Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Elo-säätiö 5.12.2013

Kouluruokailu - matkalla maailman parhaaksi

Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö (ELO-säätiö) kokosi kouluruokailun kehittäjät yhteisen vision taakse: Matkalla maailman parhaaksi. Tavoitteena on saada hyviä tekoja näkyväksi. Helsingissä Oulunkylän yhteiskoulussa juhlistetaan itsenäisyyspäivää suomalaisen ylpeyden aiheen, kouluruokailun, ympärillä. Oppilaiden itse valitsema ateria on poronkäristys, jota 5.12. on nauttimassa 800 henkeä: oppilaita, opettajia ja kouluruokailun vaikuttajia.

Kouluruokailun eteen on tehty paljon työtä - hankkeita, tutkimuksia ja selvityksiä.

- Tärkeintä on se työ ja ruoka, mitä jokaisessa koulussa joka päivä tehdään. On saatu paljon aikaan, silti julkisessa keskustelussa korostuu monesti valitusvirsi, ELO-säätiön johtaja Seija Kurunmäki sanoo. - Siihen halusimme puuttua. Meillä on ainekset tulla näkyväksi maailman parhaana maana sekä koulutuksen että kouluruokailun saralla. Nyt tarvitaan yhteisiä tekoja ja tekijöiden arvostusta.

Kunnilla on tiukkaa, mutta ei niin tiukkaa, ettei lasten ja nuorten ruokaan olisi rahaa.

- Jos maassamme oli sotien jälkeen varaa luoda maksuton kouluruokailu, niin nyt on varaa pitää sitä yllä. Kouluruokailu on nähtävä fiksuna sosiaalisena innovaationa ja kannattavana investointina jokaisen lapsen hyvinvointiin ja oppimisen edellytysten luomiseen, sanoo kansanedustaja Sari Sarkomaa. - Laadukas ja maukas kouluruoka on tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria ja ylpeydenaiheemme, jota on vaalittava.

Hyvä koulutus ja kouluruoka ovat mahdollistaneet meille monta menestystarinaa.

- Nyky-Suomi tarvitsee kouluruokailua ja yhteisöllistä ruokakasvatusta; siksi niiden merkitys kasvaa myös uusissa opetussuunnitelmissa, opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta kertoo.

Oulunkylän koulun oppilaat valitsivat äänestyksellä juhlapäivän ruoan. Poronkäristys perunamuusin kera oli selvästi suosikki.

- Tätä voisi tehdä kotonakin, juhlan järjestämiseen osallistuneet yläkoulun oppilaat suunnittelevat.

Monipuolisella yhteistyöllä kohti maailman parasta kouluruokailua

Yhteiselle matkalle kohti maailman parasta kouluruokailua ovat sitoutuneet ELO-säätiön lisäksi Opetushallitus, Suomen Gastronomien Seura ry, Ammattikeittiöosaajat ry, Kuntaruokailun asiantuntijat ry, MTK:n ruokakulttuuriasiamies, Kotitalousopettajat ry, Edutaru Oy, Fazer Food Services, Campbell Soup Finland ja Metsä Tissue. He ja monet muut tekevät työtä kouluruokailun arvostuksen parantamiseksi.

Toimitusjohtaja Jaana Korhola on tyytyväinen, että Fazer Food Servicesillä on mahdollisuus olla mukana juhlistamassa itsenäisyyttä.

- Ravintoloidemme historia ulottuu aina sodan aikaiseen Lotta Svärd -toimintaan saakka. Siksi haluamme satsata kehittämiseen, joka koituu koko kouluruokailujärjestelmän hyödyksi, Korhola sanoo.

Lisätietoja

Seija Kurunmäki, johtaja, ELO - Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö
p. 0400 460 894, seija.kurunmaki@elo-saatio.fi
www.elo-saatio.fi

Laura Tötterman, tiedottaja, Fazer Food Services
p. 044 711 9550, laura.totterman@fazer.com
www.amica.fi/uutiset

Julkaistu

Tiedote 5.12.2013
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Lenita Toivakka katsovat, että rakennepakettipäätöksen yhteydessä tehty päätös vanhemmuuden kustannusten jakamisen selvittämisestä pitää viedä pidemmälle. Sarkomaa ja Toivakka alleviivaavat, että pelkkä vanhemmuuden kustannusten eri mallien jatkuva selvittäminen ei riitä vaan nyt on tehtävä päätöksiä.

”Vanhemmuuden kustannusten jakaminen kohtelisi yrityksiä tasapuolisemmin ja loisi edellytyksiä kasvulle. Pk-yritykset uskaltaisivat nykyistä paremmin palkata uusia työntekijöitä, kun taloudellinen riski pienenee."

"Kyse on ennen kaikkea yrittäjyyden edistämisestä. Kannustamme hallitusta erityisesti toimiin, joilla pk-yrittäjyyttä edistetään. Ratkaisu ei saa unohtua eikä sitä saa lykätä palkansaajajärjestöjen aktiivisuuden varaan. Hallituksen on oltava aloitteellinen, kannustettava työmarkkinajärjestöjä sovun löytämiseen asiassa ja tuotava esitys eduskuntaan tällä vaalikaudella."

"Yksi vauva maksaa äidin työnantajalle noin 12 000 euroa. Keskeisimmät kuluerät ovat raskaudesta johtuvat poissaolot, äitiyslomalla kertyvät lomarahat sekä sairaan lapsen hoitokulut. Vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset on joka tapauksessa jonkun maksettava. Se ”joku” on tällä hetkellä perhevapaita käyttävien naisten työnantajat."

"Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Hyvä askel eteenpäin ”äitiriskin” kitkemisessä olisi kertakorvauksen maksaminen äidin työnantajalle, mikäli äiti palaa saman työnantajan palvelukseen raskauden ja perhevapaiden jälkeen. Kertakorvaus korvaisi vaikeasti laskettavia kustannuksia, kuten sijaisten rekrytointi ja perehdyttäminen. Lisäksi kannatettavaa on itsenäinen vanhempainvakuutus, joka toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee."

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Lenita Toivakka, puh. 050 512 2928

Julkaistu

TIEDOTE 3.12.2013
Julkaisuvapaa heti

-Tieto oppimistulosten laskevasta trendistä ei ole uutinen. Tärkein oivallus tuoreesta Pisa-tutkimuksesta on se, että laadukas perusopetus ei ole itsestäänselvyys. Peruskoulumme laatu on aina perustunut koulutuksen arvostukseen ja jatkuvaan kehittämiseen, kansanedustaja eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok) kommentoivat uusia Pisa-tuloksia ja korostavat, että äkkiväärille johtopäätöksille ei ole tarvetta: pääosin perusopetuksessamme on paljon hyvää, jonka perustalle voimme uudistamistyön rakentaa.

Huolestuttavaan oppimistulosten laskuun vastattiin aloittamalla Perusopetus paremmaksi hanke (Pop-ohjelma) viime hallituskauden alussa, kansanedustajat muistuttavat. Pop-ohjelman tavoitteena on edistää perusopetuksen laatua ja erityisesti pienentää ryhmäkokoja täsmärahoituksella. Haluamme, että opettajalla on aikaa oppilaalle. Pop-hanke aloitettiin juuri siksi, että näimme heikkenevät oppimistulokset. Perusopetus nostettiin painopisteeksi. Hyvä perusopetus ei ole itsestäänselvyys. Hyvät oppimistulokset on lunastettava joka päivä luokkahuoneessa, kansanedustajat huomauttavat.

Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet ovat työn alla opetushallituksessa. Tässä työssä on vastattava perusopetuksen haasteisiin. Kannustamme opetusministeri Kiurua keskittymään opetusmenetelmien uudistamiseen ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen, kansanedustajat kirittävät ministerin tämänpäiväisiä uudistuspuheita. Asiantuntijoiden mukaan meidän on keskityttävä pelien hyödyntämiseen, tutkivaan oppimiseen, konkretisointiin ja opitun liittämiseen arkielämään.

Matematiikan heikot oppimistulokset ovat erityisen huolestuttavia. Varsinkin loogisen päättelykyvyn ja ongelmanratkaisutaitojen hallinta on opittava jo alaluokilla. - Matematiikkaa ei pidä nähdä erillisenä tai elitistisenä taitona, vaan luku- ja kirjoitustaitoon verrattavana kansalaistaitona.

Lisätietoa:

Raija Vahasalo, kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja raija.vahasalo@eduskunta.fi Puh. 050 511 3090

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja sari.sarkomaa@eduskunta.fi Puh. 050 511 3033

Julkaistu

Suomessa valmistaudutaan ratifioimaan Euroopan neuvoston yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Anne-Mari Virolainen kannustavat ministeri Huovista pikaisesti toimiin, jotta ratifiointiedellytykset täyttyvät. Tämä on välttämätöntä, onhan Suomi saanut useita huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeuksien valvontaelimiltä naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä, muistuttavat kokoomusedustajat.

Tänään on eri puolilla Suomea kampanjoitu naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi. ”Kyseessä ei ole pelkästään naisten ja tyttöjen asia vaan myös miesten ja poikien murhe”, kansanedustajat muistuttavat ja jatkavat ”Toivomme, että ministeri Huovinen ottaa asian vakavasti. Turvakodeille, ennaltaehkäisylle ja tukipalveluille on etsittävä riittävä ja kestävä rahoitus. Tulevissa vuosien 2015-2018 koskevissa kehysneuvotteluissa hallituksen on löydettävä voimavarat, joilla mahdollistetaan turvakotiverkoston rakentaminen ja sopimuksen ratifioinnin edellyttämät toimet."

"Lähisuhdeväkivaltaan on saatava riittävästi keinoja puuttua, sillä se on kansallinen häpeä. Kesäkuussa hyväksytyt laatusuositukset määrittelevät turvakotipalvelujen sisältöä sekä työskentelyn tavoitteita. Nämä laatusuositukset on pistettävä täytäntöön viipymättä, jotta vaikeassa asemassa olevat saavat riittävästi turvaa ja tukea”, edustajat vaativat.

On tärkeää, että turvakotipaikkojen lisäksi puhutaan palveluista, joita on mahdollista tuottaa yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Se edellyttää valtakunnallista toimenpideohjelmaa turvakotien ja palveluiden verkostolle. Helposti saavutettavien turvakotipaikkojen perustamisen lisäksi sopimus velvoittaa mm. maksuttoman auttavan puhelimen järjestämistä.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja ( kok)
Puh.050 5113033

Anne-Mari Virolainen
kansanedustaja (kok)
puh. 050 5121 941

Julkaistu

Ympäröivä maailma muuttuu, mutta jäykkä ministeriörakenne on tiukasti paikallaan. Byrokraattinen omia rajoja vartioiva ministeriörakenne on uudistettava jatkuvasti muuttuvaa yhteiskuntaa palvelevaksi. Ajassa elävä valtiohallinto tulee olla ketterä ja kansalaislähtöinen.

Tämän päivän hallituksen keskeiset ratkaistavat asiat eivät ole vain yhden ministeriön, vaan ne ovat yhä useammin eri ministeriöiden rajapinnoilla olevia kysymyksiä. Tämä lisää vaatimuksia yhteistyölle ja joustavuudelle. Nykyisten ministeriöiden liiallinen erillisyys, siiloutuminen ja keskeisten prosessien pirstaleisuus ei palvele Suomen suuriin haasteisiin vastaamista. Tavoitteena pitää olla 12 ministeriön sijaan yksi valtioneuvostonvirasto.

Kun maalla on yksi hallitus, niin sillä pitää olla yksi ja yhtenäinen sitä palveleva organisaatio. Valtioneuvoston jäsenille tulee antaa suuremmat mahdollisuudet omistautua yhteistyössä ja kollegiona poliittisten kysymysten ratkaisemiseen. Yksi yhtenäinen valtioneuvostovirasto on askel eteenpäin parlamentarismin vahvistamisessa.

Valtionhallinnon uudistamisessa on monia positiivisia mahdollisuuksia. Yksi valtioneuvosto pakottaisi ministerit ja ministeriöt kokonaisvaltaiseen yhteistyöskentelyyn ja strategiseen johtamisotteeseen. Henkilöstön liikkuvuus olisi helpompaa, mikä on eriomainen asia oppivan organisaation ja työssä kehittymisen näkökulmasta. Näin henkilöstön osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön.

Ruotsissa ministeriöt on yhdistetty yhdeksi viranomaiseksi vuodesta 1997 lähtien. Ruotsin uudistuksen tulokset ovat tutustumisen arvoisia. Ruotsalaisten omien arvioiden mukaan Ruotsin Regeringskansliet (RK) on helpommin hallituksen ohjattavissa tänä päivänä kuin ennen vuoden 1997 uudistusta. Henkilöstö on RK:n henkilöstöä, mikä tarkoittaa, että ministeriömuutoksissa työnantaja ei enää vaihdu. Uudistuksen tuoma yhtenäisyys ministeriöiden työympäristöissä, kuten IT-tuessa ja hallinnollisissa rutiineissa on yhtenäistänyt koko kokonaisuuden työskentelytapoja. Ministeriöjakoja on sujuvasti muokattavissa vastaamaan hallituksen tavoitteita. Mahdollisuudet kokonaisuuden näkökulmasta ohjata toimintaa ja resursseja tavalla, joka vastaa hallituksen prioriteetteja on ruotsalaisten arvion mukaan kasvanut.

Pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa ja rakennepoliittisessa ohjelmassa on linjattu tavoitteet keskushallinnon yhdenmukaistamiseksi ja virtaviivaistamiseksi. Päämääränä on, että valtioneuvostosta muodostetaan yksi yhtenäisempi rakenteellinen kokonaisuus seuraavasta hallituskaudesta 2015 alkaen. Hallitus aikoo käynnistää parlamentaarisen komitean arvioimaan yhtenäisemmän valtioneuvostokokonaisuuden rakennetta ja ministeriöiden asemaa sen osana. Komitean työn määräaika on tammikuussa 2015. Komitealta pyydetään väliraportti syyskaudella 2014.

Kannustan hallitusta viemään uudistusta ripeästi eteenpäin. Valtioneuvoston kanslian yhteyteen perustetaan valtioneuvoston hallintoyksikkö, johon keskitetään vuonna 2015 ministeriöiden yhteisiä hallinto- ja palvelutoimintoja. Tämä on hyvä alku yhdelle yhtenäiselle valtioneuvostovirastolle.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Kirjoitan kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista. Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen tai ottamalla minuun yhteyttä. Ohessa näet viimeisimmän kuukausikirjeeni aiheet.

Sari Sarkomaan eduskuntaterveiset                                           lokakuu 2013

Arvoisa vastaanottaja,

Syksyn eduskuntatyöni painopiste on ollut ensi vuoden talousarvioesityksen käsittelyssä. Johtamassani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa olemme seuranneet tiiviisti myös kunta, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Olemme kuulleet ja evästäneet asiaa valmistelevia ministereitä ja virkamiehiä niin eduskunnassa kuin monissa taustaryhmissä. Yhteydenpito on ollut tiivistä valtion talouden tasapainottamistoimia valmistelusta vastaavan valtiovarainministeriön joukkojen kanssa.

On selvää, että lausunnolla ollut sote-uudistuksen luonnos kaipaa vielä paljon työstämistä. Ja ettei se sellaisenaan täytä uudistukselle asetettuja tavoitteita. Tosiasioiden tunnistamisesta on tärkeä ottaa vauhtia valmisteluun ja ripeiden ratkaisujen löytämiseen. Täysin välttämättömässä sote-uudistuksessa on pakko onnistua. Muissa Pohjoismaissa on jo uudistettu kunta- ja sote-palveluiden rakenteet. Kyllä se on Suomessakin kyettävä tekemään.

Tässä kirjeessäni käsittelen seuraavia asioita:

- Raha seuraamaan potilasta
- Liikunnalla kestävyysvajeen kimppuun
- Helsingin lapsiluvun kasvu otettava tosissaan
- Sirpaleisesta 12 ministeriöstä yhteen valtioneuvostovirastoon
- Eduskunnan historian ensimmäinen lähiruokapäivä

Tapaamisia ja aktiivista vuoropuhelua Suomen tulevaisuudesta

Kokoomus on aloittanut Tulevaisuusasiakirjan valmistelun. Olen valmistelutyössä eduskuntaryhmämme edustajana mukana. On katsottava vaalikautta pidemmälle ja etsittävä Suomen haasteisiin ratkaisuja.

Tapasin Helsingin Kokoomuksen paikallisyhdistysten puheenjohtajia Helsingin piirin järjestämässä tilaisuudessa, jossa kävimme perusteellisen keskustelun Helsingin ja Suomen poliittisesta tilanteesta. Käynnistimme myös Helsingin Kokoomuksen työn, jolla luodaan tavoitteita Helsingin politiikkaan mutta myös koko kokoomuksen Tulevaisuusasiakirjaan.

Minulla on ollut ilo vierailla ja vastaanottaa kokoomuksen paikallisyhdistyksiä sekä Kansallisten Senioreiden yhdistyksiä. Vieraanani on myös ollut eri alojen asiantuntijoita, opiskelijoita ja ammattiryhmiä sekä yksittäisiä kansalaisia. Ihmisten tapaaminen on tärkeä osa kansanedustajan työtä. Vierailu- ja puhujapyynnöissä voi olla minuun tai avustajaani Antti Pynttäriin yhteydessä.

Hyvää alkavaa talvea toivottaen,

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
www.sarisarkomaa.fi
050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 19.11.2013
julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa tervehtii ilolla asiantuntija-avusteisen huoltoriitojen tuomioistuinsovittelun vakinaistamisesitystä. Useissa käräjäoikeudessa kokeiltu sovittelu esitetään laajennettavaksi valtakunnalliseksi ja siten kaikkien perheiden saatuville. Asiaa käsittelevä lakiesitys on tänään eduskunnan lähetekeskustelussa.

On hienoa, että lakiesitys tulee eduskuntaan Lastenoikeuksien viikolla, kiittelee Sarkomaa. Sarkomaan johtama valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto on vauhdittanut vuonna 2011 aloitetun sovittelukokeilun laajentamista. Valtiovarainvaliokunta lisäsi vuoden 2012 valtion talousarvioon 900 000 euroa sovittelukokeiluun sekä edellytti sen vakinaistamista ja laajentamista koko maahan.

Lapsipsykologin tai vastaavan asiantuntijan avulla suoritetulla sovittelukokeilulla on vähennetty varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn tulevien asioiden määrää ja huoltajuusriitojen pitkittymistä. Sovittelu säästää tuomioistuinten ja sosiaaliviranomaisten resursseja, mutta ennen kaikkea auttaa lapsia ja perheitä vaikeissa ero- ja huoltajuuskiistatilanteissa. Sarkomaa pitää hyvänä, että lakiesitykseen on kirjattu, että sovittelu on saatava viipymättä ja palvelu olisi maksutonta. Näin huoltajuuskiistat eivät pääse pitkittymään ja sovittelu on tasavertaisesti kaikkien perheiden saatuvilla.

Huoltajuuskiistojen sovittelu on ennen kaikkea lapsen etu. Lakiesitys vahvistaa lapsen oikeutta molempiin vanhempiin ja tuo kipeästi kaivattua apua eroperheiden arkeen. Erityisen tärkeää lapselle on pitkien huoltoriitakierteiden ehkäiseminen. Suurissa käräjäoikeuksissa käsittely saattaa kestää jopa 1-1,5 vuotta ja jopa pidempäänkin. Sanomattakin on selvää, että tilanne on kohtuuton sekä lapselle että vanhemmille. Lapsen elämässä kuukausikin vuotta on pitkä aika.

Tuhannet lapset kohtaavat vuosittain Suomessa vanhempiensa parisuhteen päättymisen ja erilleen muuton. Jokainen ero, jossa lapsi jää vanhempiensa pelinappulaksi on liikaa. Monesti riitelyn aiheena on lapsen tapaamisoikeus, vaikka lain mukaan lapsella on oikeus tavata molempia vanhempiaan – sekä isää, että äitiä. Huoltajuusriitojen sovittelu on tärkeää eroperheille, mutta ennen muuta lapsen etu, sanoo Sarkomaa

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Ihminen on mitä hän syö, mutta myös Suomi ja koko maapallomme on monin tavoin sellainen, mitä syömme. Ravinnon ketju muodostaa noin kolmanneksen kaikista kulutuksen ympäristövaikutuksista. On kaikkien etu, että terveellinen ja maukas lähiruoka päätyy ruokapöytiimme.

Olen eduskunnan lähiruokaverkoston perustajajäsen ja varapuheenjohtaja. Verkosto perustettiin rakkaudesta kotimaiseen ruokaan. Ja siksi, että haluamme vastata siihen tarpeeseen, että yhä useampi suomalainen haluaa lautaselleen luomua ja lähiruokaa. Pari vuotta vanhassa verkostossamme on eduskunnasta mukana eri puolueiden kansanedustajia.

Lähiruokasektorin kasvu vaatii pitkäjänteistä samansuuntaista toimintaa ja verkostoitumista. Verkostoitumisessa on tärkeää katsoa tulevaisuuteen yli hallinto-, toimija- ja toimialarajojen.

Meitä suomalaisen ruoan ystäviä oli myös hallitusneuvotteluissa iso joukko, ja nostimme ruokapolitiikan erikseen ensimmäistä kertaa hallitusohjelmatasolle. Jo oli aikakin. Onhan ruokasektori tulevaisuuden kasvuala, jolle perusteita antaa erityisesti vihreä talous. Kirjasimme pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan, että kuluttajille luodaan paremmat mahdollisuudet saada tietoa ruoan alkuperästä ja tuotantotavasta. Ruokapolitiikan kärjeksi sovittiin luomun ja lähiruoan aseman vahvistaminen.

Tälle työlle antavat potkua hallituksen lähiruokaohjelma ja lähiruokasektorin kehittämistavoitteet (http://www.mmm.fi/attachments/lahiruoka/6GeZ7N4oG/LahiruokaohjelmaFI.pdf), joiden eteen on tehtävä urakalla töitä. Lähiruokaohjelman keskeisenä tavoitteena on kasvattaa lähiruoan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteerejä. Hankinnoissa kokonaistaloudellisen edullisuuden ja laadun korostaminen hinnan sijaan sekä laatukriteereiden kehittäminen ovat keinoja helpottaa lähiruoan tietä julkisiin keittiöihin. Kriteereissä on tärkeä näkyä myös tuoreus, sesonginmukaisuus ja kestävä kulutus. Tavoitteena on myös kansallisen hankintalain kehittäminen. Lähiruuan valitseminen on vastuullisuutta. Sen käyttöä edistämällä edistämme samalla terveyttä, kotimaista työllisyyttä sekä yrittäjyyttä, ruokakulttuuriamme ja olemme ympäristöystävällisiä.

Juomakulttuuri on osa ruokakulttuuria ja meillä Suomessa olut ja sahti ovat perinteisesti kuuluneet ruokapöytiimme. Olut on kokenut uuden arvonnousun erityisesti kasvaneen lähiruokatrendin myötä. Lukuisat pienpanimot täydentävät käsityöläis- ja erikoisoluillaan suurempien panimoiden valikoimia. Juomavalikoimiamme ovat rikastuttaneet viime vuosina myös tilaviinit ja -liköörit, joiden valmistus on monipuolistanut maaseudun yritystoimintaa. Alkoholipolitiikkaa kehitettäessä on pohdittava keinoja, joilla voidaan tukea ja kehittää edelleen pienpanimo- ja tilaviinisektoriamme.

Lähiruuan tuotantoa on monipuolistettava, sen jalostusastetta on nostettava ja erityisesti on parannettava pienmuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia. Tässä tarvitaan niin lainsäädännön kuin neuvonnan keinoja. Yritykset tarvitsevat lisää elintarvikesäädäntöön liittyvää, yrityksen tarpeisiin räätälöityä neuvontaa. Julkisin varoin toteutettavat neuvontapalvelut on hyvä koota riittävän tehokkaiksi yhden luukun periaatteella toimiviksi kokonaisuuksiksi.

Tavoitteena on, että yrityksiin kohdistuva lainsäädäntö on selkeää ja tukee yritystoiminnan kokonaisvaltaista kehittymistä. Kansallista elintarvikelainsäädäntöä on kehitettävä siten, että EU:n sallimat joustot paikalliseen tuotantoon otetaan täysimääräisesti käyttöön.

On täysin kaupunkilaisjärjen vastaista, että pienissä yrityksissä vähäisiä resursseja joudutaan käyttämään kohtuuttomasti erilaisten normien ja byrokraattisten velvoitteiden täyttämiseen. Turhien normien ja käytäntöjen purkamistalkoot käynnistyivät eduskuntaryhmämme toimesta viime kesänä. On kaikkien etu, ettemme tarpeettomilla kielloilla tai käytännöillä kampita ja lannista yrittäjyyttä. Päinvastoin on vapautettava energiaa innovaatioiden ja uuden rakentamiseen. Eduskuntaryhmän aloittamat normienpurkutalkoot ovat tässä täsmätoimi. Ehdotukset ja ideat ovat tervetulleita.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
Eduskunnan lähiruokaverkoston varapuheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Kansanedustajat Sari Sarkomaa (kok) ja Lenita Toivakka (kok) pitävät sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne- ja rahoitusuudistuksia täysin välttämättöminä, mutta samalla muistuttavat, että nopeammin vaikuttavia toimia kaivataan perusterveydenhuoltoomme kipeästi. Sote-uudistus ja terveyskeskusten vahvistaminen tukevat vahvasti palvelujen laadun ja kuntalaisen oikeuksien toteutumista. Kyse on sekä-että -ajattelusta, ei vastakkainasettelusta.

”Tosiasia on, että elintärkeät rakenneuudistukset vaikuttavat ihmisten palveluissa vasta usean vuoden päästä. Niiden rinnalla tarvitaan tehokasta toiminnan sisällön kehittämistä. Tähän työhän kannustamme peruspalveluministeri Susanna Huovista ja koko hallitusta”, toteavat Sarkomaa ja Toivakka.

Sekä sote-uudistus että terveydenhuollon rakenteiden vahvistaminen ovat aivan välttämättömiä palveluiden laadun ja saatavuuden turvaamiseksi. Tällä hetkellä kolmannes potilaista jonottaa terveyskeskukseen viisi viikkoa tai kauemmin. Pitkät jonot tulevat kalliiksi – oikea-aikainen hoito säästää terveyttä ja euroja.

Jo nyt terveydenhuollon kustannusten nopea kasvu on karkaamassa kuntapäättäjien käsistä. Suuri osa terveydenhuollon resursseista hukataan monisairaiden hoidon tehottomuuteen. Kun esimerkiksi jokin tietty vaiva vaatii hoitoa, potilas ajautuu herkästi erikoissairaanhoitoon ja yksi ongelma ratkaistaan, mutta kokonaisuus jää hoitamatta.

Hämeenlinnassa haasteeseen on vastattu ns. chronic care –mallilla. Potilasvastaava vastaa hoitosuunnitelmasta ja hoidon kokonaisvaltaisuudesta. Yksittäisen vaivan sijaan potilasta hoidetaan kokonaisuutena. Tarvitsemme tehokkaita toimia, joilla näitä hyviä käytäntöjä levitetään laajemmin terveyskeskuksiin.

Myös uudehkon terveydenhuoltolain toimeenpanoa on tehostettava. Sen mahdollisuudet eivät ole vielä täydessä käytössä. Kuvaava esimerkki on järjestämissopimusten toimeenpano. Kokoomusedustajat ehdottavat, että STM tulosopimuksilla ohjaisi nykyistä yksityiskohtaisemmin ja vahvemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta näiden asioiden toimeenpanoon ja myös allokoisi olemassa olevia voimavaroja perusterveydenhuollon ja palveluiden hyvien toimintatapojen juurruttamiseen. Tämä edellyttää priorisointia toiminnassa. Hankekarusellista on päästävä pitkäjänteiseen toiminnan kehittämiseen ja kustannustehokkaaseen hyvien käytäntöjen juurruttamiseen.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033
Lenita Toivakka, p. 050 512 292

Julkaistu

Tiedote 9.11.2013
Julkaisuvapaa heti

Hallitus on lähtenyt rakentamaan Ministeri Virkkusen johdolla uutta valtionhallintoa. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti antavat täyden tukensa hallituksen tavoitteelle yhtenäistää valtioneuvoston toimintatapoja ja organisaatiota vuoteen 2015 mennessä. Kannustamme Ministeri Virkkusta viemään uudistusta ripeästi eteenpäin. Päätös uudesta valtionhallinnon organisaatiosta tulee tehdä hallituskauden aikana ja alkuaskeleet on syytä ottaa osana rakennepakettia, kokoomusedustajat kirittävät.

Ympäröivä maailma muuttuu, mutta jäykkä ministeriörakenne on tiukasti paikallaan. Byrokraattinen omia rajoja vartioiva ministeriörakenne tulee saada alati elävään yhteiskuntaa palvelevaksi organisaatioksi. Ajassa elävä valtionhallinto tulee olla ketterä ja kansalaislähtöinen.

Tämän päivän hallituksen keskeiset ratkaistavat asiat eivät ole vain yhden ministeriön, vaan ne ovat yhä useammin eri ministeriöiden rajapinnoilla olevia kysymyksiä. Tämä lisää vaatimuksia yhteistyölle ja joustavuudelle. Nykyisten ministeriöiden liiallinen erillisyys ja siiloutuminen sekä keskeisten prosessien pirstaleisuus ei palvele Suomen suuriin haasteisiin vastaamista. Tavoitteena pitää olla 12 ministeriön sijaan yksi valtioneuvoston virasto.

Kun maalla on yksi hallitus, niin sillä pitää olla yksi ja yhtenäinen sitä palveleva organisaatio, sanovat kokoomusedustajat. Poliittiselle johdolle tulee antaa suuremmat mahdollisuudet omistautua poliittisten kysymysten ratkaisemiseen. Yksi yhtenäinen valtioneuvostovirasto vahvistaisi myös demokraattista järjestelmäämme virkamiesvallan sijaan.

Edustajat Sarkomaa ja Lauslahti näkevät valtionhallinnon uudistamisessa monia positiivisia mahdollisuuksia. Yksi yhtenäinen valtioneuvosto pakottaisi ministerit ja ministeriöt kokonaisvaltaiseen yhteistyöskentelyyn ja strategiseen johtamisotteeseen. Henkilöstön liikkuvuus olisi helpompaa, mikä on eriomainen asia oppivan organisaation ja työssä kehittymisen näkökulmasta. Näin henkilöstön osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön.

Ruotsissa ministeriöt on yhdistetty yhdeksi viranomaiseksi vuodesta 1997 lähtien. Ruotsin uudistuksen tulokset ovat tutustumisen arvoisia, päättävät Sarkomaa ja Lauslahti.

Lisätietoja:

Sanna Lauslahti 050 512 2380
Sari Sarkomaa 050 511 3033