Kaupunkisanomat 27-28/2025 - Lehtiluukku.fi

Elokuun myötä on Helsingissä liikenteessä taas noin 6000 uutta ekaluokkalaista. Koulujen alkaessa on välttämätöntä kaikkien tiellä liikkujien terävöittää liikennekäyttäytymistään. Erityisen tärkeä on huolehtia ja muistuttaa nopeusrajoitusten noudattamisesta.

Liikenneturvan tuore karmaiseva mittaustulos osoittaa, että piittaamattomuus nopeusrajoituksista vaarantaa lasten koulutien. Toukokuussa tehdyssä mittauksessa lähes neljä viidestä kuljettajasta ajoi ylinopeudella koulujen lähistöllä oleville suojateille. Ryhtiliike on välttämätön. 

Lasten onnettomuudet tapahtuvat usein tietä ylittäessä. Alhaisempi ajonopeus antaa enemmän aikaa havaita ja reagoida muuttuviin liikennetilanteisiin, kuten esimerkiksi suojatielle tulevaan lapseen. Suojatieonnettomuuksien seurauksien vakavuuden jalankulkijalle ratkaisee nopeus.

Siinä kohtaan, kun 30 km/h ajava on pysähtynyt, 40 km/h ajavalla jarrutus on vasta alkanut ja nopeuttakin on jäljellä reilusti yli 30 km/h. Törmäysnopeudella on suora vaikutus jalankulkijan tai pyöräilijän loukkaantumisriskiin.

Meillä aikuisilla on vastuu siitä, että lasten koulutie on turvallinen. Vastuullinen suojatiekäyttäytyminen, ajonopeuden madaltaminen rajoitusten mukaisiksi ja keskittyminen liikenteeseen ovat turvallisen koulutien mahdollistamisessa A ja O. Syytä on myös teroittaa yhtä lailla pyöräilijöiden ja sähköpotkulautailijoiden roolia liikenneturvallisuuden ylläpitäjänä.

Tarkkaamattomuus liikenteessä on valitettavan yleinen ilmiö, jonka kitkeminen on kaikkien etu. Yhä useamman autoilijan mutta myös jalankulkijoiden, lasten ja aikuisten, huomio on enemmän puhelimessa kuin liikenteessä. 

Meidän aikuisten on olennaista muistaa, että lasten tarkkaavaisuus liikenteessä herpaantuu hyvin helposti. Lapsi ei kykene hahmottamaan liikennettä samalla lailla kuin aikuinen. Lapset harjoittelevat liikenteessä liikkumista ja tarvitsevat aikuisilta selkeitä signaaleja suojatiellä. Monelle lapselle tienylitys on se hankalin paikka. Tästä syystä on tärkeää harjoitella turvallista tien ylittämistä.

Liikenteessä näkee hyvin usein vähältä piti –tilanteita, joissa autoilija ja useammin muutkin ajoneuvot kuten sähköpotkulaudat, ei pysähdy suojatien edessä. Yksikin suojatiekaahari on täysin liikaa.

Kolmen nuoren äitinä muistan hyvin lasten koulun aloittamiseen liittyvän ilon lisäksi myös liikenneturvallisuuteen liittyvät huolet. Ei riitä, että lapset oppivat noudattamaan liikennevaloja. Yhtä tärkeää on opettaa lapsi katsomaan, tuleeko autoja, ja että auto voi tulla ja tuleekin usein, vaikka valo on jalankulkijalle vihreä. Vielä vaikeampaa oli lapsille opettaa, että vaikka yksi auto pysähtyy suojatielle, voivat toisella kaistalla autoilijat vain painaa kaasua.

Asennemuutosta tarvitaan liikenteessä ja varsinkin suojateillä, jotta ne olisivat nimensä veroisia. Liikenneturvallisuus syntyy yhteistyöllä. Jokainen koululainen ansaitsee turvallisen koulutien. Liikenneturvallisuus kuuluu ihan jokaiselle kaupungissa kulkevalle. 

Toivotan hyvää ja turvallista syksyä kaikille Kaupunkisanomien lukijoille 

Sari Sarkomaa 

kansanedustaja

kaupunginvaltuuston -ja hallituksen jäsen 

Kolumni 4.7.2025

Helsingin suunta linjataan uuden kaupunginvaltuuston strategiassa. Valtuustoryhmien neuvottelema esitys hyväksytään elokuussa. Painopisteeksi asetimme sujuvan arjen mahdollistavien perusasioiden kuntoon laittamisen sekä kaupungin ja talouden kasvun edistämisen kestävällä tavalla.

Kunnallisveron ja kiinteistöverojen korotuksista pidättäydytään. Helsingin tulopohjaa ja investointikykyä kasvattavaa yrittäjyys- ja innovaatiopolitiikkaa vahvistetaan. Toimia tuottavuuden parantamiseksi ja saavuttaaksemme edelläkävijäaseman julkisen sektorin työnantajana vauhditetaan. Peruskouluun ja hoitoon pääsyyn panostetaan erityisesti.

Tarjoamme jokaiselle oppilaalle korkeatasoista ja monipuolista opetusta sekä hänen tarvitsemansa tuen. Varmistamme, että tilat palvelevat oppimista ja painettuja oppimateriaaleja on saatavilla. Teemme useita toimia, että opettajalla olisi riittävästi aikaa oppilaille. Alkuopetuksen laskennallista ryhmäkokoa pienennetään kahdestakymmenestä kahdeksaantoista oppilaaseen. Painotetun opetuksen tarjontaa laajennetaan ja lukutaitoa edistetään.

Helsinkiläisten on päästävä jonoista hoitoon. Omalääkäri- ja hoitajamallin käyttöönottoa vauhditetaan. Kiireettömään perusterveydenhoitoon on päästävä 14 vuorokaudessa. Asiakasystävällisiä ja elämää helpottavia digitaalisia terveydenhuollon ja hoivan palveluita otetaan käyttöön. Turvaamme mahdollisuuden asioida muuten kuin digitaalisesti niille jotka sitä tarvitsevat. Jatkossa palveluiden kehittämisessä otetaan vahvemmin huomioon ikääntyneet.

Kaikenikäisten liikuntamahdollisuuksia lisätään. Liikunta on paras lääke. Lenkkipolkujen, kuntoportaiden, pelikenttien, koirapuistojen ja ulkokuntosalien kunnossapidosta ja mahdollisuudesta päästä lähiluonnon äärelle pidetään kiinni. Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia edistetään. 68 vuotta täyttäneille tarjotaan arkisin kello 11–15 maksuton pääsy kaupungin uimahalleihin.

Toimia tehdään siten, että Helsingissä pääsee kulkemaan sujuvasti jalan ja eri kulkumuodoilla ympäri vuoden. Varmistamme, että myös ydinkeskusta on elinvoimainen ja saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Tavoittelemme keskustassa asioivien, asuvien, työssäkäyvien, matkailevien ja eri tavoin viihtyvien ihmisten määrän kasvua.  Helsingin pitää olla vetovoimainen ja viihtyisä ympäri vuoden. Jatkamme ilmasto- ja luontotavoitteidemme toteuttamista. Merellisuus ja Itämeren suojelu näkyvät vahvasti.

Olennaista on, ettei kaupunki tee asioita yksin, vaan entistä enemmän yhdessä asukkaiden, kaupungin henkilöstön, järjestöjen ja yrittäjien kanssa. Ajatukset ja palaute Helsingin kehittämisestä ovat tervetulleita.

Kolumni 11.6.2025

Maahan heitetyt tupakantumpit ovat valitettavan yleinen näky kotikaupunkimme kaduilla, luonnossa ja rannoilla. Nyt niiden rinnalle on ilmestynyt nikotiini- sekä nuuskapusseja, joita löytyy mitä kummallisimmista paikoista.

Tupakantumppi on ollut pitkään maailman yleisin roska. On arvioitu, että luontoon päätyy Suomessa jopa kolme miljardia tumppia. Vaikka tupakoinnin suosio on ollut laskusuunnassa, muiden nikotiinituotteiden käyttö on lisääntynyt. THL:n mukaan nikotiinipusseja käyttää päivittäin työikäisistä viisi prosenttia ja 20–40-vuotiaista miehistä vähintään satunnaisesti jo lähes neljännes.

Käytön yleisyys näkyy myös Suomen rantaroskaseurannassa. Nikotiini- ja nuuskapussit ovat tumppien ohella yleisimpiä roskia. Tupakantumpit ja nikotiinipussit eivät kuulu luontoon. Ne ovat molemmat ympäristömyrkkyjä.

Tumpit on tehty selluloosa-asetaatista, jonka hajoaminen mikromuovihiukkasiksi kestää vuosia. Tumpin sisältämät myrkyt kulkeutuvat mikromuovihiukkasten mukana vesistöihin ja maaperään ja lopulta ravintoketjussa eläimiin ja ihmisiin. Järviin, jokiin tai meriin kulkeutuneet tumpit päätyvät helposti myös ruuaksi linnuille ja mereneläimille, jotka voivat vahingoittua, jopa kuolla.

Sama koskee nikotiinipusseja, jotka aiheuttavat ekosysteemeille pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Nikotiini on myrkky, joka liukenee maahan heitetyistä nikotiinipusseista maaperään. Osa nikotiinipusseista sisältää myös muovia.

Myrkytystietokeskus sai viime vuonna 444 puhelua, jotka koskivat nikotiinipussista johtunutta myrkytystä. Puheluista noin puolet koski alle 2-vuotiaita lapsia. Puhelujen määrä kaksinkertaistui edellisvuodesta.

Koirien ja muidenkin lemmikkieläinten myrkytysten lisääntyminen on havaittu myös Suomen Eläinlääkäriliitossa. Jo yhden pussin syöminen voi aiheuttaa vakavan myrkytystilan tai jopa kuoleman pienemmille lemmikeille.

Nikotiinimyrkytyksen oireet riippuvat annoksen määrästä sekä eläimen koosta. Nikotiinipussit aiheuttavat merkittäviä haittoja yhtä lailla myös luonnonvaraisille eläimille.

Nuuska ja nikotiinipussit kuuluvat sekajätteeseen, samoin tupakantumpit. Tietenkin savukkeet, tuhkat ja tumpit on oltava täysin jäähtyneitä ja kytemättöminä. Tupakantumpit on helppo pakata esimerkiksi matkakokoiseen tuhkakuppiin ennen kuin ne laitetaan sekajäteastiaan.

Roskaantuminen on haitta ympäristölle, terveydelle ja myös viihtyisyydelle. Kaiken lisäksi kaupungin puhtaanapito kuluttaa miljoonia euroja vuosittain kaupunkilaisten verorahoja, joille olisi varmasti tähdellisempää käyttöä. Viisain ja vaikuttavin tapa kitkeä roskaantumis- ja myrkytysongelmaa on laittaa tumpit ja nikotiinipussit asianmukaisesti roskikseen.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja

Kolumni 11.6.2025

Jalankulun sujuvuus ja turvallisuus on aivan keskeistä kaupunkimme viihtyisyydelle ja elinvoimaisuudelle. Helsingissä uusimpana liikkumismuotona yleistyneet sähköpotkulaudat ovat aiheuttaneet paljon huolta. Saamani palautteen mukaan monen helsinkiläisen mitta alkaa olla täynnä holtittomasti kulkuväylille hylätyistä sähköpotkulaudoista ja jalankulkijoiden seassa vaarallisesti kiitävistä sähköpotkulautailijoista. Liikenneturvan kyselyssä lähes puolet vastanneista kertoi pelänneensä kovaa ajavia ja liian läheltä ohittavia sähköpotkulautailijoita ja pyöräilijöitä.

Olemme Helsingin kaupungin voimin jo pitkään esittäneet lakimuutosta, joka antaisi kaupungille enemmän valtaa säädellä sähköskuuttien käyttöä, pysäköintiä ja käyttöaikoja. On mainiota, että eduskunnassa pian hyväksyttävä laki antaa kaupungille vihdoin vahvemmat keinot sähköpotkulautojen hallintaan ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Uuden lain myötä on kaupungissamme tärkeä keskustella ja kuulla tarkkaan asukkaiden näkemyksiä siitä, kuinka jatkossa Helsingissä säätelemme sähköpotkulautailua.

On tervetullutta, että uuden lain myötä sähköpotkulaudan kuljettamiselle asetetaan 15 vuoden alaikäraja. Sähköpotkulaudan ajaminen turvallisesti vaatii sellaisia taitoja ja kokemusta, joita lapsilla ei vielä ole. Se vaatii samantyyppistä osaamista ja kokemusta liikenteestä kuin mopoilu.

Tilastokeskuksen mukaan sähköpotkulautailijoita on menehtynyt Suomessa neljä, joista kaksi on alle 15-vuotiaita lapsia. HUS tiedotti syyskuussa, että noin viiden vuoden seuranta-ajalla sähköpotkulautojen onnettomuuksissa vammautui yli 600 lasta ja nuorta, joiden keski-ikä oli 12–13 vuotta. Vammat ovat yhä vakavampia. Luvut kertovat karua sanomaa ja sen, ettei sähköpotkulauta ole lasten kulkuneuvo.

Laissa korjataan myös kaupunkilaisjärjen vastainen tilanne: Sähköskuutin ja sähköpyörän ajajille ei ole aiemmin ollut promillerajaa. Siten niiden käyttö päihtyneenä ei ole ollut kiellettyä. Olen asian korjausta ajanut pitkään ja olen todella helpottunut, että laki saadaan nyt muutettua.

Jatkossa sähköpotkulaudan ja sähköpyörän kuljettajan promilleraja on 0,5 prosenttia. Nykyisin poliisilla ei ole ollut edes oikeutta puhalluttaa epäiltyjä ilman jo aiheutunutta vaaraa tai tapaturmaa. Uuden lain myötä liikenteenvalvoja saa jatkossa puhalluttaa kuljettajan ja kieltää ajon päihtymyksen vuoksi.

Esimerkiksi HUSin päivystyksiin tulleista loukkaantuneista sähköpotkulautailijoista suuri määrä on ollut päihtyneitä. Loukkaantuneilla on usein keskivaikeita tai tätä vaikeampia vammoja ja vain hyvin harva käytti kypärää.

Sähköpotkulautaonnettomuudet tulevat inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti erittäin kalliiksi sekä kuormittavat täysin kohtuuttomasti jo äärirajoilla toimivaa terveydenhuoltoamme.

On erittäin kannatettavaa, että sähköpotkulaudalla ajajille tulee uuden lain myötä myös vastaavanlainen vahva suositus käyttää kypärää kuin pyöräilijöillä on jo pitkään ollut.

On mainiota, että Helsingissä on käynnissä useita hankkeita jalankulkijoiden turvallisuuden parantamiseksi. Tarkoitus on mm. tarkastella jalankulkijoiden teiden ylityspaikkoja ja tehdä niihin tarvittavia parannuksia. Työn alla on myös toimia talvikunnossa pidon laadun kohentamiseksi.

Helsingissä talvikuukausina käytettävät liukkaudentorjunta-aineet, kuten kalsiumkloridi, ovat aiheuttaneet huolta monille asukkaille, erityisesti koiranomistajille. Olen saanut paljon palautetta tästä aiheesta ja huolta koirien terveydestä talvella.

Kalsiumkloridi on erittäin haitallista koirille – se voi aiheuttaa kipua, ihoärsytystä ja jopa kemiallisia palovammoja. Kalsiumkloridin nielaiseminen voi puolestaan aiheuttaa vakavia vaivoja.  Ainetta päätyy koiran suuhun helposti, sillä kivistävien tassujen nuoleminen on koiralle luonnollinen reaktio.

On ilo todeta, että Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi esitykseni kalsiumkloridin ja natriumkloridin käytön vähentämisestä kaupungin talvikunnossapidossa. Tavoitteena on luopua eläimille ja luonnolle haitallisista aineista samalla, kun varmistetaan, ettei liukkaus aiheuta vaaratilanteita ihmisille. Tämä on askel koiraystävällisempään kaupunkiympäristöön.

Kuulen mielelläni ajatuksia ja palautetta siitä, miten voimme yhdessä edistää turvallisempaa ja sujuvampaa kaupunkiliikennettä sekä kotikaupunkimme viihtyisyyttä.