Suomi on jäljessä muista Pohjoismaista, joissa terveydenhuollon valtakunnalliset laaturekisterit ovat olleet pitkään arkipäivää.
Syövän laaturekisteripilotti on viisasta ja välttämätöntä vakiinnuttaa. Laaturekisteri auttaa arvioimaan, miten potilaiden hoitosuositukset ja -ketjut toteutuvat. Emme saavuta pohjoismaista tasoa syövänhoidossa, ellei meillä ole parempaa tietoa hoitoon pääsystä, eri syöpien hoidoista ja hoitojen vaikuttavuudesta.
Tämän vuoksi lisäsimme valtiovarainvaliokunnassa hallituspuolueen edustajien voimin kuluvan vuoden budjettiin 400 000 euron määrärahan kansallisen laaturekisteritoiminnan kehittämiseksi.
Määrärahan korotus mahdollisti Syöpäyhdistyksen, THL:n ja Ficanin tutkimushankkeen syövän laaturekistereiden käynnistämiseksi. Pilotteja on ollut keuhkosyövän ja myelooman osalta, ja myös muita syöpiä on mukana. Ensimmäiset tulokset ovat osoittaneet, miksi vertailutietoa tarvitaan. Esimerkiksi keuhkosyövän diagnostiikassa on havaittu alueellisia eroja. Suomessa kuolleisuus keuhkosyöpään on korkeampaa kuin muissa Pohjoismaissa.
Laaturekistereiden tuoma tieto mahdollistaa tiedolla johtamisen, mahdollisten puutteiden ja alueellisten erojen tunnistamisen sekä tiedon pohjalta tehtävät vaikuttavat korjaustoimet.
Syöpästrategia ja valtakunnallisten laaturekistereiden rakentaminen ovat olleet työssäni keskeisiä tavoitteita. Syövän vastainen taistelu on EU:n ykkösprioriteetti terveyspolitiikassa. EU-maista syöpästrategia löytyy miltei jokaisesta, ja myös EU-tasolla on oma syöpästrategiansa. Syöpästrategian valmistelu Suomessa starttasi, kun saimme vuonna 2023 valtiovarainvaliokunnassa hallituspuolueiden yhteistyössä lisättyä valtion budjettiin lisämäärärahan kansallisen syöpästrategian laadintaan. Suuri kiitos yhteistyöstä kuuluu muun muassa syöpäjärjestöille ja muille asiantuntijoille.
Syöpästrategia on nyt valmis, ja samoin sen toimeenpanon tiekartta.
On toimeenpanon vuoro. Pidän olennaisena, että sosiaali- ja terveysministeriö ottaisi päävastuun toimeenpanosta. Kansallinen syöpästrategia luo vahvan perustan sille, että voimme vastata kasvavaan syöpätaakkaan ja olla kansainvälinen edelläkävijä syövän ehkäisyssä, hoidossa ja tutkimuksessa sekä syöpään sairastuneen ihmisen ja hänen läheistensä tukemisessa.
Suomessa todetaan vuosittain noin 35 000 uutta syöpätapausta. Vuonna 2040 sairastuneiden määrän arvioidaan kasvavan jopa 49 000 ihmiseen vuodessa. Syöpäriski kasvaa huomattavasti vanhemmissa ikäryhmissä, ja koska suomalaiset elävät yhä vanhemmiksi, myös syöpätapauksia todetaan Suomessa enemmän. Positiivista kehityksessä on se, että diagnostiikka ja hoidot kehittyvät jatkuvasti, jolloin yhä useampi syövän sairastanut paranee tai elää pitkään laadukasta elämää sairauden kanssa.
Syöpästrategian tarkoitus on ohjata palveluiden kehittämistä niin, että voimme turvata kustannusvaikuttavan ja yhdenvertaisen hoidon jokaiselle sairastuneelle. Ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen ovat aina inhimillisesti ja taloudellisesti edullisinta.
Olen tehnyt toimenpidealoitteen naisten rintasyöpäseulontojen laajentamiseksi koskemaan 45–74-vuotiaita naisia. Seulontojen ripeä laajentaminen on viisasta. Rintasyöpä on eniten naisten kuolemia aiheuttava syöpä, ja noin joka kolmas suomalainen sairastuu elämänsä aikana johonkin syöpään. Seulontojen laajentaminen nuorempiin ja iäkkäämpiin ikäryhmiin on tutkimusten mukaan kustannusvaikuttava keino varhentaa rintasyövän havaitsemista, lisätä sairastuneen mahdollisuuksia selvitä syövästä, vähentää hoidon kustannuksia ja ennen kaikkea inhimillisiä kärsimyksiä.
Sote-uudistuksen kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan vain tekemällä asioita vaikuttavammin ja uudella tavalla.
Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi
Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.
Suomessa ei tällä hetkellä ole riittävästi valtakunnallisesti vertailtavaa tietoa siitä, saavatko syöpäpotilaat eri puolilla maata yhtä laadukasta hoitoa ja millaisia tuloksia hoidolla saavutetaan. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan tähän tarvitaan syövän hoidon laaturekistereitä, joiden avulla hoidon puutteet ja alueelliset erot voidaan tunnistaa.
