Siirry sisältöön

Haagalainen, tammikuu 2014

On myönteinen asia, että lapsiperheet viihtyvät Haagassa. Alue onkin monin tavoin viihtyisä paikka asua ja elää kaiken ikäisille. Lapsilukumäärän kasvu näkyy lapsiperheiden palvelujen tarpeessa ja päivähoitopaikkapulana. Helsingissä ei ole viime vuosina otettu riittävän tosissaan kasvavaa lapsimäärää, vaan varoituksista huolimatta on myöhennetty useiden suunniteltujen päiväkotien rakentamishankkeita. Tämä on johtanut päivähoidon ruuhkautumiseen ja siksi myös Haagassa useilla alueilla päivähoidon toteuttaminen lähipalveluna on ollut haasteellista.

Kun päiväkodit ovat tupaten täynnä, monien perheiden päivähoitomatka ja siten lasten hoitopäivät venyvät. Tilanne on kaikkien ja varsinkin lapsien kannalta epätarkoituksenmukainen. Päivähoitopaikkoja on oltava siellä missä lapsiakin. Olin aloitteellinen asiassa ja saimme viime valtuustokaudella päätöksen päiväkotien rakentamisen vauhdittamisohjelmasta.

Oli välttämätöntä, että Haagaan on nyt saatu kaksi uutta päiväkotia. Viime maaliskuussa aloitti päiväkoti Kylätie ja nyt tammikuussa avattiin Poutunkujalla päiväkoti Laajasuo. Lisäpäivähoitopaikat tulevat kovaan tarpeeseen ja tuovat tervetullutta helpotusta Haagan perheiden arkeen. On hyvä, että myös kokopäivähoidolle vaihtoehtoisia palveluja kehitetään, sillä osapäiväiset kerhot ovat olleet monen perheen ja lapsen mieleen. Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja mahdollistamaan hyvä perheiden arki.

Päiväkoti Laajasuo on yksi ensimmäisistä päiväkodeista, jotka on toteutettu Helsingin kaupungin kehittämällä YY-KAA-KOO-mallilla. Mallin avulla päiväkotien käyttöön rakennetaan helposti muunneltavia, monikäyttöisiä ja kustannuksiltaan tehokkaita tiloja. Tarkoitus on tehdä päiväkodeista parhaita mahdollisia lasten kannalta. En vielä ole käynyt uusissa päiväkodissa, mutta kevään aikana aion siellä vierailla.

Lopuksi kiitos päiväkoti Haagaan, jonka hyvää toimintaa nyt jo koulussa olevat lapset muistelevat lämmöllä. Erityisesti päiväkodin innostava ote liikkumiseen ja leikkiin ansaitsee kiitosta. Taidanpa pistäytyä matkan varrella myös päiväkoti Haagassa tapaamassa vanhoja tuttuja.

Eduskuntakauden yksi isoin uudistus on päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi. Tehtäväni on huolehtia, että Helsingin päiväkotien ja perheiden näkemykset siinä näkyvät. Ajatukset ja ideat ovat tervetulleita. Niin päivähoidosta kuin kaikesta muustakin Haagan sekä Helsingin asioista. Kiitän runsaista yhteydenotoista, joita olen vastaanottanut. Työtäni voi seurata kotisivuillani www.sarisarkomaa.fi tai vastaanottamalla kuukausikirjeeni, jossa kerron ajankohtaisista asioista. Kirjeen saa täyttämällä lomakkeen kotisivuillani tai ottamalla minuun yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
www.sarisarkomaa.fi
gsm 050 511 3033

Tiedote 22.1.2014
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa on hämmästynyt Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko eilisestä valinnanvapautta kyseenalaistavasta puheenvuorosta Suomenmaa- lehdessä. Sarkomaa toivoo, että keskusta ei Saarikon puheenvuoron myötä ole siirtymässä potilaan valinnanvapautta vierastavaan joukkoon.

Saarikko painotti, että keskusta haluaa poistaa Kela-korvauksen ja siirtää siitä irtoavat eurot julkiseen terveydenhuoltoon. Sarkomaa vastaa keskustalle, että Kela-korvaus ei ole syypää terveyskeskusten ongelmiin, päinvastoin - sen poistaminen irrallisena toimenpiteenä vaikeuttaisi tilannetta entisestään.

