Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Blogi Verkkouutisissa

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) aloittama vanhuspalvelulakivenkoilu on lopetettava. Lain valmistelu on palautettava viivytyksettä hallitusohjelmassa luvatuille urille. Ministerin sinkoilu kannoissaan on johtanut siihen, että lakiesityksestä puuttuu koko uudistuksen ”juju” eli kirjaus iäkkäiden ihmisten oikeudesta laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan sekä palveluihin.

Lieneekö keskustelun melskeessä ja vaalikuumeen noustessa ministeriltä unohtunut, että vanhuspalvelulaki tarvitaan nimenomaan siksi, että nykyisin 75 vuotta täyttänyt on lakisääteisesti oikeutettu palvelutarpeiden arviointiin, mutta ei itse palveluihin. Näin ollen ikäihmiset ovat eri puolella Suomea hyvin eriarvoisessa asemassa. Myös vanhuspalvelulakiluonnoksen kohderyhmää on laajennettava, jotta palveluita voidaan kehittää ennaltaehkäisevästi ja laitosvaltaisuutta purkaen. Se on inhimillistä ja taloudellista.

Me kokoomuslaiset hallitusneuvottelijat teimme viime vuonna Säätytalolla kovasti työtä, että lisärahaa osoitettaisiin myös ihmisten hyvän arjen kannalta välttämättömien peruspalveluiden kehittämiseen. Vanhuspalvelulaki kirjattiin hallitusohjelmaan kokoomuksen aloitteesta. Myös sen valmistelu aloitettiin jo viime vaalikaudella kokoomuslaisen ministeri Paula Risikon toimesta. Ei siis ole yhtä kysymystä etteikö meidän kokoomuslaisten toimesta huolehdita, että laki todella valmistuu ja että se saa tarvittavat voimavarat.

Myös pääministeri Katainen teroitti aamun TV:n puheenvuorossaan, että valmisteluun on saatava ryhtiä. Vastaavan ministerin on nyt vain urakoitava lain valmistelussa niin, että hallitus voi päättää vanhuspalvelulain voimavaroista jo budjettiriihessä. On ikävä tosiasia, että peruspalveluministerin oma soutaminen ja huopaaminen kannoissaan henkilöstömitoituksista on vaarassa jarruttaa koko hallitukselle tärkeän asian eteenpäinviemistä.

On välttämätöntä, että eduskunta saa vanhuspalvelulain mahdollisimman pian käsiteltäväkseen, jotta laki ehtii ohjaamaan meneillään olevaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Kunnissa ollaan todella kovilla, kun palvelurakenneuudistusta pitäisi viedä eteenpäin, mutta kenelläkään ei ole vielä tietoa vanhuspalvelulain tai terveydenhuollon uudistuksen tarkasta sisällöstä. Ihmisten arjen palveluiden kannalta on ihan välttämätöntä laittaa lisää vauhtia sosiaali- ja terveysministeriön valmistelukoneistoon.

Vastaavan ministerin on myös huolehdittava, että ministeriö tuottaa vihdoin uskottavat ja vedenpitävät laskelmat lakiesityksen kustannuksista niin valtiolle kuin kunnille. On ollut hämmentävää, että peruspalveluministeri on esitellyt julkisuudessa lukuja ilman tietoa siitä, mikä lain sisältö kokonaisuudessaan tulee olemaan. Vanhuspalvelulaista tulee varmasti hyvä, kunhan nyt työ tehdään rivakasti ja kunnolla loppuun.

On kiitettävää vastuullisuutta oppositiolta, kun sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Juha Rehula (kesk.) totesi, että henkilöstömitoitus on oltava hoidon tarpeen mukaan ja on iso miina vannoa mitoituksen ratkaisevan kaiken. Lain keskeinen tavoite on vahvistaa ikäihmisten itsemäärämisoikeutta. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset saisivat palveluita, joita he tarvitsevat.

Peruspalveluministerin on nyt kuultava herkemmällä korvalla hoitoalan ammattilaisia. Tehy on aivan oikein todennut, että hoitoa tarvitsevien kunto ja avuntarve on huomioitava. Hoivahenkilökunnan lisäksi vanhustenhuollossa tarvitaan mm. fysio- ja toimintaterapeutteja sekä sosiaaliohjaajia. On päivänselvää, että ihmiset tekevät palveluiden laadun, mutta on älyllisesti epärehellistä uskotella, että pelkkä hoitohenkilökunnan mekaaninen laskeminen yksin turvaisi ikäihmisten palveluiden laadun.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
Terveydenhuollon maisteri

Julkaistu

Kesälomapurjehdus oli yhtä rentouttava kuin aina ennenkin. Lapset viihtyivät koko kuukauden mainiosti vesillä. Lomailimme koko perheen voimin, nautimme kesästä ja upeasta Itämeren luonnosta. Itse kävin eduskunnassa töissä muutamana päivänä heinäkuussa. Ehdimme juuri ja juuri Ruotsin ulkosaaristosta Tukholmaan vastatuulessa. Tukholmaan päästyäni ryntäsin Arlanda Expressillä kentälle ja koneeseen, jolla ehdin istuntoon. Muu perhe jäi Tukholmaan odottelemaan. Tuulet olivat kaikkea muuta kuin suotuisia ja lempeitä, aivan kuten Euroopan taloudessakin. Vastatuulta ei puuttunut ja myrskyä sai aina varoa.

Irtiotto arjesta ja hektisestä työnteosta tekee hyvää ja antaa kestävän pohjan haasteelliseen eduskunnan politiikan syksyyn. Myös kunnallisvaalit ovat syksyllä. Niin kauan, kun olen ollut politiikassa mukana, olen tehnyt työtä sen eteen, että Helsinki olisi hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille. Työstä on tullut enemmän elämäntapa kuin luottamustehtävä. Tätä työtä olen innostunut tekemään.

Syksyn kunnallisvaaleissa olen täysillä mukana viemässä kokoomuksen tavoitteita eteenpäin ja varmistamassa joukkueemme onnistumista niin Helsingissä kuin valtakunnallisestikin. Itse en tällä kertaa ole mukana kunnallisvaaliehdokkaana. Olen päättänyt pitää tauon valtuustotyöstä. Vaikka en tulevalla kaudella istu valtuuston kokouksissa, toimin lukuisin tavoin Helsingin kaupunkiin liittyvissä tehtävissä ja painan kaasua Helsingin puolesta tehtävässä työssä.

Eduskuntatyössä on poikkeuksellisen suuria haasteita ja uudistuksia. Tekeillä on terveydenhuolto-, kunta- ja palvelurakenneuudistus, uusi vanhuspalvelulaki ja päivähoidon uudistus. Johdan eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostoa ja aion antaa täyden panostukseni näihin asioihin. Tietenkin niin minun kuin koko eduskuntaryhmämme keskeinen tavoite on turvata suomalaiset työpaikat ja edistää yrittäjyyttä. Iso urakka on talouden tasapainottaminen kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Olen saanut hoitaakseni monia mielenkiintoisia ja uusia tehtäviä kansanedustajan tehtävän lisäksi. Ajankäytön kanssa haluan olla jatkossakin tarkka ja viisas. Elämä, Politiikka ja Helsinki ovat ihania ja täynnä asioita, joissa on innostavaa olla mukana. Siksi myös valintoja on viisas tehdä. Kaiken minkä teen haluan tehdä täysillä.

Tulevalle valtuustolle on minulla jo tässä vaiheessa varteenotettava vinkki. Eduskunnan istuntorytmi on viime vuosien aikana tiivistynyt. Helsingin kaupunginvaltuuston joka toinen keskiviikko pidettävät kokoukset kestävät usein yöhön asti ja menevät osin päällekkäin eduskunnan tärkeän keskiviikon istuntopäivän kanssa. Mielestäni olisi hyvä, että Helsinki siirtäisi valtuuston kokoukset maanantaihin, jolloin istuntoa ei pääsääntöisesti ole. Näin on tehty monissa kunnissa.

Lokakuun kuntavaalit lähestyvät vauhdilla. Kannustan lämpimästi tutustumaan Helsingin kokoomuksen erinomaiseen ehdokaslistaan! Olen mukana erilaisissa tilaisuuksissa ja vaalitapahtumissa eri puolella Helsinkiä koko syksyn ajan. Taukoa en pidä vaali- ja kenttätyöstä vaan olen varmistamassa kokoomusjoukkueemme onnistumista ja helsinkiläisten tavattavissa.

Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan!

Julkaistu

Aamun Hesaria lukiessani en ollut uskoa silmiäni. Puu-Käpylän pihojen terveitä puita ja pensaita kaadetaan. Syynä on Helsingin kaupungin tahto palauttaa vuokrakortteleiden pihat samaan kuntoon kuin ne olivat alueen rakentamisen aikaan 1920-luvulla.

Helsingin on hellittävä viheralueitaan ja kunnioitettava perinteitä. Tapojen on kuitenkin oltava fiksut sekä helsinkiläisiä ja luontoa kunnioittavia. Puu-Käpylässä tämä näyttää osin unohtuneen.

Pihasuunnittelu ja asukkaiden lähiympäristö ovat asioita, joissa lähidemokratia ja asukkaiden aito kuuleminen on aivan olennaista. Näyttää siltä, että vuorovaikutus ja yhteistyö on Puu-Käpylässä kaikkea muuta kuin onnistunutta.

Kokonaisuudessaan ennallistamisprojektin tapa tuntuu käsittämättömältä ja rujolta. Miksi kaataa elävät puut ja tuhota luontoa? Alueen puiden ja kasvien kasvaminen kestää vuosikymmeniä. Onko tarkoituksenmukaista, että näin vanhalla ja kauniilla alueella on uudisalueen ilme sukupolvien ajan? Mielestäni ei. Entisöintiä luulisi voivan tehdä kestävämmällä tavalla sekä ilman repimistä ja rikkomista.

On myös pakko pohtia taloudellista priorisointia. Kaupungin talous on suurten tasapainotusten edessä ja keskeiset peruspalvelut ovat säästölistoilla. Samalla kuitenkin käytetään rahaa kauniin alueen repimiseen.

Onkin aivan välttämätöntä, että Helsingin kaupunginhallitus saa asiasta selvityksen viimeistään seuraavaan kokoukseen. Puu-Käpylässä meneillään oleva työ on arvioitava. Jatkotyössä on varmasti tilaa ainakin kohtuullistamiselle ja paremmalle yhteistyölle asukkaiden kanssa.

Helsingin on syytä muutenkin arvioida suhdettaan metsään. Monilla alueillamme on metsää harvennettu tarpeettoman tuntuisesti terveitä puita kaatamalla. Seurauksena on melun lisääntyminen. Harvempi metsä myös sitoo vähemmän pölyä. Linnut ja muut eläimet tarvitsevat puita ja pensaita suojaksi ja elääkseen. On koko Helsingin etu, ettemme hakkaa tarpeettomasti kotikaupunkimme puita!

Julkaistu

Tiedote 3.8.2012

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannattaa eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Orpon ehdotusta palauttaa kotitalousvähennyksen taso ennalleen. Sarkomaa nostaa myös esille ehdotuksensa laajentaa kotitalousvähennystä lisäämällä kuntoutus kotitalousvähennyksen piiriin. Sarkomaa korostaa tarvetta kehittää kotitalousvähennystä edistämään erityisesti hoiva- ja hoitoalan yrittäjyyttä.

Sarkomaan mielestä Kataisen hallituksen ensi vuoden budjetin painopiste pitää olla yrittäjyyden ja työllisyyden edistämisessä. Tässä kotitalousvähennyksen kohentaminen on fiksu täsmätoimi, joka edistää myös perheiden hyvinvointia ja harmaan talouden kitkemistä. Sarkomaa kannustaa valtiovarainministeri Urpilaista tuomaan kotitalousvähennyksen kohentamista koskevat esitykset budjettiriiheen.

Kotitalousvähennystä leikattiin tämän vuoden alusta. Erityisesti kotitalous- ja hoivapalveluja tuottavilla naisvaltaisilla toimialoilla yritystoiminnan edellytykset saattavat huonontua. Leikkauksesta johtuvaan palveluiden käytön ja siten työpaikkojen vähentymiseen ei ole varaa. Päinvastoin erityisesti hoiva- ja hoitoalan yrittäjyyttä sekä naisyrittäjyyttä pitää nykyistä enemmän vauhdittaa.

Sarkomaan mukaan kotitalousvähennyksen laajentamisella kuntoutukseen voi olla monia säästövaikutuksia inhimillisen elämänlaadun edistämisen lisäksi. Ikääntyneiden ja huonokuntoisten kotona selviytymisen tukemisella voidaan siirtää laitoshoitoa. Kotitalousvähennys voitaisiin laajentaa koskemaan ainakin lääkinnällistä kuntoutusta, jota tuottavat toimiluvalla toimivat fysioterapia- ja toimintaterapiayritykset, sekä ammatinharjoittajayrittäjät.

Ikääntyneet käyvät usein terveyskeskuslääkärillä vain hakemassa lähetettä fysioterapiaan. Kotitalousvähennys ei edellytä sairautta eikä lääkärissä käyntiä, joten terveyskeskuskäyntien väheneminen pienentää kuntien terveydenhuollon kustannuksia. Mikä tärkeintä, kotitalousvähennys kannustaisi ennaltaehkäisevään kuntoutukseen, joka on aina tuloksellisintakin.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Haastattelu Viini-lehdessä 5/2012, 14.6.2012

Alkon hallintoneuvoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa:
Lisää valtaa asiakkaalle

Kansanedustaja Sari Sarkomaa johtaa Alkon hallintoneuvostoa vuoden 2015 loppuun saakka. Toimikauteen mahtuvat muun muassa alkoholilain kokonaisuudistus ja seuraavat eduskuntavaalit.

”Asiakkaiden ääni voisi kuulua Alkossa nykyistä paremmin ja kyllä sen eteen työtä koko ajan tehdäänkin”, monopoliyhtiön hallintoneuvostoa johtava, kokoomuksen kansanedustaja SARI SARKOMAA sanoo.
Siihen, miten asiakkaiden tuotetoiveet näkyisivät Alkon hyllyillä ja palvelun kehittymisenä Sarkomaa ei hallintoneuvostosta käsin ota kantaa. Se kuuluu toimivan johdon tontille.
Viini-ihmiseksi itsensä lukevan Sarkomaan mielestä myös ruoalla voisi olla vielä nykyistäkin vahvempi rooli Alkon viinineuvonnassa, vaikkei Alko ruokaa myykään. Kyse on viini- ja ruokakulttuurin eteenpäin viemisestä.
Asiakastyytyväisyys ja palautteen heijastuminen palveluun ovat joka tapauksessa Sarkomaan mielestä nykymuotoisen Alkon legitimiteetin perusta.

”Viini on iloinen asia ja viininautinto on parhaimmillaan, kun ruokapöydän ympärillä on paljon ihmisiä. Ja samaan pöytään mahtuvat myös lapset”, Sarkomaa kiteyttää viinifilosofiansa.
Alkoholihaittojen ennaltaehkäisyssä Sarkomaa muistaa toki kehaista myös Lasten seurassa –projektia, joka kiinnittää huomiota aikuisten lapsille antamiin käyttäytymismalleihin.

Viinikulttuurin edistäminen ei ole toistaiseksi mahtunut Alkon hallintoneuvoston tehtävälistan kärkipäähän. Pikemminkin voi kysyä, onko viinikulttuurilla mitään roolia monopoliyhtiön toiminnassa.
Sarkomaan mielestä on paljonkin, mutta puheenjohtaja lupaa silti lisätä yhteydenpitoa ja tapaamisia ruoka- ja viinikulttuuria edistävien tahojen kanssa.
”Viinillä, niin kuin oluellakin on paikkansa suomalaisten ruokapöydässä, joten on voitava keskustella ennakkoluulottomasti myös viinikulttuurista”, Sarkomaa sanoo.

Pääministeripuolueen kansanedustajana Sarkomaa on hyvin informoitu hallitusohjelmaan sisältyvästä alkoholilain kokonaisuudistuksesta. Odotettavissa on nykyistä tiukempaa sääntelyä muun muassa mietojen juomien mainontaan. Siinä ruodussa pitäytyy myös Sarkomaa, vaikka myöntääkin, että internet ja sosiaalinen media saattavat kävellä mennen tullen lainsäätäjän yli.
”Itse toivoisin, että esimerkiksi pienpanimot voisivat myydä tuotteitaan suoraan kuluttajille. Myös se olisi edistysaskel viini- ja ruokakulttuurille, jos perheet kävisivät useammin ravintolassa syömässä, siihenkin voi lainsäädännöllä vaikuttaa”, Sarkomaa sanoo.

Sari Sarkomaa viihtyy kesällä parhaiten merellä. Niinpä on luonnollista, että perheen purjeveneen kajuutassa tai istumalaatikossa myös nautitaan usein kalaa.
”Kyllä, lasten onkimat ahvenet ja mieheni valitsema hyvin viilennetty kuiva valkoviini kelpaavat, siitähän eivät pidot juuri parane”, Sarkomaa summaa.

Julkaistu

Kirjoitan kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista.

Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen tai ottamalla minuun yhteyttä. Ohessa näet viimeisimmän kuukausikirjeeni.

Sarin eduskuntaterveiset

Arvoisa vastaanottaja,

Euroopan talousvaikeudet ja oman taloutemme tasapainottaminen värittävät vahvasti eduskuntatyötä. Vaikka ajat ovat vaikeat, on tärkeä katsoa eteenpäin ja rakentaa parempaa tulevaisuutta. Palveluiden ja kuntarakenteen uudistaminen on ollut talousasioiden lisäksi keskeisimpiä asioita työlistallani. Aivan erityisesti olen tehnyt työtä terveydenhuollon uudistamisen ja vanhuspalvelulain edistämiseksi. Myös peruskoulun tuntijakouudistusesityksen oikealle tolalle saaminen on vaatinut paljon työtä.

Metropolilinjaukset eivät olleet napakymppi

Eduskunnalle kesäkuun alussa annetun kuntatiedonannon metropolilinjaukset eivät ole napakymppi. Mielestäni metropolialueella on tehtävä ensin kuntajakoselvitys, eikä pidä sännätä suoraan hallintorakenteiden selvittelyyn ja ”himmelihommiin”. Kun kuntarakenne on selvillä, sen jälkeen voidaan selvittää, tarvitaanko ja millaista välitason ohjausta tai koordinaatiota.

Tiiviimpi ja elinvoimaisempi metropolialue ei ole vain asukkaidensa, vaan myös koko Suomen etu. Vaikka kaikki pääkaupunkiseudun ja metropolialueen kunnat eivät olleet valmiina kuntajakoselvityksiin, mielestäni alueemme ihmisillä on kuitenkin oikeus tietää kuntien yhdistymisen ja tiiviin yhteiselon vaikutukset omaan elämäänsä. Kun ihminen tarvitsee terveyspalveluja, päivähoitoa tai vanhustenhuoltoa, silloin olennaista on se, että palvelun saa, eikä se missä kuntaraja kulkee.

Terveydenhuolto on ihmistä varten

Pakko on sanoa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen osalta tiedonanto on pettymys. Hallitusohjelmakirjauksiin ei ole tullut uusia linjauksia. Nyt on peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) käärittävä hihansa. Uudistuksen on oltava sellainen, ettei se vaaranna HUS-alueella tehtyä hyvää työtä. Kiireisintä on saada terveysasemat toimimaan ja painopiste terveydenedistämiseen ja ennaltaehkäisyyn.

Kävimme toukokuun lopulla johtamani kunta- ja terveysjaoston kanssa tutustumassa Ruotsin terveydenhuoltoon. Ehdotin eduskuntapuheenvuorossani, että hallitus ottaisi valmisteluun Ruotsissa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden järjestämisessä käytössä olevan mallin.

Ruotsissa otettiin vuonna 2009 käyttöön ns. Vård val ja Fritt val –lainsäädännöt.
Uudistuksen myötä perusterveydenhuollossa ja hoiva-alalla on saatu samalla rahalla enemmän. Palveluntuottajia kannustetaan hoitamaan potilas mahdollisimman laadukkaasti ja ehkäisevää työotetta käyttäen. Tuottavuus on kasvanut samalla kun hoitoon pääsy, hoidon laatu ja ihmisten tyytyväisyys ovat parantuneet. Myös uusia terveydenhuollon ja hoiva-alan palveluyrityksiä on syntynyt runsaasti.

Palveluntarjoajat, jotka täyttävät asetetut laatu- ja muut vaatimukset, voivat toimia järjestelmässä, mutta valinta on aina potilaan. Olennaista on myös, että palveluntuottajalle maksettava korvaus seuraa potilaan mukana. Korvausjärjestelmä ei myöskään erottele yksityistä ja julkista sektoria, vaan ne toimivat tasavertaisina palvelujen tuottajina. Mielestäni meillä ei ole varaa olla arvioimatta, miten vastaava järjestelmä toimisi meidän oloissamme.

Askel eteenpäin Lastensairaalan rahoituksessa

Lastenklinikan ja Lastenlinnan tilat ovat aikansa eläneet. Olen kannustanut peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonia (sd.) perustamaan ripeästi työryhmän pohtimaan valtiovallan osallistumista Lastensairaalan rahoitukseen. Asia on edennyt, ja sosiaali- ja terveysministeriöön on toukokuussa perustettu työryhmä selvittämään lasten erikoissairaanhoitoa ja HUS:n Lastensairaalan rahoitusta.

Kesäkuussa otetaan taas yksi askel eteenpäin uuden lastensairaalan edistämisessä, kun Lastensairaalan tukiyhdistys perustetaan tiistaina 19.6. Paikalla on paljon meitä lastensairaala-asiaan sitoutuneita ihmisiä. Uuden yhdistyksen tarkoituksena on tukea hankkeen edistymistä sekä johtaa lahjoitusvaroja hankkeelle keräävän Lastensairaalan tukisäätiön perustamiseen.

Lähiruokaa edistämässä - Tervetuloa tapaamaan!

Eduskunnan lähiruokakerhon varapuheenjohtajana toivotan Sinut lämpimästi tervetulleeksi seminaariin ”Lähiruokaa julkisiin keittiöihin.”
Tilaisuus järjestetään eduskunnan pikkuparlamentin Kansalaisinfossa, ke 20.6.2012 klo 15 – 16.30, sisäänkäynti Arkadiankatu 3, Mannerheimintien puoleiselta aukiolta.

On kaikkien etu, että saamme kotimaista ruokaa ruokapöytiimme. Ihminen on mitä hän syö, mutta myös Suomi ja koko maapallomme on monin tavoin sellainen, mitä syömme. Ravinnon koko ketju muodostaa noin kolmanneksen kaikista kulutuksen ympäristövaikutuksista. Lähiruoan ja luomun käyttöä edistämällä edistämme samalla terveyttä, kotimaista työllisyyttä sekä yrittäjyyttä ja olemme ympäristöystävällisiä.

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan suomalaisen lähi- ja luomuruoan merkityksestä ja siitä, mitä voimme tehdä edistääksemme lähiruoan käyttöä. Lisätietoja seminaarista kotisivuiltani www.sarisarkomaa.fi

------------------
Eduskunta jää istuntotauolle todennäköisesti juhannuksesta. Heinäkuussa purjehdimme koko perheen voimin Itämeren aalloilla ja elokuussa olen taas työn ääressä.

Toivotan aurinkoista kesää Sinulle ja läheisillesi!

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
www.sarisarkomaa.fi
050 511 3033

Julkaistu

Kesäkuu 2012 / Kirjoitus Elävä Helsinki -lehdessä

Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Siksi myös päivähoidossa on oltava erilaisia vaihtoehtoja ja valinnanmahdollisuuksia. Kunnallisia ja yksityisiä päiväkoteja, perhepäivähoitoa sekä kotihoitoa tarvitaan. Helsingissä on tällä valtuustokaudella korotettu kokoomuksen vaalilupauksen mukaisesti kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen Helsinki-lisää. Helsinki-lisän kehittämistä on viisasta jatkaa niin perheiden kuin Helsingin palveluiden kehittämisen kannalta.

Myös päivähoitomuotojen sisällä tarvitaan joustoa, jotta sujuva arki olisi kaikissa perheissä mahdollista. Tämän vaalikauden yksi keskeisistä uudistuksista on yli 30 vuotta vanhan päivähoitolain uudistaminen. Lasten kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että päivähoidon aikuisilla on riittävästi aikaa joka lapselle. Lapset ja perheet ovat erilaisia, mutta samanarvoisia.

Alle kouluikäisten helsinkiläisten lasten määrä kasvaa vauhdilla. Monella alueella on ollut pula päivähoitopaikoista. On aivan välttämätöntä, että päiväkoteja rakennetaan ilman viivyttelyä sinne missä on lapsia. Perheiden ja varsinkin lasten, mutta myös ympäristön kannalta on olennaista, että hoitopaikka on riittävän lähellä. Meidän on myös huolehdittava kaupunkimme leikkipuistoista. Niillä on merkittävä rooli perheiden arjessa.

Monilla helsinkiläisillä perheillä on ollut huolena pienten koululaisten yksinäiset iltapäivät. Aiemmin ei kaikille iltapäivähoitoon hakeutuville tokaluokkalaisille löytynyt paikkaa ja siksi kokoomuksen johdolla suuntasimme tämän vuoden budjettiin lisävoimavaroja iltapäivähoitoon. Voimavaroja lisättiin, jotta jokainen eka- ja tokaluokkalainen hakija saisi syksyllä koulujen alkaessa paikan iltapäivätoimintaan. Hyvä asia on se, että Opetushallituksen laatiman seurannan mukaan iltapäivätoiminta on järjestetty hyvin Helsingissä. Vaikka arviointituloksemme olivat verrattain hyvät, on meillä vielä paljon tehtävää. Etenkin iltapäivähoidon liikuntamahdollisuuksia ja yhteistyötä koulun kanssa on lisättävä.

Lapsiystävällinen Helsinki on hyvä Helsinki kaikille. On kaikkien etu, että kaupunkimme on viihtyisä paikka asua ja elää myös kaikkein pienimmille helsinkiläisille.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu

Julkaistu

Tiedote 18.6.2012

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Anne-Mari Virolainen ehdottavat, että terveydenhuollon uudistusta valmistelevalle työryhmälle annettaisiin tehtäväksi selvittää Ruotsissa vuonna 2009 käyttöön otettujen ns. Vård val ja Fritt val –lainsäädäntöjen soveltaminen Suomessa. Kansanedustajien mielestä sosiaali- ja terveysministeriössä työtä tekevän työryhmän toimeksiantoa on syytä viivytyksettä täydentää.

Kansanedustajat toteavat, että uudistus on Ruotsissa saanut hyvien tulosten ansiosta laajan tuen. Ruotsin lakimuutosten tavoitteena oli siirtyä organisaatiokeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen. Tämä tarkoittaa sitä, että potilas voi vapaasti valita vakituisen lääkärin tai terveyskeskuksen. ”Suomella ei ole varaa olla arvioimatta, miten vastaava järjestelmä toimisi meidän oloissamme”, toteavat Sarkomaa ja Virolainen.

Ruotsissa palveluntarjoajat, jotka täyttävät asetetut laatu- ja muut vaatimukset, voivat toimia järjestelmässä, mutta valinta on aina potilaan. Järjestelmän toimivuuden turvaa se, että toimijoiden lainmukaisuutta ja laatua seurataan sekä valvotaan tarkasti. Olennaista on myös, että palveluntuottajalle maksettava korvaus seuraa potilaan mukana. Korvausjärjestelmä ei myöskään erottele yksityistä ja julkista sektoria, vaan ne toimivat tasavertaisina palvelujen tuottajina.

Naapurimaassamme uudistus on mahdollistanut sen, että perusterveydenhuollossa ja hoiva-alalla on saatu samalla rahalla enemmän. Palveluntuottajia kannustetaan hoitamaan potilas laadukkaasti ja ehkäisevää työotetta käyttäen. Tuottavuus on kasvanut samalla, kun hoitoon pääsy, hoidon laatu ja ihmisten tyytyväisyys ovat parantuneet. Esimerkiksi potilasvalitukset ovat vähentyneet ja yksikköjen aukioloajat ovat laajentuneet. Myös uusia terveydenhuollon ja hoiva-alan palveluyrityksiä on syntynyt runsaasti.

Kokoomusedustajien mielestä terveydenhuollon uudistamisessa on viisasta keskittyä rakenteiden ja hallinnon sijaan ihmisiin ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa lisäämiseen. Lisäpaineita uudistukselle tuo se, että terveydenhuoltolaki tulee voimaan asteittain niin, että vuonna 2014 kaikilla Suomessa asuvilla on oikeus valita terveyskeskuksensa ja sairaalansa. Uudistusta tehtäessä on hyvä arvioida myös muiden Suomen kaltaisten maiden pääosin verovaroilla rahoitettujen terveydenhuoltojärjestelmien viimeaikaisia muutoksia. On syytä pohtia, mitä voimme oppia muilta ja mitä virheitä tahdomme Suomessa välttää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Anne-Mari Virolainen
050 512 1941

Julkaistu

Blogi 18.6.2012

Terveydenhuollon uudistamisessa on viisasta keskittyä rakenteiden ja hallinnon sijaan ihmisiin ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa lisäämiseen. Uudistusta tehtäessä on hyvä arvioida myös muiden Suomen kaltaisten maiden pääosin verovaroilla rahoitettujen terveydenhuoltojärjestelmien viimeaikaisia muutoksia. On syytä pohtia, mitä voimme oppia muilta ja mitä virheitä tahdomme Suomessa välttää.

Ruotsissa otettiin vuonna 2009 käyttöön ns. Vård val ja Fritt val –lainsäädännöt. Lakimuutosten tavoitteena oli siirtyä organisaatiokeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen. Tämä tarkoittaa sitä, että potilas voi valita vapaasti vakituisen lääkärin tai terveyskeskuksen.

Palveluntarjoajat, jotka täyttävät asetetut laatu- ja muut vaatimukset, voivat toimia järjestelmässä, mutta valinta on aina potilaan. Järjestelmän toimivuuden turvaa se, että toimijoiden lainmukaisuutta ja laatua seurataan sekä valvotaan tarkasti. Olennaista on myös, että palveluntuottajalle maksettava korvaus seuraa potilaan mukana. Korvausjärjestelmä ei erottele yksityistä ja julkista sektoria, vaan ne toimivat tasavertaisina palvelujen tuottajina.

Uudistuksen myötä perusterveydenhuollossa ja hoiva-alalla on saatu samalla rahalla enemmän. Palveluntuottajia kannustetaan hoitamaan potilas mahdollisimman laadukkaasti ja ehkäisevää työotetta käyttäen. Tuottavuus on kasvanut samalla, kun hoitoon pääsy, hoidon laatu ja ihmisten tyytyväisyys ovat parantuneet. Esimerkiksi potilasvalitukset ovat vähentyneet ja yksikköjen aukioloajat ovat laajentuneet. Myös uusia terveydenhuollon ja hoiva-alan palveluyrityksiä on syntynyt runsaasti.

Suomeen on välttämätöntä saada myös ajantasaiset laatu- ja vaikuttavuusrekisterit, joiden avulla hoidontarjoajien vertailu palvelun saatavuuden, laadun ja kustannusten osalta on mahdollista. Terveydenhuollon kustannusten hallitsemiseksi ja tasa-arvoisen hoidon takaamiseksi on tärkeää, että rajalliset resurssit suunnataan oikein. Tavoitteena on saada paras terveyshyöty, ja hoitoa on priorisoitava sen terveyshyödyn mukaan. Ruotsissa julkaistaan vuosittain eri alueiden onnistuminen valittujen noin 170 kriteerin mukaan. Näin jaetaan avoimesti tietoa hoidon laadusta.

Tutustuimme toukokuussa valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston vierailulla Ruotsin terveydenhuollon uudistukseen. Kansanedustajien kanssa keskusteltaessa kävi ilmi, että uudistuksen myönteiset puolet puhuttelevat sekä oppositio- että hallituspuolueita ja että uudistus on saanut hyvien tulosten ansiosta laajan tuen.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen on ajankohtaista myös Suomessa. Lisäpaineita uudistukselle tuo se, että terveydenhuoltolakimme tulee voimaan asteittain niin, että vuonna 2014 kaikilla Suomessa asuvilla on oikeus valita terveyskeskuksensa ja sairaalansa. Meillä ei ole varaa olla arvioimatta, miten ruotsalaistyyppinen järjestelmä toimisi meidän oloissamme. Ehdotamme, että Suomen terveydenhuollon uudistusta valmisteleva työryhmä ottaisi selvitykseen Ruotsin Vård val ja Fritt val –lainsäädäntöjen soveltamisen Suomessa.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
Helsinki

Anne-Mari Virolainen (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston jäsen
Lieto

Julkaistu

18.6.2012 Kolumni KaupunkiSanomissa

Kevätjuhlat tuovat tullessaan iloa, mutta myös paljon pohdintaa koulujemme ja päiväkotiemme perinteistä. Taas tänä keväänä ovat monet miettineet, voiko suvivirttä laulaa päiväkodin tai koulun juhlissa. Tietysti voi! Suvivirren laulaminen on osa suomalaista kulttuuria ja perinnettämme.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on tähdentänyt, että kevät- ja joulujuhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Virren johdosta ei juhlaa voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Tietenkin koulut ja päiväkodit itse päättävät juhlista, mutta ei ole mitään syytä siihen, että perinteitä pitäisi muuttaa. Päinvastoin globaalissa ja aina monikulttuurisemmassa maailmassa omien juurien ja perinteiden vaaliminen on vahvuus. Oman kulttuurin ja uskonnon tunteminen sekä ymmärtäminen auttaa muiden kulttuurien ja uskontojen ymmärtämisessä. Kun kunnioitamme ja vaalimme omaa kulttuuriamme, voimme odottaa sille myös muiden kunnioitusta.

Suomalaiset ja helsinkiläiset koulut ovat yhä useammin monikulttuurisia ja siksi asia on korostetun tärkeä meillä pääkaupunkiseudulla. Joissakin luokissa saattaa puolet oppilaista olla maahanmuuttajataustaisia lapsia. Silloin on erityisen tärkeää ylläpitää omaa kulttuuria ja huomioida lasten ja nuorten erilaisuus. Tämän onnistuminen vaatii koulujen rehtoreilta, opettajilta ja vanhemmilta hyvää yhteistyötä.

Monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja käsitteleminen on asia, joka pitäisi sisällyttää jokaisen lastentarhan-, luokan-, ja aineopettajan koulutukseen sekä koulun johdon, opettajien ja muun kouluhenkilöstön täydennyskoulutukseen. On hyvä ihan käytännössä käydä läpi sitä, mitä uskonnonvapaus ja toisaalta oman kulttuurimme vaaliminen tarkoittaa.

Erilaisuuden kohtaaminen ja myös oman uskonnon sekä kulttuurin käsitteleminen on haastava tehtävä. Siksi Opetushallitus on vuonna 2006 ohjeistanut (www.edu.fi) kaikkia kouluja toimimaan tässä tehtävässä niin, että kaikilla on oikeus kohdata ja oppia omaa uskontoa ja kulttuuria. Ohjeistuksiin kuuluu myös periaatteet siitä, miten taataan uskonnonvapaus kouluissa ja oppilaitoksissa. Ohjeistus antaa perustan sille, miten maamme perinteet ja uskonnonvapaus sovitetaan arkityössä yhteen. Päätökset tehdään tietenkin kussakin koulussa ja päiväkodissa.

Omien perinteiden säilyttäminen ja arvostaminen on osa päiväkotien ja koulujen toimintaa. On tärkeää, että kevätjuhlissa voi laulaa ja lauletaan perinteisiä lauluja, myös suvivirren. Se kuuluu suomalaisuuteen.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja