Kuluvan vuoden kouluterveyskyselyn mukaan suuri osa helsinkiläisistä lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Valtaosalla on jokin viikoittainen harrastus. Varsinkin ohjatun taiteen ja kulttuurin sekä liikunnan harrastaminen on edelliskertaa yleisempää. Nuorten päihteiden käyttö ja siihen liittyvät kokeilut ovat pysyneet aiempaa alhaisemmalla tasolla. Poikkeuksena tähän on sähkösavukkeiden käytön reipas yleistyminen. Suuri osa lapsista ja nuorista tykkää käydä koulua. Nuorten koulu-uupumuksen pitkään jatkunut yleistyvä trendi on taittunut.
Vaikka valtaosa oppilaista voi hyvin, on huonosti voivien lasten tilanne entistäkin huolestuttavampi ja edellyttää lisätoimia. Kyselystä nousi erityisesti kaksi kasvavaa ongelmaa lasten ja nuorten arjessa. Mielen hyvinvoinnin haasteet ovat yleistyneet entisestään varsinkin tytöillä. Siksi hallitusohjelmassa sitouduimme toteuttamaan lasten ja nuorten terapiatakuun. Toinen huolestuttava kehityssuuntaus on kasvuympäristön turvallisuuden heikkeneminen. Fyysisen uhan, syrjinnän ja koulukiusaaminen kokemukset ovat yleistyneet. Yli puolet nuorista tytöistä kokee häirintää. Kolmas kasvava ongelma on laskeneet oppimistulokset.
Korjaustoimia tehtäessä pitää kuulla opettajia ja antaa heille mahdollisuus keskittyä opettamiseen. Erilaisia hankkeita on merkittävästi vähennettävä ja taattava kouluihin työrauha. Peruskoulun kuntoon laittamiseksi sovimme hallitusneuvotteluissa 200 miljoonan lisärahoituksesta. Tarkoitus on mm. korjata reistaileva oppimisen tuki ja lisätä oppitunteja perustaitojen kuten luku- ja laskutaidot vahvistamiseen. Myös Helsingin budjettiin lisäsimme 90 miljoonaa varhaiskasvatukseen ja koulutukseen.
Suomen tärkeimpiä tavoitteita on se, että jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta sellaiset tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja sieltä jatko- opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan.
Kouluterveyskyselyn mukaan noin kymmenes peruskoulun oppilaista kokee viikoittaista koulukiusaamista. On selvää, ettei rehtoreilla ja opettajilla ei ole riittäviä keinoja keskeyttää kiusaamista ja väkivaltaa.
Hallitusneuvotteluissa sovimme laajoista toimenpiteistä koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi. Kiusaamisen uhriksi joutuneen oppilaan oikeusturvaa vahvistetaan sekä mahdollisuutta jatkaa omassa koulussa. Koulujen vastuuta kiusaamisen ennaltaehkäisemisessä ja kitkemisessä vahvistetaan.
Älylaitteita käytetään yhä useammin kiusaamiseen tai väkivaltaiseen käytökseen.
Digilaitteiden käytön lisääntyminen on johtanut lasten ja nuorten arjessa myös keskittymiskyvyn heikkenemiseen ja fyysiseen passiivisuuteen. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin.
Hallitusohjelmassa sitoudutaan vahvistamaan opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan, erityisesti mahdollisuuteen rajoittaa tarvittaessa mobiililaitteiden käyttöä oppitunneilla.
Kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa otetaan käyttöön yhtenäiset toimintatavat, kuten Etelä-Karjalan malli. Etelä-Karjalan malli on tuottanut myönteisiä tuloksia koulukiusaamiseen ja väkivaltaan puuttumiseksi.
Mallissa selkeästi lainvastaiset teot siirretään suoraan poliisin tai sosiaaliviranomaisten käsiteltäviksi. Koulussa ilmenevät lainvastaiset teot käsitellään rikosilmoituksina. Alle 15-vuotiaiden lasten kohdalla tekoja ei nimetä rikoksiksi, mutta ne ohjataan erityiseen ryhmään, jossa tekijät, uhrit, vanhemmat, poliisi ja nuorten oikeusedustaja osallistuvat keskusteluun. Hyvin usein keskusteluun osallistunut ei ole uusinut tekoaan. Oikean ja väärän ymmärtäminen on olennaista väkivallan ja rikosten torjunnassa.
Kiusaamiseen on saatava nollatoleranssi jo varhaisessa vaiheessa. Kiusaamisen ja väkivallan ehkäisyllä on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin, koulunkäyntiin ja koko elämään. Kaikkeen kiusaamiseen ja väkivaltaan on oltava ehdoton nollatoleranssi.
Aikuisten yhteinen tehtävä on turvata jokaisen lapsen ja nuoren oikeus turvalliseen oppimis- ja elinympäristöön sekä koulurauhaan.
Joulu on ennen kaikkea yhdessä olon juhlaa. Paras lahja läheisille on antaa heille aikaa. Rauhallista Joulua kaikille lukijoille.
Kokoomuksen kansanedustajat, lääketieteen tohtori Mia Laiho, terveystieteiden tohtori Paula Risikko ja terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa ovat erittäin tyytyväisiä siitä, että eduskunta aikoo kohdentaa 80 000 euroa kansallisen syöpästrategian käynnistämiseen.
Tiedote 13.12.2023
Ensi vuoden valtion budjettiesitykseen on tulossa merkittäviä lisäyksiä. Valtiovarainvaliokunnan mietintö valmistui eilen tiistaina 12.12.
”Kansallisen syöpästrategian käynnistäminen oli hallitusneuvotteluissa vahvasti esillä ”Palvelut”-pöydässä ja asian edistämistä pitivät tärkeänä kaikki hallituspuolueet. Olemme iloisia, että asia nytkähtää nyt eteenpäin aloitusrahoituksen turvin”, edustajat kirjoittavat tiedotteessaan.
Mia Laiho ja Paula Risikko toimivat neuvottelijoina hallitusneuvotteluissa Palvelut-jaoksen pöydässä. Sari Sarkomaa on jäsen valtiovarainvaliokunnan hyvinvointi- ja terveysjaostossa, jossa lisäysehdotuksesta syöpästrategiaan sovittiin hallituspuolueiden edustajien kesken. Sarkomaa toimii myös eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtajana.
Valtiovarainvaliokunnan mietinnön kirjaus on seuraava: ”Valiokunta lisää momentille myös 80 000 euroa kansallisen syöpästrategian laadintaan. Strategian on tarkoitus vahvistaa EU:n syöväntorjuntasuunnitelman kansallista toteuttamista, parantaa kustannustehokkaiden hoitojen yhdenvertaista saatavuutta sekä yhtenäistää syövän eri vaiheiden hoidon kansallisia suosituksia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmään.”
”Syöpästrategia on odotettu ja sen saaminen on tärkeää niin ammattilaisille kuin potilaillekin. Tavoitteena on turvata yhdenvertainen ja laadukas syövän hoito eri hyvinvointialueilla asuinpaikasta riippumatta. Yhteiset linjaukset ovat välttämättömiä, jotta potilaat saavat tarpeellisen hoidon oikea-aikaisesti ja kustannusvaikuttavasti ”, Laiho toteaa.
“Syöpä koskettaa suurinta osaa ihmisistä joko oman tai läheisen sairastumisen kautta. Suomi on syövän hoidossa edelläkävijä ja kärjessä haluamme myös pysyä. Kaikki toimet, joilla syöpähoitojen vaikuttavuutta ja saatavuutta vahvistetaan, ovat tervetulleita”, Risikko lisää.
”Eduskunnan syöpäverkosto on pitkään kannustanut sosiaali- ja terveysministeriötä kansallisen syöpästrategian käynnistämiseen. Valtiovarainvaliokunnassa sopimamme määrärahalisäys syöpästrategialle varmistaa nyt valmistelun käynnistyksen. Syövänhoito kehittyy jatkuvasti. Tämän ansiosta yhä useampi potilas selviytyy syövästään. Samaan aikaan potilaat ovat osin eriarvoisessa asemassa: hoitokäytännöt ja käytettävissä olevat lääkkeet sekä mahdollisuus kuntoutukseen ja psykososiaalisen tukeen voivat vaihdella eri alueilla. Kansallinen syöpästrategia tulee todelliseen tarpeeseen", Sarkomaa painottaa.
Suomessa on jo 300 000 syövän joskus kokenutta ihmistä. Lisääntyvien syöpämäärien ja parantuvien hoitotulosten myötä syövän sairastaneiden kasvaa koko ajan. Kun nyt vuodessa noin 35 000 ihmistä sairastuu syöpään, vuonna 2035 sairastuneita on yli 46 000. Kansallisella syöpästrategialla tarkoitetaan yhteisiä linjauksia syövän ehkäisyn, diagnostiikan ja hoidon, potilaiden psykososiaalisen ja kuntoutumisen tuen sekä syöpätutkimuksen tulevaisuudesta. Strategian tavoitteena on ehkäistä syöpätapauksia ja syöpäkuolemia, parantaa potilaiden elämänlaatua sekä varmistaa resurssien paras ja kustannusvaikuttavin käyttö. Maailman terveysjärjestö WHO on jo pitkään suositellut syöpästrategian laatimista. EU-maista syöpästrategia löytyy miltei jokaisesta, ja myös EU:lla on oma syöpästrategiansa.
Lisätietoja:
Mia Laiho Kansanedustaja Uudenmaan vaalipiiri
Puh: 050 433 6461
Paula Risikko Eduskunnan varapuhemies Vaasan vaalipiiri
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kokoomusedustajat Marko Kilpi, Sari Sarkomaa ja Ville Valkonen ovat tyytyväisiä valiokunnan esittämiin lisäyksiin koulutukseen ja kulttuuriin.
Laadukas varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus. Jotta se on mahdollista, on pätevän henkilökunnan riittävyys varmistettava. Hallitus osoittaa ensi vuodelle lisäresursseja pätevän varhaiskasvatuksen henkilöstön kouluttamiseen. Valiokunta esittää varhaiskasvatuksen opettajien yliopistokoulutukseen lisäksi 800 000€ lisämäärärahaa.
”Valiokunta painottaa aloituspaikkojen kohdentamista hallitusohjelman mukaisesti erityisesti kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen, sekä alueille, joilla ennakoidaan merkittävää työvoimapulaa. On tärkeää huolehtia varhaiskasvatuksen opettajien riittävistä koulutusmääristä. Laadukas varhaiskasvatus tukee jokaisen lapsen oppimista ja pärjäämistä myöhemmin koulutiellä”, edustaja Sarkomaa sanoo.