Kela-korvausten poistaminen nykyjärjestelmässä lisäisi painetta nimenomaan perusterveydenhuollossa, juuri siellä, minne lisäjonojen sijaan pitäisi lisätä resursseja. Kela-korvausten poisto leikkaisi muutenkin vähäistä valinnanvapautta terveydenhuollossamme.

Sarkomaa toivoo keskustalta malttia pohtia rahoituslinjauksia kokonaisuutena yhteistyössä pian asettavassa laaja-alaisessa sote-rahoitustyöryhmässä.

Sarkomaa on toistuvasti ehdottanut raha seuraa potilasta -mallia osaksi valmisteilla olevaan sote-uudistusta. Sarkomaa pitää tärkeänä askeleena asian edistymiselle terveyden - ja hyvinvoinnin laitoksen tekemää mallia, jonka peruslähtökohta on mahdollisuus valita.

Ruotsissa on tehty uudistus, jossa sovittujen laatukriteereiden täyttämät julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelun tuottajat on asetettu keskenään samaan asemaan, ja asiakas valitsee. Uudistus, jossa raha seuraa potilasta on lisännyt terveyspalveluiden saatavuutta, laatua ja sitä kautta terveyden tasa-arvoa. Sarkomaa mielestä pian asetettavassa sote-työryhmässä on viisasta etsiä asiaan kansallinen yhteisymmärrys ja Suomen malli, joka mahdollistaa tasavertaiset ja kustannustehokkaasti tuotetut laadukkaat palvelut.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Nykypäivä 9.1.2014

Kokoomuksen yrittäjyyskiertueella tavataan yrittäjiä eri puolilla Suomea ja saadaan ensikäden tietoa siitä, miten Suomesta tehdään entistä yrittäjämyönteisempi, investointeihin, kasvuun ja työllistämiseen kannustavampi.

Ensimmäiseksi nousi jälleen vahvasti esiin työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamistarve. Epäkohta, johon tulee puuttua jo tällä hallituskaudella.

Rakennepoliittisessa ohjelmassaan hallitus jatkaa arviointia vanhemmuuden kustannusten tasaamisesta työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Jo useaan hallitusohjelmaan sisältynyt eri mallien jatkuva selvittäminen ei kuitenkaan riitä, vaan nyt on tehtävä ratkaisuja kustannusten oikeudenmukaiseksi jakamiseksi. Hallituksen on oltava aloitteellinen, kannustettava työmarkkinajärjestöjä asiassa samalla tavalla kuin se kannusti maltilliseen työmarkkinaratkaisuun.

Kustannusten jakaminen kohtelisi yrityksiä tasapuolisemmin ja loisi edellytyksiä kasvulle. Pk-yritykset uskaltaisivat nykyistä paremmin palkata uusia työntekijöitä, kun taloudellinen riski pienenisi. Kyse on ennen kaikkea yrittäjyyden edistämisestä.

Työnantajalle aiheutuva "äitiriski" näkyy erityisesti naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa. Kustannukset syövät kovalla tavalla naisvaltaisten alojen, kuten palvelu-, hoiva- ja hoitoalan yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia. Näillä aloilla on suuret kasvumahdollisuudet ja me tarvitsemme naisvaltaisille aloille enemmän yrittäjyyttä ja työnantajia sekä myös lisää lapsia.

Yksi vauva maksaa äidin työnantajalle noin 12 000 euroa. Keskeisimmät kuluerät ovat raskaudesta johtuvat poissaolot, äitiyslomalla kertyvät lomarahat sekä sairaan lapsen hoitokulut.

Naisia palkkaavat yrittäjät ovat kilpailutilanteessa eriarvoisessa asemassa suhteessa miehiä palkkaaviin. Yrittäjien eläköitymisen myötä tarvitsemme uusia yrittäjiä enemmän kuin koskaan.. Askel eteenpäin ”äitiriskin” kitkemiseksi olisi kertakorvauksen maksaminen äidin työnantajalle, mikäli hän palaa saman työnantajan palvelukseen raskauden ja perhevapaiden jälkeen.

Se korvaisi vaikeasti laskettavia tapauskohtaisia kustannuksia, kuten sijaisten rekrytointi ja perehdyttäminen. Korvaus olisi toimiva ratkaisu vuosikymmenet keskustelussa olleen mittavan yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseen. Nuorten naisten vaikeus päästä pysyvään työsuhteeseen kielii siitä, että ongelma on todellinen ja vakava.

Lisäksi kannatettavaa on itsenäinen vanhempainvakuutus, joka toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen, mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen, kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Niin kauan kuin naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. ”Äitiriskin” kitkemiseen on tehtävä konkreettisia päätöksiä vielä tämän vaalikauden aikana.

Lenita Toivakka ja Sari Sarkomaa
kokoomuksen kansanedustajia

Epävarmassa taloustilanteessa on lohdullista, että ainakin kahdesta voimme olla varmoja. Talous on tasapainotettava, emme saa ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Toimet, joita teemme lasten hyvinvoinnin edistämiseksi ovat kullanarvoisia. Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin, ehkä paremmin kuin koskaan. Mutta kasvava joukko voi huonosti. Lasten pahoinvoinnin kitkeminen ja ehkäiseminen on asia, johon on pysähdyttävä.

Ydinkysymys on, missä on menty pieleen. Ainakin viidessä asiassa olemme menneet vikaan.

Ensinnäkin, vanhempien ja perheen merkitystä ei ymmärretä riittävästi, vaan usein yritetään auttaa lasta yksin. Valtiontalouden tarkastusviraston lastensuojelua koskevan raportin tulokset olivat karuja: perheitä ei tueta riittävästi missään lastensuojelun vaiheessa. Tai toisinpäin, hoidetaan aikuista esimerkiksi päihdeongelmissa ja unohdetaan, että hän on isä tai äiti. Ja se, miten alkoholi vaurioittaa kykyä toimia vanhempana.

Toiseksi, apua ja tukea saa liian usein liian myöhään. Olemme lainsäädännöllä ja eri ohjelmilla pyrkineet ehkäisevien toimien vahvistamiseen. Silti raskaat toimet kuten huostaanotot lisääntyvät. Eduskunnan asiantuntijakuulemisessa on todettu, että lasten huostaanoton ja sijoittamisen kustannukset ovat niin suuret, että yhdenkin huostaanoton välttämiseksi melkein mikä tahansa määrä ehkäisevää tai avohuollon työtä on kannattavaa. Inhimillisistä kustannuksista puhumattakaan. On käsittämätöntä, että edelleen on kuntia, joissa perheen ensimmäinen apu on huostaanotto.

Kolmanneksi, jos vanhemmat eivät jaksa ja kykene, niin kuka pitää huolta lapsesta?

Tiedämme, että yksi pysyvä aikuissuhde kannattelee lasta. Tämä jää liian monen lapsen osalta toteutumatta. Lasta auttavia asiantuntijoita voi olla kymmeniä mutta yksikään ei välttämättä ole tuttu lapselle.

Neljänneksi, lapsen kohtaaminen ja kuuleminen jää liian usein viranomaisyhteistyön ja lähetekulttuurin jalkoihin. Lapsia pompotetaan palvelusta ja viranomaiselta toiselle, ilman että joku todella pysähtyisi kuuntelemaan ja auttamaan lasta. Lasten kuuleminen ja osallisuus on välttämätöntä. Tiedossa on, että me aikuiset aliarvioimme lasten ja nuorten ongelmia verrattuna siihen, miten lapset itse kokevat asioita.

Viidenneksi, perhepolitiikkamme pohjautuu liiaksi ajatukseen kahden yhdessä asuvan vanhemman ydinperheestä. Arjen todellisuus on hyvin usein toinen. Perheet ovat erilasia, mutta samanarvoisia. Perhepolitiikkamme laahaa osin jäljessä.

Näissä viidessä asiassa ei ole mitään uutta. Kysymys kuuluu: miten muuttaa – ei vain lakeja vaan myös syvään juurtuneita toimintatapojamme ja ajatteluamme.

Kuudenneksi on vielä todettava, että meillä on liian vähän koottua ajantasaista tietoa lasten hyvinvoinnista. Voimavarojen oikean kohdentamisen edellytys on se, että päätöksenteko perustuu tietoon. Kouluterveyskysely on ulotettava alakoululaisiin ja neuvoloissa pitää toteuttaa kysely, jotta oikeasti tietäisimme miten lapset voivat ja voisimme arvioida toimiemme vaikuttavuutta. Tiedot pitäisi olla helposti saatuvilla, vaikka THL:n ja lapsiasiavaltuutetun nettisivuilla. Ruotsissa vastaava verkkopalvelu on sujuvasti toiminnassa.

Valtiovallalla on vastuu siinä, että emme ota lapsia itsellemme ja ajattele, että yhteiskunta hoitaa lapset. Päävastuu on vanhemmilla. Vanhemmuutta on tuettava aina silloin kun se on lapsen etu. Erityisesti ennaltaehkäisevä kotiapua sekä lasten lähellä toimivien aikuisten ja eri toimijoiden yhteistyö on saatava toimimaan lapsen parhaaksi ja koko perheen tukemiseksi. Valtiovallalla on myös vastuu huolehtia, että silloin kun vanhemmuus ei riitä, niin jokaisella lapsella on lähellä aikuinen, joka kantaa päävastuun.

Vaikka maailma muuttuu, niin se tosiasia pysyy, että lapset tarvitsevat aikuisten aikaa voidakseen hyvin ja kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen. Vanhempien tai muiden läheisten aikuisten huolenpidon merkitystä ei voi mikään innovaatio korvata.

Peräänkuulutan Guggenheim-hankkeen nauttimaa "mistään ei lannistuta" asennetta Helsingin byrokratian rattailta erityisesti yrittäjälähtöisiin hankkeisiin. Menestyäkseen Helsinki kaipaa kipeästi uudenlaisia ja innovatiivisia ratkaisuja.

Helsingin Sanomien uutisoima tieto virkamiesten HIFK:n kaavaileman Helsinki Garden - monitoimihallin tyrmäämisestä nosti ison äläkän ja syystä. Virkamiesten lehteen kirjoitetut perustelut olivat vähintäänkin hämmästyttäviä ja menivät yli kaupunkilaisjärjen. Miksi ei kaupunkiin voisi tehdä myös asuntoja ja yhdistää ne jäähalliin sekä palveluihin. Juuri tällaisia innovatiivisia ja uudenlaisia hankkeita Helsinki tarvitsee elävöittääkseen kaupunkikuvaa ja kulttuuria muullakin kuin pelkästään veronmaksajien rahoilla. Ja mikä olennaista HIFK ja helsinkiläiset tarvitsevat uuden hallin. Kyse on myös runsaslukuisen lapsi- ja nuorisojoukon harrastuksesta jäällä ja katsomossa.

Useat helsinkiläiset päättäjät ja veronmaksajat ajattelivat varmasti samoin kuin minä; virkamiesten näkemyksiä ei pidä sellaisenaan niellä. Virkamiesten kannanotto olisi vaarantanut HIFK rakentaman rahoitusmallin ja siten hankkeenkin.

Tuoreimmat uutiset kaupungin virkamiesten ja HIFK:n edustajien tapaamisesta ovat jo paljon parempia. Uutisoinnin mukaan osapuolet ovat lähentyneet toisiaan ja Mäntymäki on yksi mahdollinen rakennuspaikka. Toinen vaihtoehto on vanhan hallin viereen ja Nordenskiöldinkadun varteen rakentaminen. Vanhan hallin korjaaminen lienee epätodennäköisintä.

Pisararadan läheisyys tekee Mäntymäestä loistavan paikan monitoimihallille, joka upealla tavalla täydentäisi Olympiastadionin ja Oopperan kokonaisuutta. Kyseiset rakennukset eivät varmaankaan kalpene, vaikka viereen rakennetaan. Siitähän kaupungissa on kyse, että taloja rakennetaan vierekkäin.

Hankkeen edistyessä on tietenkin kaikilla kaupunkilaisilla mahdollisuus sanoa sanansa rakennushankkeesta. Monelle Töölön seudun yrittäjälle on ollut helpotus, ettei halliin olla kaavailemassa kaupan suuryksikköä, vaan suunnitelmissa on ollut muutaman tuhannen neliön ruokakauppa.

Nyt on kaupungin jatkettava ripeästi neuvotteluja ja valmisteluja, jotta HIFK-halliasia saadaan eteenpäin ja mahdollisimman pian kaupunkisuunnittelulautakuntaan. Asioiden venyttäminen ja vitkuttelu tulisi kalliiksi, eikä ole kenenkään etu. Peukkuja on pidettävä myös sille, että vanha halli kestää siihen saakka, kun uusi valmistuu.

Tiedote 13.1.2014
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, eduskunnan Lapsen puolesta ryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa yhtyy Lastensuojelun Keskusliiton huoleen maamme lastensuojelun tilanteesta. Sarkomaa kannattaa keskusliiton tänään tekemää ehdotusta koota sosiaali- ja terveysministeriön johdolla yhteen keskeiset toimijat. Kunta- ja sote-uudistuksen temmellyksen keskellä on tärkeä yhteisvoimin katsoa, miten lastensuojelun kehittämisessä konkreettisesti edetään.

Samassa voitaisiin keskustella Lastensuojelun Keskusliiton ehdottamasta asiakkaiden oikeusturvaa koskevista suosituksista. Sarkomaa pitää ehdotusta varteenotettavana. Lasten ja perheiden näkökulma on olennainen, kun puhutaan lastensuojelun laadusta.

Sarkomaa muistuttaa, että joulun alla eduskunnassa hyväksytyssä talousarviomietinnössä ilmaistiin huoli siitä, että lastensuojelun painopiste ei ole toistaiseksi siirtynyt ennaltaehkäiseviin palveluihin ja avohuollon työhön, vaikka se on lastensuojelulain tavoite. Siirtämällä painopiste ennaltaehkäiseviin palveluihin voidaan saavuttaa taloudellisia säästöjä inhimillisistä kustannuksista puhumattakaan.

Sarkomaa pitää hyvänä, että peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd) on lasten asian tiimoilta ollut aktiivinen. Esimerkiksi tämän vuoden valtion budjetissa on lisätty valtionosuuksia, joilla voidaan palkata kuntiin noin 70 uutta lastensuojelun työntekijää. Sarkomaa muistuttaa, että eduskunnassa lisäsimme myös määrärahan sosiaalityöntekijöiden koulutuspaikkojen lisäämiseksi.

Sarkomaa korostaa kuntien vastuusta. Eduskunnan asiantuntijakuulemisessa on todettu, että lasten huostaanoton ja sijoittamisen kustannukset ovat niin suuret, että yhdenkin huostaanoton välttämiseksi melkein mikä tahansa määrä ehkäisevää työtä tai avohuollon työtä on kannattavaa. On käsittämätöntä, että edelleen on kuntia, joissa perheen ensimmäinen apu on lastensuojelu ja huostaanotto. Erityisesti ennaltaehkäisevä kotiapua ja lasten lähellä toimivien aikuisten ja eri toimijoiden yhteistyö on saatava toimimaan lapsen parhaaksi ja koko perheen tukemiseksi.

Sarkomaa kannustaa kuntia vertailemaa kustannuksia ja ottamaan käyttöön malleja, joissa investoimalla varhaiseen ja ennaltaehkäisevään perheiden tukeen on huostaanottomäärät saatu pienemmiksi sekä samalla säästettyä rahaa ja mikä parasta lisättyä lasten sekä perheiden hyvinvointia. Olennaista on, että nämä parhaat käytännöt saadaan sote-uudistuksessa juurrutettua koko maahan. Tässä kuntapäättäjillä on päävastuu.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Lapsiasiavaltuutettu Maria-Kaisa Aulan ero oli yllätys ja samalla poikkeuksellisen vahva kannanotto lapsiasiavaltuutetun toimiston voimavarojen puolesta. Tehtävästään eronnut Aula on todennut, että työ on ollut luovaa ja sisällöllisesti palkitsevaa, mutta samalla kuormittavaa henkilöstön vähyyden vuoksi. Aula toivookin seuraajalleen parempia toimintaedellytyksiä.

On kiitettävä, että peruspalveluministeri Huovinen (sd) on sanonut ottavansa lapsiasiavaltuutetun eron hyvin vakavasti ja kannanottona resurssien vähäisyydestä. Olen samaa mieltä peruspalveluministerin toteamuksen kanssa, että talouden niukkana aikana suuren suuria lupauksia ei voida tehdä.

Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen viranomainen, joka toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Hän edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista yhteiskunnassamme. Valtuutettu toimii yhteistyössä muiden viranomaisten sekä järjestöjen kanssa. Lapsiasiavaltuutettu seuraa lasten ja nuorten elinolosuhteita, lainsäädäntöä sekä yhteiskunnallista päätöksentekoa. Samalla hän arvioi lasten ja nuorten oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Valtuutettu tekee aloitteita sekä antaa neuvoja ja ohjeita lapsia ja nuoria koskevissa asioissa. Hän edistää myös YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen toteutumista.

Nykyisessä taloustilanteessa on haastavaa lisätä voimavaroja valtionhallintoon. Välttämätöntä onkin ensin arvioida eri organisaatioiden synenergia – ja yhteistyömahdollisuudet sekä toimenkuvien painopisteet. Eroavan Aulan hätähuutoa voimavaroista ei voi jättää huomioimatta.

Meidän täytyy kannustaa koko hallitusta etsimään luovia tapoja uudistaa valtionhallintoa. Pidän perusteltuna vaihtoehtona lapsiasiavaltuutetun toimiston siirtämistä Jyväskylästä Helsinkiin eduskunnan oikeusasiamiehen toimiston tai ihmisoikeuskeskuksen yhteyteen. Tällä järjestelyllä voisi olla mahdollista turvata resurssit nykyistä paremmin sekä turvata valtuutettujen riippumaton asema. Lapsiasiavaltuutetun useimmat keskeiset valtionhallinnon ja esimerkiksi järjestöjen yhteistyökumppanit ovat pääkaupunkiseudulla, joten siirrolla olisi myös mahdollisuus lisätä lapsiasiavaltuutetun toimiston työn kustannustehokkuutta.

Muistaen 90-luvun laman toimien vaikutukset lasten ja perheiden tilanteeseen, on viisasta huolehtia lapsiasiavaltuutetun työn saumattomasta jatkumisesta ja riittävistä voimavaroista. Edessä on esimerkiksi mittavan suuria rakenteellisia uudistuksia ja talouden sopeuttamistoimia. Lapsiasiavaltuutettua tarvitaan.

Toivon, että peruspalveluministeri Huovinen (sd) ottaisi ehdotuksen lapsiasiavaltuutetun toimiston siirrosta harkintaansa ja että tämän lisäksi valtionviranomaistoiminnoissa tehtäisiin arvio, miten voimavaroja on kohdennettu lasten asioiden käsittelyyn. Ministeri on itsekin viitannut lapsiasioiden voimavarojen vähyyteen ministeriössä ja valvonnassa. Tämä on näkynyt vakavalla tavalla esimerkiksi lastensuojelussa. Arvion perusteella on mahdollista pohtia olemassa olevien voimavarojen uudelleen kohdentamista niin, että lasten asiat on hoidettu ja valvottu riittävällä tavalla.

Kiitän lapsiasiavaltuutettu Aulaa ansiokkaasta työstä lasten puolesta. Eduskunnan Lapsen puolesta – ryhmä on tehnyt tiivistä työtä lapsiasiavaltuutetun kanssa ja se on ollut tärkeää sekä tuloksellista.

Tiedote 10.1.2014
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, eduskunnan Lapsen puolesta - ryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ehdottaa lapsiasiavaltuutetun toimiston siirtämistä Jyväskylästä Helsinkiin eduskunnan oikeusasiamiehen toimiston tai ihmisoikeuskeskuksen yhteyteen. Tällä järjestelyllä voisi olla mahdollista turvata resurssit nykyistä paremmin sekä valtuutettujen riippumaton asema. Lapsiasiavaltuutetun useimmat keskeiset valtionhallinnon ja esimerkiksi järjestöjen yhteistyökumppanit ovat pääkaupunkiseudulla, joten siirto olisi myös mahdollisuus lisätä lapsiasiavaltuutetun toimiston työn kustannustehokkuutta.

Nykyisessä taloustilanteessa on haastavaa lisätä voimavaroja valtionhallintoon. Välttämätöntä onkin ensin arvioida eri organisaatioiden synenergia - ja yhteistyömahdollisuudet sekä toimenkuvien painopisteet. Eroavan Aulan hätähuutoa voimavaroista ei voi jättää huomioimatta, sanoo Sarkomaa ja kannustaa koko hallitusta etsimään luovia tapoja uudistaa valtionhallintoa.

Muistaen 90-luvun laman toimien vaikutukset lasten ja perheiden tilanteeseen, on viisasta huolehtia lapsiasiavaltuutetun työn saumattomasta jatkumisesta ja riittävistä voimavaroista. Edessä on esimerkiksi mittavan suuria rakenteellisia uudistuksia ja talouden sopeuttamistoimia. Lapsiasiavaltuutettua tarvitaan, painottaa Sarkomaa ja muistuttaa, että lapsiasiavaltuutetun tehtävä perustuu YK:n lasten oikeuksien yleissopimukseen.

Sarkomaa pitää kiitettävänä, että peruspalveluministeri Huovinen (sd) on sanonut ottavansa lapsiasiavaltuutetun eron hyvin vakavasti ja kannanottona resurssien vähäisyydestä. Sarkomaa on samaa mieltä peruspalveluministerin toteamuksen kanssa, että talouden niukkana aikana suuren suuria lupauksia ei voi tehdä.

Sarkomaa toivoo, että peruspalveluministeri Huovinen (sd) ottaisi ehdotuksen lapsiasiavaltuutetun toimiston siirrosta harkintaansa ja että tämän lisäksi valtionviranomaistoiminnoissa tehtäisiin arvio, miten voimavaroja on kohdennettu lasten asioiden käsittelyyn. Ministeri on itsekin viitannut lapsiasioiden voimavarojen vähyyteen ministeriössä ja valvonnassa. Arvion perusteella on mahdollista pohtia olemassa olevien voimavarojen allokointia niin, että lasten asiat on hoidettu ja valvottu riittävällä tavalla.

Sarkomaa kiittää lapsiasiavaltuutettu Aulaa ansiokkaasta työstä lasten puolesta. Eduskunnan Lapsen puolesta - ryhmä on tehnyt tiivistä työtä lapsiasiavaltuutetun kanssa ja se on ollut tärkeää sekä tuloksellista.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Tiedote 8.1.2014
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa on täysin samaa ministeri Risikon eilisen lääkäripäivillä esittämän näkemyksen kanssa, että sote-uudistusta vauhdittamaan tarvitaan uusi rahoitusmalli. Ilman rahoituksen uudistamista terveyshyötyjä ja potilaan valinnanvapautta sekä kustannustehokkuutta edistävään ja osaoptimointia karsivaan suuntaan jää sote-uudistus torsoksi.

Hallituksella on rahoitusuudistuksesta jo aie, kun se on tehnyt osana rakennepakettia päätöksen selvittää sote-rahoituksen uudistamista maalikuuhun 2015 mennessä. Tämä tarkoittaisi sitä, että päätökset mitä todennäköisemmin siirtyisivät seuraavalle hallitukselle. Sarkomaa on huolissaan siitä, että työtä ei ole vieläkään aloitettu. Kello käy ja vaalikausi lähenee loppuaan. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että sote-rahoituksen uudistamistyö aloitettaisiin viipymättä ja niin, että ilman lisäviiveitä selvitettäisiin raha seuraa potilasta -mallista Suomen malli ja sen tueksi valmisteltaisiin jo tällä eduskuntakaudella alkavia rahoituskokeiluja. Tämä edellyttää, että raha seuraa potilasta -mallista saadaan alkuvuodesta hallituksessa yhteinen linja. Nämä asiat on ehdottomasti kirjattava nimeämistä odottavan työryhmän agendalle tai sitten niiden valmisteluun on nimettävä muu nopeamman valmisteluaikataulun omaava työryhmä. Sarkomaa pitää tärkeänä, että tämä hallitus saisi tehtyä esityksiä eduskunnalle vähintään sote-rahoituksen kokeiluista.

Sarkomaa on erityisen ilahtunut, että Risikko näyttää vahvasti hallituksen suunnalta vihreää valoa raha seuraa potilasta -mallille, jota on parin vuoden ajan tarjoiltu meidän kokoomusedustajien taholta osaksi sote-uudistusta. Ensimmäisen kerran esitimme mallia ed. Virolaisen kanssa kesäkuussa 2012 vierailtuamme Tukholmassa Ruotsin terveydenhuoltoon tutustumassa. Sarkomaa on esittänyt rahoituskokeilua toistuvasti metropolialueelle ja ehdottanut, että kokeilu voisi alkaa myös suunterveydenhuollosta.