Kokoomuksen Sarkomaa
– Jokaisen suomalaisen on saatava parasta mahdollista hoitoa syöpään postinumerosta riippumatta. Syöpähoidon puutteita ei voida korjata sokkona. Jos emme tiedä riittävän tarkasti, missä hoito toimii hyvin ja missä on parannettavaa, emme myöskään pysty kohdentamaan toimia vaikuttavasti. Potilaan pitää voida luottaa saavansa laadukasta hoitoa riippumatta siitä, missä päin Suomea hän asuu, Sarkomaa sanoo.
Eduskunta lisäsi valtiovarainvaliokunnan esityksestä kuluvan vuoden talousarvioon 400 000 euroa kansallisen laaturekisteritoiminnan kehittämiseen. Tämä mahdollisti Suomen Syöpäyhdistyksen, THL ja FICANin yhteisen syövän laaturekisterihankkeen etenemisen. Työtä tehdään muun muassa keuhkosyövän ja myelooman osalta.
Ensimmäiset tulokset ovat osoittaneet, miksi vertailutietoa tarvitaan. Esimerkiksi keuhkosyövän diagnostiikassa on havaittu alueellisia eroja, ja samalla tietopohjassa on tunnistettu puutteita.
– Juuri tätä varten laaturekistereitä tarvitaan. Tarkoitus ei ole kerätä tietoa tiedon vuoksi, vaan löytää konkreettisesti ne kohdat, joissa suomalaisen syöpäpotilaan hoitoa voidaan parantaa. Kun ongelmat tunnistetaan, niihin voidaan myös puuttua, Sarkomaa sanoo.
Sarkomaan mukaan Suomessa on otettu viime vuosina merkittäviä askelia syövänhoidon kehittämisessä. Kansallinen syöpästrategia valmistui vuonna 2025, ja sen toimeenpanolle on laadittu tiekartta.
– Nyt olennaista on toimeenpano. Olemme saaneet syöpästrategian valmiiksi ja käynnistäneet syöpätautien laaturekisterityön. Seuraava tärkeä askel on huolehtia siitä, että syöpätautien laaturekisteri vakinaistetaan ja niistä syntyvää tietoa todella käytetään hoidon laadun, yhdenvertaisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen, Sarkomaa sanoo.
Suomi on Sarkomaan mukaan monessa suhteessa laadukkaan syövänhoidon maa, mutta vertailukelpoisen tiedon hyödyntämisessä muilla Pohjoismailla on pidemmät perinteet.
– Ei riitä, että syövänhoito on keskimäärin hyvää. Sen on oltava hyvää jokaiselle potilaalle ja kaikkialla Suomessa. Suomen on oltava maailman parhaita maita ehkäisemään syöpää, löytämään se ajoissa ja hoitamaan se vaikuttavasti. Siihen tarvitaan laadukasta hoitoa, tutkimusta ja ennen kaikkea tietoa siitä, mikä toimii ja missä meillä on vielä parannettavaa, Sarkomaa päättää.
Matkailun lisäverottamiselle ei mielestäni ole Helsingissä perusteita, Sari Sarkomaa (kok.) kirjoittaa.
Hallitus valmistelee kunnille mahdollisuutta ottaa käyttöön matkailijavero.
Haluan Helsingin houkuttelevan lisää matkailijoita, kansainvälisiä tapahtumia ja investointeja ympäri vuoden. Siksi on syytä arvioida, vahvistaako uusi vero näitä tavoitteita vai vaikeuttaako se niiden saavuttamista.
Olen huolissani siitä, että matkailijavero heikentäisi Helsingin ja ehkäpä koko Suomen matkailun kilpailukykyä.
Lähialueen kilpailijakaupungeissa, kuten Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Tallinnassa, ei nykyisellään vastaavaa veroa ole. Matkailuala on viime vuosina kärsinyt muun muassa koronapandemian vaikutuksista sekä Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamista muutoksista.
Helsinki on tehnyt pitkäjänteistä työtä, jonka ansiosta kaupunki valittiin maailman kestävimmäksi matkakohteeksi kansainvälisessä Global Destination Sustainability (GDS) -indeksissä. Tämä arvostettu ykkössija ja sen tuoma kansainvälinen maine ovat meille kilpailuetu. Meidän tulee hyödyntää tätä vetovoimaa kasvun rakentamiseen, ei kuristaa sitä uusilla maksuilla.
Matkailuyritysten viesti on ollut hyvin selvä: valtaosa alan toimijoista ei kannata matkailijaveroa. Yrityksiä huolettavat kasvavat kustannukset, lisääntyvä byrokratia ja hallinnollinen taakka. Saman viestin ovat tuoneet esiin myös Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa sekä Helsingin seudun kauppakamari.
Pidän ongelmallisena myös esitettyä prosenttiperusteista veromallia, jossa vero kasvaisi majoituksen hinnan mukana. Käytännössä se tarkoittaisi, että eniten maksaisivat juuri ne matkailijat, joita Helsingin kannattaisi houkutella enemmän: kongressivieraat, liikematkustajat ja tapahtumakävijät. He tuovat kaupunkiin merkittäviä tuloja, käyttävät palveluita laajasti ja tukevat työpaikkoja. Siksi heidän lisäverottamisensa on nurinkurista aikana, jolloin Helsinki kilpailee kansainvälisistä vierailijoista muiden pohjoismaisten kaupunkien kanssa.
Olen huolissani myös siitä, pystyttäisiinkö vero toteuttamaan aidosti tasapuolisesti. Lyhytvuokrauksen valvontaan ja rekisteröintiin liittyvät kysymykset ovat edelleen ratkaisematta. Mielestäni on välttämätöntä, että vero kohdistuisi yhdenvertaisesti sekä ammattimaiseen että satunnaiseen majoitustoimintaan. Jos hotellit kantavat vastuun veron keräämisestä, mutta osa majoituksesta jää käytännössä järjestelmän ulkopuolelle, kilpailu vääristyy. Tämänkin vuoksi vastustan veroa.
Matkailun lisäverottamiselle ei mielestäni ole Helsingissä perusteita. Matkailuveron kannatusta voi ymmärtää kaupungeissa, joissa massaturismi on todellinen ongelma. Helsingissä haasteena on sen sijaan matkailijoiden houkuttelu. Meillä on laadukkaita hotelleja, mutta samalla hotellimajoituksessa vallitsee ylikapasiteetti suhteessa matkailijamääriin. Syitä tähän on monia. Esimerkiksi yritys- ja kongressimatkustus on jäänyt pandemiaa edeltävää tasoa vähäisemmäksi digitaalisten etätyökäytäntöjen vuoksi.
Majoitusalan arvonlisäveroa on jo korotettu tällä hallituskaudella. Suomalaiset matkailuyritykset toimivat muutenkin korkeiden kustannusten ympäristössä verrattuna moniin kilpailijamaihin. Jokainen Helsinkiin saapuva matkailija tuo mukanaan työtä, tuloja ja verotuloja. Samalla he vahvistavat helsinkiläisten itse käyttämien palveluiden, kuten ravintoloiden ja kahviloiden, kannattavuutta ja monipuolisuutta.
Näen matkailun vientinä siinä missä muunkin palveluviennin. Kun ulkomainen matkailija käyttää rahaa suomalaisiin palveluihin, hyötyvät yritykset, työntekijät ja koko yhteiskunta. Siksi on viisasta vahvistaa matkailun kasvua eikä jarruttaa sitä uusilla veroilla.
Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi
Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.
On hyvä aloittaa eduskunnan syksy myönteisissä merkeissä. Useat merkit viittaavat siihen, että Suomen talous on kääntynyt kasvuun ja työllisyys vahvistuu vähitellen perässä. Helsingin seudun kauppakamarin mukaan yritysten arviot liikevaihdosta ja kannattavuudesta ovat vahvistuneet, erityisesti teollisuudessa, kaupassa sekä palvelualoilla kehitys on ollut myönteistä. Työvoiman kysynnän arvioidaan vahvistuvan alueellamme jo tämän vuoden aikana.
Kasvu ei synny sattumalta. Olemme tehneet määrätietoisesti päätöksiä, joilla työntekoa ja yrittämistä tehdään kannattavammaksi, investointeja vauhditetaan ja työmarkkinoita uudistetaan. Samalla inflaatio ja korot ovat laskeneet, mikä tukee kotitalouksien ostovoimaa ja yritysten investointeja.
Samaa kasvun linjaa olemme toteuttaneet myös Helsingissä. Olemme vahvistaneet yrityspalveluja, tukeneet startup- ja kasvuyritysten toimintaympäristöä, edistäneet investointeja sekä pyrkineet huomioimaan aiempaa paremmin yritysten tarpeet kaupungin päätöksenteossa. Helsinki on Suomen talouden veturi ja siksi kaupungin menestys on olennaista koko Suomen hyvinvoinnille.
Antti Lindtmanin ehdottama miljardin ”puolustusvero” ahkerien suomalaisten ja yritysten maksettavaksi olisi myrkkyä talouskasvulle. Samoin muut SDP:n ja muiden oppositiopuolueiden ideoimat uudet ”veromoukarit”. Puolustus on valtion ydintehtävä siinä missä turvallisuus, koulutus ja terveydenhuolto. Niiden rahoitus pitää rakentaa kestävän talouden ja kasvun varaan, ei jatkuvasti kiristyvän verotuksen.
Julkisen talouden tasapainottaminen, investointien houkuttelu ja työllisyyden vahvistaminen vaativat pitkäjänteisyyttä. Siksi on tärkeää pitää kiinni kasvua tukevasta linjasta. Siksi työn tekemistä, yrittämistä ja omistamista kannattaa kannustaa, eikä lannistaa.
Ehdolla eduskuntavaaleissa 2027 Voin ilokseni kertoa, että olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana myös seuraavalla eduskuntakaudella.
Olen onnekas saadessani kertoa, että kampanjapäällikkönäni toimii Onni Perälä. Onnin tavoittaa eduskuntavaalikampanjaan liittyvissä asioissa: onni.perala(at)kokoomusopiskelijat.fi. Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä Onnille tai minulle sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi
Saako SDP rivinsä suoraksi edes turvallisuuspolitikassa? Kun päätimme rajaturvallisuudesta, SDP:n rivit hajosivat. Yhteistä linjaa ei löytynyt myöskään Ottawan sopimuksesta. Rajalain jatkaminen tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Ei ole luottamusta herättävää, että maamme turvallisuudelle näin tärkeässä asiassa SDP:n tukea voi vain arvailla. Suomi ansaitsee parempaa. Toivottavaa on, että puheenjohtaja Lindtman kykenee kokoamaan eriseuraisen joukkonsa asioissa, joissa on kyse suomalaisten turvallisuudesta. Saako puheenjohtaja Lindtman rivinsä suoraksi? – SARI SARKOMAA
Kannatan some-ikärajaa lakiin
Liiallinen ruutuaika on iso riski aivojen kehitykselle ja mielenterveydelle.
Olen erityisen huolissani väkivaltaisista ja hyväksikäyttöön liittyvistä verkostoista, joiden kohteena ovat usein lapset ja nuoret. Some on lisännyt seksuaalisen ahdistelun riskiä tarjoamalla tekijöille suoran ja usein valvomattoman pääsyn lasten ja nuorten arkeen.
SDP:n riitely uhkaa jarruttaa parlamentaarista sote-työtä Kokoomuksen johdolla on koottu parlamentaarinen työryhmä etsimään kestäviä ratkaisuja hyvinvointialueiden rahoitukseen ensi vuosikymmenelle. Minulla on ilo edustaa kokoomusta työryhmässä yhdessä Mia Laihon ja työryhmän puheenjohtajan Anna-Kaisa Ikosen kanssa.
On toivottavaa, että demareilta löytyy yhteinen linja jo seuraavaan kokoukseen mennessä. Kesän aikana nähty riitely ja kriisikokoukset herättävät huolta. Olemme koonneet joukot yhteen, jotta voimme yhdessä turvata palvelut – siihen tarvitaan kaikkien puolueiden sitoutumista, ei riitelyä ja vääntöä. Kokoomuksen Sarkomaa: SDP:n riitely uhkaa jarruttaa parlamentaarista sote-työtä – SARI SARKOMAA Itämeren suojelussa pystymme parempaan Itämeren suurin uhka on edelleen rehevöityminen. Ravinnevalumia on vähennettävä, ravinteiden kiertoa tehostettava ja lainsäädäntöä uudistettava siellä, missä se aidosti parantaa vesiemme tilaa.
Krääsätulli puree ja pakettitsunami laantuu Viime vuonna Suomeen tuotiin EU:n ulkopuolelta yli 40 miljoonaa pikkupakettia. Heinäkuussa halpojen ”Kiina-pakettien” määrä romahti lähes 80 prosenttia vuoden takaisesta.
Turvallinen koulumatka kuuluu jokaiselle lapselle Olin perinteiseen tapaan ensimmäisenä koulupäivänä turvaamassa suojateitä ja muistuttamassa liikkujien yhteisestä vastuusta lasten turvallisuudesta.
Koulumatkojen vakavat vaaratilanteet tapahtuvat usein juuri kadunylityksissä. On tärkeää, että autoilijat, pyöräilijät ja sähköpotkulautailijat noudattavat nopeusrajoituksia ja pysähtyvät suojateiden eteen. Helsingissä olemme päättäneet alentaa nopeusrajoituksia koulujen läheisyydessä ja parantaa koulureittien turvallisuutta eri puolilla kaupunkia. Yksikin suojatiekaahari on liikaa – koulujen alku vaatii aikuisilta vastuuta – SARI SARKOMAA
Naisten terveysstrategia on valtava tasa-arvoloikka Valmisteltavana oleva kansallinen naisten terveysstrategia on tärkeä tasa-arvoteko. Liian pitkään naisten terveyttä on tutkittu ja hoidettu puutteellisesti, vaikka vaikutukset näkyvät niin hyvinvoinnissa, työkyvyssä kuin koko yhteiskunnan kantokyvyssäkin.
Olemme vieneet eteenpäinji useita naisten terveyttä vahvistavia uudistuksia, kuten gynekologikäyntien Kela-korvausten korotuksia, hedelmöityshoitojen korvausten palauttamista ja vaihdevuosioireiden hoidon parantamista. Seuraava tärkeä askel on oltava rintasyöpäseulontojen laajentaminen tutkijoiden suositusten mukaisesti 45- 75 vuotiaisiin. Kokoomuksen Sarkomaa: Naisten terveysstrategia on valtava tasa-arvoloikka – SARI SARKOMAA
Ratkaisuja Helsingin koulukeskusteluun Peruskoulun vahvistaminen on ollut tämän vaalikauden tärkeimpiä tavoitteita. Olemme lisänneet perusopetuksen rahoitusta 200 miljoonalla eurolla. Lisärahalla on vahvistettu mm äidinkielen ja matematiikan opetusta, uudistettu oppimisen tuki. Kouluihin lisätään lukemista ja liikuntaa. Kännykän käytön rajoitukset ovat lisänneet työrauhaa. Olemme myös säätäneet osaamistakuun, jonka tavoite on varmistaa riittävä osaaminen luokalta toiselle siirryttäessä.
Suun terveyden huollon Kela-korvauksia ei pidä lakkauttaa Kela-korvauksista hyötyy tavallinen suomalainen. Suun terveydenhuollon Kela-korvauksien tarkoitus on alentaa sairauden hoidosta aiheutuvia kustannuksia. Korvaukset ovat osa sairausvakuutusjärjestelmää, ja niitä maksetaan kaikissa tuloluokissa.
Viinien ulosmyyntioikeus vahvistaisi ravintoloiden kannattavuutta Ravintola-ala on käynyt läpi poikkeuksellisen vaikeita vuosia. Siksi esitän, että ravintoloiden oikeus myydä alkoholia mukaan laajennetaan koskemaan viinejä. Viinipullon myyminen asiakkaalle mukaan vaikkapa aterian päätteeksi vahvistaisi ravintola-alan kannattavuutta. Kannattavat ravintolat ovat tärkeitä matkailulle, ne tuovat työpaikkoja ja palveluja ihmisille. Kokoomuksen Sarkomaa: Viinien ulosmyyntioikeus vahvistaisi ravintoloiden kannattavuutta – SARI SARKOMAA
Senioreiden superkotitalousvähennys kannattaa toteuttaa Tavoitteeni on toteuttaa senioreiden superkotitalousvähennys. Sen selvitys kirjattiin esityksestäni hallitusohjelmaan. Kyse on siitä, että ihmiset saavat tarvitsemansa avun ajoissa ja voivat asua omassa kodissaan. Samalla voidaan keventää julkisten palveluiden painetta ja luoda työtä palvelualoille.
La 29.8. klo 12.00–13.00 Lauttasaari-päivä, Kasinonranta To 3.9. klo 17:30 Facebook live, Facebookin poliitikko sivuillani La 5.9. klo 11.00–12.00 Meilahti-päivä, Valpurintie La 5.9. klo 13.30–14.30 Hyvän tuulen fest, Hyväntoivonpuisto Su 6.9. klo 11.00–12.00 Hakaniemen markkinat, Hakaniemen tori To 10.9. klo 11.00–12.00 Sairaanhoitajapäivät, Helsingin Messukeskus Pe 11.9. klo 10.00–11.00 Sairaanhoitajapäivät, Helsingin Messukeskus To 17.9. klo 17.15 After Walk, Pikkuparlamentin piha (Arkadiankatu 3)
Ajatukset ja palaute ovat arvokkaita. Pidetään yhteyttä.
Elokuisin terveisin,
Sari Sarkomaa
Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa tyrmää vihreiden kansanedustaja Atte Harjanteen ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Suvi Pulkkisen esityksen, jossa ikäihmisten omaisuutta otettaisiin nykyistä vahvemmin huomioon ympärivuorokautisen hoivan maksuissa ja kustannuksia voitaisiin periä jälkikäteen kuolinpesältä. Sarkomaan mukaan ehdotus rankaisisi säästämisestä, yrittämisestä ja omistamisesta.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
– Monelle puolueelle verojen kiristäminen näyttää olevan ratkaisu lähes kaikkeen, mutta vihreille sekään ei näköjään riitä. Nyt laskua halutaan lähettää vielä kuolinpesällekin. En kannata vihreiden hellimää ajatusta ottaa ihmisten omaisuus nykyistä vahvemmin huomioon hoivamaksuissa, Sarkomaa sanoo.
Sarkomaa muistuttaa, että suomalainen on voinut maksaa veroja ja tulosidonnaisia maksuja läpi koko elämänsä. Työuran aikana tuloista on maksettu progressiivista tuloveroa, eläkkeestä maksetaan edelleen veroa ja esimerkiksi kotihoidon asiakasmaksut ovat tulosidonnaisia.
Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asiakasmaksu vie jo nykyisin suuren osan käytettävissä olevista tuloista.
– Kun ihminen on tehnyt vuosikymmeniä töitä tai yrittänyt, maksanut veronsa ja säästänyt omistaakseen kodin, mökin tai muuta omaisuutta, sen pitäisi riittää. Ei ole oikein, että vanhoilla päivillä lasku kasvaa sen mukaan, kuinka paljon ihminen on elämänsä aikana onnistunut säästämään ja pahimmillaan vielä niin, että maksu peritään vasta kuoleman jälkeen, Sarkomaa sanoo.
Sarkomaan mukaan vihreiden esitys lähettäisi suomalaisille väärän viestin juuri aikana, jolloin Suomi tarvitsee lisää työtä, yrittäjyyttä, säästämistä ja omistamista.
– Ihmisellä on oltava oikeus omistaa ja päättää oman työnsä hedelmistä. Jos säästämisestä ja yrittämisestä tehdään vanhuudessa rangaistavaa ja omaisuuteen kajotaan vielä kuoleman jälkeenkin, murennamme yhtä hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimmistä peruspilareista: kannustinta tehdä työtä, perustaa yrityksiä, säästää ja omistaa, Sarkomaa sanoo.
Sarkomaa korostaa, että ikääntyneiden palveluiden rahoituksen kestävyyteen on löydettävä ratkaisuja, mutta omaisuuden muuttaminen uudeksi hoivamaksujen perusteeksi ei ole oikea tie.
– Hyvinvointiyhteiskunnan lupaus ei voi olla se, että ensin maksat veroja koko työurasi, sitten eläkkeestäsi, sen jälkeen suuren osan tuloistasi hoivamaksuina ja lopuksi yhteiskunta lähettää laskun kuolinpesällesi. Siihen suuntaan Suomea ei pidä viedä, Sarkomaa sanoo.
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii Itämeripäivänä nykyistä voimakkaampia toimia vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Kokoomus linjaa uudessa tavoiteohjelmassaan useita uusia toimia, joista keskeisiä ovat muun muassa fosforiasetuksen lantapoikkeuksesta luopuminen ja ojituksiin liittyvän lainsäädännön uudistaminen. Sarkomaan mukaan Itämeren suojelussa on keskityttävä erityisesti rehevöitymisen juurisyihin.
”Itämeren suojelussa on saatu paljon aikaan, mutta meidän on pystyttävä parempaan ja tehtävä nykyistä vaikuttavampia toimia. Ravinteiden valuminen pelloilta, metsistä ja muualta valuma-alueelta on saatava määrätietoisesti alas”, Sarkomaa sanoo.
Lantapoikkeus mahdollistaa tietyissä tilanteissa tavallista suuremman fosforimäärän levittämisen pellolle kotieläinten lantana. Luonnonvarakeskuksen vuonna 2026 julkaiseman selvityksen mukaan lantapoikkeuksen käyttö lisää vesistöjen ravinnekuormituksen riskiä ja siitä luopuminen olisi kustannustehokas keino tehostaa vesiensuojelua.
”Jos tiedämme, että jokin käytäntö lisää ravinnekuormituksen riskiä ilman vastaavaa hyötyä sadolle, meidän pitää uskaltaa muuttaa sitä. Siksi Kokoomus on linjannut, että lantapoikkeuksesta luovutaan. Samalla on tietenkin huolehdittava siitä, että ravinteet saadaan tehokkaammin kiertoon ja viljelijöille on tarjolla toimivia vaihtoehtoja”, Sarkomaa sanoo.
Sarkomaan mukaan Orpon hallituskaudella Itämeren suojelemiseksi on tehty tärkeitä päätöksiä. Likaisen lumen ajaminen mereen on kielletty, rahtialusten jätevesien päästäminen mereen on kielletty ja ravinteiden päätymistä Itämereen on hillitty usein eri keinoin. Kunnianhimon tasoa on kuitenkin lisättävä.
”Itämeren suurinta ongelmaa, rehevöitymistä, ei ratkaista yhdellä toimenpiteellä. Maatalouden ravinnevalumia on vähennettävä, turhia ojituksia karsittava muuttamalla ojitukseen liittyvää lainsäädäntöä ja ravinteiden kiertoa tehostettava. Suojelun pitää perustua tekoihin, joiden vaikutus voidaan myös osoittaa”, Sarkomaa sanoo.
”Tulevan hallituksen tehtävä on aikaansaada toimet, joilla käänne parempaan Saaristomeren ja koko Itämeren tilassa saadaan aikaiseksi”, Sarkomaa päättää.
Alle 15-vuotiaiden sosiaalisen median käyttörajoitukset ovat viisas ratkaisu. Ne ovat vaikuttava keino vahvistaa lasten ja nuorten kasvurauhaa ja hyvinvointia.
Lasten ja nuorten suojeleminen sosiaalisen median haitoilta on välttämätöntä ja kiireellistä. Tutkimukset osoittavat, että liiallinen sosiaalisen median käyttö ja altistuminen lapsille sopimattomalle sisällölle heikentävät lasten ja nuorten kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia.
Rajoitamme nuorten alkoholinkäyttöä ja uhkapelaamista. Samalla tavalla on perusteltua puuttua sosiaaliseen mediaan, joka aiheuttaa riippuvuutta ja laaja-alaisia haittoja lasten ja nuorten hyvinvoinnille.
Liiallinen ruutuaika on merkittävä riski aivojen kehitykselle ja mielenterveydelle. Sen on todettu lisäävän masennusta, ahdistuneisuutta ja tarkkaavaisuushäiriöitä. Älylaitteiden liikakäyttö vie myös aikaa lapsen normaalille kehitykselle tärkeiltä asioilta.
Lukeminen vähenee, sosiaalisten taitojen oppiminen heikkenee ja ulkoilu sekä liikkuminen jäävät vähemmälle, kun yhä suurempi osa ajasta kuluu ruudun äärellä. Sosiaalista mediaa hyödynnetään lisäksi kiusaamiseen ja väkivallan levittämiseen.
Olen huolissani netissä toimivista väkivaltaisista ja hyväksikäyttöön liittyvistä verkostoista, joiden kohteena ovat usein lapset ja nuoret. Sosiaalinen media on lisännyt myös seksuaalisen ahdistelun riskiä tarjoamalla tekijöille suoran ja usein valvomattoman pääsyn lasten ja nuorten arkeen. Tämän vuoksi useissa maissa valmistellaan parhaillaan tiukempia ikärajoja sosiaalisen median käyttöön.
Pidän erittäin hyvänä, että pääministeri Orpon hallitus on käynnistänyt selvityksen sosiaalisen median ikärajasta ja alle 15-vuotiaita koskevista käyttörajoituksista. Työ on saatava valmiiksi ja eduskunnan käsiteltäväksi.
Myös Euroopan parlamentti on ilmaissut vakavan huolensa alaikäisten verkossa kohtaamista riskeistä ja ehdottanut 16 vuoden ikärajaa sosiaalisen median käyttöön koko EU:ssa.
Lapsuus on ainutlaatuinen elämänvaihe, jonka vaikutukset ulottuvat koko ihmisen elämään ja yhteiskuntaan. Tarvitsemme selkeitä rajoja ja poliittista rohkeutta turvata lasten digitaalinen kasvurauha.
Olen ehdottanut, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun lasten ja nuorten sosiaalisen median käytön rajoittamisesta ja digitaalisen kasvurauhan turvaamisesta. Jätin aiheesta ajankohtaiskeskustelualoitteen jo helmikuussa 2026.
Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi
Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa, että hallitusohjelman mukainen selvitys ikäihmisten parannetusta kotitalousvähennyksestä on viisasta tehdä valmiiksi pääministeri Orpon hallituksen loppukirissä. Kyse on palvelurakenteen muuttamisesta vastaamaan väestön ikääntymistä, mutta yhtä lailla kasvutoimesta. Sarkomaasta on mainiota, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärää päätettiin korottaa 2 100 euroon ja vähennysprosenttia 40 prosenttiin.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
"Kotitalousvähennyksen kehittämistä on jatkettava. Kotitalousvähennys on viisasta ottaa nykyistä vahvemmin ja uudistettuna osaksi ikäihmisten palvelukokonaisuutta”, Sarkomaa sanoo.
Suomen yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vauhdilla: ikäryhmään kuuluu tällä hetkellä yli 600 000 henkilöä ja määrän ennustetaan Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kaksinkertaistuvan lähes 1,3 miljoonaan vuoteen 2075 mennessä.
Palvelutarpeeseen vastaaminen edellyttää uusien palvelumuotojen kehittämistä.
Ikäihmisten parannetun kotitalousvähennyksen tarkasteluun ei tarvitse lähteä tyhjältä pöydältä. Sitra on valmistellut mallin senioreiden kotitalousvähennyksestä ja tehnyt asiasta vakuuttavat laskelmat Sitran Kotitalousvähennys arjen tukena -julkaisussa. Raportin johtopäätökset tukevat hallitusohjelman kirjausta selvittää ja myös ottaa käyttöön senioreiden korotettu kotitalousvähennys.
Sitran ehdotuksessa kotitalouspalvelutyön verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin yli 75 vuotta täyttäneiden osalta, omavastuu poistettaisiin ja aivan uutena elementtinä tuotaisiin suora tuki pienituloisille, jotta kotitalousvähennyksen käyttö olisi kaikille mahdollista. Sitra arvioi laskelmissaan ”superkotitalousvähennyksen” tuovan säästöjä vähentämälläympärivuorokautisen hoivan tarvetta ja lisäävän yrittäjyyttä. Sitran mallin tarkastelu ja sen jatkokehitys olisi Sarkomaan mukaan hyvä olla osa selvitystyötä.
"Ikäihmisten kotitalousvähennyksessä ei ole kyse vain verotuksesta, vaan siitä, että ihmiset saavat tarvitsemansa avun ajoissa ja voivat asua pidempään omassa kodissaan. Samalla voidaan keventää julkisten palvelujen painetta ja luoda työtä palvelualoille", Sarkomaa sanoo.
Kotitalousvähennyksen rooli on ikäihmisille erityisen tärkeä. Valtaosa, noin 90 prosenttia yli 75-vuotiaista, asuu kotona. Vain noin 6 prosenttia kaikista ikäihmisistä on ympärivuorokautisen palveluasumisen piirissä ja noin 13 prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa. Julkisia kotipalveluja saa useimmiten vasta, kun toimintakyky on merkittävästi heikentynyt. Lisäksi kotihoidon palvelujen sisältö on sellainen, että lisäapua on pääosin hankittava myös muualta.
”Senioreiden elämäntilanteet ovat erilaisia, ja palveluihin tarvitaan vaihtoehtoja. Monet senioreista ovat aktiivisia toimijoita ja kantava voima yhteiskunnassamme. Yhä useampi auttaa ikääntyvää läheistään. Osa tarvitsee apua ja tukea kotona asumiseen tai esimerkiksi omaisen hoidossa. Usein avun tarve kasvaa iän myötä. Moni seniori asuu kuitenkin yksin, eikä kaikilla ole läheisiä tai ystäviä auttamassa. Kotitalousvähennys on tärkeä tuki ikäihmisille sekä heitä auttaville läheisille, joista moni on mukana työelämässä”, Sarkomaa sanoo.
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on huolissaan siitä, että SDP:n sisäinen erimielisyys ja linjan puute sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta uhkaa jarruttaa syksyllä jatkuvaa parlamentaarista sote-työtä. Valtioneuvosto asetti keväällä parlamentaarisen työryhmän pohtimaan hyvinvointialueiden tulevaisuutta.
SDP:n kansanedustaja Aki Lindén ehdotti keskiviikkona Helsingin Sanomien haastattelussa jopa miljardin euron säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollosta muun muassa leikkaamalla hyvinvointialueindeksiä. Avaus yllätti myös SDP:n sote-valiokuntaryhmän jäsenet, jotka kokoontuivat asian tiimoilta ylimääräiseen kriisikokoukseen torstaina. Sarkomaan mukaan on selvää, että SDP:llä ei ole yhtenäisiä sote-linjoja.
– Ei ihme, ettei SDP:n säästölistaa ole vieläkään saatu julki. Aki Lindén esittää miljardin sote-säästöä, samaan aikaan toiset puolueessa vastustavat kaikkia leikkauksia eikä osa edes ole kuullut asiasta. Tänään oli jo koolla SDP:n hätäkokous. Edessä näyttää olevan taas värikäs sote-syksy, Sarkomaa sanoo.
Sarkomaan mukaan sote-keskustelussa tarvitaan riitelyn sijaan ratkaisuja. Suomalaisten on saatava tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelu ja sote-henkilöstölle on turvattava työrauha.
– Kokoomuksen johdolla on koottu parlamentaarinen työryhmä etsimään kestäviä ratkaisuja hyvinvointialueiden rahoitukseen ensi vuosikymmenelle. Minulla on ilo edustaa kokoomusta työryhmässä yhdessä Mia Laihon ja työryhmän puheenjohtajan Anna-Kaisa Ikosen kanssa. Työryhmän jäsenenä toimii myös SDP:n Aki Lindén. Toivon, että demareiden sisäinen kiistely ei vaikuta negatiivisesti kaikkien eduskuntaryhmien yhteiseen työhön, Sarkomaa sanoo.
Sarkomaa muistuttaa, että parlamentaarisen työryhmän asialistan kärjessä on juuri hyvinvointialueiden rahoitus.
– On toivottavaa, että demareilta löytyy yhteinen linja jo seuraavaan kokoukseen mennessä. Olemme koonneet joukot yhteen, jotta voimme yhdessä turvata palvelut – siihen tarvitaan kaikkien puolueiden sitoutumista, ei riitelyä ja vääntöä, Sarkomaa päättää.
Viime vuonna Suomeen tuotiin EU:n ulkopuolelta yli 40 miljoonaa pikkupakettia. Heinäkuussa halpojen ”Kiina-pakettien” määrä romahti lähes 80 prosenttia vuoden takaisesta.
Tämä tarkoittaa reilumpaa kilpailua kotimaiselle kaupalle, enemmän työpaikkoja ja verotuloja, vähemmän ympäristökuormitusta ja krääsää.
Halpa Kiina-krääsä on tullut kalliiksi Suomelle. Maahamme vyöryvä pakettitsunami on vääristänyt yritysten välistä kilpailua, vaarantanut kuluttajien turvallisuutta ja vaikeuttanut kiertotalouden toteutumista. Ongelman vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan, sillä halpatuonti heikentää veropohjaa ja vaikuttaa työllisyyteen.
Tullin uusimpien tilastojen mukaan EU:n ulkopuolelta tulevien, alle 150 euron arvoisten verkkokaupan tavaraerien määrä romahti heinäkuussa lähes 80 prosenttia viime vuodesta. Tämä on valtavan hyvä uutinen!
Pelkästään viime vuonna Suomeen tuotiin EU:n ulkopuolelta 40,5 miljoonaa pikkupakettia, joista 99 prosenttia saapui Kiinasta. Koko EU-alueelle saapui viime vuonna jo 4,6 miljardia pienlähetystä. Siksi me Suomessa halusimme kirittää asiaan puuttumista ja siksi myös EU ryhtyi toimiin.
Kaupan liiton selvityksen mukaan myös suomalaisten verkkovierailut kiinalaisille kauppapaikoille ovat vähentyneet. Heinäkuussa kävijämäärä putosi 39 prosenttia.
Myönteisen muutoksen taustalla on alle 150 euron lähetysten tullittomuuden poistaminen. Jatkossa kaikki EU:n ulkopuolelta verkkokaupan kautta tilatut tavarat kuuluvat tullimaksujen piiriin riippumatta lähetyksen arvosta.
Uudistuksen myötä halpatuontilähetyksille, kuten Temu- ja Shein-tilauksille, määrättiin kiinteä kolmen euron tullimaksu jokaisesta lähetyksen tavaraerästä. Tämä lisää erityisesti useita eri tuotteita sisältävien pienlähetysten kustannuksia.
Pakettimäärien romahdus on erittäin tervetullut kehitys mutta työ ei ole vielä valmis. Heinäkuun ensimmäisenä päivänä voimaan astunut muutos on osa laajempaa ja vaiheittain toteutuvaa EU:n tulliuudistusta.
Pakettitsunami on viisasta ja välttämätöntä pysäyttää. Kiinalaiset verkkokaupat ovat rapauttaneet suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia. Vähittäiskaupasta katosi Suomessa vuosien 2024–2026 välillä 8 000 työpaikkaa. Syitä on useita, mutta halpatuonnilla on ollut oma ikävä vaikutuksensa kehitykseen.
Maamme tulevaisuudelle on elintärkeää, että omat yrityksemme pärjäävät. On kohtuutonta, että kotimainen kauppias maksaa tuoteturvallisuudesta, kierrätysmaksuista ja veroista, kun sääntöjä kiertävä krääsälähetys toimii täysin toisin.
Reilujen pelisääntöjen lisäksi kyse on tuoteturvallisuudesta, ihmisten terveydestä ja ympäristöstä. Kiinalainen verkkokauppa tuottaa valtavan määrän jätettä, kantamatta siitä vastuuta. Kyse on halpatuonin vaikutuksista verotuloihin, työllisyyteen ja kestävään kuluttamiseen. Tavoitteena on palauttaa reilut pelisäännöt, varmistaa lainsäädännön noudattaminen sekä turvata Euroopan ja suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyky.
Toivottavasti tervetullut kehityssuunta auttaa kotimaista kaupanalaa ja myös kivijalkayrityksiä.
Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi
Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.