Valiokunta esittää myös Suomi-kouluille 350 000€ ja etäkoulu Kulkurille 300 000€. Suomi-koulut ovat kielikouluja, joissa annetaan suomen kielen ja kulttuurin täydentävää opetusta ulkosuomalaislapsille.
”Suomi-koulut ja Kulkuri tekevät tärkeää työtä erityisesti suomen kielen opetuksessa ja hankitun kielitaidon säilyttämisessä ulkosuomalaisille lapsille. Esimerkiksi Kulkurissa oppilaat voivat opiskella äidinkieltä ja äidinkielellä, tarvittaessa koko perusopetuksen oppimäärän”, edustaja Valkonen sanoo.
Valiokunta esittää myös kulttuuritoimijoille annettaviin avustuksiin lisäystä, muun muassa Jyväskylän sinfoniaorkesterille 100 000€, Minna Canthin talon Kanttilan peruskorjaukseen 200 000€ sekä Suomen Elokuvasäätiölle 300 000€ pienten ja keskisuurten kaupunkien elokuvateattereiden laitteistojen uusimiseen.
”Kulttuurialan toimijat tekevät todella tärkeää ympäri Suomen. Tutkimusten mukaan kulttuuriin osallistuminen pienentää syrjäytymisriskiä ja vähentää yksinäisyyttä. On erinomaista, että tärkeisiin kulttuurialan hankkeisiin saatiin panostuksia”, edustaja Kilpi sanoo.
Marko Kilpi Kansanedustaja Savo-Karjalan vaalipiiri Puh: 09 432 3088
Sari Sarkomaa Kansanedustaja Helsingin vaalipiiri Puh: 050 511 3033
Ville Valkonen Kansanedustaja Varsinais-Suomen vaalipiiri Puh: 044 567 2201
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta esittää lisämäärärahaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle. Lisämäärärahaa hallituksen talousarvioon nähden esitetään muun muassa terveydenhuollon laaturekistereihin. Valiokunnan kokoomusedustajat Sari Sarkomaa ja Ville Väyrynen pitävät lisäyksiä tarpeellisina.
”Palvelujen laadun parantaminen niin sosiaali- kuin terveyspalveluissakin on erittäin tärkeää”, edustaja Sarkomaa sanoo.
Valiokunta esittää valtakunnallisiin terveydenhuollon laaturekisteihin 500 000€ lisäystä. Laaturekistereissä on tietoa potilaiden saaman hoidon laadusta, tuloksista ja vaikuttavuudesta.
”Laaturekistereistä saatava tieto mahdollistaa hoitoyksiköiden ja hoitokäytäntöjen vertailun ja kehittämisen sekä tiedolla johtamisen koko maassa. Tämä on tärkeää, jotta voimme kitkeä alueelliset ja laadulliset erot ja kohdentaa voimavarat vaikuttavasti”, edustaja Sarkomaa sanoo.
”Tämä tukee myös laajemmin hallitusohjelman kirjauksia sote-palveluiden vaikuttavuuden parantamisesta sekä tietojohtamisen edellytysten vahvistamista. Hallitus on sitoutunut varmistamaan korkeakoulutasoisen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen ja hoitotyön tutkimuksen edellytykset sekä Käypä hoito -suositusten ajantasaisuuden”, edustaja Väyrynen korostaa.
Valiokunta esittää myös 80 000 euron määrärahan kansallisen syöpästrategian laadintaan. ”Strategian tavoitteena on ehkäistä syöpätapauksia ja syöpäkuolemia, parantaa potilaiden elämänlaatua sekä varmistaa resurssien paras ja kustannusvaikuttavin käyttö. Vihdoinkin saamme käyntiin kansallisen syöpästrategian valmistelun”, iloitsevat edustajat Sarkomaa ja Väyrynen.
Sari Sarkomaa Kansanedustaja Helsingin vaalipiiri Puh: 050 511 3033
Ville Väyrynen Kansanedustaja Keski-Suomen vaalipiiri Puh: 09 432 3142
Helsingin budjetin käsittely on kaupunginvaltuuston vuoden tärkeimpiä tehtäviä. Oli mainiota, että pormestari Vartiaisen johdolla kaikki valtuuston poliittiset ryhmät tulivat mukaan budjettisopuun. Vaikka talous on tiukilla, sisältää sopu ensi vuoden budjetista useita helsinkiläisille tervetulleita asioita.
Töölönlahden puistoalueen kehittämiseen laitetaan vauhtia. Budjettineuvotteluissa saimme sovittua siihen lisämäärärahan. Helsingin on oltava vehreä ja viihtyisä. Lähiluontoa on vaalittava.
Toimivassa kaupungissa liikenteen on oltava sujuvaa. Käyttöön otetaan tie- ja katutöiden sekä rakennus- ja korjaustöiden työmaalupaus, jolla minimoidaan kaupunkilaisille töistä aiheutuvaa haittaa. Sähköautojen latausedellytyksiin, kävely- ja pyöräilyreitteihin sekä riittävien pysäköintimahdollisuuksiin panostetaan.
Päiväkoteihin ja kouluihin suunnataan lisämäärärahoja. Määräraha kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kasvaa 680 euroa jokaista lasta kohden. Jokaisen peruskoulun päättäneen nuoren on saatava tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja siitä edelleen jatko-opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan. Se on yksi Helsingin ja nuoren oman elämän kannalta olennaisimmista asioista.