Sarkomaa sanoo, että lausunnolla oleva esitys sote-järjestämislaiksi oli iso pettymys. Esityksessä on edelleen perustuslaillisten ongelmien lisäksi muita isoja epäkohtia sekä ratkaisemattomia kysymyksiä. Taloudelliset vaikutukset ovat arvioimatta. Sarkomaa pitää Risikon tavoin päivänselvänä, että lausunnolla oleva järjestämislakiesitys vaatii merkittäviä muutoksia. Olisin pitänyt parempana, että hallitus olisi työstänyt tiedossa olevia epäkohtia ja tehnyt valmiimman esityksen ennen lausuntokierrosta, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa, ettei sote-luonnos sellaisenaan täytä sote-uudistukselle asettuja tavoitteita. Valmius käydä esitys pohjamutia myöten kuntoon on oltava koko hallituksella.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän on tehtävä osaltaan arvio esityksestä, kunhan hallitus saa korjausurakkansa valmiiksi sekä taloudelliset arviot, onko sote-järjestämislaki riittävän hyvä eduskuntaan tuotavaksi. Uudistamistyö on välttämätön ja siinä on pakko onnistua, mutta huonoa ei ole varaa tehdä, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
puh. 050 511 3033

Kaupunki Sanomat, tammikuu 2014

Valtion talousarvionmietinnön tekeminen on meille valtiovarainvaliokunnan jäsenille loppuvuoden suurin urakka. Olen tyytyväinen, että johtamani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston muutosesitykset budjettiin toteutuivat hyvin. Eroperheiden arkeen tuo kaivattua apua se, että lasten huoltoriitojen asiantuntija-avusteinen sovittelu vakinaistetaan koko maassa. Sovittelu on vähentänyt pitkittyneitä huoltoriitoja ja siten tuomioistuinten ja sosiaalitoimen työtä sekä kustannuksia. Ja mikä parasta, sovittelu parantaa lapsen edun huomioon ottamista. Työtä on tehtävä, jotta lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa toteutuisi.

Olemme eduskunnassa toistuvasti pelastaneet päihdeäitien palvelut kohdentamalla rahaa Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä hoitojärjestelmään. Näin sovimme tehtävän myös ensi vuoden budjetin osalta, koska eduskunnan toiveesta huolimatta sosiaali- ja terveysministeriö ei ollut tälläkään kertaa turvannut rahoitusta.

Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Päihdeongelmaisten äitien erityishoito tuottaa mittavia inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä.

Varsinkin pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä on huutava pula lastentarhanopettajista. Yliopistolliseen lastentarhanopettajien lisäkoulutukseen kolmannen kerran suuntaamamme lisävoimavarat ovat helpotus Helsingille. Päätöksellä halusimme myös vauhdittaa valmisteilla olevan päivähoitolain uudistamista varhaiskasvatuslaiksi.

Kävimme johtamassani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa tarkkaan läpi myös veteraanikuntoutuksen määrärahoja. Arvioimme, että raha ei riitä kustannusten nousun ja veteraanien ikääntymisen myötä. Siksi lisäsimme kuntoutusvoimavaroja ensi vuodelle. Edellytämme, että myös sotainvalideilla on vastaavanlaiset mahdollisuudet kotiin vietäviin palveluihin kuin veteraaneilla.

Vaikka budjetissa on paljon säästöjä, on tärkeä arvovalinta, että lisävoimavaroja suunnataan myös uuden vanhuspalvelulain mukaisten palveluiden kehittämiseen ja omaishoitajien tukipalveluihin. Taloutta on tasapainotettava ja Suomea on rakennettava niin, että Suomi on hyvä paikka asua, tehdä työtä ja elää kaikenikäisille.

Yhteisöveron kevennys, kasvuun kannustava osinkoverouudistus, kasvurahastot, palkkaverotuksen kevennys ja kotitalousvähennyksen korotus ovat budjetin tärkeitä uudistuksia, jotka tehtiin siksi, että suomalaisilla olisi töitä.

Olen iloinen, että 300 000 euron lisäraha Aalto-yliopiston Startup-talolle toteutui. Kannustan hallitusta kaikin tavoin edistämään yrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Vierailemme eduskuntaryhmämme kanssa yrittäjien luona eri puolilla Suomea ja kysymme yrittäjyyden haasteista. Yrittäjyyskiertueen (https://www.facebook.com/kansallinenkokoomus/app_185807481623885) tuloksista kootaan lista, joita Kokoomus sitoutuu viemään eteenpäin kuluvalla hallituskaudella. Ajatukset ja ideat ovat tervetulleita.

Hyvää alkanutta uutta vuotta!

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi