanvapaus lisääntyi vuoden alusta ja jonotietojen tarkoitus on auttaa potilaita terveyskeskusten ja hoitopaikkojen vertailussa. On täysin valitun terveyspolitiikan vastaista pimittää tietoja”, Sarkomaa toteaa ja patistaa kuntapäättäjiä huolehtimaan, että kunnissa ja kuntayhtymissä noudatetaan lakia.

Sarkomaa pitää myös valitettavana, että jonotietojen julkaisemiseen ei ole tarkkoja ohjeita. Tietojen julkaisulle on syytä luoda yhtenäinen valtakunnallinen malli, jotta eri toimintayksiköiden vertailu olisi jatkossa mahdollista. ”Suomalaisilla on oikeus veronmaksajina tietää, miten verorahoja käytetään ja miten omassa kunnassa on palvelut järjestetty verrattuna muihin kuntiin”, Sarkomaa peräänkuuluttaa.

Jonotietojen lisäksi on syytä saada palvelujen muita laatutietoja ja myös tuotantokustannukset läpinäkyväksi. Sarkomaa muistuttaa, että tämän vuoden valtion talousarviomietinnössä on eduskunta edellyttänyt ja kiirehtinyt toimia, joilla saadaan kuntien tuottamien palveluiden kustannukset läpinäkyviksi. Sarkomaa on myös toistuvasti kiirehtinyt toimia laaturekistereiden rakentamiseksi.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

Enemmistö suomalaislapsista ei liiku terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Lasten liikkumattomuus on suuri kansanterveysongelmamme ja tikittävä aikapommi. On välttämätöntä etsiä ennakkoluulottomasti lisää keinoja lasten liikunnan ja terveyden edistämiseksi. Liikuntaläksyt ovat vielä käyttämätön voimavara ja oiva mahdollisuus edistää liikunnallisen elämäntavan muotoutumista.

Lapsista ja nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi vain puolet. Jo alle kolmivuotiaiden fyysinen aktiivisuus on riittämätöntä. Tutkimukset osoittavat elämäntavan urautuvan jo tässä vaiheessa ja liikkumaton elämäntapa vaikuttaa olevan erityisen pysyvää. Lasten ja nuorten liikkumattomuus uhkaa vakavasti tulevien työikäisten työkykyä ja terveyttä. Liikuntaläksyehdotukseeni on nyt kaikki syyt tarttua. Se on taloustalkoissa huokea ja hyvä keino taittaa kestävyysvajetta. Myös OECD on aivan oikein muistuttanut Suomea, että kasvaneiden terveyserojemme kaventaminen vaatii nykyistä enemmän tehoa sairauksien ehkäisyyn ja terveellisten elintapojen edistämiseen erityisesti lapsilla.

Muista aineista koulussa annetaan pääsääntöisesti läksyjä, mutta liikunnasta ei. Liikuntaläksyt ovat konkreettinen keino vaikuttaa lasten ja nuorten liikunnan harrastamiseen myös kouluajan jälkeen. Läksyt veisivät kotiin vanhemmille viestiä jokapäiväisen liikunnan välttämättömyydestä. Liikunta on tärkeä aihe ottaa esille kodin ja koulun välisessä yhteistyössä, ovathan vanhemmat tärkeimmät vaikuttajat ja vastuunkantajat lasten liikuntatottumuksien muodostumisessa.

Liikuntaläksy olisi liikuntaa lähellä kotia ja koulua. Liikunta tapahtuisi lähiliikuntapaikoilla ja yhdessä muiden ikätovereiden kanssa. Liikunta tarjoaa ilon, leikin ja riemun lähteen ja tukee monin tavoin lasten hyvää arkea sekä koulunkäyntiä. Liikuntaläksyjen harjoittelun voisi aloittaa jo varhaiskasvatuksesta ja esikoulusta niin, että ne olisivat rutiinia ensimmäisestä luokasta lähtien ja jatkuisivat toiselle asteelle saakka. Jotta liikuntaläksyillä olisi oppilaan omaehtoista vapaa-ajan liikuntaa lisääviä vaikutuksia, läksyohjelma tulisi suunnitella oppilaan oman kiinnostuksen, voimavarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa.

Koulujen on kehitettävä ja monipuolistettava liikunnan opetusta ja kiinnitettävä huomiota koko koulupäivän liikunnallisuuteen. Kouluja on myös innostettava pitämään yksi pidempi välitunti päivässä, jonka aikana kaikkia lapsia kannustetaan ja ohjataan liikkumaan. Näin saadaan helposti viikkoon jo 2,5 tuntia liikuntaa lisää. Myös työtä liikuntakerhojen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan liikunnallisuuden lisäämiseksi on vauhdilla jatkettava.

Lapsi on luotu liikkumaan ja leikkimään. Liikunnassa ei ole kyse vain ylipainon kitkemisestä. Leikkiminen ja riittävä liikunta tukevat oppimista ja ovat perusedellytyksiä lasten kehitykselle, terveydelle ja hyvinvoinnille.

Toivoa herättävää on, että uusin kouluterveyskysely osoittaa nuorten liikkumisen lisääntyneen. Tätä hyvää kehitystä on viisasta vauhdittaa.

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa muistuttaa aiemmin tekemästään ehdotuksesta ottaa kouluissa käyttöön liikuntaläksyt.

”Liikuntaläksyt ovat vielä käyttämätön voimavara ja oiva mahdollisuus lisätä lasten liikuntaa sekä edistää liikunnallisen elämäntavan muotoutumista. Lasten liikkumattomuus on suurin kansanterveysongelmamme ja tikittävä aikapommi. Enemmistö suomalaislapsista ei liiku terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Tämä uhkaa vakavasti tulevien työikäisten työkykyä ja terveyttä”, Sarkomaa muistuttaa.

Liikuntaläksyt olisivat konkreettinen keino vaikuttaa lasten ja nuorten liikunnan harrastamiseen myös kouluajan jälkeen. Liikuntaläksy olisi liikuntaa lähellä kotia ja koulua. Liikunta tapahtuisi lähiliikuntapaikoilla ja yhdessä muiden ikätovereiden kanssa. Läksyohjelma tulisi suunnitella oppilaan oman kiinnostuksen, voimavarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa, jotta sillä olisi oppilaan omaehtoista vapaa-ajan liikuntaa lisäävä vaikutus.

Sarkomaa ehdottaa liikuntaläksyjen käyttöönottoa myös tänään eduskunnassa liikunnasta ja urheilusta käytävässä ajankohtaiskeskustelussa. Liikuntaläksyjen harjoittelun voisi aloittaa jo varhaiskasvatuksesta ja esikoulusta niin, että ne olisivat rutiinia ensimmäisestä luokasta lähtien ja jatkuisivat läpi koko peruskoulun sekä myös toiselle asteelle.

Sarkomaan mukaan läksyt veisivät kotiin vanhemmille viestiä jokapäiväisen liikunnan välttämättömyydestä. Liikunta on tärkeä aihe kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Vanhemmat ovat ensisijaiset vastuunkantajat lasten liikuntatottumuksien muodostumisessa.

”Yhtä lailla on koulujen kehitettävä ja monipuolistettava liikunnan opetusta ja kiinnitettävä huomiota koko koulupäivän liikunnallisuuteen. Myös työtä liikuntakerhojen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan liikunnallisuuden lisäämiseksi on vahdilla jatkettava”, Sarkomaa toteaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

Hyvä vastaanottaja,

kokoonnuimme laskiaissunnuntaina kuulemaan ulkoministeri Tuomiojan selvitystä Ukrainan tilanteesta. Kriisin eskaloituminen sodaksi Ukrainassa on estettävä. Tuomioja saapui ulkoasiainvaliokunnan kokoukseemme suoraan tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta ministerivaliokunnasta. TP-UTVA käsitteli Ukrainan tilannetta ja antoi sen jälkeen asiasta tiedotteen: (http://vnk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=409914)

Suomi katsoo, että tilanne Ukrainassa, erityisesti Krimin niemimaalla, on erittäin vakava. Voimakeinoilla uhkaaminen ja niiden käyttö ovat tuomittavia. Ukrainan tulevaisuus tulee ratkaista rauhanomaisesti kunnioittaen demokratiaa, oikeusvaltiota ja kaikkien ihmisoikeuksia, mukaan lukien tulevien vaalien ja alueiden aseman järjestäminen. Euroopan neuvoston ja ETYJ:n mahdollisuuksia on käytettävä ratkaisujen etsimisessä ja toteuttamisessa. Suomi pitää tärkeänä, että Euroopan unioni osallistuu yhtenäisesti ja aktiivisesti näihin pyrkimyksiin.

Tänään maanantaina Euroopan ulkoministerit kokoontuvat Brysselissä. Perjantaina olen ulkoasiainvaliokunnan kanssa presidentti Niinistön vieraana Mäntynimessä.

Kevät ja maaliskuun kehysriihi lähestyvät vauhdilla. Eduskunnassa on käyty kiivasta keskustelua talouden tilasta. Yli puoluerajojen on onneksi löytynyt yksimielisyys siitä, että valtion velkaantuminen on pysäytettävä ja uutta kasvua on saatava alkuun. Olemme kokoomuksen eduskuntaryhmässä valmistelleet kokoomuksen kantoja kehysriiheen erityisissä työryhmissä. Olen ollut tässä työssä vahvasti mukana.

Opposition jättämä välikysymys kuntapolitiikasta puhututti viime viikolla. Maailma muuttuu kovalla vauhdilla mutta kuntarajat ja palvelujen tuotantotavat ovat monin osin juuttuneet paikalleen. Kuntarajakeskustelun sijaan meidän tulisi käydä enemmän keskustelua palveluista ja näin vauhditettava myönteisen muutoksen pyöriä.

Julkisen sektorin rinnalle, täydentäjäksi ja kirittäjäksi tarvitaan yrityksiä ja kolmatta sektoria. Yhteistyö on palveluja tarvitsevien ihmisten etu. Valinnanvapaus on yksi toimiva keino tehdä palveluista laadukkaampia. Tarvitsemme rakennemuutosten lisäksi uusia keinoja vahvistaa peruspalveluja, joka on yksi koko sote-uudistuksen päätavoitteista. Olen tyytyväinen, että ehdottamani raha seuraa potilasta - malli on saanut kokoomuksessa ja monella muulla taholla vahvan kannatuksen. Olen ehdottanut, että pian työnsä aloittava parlamentaarinen sote-rahoitustyöryhmä ottaisi asian asialistalleen.

Varteenotettava mahdollisuus on laajempi palvelusetelin käyttö. Jos kunta ei kykene tarjoamaan lain määräajassa perusterveydenhuollon palveluja, olisi kunnalla velvoite antaa palvelutarvitsijalle palveluseteli. Näin terveyskeskusjonot ja pitkät odotusajat suunterveydenhuoltoon saataisiin tehokkaasti purettua. Tämä jarruttaisi myös kasvussa olevia terveyseroja ja varmistaisi hoitotakuun. Pitkät jonot tulevat kalliiksi – oikea-aikainen hoito säästää terveyttä ja euroja.

Hallituksen on kiireellisesti luotava valtakunnallinen ratkaisu kuntapalveluiden kustannusten ja tuottavuuden läpinäkyvyyden toteutumisesta. Niin, että kunnat laskisivat ja julkaisisivat palveluidensa hinnat ja kulut. Näin palveluiden tuotantotapoja voidaan oikeasti vertailla laadun ja kustannusten suhteen.

Viime viikolla järjestin Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan tilaisuutta eduskunnassa. Tilaisuudessa oli alustamassa pääministeri Jyrki Katainen ja paikalla oli myös muita puolueemme kansanedustajia. Kokoomuksessa on halua kehittää suomalaista työelämää ja valtuuskunnassa tarkastelemme työmarkkinoiden erityiskysymyksiä. Johdan palkansaajavaltuuskunnan toimintaa ja seuraavan valtuuskunnan tapahtuman järjestämme kevään aikana. Jos koet työelämän asiat kiinnostaviksi, tule mukaan toimintaan! Voit liittyä mukaan Kokoomuksen kotisivuilla: http://www.kokoomus.fi/faktat/ohjelmatyo/palkansaajavaltuuskunta/

Viimeviikkoisessa tilaisuudessa keskusteluun nousi erityisesti koulutus ja osaamisen merkitys yhteiskunnalle. Olen pitänyt esillä koulutuspolitiikan ajankohtaisia asioita työssäni. Opetusministeri Kiurun mukaan korkeakoulujen aloituspaikkoja tullaan lisäämään tulevien vuosien aikana jopa tuhansilla, jotta voitaisiin purkaa hakijasumaa. Mielestäni on ensiarvoisen tärkeää, että hallitus pitää kiinni parista perusperiaatteesta. Ensinnäkin, mahdollinen paikkamäärän nosto on suunnattava kiistattomille työvoimapulan aloille. Tällä hetkellä tarvetta on esimerkiksi erityisopettajista, luokanopettajista, sosiaalityöntekijöistä, yliopistollisista lastentarhanopettajista, toimintaterapeuteista, puheterapeuteista ja työterveyshoitajista. Myös Helsingin yliopistolle on viipymättä myönnettävä tutkinnonanto-oikeus terveystieteiden maisterin tutkintoon. Toiseksi, lisäaloituspaikkojen edellytys on lisärahoitus. Korkeakoulutuksen laatua ei ole varaa murentaa mittavienkaan sopeuttamistoimien keskellä, sillä Suomi pärjää tulevaisuudessakin vain korkeatasoisella osaamisella. Koulutuspaikkojen lisääminen ilman lisärahoitusta on siis mahdoton yhtälö.

Nämä asiat puhututtivat paljon myös palkansaajavaltuuskuntalaisia. Kortistoon kouluttamisesta ei hyödy kukaan. Onneksi opetusministeri on vakuuttanut, että lisäpaikat kohdennetaan työvoimapulasta kärsiville aloille. Tästä lupauksesta on pidettävä tinkimättömästi kiinni.

Toukokuussa käytävät EU-vaalit lähestyvät. Meidän kokoomuslaisten tavoite on neljä euroedustajaa ja tässä työssä olen vahvasti mukana. Kokoomus nimesi lauantaina kaksi uutta eurovaaliehdokasta ja kaiken kaikkiaan meillä on jo 15 loistavan ehdokkaan porukka kasassa! Toukokuun vaalit ovat todella tärkeät. Euroopan unionin jäsenyys on vahvistanut meidän suomalaisten asemaa. On paljon helpompaa vaikuttaa meitä koskettaviin asioihin ja olla mukana niissä neuvottelupöydissä, joissa päätöksiä tehdään, kuin huudella sivusta. Suomen ja suomalaisten etu on entistä vahvempi ja reilumpi Eurooppa.

Tule tutustumaan mainioisiin eurovaaliehdokkaisiin sekä kevään muotiin! Juonnan Helsingin Kokoomuksen naiset ry:n järjestämän EU-vaalitilaisuuden ja muotinäytöksen 24.3. Föreningen Bragessa (Kasarmikatu 28) klo 16-18. Mukana tapahtumassa ja muotinäytöksen malleina ovat kokoomuksen ehdokkaat Pia Kauma, Eija-Riitta Korhola, Sirpa Pietikäinen, Aura Salla, Petri Sarvamaa ja Lisa Sounio-Ahtisaari. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu ja arpajaiset. Ilmoittautumiset 20.3. mennessä Nina Virto-Väisäselle, os. ninavirtovaisanen(at)gmail.com tai puh. 050 550 2468.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri

Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

sari.sarkomaa@eduskunta.fi
www.sarisarkomaa.fi
050 511 3033