Ensi vuoden budjetin keskeinen painopiste on kaupungin henkilöstöön sekä Helsingin pito- ja vetovoimaan panostaminen. Ratkaisuja henkilöstöpulaan on tarkoitus hakea mm. erilaisilla koulutusmahdollisuuksilla. Henkilöstön palkkauksen kehittämistä jatketaan ja luodaan 7 miljoonan euron palkkakehitysohjelma. Työaikajoustoja ja henkilöstön sisäistä liikkuvuutta edistetään sekä huolehditaan kilpailukykyisestä palkasta.
Henkilöstöpula on päiväkodeissamme erityisen vakava. Siksi budjetissa on erityistoimia varhaiskasvatuksen henkilöstön turvaamiseksi. Tarvitsemme lisää lastenhoitajia, sosionomeja ja varhaiskasvatuksen opettajia. Hallitusohjelmaneuvotteluissa sitouduimme kouluttamaan yliopistoissa vuosittain vähintään 1400 varhaiskasvatuksen opettajaa. Valtaosa uusista aloituspaikoista on syytä lisätä Helsingin yliopistoon.
Ensi vuonna tehdään tehostettuja toimia hoitojonojen purkamiseksi ja vauhditetaan omatiimimallin käyttöönottoa. Omatiimi koostuu lääkäreistä, sairaanhoitajasta, fysioterapeutista, lähihoitajasta sekä muista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista. Espoossa mallin kokeilu lyhensi terveysasemalle hoitoon pääsyä 90 vuorokaudesta kolmeen vuorokauteen.
Omatiimin asiakkaan ei tarvitse aina aloittaa kertaamalla sairaushistoriaa ja omaa tilannetta, jolloin varsinaisen ongelman ratkaisuun ja hoitotoimenpiteisiin päästään nopeasti. Jonoon laittamisen sijaan asiat pyritään ratkaisemaan ensimmäisellä yhteenotolla.
Jonotilannetta ja hoitoon pääsyä helpottanee se, että Kela-korvaukset nousevat ensi vuoden alusta. Esimerkiksi yleis- ja erikoislääkärin sekä hammaslääkärin korvaustaksa nousee 30 euroon.
Korotuksen lisäksi Kela-korvausmalli uudistetaan. Kela-korvauksen piiriin on palautettava edellisen hallituksen pois leikkaama yksityinen fysioterapia ja hedelmöitymishoidot. Hedelmöityshoidoista saatu Kela-korvaus tukee lapsitoiveen toteutumista niille, joilla ei ole mahdollisuutta päästä julkisten hoitojen piiriin. Tahaton lapsettomuus koskettaa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Alhaisen syntyvyyden Suomessa on viisasta tavoitella sitä, että perheet voisivat saada toiveissaan olevan lapsimäärän.
On tärkeää, ettei Helsingissä nosteta kuntaveroa. Kokoomus piti huolen, etteivät kaupunkimme budjetista neuvoteltaessa veronkorotusehdotukset menneet läpi. Päinvastoin kuntaveroa on tarkoitus laskea hieman. Kaupunkilaisten verorasituksen täytyy pysyä kohtuullisena. Myös ansiotuloverotus kevenee ensi vuonna.
Perustuslakivaliokunta linjasi hiljattain, että veronkiristyksillä on rajansa.
Mitä enemmän verotusta kiristetään, sitä paremmin veronkorotukset täytyy tästä lähtien perustella. Liian kireä verotus voi olla lainvastaista ja rikkoa omaisuuden suojaa. Perustuslakivaliokunnan linjaus on lämpimästi tervetullut korkeiden asumisen ja elämisen kustannusten Helsinkiin.
Helsingin pitää olla hyvä ja turvallinen kaupunki asua ja elää kaiken ikäisille.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja, Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen (kok.)
Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittäminen -hankkeen (SOTEKO) tavoitteena on sosiaali- ja terveysalan tehtäviin suuntaavan, alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin johtavan koulutuksen ja niitä täydentävän korkeakoulutuksen kehittäminen, sote-uudistuksen tavoitteiden tukeminen osaamista vahvistamalla sekä sote-alan koulutuksen vetovoiman ja harjoittelun kehittäminen.
SOTEKO-hankkeen tavoitteena oli sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutustutkintojen kehittäminen, jonka päämääränä on osaava ammattilainen oikeassa paikassa oikealla osaamisella. Hankkeessa jäävät kuitenkin diagnostisten terveystieteiden alojen (kliininen laboratoriotiede ja radiografiatiede) edustajat — bioanalyytikot ja röntgenhoitajat — kokonaan huomiotta. Kuntoutuksella oli oma vastaava hanke (KunFo).
Diagnostisten terveystieteiden ammateilla — bioanalyytikko/laboratoriohoitaja ja röntgenhoitaja — on merkittävä rooli terveydenhuollossa. Vähintään 70 prosenttia hoitopäätöksistä perustuu diagnostisiin tutkimuksiin. Jos diagnostiikka pettää, sillä on välittömät vaikutukset potilaan hoitoon ja turvallisuuteen.
Bioanalyytikkojen ja röntgenhoitajien tehtäväkenttä ja osaamisalue poikkeavat merkittävästi muiden sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmien (esim. hoitotiede) osaamisvaatimuksista. Tästä syystä diagnostisten terveystieteiden (kliininen laboratoriotiede ja radiografiatiede) ammattien kehittäminen on sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuuden näkökulmasta tärkeää ja välttämätöntä. Tätä tarkoitusta varten tulee käynnistää SOTEKO-hanketta vastaava oma diagnostisten terveystieteiden osaamisalueen kehittämishanke.
Diagnostisten alojen työvoiman riittävyys herättää suurta huolta. Kevan työvoimaennusteen mukaan kuntasektorille tulee kohdistumaan voimakasta työvoimapulaa, joka koskee sekä bioanalyytikkoja että kuvantamisen asiantuntijoita. Bioanalyytikkoja puuttui vuonna 2020 Kevan analyysin mukaan 593 ja kuvantamisen asiantuntijoita 313. Vastaavasti sairaanhoitajia puuttuu yli 8 288 ja fysioterapeutteja 76. Ennusteen mukaan bioanalyytikkojen ja kuvantamisen asiantuntijoiden työvoimapula tulee jatkumaan vuosina 2025 ja 2030. Ponsiosa
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin ryhdytään diagnostisten terveystieteiden kehittämishankkeen perustamiseksi?
oli mainiota, että Helsingin kaupungin budjettiesityksestä käydyissä neuvotteluissa päästiin kaikkien valtuustoryhmien kesken yhteisymmärrykseen. Seuraavaksi budjetin käsittely siirtyy kaupunginvaltuuston päätettäväksemme.
Budjettiesityksessä on vahvasti kokoomuksen tavoitteita. Tavoitteena on nopeuttaa katutöiden edistymistä. Käyttöön otetaan tie- ja katutöiden sekä rakennus- ja korjaustöiden työmaalupaus, jolla minimoidaan kaupunkilaisille töistä aiheutuvaa haittaa ja sen kestoa. Sähköautojen latausedellytyksiin, kävely- ja pyöräilyreitteihin on tarkoitus panostaa sekä varmistaa riittävät pysäköintimahdollisuudet. Työtä näissä asioissa on paljon tehtävänä.
Budjettisovussa päätettiin suunnata lisämäärärahoja päiväkodeille ja kouluille sekä erityisesti segregaation ehkäisyyn. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle ohjataan lisää 91 miljoonaa euroa. Laskennallinen määräraha kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kasvaa 680 euroa jokaista lasta kohden. Jokaisen peruskoulun päättäneen nuoren on saatava tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja siitä edelleen jatko- opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan. Se yksi tulevaisuutemme ja nuoren oman elämän kannalta olennaisimmista asioista.
Helsingin ensi vuoden budjetin yksi painopiste on kaupungin henkilöstöön panostaminen. Kaupungin on lisättävä työantajana pito- ja vetovoimaansa. Ratkaisuja työvoimapulaan on tarkoitus hakea mm erilaisilla koulutusmahdollisuuksilla. Henkilöstön palkkauksen kehittämistä jatketaan ja luodaan 7 miljoonan euron palkkakehitysohjelma. Budjettineuvotteluissa sovittiin myös erityistoimista varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuden parantamiseksi. Helsingissä tarvitaan lisää lastenhoitajia, sosionomeja ja varhaiskasvatuksen opettajia.
Terveysasemille pääsyn nopeuttamiseksi vauhditetaan omatiimimallin käyttöönottoa. Omatiimissä asiakas kohtaa aina oman tiiminsä ammattilaisen. Asioidessa ei tarvitse aina aloittaa kertaamalla sairaushistoriaa ja omaa tilannetta, jolloin varsinaisen ongelman ratkaisuun ja hoitotoimenpiteisiin päästään nopeasti. Jonoon laittamisen sijaan asiat pyritään ratkaisemaan ensimmäisellä yhteenotolla.
Omatiimi koostuu lääkäreistä, sairaanhoitajasta, fysioterapeutista, lähihoitajasta sekä muista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista. Tiimin tukena toimii tarvittaessa myös muita ammattilaisia. Espoossa mallin kokeilu lyhensi terveysasemalle hoitoon pääsyä 90 vuorokaudesta kolmeen vuorokauteen. Hoidon laatu on tutkitusti parempaa, kun hoitosuhteen jatkuvuus on kunnossa.
Hyvä uutinen on myös se, että kotitalousvähennyksen korotus jatkuu myös ensi vuonna. Hallitusneuvotteluissa sovimme ehdotuksestani, että fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien tuottama kotikuntoutus laajennetaan kotitalousvähennyksen piiriin kuuluvaksi.
On tärkeää, ettei Helsingissä nosteta kuntaveroa. Kokoomus piti huolen, etteivät kaupunkimme budjetista neuvoteltaessa veron korotusehdotukset menneet läpi. Päin vastoin helsinkiläisten ensi vuoden kuntaveroa on tarkoitus laskea hieman. On tärkeää, että helsinkiläisten ostovoimasta pidetään huolta. Kaupunkilaisten verorasituksen täytyy pysyä kohtuullisena.
Ihmettelen vihreiden linjaa eduskunnassa. He esittävät veronkorotuksia työeläkkeisiin niin, että eläkkeen verotus kiristyisi 0,52 prosenttiyksiköllä, jos työeläke on yli 1125 euroa kuukaudessa. Ehdotus on käsittämätön, varsinkin kun perustuslakivaliokunta on juuri linjannut erittäin painavasti veronkiristyksistä.
Perustuslakivaliokunta linjasi, että veronkiristyksillä on rajansa. Mitä enemmän verotusta kiristetään, sitä paremmin veronkorotukset täytyy tästä lähtien perustella. Liian kireä verotus voi olla lainvastaista ja rikkoa omaisuuden suojaa, linjasi eduskunnan perustuslakivaliokunta. Linjaus on lämpimästi tervetullut. Moni suomalainen tuskailee kysyen, eikö mikään määrä veroja riitä.
Tervetuloa tapaamaan
To 16.11. klo 17.15 Facebook-live
Ajankohtaisia politiikan kysymyksistä Arkadianmäeltä ja Helsingistä eduskunnan kyselytunnin jälkeen. Voit lähettää etukäteen kysymyksiä ja terveisiä liittyen politiikkaan ja ajankohtaisiin aiheisiin.
La 9.12. klo 12 Kokoomusyrittäjien sydänglögit, Narinkkatorilla Kampissa
Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan ajankohtaisista. Tarjolla glögiä.
Ma 18.12. klo 18.15 Facebook-live
Ajankohtaisia politiikan kysymyksistä Arkadianmäeltä ja Helsingistä eduskunnan kyselytunnin jälkeen. Voit lähettää etukäteen kysymyksiä ja terveisiä liittyen politiikkaan ja ajankohtaisiin aiheisiin.
Oli ilo olla avaamassa Munkkiniemen yhteiskoulun uudistettu koulukirjasto. Koulukirjasto tukee monella tapaa oppimista, opettamista ja koko koulun väen lukemista. Lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Hyvään lukutaitoon auttaa monenlaisten tekstien lukeminen.
Kansalaisaloite eutanasian sallimiseksi on tervetullut.
Olin eutanasian laillistamista koskevan kansalaisaloitteen julkaisutilaisuudessa kutsuttuna aloitteen puolestapuhujana. Pitkään ajattelin, että eutanasiasta säätäminen on liian iso eettinen kysymys, etten voi eikä lainsäätäjä voi sitä ylittää. Ajattelin, että palliatiivista hoitoa kehittämällä asiaan saadaan ratkaisut. Vuosien varrella on ajatukseni muuttuneet. Nykyisin ajattelen, että en voi sulkea silmiä siltä tosiasialta, että laadukkaasta hoidosta huolimatta on sietämätöntä kärsimystä ja tilanteita, joissa ei ole eettisesti kestävää perustetta kieltää eutanasian mahdollisuutta.
Olen kantanut huolta koronalääkkeen käytöstä, potilaslain noudattamisesta ja ikäsyrjinnän ehkäisemisestä hyvinvointialueilla. Oli välttämätöntä, että koronaan sairastuneiden iäkkäiden lääkehoidossa tapahtui yllätyskäänne, kun ohjeita muutettiin. Viiden yliopistosairaalaan tekemä ohje ei enää rajoita Paxlovidin käyttöä iän perusteella.
Helsingin valtuusto on linjannut vuonna 2019 kokoomuksen aloitteesta, että likaisen lumen kaatamisesta mereen on päästävä eroon. Toimien viipyminen on ikävä häpeätahra. Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäen johtamalla toimialalla ei asiassa olla edetty. Onneksi hallitusneuvotteluissa sovimme, että
saastuneen lumen kaato vesistöihin lopetetaan. Kirittääkseni hallituksen toimia tein asiasta lakialoitteen. Helsingin on vihdoin ja viimein löydettävä saastuneen lumen mereen ajolle ympäristön kannalta kestävä vaihtoehto.
Sovimme hallitusneuvotteluissa viime kaudella lähes romutetun Kela-korvauksen nostosta ja uuden korvausmallin rakentamisesta. Kela-korvaukset nousevat jensi vuoden alusta. Esimerkiksi yleis- ja erikoislääkärin korvaustaksa nousee 8 eurosta 30 euroon. Hammaslääkärin perustutkimuksen korvaustaksa nostetaan 15,50 eurosta 30 euroon. Kela-korvauksen nosto on myös helpotus ruuhkautuneelle julkiselle sektorille.
Palautetaan Kela-korvaus hedelmöityshoitoihin – Suomi tarvitsee lisää lapsia.
Alhaisen syntyvyyden Suomessa on viisasta tavoitella sitä, että perheet voisivat saada toiveissaan olevan lapsimäärän. Lapsien syntymistä ei pitäisi ainakaan vaikeuttaa, kuten edellinen hallitus teki poistuessaan hedelmöitymishoidoista Kela-korvauksen. Hedelmöityshoidot ovat monille perheille tärkeä keino saavuttaa lapsihaaveensa. Tahaton lapsettomuus koskettaa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa.
Nyt monia lapsesta haaveilevia järkyttänyt leikkaus on mahdollista perua. Hallitusneuvotteluissa sovimme Kela-korvauksien nostosta sekä uuden korvausmallin luomisesta. Osana uuden mallin rakentamista on perusteltua palauttaa hedelmöityshoidot Kela-korvauksen piiriin.
Oli kunnia saada olla puhujana tilaisuudessa, jossa julkistettiin uusi kansalaisaloite eutanasian laillistamisesta. Aloitteessa esitetään eduskunnan antavan hallitukselle tehtäväksi ryhtyä lainvalmistelutoimenpiteisiin eutanasiaa koskevan lain säätämiseksi ja eutanasian laillistamiseksi Suomessa.
Aloitteen puolesta puhumassa olivat myös mm. Li Andersson, Jorma Uotinen, Sirkka Hämäläinen ja Rosa Meriläinen, Rob Jonquiere, Jerker ja Pontus Smolander. Suuri kiitos Juha Hänninen, Stefan Wallin, Pirkko Lahti, Esko Valtaoja, Minna Lindgren ja muut aloitteen tekijät. Noin viikossa aloite on kerännyt jo yli 22 000 kannatusilmoitusta.
Oma kantani asiaan on useiden vuosien lopputulos. Pitkään ajattelin, että eutanasiasta säätäminen on liian iso eettinen kysymys, etten voi eikä lainsäätäjä voi sitä ylittää. Ajattelin, että palliatiivista hoitoa kehittämällä asiaan saadaan ratkaisut. Vuosien varrella on ajatukseni muuttuneet.
Nykyisin ajattelen, että en voi sulkea silmiä siltä tosiasialta, että laadukkaasta hoidosta huolimatta on sietämätöntä kärsimystä ja tilanteita, joissa ei ole eettisesti kestävää perustetta kieltää eutanasian mahdollisuutta. Mielestäni eutanasia on eettisesti perusteltu mahdollisuus niiden ihmisten kannalta, jotka sairastavat parantumatonta sairautta, joille ei sietämättömiin kärsimyksiin hyvästäkään hoidosta tule lievitystä ja jotka itse toivovat kuolevansa.
Eutanasialaki tarvitaan, jotta ihmisellä on laillinen mahdollisuus ja oikeus elämän loppuvaiheessa saada oman vakaan harkintansa pohjalta kuolinapua toivottamaan kärsimykseensä. Korostan aikuisen yksilön oikeutta päättää itseään koskevista asioista, myös siitä kaikkein tärkeimmästä. En näe syytä, miksi tämä päätösvalta kuuluisi kenellekään tai millekään muulle taholle kuin ihmiselle itselleen. Itsemääräämisoikeus on erottamaton osa ihmiselämän arvokkuutta, joka kuuluu jokaiselle elämän viimeiseen päivään ja hetkeen asti.
Saattohoidolla ja palliatiivisella hoidolla ei voida ratkaista kysymystä eutanasiasta, eivätkä nämä asiat ole keskenään vaihtoehtoisia. Tietenkin palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat aina ehdottomasti ensisijaisia ja niiden kehittämistä on jatkettava. THL:n selvityksen mukaan kehittämistoimista huolimatta palliatiivisen hoidon laadussa ja saatavuudessa on edelleen räikeitä puutteita. Eduskunnan vuoden 2018 tahdon ilmaisun johdosta perustettu asiantuntijaryhmä esitti yksimielisesti lainsäädäntömuutosten olevan välttämättömiä. Uudessa hallitusohjelmassa on vihdoin sitouduttu saattohoidon säädösten selkeyttämiseen. Kirittääkseni asiaa jätin asiantuntijatyöryhmän pohjalta tehdyn lakialoitteen. Laki on saatava eduskuntaan pian.
Lisäksi eutanasia tulisi lainsäädännöllä sallia, ihmisen itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Eutanasialainsäädännön etenemisen kannalta kansalaisaloite on välttämätön. Uskon, että maailma on muuttunut viimeisimmän kansalaisaloitteen käsittelystä. Aika on juuri oikea uudelle laajalle keskustelulle ja kansalaisaloitteelle.
Useat kyselyt, vaalikonevastaukset ja puolueiden tekemät linjaukset antavat tukea uuden kansalaisaloitteen tavoitetta säätää laki eutanasiasta. Ilta-Sanomien kevään 2023 vaalikonevastausten mukaan selkeä enemmistö eduskuntavaalien ehdokkaista kannatti eutanasian laillistamista. On merkittävää, että useiden kansalaiskyselyjen perusteella selkeä enemmistö suomalaisista kannattaa eutanasian laillistamista. Myös osa puolueista mukaan lukien kokoomus on tehnyt puoluekokouspäätöksen, jossa puolletaan eutanasian laillistamista hyvin tarkoin rajatuin ehdoin.
Toivotan kansalaisaloitteen lämpimästi tervetulleeksi eduskuntaan. Ja sitten kun ja toivottavasti mahdollisimman pian ryhdytään eutanasian mahdollistavaa lainsäädäntöä laatimaan, on siinä yhteydessä välttämätöntä varmistaa, että lainsäätäjillä ja aikanaan terveydenhuollon ammattihenkilöillä on asiassa täysi omantunnon vapaus. Tällaisessa asiassa jokaisen on voitava muodostaa oma näkemyksensä oman perusteellisen eettisen harkintansa pohjalta. Olen oman harkintani tehnyt.
Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingistä. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.
Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan joidenkin hyvinvointialueiden ohjeistukset koronalääkkeen käytöstä voivat rikkoa potilaan oikeusturvaa.
Kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen Paxlovid-koronalääkkeen käytöstä, potilaslain noudattamisesta ja ikäsyrjinnän ehkäisystä hyvinvointialueilla.
Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan eräiden hyvinvointialueiden ohjeistukset koronalääkkeen käytöstä saattavat rikkoa potilaan oikeusturvaa. Asiantuntijat ovat julkisuudessa todenneet potilaslain vaatimusten toteutuvan tällä hetkellä heikosti Paxlovid-koronaviruslääkkeen osalta.
Sarkomaa perää hallitukselta vastausta siihen millaisin toimin varmistetaan potilaslain noudattaminen ja ikäsyrjinnän ehkäisy hyvinvointialueilla.
- Potilaslaki kieltää yksiselitteisesti ikäsyrjinnän, Sarkomaa toteaa.
Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan hyvinvointialueiden ja HUS:n ohjeet rajaavat hoitoa lääkkeen hyväksyttyä käyttöaihetta enemmän.
Esimerkiksi Ylen uutisen mukaan monet hyvinvointialueet ovat asettaneet Paxlovid-koronalääkkeelle ikärajan. HUS:ssa Paxlovidia ei ilmeisesti pääsääntöisesti määrätä yli 80-vuotiaille ympärivuorokautisessa hoivassa tai osastoilla oleville potilaille.
Linjaukset poikkeavat Euroopan lääkeviraston antamasta ohjeistuksesta. Lääkeviraston Palxlovidille antama myyntilupa ei aseta esteitä määrätä lääkkeitä iäkkäämmille potilaille.
Huolta herättää myös arvio, että koronalääke Paxlovid uhkaa loppua Suomesta. On mahdollista, että seuraava normaalierä Paxlovidia saataneen Suomeen aikaisintaan joulukuun puolivälissä. Koronatapausten määrä on kasvanut Suomessa viime viikkoina räjähdysmäisesti ja viruslääkkeen kulutus on kasvanut valtavasti.
- Myös kansalaisilta kuuluu huolestuneita viestejä hyvinvointialueilla asetetuista ikärajoituksista Paxlovidi-koronalääkkeen käyttöön. Kaikelle ikäsyrjinnälle on oltava nollatoleranssi, alleviivaa Sarkomaa.
- Ikäsyrjintä on uhka hyvälle vanhuudelle. Asialta ei saa sulkea silmiä, eikä ilmiötä voi eikä saa kieltää. Ikäsyrjinnän kitkemisessä on myös valtiovallan hyvinvointialueita ohjaavana ja rahoittavana tahona oltava vahvasti mukana, päättää Sarkomaa.
Sarkomaan jättämä kirjallinen kysymys KK 179/2023 vp löytyy oheisesta linkistä
Kansanedustajan mukaan myös palliatiivista ja saattohoitoa pitää parantaa.
Sarkomaa kertoo Facebook-päivityksessään ajatelleensa pitkään, että eutanasia on liian iso eettinen kysymys, jota hän ei lainsäätäjänä voi ylittää.
– Ajattelin, että palliatiivista hoitoa kehittämällä asiaan saadaan ratkaisut. Vuosien varrella on ajatukseni muuttuneet. Tänään ajattelen, että en voi sulkea silmiä siltä tosiasialta, että laadukkaasta hoidosta huolimatta on sietämätöntä kärsimystä, tilanteita, joissa ei ole eettisesti kestävää perustetta kieltää eutanasian mahdollisuutta, Sarkomaa perustelee.
Sarkomaan mukaan eutanasialaki tarvitaan, jotta ihmisellä on laillinen mahdollisuus ja oikeus elämän loppuvaiheessa saada oman vakaan harkintansa pohjalta kuolinapua toivottamaan kärsimykseensä. Hän muistuttaa, että itsemääräämisoikeus on erottamaton osa ihmiselämän arvokkuutta.
Edellinen kansalaisaloite eutanasiasta keräsi vaadittavat nimet ja eteni eduskuntaan, jossa se käsiteltiin ja hylättiin keväällä 2018. Tämän jälkeen asiantuntijaryhmä selvitti elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa sekä eutanasiaan liittyviä sääntelytarpeita, mutta ei päässyt yksimielisyyteen eutanasiakysymyksestä.
Uusi kansalaisaloite on vuorokaudessa kerännyt yli 10000 allekirjoitusta. Sarkomaa uskoo, että aika voi olla otollisempi aloitteen läpimenolle nyt.
– Uskon, että maailma on muuttunut viimeisimmän kansalaisaloitteen käsittelystä. Aika on juuri oikea uudelle laajalle keskustelulle ja kansalaisaloitteelle. Useat kyselyt, vaalikonevastaukset ja puolueiden tekemät linjaukset tukevat uuden kansalaisaloitteen tavoitetta säätää laki eutanasiasta, Sarkomaa arvioi Verkkouutisille.
– Olennaista on se, että kansalaiskyselyjen perusteella selkeä enemmistö suomalaisista kannattaa eutanasian laillistamista ja osa puolueista mukaan lukien kokoomus on tehnyt puoluekokouspäätöksen, jossa vaaditaan eutanasian laillistamista.
Sarkomaan mukaan palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat tietysti ensisijaisia ja niiden kehittämistä on jatkettava. THL:n selvityksen mukaan hoidon laadussa ja saatavuudessa on edelleen räikeitä puutteita.
Saattohoidon säädöksiä pitää Sarkomaan mielestä selkeyttää lailla, kuten asiantuntijaryhmäkin aiemmin esitti.
– Uudessa hallitusohjelmassa on vihdoin sitouduttu saattohoidon säädösten selkeyttämiseen. Laki on saatava eduskuntaan pian. Kirittääkseni asia jätin asiantuntijatyöryhmän pohjalta tehdyn lakialoitteen viime viikolla.
Sarkomaa sanoo, että saattohoito ja palliatiivinen hoito eivät kuitenkaan ratkaise kysymystä eutanasiasta, eivätkä nämä asiat ole keskenään vaihtoehtoisia. Hän korostaa, että lainsäätäjillä ja aikanaan terveydenhuollon ammattihenkilöillä tulee olla asiassa täysi omantunnon vapaus.
– Tällaisessa asiassa jokaisen on voitava muodostaa oma näkemyksensä oman perusteellisen eettisen harkintansa pohjalta. Olen oman harkintani tehnyt, Sarkomaa toteaa.
