Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja,
kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että budjettiriihessä hallitus tekee
pääministeri Marinin (sd) johdolla lupauksensa mukaisesti korjausliikkeen
ikäihmisten palvelujen turvaamiseksi.
”Vasemmistovihreä hallitus on
poikkeuksellisen räikeällä tavalla rikkomassa lupauksensa
korjata vanhuspalvelujen epäkohtia. On hälyttävää, että hallitus on päin
vastoin omilla toimillaan heikentänyt vanhustenhuollon ennestään vaikeaa
tilannetta.” Sarkomaa sanoo.
”Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy ja kotihoidon saatavuus ovat
vaikeutumassa vasemmistovihreän hallituksen säätämän hoitajamitoituslain
valuvikojen takia. Yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua. Kotihoidossa olevat
vanhukset ovat yhä iäkkäämpiä ja usein muistisairaita. Monet arvokasta työtä
tekevät hoitajat ja omaishoitajat ovat ylikuormitettuja.”, Sarkomaa jatkaa.
”Järkyttävää on se, että Ministeri Kiurun johdolla valmisteltu
tilannetta korjaamaan odotettu vanhuspalvelulain kokonaisuudistus on saanut
juuri päättyneellä lausuntokierroksella täystyrmäyksen. Asiantuntijoiden
mukaan esityksestä puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin
ongelmiin. Akuuttiin hoitajapulaan ei esityksessä löydy mitään
vastauksia.”, Sarkomaa huomauttaa.
”Tilanne on valtava järkytys ikäihmisten palveluihin korjausta
luottavaisesti odottaneelle suomalaisille, apua tarvitseville ikäihmisille sekä
suurta työtaakkaa kantavalle henkilöstölle. Tilanteen vakavuutta kuvaa
se, eduskunnan oikeusasiamies on vaatinut ministeri Kiurun keskeneräisen
esityksen perusteellista korjaamista ennen eduskuntakäsittelyä.
Oikeusasiamiehen hätähuudon vanhusten puolesta pitäisi viimeistään herättää
hallitus ruususen unesta.”, Sarkomaa vaatii.
Sarkomaa pitää vakavana virheenä myös sitä, hoitajamitoitukseen ei
hallitukselta herunut riittävästi euroja, ei vaikka hallitus jakoi muualle
rahaa runsaalla kädellä.
”Puuttuvia euroja nyhdetään
leikkaamalla esimerkiksi sote-palveluiden rahoituksesta ja kelakorvauksesta. On
selvää, että vastuu rahoituksen löytymisestä lykätään seuraavalle
hallitukselle. Lisäksi hallitus on leikannut kotitalousvähennystä. Tämä
osui kipeästi senioreihin ja vaikeutti entisestään mahdollisuuksia hankkia
välttämätöntä apua.”, Sarkomaa sanoo.
”On täysin auki, miten hallitus vanhuspalvelulupauksensa lunastaa.
Eduskunta ja Suomi odottavat hallitukselta rehellisiä vastauksia ja ripeitä
toimia jo tulevassa budjettiriihessä.” Sarkomaa huomauttaa.
”Kokoomus haluaa huolehtia siitä,
että hoitajia on riittävästi niin ympärivuorokautisessa hoivassa kuin
kotihoidossa ja omaishoitajien tukena. Seniorit ovat hyvin erilaisessa
elämäntilanteissa ja siksi palveluihin tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja.
Kokoomus on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan asiaan kestäviä ratkaisuja.”,
Sarkomaa päättää.
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt
Sari Sarkomaa, Tel. +358 50 511 3033, sari.sarkomaa (at)
eduskunta.fi
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mia Laiho vaativat tartuntatautilain 58d §:n kumoamista. Siihen sisältyvä ongelmallinen kahden metrin vähimmäisetäisyyskriteeri on kohtuuttomasti aiheuttanut vahinkoa kulttuuri- ja tapahtuma-alalle eikä ole enää perusteltu nykyisen epidemiantilanteen ja parantuneen rokotuskattavuuden huomioiden.
”Olemme pettyneitä,
ettei hallituksen keskeisten ministereiden vaateista huolimatta päivän
valtioneuvoston istunto sisältänyt esitettyä pykälämuutosta. Kokoomuksen
eduskuntaryhmä jättää tänään lakialoitteen tartuntatautilain 58d §:n
kumoamisesta varmistaaksemme, että lakiesitys etenee ilman viiveitä.
Tapahtumien terveysturvallisuus on tärkeä varmistaa kuitenkin myös lakipykälän
kumoamisen jälkeen”, sanovat edustajat.
”Epäselväksi jää milloin hallitus tuo lupaamansa
lakiesityksen. Hallitus on lupaillut turvavälien poistumista jo elokuun
puolivälistä asti, mutta vasta nyt lakimuutosta alettiin valmistella. On
kohtuutonta, ettei hallitus ota huomioon muuttunutta tautitilannetta ja päästä
kulttuuri- ja tapahtuma-alaa rajoituksista”, jatkaa edustajat.
Eduskunnassa päätettiin toukokuussa
tartuntatautilakien väliaikaisten koronaan liittyvien rajoitusmahdollisuuksien
jatkamisesta vuoden loppuun saakka. Kokoomus jätti tuolloin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön vastalauseen
ja useita lausumaehdotuksia liittyen muun muassa turvaetäisyyksiin,
koronatodistukseen ja voimassaolon pituuteen. Hallituspuolueet kuitenkin
enemmistöllään tyrmäsivät nämä esitykset.
Kulttuuri- ja tapahtuma-alaan koronarajoitukset ovat iskeneet muita aloja voimakkaammin. Alan yhteinenjulkilausuma nostaa esille, ettei esityksiä rajoitusten asteittaisesta purkamisesta ja turvallisesta ja vastuullisesta tapahtuman järjestämisestä ole kuultu, ja että kulttuurin ja tapahtumien parissa työskentelevät on ajettu ahtaalle työn tekemisen edellytykset estämällä.
”Kulttuuri- ja
tapahtuma-ala tarvitsee varmuuden, että esitetty muutos tehdään
tartuntatautilakiin. On tärkeää mahdollistaa tapahtumien järjestäminen,
yritysten ja freelancereiden toimeentulo sekä ihmisille taiteen ja kulttuurin
saavutettavuus. Kulttuuri- ja tapahtuma-ala on myös odottanut koko kesän ajan
koronapassia, joka on ollut muualla Euroopassa jo laajasti käytössä. Sen
käyttöönotolla on Suomessa jo kiire, jos siitä halutaan apua rajoitusten
purkamiseen”, sanoo Sarkomaa.
Kansanedustajista
on myös kohtuutonta elinkeinotoiminnalle, yrittäjille sekä työntekijöille,
ettei mitään suunnitelmia voida tehdä, kun hallituksen päivitetty
exit-strategia puuttuu ja tieto rajoituksista tulee vasta viime tipassa.
”Hallituksen toimintasuunnitelma on
vanhentunut, ja se olisi pitänyt jo päivittää. Hallituksen tuleekin viipymättä
päivittää hybridistrategiansa, päättää suunnitelmasta yhteiskunnan avaamisesta
sekä linjauksista ja painopisteistä koronatoimenpiteissä”, sanoo Laiho.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033
Mia Laiho, puh. 050 433 6461
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa on tehnyt lakialoitteen kotitalousvähennyksen laajentamisesta siten, että asunto-osakeyhtiön asukkaana oleva osakas voi saada vähennyksen yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista. Omakotitaloasukkailla on jo oikeus tehdä vähennys vastaavista korjauksista.
Merkittävä määrää suomalaisista asuu asunto-osakeyhtiössä.
Sarkomaan mukaan ei ole yhdenvertaista kohtelua, että heillä ei ole
mahdollisuutta saada kotitalousvähennyksestä helpotusta taloyhtiön teettämien
remonttien palkkakustannuksiin. Tätä ei voi pitää tarkoituksenmukaisena
kohteluna kannustettaessa asuntokannan kunnossapitoon, peruskorjaamiseen ja
energiatehokkuuteen sekä muihin ilmastomuutoksen vastaisiin toimiin.
Esimerkiksi Ilmasto- ja energiapolitiikka vaikuttavat merkittävästi
asumiskustannusten kehitykseen.
”Monille palkansaajille ja eläkeläisille remontit ovat
taloudellisesti mittavia taakkoja. Tilanne on erityisen haastava
pääkaupunkiseudulla, jossa on kalleimmat asumisen ja elämisen kustannukset.
Kasvavat korjausvastuut tekevät tilanteen monille lähes sietämättömäksi”,
Sarkomaa sanoo.
Esimerkiksi kylpyhuoneen kunnostaminen on iso menoerä.
Yleinen tapa on, että taloyhtiössä kylpyhuoneet korjataan keskitetysti
yhtiövetoisesti. Tällaisissa yhtiön vastuulle kuuluvissa remonteissa
asukas ei voi hyödyntää kotitalousvähennystä, sillä vähennys myönnetään vain
henkilölle, ei yhtiölle.
”Olen ajanut vähennyksen laajentamista jo pitkään ja kirjallisiin kysymyksiini on ministeriöstä aina vastattu, että kotitalousvähennys myönnetään vain luonnolliselle henkilölle. Tämä ei ole kestävä perustelu. Taloyhtiö on tosiasiassa vain yksi väliporras asukkaan ja remonttiyrityksen välissä. Taloyhtiö voisi antaa vuosittain osakkaalle verovuonna teetetyn remonttityön kustannuksista laskelman, josta näkyisivät verottajan tarvitsemat tiedot remontin työkustannuksista, remonttiyrityksen tiedot sekä osakkaan vastikeperusteinen osuus kustannuksista. Osakas ilmoittaisi tietojen perusteella vähennyksen verohallintoon”, Sarkomaa sanoo.
”Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto-osakeyhtiöiden
toteuttamiin remontteihin vauhdittaisi korjausrakentamista, hidastaisi
korjausvelan kasvua, kitkisi harmaata taloutta, toisi lisätyötä ja verotuloja
sekä piristäisi kansantaloutta”, päättää Sarkomaa.
Hallitus linjasi viime keväänä
korvaavansa koronasta aiheutuneet kustannukset kunnille täysimääräisesti. Valtioneuvosto
on kuitenkin lähettänyt lausuntokierrokselle asetusluonnoksen
koronaviruspandemian kustannusten kompensaatiosta ja suurten kaupunkien
laskelmien mukaan asetusluonnos korvaisi kunnille vain 45–65 prosenttia
todellisista kustannuksista.
- Kunnat eivät ole
varautuneet tähän. Uhkana on, että asetuksen toteutuessa valtioneuvoston
ehdotuksen mukaisesti, kunnat joutuvat tinkimään peruspalveluista. Erityisesti
isot kaupungit ovat suurimpien häviäjien joukossa. Helsingissä jäisi korvauksia
saamatta näillä lukemilla 70 miljoonaa euroa, Espoolta noin 30 miljoonaa euroa
ja Vantaalta 20–30 miljoonaa euroa, sanovat Helsingin ja Uudenmaan
kansanedustajien neuvottelukunnan (KENK) puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok), ja
varapuheenjohtajat Eveliina Heinäluoma (sdp), Riikka Slunga-Poutsalo (ps) ja
Tiina Elo (vihr).
Tautitilanne on koko
pandemian ajan ollut huonoin väkirikkaalla pääkaupunkiseudulla. Tämä on
johtanut palvelu- ja hoitovelan merkittävään kasvuun terveyspalveluissa.
Lisäksi rajoitustoimet ovat vaikuttaneet kaupungin, yritysten ja yhteisöjen
toimintaan laajasti.
Tällä hetkellä
asetusluonnos ei huomioi koronan aiheuttamia lisäkustannuksia. Tämä on
merkittävä puute, joka asetukseen tulisi korjata. Kuntien ja kuntayhtymien
todelliset kustannukset tulee tunnistaa.
- On ensiarvoisen
tärkeää, että kaikki koronakustannukset korvataan kunnille. Siksi edellytämme,
että valtioneuvosto korjaa lausuntokierroksen jälkeen asetusluonnosta ja maksaa
korvaukset kaupungeille ja kunnille täysimääräisesti päättää neuvottelukunnan
puheenjohtajisto.
Helsingin ja
Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto:
Eduskuntaan on perustettu Saaristomeren tilan parantamiseen
keskittyvä puoluerajat ylittävä työryhmä. Ryhmässä on perustajajäseninä
kansanedustajia kaikista yhdeksästä eduskuntapuolueesta.
Ryhmän tarkoituksena on edistää järkeviä toimenpiteitä,
joilla Saaristomeren valuma-alueen ravinnetilannetta muutetaan siten, että alue
poistuu HELCOMin hotspot-listalta vuoteen 2027 mennessä. Sanna Marinin hallitus
on asettanut samansisältöisen tavoitteen puoliväliriihessään vuonna 2021 ja
perustanut Saaristomeri-ohjelman tavoitteen toteuttamiseksi.
Ryhmä aloitti toimintansa tapaamalla tänään ympäristö- ja
ilmastoministeri Krista Mikkosen sekä ympäristöministeriön
Saaristomeri-ohjelman asiantuntijoita. Ryhmä valitsi puheenjohtajakseen
kansanedustaja Kai Mykkäsen (kok) ja varapuheenjohtajaksi kansanedustaja
Eeva-Johanna Elorannan (sd).
”Meidän tehtävämme on pitää yllä painetta, ettei
Saaristomeren saaminen pois ongelmien hotspot-listalta vuoteen 2027 mennessä
jää julistukseksi, vaan sen eteen tehdään koordinoidusti töitä ja asetetaan
mitattavat välitavoitteet. Emme tarvitse syyllisiä ja vastakkainasettelua vaan
ratkaisuja. Kun ravinteet saadaan kiertämään mereen valumisen sijaan, myös
ravinnontuotannon asemaa ja kotimaisuusastetta voidaan parantaa entisestään”,
Saaristomeri-ryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoo.
”Monista toimenpiteistä huolimatta valuu Saaristomereen
edelleen enemmän ravinteita kuin meri pystyy niitä poistamaan. Näin ollen
rehevöityminen voimistuu ja pysyy yllä. Pahimmillaan tämä johtaa meren
pohjan ja sen eliöstön kuolemaan. Tämän vuoksi tarvitsemme lisää toimia ja
yhteistä poliittista tahtoa Saaristomeren tilanteen parantamiseksi. Tätä tänään
perustettu ryhmämme tulee yhdessä edistämään”, ryhmän varapuheenjohtaja
Eeva-Johanna Eloranta toteaa.
Saaristomeri-ryhmä tapaa lähiaikoina myös maa- ja
metsätalousministeri Jari Lepän tiimeineen. Tarkoitus on lisäksi koota yhteen
Saaristomeren eteen työtä tekeviä järjestöjä ja asiantuntijoita sekä varmistaa
heidän viestiensä heijastuminen eduskunnan päätöksissä.
Ryhmän perustajajäseninä ovat Kai Mykkänen, Eeva-Johanna
Eloranta, Joakim Strand, Sandra Bergqvist, Aki Lindén, Eva Biaudet, Johan
Kvarnström, Vilhelm Junnila, Sari Sarkomaa, Saara-Sofia Sirén, Sari Multala,
Ilkka Kanerva, Tiina Elo, Eeva Kalli, Mai Kivelä, Antero Laukkanen, Satu Hassi,
Anders Adlercreutz, Harry Harkimo ja Juha Sipilä.
Useat hallituspuolueiden edustajat ovat julkisuudessa heränneet pääministeri Sanna Marinin (sdp) hallituksen kaupunkivastaiseen politiikkaan. Moni vasemmistovihreä poliitikko on vaatinut puoluettaan hallituksessa pitämään lupauksen korvata kunnille ja kuntayhtymille koronan kulut täysimääräisenä. Virinnyt kapinahenki on tervetullutta!
Hallituksen kaupunkivastainen esitys on täysin välttämätöntä korjata. Korjausliike on kokonaisuudessaan tarpeen historiallisen kaupunkivastaisen hallituksen politiikassa. Koronakorvausesitys tarkoittaisi varsinkin suurille kaupungeille kymmenien miljoonien menetyksiä ja peruspalvelujen vaarantumista. Helsingin kassa ryöstettiin jo sote- uudistuksessa. Samalla velka vuori kasvaa. On pakko kysyä, minne ne rahat menevät?
Hallituksen kaupunkivastaisuus tekee rumaa jälkeä. Helsingiltä korvauksia jäisi tämän hetken arvion mukaan saamatta vähintään noin 70 miljoonaa euroa. On välttämätöntä, että hallitus muuttaa esitystään niin, että koronatuki kohdennetaan oikeudenmukaisesti aiheutuneiden tulomenetysten ja kustannusten suhteessa, eikä keskimääräisenä yleisenä tukena kaikille kunnille.
Koronan kustannukset ovat erityisen korkeita Helsingissä ja suurissa kaupungeissa, sillä niissä on todettu suurin osa koronatartunnoista. Erityisesti kipeästi tarvitaan lisävoimavaroja koronan jälkeensä jättämän hoitovelan purkuun, ihmisten hoitoon pääsemiseksi ja julkisen terveydenhuollon työtaakan keventämiseksi. Tilanne peruspalveluissa on hyvin vakava. Hallituksen torso esitys lisäisi myös vakavalla tavalla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin rahoitusvajetta.
Hallitus ei näytä piittaavan edes eduskunnan yksimielisestä linjauksesta, jossa edellytimme koronakorvausten kohdentamista sen mukaan, miten korona on kaupunkeja ja kuntia runnellut, eikä keskimääräisenä yleisenä tukena kaikille kunnille.
Toivottavasti hallitusryhmien vaateet muuttaa omaa esitystään johtavat myös toimiin. Vasemmistovihreän hallituksen tavaramerkiksi on piintynyt omien huonojen päätöksiin korjausten vaatiminen ilman aiettakaan toimia.
Lähetän tuoreimpia politiikan
kuulumisia eduskuntaterveisissä kerran kuukaudessa. Voit tilata
eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen
sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai
soittamalla 050 511 3033.
Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan, kotikaupunkini
Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita.
Pidetään yhteyttä.
Kokoomuksen
eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ja
sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho antavat
täyden tuen useiden hallituspuolueiden edustajien keskuudessa virinneeseen
vastarintaan pääministeri Marinin kaupunkivastaiseen politiikkaan. Useat
hallituspuolueiden edustajat ovat julkisuudessa vaatineet hallitusta pitämään
lupauksensa korvata kunnille ja kuntayhtymille koronan kulut täysimääräisenä.
Sarkomaa ja Laiho pitävät välttämättömänä korjata esitystä, joka tarkoittaisi
varsinkin suurille kaupungeille kymmenien miljoonien menetyksiä ja
peruspalvelujen vaarantumista.
”Hallituksen
kaupunkivastaisuus tekee rumaa jälkeä. Helsingiltä korvauksia jäisi tämän
hetken arvion mukaan saamatta noin 70 miljoonaa euroa. On välttämätöntä, että
hallitus muuttaa esitystään niin, että koronatuki kohdennetaan
oikeudenmukaisesti aiheutuneiden tulomenetysten ja kustannusten suhteessa, eikä
keskimääräisenä yleisenä tukena kaikille kunnille. Koronan kustannukset ovat
erityisen korkeita Helsingissä ja suurissa kaupungeissa, sillä niissä on
todettu suurin osa koronatartunnoista. Erityisesti kipeästi tarvitaan
lisävoimavaroja koronan jälkeensä jättämän hoitovelan purkuun, ihmisten hoitoon
pääsemiseksi ja julkisen terveydenhuollon työtaakan keventämiseksi. Tilanne
peruspalveluissa on hyvin vakava”, toteaa Sarkomaa.
”Kyse on
yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisystä ja hoidosta, jonka osalta
valtio on lakitasolla velvoittanut kuntia toimenpiteisiin. Pääministeri Marin
on aiemmin luvannut korvata kunnille täysmääräisesti koronan ehkäisystä,
testauksesta ja hoidosta aiheutuneet kulut. Kuntien on välttämätöntä saada nämä
luvatut koronakorvaukset täysmääräisesti ja huomioida niissä koronasta eniten
kärsineiden kuntien tilanne”, vaatii Laiho
"Toivottavasti
kapinahenki näkyisi suunnanmuutoksena hallituksen historiallisen
kaupunkivastaiseen politiikkaan. Vasemmistovihreä hallitus näyttää tyytyvän
omien huonojen päätöksiin korjausten vaatimiseen julkisesti ilman aiettakaan
toimia. Tämä on näkynyt erityisen rumasti koronan hoidossa", edustajat
päättävät.
Työ kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa alkoi heti elokuun ensimmäisinä päivinä. Oli ilo palata valtuustotyöhön useamman valtuustokauden kestäneen tauon jälkeen. Helsinki on isojen kysymysten äärellä ja halusin olla tekemässä työtä helsinkiläisten parhaaksi myös valtuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä. Valmistelemme parhaillaan Helsingille uutta kaupunkistrategiaa, jossa linjataan kotikaupunkimme suuntaa seuraavalle neljälle vuodelle. Kokoomuksella on monia tärkeitä ydinkohtia strategiassa: järkevä rahankäyttö, toimivat palvelut ja laadukas koulutus. Helsinkiläisten on saatava vastinetta verorahoilleen ja peruspalvelut on laitettava toimimaan. Helsingin palveluiden ja toiminnan rahoitus edellyttää korkeaa työllisyysastetta, siksi yrittäjyyden ja työnteon vauhdittaminen on ensiarvoisen tärkeä teema. Samoin liikenteen sujuvoittaminen ja lähiluonnon vaaliminen ovat strategiassa keskeisiä asioita. Vasemmistovihreän hallituksen Helsingille haitalliset toimet vaikeuttavat Helsingin ponnisteluja nousta koronaepidemian aiheuttamista vaikeuksista. Helsinkiläisten ministereiden herättely hallituksen politikan aiheuttamiin suuriin ongelmiin on tämän syksyn keskeinen tehtävä. Ilman reilua kaupunkipolitikkaa ei Suomi pärjää tulevaisuudessa.
Kokoomuksen puolue- ja ryhmänjohdon kesäkokouksessa Seinäjoella mainioiden edustajakollegoiden Janne Sankelon, Anna-Kaisa Ikosen, Petteri Orpon, Heikki Auton, Antti Häkkäsen ja Kai Mykkäsen kanssa.
Elokuun terveisissä:
Kokoomuksen eduskuntaryhmän ja puoluejohdon kesäkokous
Hallituksen kaupunkivastaisuus tekee rumaa jälkeä
Afganistanin hädässä olevia on autettava
Koronapassin kanssa viivyttely on sydämetöntä
Apteekit mukaan pikatestaukseen
Hallituksen lupaukset Itämeren pelastamisesta lunastettava
Lasten harrastukset turvattava
Hoitajapulaan tarvitaan hallitukselta toimia
Tehdään suojateistä yhdessä nimensä veroisia ja koulutiestä turvallinen
Senioreiden superkotitalousvähennystä pilotoitava
Vierailulla Kempower Oy:lla Lahdessa edustajakollega Pihla Keto-Huovisen kanssa osana eduskuntaryhmämme kesäkokousta. Yritys valmistaa maailmalle sähköautojen pikalatauslaitteita, joita kävimme kovassa sateessa ulkona testaamassa. Kuva olisi pitänyt ottaa ennen sitä 😊.
Kokoomuksen puoluejohdon ja eduskuntaryhmän kesäkokous
Pidimme perinteiset puoluejohdon ja eduskuntaryhmän kesäkokoukset Seinäjoella sekä Tampereella ja Lahdessa. Oli mukavaa kokoustaa kesätauon jälkeen edustajakollegoiden kanssa sekä vierailla paikallisten yritysten luona. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei hyväksy ihmisten sysäämistä työttömyyteen eikä hyvinvointiyhteiskunnan vaarantamisesta. Esitimme puolue- ja ryhmänjohdon kesäkokouksessamme Seinäjoella 15 kohdan toimenpidelistan työllisyyden vauhdittamiseksi: https://www.kokoomus.fi/tyovoima-liikkeelle-kokoomuksen-15-keinoa-tyovoimapulan-helpottamiseksi/ Hallituksen on budjettiriihessä vihdoin tehtävä toimia. Yritykset tarvitsevat työvoimaa, ihmiset työtä ja hyvinvointiyhteiskunta verotuloja.
Hallituksen kaupunkivastaisuus tekee rumaa jälkeä
Vasemmistovihreä hallitus kääntää taas kerran rumasti selkänsä Helsingille. Lupaus täysimääräisistä koronakorvauksista rikotaan räikeästi lausunnolla olevassa hallituksen esityksessä koronakorvausasetuksesta. Helsingille esitys merkitsisi jopa 70–80 miljoonan euron menetystä. Kalsea kaupunkivastaisuusvaarantaa kaupunkimme peruspalvelut jaon kestämätöntä maamme talouden veturina toimivan pääkaupungin elinvoimalle ja hoitoon pääsyä jonottaville ihmisille. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10543
Afganistanin hädässä olevia on autettava
Eduskunta kutsuttiin koolle Afganistanin kriisin kärjistyttyä. Päätimme yksimielisesti hyväksyä suomalaisen suojajoukon lähettämisen Kabulin lentokentällä turvaamaan evakuointia. Afganistanin hädässä olevia ihmisiä pitää auttaa. Toimia tarvitaan valtavasti kriisin lieventämiseen ja jo ihmisten auttamiseen paikan päällä. Humanitäärisen avun tarve on valtava. Suuri huoli on tyttöjen ja naisten tulevaisuudesta, hengestä ja koskemattomuudesta.
Vieraana Alfa TV:n kesätauolta palanneessa mainiossa Sanna Ukkola Livessa. Keskustelimme koronan neljännestä aallosta sekä myöhässä olevan koronapassin ja vaarallisesti laahaavien rokotusten vauhdittamisesta. Kiitos hyvästä keskustelusta Petri Honkonen (KESK) ja Fatim Diarra (VIHR) ja Päivi Räsänen (KD) sekä Sanna Ukkola. Katso koko keskustelu: https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=115922719
Koronapassin viivyttely on sydämetöntä
Hallituksella ei ole varaa jättää käyttämättä keinoja, jotka mahdollistavat maamme auki pitämistä terveysturvallisesti. Viivyttelyä koronapassin kanssa on mahdoton ymmärtää. Koronapassi on otettava keinovalikkoon viipymättä neljännen aallon velloessa maahamme. On epäinhimillistä, jos hallitus valitsee yhteiskunnan avaamisen sijaan taas vain lisärajoitukset kaikille. Tämä on sydämetöntä pian puolitoista vuotta eristyksissä olleille ikäihmisille, tapahtuma- ja kulttuurialalle ja yrityksille. Olen tehnyt sitkeästi työtä koronapassiin käyttöönottamiseksi.
Apteekit mukaan pikatestaukseen
Kokoomus haluaa avata Suomea terveysturvallisesti ja siihen tarvitaan lisää testikapasiteettia. Pikatestaus apteekeissa on mahdollisuus sujuvoittaa testiin pääsyä ja pitää testaushinnat kurissa. Ehdotamme, että hallitus pikaisesti selvittäisi millä ehdoin tämä saataisiin Suomessakin käyntiin. Tämä on tärkeää maamme terveysturvallisen avaamisen mahdollistamiseksi, koronapassin vauhdittamiseksi ja tapahtuma-alan, harrastusten, urheilun ja yritysten terveysturvallisen toiminnan takaamiseksi. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10531
Maikkarin uutisaamussa Ivan Puopolon ja kansanedustaja Matias Mäkysen (SDP) kanssa. Esitin huolen kasvavista tartuntamääristä ja virusvarianteista koulujen alkaessa. Katso koko keskustelu: https://bit.ly/3ltTX8g
Lasten harrastukset turvattava
Pääministeri on tiukasti linjannut, että lasten ja nuorten harrastustoimintaa tulisi rajoittaa vasta viimesijaisena toimenpiteenä. Ministerit muistuttelevat kilvan hallituksen julistamasta lapset ensin -periaatteesta. Sen sijaan hallituksen toimia muutosten aikaansaamiseksi ei näytä vielä olevan. On pakko kysyä, miksi maan hallitus lykkää toimiaan eikä muuta hybridistrategiaansa, jos asioita halutaan ja on luvattu tehdä toisin? Lasten ja nuorten harrastusten terveysturvallisen jatkumiseen, luovien alojen ja yritysten reiluun kohtelun toteutumiseksi on tehtävä päätöksiä. Rokotuksia on vahditettava ja rokotepassi on saatava käyttöön.
Hallituksen lupaukset Itämeren pelastamisesta lunastettava
Hallitukselta on budjettiriihessä tehtävä päätöksiä vaikuttavien vesiensuojelutoimenpiteiden sisällyttämisestä EU:n uuden tukikauden kansalliseen maaseutuohjelmaan. Maaseutuohjelmaan tulee sisällyttää fosforikuormitusta välittömästi vähentävä peltojen kipsikäsittelyn tuki sekä lantafosforin vastaanottotuki. Katso video ja lue lisää: https://www.facebook.com/sari.sarkomaa/videos/217568123655720 https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10479 https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10483
Hoitajapulaan tarvitaan hallitukselta toimia
Piinaava pula ammattitaitoisista hoitajista on terveydenhuollon toimintakykyä merkittävimmin uhkaava tekijä. Toimia tarvitaan joka taholla. Suomessa sairaanhoitajat ovat kouluttautumismahdollisuuksien ja urapolulla etenemisen osalta eriarvoisessa asemassa. Koulutustarjonta vaihtelee eikä se vastaa työelämän eikä sairaanhoitomme osaamisen kehittämistä riittävästi. Ehdotan, Sairaanhoitajaliiton ja usean järjestön vaateen mukaisesti, että hallitus päättää budjettiriihessä valtakunnallisesti kattavan erikoistumiskoulutuksen käynnistämisestä ja siihen liittyvästä valtion tuesta. Lue lisää: https://www.verkkouutiset.fi/hoitajapulaan-eivat-enaa.../...
Tehdään suojateistä yhdessä nimensä veroisia ja koulutiestä turvallinen
Koulujen alkaessa ja tuhansien koululaisten palatessa koulutielle on meidän aikuisten terävöitettävä liikennekäyttäytymistämme. Aikuisten suojatiekäyttäytyminen ja nopeuden madaltaminen ovat turvallisen koulutien mahdollistamisessa A ja O. Syytä on myös teroittaa yhtä lailla sähköpotkulautailijoiden roolia liikenneturvallisuuden ylläpitäjänä ja toimia on tehtävä ripeästi holtittoman sähköpotkulautojen käytön kitkemiseksi. Asennemuutosta tarvitaan liikenteessä ja varsinkin suojateillä, jotta ne olisivat nimensä veroisia. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10528
Senioreiden superkotitalousvähennystä pilotoitava
Esitän senioreiden superkotitalousvähennyksen pilotointia osana alkavaa kotitalousvähennystä. Hallitus on jo linjannut kaksivuotisesta kokeilusta, jossa kotitaloustyön ja hoiva- sekä hoitotyön kotitalousvähennyksen enimmäismääriä korotetaan. Kokeilun yhteydessä voitaisiin kotitalousvähennystä kokonaisuudessaan myöntää korotettuna yli 75-vuotiaille ja poistaa vähennyksestä omavastuu. Suomessa on aivan välttämätöntä tehdä toimia, jotta ikääntyneet voivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.
Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10554
Koronan takia eduskunnassa ei edelleenkään sallita vierailijoita. Talon ulkopuolisten kanssa palaverit tapahtuvat pääsääntöisesti Teamsilla. Yhteydenpito on kansanedustajan työssäni tärkeää ja siihen varmasti löytyy aina tilanteelle sopiva tapa.
Ajatukset ja ideat liittyen syksyn politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että hallitus lisää budjettiriihessä senioreiden korotetun kotitalousvähennyksen pilotoinnin osaksi kotitalousvähennyskokeilua.
Hallitus on jo linjannut kaksivuotisesta kokeilusta, jossa
kotitaloustyön ja hoiva- sekä hoitotyön kotitalousvähennyksen enimmäismääriä
korotetaan enintään 3 500 euroon. Korvaus puolestaan nousisi 40:stä 60
prosenttiin.
”Eläkkeensaajien Keskusliitto on vedonnut hallitukseen,
jotta kokeilun yhteydessä voitaisiin kotitalousvähennystä kokonaisuudessaan
myöntää korotettuna yli 75-vuotiaille ja poistaa vähennyksestä omavastuu.
Ehdotus on kannatettava ja vastaa kokoomuksen eduskuntaryhmän
vaihtoehtobudjetissaan tekemää ehdotusta senioreiden
superkotitalousvähennyksestä”, sanoo Sarkomaa.
Kansanedustaja Sarkomaa on tehnyt senioreiden
superkotitalousvähennyksestä marraskuussa 2020 lakialoitteen ja siihen liittyvän toimenpidealoitteen. Aloitteissa ehdotetun kotitalousvähennysuudistusmallin on
valmistellut Sitra
ja sen taustalla on Sitran teettämät perusteelliset laskelmat. Malli on Sitran
arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali.
”Superkotitalousvähennyksessä senioreiden verovähennysoikeutta
kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin.
Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1200 euroa vuodessa tukea
niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Mallista voisivat
hyötyä kaikki yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset, joiden
eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen”,
Sarkomaa sanoo.
”Suomessa on aivan välttämätöntä tehdä toimia, jotta ikääntyneet
voivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Nykyisellään liian moni
seniori jää kokonaan ilman apua ja tukea. Kotitalousvähennys on myös keino
keventää julkisen sektoriin kohdistuvaa painetta lisätä palveluja ja siirtää
ikäihmisten raskaampien palvelujen tarvetta. Ylikuormittuneen ja huutavasta
hoitajapulasta kärsivän kotihoidon rinnalle tarvitaan erilaisia senioreiden
arkea helpottavia vaihtoehtoja. Superkotitalousvähennys vauhdittaisi
lisäksi senioreiden ostovoimaa, yrittäjyyttä ja toisi uusia työpaikkoja sekä
verotuloja kitkien harmaata taloutta”, Sarkomaa sanoo.
Kansanedustaja muistuttaa, että seniorit ovat hyvin erilaisissa
elämäntilanteissa olevia ihmisiä ja tarvitsevat erilaisia vaihtoehtoja
turvaamaan arjen sujumista.
”Senioreiden superkotitalousvähennyksellä ihminen voi valita
tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin.
Hallitukselta toivon innovatiivisuutta kotitalousvähennyksen piiriin kuuluviin
palveluihin”, Sarkomaa päättää.
Suomi-Seura ry ja sen ulkosuomalaisparlamentti ovat
laatineet lausunnon koskien ulkosuomalaisten passien hinnan korotusesitystä
(Ulkoministeriön asetus ulkoasianhallinnon suoritteiden maksuista vuosina
2020—2022; ehdotus asetuksen muuttamiseksi). Suomi-Seura ry ja
ulkosuomalaisparlamentti vaativat lausunnossaan, että Suomen kansalaisille
taataan yhdenvertaiset passipalvelut asuinpaikkaan katsomatta.
Ehdotuksessa esitetään muutettavaksi ulkoasiainhallinnon
suoritteiden maksuista vuosina 2020–2022 annetun ulkoministeriön asetuksen
liiteosaa henkilökorttien maksujen osalta säädösmuutoksista johtuen ja passien
maksuja hinnantarkistusten johdosta.
Suomi-Seura ry ja sen ulkosuomalaisparlamentti ovat
huolestuneita siitä, että ulkomailla myönnetyn passin hintaa esitetään
nostettavan 140 eurosta 195 euroon. Ulkosuomalaisia koskettava passien hinnan
korotus miltei 40 prosentilla on mittava. Ulkomailla haetun Suomen passin hinta
on jo nykyisellään korkea.
Muuttoliikkeen seurauksena ulkomailla asuu pysyvästi noin
300 000 Suomen kansalaista. Suomen kansalaisella on aina oikeus palata Suomeen.
Ulkosuomalainen tarvitsee palatakseen matkustusasiakirjan joko Suomen passin
tai henkilökortin. Henkilökortti ei käy matkustamiseen kaikista maista.
Ulkosuomalaisille on tärkeää, että he voivat uusia
matkustusasiakirjan ulkomailla matkustaakseen Suomeen. Vireillä oleva
hintamuutos on herättänyt huolta ulkosuomalaisten parissa. Passin uusiminen
ulkomailla on jo nyt kallista ja monille ulkosuomalaisille passinhakumatkat
ovat pitkiä. Korona-pandemia matkustusrajoituksineen on hankaloittanut
tilannetta entisestään ja ikääntyneille passinhakumatkat ovat olleet jopa
mahdottomia. Erityisen korkeiksi passikulut nousevat ulkomailla oleville
suomalaisille lapsiperheille.
Passi on voimassa korkeintaan viisi vuotta, mutta
maahantulorajoitusten takia monet joutuvat uusimaan sen 4–4,5 vuoden välein.
Monet ulkosuomalaiset hankkivat ulkomailla syntyneelle Suomen kansalaiselle
lapselleen passin heti tämän syntymän jälkeen, jotta vauvan kanssa voidaan
matkustaa Suomeen. Näin passiin tulee vastasyntyneen lapsen vauvakuva.
Lapsikaappausten estämiseksi Suomen rajavartiolaitos suosittelee vauvana
hankitun passin uusimista lapsen ollessa taapero, 2–3-vuotias, sillä
vauvakuvasta lasta on hyvin vaikea tunnistaa.
Ulkosuomalaiset ovat viimeksi 11. – 12.6.2021 pidetyssä
ulkosuomalaisparlamentin istunnossa esittäneet ulkomailla myönnetyn passin
hinnan alentamista, sen kestoajan muuttamista kymmeneksi vuodeksi sekä passien
hakupaikkojen lisäämistä ja hakuprosessin helpottamista ulkosuomalaisille.
Kiinnitämme huomiota siihen, että kymmenen vuoden passi on käytössä monessa
muussa maassa kuten Alankomaissa, Norjassa, Saksassa ja USA:ssa.
Ulkoministeriön maksuasetuksen muutosesitys, jossa ulkomailla myönnettävien
passin hintaa korotetaan miltei 40 prosentilla on ristiriidassa
ulkosuomalaisten odotusten kanssa.
Suomessa haettavan passin hinta on 58 euroa ja
sähköisesti haettuna sen hinta on 52 euroa. Tämä asettaa ulkosuomalaiset ja
Suomessa olevat eriarvoiseen asemaan. Valtion maksuperustelain (150/1992) 6
§:ssä todetaan, että erityisestä syystä maksu voidaan määrätä tietyltä ryhmältä
perittäväksi suoritteen omakustannusarvoa alempana tai jättää kokonaan
perimättä. Suomi-Seura ry ja sen ulkosuomalaisparlamentti vetoavat
lausunnossaan Suomen kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun, jossa Suomen
kansalaisille taataan yhdenvertaiset passipalvelut asuinpaikkaan katsomatta.
Parhaillaan laaditaan uutta hallituksen
ulkosuomalaisstrategiaa vuosille 2022–2026. Strategian tarkoituksena on, että
myös ulkomailla asuvat suomalaiset säilyttävät yhteytensä ja
vaikutusmahdollisuutensa suomalaiseen yhteiskuntaan. Strategian tarkoitus on
myös esimerkiksi vahvistaa toimenpiteitä, joilla tuetaan Suomen kansalaisten
sujuvaa paluuta Suomeen. Ulkosuomalaisille asetettu passin hinta voi
suuruudesta riippuen toimia joko vetävänä tai työntävänä tekijänä.
Tulevaisuudessa Suomi tarvitsee paluumuuttajia riittävän työvoiman
takaamiseksi, mutta Suomi hyötyy myös kulttuurisesti ja muilla tavoin
ulkosuomalaisten aktiivisista Suomi-suhteista ja Suomen käynneistä. Suomi-Seura
ry ja sen ulkosuomalaisparlamentti pitävät tärkeänä, että valtionhallinto
kehittää rajoista riippumattomia kaikille kansalaisille yhtäläisesti
saavutettavia palveluja niin, ettei niistä aiheudu kohtuuttomia kuluja
suomalaisille asuinpaikkaan ja aikavyöhykkeeseen katsomatta.
Edellä olevan
perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen
ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin
toimiin hallitus ryhtyy helpottaakseen ulkosuomalaisten matkustusasiakirjojen
uusimista ulkomailta Suomeen matkustamiseksi?
Mihin
toimiin hallitus ryhtyy ulkomailla myönnetyn passin hinnan kohtuullistamiseksi
ja sen kestoajan muuttamista kymmeneksi vuodeksi, edistämiseksi?
