Siirry sisältöön

Eduskunnan syöpäverkosto, Syöpäjärjestöt ja Kansallinen syöpäkeskus esittävät maailman syöpäpäivänä, että hallitusohjelmassa sitoudutaan laatimaan Suomelle kansallinen syöpästrategia.

- Syöpästrategiaa tarvitaan varmistamaan korkeatasoinen ja yhdenvertainen syövänhoito jatkossakin. Syöpäpotilaiden määrä kasvaa: kun nyt vuodessa noin 35 000 ihmistä sairastuu syöpään, vuonna 2035 sairastuneita on yli 46 000. Syöpästrategia on paikka yhdessä linjata, miten jokaisen potilaan laadukas hoito varmistetaan, selittää Kansallisen syöpäkeskuksen johtaja Tomi Mäkelä.

Suomessa on jo 300 000 syövän joskus kokenutta ihmistä. Lisääntyvien syöpämäärien ja parantuvien hoitotulosten myötä syövän sairastaneiden kasvaa koko ajan. Yksi syöpästrategian tavoitteista on parantaa potilaiden elämänlaatua. Tämä nousee jatkossa yhä suuremmaksi kysymykseksi.

- Huipputasoisen hoidon lisäksi on varmistettava, että potilaat saavat tarvitsemaansa psykososiaalista ja kuntoutumisen tukea. Meillä ei ole inhimillisesti eikä kansantaloudellisesti varaa siihen, että potilas paranee taudistaan mutta menettää syövän ja syöpähoitojen vuoksi työ- ja toimintakykynsä, korostaa Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Juha Pekka Turunen.

Syövän diagnostiikka ja hoito monimuotoistuvat ja muuttuvat yhä yksilöllisemmiksi. Markkinoille tulee uusia, kohdennetumpia lääkkeitä. Nämä avaavat mahdollisuuksia yhä paremmille hoitotuloksille. On varmistettava, että kustannusvaikuttavat uudet lääkkeet saadaan nopeasti käyttöön potilaille, jotka niistä hyötyvät.

- Syövästä selviytymisessä on alueellisia ja sosio-ekonomisia eroja. Myös hoitokäytännöt ja käytettävissä olevat lääkkeet voivat vaihdella eri alueilla. Syöpäpotilaiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että jokainen potilas voi saada sairauteensa tepsivää hoitoa alueesta ja taustastaan riippumatta. Samalla terveydenhuollon kestävyyden kannalta on tärkeä varmistaa hoitojen kustannusvaikuttavuus. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi ja yhteensovittamiseksi tarvitaan kansallisia syövän laaturekistereitä ja kansallista syöpästrategiaa, painottaa eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Ilman syöpästrategiaa Suomi on kummajainen

Maailman terveysjärjestö WHO on jo 20 vuoden ajan suositellut kansainvälisen syöpästrategian laatimista. Strategioita on laadittu mitä erilaisimmissa maissa eri puolilla maailmaa. Länsimaissa syöpästrategia on jo sääntö – ja Suomi poikkeus, kun meillä ei strategiaa ole. Syöpästrategia on laadittu esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Kanadassa ja Australiassa. Myös EU on laatinut oman syöväntorjuntasuunnitelmansa.

- Suomen tulee vihdoin liittyä vertaistensa joukkoon ja laatia kansallinen syöpästrategia. Syöpä on vakava sairaus ja monimuotoinen ilmiö, joka koskettaa tavalla tai toisella meistä jokaista. Se tarvitsee päättäjien huomion ja sitoutumisen syövän ehkäisyyn ja yhdenvertaisen hoidon varmistamiseen, korostavat Mäkelä, Sarkomaa ja Turunen.

Maailman syöpäpäivää vietetään tänään 4.2.2023.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puheenjohtaja, eduskunnan syöpäverkosto, sari.sarkomaa@eduskunta.fi, 050 511 3033

Juha Pekka Turunen, pääsihteeri, Syöpäjärjestöt, juhapekka.turunen@cancer.fi, 050 511 3757

Tomi Mäkelä, johtaja, Kansallinen syöpäkeskus, tomi.makela@helsinki.fi, 050 528 6128

Sini Terävä, yhteiskuntasuhdepäällikkö, Syöpäjärjestöt, sini.terava@cancer.fi, 050 513 5083

Pula osaavasta henkilöstöstä tuntuu karulla tavalla koko pääkaupunkiseudulla, mutta aivan erityisesti Helsingissä. Päiväkotien tilanteet vaihtelevat, mutta yhä useammassa päiväkodissa tilanne on vaikea. Vajaalla ja usein vaihtuvalla henkilöstöllä toimiminen näkyy lasten, perheiden ja päiväkodin henkilöstön elämässä. Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että Helsinki on ollut pakotettu sulkemaan leikkipuistoja, jotta henkilöstöä riittäisi päiväkoteihin turvaamaan lakisääteiset varhaiskasvatuspalvelut. Tilanne aiheuttaa perheissä monenlaisia huolia. Kolmen lapsen äitinä tiedän ja tunnen tilanteet, kun päiväkodissa on vaihtuvia sijaisia ja kun lapset eivät mahdu samaan päiväkotiin. Muistan myös sen upean tunteen, kun päiväkotipaikat lopulta järjestyivät läheltä kotia. Se miten kotikaupunkimme varhaiskasvatuksen palvelut järjestetään vaikuttaa valtavasti koko perheen arkeen. On tärkeää, että myös päätöksenteossa ymmärretään se. Leikkipuistot ja iltapäiväkerhot ovat olennainen osa perheiden turvaverkkoa. Monella perheellä ei ole tukena isovanhempia eikä muita läheisiä arjen sujumisessa. Leikkipuistojen sulku oli viimesijainen toimi, kun toimenpiteet henkilöstöpulaan eivät ole tepsineet.

Uusimpana toimena Helsingissä on päätetty rakentaa iltapäiväkerhojen toimintaa entistä tiiviimmin järjestöjen, yritysten ja seurakuntien kanssa. Lasten kasvattamiseen tarvitaan koko kaupunki. Viimeisimmät tiedot ovat vähän lohdullisempia. 1.–2.-luokkalaisten iltapäiväkerhot saadaan turvattua kevään ajaksi. Pidän välttämättömänä, ettemme tingi tavoitteesta turvata pikkukoululaisille iltapäiväkerhopaikka, joka on useissa perheissä täysin välttämätön palvelu turvallisen arjen järjestämiseksi. Helsingissä on yhä normaalisti avoinna 25 leikkipuistoa. Tarkemmat tiedot saa Helsingin kaupungin sivuilta. Avoinna olevissa leikkipuistoissa järjestetään ohjattua toimintaa lapsiperheille aamupäivisin.

Koko kaupunkia piinaavan henkilöstöpulan ja varhaiskasvatuksen ongelmien ratkaisujen löytäminen on Helsingin kiireellisimpiä ja tärkeimpiä tehtäviä. Väestörakenteen muutos johtaa siihen, että työvoimapula on enemmänkin kärjistymässä kuin ratkeamassa. Kaupungin on täydellä teholla tehtävä erilaisia toimia ollakseen houkutteleva työnantaja. Oli välttämätöntä, että nostimme Helsingin kaupungin budjetissa henkilöstön palkkaohjelman määrärahoja. Palkkaohjelman tavoite on lisätä kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana.

Jotta varhaiskasvatuksen opettajia, sosionomeja ja lastenhoitajia olisi tarpeeksi on koulutusmääriä nostettava. Olen eduskunnassa tehnyt työtä sen eteen, että Helsingin korkeakouluihin ja oppilaitoksiin lisättäisiin aloituspaikkoja helpottamaan pääsyä koulutukseen ja pulaa koulutetusta henkilöstöstä. Onnistuimme yhteistyössä alueemme kansanedustajien kanssa saamaan eduskunnassa hyväksytyksi lausuman, jossa edellytetään, että lisäaloituspaikat osoitetaan erityisesti Helsingin yliopistoon.

Laadukas varhaiskasvatus on moniammatillista. Sen turvaamiseksi tarvitsemme Helsinkiin varhaiskasvatuksen opettajien lisäksi lisää lastenhoitajia ja sosionomeja sekä heidän työnkuvansa houkuttelevuudesta huolehtimista.

Osana alan houkuttelevuutta työoloja on parannettava niin, että ammattilaiset saavat mahdollisuuden tehdä työnsä hyvin. Toiminnan järjestämisessä lasten turvallisuuden on mentävä kaiken edelle.  Henkilöstötilanteen korjaamisen osalta Helsingissä on tehty monia toimia ja lisää tarvitaan. Varahenkilöitä on lisätty, uuden sijaismallin nopean avun joukot on perustettu ja toimintaa laajennetaan. Päiväkotien johtajille on edelleen lisättävä tukea rekrytointiin. Tervetullutta on myös se, että uusien vakituisten työntekijöiden perehdytykseen on varattu kaksi päivää ennen lapsiryhmässä aloittamista. On vahvistettava organisaatiokulttuuria, jossa asioita ja varsinkin ongelmista sekä niiden ratkaisuista keskustelu avoimesti on mahdollista kaikille. Monimuotokoulutus on vakinaistettava ja oppisopimuskoulutusta edelleen lisättävä. Helsingin on jatkettava urapolkujen kehittämistä lastenhoitajille, sosionomeille ja varhaiskasvatuksen opettajille.

Nostimme kuluvan vuoden Helsingin budjetissa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan määrärahoja 600 eurolla jokaista lasta tai nuorta kohti. Oppimista ja hyvinvointia on tuettava siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. Varhaisiin vuosiin panostamalla edistämme vaikuttavasti lasten kasvua ja kehitystä, ennaltaehkäisemme syrjäytymistä sekä turvaamme lapsille yhdenvertaisemmat mahdollisuudet pärjätä koulutiellä ja elämässä. Laadukas varhaiskasvatus, koulut ja iltapäiväkerhot ovat tärkeä osa perheiden sujuvaa arkea.

On nähtävä, että pulaa on myös pätevistä opettajista. Kouluihin ja päiväkoteihin on onnistuttava turvaamaan työrauha.

Helsingin on oltava monien mahdollisuuksien kotikaupunki sekä turvallinen paikka kasvaa, asua ja elää kaiken ikäisille. Helsinkiläisten perheiden luottamus palveluihin on ollut kovilla. Kevään tärkeimpiä toimia on palauttaa luottamus siihen, että päiväkodit ovat laadukkaita ja iltapäiväkerhopaikan saa, kun sitä tarvitsee. Työtä riittää myös terveyspalveluiden ja vanhusten palveluiden turvaamisessa. Teen työtä sen eteen, että yhteistyössä kaupungin henkilöstön, järjestöjen, yrittäjien, seurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa saamme kaiken ikäisten kaupunkilaisten palvelut pelastettua.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja 

Helsingin kaupunginvaltuuston ja hallituksen jäsen

Kolmen nuoren äiti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa asettaisi seuraavan hallituksen tehtäväksi viinien tuomisen päivittäistavarakaupan valikoimiin. 65 prosenttia suomalaisista kannattaa uudistusta.

Tänään julkaistun Taloustutkimuksen kyselytutkimuksen mukaan 65 prosenttia suomalaisista toivoo mietoja viinejä ruokakauppaan. Alkoholilain päivittämiseen suhtautuminen on myönteistä kaikissa ikäryhmissä. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kirjaisi asian hallitusohjelmaan.

”Reilu puolivuosikymmentä alkoholilain uudistamisen jälkeen voi sanoa, etteivät lakimuutoksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä nousseet varoitukset ole toteutuneet ja kuluttajat ovat ottaneet uudistuksen vastuullisesti vastaan. On mainiota, että alkoholittomien ja mietojen juomien suosio jatkaa kasvuaan”, Sarkomaa sanoo.

”Kokoomus on esittänyt viimeksi vaihtoehtobudjetissaan, että viinien myynti ruokakauppoihin sallitaan. Samalla olemme valmiita kiristämään maltillisesti alkoholiverotusta. Lisäksi laskisimme

ravintolassa anniskellun alkoholin veron ravintolaruoan tasolle 14 prosenttiin, joka ohjaisi kulutusta valvottuihin olosuhteisiin ravintoloihin”, vaatii Sarkomaa. ”Lisäksi on perusteltua vapauttaa ravintoloiden ja pienpanimoiden ulosmyynti muiden kuin väkevien juomien osalta. Kyse on paitsi luottamuksesta ihmisten omaan harkintaan myös valinnan mahdollisuuksien lisäämisestä. On viisasta tehdä tilaa laatua painottavalle, vastuulliselle alkoholi- ja ravintolakulttuurille”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Kansanedustaja, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää kestämättömänä päätöstä lakkauttaa ikääntynteiden muistisairaiden sopeutumisvalmennus. Sarkomaa vaatii sosiaali-ja terveysministeriötä etsimään ripeästi ratkaisun, joka mahdollistaa muistisairaille ja heidän perheilleen tärkeän sopeutumisvalmennus jatkumisen. Nykyisin palvelun järjestäjä on ollut Kela.

”Päätös on tyrmistyttävä tieto ihmisille, jotka ovat saaneet muistisairausdiagnoosin ja joutuvat sopeutumaan uuteen arkeen etenevän neurologisen sairauden kanssa ilman sopeutumisvalmennuksen tuomaa tukea. Muistisairaus koskettaa monin tavoin sairastuneen puolisoa ja muita läheisiä. Tarve tiedolle ja tuelle on useimmiten huutava uudessa elämäntilanteessa. Sopeutumisvalmennus auttaa löytämään keinoja elää omannäköistä elämää sairaudesta huolimatta”, Sarkomaa sanoo.

”Usein muistisairaalle ainoan kuntoutusmuodon lakkauttaminen ilman korvaavaa vaihtoehtoa on jättämässä muistisairaat tyhjän päälle. Olen jättänyt hallitukselle eilen kirjallisen kysymyksen (674/2022 vp), jossa vaadin vastausta siihen, miten muistisairaiden henkilöiden sopeutumisvalmennuksen jatkaminen ratkaistaan. Päätös lopettaa Muistisairaiden sopeutumisvalmennus on peruttava”, vaatii Sarkomaa.

Nykyisin yhä useampi moni-ja muistisairas vanhus jää ilman tukea, kun palvelut ovat ruuhkautuneet. Sarkomaan mukaan on vastuutonta, että sairauden kanssa selviytymiseen tähtäävä kuntoutusmuoto lakkautetaan.

”Tavoite asua mahdollisimman pitkään kotona on epäinhimillistä politiikkaa, jos sairastunut ja heidän läheisensä jätetään ilman tukea ja lopetetaan toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä tukevia palveluita. Kotona asumisen tavoitteen ja iäkkäiden muistisairaiden arjen todellisuuden välillä on suuri epäsuhtaa, johon tarvitaan ripeästi toimia”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että lähivuosina väestömme ikääntyy nopeasti ja sen myötä myös muistisairaiden määrä lisääntyy. Varhaisessa vaiheessa annettu kuntoutus lisää elämän laatua sekä säästää myös kustannuksia toimintakyvyn säilyessä hyvänä pidempään. Ymmärtämättömyys kuntoutuksen merkityksestä tulee inhimillisesti hyvin kalliiksi ja se on myös taloudellisesti katsottuna kestämätöntä. 

”Kaikki syyt puoltavat sitä, että muistisairaiden toimintakyvyn ylläpitoon pitää panostaa palveluiden karsimisen sijaan. Sopeutumisvalmennuksen jatkamisen lisäksi on viisasta lisätä ikäihmisten kotikuntoutusta ja palauttaa fysioterapian Kela-korvaus. Kotitalousvähennys pitäisi laajentaa kotikuntoutukseen. Jos kodin remontti on kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksi ei myös omasta kunnosta huolehtiminen?”, Sarkomaa kysyy.

Kirjallinen kysymys muistisairaiden henkilöiden sopeutusvalmennuskurssien järjestämisen jatkamisesta

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Hyvää alkanutta uutta vuotta 2023.

Toivottavasti vuosi on vaihtunut hyvissä merkeissä. Eduskunnassa alkoi tällä viikolla loppukiri kohti eduskuntavaaleja, jotka järjestetään sunnuntaina 2.4.2023. Arkadianmäellä on paljon tehtävää ennen kuin eduskunta jää vaalitauolle.

Hallituksen holtiton talouspolitiikka uhkaa suomalaisille tärkeiden palveluiden tulevaisuutta. Pelkät velan korkomenot nousevat 2,4 miljardiin. Suurin maksutaakka kasautuu tulevien sukupolvien harteille.
 
Teemme välikysymyksen julkisen talouden velkaantumisesta. Näin ei voi jatkua. Lastemme piikkiin eläminen ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksien ahnehtiminen on umpivastuutonta. Tämän päivän velka on huomisen veronkorotus. Hyvinvointiyhteiskuntamme on pelastettava, välikysymys on välttämätön.

On täysin vastuutonta jättää talouden tasapainottamistoimet tulevalle hallitukselle. Hallituksen tulisi valmistella valtiontalouden tasapainottamisen toimia pitkäjänteisesti yli vaalikausien. Vastuuton velkaantuminen ja yli varojen eläminen on lopetettava

Tammikuun terveisissä:

  • Tervetuloa mukaan tukemaan työni jatkoa helsinkiläisten kansanedustajana 
  • Tervetuloa tapaamaan Helsinki-kierrokselle
  • Nato-lain käsittely on hoidettava ripeästi
  • Lasten epäinhimilliset sydänleikkausjonot purettava heikentämättä Uudenmaan riskisynnyttäjien palveluja
  • Kriisiytynyt vanhusten- ja terveydenhuolto ei voi odottaa ratkaisuja vaalien yli
  • Helsinkiä piinaavaan työvoimapulaan ja varhaiskasvatuksen ongelmiin on rakennettava kestäviä ratkaisuja 

Tervetuloa mukaan tukemaan työni jatkoa helsinkiläisten kansanedustajana 

Olen ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana huhtikuun eduskuntavaaleissa. Suomi ja Helsinki tarvitsevat kaupunkilaisjärkeä.  
 
Vaalityössä keskityn ison mainostamisen sijaan ihmisten tapaamiseen, mutta mainostamistakin tarvitaan. Ohessa on kokoomuksen käyttöönottama lahjoituspalvelu, jonka kautta on helppo tukea kampanjaa.
Tue vaalikampanjaani>
 
Olet lämpimästi tervetullut mukaan vaalityöhön. Vaalit tehdään yhdessä. Kaikki apu ja tuki on arvokasta. Luvassa on mukavia tapahtumia ja jokaiselle sopivia tapoja olla mukana. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä 
sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soita 050 511 3033
 
Ajattelen, että parasta vaalityötä on hyvin tehty työ kansanedustajana.
 
Arvostan suuresti tukeasi.

Tervetuloa tapaamaan Helsinki-kierrokselle

Facebook-liveen torstaina12.1. klo 17.15 https://fb.me/e/8GNSEmqVs

Kokoomuksen talviliikuntapäivään lauantaina 14.1.:
- klo 11–12 Kaivopuiston pulkkamäkeen
- klo  12–13 Töölönlahden lenkkireitille 

Keskustakirjasto Oodiin, 2.krs, tapahtumatila Kuutioon tiistaina 17.1. klo 17.30, keskustelemaan siitä, mistä tulevissa vaaleissa pitäisi puhua

Educa-messuille lauantaina 28.1.2023 Messukeskukseen (Messuaukio 1). Olen mukana:
- klo 10.45-11.45 TAHTO-lavalla OAJ:n varhaiskasvatuspaneelissa: Mikä muuttuu lapsen kasvun ja oppimisen tuessa
- klo 12-13 Eduskunnan messupaikalla 6k58
- klo 13-14 Messukeskuksen Wino Corner -ravintolassa OAJ Pääkaupunkiseudun opettajien kanssa

Kokoomuksen vaaliristeilylle 28.-29.1.
- Ohjelma ja ilmoittautuminen risteilylle: https://www.kokoomus.fi/risteily/

Nato-lain käsittely on hoidettava ripeästi

Ettei koskaan tulisi sotaa, siksi siihen on parhaalla mahdollisella tavalla varauduttava. Teen, ja koko eduskuntaryhmämme tekee töitä joka saralla, että Nato-jäsenyytemme toteutuisi ripeässä tahdissa. Kuulemme lakiesityksestä valtiovarainvaliokunnassa ensi viikolla asiantuntijoita valtion talouden näkökulmasta.

Suomen Nato-jäsenyys on vielä ratifioimatta Unkarilta sekä Turkilta. Olennaista on, että eduskunta käsittelee lain niin, että voimme Suomessa saattaa jäsenyyden maaliin mahdollisimman nopeasti ratifiointien jälkeen.

Lasten epäinhimilliset sydänleikkausjonot purettava heikentämättä Uudenmaan riskisynnyttäjien palveluja

Vakavasti sairaita lapsia ei saa jättää jonoon. Maassamme on 50 lasta odottanut sydänleikkausta yli lakisääteisen hoitotakuun ajan. Jonotus aiheuttaa suuren epävarmuuden lapsen terveydestä ja tulevaisuudesta. Tilanne kuormittaa myös Uuden lastensairaalan erittäin vaativaa työtä tekevää henkilöstöä.

Olen jättänyt lasten tehohoidon korjaustoimien vauhdittamiseksi hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa edellytän vastausta siihen, mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy lasten kriittisen tehohoidon tilanteen ratkaisemiseksi.

Ensimmäiseksi on korjattava hallituksen aluehallintouudistuksen torso rahoitusmalli, joka kurittaa kovalla kädellä HUS:in ja Helsingin sote-palveluiden rahoitusta murentaen mahdollisuuksia järjestää korkeatasoista hoitoa.

Ohessa aiheesta blogini: https://bit.ly/3jWkMTT

Kriisiytynyt vanhusten- ja terveydenhuolto ei voi odottaa ratkaisuja vaalien yli

Yhä useampi, yhä heikommassa kunnossa oleva, usein yksinasuva moni- ja muistisairas ihminen jää ilman välttämätöntä huolenpitoa. Tilanne on epäinhimillinen. Vaikka hallituksen ja koko eduskunnan työ on loppumetreillä, pitäisi hallituksen silti tuoda ratkaisuja kriisiytyvään vanhusten- ja terveydenhuollon tilanteeseen.

Vanhuspalvelukriisi heijastuu myös terveydenhuoltoon päivystysten ruuhkautumisena. Kun apua tarvitsevilla vanhuksilla ei ole paikkaa, minne mennä, on syntynyt päivystysruuhkia. Sairaanhoitopiireistä kerrotaan jatkuvasti potilasturvallisuuden vaarantumisista. Koko sosiaali- ja terveydenhuolto on vakavan kriisin partaalla. 

Teen sitkeästi esityksiä tilanteen ratkaisemiseksi. Kirittääksemme hallitusta toimimaan teimme jo syksyllä johdollani välikysymyksen vanhusten- ja terveydenhuollon palveluiden kriisiytymisestä. Välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan puheeni on luettavissa täällä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11792

Helsinkiä piinaavaan työvoimapulaan ja varhaiskasvatuksen ongelmiin on rakennettava ratkaisuja 

Helsinkiä piinaava pula osaavasta henkilöstöstä tuntuu karulla tavalla kaupungin palveluissa, ja etenkin varhaiskasvatuksessa ja pienten koululaisten iltapäiväkerhoissa. Moni päiväkoti toimii hyvin ja turvallisesti, mutta samalla yhä useammassa päiväkodissa tilanne on hyvin vaikea. Vajaalla ja usein vaihtuvalla henkilöstöllä toimiminen ei voi olla näkymättä palveluiden laadussa. Helsingin on kirittävä toimia, joilla tilanne ratkaistaan.

Paljon on tehty alan  pito- ja vetovoiman lisäämiseksi sekä osaavan henkilöstön saamiseksi, mutta enemmän on vielä tehtävää. Myös eduskunnan on tehtävä osuutensa. Iloitsen siitä, että saimme valtiovarainvaliokunnassa läpi lausuman, joka edellyttää, että uusista varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikoista merkittävä määrä on suunnattava Helsingin yliopistoon.

Oli välttämätöntä, että varasimme tämän vuoden Helsingin kaupungin budjettiin henkilöstön palkankorotuksiin yhteensä 7 miljoonaa euroa. Palkkaohjelman tavoite on lisätä kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana. Nostimme kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla määrärahoja 600 eurolla lasta tai nuorta kohti. Haluamme tukea oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. 

Helsinkiä piinaava pula osaavasta henkilöstöstä tuntuu karulla tavalla lapsiperheiden arjessa, varhaiskasvatuksessa ja pienten koululaisten iltapäiväkerhoissa. Moni päiväkoti toimii hyvin ja turvallisesti, mutta samalla yhä useammassa päiväkodissa tilanne on hyvin vaikea. Vajaalla ja usein vaihtuvalla henkilöstöllä toimiminen ei voi olla näkymättä palveluiden laadussa. Tilanteen vakavuutta kuvaa se, että Helsinki oli pakotettu sulkemaan leikkipuistoja, jotta henkilöstöä riittäisi päiväkoteihin turvaamaan lakisääteiset varhaiskasvatuspalvelut. Leikkipuistot ja iltapäiväkerhot ovat olennainen osa perheiden turvaverkkoa. Monella perheellä ei ole tukena isovanhempia eikä muita läheisiä arjen sujumisessa. Leikkipuistojen sulku oli viimesijainen toimi, kun toimenpiteet henkilöstöpulaan eivät ole tepsineet.

Uutena ja viisaana toimena on päätetty rakentaa leikkipuistojen ja iltapäiväkerhojen toimintaa entistä tiiviimmin järjestöjen, yritysten ja seurakuntien kanssa. Lasten kasvattamiseen tarvitaan koko kaupunki. Viimeisimmät tiedot ovat lohdullisempia. 1.–2.-luokkalaisten iltapäiväkerhot saataneen turvattua kevään ajaksi. Emme saa tinkiä tavoitteesta turvata pikkukoululaisille iltapäiväkerhopaikka, joka on useissa perheissä täysin välttämätön palvelu turvallisen arjen järjestämiseksi.

Vakava pula henkilöstöstä heikentää kaupunkimme henkilöstön työolosuhteita sekä -hyvinvointia. Koko kaupunkia piinaavan henkilöstöpulan, varhaiskasvatuksen ja iltapäiväkerhojen ongelmien ratkaisu on Helsingin kiireellisempiä ja tärkeimpiä tehtäviä. Toimia tarvitaan vielä useita jo tehtyjen toimien lisäksi.

Oli välttämätöntä, että varasimme tämän vuoden Helsingin kaupungin budjettiin henkilöstön palkankorotuksiin yhteensä 7 miljoonaa euroa. Palkkaohjelman tavoite on lisätä kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana. Nostimme kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla määrärahoja 600 eurolla lasta tai nuorta kohti. Haluamme tukea oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. 

Varhaisiin vuosiin panostamalla edistämme vaikuttavasti lasten kasvua ja kehitystä, ennaltaehkäisemme syrjäytymistä sekä turvaamme lapsille yhdenvertaisemmat mahdollisuudet pärjätä koulutiellä ja elämässä. 

Olen yhtä lailla eduskunnassa tehnyt työtä sen eteen, että Helsingin korkeakouluihin ja oppilaitoksiin lisättäisiin aloituspaikkoja helpottamaan pääsyä koulutukseen ja pulaa koulutetusta henkilöstöstä. Nykyinen tiedeministeri Honkonen on ollut asiassa vastahankaan. Ison vaikuttamistyön jälkeen maan hallitus täydensi tämän vuoden valtion budjettia ja lisäsi määrärahoja varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkojen lisäämiseen. Huoli on ollut, ettei ministeri myönnä lisäpaikkoja Helsinkiin. Onnistuimme saamaan eduskunnan hyväksymään lausuman, jossa edellytämme, että lisäaloituspaikat osoitetaan erityisesti Helsinkiin.  Linjasimme eduskunnassa myös, että monimuotokoulutuksen rahoituksesta on huolehdittava. Lisäksi on luotava joustavia koulutuspolkuja eri tehtäviin pätevöimiseksi.

Laadukas varhaiskasvatus on moniammatillista. Sen turvaamiseksi tarvitsemme Helsinkiin varhaiskasvatuksen opettajien lisäksi lisää lastenhoitajia ja sosionomeja sekä heidän työnkuvansa houkuttelevuudesta huolehtimista. Osana alan houkuttelevuutta työoloja on parannettava niin, että ammattilaiset saavat mahdollisuuden tehdä työnsä hyvin.

Helsingin on oltava monien mahdollisuuksien kotikaupunki sekä turvallinen paikka kasvaa, asua ja elää kaiken ikäisille. Helsinkiläisten perheiden luottamus palveluihin on ollut kovilla. Kevään tärkeimpiä toimia on palauttaa luottamus siihen, että päiväkodit ovat laadukkaita ja iltapäiväkerhopaikan saa, kun sitä tarvitsee. Työtä riittää myös terveyspalveluiden ja vanhusten palveluiden turvaamisessa. Teen työtä sen eteen, että yhteistyössä kaupungin henkilöstön ja muiden toimijoiden kanssa saamme kaupunkimme palvelut pelastettua.

Palaute Helsingin kaupungin ja Suomen asioista on aina tärkeää ja tervetullutta. Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia kerran kuukaudessa. Saat eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja 

Helsingin kaupunginvaltuuston ja hallituksen jäsen. Kolmen nuoren äiti.

Eduskuntatyössä painottuu Ukrainan tilanne ja tahto auttaa. Samoin inflaatio nousevine hintoineen vaatii toimia. Hyvinvointialueiden rahoituspulmat ja hoitovelka edellyttävät ratkaisuja samoin yliopistosairaaloiden sekä terveydenhuollon tutkimusrahoitus. Helpotus oli se, että Tehy sai sovittua palkkaratkaisusta. Työn on jatkuttava hoitoalan pito- ja vetovoiman vahvistamiseksi. Olemme hoitajataustaisten kansanedustajien voimin vauhdittaneet asiaa valmistelevan ministeriön työtä.

Jos ei ole hoitajia, ei ole palveluja. Koulutuksen ja tutkimuksen taso, osaamisen ylläpito, kannustavat urapolut, työn tekemisen edellytykset, johtaminen ja palkkaus on oltava kunnossa. Se edellyttää riittävää rahoitusta ja omalla alueellani Helsingin ja HUSin palveluja murentavan uuden rahoitusmallin korjausta.

Askel eteenpäin on se, että jatkossa valtio maksaa korvauksen harjoittelupaikan sote-alan ammattikorkeakouluopiskelijoille tarjoaville tahoille eikä se enää rasita ammattikorkeakouluja.  

Tavoitteena on varmistaa, että opiskelijoille on riittävästi harjoittelupaikkoja ja että ohjaus on laadukasta ja vastaa asetettuja tavoitteita. Tavoitteenani on valtakunnallisesti yhtenäiset erikoistumiskoulutusohjelmat, joiden rahoituksesta valtio vastaisi. Olemme tehneet asiasta Sairaanhoitajaliiton kanssa esityksen. Seuraavaksi on yhdessä Röntgenhoitajaliiton kanssa hyvä arvioida, millaisille ohjelmille röntgenhoitajilla on tarve. Mahdollisuudet jatkokouluttautumiseen ja urakehitykseen ovat olennaisia vetovoimatekijöitä. Röntgenhoitajien koulutusta on arvioitava säännöllisesti. Niin koulutettujen määrää kuin koulutuksen laatua. Olen ollut jäsenenä Metropolian radiografian ja sädehoidon neuvottelukunnassa, jonka tavoitteena on kehittää opetussuunnitelmia, opetusta ja tietenkin edistää tutkinnon työelämälähtöisyyttä. Entisenä opetusministerinä koulutus on minulle sydämen asia.

Kevään työvoitto oli Helsingin yliopiston hakemuksen hyväksyminen terveystieteiden maisterin tutkinnonanto-oikeudesta. Helsingissä, Uudellamaalla ja koko maassamme on oltava riittävästi ammattitaitoisia hoitotyön asiantuntijoita ja johtajia. Maisteritason tutkintokoulutukseen voivat nyt hakeutua kaikki soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet. Sote-uudistuksen tavoitteet saavutetaan vain laadukkaalla johtamisella ja asiantuntijuudella.

Mittava puute on ollut myös se, ettei Suomen yliopistoissa ole, toisin kuin muissa Pohjoismaissa, radiografiatieteen ja kliinisen laboratoriotieteen koulutusohjelmia. Tämä on vahingollista terveydenhuollon diagnostiikkapalveluiden ja alojen kehittymiselle. Työ asian korjaamiseksi yhteistyössä Röntgenhoitaja- ja Bioanalyytikkoliiton kanssa on nyt tuottanut tulosta. Diagnostisten terveystieteiden suuntautumisvaihtoehto alkaa osana terveystieteiden maisteriohjelmaa syksyllä 2024. Iloitsen, kun pitkäaikainen yhteinen tavoitteemme toteutuu.

Olen saanut viestejä eri puolelta Suomea röntgenhoitajilta ja asioita on yhdessä selvitelty. Yhteydenotot ovat tärkeitä kansanedustajan työssä. Kiitos paljon kaikille. Terveiset ovat aina tervetulleita.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Röntgenhoitaja, terveydenhuollonmaisteri

Kolmen nuoren äiti 

Kansanedustaja, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ja syyttäjätaustainen kansanedustaja, kokoomusnaisten puheenjohtaja Pihla Keto-Huovinen ovat tyrmistyneitä siitä, ettei Sanna Marinin (sd.) hallitus ole eduskunnan toimeksiannosta huolimatta tuonut eduskuntaan esitystä, jolla selkeytettäisiin tyttöjen silpomista koskevaa kriminalisointia.

”Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on järkyttävä väkivallan muoto, joka on kitkettävä Suomesta. Silpomisuhan alla elää Suomessa arvioiden mukaan jopa 3000 tyttöä. Eduskunta edellytti syksyllä 2020 yksimielisesti, että hallitus ryhtyy mahdollisimman ripeästi toimenpiteisiin ja tuo eduskuntaan tyttöjen silpomista koskevaa kriminalisointia selkeyttävän esityksen kuluvan vaalikauden aikana. Hallitus kuitenkin jahkaili asian kanssa yli kaksi vuotta. Lopulta viime kuussa oikeusministeri Henriksson totesi, ettei esitystä olla antamassa eduskunnalle tällä vaalikaudella. Tämä on tyrmistyttävä laiminlyönti”, Sarkomaa toteaa.

Eduskunta edellytti 6.11.2020 tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämistä ehdottaneen kansalaisaloitteen (KAA 1/2019 vp) pohjalta, että ”valtioneuvosto ryhtyy mahdollisimman ripeästi toimenpiteisiin tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen säätämiseksi rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin ja antaa tarvittavat lakiehdotukset eduskunnan käsiteltäviksi kuluvan vaalikauden aikana”.

Oikeusministeri Henriksson totesi eduskunnan täysistunnossa 16.12.2022 tyttöjen silpomista koskevan kriminalisoinnin selkeyttävän esityksen tilanteesta, että ”näyttää valitettavasti siltä, että me ei tällä hallituskaudella ehditä saamaan sitä lakiesitystä tänne eduskuntaan”.

”Kokoomus on peräänkuuluttanut, että tyttöjen ja naisten suojelemisessa väkivallalta on otettava käyttöön kaikki keinot – ennaltaehkäisevien toimien lisäksi myös tämä eduskunnan edellyttämä muutos rikoslakiin. On käsittämätöntä, että hallitus tällä tavalla pettää silpomisuhan alla elävät tytöt eduskunnan tahdon vastaisesti. Mitä kertoo hallituksen prioriteeteista se, että tälle esitykselle ei annettu etusijaa, vaikka aikaa oli yli kaksi vuotta?” Keto-Huovinen kysyy.

Kokoomusedustajat vetoavat oikeusministeri Henrikssoniin sen puolesta, että esitys voitaisiin vielä tuoda eduskuntaan.

”Yhdenkään tytön ei pidä joutua elämään Suomessa silpomisuhan alla. Kaikki kivet on käännettävä, jotta hallitus toisi viipymättä tyttöjen silpomisen kriminalisointia selkeyttävän esityksen eduskuntaan siten, että se voidaan saada maaliin vielä kuluvan vaalikauden aikana. Mikäli asia on hallitukselle aidosti tärkeä, tähän löydetään kyllä keinot”, kokoomusedustajat päättävät.

Lisätietoja:

Pihla Keto-Huovinen, 09 432 3083

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Arvoisa puhemies,

Ihmisten huoli vanhuuden päivien hoivasta ja yksin jäämisestä on hallituksen vihdoin kuultava.

Nuorena hoitajana tein yövuoroja vanhusten hoivaosastolla. Yöt olivat usein repivää riittämättömyyden tunnetta, tarve oli olla kipujen kanssa kamppailevan, läheisiään ikävöivän ihmisen rinnalla, mutta hoivaa tarvitsevia oli paljon ja osaston muut työt painoivat päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut inhimillisen vanhusten hoidon puolustaja. Hyvään hoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmiselle silloin, kun hän sitä tarvitsee.

Jos ei ole hoitajia, ei ole palveluja. Sitä ei ole hallitus vieläkään ymmärtänyt. Kaikki kilpistyy henkilöstöpulaan, jonka ratkaisemiseksi tehdyt toimet ovat aivan liian vähäisiä. Hoitoalan pito- ja vetovoiman vahvistamisen laiminlyönti on hallitukselta valtava virhe. Seuraukset ovat rujolla tavalla nähtävillä. Vanhustenhuollon ennestään vaikea tilanne ja hoitajapula ovat pääministeri Marinin hallituksen aikana vakavalla tavalla kriisiytyneet. Vaikka toisin luvattiin.

Yhä useampi, yhä heikommassa kunnossa oleva, usein yksinasuva moni- ja muistisairas ihminen jää ilman välttämätöntä huolenpitoa. Tilanne on epäinhimillinen. Kun henkilöstöpula on kaikkialla, ei hoitajia riitä hoitajamitoituksen täyttämiseen. Hoitopaikkoja joudutaan sulkemaan, kotihoidossa työskennellään yhä useammin vajaalla henkilöstöllä. Myös jonot kotihoitoon ovat pidentyneet. Hoitajat ovat yhä kuormittuneempia. Omaishoitajien tilanne on huolestuttava.

Vanhuspalvelukriisi heijastuu myös terveydenhuoltoon päivystysten ruuhkaantumisena. Kun apua tarvitsevilla vanhuksilla ei ole paikkaa, minne mennä, on syntynyt päivystysruuhkia. Sairaanhoitopiireistä kerrotaan jatkuvasti potilasturvallisuuden vaarantumisista. Koko sosiaali- ja terveydenhuolto on vakavan kriisin partaalla.

Hallitus on vastuuttomalla politiikallaan vauhdittamassa palveluiden kriisiytymistä. Huolen ovat esittäneet monet asiantuntijat. Hallitus ratkaisi hoitajapulan vain paperilla kirjaamalla sitovan mitoituksen lakiin. Moni kysyy perustellusti, onko hallitus aidosti sitoutunut ympärivuorokautisen hoivan 0,7 mitoitukseen, kun olennaiset toimet sen toteuttamiseksi jätettiin tekemättä. Puhumattakaan toimista muiden vanhuspalveluiden tilan parantamiseksi. Valtiovarainministeri Saarikkokin moitti rankasti hallituksen toimintaa julkistaessaan viimeisen budjettiesityksensä ja kysyi, miksei hoitajapulan ratkaisuun ollut vieläkään yhtään esitystä.

Rujo arvovalinta oli myös se, että runsaan rahanjaon keskellä hallitus jätti hoitajamitoituksen ilman riittävää rahoitusta. Nyt puuttuvia euroja esitetään leikattavaksi terveydenhuollosta. Holtiton velkaantuminen vaarantaa tulevaisuudenkin palvelut. Hallituksen vastuuton politiikka on tullut tiensä päähän.

Arvoisa puhemies,

Hoitajapula ja hallituksen politiikan tuomat vauriot eivät voi olla yllätys. Asiantuntijoiden varoitus henkilöstön heikon saatavuuden riskeistä oli kirjoitettu hallituksen vanhuspalvelulain muutosesityksen perusteluihin kissan korkuisilla kirjaimilla. Toimien laiminlyönti on kylmää politiikkaa. Hallitus ei välikysymysvastauksessaankaan osoittanut ymmärtävänsä tilanteen vakavuutta.

Hallitus on tänään opposition välikysymyksen taivuttamana herännyt pohtimaan, miten hoitajamitoituksen kiristäminen voidaan oikeasti toteuttaa. Hallituksen päätös siirtää hoitajamitoituksen voimaantuloa ei ratkaise ongelman juurisyytä, vakavaa henkilöstöpulaa. Asiantuntijoiden mukaan se jarruttaa hoitopaikkojen sulkemiskierrettä, mutta se ei tuo lisää hoitajia eikä korjaa syntynyttä vanhuspalvelukriisiä. Ilman vahvoja, konkreettisia toimia voimaantulon siirtäminen on vain vastuun pakoilua ja osoitusta hallituksen toimintakyvyttömyydestä. Hallituksen on kyettävä omalla vahtivuorollaan esittämään keinot turvata henkilöstön saatavuus ja korjata jo nyt tapahtunut palveluiden heikkeneminen. Voimaantulon siirto ostaa aikaa toimille vain vähän ja jos toimettomuus jatkuu, on pian taas edessä tilanne, jossa lisää hoivapaikkoja suljetaan ja yhä useampi vanhus jää yksin ilman palvelua.

Kokoomus varoittaa taas kerran hallitusta. On valtava virhe, että sote-palvelujen järjestämisvastuu on siirtymässä hyvinvointialueille kriisiytymisen syöksykierteessä. Hallituksen on katsottava totuutta silmiin. On viimeinen hetki estää se, ettei vanhustenhuolto ja koko sosiaali- ja terveydenhuolto ajaudu päin seinää.

Kyse ei ole siitä, kuka on oikeassa tai väärässä. Kyse on hallituksen vastuusta, siitä, että hallituksen on toimittava. Olemme valmiita antamaan kaiken tuen kriisitilanteen korjaamiseksi. Kunhan hallitus tekee kelpo esityksiä. Kokoomus on vahvasti sitoutunut toimiin, joilla lisätään hoitotyön houkuttelevuutta, saadaan lisää hoitajia ja osaavia tekijöitä kaikkiin sote-palveluihin.

Vanhuspalvelut on laitettava kuntoon kokonaisuutena. Kaikille ikääntyneille on turvattava hyvä hoito ja hoiva, sekä inhimillinen kohtelu. Terveyspalveluihin pääsy on varmistettava.

Palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä ja sen myötä myös henkilöstön tarve. THL:n mukaan lähivuosina tarvitaan tuhansia lisähoitajia niin ympärivuorokautisessa kuin kotihoidossakin. Jo nyt meillä arvioidaan olevan noin 10 000–15 000 hoitajan vaje. Koulutuksen lisääminen ja työntekijöiden kansainvälinen rekrytointi ovat olennaisia toimia, mutta ne vaikuttavat hitaasti. Kriisi on tässä ja nyt. Tarvitsemme viipymättä ratkaisuja ihmisten hyvän hoidon ja hoivan turvaamiseksi. Nyt on otettava kaikki voimavarat käyttöön.

Kokoomus vauhdittaisi sote- henkilöstön työnjakoa, tukipalveluiden ja hoiva-avustajien käyttöä varmistaen sairaan -ja lääkehoidollinen osaaminen. Hallituksen huonon valmistelun takia vanhuspalvelulaista poistetut teknologian käyttöä edistävät pykälät on tuotava korjattuna eduskuntaan. Monipuolinen henkilöstörakenne ja teknologia on huomioitava myös hoitajamitoituksessa. Toimiva teknologia vapauttaa hoitajia raskaasta työstä ihmisten kohtaamiseen.
Peruisimme Kela-korvauksen romuttamisen, joka lisää entisestään julkisen sektorin jonoja, henkilöstön työtaakkaa ja jättää yhä useamman ihmisen ilman palvelua ja kuntoutusta.

Kuulisimme lääkäreiden hätähuudon. Peruisimme hallituksen päätökset romuttaa hoivakotien ja saattohoidon akuuttilääkevarastot, emmekä vaikeuttaisi kaikkein hauraimpien ihmisten hyvää hoitoa.

Ottaisimme vakavasti vanhusasianvaltuutetun huolen vanhusten kuntouttavien ja terveyttä edistävien palvelujen jäämisestä aluehallintouudistuksen jyrän alle. On ymmärrettävä, että kuntoutus keventää hoitotyön kuormaa.

Ihmisen kivut pitää hoitaa, erityisesti saattohoitoon on tehtävä säädökset, ettei kenenkään tarvitse kuolla yksin kivuissaan.

Suomessa on yli 200 000 muistisairasta. Joka vuosi sairastuu lähes 15 000 ihmistä. Jatkaisimme hallituksen rumasti katkaisemaa Muisti-ohjelmaa, jotta sairastuneet ihmiset voisivat jatkaa mahdollisimman hyvää elämää. Varmistaisimme arvokasta työtä tekeville omaishoitajille aitoja mahdollisuuksia pitää vapaapäiviä palvelusetelin, kotiavustajapalvelun ja kiertävän perhehoitajan avulla.

Hoitotyön pito- ja vetovoimaa lisääviä toimia ei voi enää lykätä. Hoitotyön koulutuksen ja tutkimuksen korkea taso, osaamisen ylläpito ja kannustavat urapolut, työntekemisen edellytykset ja johtaminen on oltava kunnossa. Toivomme pikaista hoitotyön houkuttelevuutta lisäävää kestävää ratkaisua työmarkkinaneuvotteluihin.

Arvoisa puhemies,

Hallitus ei voi enää paeta vastuutaan vaan nyt on esitettävä itse ratkaisuja. Ryhdyttävä toimiin. Kokoomus on ratkaisuja esittänyt vastalauseissaan ja vaihtoehtobudjeteissaan, mutta ne ovat hallituspuolueet aina tylysti äänestäneet kumoon. Kyse ei ole siitä, etteikö ratkaisuja olisi vaan siitä, että hallitus, jolla on valta ja vastuu, viimekädessä pääministeri, osoittaa johtajuutta ratkaisujen toimeen panemiseksi. Hallitus on istunut kautensa lähes loppuun, on kohtuullista vaatia hallitukselta myös toimia.

Hyvä hallitus, te väistätte täällä monta kysymystä kääntämällä aina katseen oppositioon tai aikaisempien hallitusten toimiin. Muistakaa, että jätätte samalla vastuuttomasti vastaamatta ikääntyneiden ja heidän omaistensa hätään, jonoissa palvelua odottavien ihmisten ja kuormittuneen hoitohenkilöstön huoleen. He odottavat vastausta ja ratkaisuja.

Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa luvattiin palauttaa luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen. Tämän keskeisimmän vaalilupauksenne olette vahtivuorollanne jättäneet lunastamatta.
Yhteiskuntaa koettelee nyt moni kriisi, mutta me emme hyväksy, että vanhusten asiat jätetään hoitamatta. Vanhustenhuollossa tehdään paljon valtavan hyvää ja arvokasta työtä. Sinne jos minne tarvitaan kunnianpalautus.

Perhe- ja peruspalveluministeri Lindén ei vastauksessaan kyennyt vakuuttamaan, että hallitus korjaa vanhus- ja terveyspalvelujen kriisin ja varmistaa hoitajien riittävän määrän. Siksi esitän, että eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti enää eduskunnan luottamusta.

Sari Sarkomaa
Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
p. 050 511 3033

Suomalainen syövän hoito on maailman huipputasoa. Yhä useampi syöpään sairastunut paranee ja elää hyvää elämää sairaudesta huolimatta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Syöpäkeskus on arvioitu toistamiseen Euroopan huipputason syöpäsairaalaksi. Kiitos kuuluu sairaalan huippuosaavalle henkilöstölle.

Suomessa haasteena on edelleen useiden syöpien huono ennuste ja alueelliset erot hoidossa. Erityisesti psykososiaalisen tuen saaminen vaihtelee paljon riippuen asuinpaikasta, voimavaroista sekä sairastuneen hoidon tai toipumisen vaiheista. Jotta Suomessa tarjottaisiin kokonaisvaltaisesti maailman parasta hoitoa, on psykososiaalista tukea oltava tarjolla koko hoitoprosessin ajan sekä myös sen jälkeen tukena mahdollisimman normaaliin arkeen palaamisessa. Syövän taltuttamisen lisäksi on otettava huomioon koko ihminen kokonaisuutena, hänen elämän tilanteensa ja läheiset.

Psykososiaalisen tuen merkitys potilaan toipumisessa ja trauman käsittelyssä voi olla hänen loppuelämänsä kannalta jopa käänteentekevää. Vakava sairastuminen on aina syrjäytymisriski ja voi altistaa myöhemmille sosiaali- ja mielenterveysongelmille.

Psykososiaalisella tuella voidaan saada hyvin merkittäviä parannuksia aikaan potilaiden ja heidän läheistensä elämässä. Kun tukea tarjotaan systemaattisesti ja säännöllisesti, sairastuneet ja heidän läheisensä sekä perheet voivat huomattavasti paremmin hoitojen aikana ja toipuvat nopeammin. Samoin heidän taloudellisen tilanteensa säännöllinen arviointi ammattilaisen ohjaamana voi merkittävästi ennaltaehkäistä velkaantumista ja tulonmenetyksiä. Heidän voimavarojensa tukeminen ennakoivasti on paitsi inhimillistä ja ihmisarvoa kunnioittavaa myös taloudellisesti järkevää. 

Psykososiaalisen tuen saatavuuden eteen tärkeää työtä tehnyt Sylva ry julkaisi toukokuun lopulla raportin Kohti psykososiaalisen tuen standardeja. Raportti julkaistiin eduskunnan Pikkuparlamentissa 31.5.2022 Sylva-säätiön ja eduskunnan syöpäverkoston yhteisessä tilaisuudessa. Johtamani eri puolueiden kansanedustajista koostuvan eduskunnan syöpäverkoston tavoitteena on, että jokainen syöpään sairastunut saa parasta mahdollista hoitoa, ja parhaan mahdollisuuden toipua ja jatkaa mahdollisimman hyvää elämää sairaudesta huolimatta sekä siitä toivuttuaan.

Raportissa pyrittiin selvittämään mitä tutkimustietoa on olemassa syöpää sairastavien lasten, nuorten ja heidän perheidensä psykososiaalisen tuen vaikuttavuudesta hoitopolun eri vaiheissa sekä minkälaisia psykososiaaliseen tukeen liittyviä suosituksia ja standardeja muissa maissa on käytössä. Raportti toimii katsauksena olemassa olevaan tutkimukseen, jotta tulevaisuudessa voidaan tutkia tarkemmin psykososiaalisten tuki- ja hoitomuotojen vaikuttavuutta ja ottaa käyttöön tehokkaiksi todetut tuen ja hoidon muodot.

Suositusten mukaan psykososiaalista tukea tulisi olla saatavilla pitkäkestoisesti ja läheltä, alueellisista ja taloudellisista tekijöistä riippumatta. Julkistustilaisuuteen osallistui laaja joukko terveydenhuollon toimijoita, kansanedustajia sekä syöpäjärjestöjen väkeä.

Viedäksemme asiaa eteenpäin tapasimme Sylva ry:n puheenjohtaja Tuomas Kurttilan kanssa perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin sekä valtiosihteeri Eila Mäkipään, joille esittelimme tuoreen raportin. Ilokseni saimme lupauksen siitä, että ministeriö valmistelee toimia, joilla saadaan valtakunnalliset standardit syöpään sairastuneiden psykososiaaliseen tukeen.

Syöpä seuraa vielä monin osin tuntemattomia polkuja ja sen voittamiseksi tarvitaan tutkimusta. Tutkimusta tarvitaan, jotta voimme pitää Suomen syövän hoidon kärkimaana ja jotta jokainen sairastunut saa maailman parasta hoitoa ja pääsee mahdollisimman pian takaisin mahdollisimman normaaliin arkeen terveenä.

HUS:in syöpätutkimuksen korkea taso perustuu yhteistyöhön Helsingin yliopiston kanssa. Sekä kliininen että perustutkimus ovat kansainvälisestikin arvioiden huipputasoisia. Syöpäverkoston tärkeä tavoite on korjata aluehallintouudistuksen kesken jäänyt rahoitusmalli ja lainsäädäntömme. Yliopistosairaaloiden rooli on tunnistettava ja rahoitus turvattava. Kansainvälisestikin arvioituna hyvin toimivaa erikoissairaanhoitoa ja sen keskeistä osaa, yliopistosairaaloiden toimintaa, ei saa vaarantaa. Tämän päivän tutkimus turvaa potilaiden mahdollisuuden saada parasta mahdollista hoitoa.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja
Syöpäklinikan tukijat ry:n hallituksen jäsen
Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja