Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia. Näiden tavoitteena on tuottaa osaamista sellaisilla asiantuntijuuden aloilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutettua koulutustarjontaa. 

Farmasian erikoistumiskoulutukset (apteekki- ja sairaalafarmasia ja teollisuusfarmasia) ja psykologian erikoispsykologikoulutukset (kliininen mielenterveys, lasten ja nuorten psykologia, neuropsykologia, terveyspsykologia, työ- ja organisaatiopsykologia) ovat sisällöltään vakiintuneet suositut koulutukset, joille on selkeä työelämän tarve. 

Psykologian ja farmasian alalla erikoistumiskoulutusta on toteutettu jo vuosia opiskelijamaksun lisäksi OKM:n hankerahoituksella, ja koulutuksen käyneitä alansa erityisasiantuntijoita on sijoittunut laajasti hyvinvointialueiden perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja teollisuuden tarpeisiin. 

Farmasian erikoiskoulutetuista huippuosaajista on suuri tarve työmarkkinoilla. Heitä tarvitaan sairaala-apteekkeihin ja osastoille klinikkaproviisoreiksi lääkehoidon kehittämiseen ja apteekkeihin tarjoamaan ja ylläpitämään LHA/LHKA-osaamista sekä suomalaiseen lääketeollisuuteen erityisasiantuntijoiksi, kuten esimerkiksi EU-direktiivin mukaiseen Qualified Person -työhön.  

Erikoisfarmaseutteja ja erikoisproviisoreja tarvitaan apteekeissa myös moniammatilliseen yhteistyöhön terveyskeskusten sekä hoitokotien kanssa ikäihmisten turvallisen kokonaislääkityksen kehittämiseen ja siitä huolehtimiseen, esimerkkinä annosjakelupalvelut. Onkin arvioitu, että farmasian ammattilaisten hyödyntäminen läpi terveydenhuollon ketjun voisi säästää terveydenhuollon kustannuksista 176,9 milj.—357,7 milj. euroa. 

Erikoiskoulutetuista psykologeista on huutava pula. Pula kohdistuu mm. kliinisiin neuropsykologeihin, joiden toiminta koskee lasten ja nuorten kehityksellisten häiriöiden ja oppimisvaikeuksien, työikäisten henkilöiden aivoverenkiertohäiriöiden ja aivovammojen sekä ikääntyvien henkilöiden erilaisten muistisairauksien kuntoutusta. Lisäksi lasten ja nuorten mielenterveyteen erikoistuneita psykologeja tarvitaan varhaiskasvatuksen, oppilashuollon, lastensuojelun, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osaamistarpeisiin. Uutena alueena tulee yhä vahvemmin esiin sekä työikäisen että ikääntyvän väestön tarve psykologisiin palveluihin elämänhallinnan säilyttämiseksi. Koulutusten tarjoama erityisosaaminen on keskeistä potilasturvallisuuden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistumisen kannalta. 

Sosiaalityön alan vastaava erikoistumiskoulutus on jo opiskelijalle maksuton ja ministeriön rahoituksen alaisuudessa. Samoin tulisi olla farmasian ja psykologian erikoistumiskoulutuksen osalta. Tällä voitaisiin varmistaa, että rahoitus ei jää kynnyskysymykseksi hyvinvointialueiden työnantajien varmistaessa työvoiman saatavuuden ja hankkiessa osaamista tai osaamisen vahvistamista näillä yhteiskunnallisesti hyvinvointiin merkittävästi vaikuttavilla aloilla. Erikoistumiskoulutuksilla on myös tärkeä rooli alojen veto- ja pitovoimatekijänä.  

Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi rahoittaa budjettivaroista nämä asiakas- ja työelämätarpeeseen suunnitellut psykologian ja farmasian alan erikoistumiskoulutukset. Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus varmistaa psykologian ja farmasian alan erityisosaamisen tasa-arvoisesti kaikilla hyvinvointialueilla,

miten farmasian ja psykologian erikoistumiskoulutukset aiotaan järjestää yhdenmukaisesti muiden vastaavien yliopistotasoisten sosiaali- ja terveydenhuollon erikoistumiskoulutusten kanssa koulutusten maksujen suhteen ja

onko tämän rahoituksen osalta jo tehty suunnitelmia? 

Helsingissä 3.3.2023 

Sari Sarkomaa kok  

Julkaistu

Julkaistu Näy ry:n blogissa 20.3.2023

Valtava hallinnollinen uudistus on saatu tehtyä ja hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa. Seuraavaksi on keskityttävä itse asiaan eli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseen. Työllä on kiire. Jonot terveyspalveluihin ovat mittavat ja varsinkin vanhusten palvelut ovat kriisin partaalla ruuhkauttaen päivystyksiä ympäri maan. Seuraavan hallituksen ja eduskunnan keskeinen tehtävä on vauhdittaa terveydenhuollon toimintatapojen uudistamista.  

Terveydenhuollossa on oleellista, että kaikki voimavarat otetaan käyttöön. On suurta tuhlausta jättää voimavaroja käyttämättä, kun samaan aikaan ihmiset odottavat jonossa täysin välttämättömiä toimenpiteitä. Ja me kaikki tiedämme, että kun asiat pitkittyy, ne mutkistuu ja se vasta kallista on.  

Julkisen sektorin rinnalla on hyödynnettävä nykyistä vahvemmin yksityinen sektori. Koulutetun ja korkean osaamisen omaavan terveydenhuoltohenkilöstön taidot on otettava parempaan käyttöön. Työn jakoa on uudistettava. 

Hallitukselta oli iso virhe vastoin kaikkia asiantuntijalausuntoja viedä eduskunnassa läpi kela-korvauksien jättileikkaus. Leikkaus tehtiin esittämättä yhtään ratkaisua siihen, miten leikkauksen tuomat palveluiden heikentymiset paikataan. Uudistus toteutettiin huomioimatta sen aiheuttamaa lisäkuormitusta julkiselle sektorille puhumattakaan siitä, että moni jää jonoon ilman palvelua.  

Olikin täysin mahdoton löytää yhtään järkevää perustelua vuoden alussa voimaan tulleeseen Kela-korvauksien jättileikkaukseen. Varsinkaan nykyisessä tilanteessa. Ja pakko sano, että hämmennyn joka kerta siitä pääperustelusta leikkaukselle, että yksityisiä palveluja käyttävät vain rikkaat. Tämähän tarkoittaisi sitä, että silmäterveyspalveluja käyttäisivät vain hyvin varakkaat ja gynekologilla kävisi vain vuorineuvokset. Tästä keskustelusta pitäisi päästä ihmisten todelliseen arkeen ja siihen tosia-asiaan, että yrittäjien tarjoamat palvelut ovat välttämätön osa tavallisten suomalaisten terveydestä huolehtimista. 

Kela-korvaukset ovat kustannusvaikuttava tapa kohdentaa rahoitusta hoitoon pääsyyn ja samalla julkisen sektorin kuorman helpottamiseen. Tehdyn kela-korvauksen leikkauksen jälkeen 8 euron korvaus on niin pieni, että on suuri vaara, että monen silmät jäävät tutkimatta ja sairaudet ennakoimatta. Vastaava tilanne on monilla muilla erikoisaloilla. Kela-korvaukset tulisi palauttaa, nostaa ja kehittää niin, että ne aidosti turvaavat väestön terveyttä. Pidän välttämättömänä, että asia kirjataan tulevaan hallitusohjelmaan. 

Kannan huolta valtavasta hoitovelasta. Silmätautien hoitojonot ovat mittavat ja ihmiset odottavat pidempään kuin laki sallisi. Tämä on vakava ongelma varsinkin, kun silmäterveys ja näkökyky ovat ensiarvoisen tärkeitä ikääntyvän väestön työ- ja toimintakyvyn kannalta. 

Kuluvan vuoden alun parhaita sote-uutisia oli HUSin kaihiyksikössä käyttöön otetut optikkovastaanotot. Uuden toimintamallin myötä saadaan tehtyä noin 1 500 kaihileikkausta lisää vuodessa. Työnjaossa on varmasti vielä käyttämätöntä potentiaalia suhteessa optikkoliikkeiden optometristivastaanottojen kanssa tehtävään yhteistyöhön. 

Optikkoliikeverkosto ja osaaminen olisi syytä kytkeä julkisen terveydenhuollon hoitopolkuihin kumppaneiksi. On selvää, että ilman uudistamista ikääntyvän väestön kaihin, glaukooman, ikärappeuman ja diabeettisten silmäsairauksien mukanaan tuomasta haasteesta ei selvitä. 

Palveluseteleiden käyttöön on saatava vauhtia koko terveydenhuollossa ja sen osalta lainsäädäntöä on tarkistettava. Ilman toimivia palveluseteleitä kiristyvä hoitotakuu jää torsoksi. Alalla tarvitaan myös pk-yritykset. On varmistettava, että kilpailu on reilua, jotta myös pienemmillä toimijoilla riittää kannusteita ja motivaatiota kehittää palveluitaan. Sote-markkina ei saa muodostua vain isoja terveysjättejä suosivaksi. Hinnan lisäksi pitää huomioida palveluiden laatu ja ihmisten valinnanvapaus. 

 Hyvinvointialueiden lakisääteiseksi velvoitteeksi on säädettävä palveluidensa yksikkökustannusten vertailukelpoinen julkaiseminen. Se vauhdittaa parhaiden käytäntöjen juurruttamista ja ostopalveluiden suunnittelemista sekä palvelusetelin reilun hinnan määrittämistä. Vauhdittaakseni asiaa olen jättänyt asiasta eduskunnassa toimenpidealoitteen. Helsingin kaupungissa työ sai vauhtia kaupunginvaltuustossa tekemäni aloitteen pohjalta. 

Saavuttaaksemme tavoitteen paremmista palveluista, on panostettava johtamiseen ja myös taloutta pitää johtaa. Tiedolla voidaan johtaa vain, jos tietoa on. Nykyistä parempi ja valtakunnallisesti vertailtava tieto kustannuksista on aivan välttämätön. Valtiovallan on myös vahvemmin velvoitettava hyvinvointialueita hyödyntämään parhaat käytännöt.  

 Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan hoitaja- ja työvoimapulaan uusia valtakunnallisia työnjakolinjauksia. Myös nykyinen terveydenhuollon ammattihenkilöasetusta on tarkasteltava. Henkilöstön riittävyyden ja työn mielekkyyden kannalta on tärkeää, että kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen hyödynnetään täysimääräisesti. Esimerkiksi rajoite, jonka mukaan optikko ei saa määrätä silmälaseja henkilölle, jolle on joskus suoritettu silmäkirurginen toimenpide, voi olla osittain vanhentunut. Maailma on muuttunut. On syytä asiantuntijoiden voimin pohtia olisiko tässäkin työnjaon uudelleen arvioinnin paikka.  

Maassamme on valtavasti osaamista ja mahdollisuuksia, jotka on saatava paremmin palvelemaan suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia.  

Sari Sarkomaa 
terveydenhuollon maisteri 
helsinkiläisten kansanedustaja 
kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja 

Julkaistu

Katujengirikollisuus on kasvava ongelma. Maassamme toimii jo toistakymmentä katujengiä ja kymmeniä järjestäytyneen rikollisuuden ryhmää.

Ruotsissa nuorisorikollisuutta ja katujengejä koskeva tilanne on pahentunut nopeasti. Ruotsi on aseväkivaltatilastoissa ohittanut Italian sekä Itä-Euroopan ja useisiin kaupunkeihin on muodostunut alueita, joissa erilaiset katujengit ja klaanit käyttävät käytännössä merkittävää valtaa. Yhteiskuntiemme samankaltaisuus huomioiden ei ole mitään syytä ajatella, etteikö Ruotsissa nähty kehitys voisi toistua myös Suomessa, ellemme ryhdy tehokkaisiin toimenpiteisiin viivytyksettä. Toimenpiteisiin pitäisi ryhtyä ennen kuin tilanne pahenee ja kun se on vielä mahdollista. Kokoomus on toistuvasti tehnyt asiassa toimenpide-ehdotuksia, mutta ikävä kyllä niihin ei ole maan hallitus riittävästi tarttunut.

Selvitysten mukaan moni jengien jäsenistä kokee jossain vaiheessa halua erota jengistä. Exit-toiminta on laajennettava koskemaan myös katujengien jäseniä. Exit-toiminta on keskusrikospoliisin koordinoimaa toimintaa, jolla mahdollistetaan turvallinen irtautuminen rikollisesta ympäristöstä ja vaikutuspiiristä. Jengeihin värväytymistä on ennaltaehkäistävä tarjoamalla nuorille tulevaisuudennäkymät. On purettava jengien toimintakykyä ja vetovoimaa. 

Poliisin, sosiaalitoimen, terveystoimen ja nuorisotoimen moniammatillisten tiimien muodossa tehtävää hyvää ankkuritoimintaa on vahvistettava. Se on tärkeä tuki myös kouluille ja vanhemmille kasvatustyössä. Poliisien määrää on lisättävä ja viranomaisten toimivaltuuksia on laajennettava. Poliisien määrä on nostettava nykyisestä noin 7400 poliisista yli 8000 poliisiin ja on turvattava myös muiden turvallisuus- ja oikeusviranomaisten toiminta, jotta koko ketju toimii sujuvasti. Suomessa on selvitettävä mahdollisuudet ottaa käyttöön uusi rikostiedustelulainsäädäntö, joka mahdollistaa nykyistä tehokkaamman katujengien ja järjestäytyneeseen rikollisuuden ryhmien toimintaan puuttumisen.

Rikoksen liittyminen jengien välienselvittelyyn on säädettävä rikoksen koventamisperusteeksi. Ampuma-aserikoksista tuomittavia rangaistuksia on kovennettava. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa on nähty, että kun rangaistukset ampuma-aserikoksista ovat riittävän ankaria, on tällä selkeä rikoksia ennaltaehkäisevä vaikutus.

On nähtävä, että monisyinen katujengi-ilmiö on osaltaan kytköksissä epäonnistumisiin maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaan. Suomen kotouttamispolitiikan siniseksi langaksi on otettava nykyistä vahvemmin kielen oppiminen, koulutus, osallisuus ja työnteko, jotka ovat tärkeimmät avaimet suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen.

Jengiytymisen keskeisenä syynä on kasautuneet ongelmat ja syrjäytymisen tunne yhteiskunnasta, jotka saavat nuoria hakemaan jengeistä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Syrjäytymisen ja jengiytymisen juurisyitä on kitkettävä varhaisessa vaiheessa. Suomen tärkein tavoite, on että joka lapsi saa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta oppimisen ilon, riittävät tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja sieltä tavoittelemaan unelmiaan. Olennaista on turvata kouluihin työrauha. On panostettava ennaltaehkäisevään työhön ja monialaiseen yhteistyöhön viranomaisten kesken, jotta nuoret saavat ajoissa apua.

Suunnattoman arvokasta työtä niukoilla voimavaroilla tekevä lastensuojelu on aivan keskeisellä sijalla. Haluamme Helsingissä tukea oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. Monet opettajat työskentelevät arjessa sellaisten koululuokkien kanssa, joissa lisääntynyt erityisen tuen tarve haastaa koko luokan työrauhaa ja oppimismahdollisuuksia. Iloitsen siitä, että Helsingin budjettineuvotteluissa sovimme kasvatuksen ja koulutuksen määrärahoja nostettavaksi 600 eurolla lasta tai nuorta kohti. Tekeillä on toimenpidekokonaisuus, jonka tavoitteena on ehkäistä radikalisaatiota ja jengiytymistä.

Suomi on maailman turvallisimpia maita. Toimimalla ennakoivasti ja katkaisemalla huolestuttavan kehityksen voimme vielä varmistaa, että Ruotsin tie ei ole meidän. Kaikki Helsingin asuinalueet ja kadut on pidettävä turvallisina. Helsingin on oltava monien mahdollisuuksien kaupunki jokaiselle kasvaa, asua ja elää, tehdä työtä, yrittää ja opiskella. Ajatukset ja palaute aiheeseen liittyen ovat lämpimästi tervetulleita sari.sarkomaa@eduskunta.fi.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

kolmen nuoren äiti

Julkaistu

Julkaistu Verkkouutisten blogissa 17.3.2023

”Armofemmoille” on kirjoittajan mukaan heitettävä hyvästit.

Pisa-tutkimuksissa ja muissa arvioinneissa ilmennyt peruskoulujen oppilaiden oppimistulosten lasku on moninainen ilmiö, jonka syistä tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä. Yhteiskunta on muuttunut, oppiminen on murroksessa. Älylaitteiden käyttö nakertaa muihin asioihin käytettyä aikaa. Lasten lukutaito ja lukuharrastus on hiipunut. Se ei ole muuttunut, että lukutaito on oppimisen perusta. Siksi lukutaitoa ja lukemista on vauhdilla edistettävä. Kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Tukemalla lapsen lukemista opinpolun alkuvaiheessa voidaan tehokkaasti kitkeä eroja oppimistuloksissa.

Luku-, kirjoitus- ja laskutaitojen vahvistamiseksi on alakouluun lisättävä 2-3 vuosiviikkotuntia. Toinen luokka on yksi hyvä paikka vahvistaa perustaitoja ennen kolmatta luokkaa. Asiassa on tietenkin jätettävä paikallista vapautta löytää paras ratkaisu. Peruskouluun on määriteltävä perustaitojen osaamisen arviointikriteerit. ”Armofemmoille” on heitettävä hyvästit. Jokaisen peruskoulun päättävän nuoren on saavutettava riittävät perustiedot ja -taidot suoriutuakseen toisen asteen opinnoista ja päästäkseen työelämään tai jatko-opintoihin sekä tavoittelemaan unelmiaan. Se on Suomen tärkein tavoite.

Reistaileva oppimisen tuki on laitettava kuntoon. Kyse on niin tukea tarvitsevan oppilaan kuin koko opetusryhmän oikeudesta oppia sekä opettajan oikeudesta opettaa. Oppilaiden tuen tarve on näyttävä opetusryhmän koossa. Riittävän pieni opetusryhmä takaa työrauhan kaikille. Erityiskouluja ja -luokkia tarvitaan jatkossakin. Lapset ovat erilaisia mutta samanarvoisia.

Lapset oppivat eri tavoilla ja siksi on käytettävä monipuolisia oppimateriaaleja. Peruskoulussa tarvitaan riittävästi oppikirjoja tehtäväkirjoineen, mutta myös nykyaikaista sähköistä oppimateriaalia. Opettajien on saatava tehdä arvio pedagogisin perustein ja valita kulloinkin opetettavalle aineelle tarvitsemansa oppimateriaali. Panostus oppimateriaaleihin on mainio keino nostaa oppimistuloksia. Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus ovat korkeasti koulutetut opettajat ja laaja pedagoginen vapaus toteuttaa opetusta.

Toimiessani Vanhasen ykköshallituksen opetusministerinä havaittiin ensimmäisiä viitteitä oppimistulosten heikkenemisestä. Silloin aloitin peruskoulun ryhmäkokojen valtakunnallisen seurannan ja perusopetuksen laadun kehittämisrahoituksen. Toimia on sen jälkeen tehty mutta ei riittävän vaikuttavia. Seuraavan hallituksen on lisättävä tarveperusteista rahoitusta eli vahvemmin kohdennettava rahaa kouluihin, joissa työskennellään haasteellisemmassa toimintaympäristössä. Perusopetuksen laadun sekä tasa-arvon vahvistamiseen tarkoitetun määrärahan taso on vakiinnutettava niin, että pitkäjänteinen kehittäminen on mahdollista. On luovuttava jatkuvasta ”hankehumpasta” ja turhasta byrokratiasta. Kaiken perustana on riittävä ja vakaa perusrahoitus, jossa on löydettävä pysyvä ratkaisu vastata myös metropolialueen erityispiirteisiin. Yksityisille sopimuskouluille on turvattava valtakunnallisilla päätöksillä vastaava rahoitus kuin kaupungin ylläpitämille kouluille. Isojen uudistusten sijaan on luotava vakaa linja peruskoulun laadun kehittämiseen. Opettajien on voitava keskittyä perustyöhönsä.

Opetusministerikaudellani pidensin valmistavan perusopetuksen valtion rahoitusta vuodesta vuoteen, työtä on jatkettava. Valmistavan opetuksen on oltava joustavaa ja tarvittaessa kaksivuotista. Kannatan opettajien ehdotusta maahanmuuttajataustaisia oppilaiden opetuksen kehittämisohjelmasta, jossa olisi mukana myös oman äidinkielen ja suomi toisena kielenä opetus. Opettajankoulutusta on vahvistettava tukemaan ajan tarpeita, esimerkiksi kielitietoisen opetuksen lisäämistä varhaiskasvatuksessa sekä kaikilla koulutusasteilla.

Jokaisella opettajalla on oltava mahdollisuus täydennyskoulutukseen. Opettajat ja oppilaat ansaitsevat osaavat rehtorit. Henkilöstö- ja pedagogisen johtamisen on oltava kunnossa. Kaupunkien ja kuntien on tehtävä tiivistä yhteistyötä opettajien kanssa opettajien työhyvinvoinnin vahvistamiseksi ja sen varmistamiseksi, että jokainen koulu on hyvä.

Alueellinen ja sosiaalinen segregaatio ei ole koulujen vika eivätkä koulut voi sitä yksin taklata. Toimia on tehtävä kaavoituspolitiikasta lähtien. Eriytyminen ei ole myöskään painotetun opetuksen seurausta. Helsingissä väläytetyn luokkamuotoisen painotetun opetuksen lakkauttaminen vauhdittaisi segregaatiota, kun asuinpaikan merkitys painottuisi. Painotettua opetusta pitää päinvastoin lisätä eri puolille Helsinkiä. Helsingissä on oltava jatkossakin musiikki-, liikunta-, matikka- ja kieliluokkia. Lisäisin ohjausta ja informaatiota painotettuun opetukseen niin, että se saavuttaa kaikki lapset. Ylipäätään tietoa koulupolusta ja keinoista tukea lapsen oppimista on lisättävä kaikille vanhemmille. Kysytään oppilailta ja opettajilta mikä heitä innostaa, eikä lannisteta kiinnostuneita. On tärkeää, että jokaiselle lapsille ja nuorille luodaan näkymä kasvaa omaan parhaimpaansa. Olennaista on turvata kouluihin työrauha. Koulu on oppimisen paikka.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Julkaistu Tehyn nettisivuilla 15.3.2023

Tehyn suuressa sote-keskustelussa poliitikot kertoivat ratkaisujaan sote-alan polttaviin ongelmiin. He vastasivat myös kysymykseen siitä, millaista hoitoa he itse vanhuudessa toivoisivat saavansa.

KuvatekstiTehyn Suuri sote-keskustelu kokosi poliitikot keskustelemaan sote-alan ongelmista ja kertomaan niihin ratkaisujaan. Linkki keskustelun tallenteeseen löytyy jutun lopusta.

TEHYN SUURESSA SOTE-KESKUSTELUSSA puolueiden edustajat puivat kiihkeästi sote-alan ongelmia. Keskustelun aluksi Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen muistutti, että Tehy on valmistellut vaalien alla päättäjille kolme kovaa keinoa tulevaa hallituskautta ja sote-palveluita ajatellen. Ne ovat raha, pelisäännöt ja osaavat tekijät.

”Kenellekään ei voi tulla yllätyksenä vanhuspalveluiden kriisi, päivystysten ruuhkat, valtavat leikkausjonot ja hoitovelka. Rahoituksen turvaamiseen haluamme vastauksia teiltä päättäjiltä. Tai vaihtoehtoisesti linjauksia siitä, keitä jätetään hoitamatta.”

PUHEENJOHTAJA NOSTI ESIIN myös potilasturvallisuuslain, jota moni panelisteista oli säätämässä viime syksynä. Laki mahdollisti sen, että hoitajat voidaan määrätä töihin työtaistelun aikana.

”Minun on todella vaikea ymmärtää, miksi juuri hoitohenkilöstön palkkauksen parantaminen on tässä maassa niin vaikeaa, että on mentävä vaikeimman ja kovimman kautta. Näin siitä huolimatta, että hoitajapula on tunnustettu tosiasia.”

Paneelin vetäjä, sosiaali- ja terveysalan erikoistoimittaja Tiina Merikanto kysyi, miksi lain puolesta äänestäneet pitivät sitä välttämättömänä.

"Se oli epämiellyttävä lakihanke kaikille", totesi keskustan kansanedustaja Markus Lohi. "Kuulimme asiantuntijoita, jotka sanoivat, että jos lakia ei säädetä, ihmishenkiä menetetään. Teimme vaikean valinnan, että laki säädettiin."

Tilanteen vaikeutta korostivat myös muut lakia säätämässä olleet panelistit. 

SUURI OSA kiivaaksikin käyneestä paneelista käsitteli hoitajapulaa. ”Kaduttaako teitä, että aiemmin on tehty liian vähän?”, Tiina Merikanto tiukkasi panelisteilta.

”Henkilöstöpulan pahenemisen nopeus on yllättänyt. Se on yllättänyt ihan kaikki. On tehty paljon, mutta tekemisen rajuus olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin”, myönsi sosiaalidemokraattien perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.

”Yksi ongelma on tapa, jolla ollaan varauduttu. Ikääntymisestä on puhuttu puhtaasti taloudellisena ongelmana. Varautuminen on tehty säästöt edellä. Milloinkaan ei ole puhuttu, mitä ikääntyminen tarkoittaa hoivan näkökulmasta”, Vasemmistoliiton opetusministeri Li Andersson sanoi.

”Varmasti kaduttaa, vaikka en ole ollut eduskunnassa. Naiset ovat olleet vuosikymmeniä palkkakuopassa. Nyt on tullut ryhtiliike, että kutsumuksella ei makseta kauppalaskua. Tarvitaan arvostusta ja palkkarahaa”, kristillisdemokraattien Tiina Tuomela kommentoi.

Liike nyt -puoleen Karoliina Kähönen puolestaan muistutti, että hoitajapulasta keskustellessa on kiinnitettävä huomiota myös siihen, että nykyisetkin hoitajat olisi saatava pidettyä alalla.

PANELISTEILTA TIEDUSTELTIIN, mitä he voivat poliitikkoina tehdä hoitajapulan ratkaisemiseksi. 

”Tämä ei mene kuin vanhat piruetit. Nyt on otettava uusia keinoja käyttöön”, Krista Kiuru sanoi. Hänen mukaansa sote-järjestelmässä on ymmärrettävä entistä paremmin hoitotyön merkitys.

Vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela puhui riittävän rahoituksen tärkeydestä. ”Keskeinen ongelma on rahapula, etenkin perusterveydenhuollossa.”

”Sote-alalle tarvitaan myös parempaa työterveyshuoltoa.”

"Voimme määritellä kehyksiä mitoituksen kautta”, sanoi Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja Anders Adlercreutz. Hän korosti myös kokonaisuuden tarkastelua. ”Siihen liittyvät rahat ja opiskelupaikat.”

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa nosti esiin johtamisen. Hän muistutti, että hoitotyön johtajien asema on turvattava uusilla hyvinvointialueilla. Lisäksi hän korosti koulutuksen merkitystä.

”Kiitos Tehylle, että Helsingin yliopistoon saatiin terveystieteiden maisterikoulutus. Hoitajat haluavat urapolkuja.”

Terveystieteiden maisterikoulutus alkaa tänä vuonna uudelleen Helsingin yliopistossa. Tehy, Sairaanhoitajaliitto ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri puhuivat pitkään sen puolesta. 

MYÖS YLEISÖ OLI SAANUT ESITTÄÄ panelisteille kysymyksiä. Yksi kysymyksistä koski vanhustenhuoltoa: Kun olet vanha, millaista hoitoa arvioit saavasi ja minkälaisessa paikassa?

Valtaosa panelisteista toivoi voivansa vanhoina asua yhteisöllisesti ja saavansa hoitoa tarpeen mukaan. 

”Toivoisin, että minun ei tarvitsisi ajaa ambulanssirallia”, Krista Kiuru totesi. 

Tiina Merikanto kysyi panelisteilta, ovatkohan heidän toiveensa toteutettavissa. Yhteisökodissa asumista toivova Sari Sarkomaa uskoi, että on.

”Kyllä se on mahdollista, mutta meidän pitää rakentaa vaihtoehtoja kotihoidon, omaishoidon ja laitoshoidon väliin.”

”Kun tarvitsen hoitoa, haluan olla paikassa, jossa on hoitoalan ammattilaisia. Ei ole muuta mahdollisuutta kuin yrittää huolehtia, että näin olisi. Ja toivon, että joku voisi laittaa radion päälle tai viedä minut ulos”, Li Andersson sanoi. 

Voit katsoa paneelin tallenteen Tehyn nettisivuilla

Julkaistu

Tutkimusten mukaan laadukas pedagoginen varhaiskasvatus on ratkaiseva koulutuksellista tasa-arvoa edistäjä tekijä ja heijastuu pitkälle aikuisikään. Varhaiskasvatuspäivänä on tärkeää muistaa, että laadukas varhaiskasvatus on koulutuksen kivijalka, joka luo edellytykset jokaisen lapsen oppia, kasvaa ja kehittyä parhaimpaansa. 

Varhaiskasvatuslaki on luonut vahvaa pohjaa suomalaisen varhaiskasvatuksen kehittämiselle ja laadun yhdenmukaistamiselle sekä liittää varhaiskasvatuksen kiinteäksi osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää. Kaksivuotinen esiopetus vahvistaa tätä entisestään.

Tämän vuoden Varhaiskasvatuspäivänä 16. maaliskuuta nostetaan varhaiskasvatuksen merkitystä. Lapset saavat varhaiskasvatuksesta vahvat juuret tulevaisuuteen. Varhaiskasvatuksen opettaja on varhaiskasvatuksen laadun ja vaikuttavuuden keskeinen tekijä. Jokaisella lapsella on oikeus opettajan vastuulla olevaan varhaiskasvatukseen.

Käsillä olevan varhaiskasvatuksen opettajapulan taustat ulottuvat varhaiskasvatuslain muutosta kauemmaksi historiassa. Yliopistojen koulutusmäärät ovat olleet pitkään täysin riittämättömiä.

Olen eduskunnassa tehnyt työtä sen eteen, että Helsingin korkeakouluihin ja oppilaitoksiin lisättäisiin aloituspaikkoja helpottamaan pääsyä koulutukseen ja korjaamaan pulaa koulutetusta henkilöstöstä. Tämän vuoden valtion budjetin käsittelyn yhteydessä onnistuimme saamaan eduskunnassa hyväksytyksi lausuman, jossa edellytetään, että valtaosa varhaiskasvatuksen opettajien lisäaloituspaikoista osoitetaan Helsingin yliopistoon. Hallituksen osoittama lisämääräraha oli tervetullut mutta liian pieni tarpeeseen ja vain määräaikainen.

Seuraavan hallituksen on huolehdittava, että yliopistoissa voidaan kouluttaa 1 400 varhaiskasvatuksen opettajaa vuosittain ainakin vuoteen 2030 saakka. Samoin on kiinnitettävä huomio riittävään kasvatustieteen maistereiden koulutusmääriin, jotta päiväkodin johtajien pedagoginen osaaminen turvataan ja saamme koulutettua riittävästi erityisvarhaiskasvatuksen opettajia.

Laadukas varhaiskasvatus on moniammatillista. Päiväkodeissamme tarvitaan yhtä lailla lisää mainiota työtä tekeviä lastenhoitajia ja sosionomeja. On huolehdittava siitä, että oikeus varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan säilyy kaikilla lapsilla ja päiväkoteihin saadaan työrauhaa toimeenpanna varhaiskasvatuslain tavoitteet ja kelpoisuudet siirtymäajan puitteissa.

Laadukas varhaiskasvatus edellyttää riittäviä resursseja, siksi kokoomuksen käynnistämän varhaiskasvatuksen tasa-arvorahoituksen vakiinnuttaminen on tärkeää. Varhaiskasvatuksen pedagogiikan vahvistaminen ja yhä useamman lapsen mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen ovat päämääriä, joita on syytä tavoitella määrätietoisesti. Pitkän tähtäimen tavoitteena ja haaveenani on muuttaa varhaiskasvatuksen opettajakelpoisuus maisteritasoiseksi.

Varhaiskasvatuksessa tehdään vaikuttavaa työtä kaikkien lasten ja koko Suomen tulevaisuuden parhaaksi. Voit lukea lisää ajatuksiani Helsingin varhaiskasvatuksen tilanteesta ja korjaustoimista blogista nettisivuillani.

Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisista. Voit laittaa minulle terveisiä tai tilata eduskuntakirjeeni laittamalla minulle osoitteesi sähköpostitse sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Suuret kiitokset kaikille varhaiskasvatuksen parissa työskenteleville💚

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Julkaistu Kaupunkisanomissa 9.3.2023

Pula osaavasta henkilöstöstä tuntuu karulla tavalla erityisesti pääkaupunkiseudulla. Päiväkotien tilanteet vaihtelevat, mutta yhä useammassa päiväkodissa tilanne on vaikea. Vajaalla ja usein vaihtuvalla henkilöstöllä toimiminen näkyy lasten, perheiden ja päiväkodin henkilöstön elämässä. Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että Helsinki on ollut pakotettu sulkemaan leikkipuistoja, jotta henkilöstöä riittäisi päiväkoteihin turvaamaan lakisääteiset varhaiskasvatuspalvelut. Tilanne aiheuttaa perheissä monenlaisia huolia. Onneksi yhteistyössä järjestöjen, yritysten ja seurakuntien kanssa onnistuttiin turvaamaan 1.–2.-luokkalaisten iltapäiväkerhot kevään ajaksi. Pidän välttämättömänä, ettemme tingi tavoitteesta turvata pikkukoululaisille iltapäiväkerhopaikka, joka on useissa perheissä täysin välttämätön palvelu turvallisen arjen järjestämiseksi. Monella perheellä ei ole tukena isovanhempia eikä muita läheisiä arjessa.

Kolmen lapsen äitinä tiedän ja tunnen tilanteet, kun päiväkodissa on vaihtuvia sijaisia ja kun lapset eivät mahdu samaan päiväkotiin. Muistan myös sen upean tunteen, kun päiväkotipaikat lopulta järjestyivät läheltä kotia. Kaupunkiamme piinaavan henkilöstöpulan ja varhaiskasvatuksen ongelmien ratkaisujen löytäminen on Helsingin kiireellisimpiä tehtäviä. Väestörakenteen muutos johtaa siihen, että työvoimapula on enemmänkin kärjistymässä kuin ratkeamassa. Kaupungin on täydellä teholla tehtävä erilaisia toimia ollakseen houkutteleva työnantaja. Oli välttämätöntä, että nostimme Helsingin kaupungin budjetissa henkilöstön palkkaohjelman määrärahoja. Palkkaohjelman tavoite on lisätä kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana. Olen eduskunnassa tehnyt työtä sen eteen, että Helsingin korkeakouluihin ja oppilaitoksiin lisättäisiin aloituspaikkoja helpottamaan pääsyä koulutukseen ja korjaamaan pulaa koulutetusta henkilöstöstä. Onnistuimme yhteistyössä alueemme kansanedustajien kanssa saamaan eduskunnassa hyväksytyksi lausuman, jossa edellytetään, että merkittävä määrä varhaiskasvatuksen opettajien lisäaloituspaikoista osoitetaan Helsingin yliopistoon.

Laadukas varhaiskasvatus on moniammatillista. Sen turvaamiseksi tarvitsemme Helsinkiin varhaiskasvatuksen opettajien lisäksi lisää lastenhoitajia ja sosionomeja sekä heidän työnkuvansa houkuttelevuudesta huolehtimista. Osana alan houkuttelevuutta työoloja on parannettava niin, että ammattilaiset saavat mahdollisuuden tehdä työnsä hyvin. Toiminnan järjestämisessä lasten turvallisuuden on mentävä kaiken edelle. Henkilöstötilanteen korjaamisen osalta Helsingissä on tehty monia toimia ja lisää tarvitaan. Varahenkilöitä on lisätty, uuden sijaismallin nopean avun joukot on perustettu ja toimintaa laajennetaan. Päiväkotien johtajille on edelleen lisättävä tukea rekrytointiin. On vahvistettava organisaatiokulttuuria, jossa asioita ja varsinkin ongelmista sekä niiden ratkaisuista keskustelu avoimesti on mahdollista kaikille. Monimuotokoulutus on vakinaistettava ja oppisopimuskoulutusta edelleen lisättävä. Helsingin on jatkettava urapolkujen kehittämistä lastenhoitajille, sosionomeille ja varhaiskasvatuksen opettajille.

Nostimme kuluvan vuoden Helsingin budjetissa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan määrärahoja 600 eurolla jokaista lasta tai nuorta kohti. Oppimista ja hyvinvointia on tuettava siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. Varhaisiin vuosiin panostamalla edistämme vaikuttavasti lasten kasvua ja kehitystä, ennaltaehkäisemme syrjäytymistä sekä turvaamme lapsille yhdenvertaisemmat mahdollisuudet pärjätä koulutiellä ja elämässä. Laadukas varhaiskasvatus, koulut ja iltapäiväkerhot ovat tärkeä osa perheiden sujuvaa arkea.

Helsingin on oltava monien mahdollisuuksien kotikaupunki sekä turvallinen paikka kasvaa, asua ja elää kaiken ikäisille. Helsinkiläisten perheiden luottamus palveluihin on ollut kovilla. Kevään tärkeimpiä toimia on palauttaa luottamus siihen, että päiväkodit ovat laadukkaita ja iltapäiväkerhopaikan saa, kun sitä tarvitsee. Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset laittamalla viestiä sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Palaute ja ajatukset Helsingin ja Suomen asioista ovat tervetulleita.

Sari Sarkomaa Kansanedustaja Helsingin kaupunginvaltuuston ja hallituksen jäsen Kolmen nuoren äiti

Julkaistu

Julkaistu 9.3 Sailabin verkkosivuilla

”Toimin ikääntyneiden vanhempieni tukena. Toisen vanhempani diabeteksen hoito ja hoidon tasapaino saatiin vihdoin parempaan kuntoon uuden teknologian tuella. Ilman sitä ei vanhempani pärjäisi.”, toteaa Sari Sarkomaa.

Sarkomaan mielestä terveysteknologia edistää ihmisten omaehtoista elämää. Sari toteaa, että terveysteknologiassa on mittavia mahdollisuuksia tukea ihmisten omahoitoa ja edistää terveyttä sekä toimintakykyä.

Lisäksi vahvasta terveydenhuollon taustalla asioita tarkasteleva Sarkomaa toteaa terveysteknologian tuovan merkittävää helpotusta hoiva- ja hoitotyön ammattilaisille. Sarin mukaan onnistuneet teknologiaratkaisut tarjoavat apua ammattilaisten työhön ja osaajapulaan, parempaa hoitoa ja palvelua ihmisille sekä vaikuttavuutta ja tuottavuutta terveydenhuollolle. 
Teknologia on mittava mahdollisuus muuttaa työnteon tapoja sekä lisätä hoidon ja hoivan laatua, mielekkyyttä ja tuottavuutta. Robotiikka, automatiikka ja digitalisaatio vapauttavat hoitajien aikaa hoidon laadun kannalta olennaiseen ihmisen välittömään hoitoon.

Terveydenhuollon ammattilaisten osaamisesta ja jaksamisesta huolehdittava

Samalla on huolehdittava osaamisesta. Sarkomaa toteaakin, että osaamisen vahvistaminen on välttämätöntä teknologiaa hyödyntävän organisaatiokulttuurin vahvistamiseksi. Terveysteknologian ja robotiikan kehitys on huomioitava terveydenhuollon perus- ja täydennyskoulutuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat tärkeä terveysteknologian käyttäjäryhmä, joita on kuulla myös teknologiaa suunniteltaessa

Sarkomaa nostaa esiin myös keskeisen huolen. Terveydenhuolto on kriisiytymässä, ongelmia syntyy nopeammin kuin ratkaisuja. Hoitojonot tulevat kalliiksi Terveysteknologia on mittava mahdollisuus vahvistaa kansanterveyttä ja kansantaloutta.  Tulevan hallituksen keskeinen tehtävä on löytää ratkaisuja kasvavaan työvoimapulaan, joka on talouden kasvun ja hyvinvointipalveluiden järjestämisen merkittävin pullonkaula.

Terveysteknologian käytölle on rakennettava vahvoja kannusteita

Teknologian käytöltä on poistettava esteitä ja tilalle rakennettava vahvoja kannusteita, Sarkomaa katsoo. Terveysteknologian hyödyntäminen on huomioitava lainsäädännön valmistelussa. Suomessa on laadittava terveysteknologiastrategia edistämään teknologialoikkaa.

Terveysteknologian moniulotteisen lainsäädännön ja valvonnan vuoksi Sarkomaan mukaan osaamista vahvistettava myös ministeriön tasolla. Siksi vastuu on keskitettävä yhteen ministeriöön. Tarkoituksenmukaisin ja luontevin vastuuministeriö on sosiaali- ja terveysministeriö, jonka yritysosaamista ja ymmärrystä on samalla merkittävästi lisättävä.

Olennaista on saada uudet hyvinvointialueet arvioimaan osana palvelustrategiaa teknologian tuomat mahdollisuudet, ottamaan käyttöön niistä vaikuttavimmat sekä kehittämään uutta yhdessä yritysten kanssa.

Palvelustrategia on Sarin mielestä keino edistää pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuutta päästä kotimaisille terveysteknologiamarkkinoille ja yhteistyöhön julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Kansallisia laaturekistereitä on laajennettava ja ne on valjastettava keinoksi seurata terveysteknologian tuomia vaikutuksia osana hoidon vaikuttavuuden ja laadun seurantaa. Terveysteknologia ja sen kehittyminen on huomioitava julkisissa hankinnoissa., vaatii Sarkomaa.

Suomeen lisää terveysteknologian TK-toimintaa

Suomella on hyvät edellytykset olla terveysteknologian edelläkävijämaa. Terveysteknologia on kasvava vientiala, joka tuo työpaikkoja ja verotuloja sekä siten hyvinvointia koko Suomeen. Lisäksi Suomeen olisi mahdollisuus houkutella entistä enemmän terveysteknologian suuryritysten kansainvälisiä tutkimushankkeita.

”Terveysteknologia on osa ratkaisua, jolla Suomen talous saadaan nousuun. Tulevan hallituksen ohjelmaan on kirjattava vahvasti terveysalan kasvustrategia vahvistamaan kansantaloutta ja kansanterveyttä”, Sari päättää haastattelun.

Sarkomaa on Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Helsingissä.

Julkaistu

Nyt on oikea aika pieni- ja keskituloisen palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten olla hereillä. Pääministeri Marin on innostunut Tanskan verotuksesta ja haikailee sitä Suomeen. Tanskan verotus on mainittu myönteisenä esimerkkinä myös SDP:n vaaliohjelmassa. Tanskan ansiotuloverotus tarkoittaisi tuntuvaa veronkiristystä suomalaisille pieni- ja keskituloisille. Tämä on hyytävän kylmää politiikkaa.

Pääministeri Marinin SDP:n usko veronkiristyksen kaikkivoipaisuuteen on kauhistuttava. Veronkiristykset olisivat myrkkyä nousevien arjen kustannusten kanssa kamppaileville suomalaisille, uusien työpaikkojen syntymiselle sekä talouden elpymiselle.

Veropolitiikan on tuettava talouskasvua, työllisyyttä ja julkisentalouden tasapainottamista. Verotuksessa viisas periaate on, että verotetaan vähemmän sitä, mitä halutaan enemmän ja enemmän sitä, mitä halutaan vähemmän. Tehdystä työstä  ja ahkeruudesta rankaiseminen on terveen kaupunkilaisjärjen vastaista.

Lisäpohdintaa SDP:n Tanskan verotuksen haikailulle tuo se, että kuuden tuhannen euron tienestin paikkeilla verotus on Suomessa kireämpää kuin Tanskassa. Suomessa ansiotuloverotuksen progressio on Pohjoismaiden jyrkin. Eli jos Suomessa otettaisiin käyttöön Tanskan veromalli niin se tarkoittaisi kevennystä suurempituloisille ja kiristystä pieni- ja keskituloisille.

Mielestäni viisas linja on kiristyksen sijaan Suomessa keventää työn verotusta kautta linjan. Samalla on katkaistava valtava velkaantuminen. Tämän päivän velka on huomisen veronkorotus. Tasapainottaisin julkista taloutta vauhdittamalla talouskasvua, nostamalla työllisyysastetta, toteuttamalla rakenteellisia uudistuksia sekä karsimalla julkisen sektorin vähiten tärkeitä menoja.

Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen eikä koulutuksesta ja sote- palveluista pidä leikata vaan päinvastoin niitä on kehitettävä. Koulutus ja tutkimus ovat tärkeimmät investointimme. Palveluiden järjestämistapa on uudistettava niin, että asioita tehdään fiksummin. Terveyspalveluihin on päästävä ajoissa. Vanhusten on saatava tarvitsemansa hoiva, hoito ja apu. Kaikista on pidettävä huolta eikä ketään saa jättää yksin.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan työllä ja yrittäjyydellä ei velalla eikä veronkiristyksillä. SDP:n veronkiristyslinjalle on laitettava stoppi kevään eduskuntavaaleissa.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Helsinkikierrokseni jatkuu. Tule tapaamaan ja keskustelemaan, miten Helsingistä ja Suomesta tehdään hyvä paikka asua ja elää kaiken ikäisille 💚

Olen tavattavissa tällä viikolla

🔵Ti 7.3 klo 18-20 Leijonaemojen vaalipaneeli, tule mukaan webinaariin linkin kautta: https://leijonaemot.fi/tapahtuma/vaalipaneeli2023/ #leijonaemopaneeli23 ja #leijonaemot

 🔵Ke 8.3 klo 7.30-9.00 Naistenpäivän tempaus, päärautatieaseman asema-aukiolla B-lohkolla

 🔵Ke 8.3 klo 17-18 Naistenpäivän skumpat, Scandic Helsinki Hub hotelli osoitteessa Annankatu 18, järjestäjänä toimii Kokoomuksen Naisten Helsingin piiri

 🔵To 9.3 klo 7.45-8.15 Puukioskin ratikkapysäkillä Munkassa

 🔵To 9.3 klo 9-10 Munkkaparlamentissa, Max's Cafeessa osoitteessa Munkkiniemen puistotie 7

 🔵To 9.3 klo 18-19.30 Terveysilta, Munkkiniemen yhteiskoulun auditoriossa osoitteessa Laajaladentie 21, järjestäjänä toimii Munkinseudun Kokoomus ry

 🔵Pe 10.3 klo 6.45-8 Meilahden kampuksella

Lämpimästi tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan sinulle tärkeistä aiheista 💙