Viime vuoden viimeisessä kaupunginhallituksessa myönsimme 1 454 000 euron määrärahan Uusia alkuja -hankkeelle, jossa tarjotaan työpaikkoja korkeakoulutetuille 18−29–vuotiaille Helsingin työllisyyspalveluiden asiakkaille. Tarkoitus on palkata kaupungille 100 nuorta puoleksi vuodeksi hallinnon ja kehittämisen tehtäviin, nimikkeellä projektityöntekijä.
Hankkeella haluamme kaupungin toimivan myös aloitteentekijänä työnantajayritysten suuntaan kannustaen kaupunkikonsernin yhtiöitä ja kaupungissa toimivia yrityksiä tutkimaan mahdollisuuksia tarjota harjoittelu- ja työpaikkoja nuorille korkeasti koulutetuille. Taloudellisena tukena kaupunki tarjoaa työnantajille työllistymiseen mm Helsinki-lisää.
Haluamme vahvistaa nuorten kiinnittymistä paikalliseen työelämään ja mahdollisuutta saada se ensimmäinen työpaikka, joka on monin tavoin tärkeä.
Vaikean työllisyystilanteen takia olemme lisänneet työllistämisen määrärahoja ja työllistämisen Helsinki-lisän myöntövaltuutta. Hyvä uutinen myös se, että koululaisten kesätyöseteli laajennetaan toisen asteen ensimmäiselle luokalle ja nuorten yrittäjyysseteli otetaan käyttöön.
Ammatillisen koulutuksen määrän säilyttämiseen ja laadun vahvistamiseen on tehty erillispanostus. Olemme lisänneet myös lukiopaikkoja, jotta jokainen nuori löytäisi mielekkään opiskelupaikkansa. Panostamme varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja oppimisen tukeen, jotta jokainen nuori saisi riittävän osaamisen, joka kantaa tavoittelemaan unelmia.
Tämän vuoden alussa on otettu käyttöön myös eduskunnan päätöksellä valtakunnallinen työllistymisseteli, jolla tuetaan nuorten työllistymistä yksityisille työmarkkinoille alentamalla määräaikaisesti rekrytoinnin kustannuksia. Työvoimaviranomainen myöntää työllistymissetelin yritykselle, joka työllistää 18–29-vuotiaan nuoren vähintään kuuden kuukauden ajaksi. Setelin on tarkoitus kattaa 50 % palkkakuluista. Määrärahaa on varattu 30 miljoonaa euroa. Tavoite on avata nuorille ovia työelämään ja ehkäistä työttömyyden pitkittymistä.
Suomen talouden tilanne on ollut pitkään vaikea. Pieniä valon pilkahduksia on onneksi näkyvissä. Yhä useampi yritys suunnittelee palkkaavansa uusia työntekijöitä.
Uusien työpaikkojen syntymistä Helsinki vauhdittaa vaikuttavammin edistämällä yrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Kaupunkimme keskustan ja koko kaupungin elinvoiman lisääminen on keskeistä. Olennaista on, että Helsinki tekee vähemmän asioista itse ja enemmän yhteistyössä yritysten, järjestöjen, asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa.
Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.
Ajatukset ja palaute liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.
Helsingissä olemme viime vuosina tehneet paljon uudistuksia, jotta kaupunkilaiset saisivat verorahoilleen parempaa vastinetta sujuvana hoitoon pääsynä ja laadukkaina sosiaali- ja terveyspalveluina. Myös pelastustoimessa kehittämistyö on ollut aktiivista, ja uusia pelastusasemia on perustettu kaupungin kasvaessa. Eduskunnassa olemme myös tehneet päätöksiä lakiesityksistä, joilla on uudistettu palveluja: lasten ja nuorten terapiatakuu on säädetty, hedelmöityshoitojen Kela-korvaus on palautettu ja suuhygienisti-, fysioterapeutti- ja gynekologikäyntien korotetut Kela-korvaukset ovat käytössä. Valinnanvapauskokeilu mahdollistaa 65 vuotta täyttäneille pääsyn yksityiselle yleislääkärille 30 eurolla. Keskeisimpiä uudistuksia on omalääkäri-omahoitajamallin vauhdittaminen.
Meillä on Helsingissä vahva tahto purkaa terveyskeskusjonot. Oikea-aikaisen hoidon varmistamiseksi olemme varautuneet lääkärivakanssien lisäämiseen, ja hoitajavakansseja on jo aiemmin lisätty. Otamme käyttöön moniammatillista yhteistyötä vahvistavan omalääkärimallin. Kun sama lääkäri ja hoitaja – tai muu ammattilainen – hoitaa potilasta, palvelun laatu paranee ja kokonaiskustannukset pienenevät. Erityisesti monisairaille ja paljon palveluja tarvitseville on suuri helpotus, kun palvelua antaa mahdollisimman usein tuttu ammattilainen.
