Tekijä: sari

Tiedote 12.10.2026

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa ihmettelee, miksi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppuraisen on mahdoton tunnustaa Suomen talouden kääntyneen kasvuun pitkän heikon jakson jälkeen kokoomuksen johdolla. Talouskasvu on vastoin SDP:n pelottelua lähtenyt vauhtiin, vaikka julkista taloutta on sopeutettu merkittävästi. Sarkomaa odottaa SDP:ltä enemmän omia ratkaisuja ja vähemmän saivartelua.

”Tuppurainen tarttuu nyt pääministerin sanamuotoihin, vaikka olennaista on se, että Suomen talous kasvaa jälleen. Suomalaisten elintaso on polkenut pitkään paikallaan, ja olemme jääneet jälkeen monien muiden maiden kehityksestä. Nyt meidän pitää varmistaa, että kasvu jatkuu ja alkaa näkyä ihmisten elämässä”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa huomauttaa, että väite talouden kasvamattomuudesta lähes 20 vuoteen viittaa usein Suomen reaalisen bruttokansantuotteen asukaskohtaisen tason pitkään heikkoon kehitykseen, ei siihen, etteikö talous olisi kasvanut yksittäisinä vuosina.

Tilastokeskuksen luvut osoittavat, että bruttokansantuote kasvoi useana vuonna myös vuoden 2008 jälkeen. Samalla Suomen bruttokansantuote asukasta kohden on jäänyt vuoden 2008 tason alapuolelle.

”Tuppurainen on oikeassa siinä, että talous kasvoi myös vuoden 2008 jälkeen. Mutta se ei poista Suomen pitkän kasvun pysähtyneisyyden ongelmaa. Ei riitä, että talous käy välillä plussalla, jos suomalaisten elintaso ei kehity toivottuun suuntaan ja jäämme aina jälkeen muista maista”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan mukaan hallituksen tehtävänä on nyt huolehtia siitä, että talouskasvu vahvistuu ja sen hyödyt näkyvät tavallisten suomalaisten arjessa. Hän haastaa Tuppuraista kertomaan, miten SDP vahvistaisi talouskasvua.

”Tuppurainen käyttää paljon energiaa pääministerin sanamuodoista saivarteluun, mutta ei kerro lainkaan SDP:n omista ratkaisuista talouden kasvuun. Onko sellaisia? Ainakin puolueen lupaamat noin viiden miljardin euron veronkiristykset olisivat varmin tapa pysäyttää kokoomuksen johdolla aikaan saatu talouden kasvu. Silloin joutuisimme sanomaan hyvästit suomalaisten elintason nousulle”, Sarkomaa puuskahtaa.

Tiedote 3.10.2026

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa alleviivaa, että julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää priorisointia. Kokoomuksen valinta on suojata koulutusta ja nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksia. Kuntien valtionosuuksien tarkastelu ei tarkoita, että säästö pitäisi ottaa opettajista, opetuksesta tai lasten koulupäivästä.

– Julkisen talouden sopeutusta ei voida tehdä niin, että jokainen hallinnon taso rajataan sen ulkopuolelle. Myös kuntien on osallistuttava. Sopeuttamisessa on kuitenkin kyse juuri valinnoista ja tärkeysjärjestyksestä. Kokoomukselle koulutus ja lasten ja nuorten tulevaisuuden mahdollisuudet ovat niitä asioita, joista haluamme vahvasti pitää kiinni, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että kuntien valtionosuudet ovat yleiskatteista rahoitusta. Valtio päättää rahoituksen tasosta, mutta kunnat päättävät itse, miten rahat käytetään ja mistä mahdolliset säästöt tehdään.

– Valtionosuuksien tarkastelu ei ole valtion päätös vähentää opettajia tai heikentää lasten koulupäivää. Kunnilla on vastuu tehdä omat arvovalintansa ja laittaa menonsa tärkeysjärjestykseen. Meidän lähtökohtamme on, että laadukkaasta perusopetuksesta pidetään huolta myös silloin, kun julkista taloutta sopeutetaan. Olemme toimineet sen mukaisesti tällä vaalikaudella panostamalla 200 miljoonaa euroa lisää perusopetukseen. .

Sarkomaan mukaan tämän vuoksi kokoomus tavoittelee nykyistä vahvempia kuntia, joiden tehtävät ja vastuut vastaavat paremmin niiden todellista kantokykyä. Samalla puolue haluaa purkaa kuntien toimintaa sitovia normeja ja hallinnollisia velvoitteita, jotta kunnille jää enemmän liikkumatilaa kohdentaa voimavaransa tärkeimpiin tehtäviin.

– Kunnan tärkein tehtävä ei ole ylläpitää jokaista rakennetta ja hallinnollista velvoitetta ennallaan. Tärkeintä on huolehtia siitä, että lapset  saavat laadukasta varhaiskasvatusta ja  opetusta sekä hyvät eväät tulevaisuuteen. Mitä enemmän pystymme purkamaan turhia normeja ja hallintoa, sitä enemmän kunnilla on mahdollisuuksia käyttää rahat siihen, mikä ihmisille on oikeasti tärkeää.

Sarkomaa korostaa, että kokoomuksen talouslinjassa koulutus ja osaaminen ovat myös keskeisiä hyvinvointi- ja kasvupolitiikan välineitä. Kokoomus haluaa varmistaa, että jokainen suomalainen voi jatkossakin opiskella maksuttomasti tohtoriksi saakka. Puolueen Jarrua velalle -sopeutusohjelmaan sisältyy linjaus korkeakoulujen pääomittamisesta viidellä miljardilla eurolla.

– Vastuullinen taloudenpito ja koulutukseen panostaminen eivät ole toistensa vastakohtia. Sivistyksen ja koulutuksen puolustaminen ja kehittäminen on kokoomukselle arvovalinta ja välttämätön ehto Suomen ja jokaisen suomalaisen menestykselle.

Kokoomuksen esittämässä Jarrua velalle -ohjelmassa esitetään säästöjä, mutta samalla tehdään valintoja siitä, mitä suojataan ja mihin halutaan panostaa. Koulutus, osaaminen ja nuorten tulevaisuus kuuluvat näihin arvovalintoihin.

– Haluamme antaa jokaiselle lapselle vahvan alun varhaiskasvatuksessa, vahvistaa peruskoulua sekä turvata jokaiselle nuorelle tutkinnon ja mahdollisuuden tavoitella unelmiaan. Ovet on avattava korkeakouluun yhä useammalle ja Suomi on vietävä maailman huipulle tutkimuksessa ja innovaatioissa. Korkeakoulujen pääomittamisella vahvistaisimme osaamista, tutkimusta ja kasvun edellytyksiä.

Tiedote 26.9.2026

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa esittää 25.9. jättämässään toimenpidealoitteessaan pilottia valtakunnallisen muistisairauksien laaturekisterin perustamiseksi. Rekisteri vahvistaisi muistisairauksien ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen seurantaa ja antaisi samalla työkalun vaikuttavaksi osoitetun FINGER-toimintamallin systemaattiseen käyttöönottoon.

Suomalaisen FINGER-tutkimuksen (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability) tulokset osoittavat, että monipuolisilla elintapamuutoksilla voidaan pienentää muistisairauksien riskitekijöitä ja tukea aivojen toimintakykyä. Hyvällä ravinnolla, liikunnalla, sosiaalisella aktiivisuudella, verisuonitautien riskitekijöiden hallinnalla sekä aivojumpalla yli 30 prosenttia muistisairauksista on ennaltaehkäistävissä.

–  Laaturekisterin avulla voimme varmistaa, että tehokas ja kustannusvaikuttava FINGER-malli jalkautuu yhdenvertaisesti kaikille hyvinvointialueille ja että sen tuottamat terveyshyödyt saadaan täysimääräisesti käyttöön muistisairauksien kasvavan yhteiskunnallisen taakan keventämiseksi, Sarkomaa sanoo.

Suomessa muistisairaita ihmisiä on lähes 150 000 ja uusia diagnooseja tehdään noin 20 000 vuosittain. Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus. Väestön ikääntyessä muistisairauksien merkitys sosiaali- ja terveydenhuollossa kasvaa entisestään.

– Valtakunnallinen muistisairauksien laaturekisteri mahdollistaisi ensimmäistä kertaa kattavan tiedon saamisen siitä, miten muistisairauksien hoito ja kuntoutus toteutuvat eri puolilla Suomea. Kun tiedämme, mikä toimii ja missä on puutteita, voimme myös kehittää palveluja vaikuttavammiksi, Sarkomaa sanoo.

Sairastuneiden määrän kasvaessa sekä diagnostiikan, lääkehoidon ja muiden hoitomuotojen kehittyessä hoidon ja kuntoutuksen kustannusvaikuttavuus on yhä tärkeämpää.

– Hoitoketjun seuranta auttaisi havaitsemaan viiveitä esimerkiksi diagnosoinnissa. Varhainen diagnoosi on tärkeä sekä sairastuneelle että hänen läheisilleen. Se mahdollistaa oikea-aikaisen hoidon ja kuntoutuksen sekä antaa aikaa valmistautua tulevaan ja saada tarvittavaa tukea. Hoidon laatua pitää pystyä seuraamaan yhtä järjestelmällisesti kuin monissa muissakin sairauksissa, Sarkomaa toteaa.

Laaturekisteriä puoltaa se, että valtaosa ympärivuorokautisen hoivan asukkaista sairastaa muistisairautta. Myös säännöllisen kotihoidon asiakkaista jo lähes puolella on muistisairausdiagnoosi.

Tiedote 22.9.2026

Kuntoutumiseen pääsyn on perustuttava ihmisen tarpeeseen, ei asuinpaikkaan tai hyvinvointialueen taloudelliseen tilanteeseen. Eduskunnan kuntoutusverkosto EKKUVE nostaa tavoitteissaan esiin kuntoutuksen yhdenvertaisuuden, Kelan valtakunnallisen vastuun säilyttämisen sekä kuntoutuksen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kansallisen vertailun. Oikea-aikainen kuntoutuminen on investointi ihmisten toimintakykyyn ja kestävään julkiseen talouteen.

Eduskunnan kuntoutusverkosto EKKUVE keskusteli tulevan vaalikauden tavoitteista hyödyntäen Kuntoutusverkosto KUVEn ja muiden kuntoutuksen toimijoiden tavoitteita. Yhteisenä lähtökohtana on vahvistaa kuntoutumisen asemaa sekä varmistaa, että ihmiset pääsevät tarvitsemiinsa palveluihin oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti.

Julkisen talouden säästöpaineissa on entistä tärkeämpää tunnistaa, mistä ei kannata säästää. Vaikuttava kuntoutuminen vahvistaa ihmisten toimintakykyä, työ- ja opiskelukykyä sekä itsenäistä arkea. Samalla se voi vähentää raskaampien palvelujen tarvetta ja hillitä yhteiskunnan kustannuksia.

Kuntoutuksen yhdenvertaisuus edellyttää vahvaa valtakunnallista vastuuta

Eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Mira Nieminen painotti, että jokaisella on oltava yhdenvertainen mahdollisuus kuntoutua riippumatta asuinpaikasta, tulotasosta tai elämäntilanteesta.

Kuntoutumisen saatavuus ei saa eriytyä hyvinvointialueiden taloudellisen tilanteen tai erilaisten palvelukäytäntöjen seurauksena. Nieminen toi esiin myös Kelan tärkeän roolin.

”Kelan järjestämisvastuun säilyttäminen on keskeinen osa kuntoutuksen yhdenvertaisuuden turvaamista. Valtakunnalliset palvelut ja yhtenäiset järjestämisperiaatteet tukevat ihmisten mahdollisuuksia saada kuntoutumiseensa tukea eri puolilla Suomea”, korostaa Mira Nieminen.

Samalla Kelan, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja muiden kuntoutuksen toimijoiden välistä yhteistyötä on vahvistettava. Kuntoutumisen tarve on tunnistettava ajoissa ja palveluketjujen on toimittava saumattomasti. Ihmisen näkökulmasta kuntoutumisen tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus hallinnollisista vastuurajoista riippumatta.

Kuntoutumisen toteutumista ja vaikuttavuutta on voitava vertailla kansallisesti

Eduskunnan kuntoutusverkoston jäsen, kansanedustaja Sari Sarkomaa painotti kuntoutumisen kansallista vaikuttavuutta. Suomessa tarvitaan systemaattista ja vertailukelpoista tietoa siitä, miten kuntoutumisen tuki toteutuu eri hyvinvointialueilla ja millaisia tuloksia sillä saavutetaan.

Vertailun tulee kattaa kuntoutukseen pääsy, palvelujen saatavuus ja oikea-aikaisuus sekä kuntoutujien toimintakyvyssä tapahtuvat muutokset. Lisäksi tarvitaan yhteisiä mittareita kuntoutuksen tuloksellisuuden, vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointiin.

Pelkkä tieto kuntoutuspalvelujen määristä tai kustannuksista ei riitä. On pystyttävä arvioimaan, saavatko ihmiset tarvitsemansa kuntoutuksen ja paraneeko heidän toimintakykynsä sen seurauksena.

”Kansallinen hyvinvointialueiden välinen vertailu tekisi näkyväksi alueelliset erot, auttaisi tunnistamaan vaikuttavia toimintamalleja ja loisi perustan kuntoutuksen tietoon perustuvalle johtamiselle. Vertailussa on huomioitava alueiden erilaiset väestörakenteet ja palvelutarpeet. Yhteinen kansallinen tietopohja on välttämätön, jotta kuntoutuksen yhdenvertaisuutta ja laatua voidaan arvioida ja vaikuttavia ratkaisuja levittää koko Suomeen sekä tehdä kuntoutusta koskevia päätöksiä nykyistä paremmin tiedolla”, painottaa Sarkomaa.

Kuntoutuminen on investointi ihmisiin ja kestävään talouteen

Eduskunnan kuntoutusverkosto korostaa, että kuntoutuksen hyötyjä on tarkasteltava yksittäisen palvelun kustannuksia laajemmin. Oikea-aikainen kuntoutuminen ehkäisee toimintakyvyn heikkenemistä, vähentää raskaampien palvelujen tarvetta sekä tukee työssä ja opiskelussa jatkamista.

Kuntoutumisen vaikutukset ulottuvat myös ihmisten osallisuuteen, itsenäiseen arkeen ja mahdollisuuksiin elää toimintakykyistä elämää. Erityisesti väestön pitkäikäistyessä kuntoutumisen merkitys korostuu. Kuntoutuksen kehittäminen edellyttää yhteistä suuntaa yli hallinnonalojen ja organisaatiorajojen. Järjestöjen osaaminen, vertaistuki ja kokemustieto on tunnistettava ja kytkettävä pysyväksi osaksi kuntoutumista tukevia rakenteita.

Eduskunnan kuntoutusverkosto tarjoaa jäsenilleen ajankohtaista tietoa kuntoutuksesta ja edistää sen kehitystä Suomessa. Verkosto tukee kuntoutuksen asemaa eri elämänalueilla, vaikuttaa lainsäädäntöön ja laatii kannanottoja. Se järjestää seminaareja ja keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista kuntoutusaiheista. Verkoston tavoitteet vaihtelevat vuosittain. Ne keskittyvät esimerkiksi nuorten ja työikäisten työkyvyn sekä ikääntyvien toimintakyvyn tukemiseen. SOSTE toimii ryhmän sihteerinä.