Tällä hetkellä lausunnolla oleva painotetusti Helsingin sote-rahoitusta leikkaava lakiesitys tuo synkkiä pilviä Helsingin ylle. Esitys on kohtuuton myös HUSille. Olen valmisteluvaiheessa kaikin tavoin nostanut ministeriölle ja ministerille esiin lain ongelmallisuutta, tehnyt muutosesityksiä ja ilmaissut huoleni vaikutuksista. Oli valtava pettymys, että esitys lähti lausuntokierrokselle ilman sen ilmeisten valuvikojen korjaamista. Lausuntokierroksen jälkeen korjauksia on mielestäni välttämätöntä tehdä. Helsingin kaupunginhallituksessa annoimme asiasta tiukan lausunnon samoin alueemme kansanedustajien neuvottelukunta. On huolestuttavaa, että esitys muuttaisi rahoitusmallin jakoperusteita tavalla, joka rankaisisi erityisesti vastuullisesti taloutensa hoitanutta Helsinkiä ja heikentäisi kannusteita uudistuksiin, säästöihin sekä tasapainoiseen taloudenpitoon. Tämä on vaarassa kampittaa kehittämistyötä koko maassa. Esitystä perustellaan sillä, että rahoitusta vähennettäisiin eniten niiltä alueilta, joiden rahoituksen on arvioitu kasvavan tulevina vuosina. Perustelu ei kestä tarkastelua: rahoituksen kasvu tulee suhteuttaa väestön ja palvelutarpeen kasvuun. Helsingissä väestö kasvaa nopeasti ja palvelutarpeet lisääntyvät muuta maata selvästi nopeammin. Helsingin rankaiseminen olisi täysin perusteetonta myös siksi, että olemme yksi Suomen kustannustehokkaimmin palveluja tuottavista alueista.
Lausunnolla olevan lakiesityksen taustalla on tarve tukea taloudeltaan heikossa tilanteessa olevia hyvinvointialueita. Tätä tarvetta varten on kuitenkin jo olemassa välineitä, kuten lisäaikaa alijäämien kattamiseen, arviointimenettely sekä mahdollisuus lisärahoitukseen. Koko sote-järjestelmän rahoitusmallia ei tule vääristää niin, että hyvin työnsä tehneitä alueita käytännössä sakotetaan. Se ei ole lopulta kenenkään etu.
Ripeä eteneminen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistamisessa ja onnistunut taloudenpito eivät saa johtaa rahoituksen vähentämiseen. Helsingissä ja muualla Uudellamaalla sijaitsee suuri osa koko maan erikoissairaanhoidosta, vaativista sosiaalipalveluista ja ympärivuorokautisista päivystyksistä. Palvelurakenteemme palvelee koko Suomea. Rahoitusmallin on huomioitava myös HUS-yhtymän erityinen rooli ja kohdeltava alueita tasapuolisesti.
Valtion rahoitus hyvinvointialueille sekä Helsingille pelastustoimen ja sote-palveluiden järjestämiseen on kasvanut kuluvalla vaalikaudella noin 4,6 miljardilla eurolla. Tänä vuonna rahoitusta on käytettävissä noin 37 miljardia euroa, mikä on yli kolmanneksen valtion noin 90 miljardin budjetista. Kyse on valtavasta rahamäärästä, joka on käytettävä viisaasti ja vaikuttavasti.
Pidän koko sote-järjestelmän ja hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden kannalta välttämättömänä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusta kehitettäessä luodaan koko maahan riittävät kannusteet järjestää palvelut suomalaisille yhdenvertaisesti, tehokkaasti ja laadukkaasti.
Sari Sarkomaan mukaan työeläkejärjestelmän ei pidä toimia verotusjärjestelmänä.
Kokoomuksen kansanedustaja, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa torjuu keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkosen esityksen eläkekatosta. Sarkomaan mukaan eläkekatto tarkoittaisi käytännössä uutta lisäveroa enemmän ansaitseville ja murtaisi suomalaisen työeläkejärjestelmän keskiössä olevat arvot.
Kaikkonen esitti aikaisemmin tällä viikolla Suomeen eläkekattoa, eli euromääräistä enimmäismäärää suuremmille eläkkeille. Muun muassa Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelaon kehunut Kaikkosen esitystä. Kokoomuksen Sarkomaa ei Kaikkosen esitykselle kuitenkaan lämpene.
– Keskustan esittämä eläkekatto rikkoisi periaatteen, jonka mukaan työeläke perustuu ansaittuun palkkaan kaikille yhdenvertaisesti samojen periaatteiden mukaisesti. Jos työeläkemaksua perittäisiin myös niistä tuloista, joista ei kertyisi omaa eläkettä, olisi se siltä osin käytännössä ylimääräinen lisävero enemmän ansaitseville työntekijöille, Sarkomaa sanoo tiedotteessa.
Työeläkejärjestelmän tehtävänä ei kokoomusedustajan mukaan ole toimia verotusjärjestelmänä. Hän pitää esitystä haitallisena talouskasvulle ja työn kannustimille.
– Progressiivisen verotuksen päälle ei ole perusteltua eikä kestävää lisätä uutta tulontasausjärjestelmää. Keskustan esitys olisi myrkkyä talouskasvulle ja työn kannustimille.
Jos kertyville eläkkeille asetettaisiin maksimimäärä ja työnantajien sekä työntekijöiden maksamille työeläkemaksuille yläraja, eläkekatto pienentäisi Sarkomaan mukaan työeläkemaksujen tuloa välittömästi, eläkemenojen pysyessä ennallaan vielä pitkään. Jo kertyneet eläkkeet pitäisi kustantaa entiseen tapaan, sillä niillä on perustuslain suoja, Sarkomaa sanoo.
– Varat jo ansaittujen eläkkeiden kattamiseen pitäisi kerätä työeläkemaksuilla. Tämä pakottaisi nostamaan maksua, jossa on jo muutenkin väestön ikääntymisestä johtuvaa korotuspainetta. Korotus lisäisi nyt työelämässä olevien ja tulevien sukupolvien maksurasitusta, Sarkomaa varoittaa.
Sarkomaa korostaa, että suomalaisen työeläkejärjestelmän perusperiaate on pidettävä koskemattomana. Hän kiinnittää huomiota Vasemmistoliiton puheenjohtajan Kaikkosen esitystä tukeville kommenteille.
– Onko niin, että keskusta ja vasemmisto ovat nyt yhdessä tuumin suunnittelemassa työtä tekevän suomalaisen lisäverottamista ja koko työeläkejärjestelmän perusperiaatteiden romuttamista?
Huumeiden aiheuttamiin yhä vakavampiin ongelmiin on puututtava määrätietoisesti. Helsingin poliisin mukaan muuntohuumeiden käytön kasvun lisäksi myös amfetamiinin ja kokaiinin käyttömäärät ovat mittaushistorian korkeimpia. Alfa-PVP:n ja muiden huumeiden käyttö näkyy kasvavana rikollisuutena, väkivaltana ja turvattomuutena. Huumeiden käyttäjät kuormittavat päivystyksiä, ensiapua, poliisia, vartioita ja muita palveluja.
Suomi on ollut Euroopan kärkimaa alle 25-vuotiaiden huumekuolleisuudessa, joissa yleisin syy on opioidien ja bentsodiatsepiinien sekakäytön tapaturmainen yliannostus. Vaikka nuorten huumekuolemat ovat vähentyneet, on luku yhä hälyttävä. Jokainen huumeille menetetty ihminen on valtava tragedia. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa on huumekuolemien ehkäisemiseksi lisätoimia ja niihin yli 10 miljoonaa euron lisärahoitus. Rahoituksen avulla vahvistetaan ennaltaehkäisevää työtä, matalan kynnyksen palveluita ja hoitoon pääsyä.
Valmisteilla on lakimuutos, jolla opioidiyliannostusten vastalääkkeen, naloksonin, jakelu mahdollistetaan, jotta henkiä pelastava lääke on saatuvilla ensiapuvälineenä. Reseptivapaata naloksoni-nenäsumutetta voisivat jatkossa jakaa kaduille jalkautuvat työntekijät, terveysneuvontapisteet ja päihdetyön järjestöt.
Alfa-PVP:n ja muiden huumeiden käytön ehkäisyssä ja hoidossa keskeistä ovat matalan kynnyksen päihdepalvelut. Helsingissä olemme lisänneet liikkuvaa päihdetyötä ja aikuissosiaalityötä. Vieroitushoitoa on lisätty ja hoitoon pääsee sujuvammin. Toisin kuin muihin huumeisiin Alfa-PVP:n kaltaisiin muuntohuumeisiin ei vielä ole korvaus- eikä lääkehoitoja. Toimivia psykososiaalisia hoitokeinoja on ja niitä tulee ottaa käyttöön ripeästi.
Erityisesti alaikäisten päihde- ja riippuvuuspalvelujen kehittämisessä on edettävä. Koska noin puolella huumeisiin menehtyneistä on ollut mielenterveyden häiriö, hoito ja tuki on kohdistettava päihdeongelmaan ja muihin sairauksiin. Valmistelussa on lakimuutos, joka tuo lisäkeinot Tullille, poliisille ja rajaviranomaisille torjua huumeiden maahantuontia ja estää entistä vaarallisempien muuntohuumeiden leviämistä. Lain myötä viranomaiset voivat puuttua nopeasti aineisiin, joita huumerikollisuus yrittää tuoda markkinoille nopeammin kuin nykyinen lainsäädäntö pystyy reagoimaan.
Huumeiden viihdekäyttöön on viisasta ottaa selkeä kielteinen kanta. Viihdekäyttö ei ole harmiton yksilövalinta, vaan se rahoittaa järjestäytynyttä rikollisuutta, hyväksikäyttöä ja huumekauppaa. Seuraukset näkyvät nuorten kuolemina ja kaiken ikäisten kasvaneena huumeongelmana. Huumemyönteisten asenteiden kitkeminen on osa kokonaisuutta, jolla pyritään katkaisemaan kysyntää huumemarkkinoilla.
Kannan huolta myös päihteiden käyttäjien asumisyksiköistä. Yksiköiden toimintaa on arvioitava siten, ovatko ne sellaisia, että niistä aiheutuvaa asukkaita ja yrittäjiä kuormittavia häiriökäyttäytymistä kyetään kohtuudella hallitsemaan. Huoli on myös yksiköiden asukkaista, onnistutaanko heille takaamaan riittävän turvalliset olot. Viihtyvyyttä ja turvallisuutta on lisättävä poliisin, kaupungin, asukkaiden ja yrittäjien yhteistyönä. Rappukäytävien, katujen, kauppojen ja julkisten kulkuneuvojen turvallisuus on oltava Helsingin ykkösprioriteetteja.
Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.
Ajatukset ja palaute liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.
Pääoppositiopuolue SDP:n linja maakuntaverosta näyttää taas olevan vankan sumun peitossa. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa penää SDP:ltä selvennystä poukkoilevaan linjaan.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman lupasi keskiviikkona 11.3. Veronmaksajien tilaisuudessa, ettei SDP SDP tule edistämään seuraavalla vaalikaudella maakuntaveron käyttöönottoa, jos se on hallituksessa.
Demariopiskelijat ryntäsivät joukolla tyrmäämään puolueensa puheenjohtajan kannan ja vaativat uuden veron valmistelua. Sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmä puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on julkisissa julkisissa puheissaan aiemmin hellinnyt maakunta veroa.
”On pakko kysyä mikä SDP: n eduskuntaryhmän kanta? Ja mikä on lopulta SDP: n kanta? Mainiota olisi, että yleensä kaiken veroilla ja lisärahalla asiat hoitaa haluava SDP ymmärtäisi, ettei maakuntavero ratkaisisi yhtäkään ongelmaa tai toisi parempaa hoitoa suomalaisille”, kiteyttää Sarkomaa.
Maakuntaveron sijaan Sarkomaa mukaan on keskityttävä hyvinvointialueiden rakenteiden ja toimintatapojen uudistamiseen, kuten rahoitusmallin kannustavuuden ja palvelujen vaikuttavuuden kehittämiseen sekä tiedolla johtamiseen.
Maakuntavero olisi omiaan kiristämään verotusta ja heikentämään työnteon kannustimia sekä eriyttämään verotuksen tasoa eri puolilla Suomea.
”Hyvinvointialueiden menojen ja palvelutarpeen kasvaessa rahat on käytettävä entistä vaikuttavammin ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalvelut on turvattava kaikkialla Suomessa”, summaa Sarkomaa.
Sarkomaa kantaa huolta SDP:n aiemmasta myönteisestä linjasta maakuntaveroa kohtaan.
”SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tuppurainen on vuonna 2024 todennut, että ilman omaa verotusoikeutta sote-alueet ovat aika lailla kädettömiä. Lisäksi Marinin hallitus vielä väläytteli maakuntaveron säätämisellä. Ollaanko SDP:n toimesta kättä sittenkin hivuttamassa veronmaksajien taskuun?”, hämmästelee Sarkomaa.
Sarkomaa peräänkuuluttaa SDP:ltä selkeää ja uskottavaa talous- ja veropolitiikan linjaa poukkoilevan ja ympäripyöreän venkoilun sijaan.
”Tuoreeltaan SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar korosti, kuinka enemmistö tulevan vaalikauden velkajarrun edellyttämästä sopeutuksesta on tehtävä veroja kiristämällä, ei menoja sopeuttamalla", Sarkomaa sanoo.
”Suomen ongelma ei ole liian matalat verot, vaan aivan liian korkeat menot. Onko kuitenkin niin, että todellisuudessa SDP aikoo entisestään kiristää työnteon ja yrittämisen verotusta? Sumuverhon takaa olisi hyvä tulla viimein esiin uskottavan vaihtoehdon kanssa”, päättää Sarkomaa.
Sosiaali- ja terveyspalveluista käyty keskustelu pääministeri Orpon antaman ilmoituksen jälkeen oli eduskunnassa vilkas. Vihreät nostivat jälleen esiin hellimänsä maakuntaveron ratkaisuna hyvinvointialueiden ongelmiin. Torjuin ehdotuksen jyrkästi. Uusi verotuksen taso ei ratkaisisi yhtäkään ongelmaa eikä parantaisi yhdenkään potilaan hoitoa – sen sijaan se lisäisi byrokratiaa ja kasvattaisi tavallisten suomalaisten verotaakkaa.
Työn verotuksen pitäminen kohtuullisena ja kannustavana on koko hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden kannalta välttämätöntä. Hyvinvointialueet ovat kantokyvyltään hyvin erilaisia, ja maakuntavero johtaisi väistämättä moninkertaisiin tasausmekanismeihin. Lopputuloksena syntyisi lisää kustannuksia, monimutkaisuutta ja hallintoa, jonka maksajiksi joutuisivat erityisesti kasvavat kaupunkiseudut. Into luoda uusi verotuksen taso on syytä heittää roskakoriin. Suomalaiset eivät kestäisi sitä. Keskiöön on nostettava palveluja tarvitseva ihminen ja sote-uudistuksen alkuperäinen tavoite: yhdenvertaiset ja laadukkaat pelastus-, sosiaali- ja terveyspalvelut.
Hyvinvointialueiden yli 37 miljardin euron rahoitus muodostaa jo yli kolmanneksen valtion noin 90 miljardin budjetista. Rahoitus on kasvanut pääministeri Orpon hallituskaudella yli neljällä miljardilla eurolla. Kun kustannukset ja palveluntarve kasvavat, rahojen käyttöä on tehostettava. Pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusmalliin tarvitaan enemmän kannusteita toimia vaikuttavasti, ei vähemmän. Hyvästä työstä ei pidä rangaista – se veisi pohjan siltä kehitystyöltä, jota teemme palveluiden parantamiseksi ja kustannusten kasvun hillitsemiseksi.
Tiedolla johtaminen on välttämätöntä. Soten kustannus- ja laatutiedot on saatava aidosti läpinäkyviksi. Laaturekistereitä on laajennettava uusiin sairausryhmiin ja seuraavaksi vuorossa on hyvä olla muistisairaudet. Valtakunnalliset laaturekisterit ovat keskeinen väline hoidon vaikuttavuuden parantamiseksi.
Olemme eduskunnassa hyväksyneet monia palveluita parantavia ja hoitoon pääsyä edistäviä lakiesityksiä. Lasten ja nuorten terapiatakuu on säädetty ja omalääkäri on jo miljoonalla suomalaisella. Keskeisenä tavoitteena on ottaa koko maassa käyttöön moniammatillista yhteistyötä vahvistava omalääkärimalli. Kun sama lääkäri, hoitaja tai muu ammattilainen hoitaa asiakkaan tarpeita, palvelun laatu paranee ja kokonaistarve ja kustannukset pienenevät. Erityisesti paljon palveluita tarvitseville on suuri helpotus, että vastassa on mahdollisimman usein tuttu ammattilainen.
Kuluvalla eduskuntakaudella hedelmöityshoitojen Kela-korvaus on palautettu, ja valinnanvapauskokeilu mahdollistaa 65 vuotta täyttäneille pääsyn yksityiselle yleislääkärille 30 eurolla. Suuhygienisti-, fysioterapeutti- ja gynekologikäynneistä saa korotetut Kela-korvaukset.
Eduskunnan keskustelussa korostin myös tarvetta vahvistaa vanhuspalveluiden laatua, uudistaa itsemääräämislaki ja kehittää korotettu kotitalousvähennys senioreiden kotona asumisen tueksi
Sote-järjestöt ovat meille tärkeä kumppani, ja niiden toimintaedellytykset tulee turvata. Monituottajamallia vahvistamalla saamme kaikki voimavarat käyttöön. Hoitotyön johtamisen rakenteet on varmistettava säädösmuutoksin.
Työtä on paljon tehtävänä, jotta onnistumme turvaamaan yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikenikäisille suomalaisille.
Tänään vietämme Kalevalan päivää – suomalaisen kulttuurin juhlaa. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus luoda omat tarinansa – vahvasta suomalaisesta kulttuuriperinnöstä ammentaen.
Suomalainen luova ala on rikkautemme. Sen kasvun eteen on jatkettava töitä. Luovissa aloissa on Suomen talouden kasvulle mittavaa hyödyntämätöntä potentiaalia. Tuore tekemämme luovan talouden kasvustrategia vahvistaa sitä, että suomalainen luovuus voi kasvaa, työllistää ja kansainvälistyä kestävällä tavalla.
Kirjastot ovat maan käytetyin kulttuuripalvelu, joka tarjoaa jokaiselle ilmaisen pääsyn tietoon, kulttuuriin ja taiteeseen. Oikeudenmukaisten tekijänoikeuskorvauksien maksaminen on olennaista, jotta jokainen tekijä saisi kirjastokäytössä olevien teostensa lainaamisesta ansaitsemansa korvauksen.
Ilman tekijöitä ei ole suomalaista taidetta ja kulttuuria. Kausiluonteisuus, kulttuurialalle tyypilliset työnteon ja korvausten eri muodot eivät saa rajoittaa oman ammatin harjoittamista tai tuottaa häiriöitä etuuksien maksuun. Haasteeseen tuo ratkaisua mm yhdistelmävakuutus.
Kulttuurin ja taiteen hyvinvointiulottuvuus on alettu huomioida enenevissä määrin myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja koulutusta suunniteltaessa. Lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua taiteeseen ja kulttuuriin on vaalittava. Näin kulttuuriperintö ei jää etäiseksi, vaan siitä tulee koettua ja elettyä.
Onnistunut kulttuuripolitiikka hyödyntää laajasti kulttuurin tuottaman arvon, joka ilmenee sivistyksenä ja henkisenä pääomana, luottamuksena ja vahvana demokratiana sekä hyvinvointina ja kestävänä taloutena.
Hyvää Kalevalan päivää!
Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.
Ajatukset ja palaute liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.
Hyvän ja arvokkaan saatto- ja palliatiivisen hoidon varmistamisessa avainasemassa ovat ammattilaisten koulutus sekä sitova lainsäädäntö.
Ihmiselämää on kunnioitettava sen loppuun saakka. Kenenkään ei pitäisi joutua kuolemaan peloissaan, kivuissaan tai yksin. Laadukkaalla saatto- ja palliatiivisella hoidolla voidaan tukea ihmistä niin, että arvokas kuolema on mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman hyvää. Myös omaisten valmistautuminen lähestyvään kuolemaan on keskeinen osa saattohoitoa.
Olen pitkään ajanut lakimuutosta yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa ja vauhdittanut sitä myös lakialoitteella. Hallitusneuvotteluissa työtä vietiin eteenpäin, ja kirjasimme pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan lupauksen selkeyttää säädöksiin oikeus saattohoitoon. Tavoitteena on turvata elämän loppuvaiheen hyvä hoito riippumatta ihmisen asuinpaikasta tai hoitopaikasta.
Eduskunnan jo vuonna 2018 tekemän tahdonilmaisun johdosta asetetun asiantuntijaryhmän yksimielinen näkemys oli, että saattohoidon puutteiden korjaaminen edellyttää lakimuutoksia.
Vaikka saattohoitoa on Suomessa kehitetty ja maassamme on laadukkaita esimerkkejä, on hoidossa edelleen merkittäviä alueellisia eroja ja räikeitä puutteita. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus sekä hankerahoitus ovat edistäneet toiminnan kehittämistä, mutta palveluiden laadussa, saatavuudessa ja kivunlievityksessä esiintyy yhä eriarvoisuutta. Myöskään eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasavertaisesti. Saattohoidon tarvetta ei aina tunnisteta, jolloin hoito jää kokonaan saamatta.
On todella hyvä uutinen, että lakiesitys on nyt lausuntokierroksella. On tärkeää saada laki eduskuntaan pian, jotta se ei jämähdä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mahdollisiin ruuhkiin.
Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.
Ajatukset ja palaute liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.
Suomalainen peruskoulu on koko yhteiskunnan tulevaisuuden perusta. Peruskoulu ei ole pysynyt mukana maailmassa tapahtuneessa myllerryksessä ja oppimistulokset ovat laskeneet tasaisesti viimeiset 20 vuotta. Tämä kehitys on saatava pysäytettyä ja suunta käännettyä. Siksi päätimme hallitusneuvotteluissa nostaa peruskoulun kehittämisen yhdeksi keskeisistä painopisteistä.
Olin talousryhmässä Kokoomuksen neuvottelijana yhdessä Matias Marttisen kanssa. Saimme sovittua 200 miljoonan euron lisäpanostuksista perusopetukseen. Lisämäärärahan turvin olemme uudistaneet oppimisen tuen, lisänneet lukujärjestyksiin tunteja kirjoittamisen, lukemisen ja laskemisen vahvistamiseen sekä lisänneet läsnäolevien aikuisten määrää kouluissa.
Hallitusneuvotteluissa sovimme myös peruskoulun tulevaisuustyön käynnistämisestä. Toimin asiaa käsittelevän parlamentaarisen työryhmän varapuheenjohtajana, ja työryhmän puheenjohtaja on opetusministeri Anders Adlercreutz. Peruskoulun visio on juuri julkaistu. Visiotyön yhteydessä on arvioitu peruskoulun kehittämistarpeita sekä sitä, millaisia valmiuksia koulutuksen tulee tulevaisuudessa tarjota. Peruskoulun on oltava nykyistäkin vahvemmin osaamisen, sivistyksen, tasa-arvon, merkityksellisen elämän ja toivon rakentaja eli paikka, joka antaa valmiudet muuttaa maailmaa ja uudistaa yhteiskuntaa.
Huhtikuussa julkaistaan näkemykset lisätoimenpiteistä oppimistulosten nostamiseksi. Yksi Suomen tärkeimmistä tavoitteista on, että jokainen lapsi saa perusopetuksesta oppimisen ilon sekä riittävät tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja edelleen jatko-opintoihin tai työelämään sekä mahdollistavat omien unelmien tavoittelun.
Perusopetuksen tulee olla erityisenä painopisteenä myös tulevalla vaalikaudella. Vaikka työ kuluvalle eduskuntakaudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on vielä kesken, olemme Kokoomuksessa samalla käynnistäneet valmistelutyön eduskuntavaaleja 2027 ja seuraavaa eduskuntakautta varten.
Kaikki ajatukset ja terveiset aiheesta ovat lämpimästi tervetulleita.
Maa- ja metsätalousministeriö on laittanut lausunnolle asetuksen koskien Saimaan kalastusrajoitusalueen laajentamista. Laajennus on askel eteenpäin, saimaannorpan suojelu vaatii edelleen lisää kunnianhimoa. Nykyistä verkkokalastuskieltoa on laajennettava heinäkuun loppuun kuuttien kalanpyydyksiin hukkumisen estämiseksi. Asetusta on vielä korjattava. Lisäaika antaa pienille kuuteille mahdollisuuden kasvaa ja voimistua. Ilmastonmuutos ja lumettomat talvet lisäävät norpan riskejä, joten kalanpyydyskuolleisuutta on vähennettävä tehokkaammin.
Uudistettu laki turvaamaan oma koti naapurin tupakansavulta
Moni suomalainen altistuu kotonaan naapurin tupakansavulle. Ympäristön tupakansavulle altistumisen terveysriskit ovat samoja kuin tupakoinnista aiheutuvat riskit.
Olen pitkään ajanut lakimuutosta, joka antaisi asuntoyhteisölle mahdollisuuden kieltää häiritsevä tupakointi parvekkeilla ja huoneistoissa enemmistöpäätöksellä. Nykyisen lain mukaan asuntoyhteisö voi kieltää tupakoinnin yhteisissä ulkotiloissa, mutta kiellon ulottaminen parvekkeille tai huoneistoihin edellyttää monivaiheisen hakuprosessin kunnalle. Ilokseni ministeri Sanni Grahn‑Laasonen on luvannut viedä uudistusta eteenpäin. Lakimuutosta voidaan odottaa eduskuntaan kevään aikana. Se on tärkeä askel kohti terveellistä ja turvallista kotia kaikille.
Itsemääräämisoikeuslaki on valmisteltu yli kymmenen vuoden ajan, mutta se ei ole edennyt maaliin. Lain säätäminen on monin tavoin haastavaa. Olen ehdottanut, että asiassa edettäisiin asteittain ja ensimmäisenä säädettäisiin ympärivuorokautisen hoivan palveluista. Nykyinen lainsäädäntö ei riittävästi turvaa ikäihmisten perusoikeuksia eikä anna hoitohenkilökunnalle selkeää tukea tilanteisiin, joissa joudutaan tekemään tilapäisiä rajoitustoimenpiteitä esimerkiksi turvallisuuden vuoksi. Itsemääräämislaki tarvitaan myös murtamaan laitosmainen kulttuuri ikäihmisten hoidosta.
Hallitus on laittanut lausuntokierroksella esityksen sote- ja pelastustoimen rahoitusmalliin muutoksesta. Esitys heikentäisi Uudenmaan rahoitusta ja se osuisi erityisen rajusti Helsinkiin. Esitystä ei voi esitetyssä muodossa hyväksyä. Otimme asiaan kantaa yhdessä Helsingin ja muun Uudenmaan johtavien virkamiesten sekä kansanedustajoukon kanssa. Rahoitusmallin on huomioitava alueemme kasvavat palvelutarpeet ja HUSin valtakunnallinen rooli. Mallia on korjattava, jotta alueita kohdellaan tasavertaisesti. Otamme esitykseen kantaa Helsingin kaupunginhallituksessa ensi viikolla.
Helsingin kaduilla on oltava turvallista kulkea talvellakin
Olen saanut paljon palautetta katujen talvikunnossapidosta ja siirtokehotusten heikosta näkyvyydestä. Aiempi puhdistussuunnitelmat.fi‑palvelu on poistettu ja se on aiheuttanut ongelmia. Kävimme kaupunginvaltuustossa keskustelua talvikunnossapidon laadusta. Kannustin puheenvuorossani siirtokehotus-digipalvelun palauttamista käyttöön. Se estää asukkaiden autojen siirtotarvetta ja harmillisia sakkoja sekä tehostaa katujen putsausta.
Olemme lisänneet määrärahoja talvikunnossapitoon. Tämän on näyttävä turvallisempana ja sujuvampana liikkumisena.
Esityksestäni kaupunki selvittää, miten natrium- ja kalsiumkloridin käyttöä voidaan vähentää turvallisesti. Koiranomistajien kysely on avoinna helmikuun loppuun. Kaikki palaute talviliikkumisen parantamiseksi on lämpimästi tervetullutta.
Tyttöjen sukuelinten silpomisen estämisessä on vielä tehtävää
Tällä eduskuntakaudella saimme vihdoin säädettyä lain, jolla tyttöjen sukuelinten silpominen kielletään erillisellä asetuksella.
Eduskunta hyväksyi lain marraskuussa 2024. Laki teki rangaistavaksi myös silpomisen valmistelun ja ulkomaille viemisen silvottavaksi. Olin lakia ajanut pitkään ja tehnyt asiaa vauhdittaakseni lakialoitteen.
Suomessa arvioidaan olevan satoja tyttöjä silpomisriskissä, joten ennaltaehkäisy, viranomaiskoulutus ja tiivis yhteistyö yhteisöjen kanssa ovat edelleen välttämättömiä. Jokaisella tytöllä oli ja on oikeus väkivallattomaan elämään.
Olen tehnyt esityksen, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun lasten ja nuorten sosiaalisen median käytön rajoittamisesta ja digitaalisen kasvurauhan turvaamisesta. Lasten suojeleminen somen haitoilta on välttämätöntä. Liiallinen ruutuaika ja sopimaton sisältö heikentävät kehitystä, mielenterveyttä ja turvallisuutta.
Sosiaalinen media on lisännyt kiusaamista, väkivaltaista sisältöä ja jopa hyväksikäyttöön liittyviä riskejä. Siksi tarvitaan selkeitä rajoja ja poliittista rohkeutta, aivan kuten rajoitamme niin alkoholia kuin uhkapelaamistakin alaikäisiltä.
Useat maat valmistelivat tiukempia ikärajoja. Myös Suomessa on käynnissä selvitys alle 15‑vuotiaiden somekäytön rajoituksista. On perusteltua, että koko eduskunta käy asiasta keskustelun.
Opiskelijoiden harjoittelupaikkapulaan etsitään ratkaisuja
Sote-alan opiskelijoiden harjoittelupaikkapula on kärjistynyt erityisesti yliopistosairaaloissa ja pääkaupunkiseudulla. Se viivästyttää opintoja, kuormittaa korkeakouluja ja sote-organisaatioita sekä vaikeuttaa kansainvälisten opiskelijoiden etenemistä. Arenen kyselyn mukaan yli 90 % vastaajista kertoo harjoittelupaikkojen vähentyneen, ja jopa 3 500 opiskelijan opinnot viivästyvät vuosittain. Harjoittelupaikoista on pula ammattikorkeakoulujen lisäksi yhtälailla ammatillisessa koulutuksessa ja useilla aloilla yliopistoissa. Onneksi asiaan etsitään parhaillaan ratkaisuja. Monen opiskelijan tilanne on kohtuuton.
Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille asetuksen, jossa Saimaan kalastusrajoitusaluetta esitetään laajennettavaksi 336 neliökilometrillä. Laajennus on selkeä parannus, mutta ei vielä riittävä. Asetus on osin suuri pettymys ja sitä on syytä muuttaa. Tarvitsemme lisää kunnianhimoa ainutlaatuisen saimaannorpan suojelemiseksi. Verkkokalastusrajoitusta on viisasta ja välttämätöntä pidentää heinäkuulle ehkäisemään kuuttien hukkumiskuolemia. Uteliaiden pienten kuuttien keväiset uintiretket voivat olla kohtalokkaita – lainsuojattomat kuutit on pelastettava verkkoihin hukkumiselta.
Suomen luonnonsuojeluliitto ja Metsähallitus ovat pitäneet nykyistä verkkokalastusrajoitusta riittämättömänä. Verkkokalastuskiellolla suojellaan saimaannorppia, sillä verkot ovat erityisen vaarallisia kuuteille. Pidennys antaisi kuuteille aikaa kasvaa ja vahvistua. Nykyisen asetuksen mukaan verkkokalastuskielto päättyy huhtikuun puolivälissä.
Asetusluonnoksen esittämä kalastusrajoitusalueen laajentaminen parantaa saimaannorpan suojelua ja on tärkeä askel eteenpäin. Rajoitusalue laajenee yli 10 prosenttia, ja näillä alueilla kielletään ympärivuotisesti norpalle vaarallisimpien kalanpyydysten ja kalastustapojen käyttö. Myönteistä on myös se, että saimaannorpan tilanne on parantunut: kanta on kasvanut 2000-luvun noin 240 yksilöstä noin 530 yksilöön.
Saimaannorppa on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen laji, joka elää vain Suomessa. Ilmaston lämpeneminen ja lumettomat talvet lisäävät riskejä ja vaarantavat suojelutyön tuloksia. Ellei kalanpyydyskuolleisuutta kyetä tehokkaasti estämään, muut suojelutoimet jäävät riittämättömiksi.
Siksi lausuntokierroksella olevaa asetusta on korjattava. Suojelutyön onnistuminen edellyttää lisätoimia ja verkkokalastuskiellon pidentämistä nykyisestä kesäkuun lopusta heinäkuun loppuun. Kokoomus esittää ja kannattaa tätä muutosta.
Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi
