Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 18.2.2021

Opettajien jaksaminen on pitkän korona-ajan vuoksi erityisen huolen aihe. Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta kuuli kokouksessaan alueemme koulujen ajankohtaiskatsauksen. 

Esittelemässä olivat lukio- ja ammatillisen koulutuksen johtaja Arja Kukkonen Helsingin kaupungilta, Ulla Jauhiainen ja Antti Piiroinen pääkaupunkiseudun OAJ:sta sekä Tuomo Suihkonen ja Ilkka Miettinen Uudenmaan OAJ:sta.

Opettajakunnan toive on, että heidän koronarokottamisensa kiireellisyyttä voitaisiin painottaa, jotta he pystyisivät antamaan lähiopetusta turvallisesti.

Opettajien edustajat kertoivat, että pelko omasta tai läheisen sairastumisesta sekä hybridiopetuksen tuoma kuormitus vaarantavat mahdollisuuden olla lapsille ja nuorille läsnä siten, kuin laadukas ja tavoitteellinen opettaminen vaatisi. 

Jo entuudestaan oppimisvaikeuksista kärsineet ja muuten avun tarpeessa olleet lapset ja nuoret ovat kärsineet eniten. 

Asiantuntijoiden puheenvuoroissa nousivat esille myös opettajien huoli oppivelvollisuusiän nostosta sekä opiskeluhuollon siirrosta maakuntien järjestämisvastuulle. Oppilashuollon on ehdottomasti säilyttävä osana koulutoimea ja koulun tavallista arkea. Oppivelvollisuusiän nosto ei saa tarkoittaa opetuksen resurssien heikentämistä.

Arja Kukkonen muistutti, että nuorten valmistuminen ammatillisesta opetuksesta sekä siirtyminen työelämään ovat viivästyneet pandemian vuoksi. Vastavalmistuneiden työttömyys on suurta.

Kansanedustajat totesivat, että tiivis yhteydenpito opettajien ja koulutoimen kanssa on välttämätöntä kansanedustajien työn kannalta.

Kansanedustajien neuvottelukunnan kokoukseen osallistuivat:

Sari Sarkomaa, pj, kok.
Tiina Elo, 1. vpj, vihr.
Eveliina Heinäluoma, 2. vpj, sd.
Pia Kauma, kok.
Terhi Koulumies, kok.
Sari Multala, kok.
Ruut Sjöblom, kok.
Heikki Vestaman​, kok.
Atte Harjanne, vihr.
Erkki Tuomioja, sd.
Arja Juvonen, ps.
Mai Kivelä, vas.
Laukkanen Antero, kd. 

Avustajat:
Sudhakaran Borgenström
Ulla Jauhiainen
Inna Kallioinen
Mikko Kivenne
Arja Kukkonen
Ilkka Miettinen
Hannu Puustinen

Fakta: Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta (KENK)

  • Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valitut kansanedustajat muodostavat yhteisen neuvottelukunnan.
  • Keväällä 2019 käynnistyneellä vaalikaudella edustajia on 58, mikä on yli neljännes koko eduskunnasta.
  • Puheenjohtajana toimii helsinkiläinen Sari Sarkomaa (kok.). Ensimmäinen varapuheenjohtaja on espoolainen Tiina Elo (vihr.), toinen varapuheenjohtaja helsinkiläinen Eveliina Heinäluoma (sdp) ja kolmas varapuheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo (ps) Lohjalta.
  • Neuvottelukunta ottaa kantaa, kuulee asiantuntijoita ja vaikuttaa päätöksentekoon Uudenmaan kannalta tärkeissä asioissa.
  • Sihteerityö tehdään Uudenmaan liitossa.
  • Twitterissä: #kenk

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033
Sihteeri, viestintäjohtaja Inka Kanerva, Uudenmaan liitto,
puh. 040 541 8308

(Alkuperäinen julkaisija Uudenmaan liitto: https://www.uudenmaanliitto.fi/uudenmaan_liitto/uutishuone/tiedotteet/helsingin_ja_uudenmaan_kansanedustajat_opettajien_tyota_tuettava.37239.blog) 

Julkaistu

Tiedote 20.2.2021
Julkaisuvapaa heti


Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa vaateensa kotitalousvähennyksen laajentamista asunto-osakeyhtiön osakkaille niin, että vähennyksen voi saada myös yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista. Omakotiasukkailla on jo oikeus tehdä vähennys vastaavista korjauksista. 

Sarkomaan mukaan asunto-osakeyhtiössä asuvien huutavan epäreilu kohtelu on perusteltua korjata, jotta myös heillä on yhdenvertainen mahdollisuus saada helpotusta kotitalousvähennyksestä remonttikustannuksiin.

”Monille palkansaajille ja eläkeläisille etenkin korkeiden asumiskustannusten Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla vaikkapa putkiremontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja. Kasvavat korjausvastuut tekevät tilanteen monille lähes sietämättömäksi. Hallituksen on syytä korjata räikeä epäkohta kevään kehysriihessä”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan kotitalousvähennyksen laajentaminen myös asunto- osakeyhtiöiden teettämiin remontteihin olisi hallinnollisesti tehokas ja selvä tapa tukea taloyhtiöiden asukkaita korjauksissa. 

Asunto-osakeyhtiöissä osakkaat maksavat pääsääntöisesti kaikki taloyhtiön korjauskulut yhtiövastikkeina, joten heidän verotuksellinen asemansa tulee olla sama kuin omakotiasukkailla. 

”Olen ajanut vähennyksen laajentamista jo pitkään. Ministeriöstä on vastattu kirjallisiin kysymyksiini, että kotitalousvähennys myönnetään vain luonnolliselle henkilölle. Tämä ei ole kestävä perustelu. Taloyhtiö on tosiasiassa vain yksi väliporras asukkaan ja remonttiyrityksen välissä. Taloyhtiö voisi antaa vuosittain osakkaalle verovuonna teetetyn remonttityön kustannuksista laskelman, josta näkyisivät verottajan tarvitsemat tiedot remontin työkustannuksista, remontti-yrityksen tiedot sekä osakkaan vastikeperusteinen osuus kustannuksista. Osakas ilmoittaisi tietojen perusteella vähennyksen verohallintoon”, Sarkomaa sanoo.

Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto- osakeyhtiöiden toteuttamiin remontteihin vauhdittaisi korjausrakentamista ja hidastaisi korjausvelan kasvua. Kotitalousvähennyksen uudistaminen toisi lisätyötä ja verotuloja ja vauhdittaisi siten kansantaloutta. 

”Ilmasto- ja energiapolitiikka vaikuttaa merkittävästi asumiskustannusten kehitykseen. Ohjauskeinot ja kannustimet on toteutettava siten, että ne kohtelevat kiinteistönomistajia tasapuolisesti eivätkä vääristä kilpailua. Taloyhtiöiden tulisi voida saada tukea energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa edistävien hankkeiden toteuttamiseen kotitalousvähennyksen kautta”, päättää Sarkomaa 

Lisätietoja: Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 19.2.

Julkaisuvapaa heti

REACT-EU-varat on tarkoitettu koronasta toipumiseen, joten koheesiokriteeristöä ei pidä käyttää varojen alueellisen jaon perusteena. Kymmenen vuotta vanhat alueellisen kehityksen kriteerit eivät voi olla pohjana myöskään tulevan ohjelmakauden rahoituksessa, vaativat Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajat.

Rakennerahastojen ohjelma-asiakirjaan on REACT-EU-lisärahoituksen osalta valmisteltu muutos, joka on menossa valtioneuvoston käsittelyyn helmikuun aikana. REACT-EU-välineellä tuetaan pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamista alueilla, joiden talous ja työllisyys ovat kärsineet erityisen paljon. 

Ohjelma-asiakirjassa kuvataan REACT-EU-varojen alueellisen varojen jaon mekanismia. Varojen jaossa on käytetty koronan vaikutuksia tarkastelevaa tilastollista koronakriteeristöä (60 %), ja sen lisäksi alueiden välisiä kehityseroja kuvaavana koheesiomittaristona (40 %) ohjelmakauden 2014–2020 alueellista varojen jakoa, joka painottaa Pohjois- ja Itä-Suomea. 

Lähes kymmenen vuotta sitten valmisteltu kauden 2014–2020 varojen jako ei kuvasta alueellisten kehityserojen nykytilaa Suomessa eikä voi näin olla niin sanottu koheesiomittaristo. Maakuntien kokonaistilannetta tulee tarkastella ajantasaisen tiedon pohjalta tasapuolisesti, riippumatta maakunnan maantieteellisestä sijainnista. 

Useissa luotettavissa tutkimuksissa ja selvityksissä on osoitettu maakuntien kehityserojen kaventuneen ja muuttuneen. Viimeisten tutkimusten perusteella myös Etelä-Suomessa on heikosti kehittyneitä alueita ja Itä- ja Pohjois-Suomessa eriomaisesti eteenpäin päässeitä maakuntia. 

Ministeriön käyttämässä koronakriteeristössä on lisäksi päällekkäisyyttä koheesiokriteereiden kanssa, mikä kumuloi edelleen rahoitusta Itä- ja Pohjois-Suomen suuntaan ja vääristää REACT-EU-rahoituksen varsinaista käyttötarkoitusta, koronasta elpymistä. 

REACT-EU on tarkoitettu nimenomaan koronasta toipumiseen. Koheesiokriteeristöä ei tule tämän rahoituksen osalta käyttää lainkaan ja viittaukset kriteeristöön tulee poistaa rakennerahastoja koskevasta asiakirjasta, tiivistää kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto.


Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajat: 

kansanedustaja Sari Sarkomaa, pj.
kansanedustaja Tiina Elo, vpj.
kansanedustaja Eveliina Heinäluoma, vpj.
kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo, vpj.

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta (KENK)

  • Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valitut kansanedustajat muodostavat yhteisen neuvottelukunnan.
  • Neuvottelukuntaan kuuluu 58 edustajaa, mikä on yli neljännes koko eduskunnasta.
  • Puheenjohtajana toimii helsinkiläinen Sari Sarkomaa (kok.). Ensimmäinen varapuheenjohtaja on espoolainen Tiina Elo (vihr.), toinen varapuheenjohtaja helsinkiläinen Eveliina Heinäluoma (sdp) ja kolmas varapuheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo (ps) Lohjalta.
  • Neuvottelukunta ottaa kantaa, kuulee asiantuntijoita ja vaikuttaa päätöksentekoon Uudenmaan kannalta tärkeissä asioissa.
  • Sihteerityö tehdään Uudenmaan liitossa.
  • Twitterissä: #kenk

Lisätietoja:

Puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Julkaistu

(Julkaistu Muistiliiton Synapsi-lehdessä)

Helsingin Muistiyhdistys ja Muistiliitto tekevät monin tavoin mainiota työtä sen eteen, että oikeus elää omannäköistä elämää, liikkua ja ulkoilla toteutuvat. Liikuntaan ja mahdollisuuteen ulkoilla ei saa olla ikärajaa. Monet seniorit ja heidän omaishoitajansa pääsevät liikkumaan aivan liian vähän. Tämän asian korjaaminen on itselleni sydämen asia. On sietämätöntä, että usein hoivapalveluiden piirissä olevan ikäihmisen kodin matot viedään ulos useammin kuin ihminen itse pääsee ulkoilemaan. Kaikilla pitäisi olla halutessaan mahdollisuus liikkua ja elää omannäköistä elämää. 

Liikunta on aivoille superlääkettä, joka edistää fyysistä kuntoa sekä toimintakykyä kaikissa elämän vaiheissa. Liikkuessa aivojen verenkierto paranee ja aivosolujen väliset yhteydet vahvistuvat parantaen muistia. Ulkoilu ja liikkuminen ovat parasta terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisevää lääkettä. Arjen asioista selviytyminen sujuvoituu ja omaishoitajankin työ kevenee, kun muistisairas ihminen ja hänen omaisensa liikkuvat arjessa säännöllisesti. Liikkujat myös nukkuvat yönsä paremmin. Jotta liikkuminen olisi mielekästä, on hyvä liikkua tavalla, josta itse pitää. Liikunta tuo myös hyvän mielen. Liikunta on osa hyvää hoitoa ja elämää. Muistisairaat hyötyvät säännöllisestä liikunnasta monin tavoin. 

Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun. Kävely on tehokasta liikuntaa. Musiikki ja tanssi tehoavat kuin lääke, kun mieli maalaa musiikista muistoja. Liikunta ulkoilmassa koronasuosituksia noudattaen on hyvä tapa hoitaa sosiaalisia suhteita ja tavata ystäviä, varsinkin näin korona-aikana.

Helsingissä on jatkettava työtä, että joka asuinalueella on sopivia liikuntamahdollisuuksia seniori-ikäisille. Ja myös riittävästi kunnollisia penkkejä lepoa varten. Varsinkin talvella jalkakäytävien kunnossapito on elintärkeää.

Korona-aika aiheuttaa uusia ja vaikeitakin tilanteita ja tunteita. Muistiliitossa olemme keränneet muistisairaiden ja heidän perheidensä kokemuksia. Erityinen huoli on ollut omaishoitoperheiden palveluiden puutteet. Toimitamme korjausvaateita palveluiden järjestämisestä vastaaville tahoille. Ihmisoikeusvaltuutettu on todennut, että koronarajoitustoimilla ei saa estää muistisairasta ihmistä tapaamasta omaisiaan vaan on etsittävä turvalliset tavat taata ihmisoikeudet. Tämä on Helsingin huomioitava. 

Ihmiselle kuuluu iästä, sairaudesta ja epidemiasta riippumatta oikeus olla yhdessä puolisonsa kanssa, tavata läheisiään ja liikkua. Palveluiden on pelattava koronasta huolimatta. Uusia tapoja auttaa ja tukea on yhdessä kehitettävä. Helsingin Muistiyhdistys tekee mainiota työtä, ettei kukaan jäisi yksin. Yhteydenpito on kansanedustajan työssäni tärkeää. Ajatukset ja terveiset ovat tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Terveyttä ja iloa toivottaen

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

Muistiliiton ja eduskunnan muistiverkoston varapuheenjohtaja

Julkaistu

Tiedote 18.2.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmä jättää hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen kulttuuri- ja tapahtuma-alan tilanteesta. Kokoomus kantaa suurta huolta alan toimintaedellytyksistä koronakriisin aikana ja sen jälkeen.

Kokoomus haluaa tietää, millä aikataululla hallitus aikoo valmistella kulttuuri- ja tapahtuma-alalle suunnitelman ulos koronakriisistä. Kokoomus myös toivoo, että hallitus määrittelisi selkeät kriteerit, jotta tapahtumia voitaisiin järjestää terveysturvallisuus huomioiden. Lisäksi puolue haluaa  vastauksen siihen, milloin hallitus tuo eduskuntaan kompensaatiomallin, jolla korvataan alalle koituvia taloudellisia menetyksiä.

”Pitkään jatkuneet koronarajoitukset ovat varjostaneet kulttuuri- ja tapahtuma-alaa eikä loppua ole näkyvissä. Jatkuvassa epävarmuudessa toimiminen ei ole kenenkään etu. Kulttuuri ei saa kuolla koronaan”, Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.

"Meidän mielestämme ala tarvitsee selkeät ohjeistukset, millä edellytyksin tapahtumia voidaan järjestää terveysturvallisuus huomioon ottaen. Hallitus on laatinut turvallisten tapahtumien periaatteet, mutta nämä eivät ole näkyneet rajoituksia koskevassa päätöksenteossa", eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen Sofia Vikman (kok.) sanoo.

”Tapahtuma-alan toimijat ovat maamme parhaita tapahtumien järjestäjiä. He jos ketkä tietävät, miten tapahtuma voidaan järjestää ottaen erilaiset terveysturvallisuuteen liittyvät näkökulmat huomioon. Nyt olisi vihdoin aika kuunnella asiantuntijoita”, sivistysvaliokunnan jäsen Sari Multala (kok.) sanoo.

Tapahtumateollisuudessa toimii 3200 yritystä ja toimialan kokonaisarvo ennen koronaa oli 2,35 miljardia euroa. Toimiala työllistää lähes 200 000 ihmistä. Arvioiden mukaan tapahtumateollisuuden menetykset vuoden 2020 osalta nousevat kokonaisuudessaan jopa 1,9 miljardiin euroon.

”Tarvitsemme selkeän exit-suunnitelman siitä, miten tapahtumia voidaan järjestää turvallisesti. Tähän liittyen on laadittava selkeät koronavirukseen liittyvät mittarit, jotta toiminta ja päätöksenteko on mahdollisimman läpinäkyvää”, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.)sanoo. 

Kokoomus haluaa kompensoida alan taloudelliset menetykset

Kokoomus muistuttaa, että kulttuuriin ja tapahtumiin kohdistuvat rajoitukset rajoittavat perustuslain mukaista elinkeinovapautta. Kokoomuksen mielestä on välttämätöntä, että julkinen valta korvaa alan toimijoille rajoitustoimista aiheutuneita taloudellisia vahinkoja.

”Mikäli rajoitetaan tai jopa kielletään tapahtumien, kuten konserttien tai näytösten järjestäminen, on valtiolla oltava korvausvelvollisuus. Hallituksen tukimallit ovat tähän mennessä kohdistuneet kovin huonosti kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoihin. Tarvitsemme tukimallin, joka kohdentuu alan toimijoille reilusti ja yhdenvertaisesti”, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok.) sanoo.

Kokoomus esitti täysistunnossa keskiviikkona 17.2. eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa taloudellisten menetysten kompensoimiseksi. Eduskunnan hyväksyessä lausuman valtioneuvosto velvoitettaisiin luomaan korvausmalli, jolla elinkeinonharjoittajille korvataan kaikista tartuntatautilain nojalla toteutetuista rajoituksista aiheutuneet taloudelliset menetykset.

Lisätietoja:

Paula Risikko, puh. 09 432 3107

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Sofia Vikman, puh. 09 432 3194

Sari Multala, puh. 09 432 3101

Sinuhe Wallinheimo, puh. 09 432 3193

Julkaistu

Tiedote 16.2.2021
Julkaisuvapaa heti


Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanni Grahn-Laasonen iloitsevat siitä, että Kokoomuksen pitkään ajama perhevapaauudistus on viimein etenemässä. Kokoomus kiittää perhevapaauudistuksen perheille tuomia joustoja, erilaisten perheiden yhdenvertaisuutta ja ansiosidonnaisen pidentymistä, mutta on huolissaan siitä, että uudistus ei täytä odotuksia tasa-arvon edistymisestä työelämässä.

”Kokoomukselle perhevapaauudistus on pitkäaikainen tavoite. Me haluamme edistää tasa-arvoa, lapsen etua ja perheiden parempaa arkea. Kannatamme joustavaa mallia, koska perheet, lapset ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Lisäjoustot ovat juuri sitä, mitä perheet ovat halunneet, mutta tasa-arvossa otetaan tällä uudistuksella korkeintaan vauvanaskeleita”, kokoomusedustajat arvioivat.

Kokoomuksen mukaan esityksen isoin kysymys on, lisääkö uudistus isien perhevapaiden käyttöä.

”Meidän silmiimme tasa-arvonäkökulma on aika lailla vesittynyt. Uudistuksesta puuttuvat sekä ratkaisut, miten isiä kannustetaan käyttämään yhteisiä vapaita, että vastaukset, miten tasataan äitiydestä työnantajille aiheutuvia kustannuksia. Naisten syrjiminen työmarkkinoilla uhkaa jatkua, eikä hallituksen esitys puutu siihen, että naisten työllisyys on Pohjoismaiden heikoin”, Grahn-Laasonen ja Sarkomaa sanovat.

Ongelmana on myös se, ettei kotihoidontukeen haluta poliittisista syistä koskea, vaikka se tutkijoidenkin mukaan on naisille köyhyysansa.

”Kokoomus tekee eduskunnassa sitkeästi työtä, jotta tällä eduskuntakaudella saadaan vihdoin tehtyä lapsille ja perheille paras mahdollinen uudistus. Maan hallitus on puhunut paljon tasa-arvon edistämisestä, nyt on aika lunastaa myös nämä odotukset myös teoin.”

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Sanni Grahn-Laasonen, p. 050 462 6614

Julkaistu

Tiedote 13.2.21

Julkaisuvapaa


Hallituksen perhevapaauudistukseen kohdistuu isot odotukset, ja nyt on aika lunastaa ne, vaativat kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanni Grahn-Laasonen.

Lehtitietojen mukaan hallitus on julkaisemassa oman perhevapaamallinsa alkuviikosta. Kokoomusedustajat muistuttavat, että odotukset täyttääkseen uudistuksen tulisi olla aidosti tasa-arvoa lisäävä ja naisten työllisyyttä vahvistava.

”Jokainen ymmärtää, että tässä tilanteessa uudistus, joka heikentää työllisyyttä, ei tule kysymykseenkään. Meidän odotuksemme on, että Suomi saa aidosti tasa-arvoisen ja perheiden erilaiset tilanteet paremmin huomioon ottavan perhevapaauudistuksen. Nyt on aika näyttää, että Suomi on pohjoismainen, tasa-arvoon pyrkivä yhteiskunta myös perheille”, Grahn-Laasonen ja Sarkomaa sanovat.

Kokoomus on ajanut pitkään kunnianhimoista perhevapaauudistusta ja lupaa tukea hallitusta, jos hallitus on valmis tuomaan eduskuntaan uudistuksen, joka vastaa odotuksiin.

”Meidän odotuksemme ovat, että perhevapaauudistus edistää tasa-arvoa ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, kohtelee kaikkia erilaisia perheitä yhdenvertaisesti, vahvistaa naisten työllisyyttä ja edistää lasten mahdollisuutta osallistua varhaiskasvatukseen. Me pidämme tärkeänä, että uudistus helpottaa perheiden arkea ja tuo lisää joustavuutta yhdenvertaisesti niin äideille kuin isille.”

Hallituksen aiemmin esittelevät linjaukset eivät kokoomusedustajien mukaan täytä perhevapaauudistukselle asetettuja odotuksia, sillä se arvioiden mukaan jopa heikentäisi työllisyyttä.

”Valmistelussa on löydettävä vielä puuttuvat ratkaisut muun muassa siihen, miten isiä kannustetaan käyttämään perhevapaita, miten järjestelmä joustaa erilaisten perheiden tarpeisiin, miten tasataan vanhemmuuden kustannuksia ja miten parannetaan naisten työmarkkina-asemaa”, kokoomusedustajat sanovat.

”Kokoomus tekee eduskunnassa sitkeästi työtä, jotta tällä eduskuntakaudella saadaan vihdoin tehtyä lapsille ja perheille paras mahdollinen uudistus. Maan hallitus on puhunut paljon tasa-arvon edistämisestä, nyt on aika lunastaa nämä odotukset myös teoin.”

Lisätiedot:

Sanni Grahn-Laasonen, p. 050 462 6614

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Julkaistu

On mahdotonta ymmärtää, miksi pääministeri Marin hyväksyy hallituksensa vanhusten kotihoitoa heikentävät toimet? Tämä on täysin päinvastaista mitä hallitusohjelmassa on sovittu ja luvattu.

Tuoreet uutiset kertovat karua kieltä vanhusten kotihoidon heikentyneestä tilanteesta. Olen huolissani siitä, että yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua. Vaalikausi on puolessa välissä eikä luvattuja toimia ole tehty. Hallitus ei myöskään mittavasta rahojen käytöstä huolimatta ole varannut budjettikehykseensä määrärahoja kotihoidon merkittäviin parannuksiin. 

Kotihoidossa olevat vanhukset ovat yhä iäkkäämpiä ja usein muistisairaita. Monet arvokasta työtä tekevät hoitajat ja omaishoitajat ovat ylikuormitettuja. Koronaepidemia on lisännyt entisestään uudenlaista avun tarvetta ja yksinäisyyttä.

On vakavaa, että hallitus on omilla toimillaan heikentänyt kotihoidon tilannetta. Hoitajamitoituksessa hallitus käänsi rumasti selän kotihoidon vanhuksille ja syvensi kotihoidon ahdinkoa entisestään. Sitovan mitoituksen säätäminen pelkästään ympärivuorokautiseen hoivaan heikentää kotihoidon tilannetta. Tämä vakava varoitus oli hallituksen omassa lakiesityksessä ja lähes kaikkien asiantuntijoiden lausunnoissa. Tästä piittaamatta toimet kotihoidon vaikean tilanteen helpottamiseksi ovat jääneet tekemättä. Kokoomus on edellyttänyt kaikkien ikäihmisten palveluiden parantamista ja kokonaisuudistusta vanhuspalvelulakiin. Uudistuksen valmistelu aloitettiin viime eduskuntakaudella mutta esitystä ei vielä näy eikä kuulu.

Lisäksi hallitus leikkasi kotitalousvähennystä, joka osui kipeästi senioreihin ja vaikeutti mahdollisuuksia hankkia välttämätöntä apua. Suureksi vahingoksi hallitus lakkautti valtakunnallisen Muistiohjelman, jonka tarkoitus on ollut kehittää muistisairaille ja heidän perheilleen apua ja tukea.

Valtaosa senioreista ei ole kotihoidon piirissä, vaan he hankkivat tarvitsevansa avun eri tavoin. Siksi tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Tukea kotona asumiseen on lisättävä, eikä vähennettävä. Ihmisiä ei saa jättää yksin.

Kokoomus esitti kuluvaa vuotta koskevassa vaihtoehtobudjetissaan merkittävää lisäpanostusta vanhusten koti- ja omaishoitoon sekä muistisairaiden ihmisten palveluihin. Hallituspuolueet äänestivät esityksemme nurin ennen joulua. Esityksemme, joka olisi merkinnyt tuhatta uutta hoitajaa kotihoitoon.

Esitimme myös senioreille korotettua superkotitalousvähennystä. Asiasta tekemäni lakialoite on ollut eduskunnan käsittelyssä. Senioreiden superkotitalousvähennyksessä  verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Lue lisää aiheesta: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=8995

Kaiken lisäksi hallitus rakentaa maakuntauudistusta, jossa rahat kulutetaan hallintoon. Nämä eurot tarvittaisiin kipeästi ihmisten palveluihin ja hoitohenkilön työn pito- ja vetovoiman vahvistamiseen.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu


Saaristomeren ja koko Itämeren kannalta on elintärkeää, että ympäristöministeri Krista Mikkosta (vihr.) on hereillä ja ripeät toimet Itämeren ja erityisesti Saaristomeren pelastamiseksi ovat valmisteltu. Vesiensuojelun rahoituksen kohdentaminen on korjattava kevään kehysriihessä.

Ympäristöministeriö tiedotti joulun alla selvittävänsä vuoden 2021 aikana mahdollisuutta poistaa Saaristomeren kuormitus rehevöitymistä aiheuttavien ongelmakohteiden listalta. Moni on huolissaan, että vuosi selvitellään ja eduskuntakausi kuluu ilman uusia vaikuttavia tekoja.  Yhtälailla moni miettii, mikä ympäristöministeriä pidättelee? Keinot ja rahatkin ovat olemassa, puuttuu vain poliittinen tahto. Kevään kehysriihi on viimeisiä hetkiä nykyhallitukselta keskittää suojelutyöhön sovittu rahoitus Itämeren suojelun kannalta vaikuttavasti. Vesiensuojelun hankkeisiin on eduskuntakaudelle käytettävissä tuntuva summa, jopa 250 miljoonaa euroa.

On käsittämätöntä, miksi ympäristöministeri antaa rahoituksen valua satoihin pieniin ja siten vaikuttavuudeltaan vähäisiin hankkeisiin. Asiantuntijat aina MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ovat yhtä mieltä siitä, että voimavarat pitäisi keskittää muutamaan keskeiseen toimenpiteeseen niin, että muutos Itämeressä tapahtuu. Saaristomeren maatalous on Suomen ainoa jäljellä oleva ns. hot spot -kohde Itämeren suojelukomissio HELCOMin pahimpien kuormittajien listalla. Haasteena on erityisesti sikaloiden ja kanaloiden lannan prosessointi. Lanta on saatava kiertoon ylijäämäalueilta, mikä korvaisi osaltaan myös riippuvuutta tuontilannoitteista. 

Kokoomus on esittänyt toistuvasti toteuttavaksi ravinnekierron kokonaisuutta, jossa otetaan huomioon niin vesistöjen puhtaus kuin biokaasun tuomat hyödyt. Tarvittava pohjatyö on jo valmiina, kun edellinen hallitus selvitti kokoomuksen aloitteesta keinoja orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämiseen. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka yhdistävät suomalaisen ruoantuotannon siihen, ettei ravinteita valuteta Saaristomereen. Kyse on viljelijöiden tukemisesta työssä, jonka jokainen suomalainen haluaa onnistuvan. Tahtotila on sama MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ja matkailualaan.

On yhtä yhtä tärkeää, että Saaristomeren kipsikäsittelylle saataisiin jatkorahoitus. Itämeren kestokyky on ollut koetuksella liian kauan. Ravinnekierron ohella tarvitaan kipsikäsittelyä, joka vähentää tutkitusti vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa jopa puoleen. Ympäristöministeriön hankkeessa Saaristomeren valuma-alueelle levitetään kipsiä, mutta nykyisellä vesiensuojelun tehostamisohjelmalla voidaan käsitellä vain noin kolmannes kipsikäsittelyyn soveltuvasta pinta-alasta. Peltojen kipsikäsittelylle on turvattava voimavarat koko ohjelman ajan ja myös sen jälkeen.

Maatalouden ympäristötukia on uudistettava vesiensuojelun kannalta vaikuttavimmaksi. Lantafosforin siirron ja kipsikäsittelyn tuki on sisällytettävä EU:n maatalouden tukijärjestelmään.
Itämeren puhtaus on tärkeä asia kaikille helsinkiläisille, koko Itämeren alueen hyvinvoinnille ja talousalueemme menestykselle. Yhteistyö yli maarajojen on välttämätöntä, sillä meri on yhteinen ja päästöt eivät kunnioita jäsenvaltioiden rajoja. Samalla meidän on sitkeästi jatkettava työtä, jotta löydämme kotimaassa   kustannustehokkaimmat keinot Itämeren suojeluun.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Tiedote

7.2.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa herättelee ympäristöministeri Krista Mikkosta (vihr.) ripeisiin toimiin Itämeren ja erityisesti Saaristomeren pelastamiseksi. Sarkomaan mukaan vesiensuojelun rahoituksen kohdentaminenon korjattava kevään kehysriihessä.

Ympäristöministeriö tiedotti joulun alla selvittävänsä vuoden 2021 aikana mahdollisuutta poistaa Saaristomeren kuormitus rehevöitymistä aiheuttavien ongelmakohteiden listalta.Sarkomaa on huolissaan, että vuosi selvitellään ja eduskuntakausi kuluu ilman uusia vaikuttavia tekoja. 

”Mikä ympäristöministeriä pidättelee? Keinot ja rahatkin ovat olemassa, puuttuu vain poliittinen tahto. Kevään kehysriihi on viimeisiä hetkiä nykyhallitukselta keskittää suojelutyöhön sovittu rahoitus Itämeren suojelun kannalta vaikuttavasti”, Sarkomaa sanoo.

”Vesiensuojelun hankkeisiin on eduskuntakaudelle käytettävissä tuntuva summa, jopa 250 miljoonaa euroa. On käsittämätöntä, miksi ympäristöministeri antaa rahoituksen valua satoihin pieniin ja siten vaikuttavuudeltaan vähäisiin hankkeisiin. Asiantuntijat aina MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ovat yhtä mieltä siitä, että voimavarat pitäisi keskittää muutamaan keskeiseen toimenpiteeseenniin, että muutos Itämeressä tapahtuu”, Sarkomaa jatkaa.

Saaristomeren maatalous on Suomen ainoa jäljellä oleva ns. hot spot -kohde Itämeren suojelukomissio HELCOMin pahimpien kuormittajien listalla. Haasteena on erityisesti sikaloiden ja kanaloiden lannan prosessointi. Sarkomaan mukaan lanta on saatava kiertoon ylijäämäalueilta, mikä korvaisi osaltaan myös riippuvuutta tuontilannoitteista.

”Kokoomus on esittänyt toistuvasti toteuttavaksi ravinnekierron kokonaisuutta, jossa otetaan huomioon niin vesistöjen puhtaus kuin biokaasun tuomat hyödyt. Tarvittava pohjatyö on jo valmiina, kun edellinen hallitus selvitti kokoomuksen aloitteesta keinoja orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämiseen”, Sarkomaa sanoo.

”Tarvitsemme ratkaisuja, jotka yhdistävät suomalaisen ruoantuotannon siihen, ettei ravinteita hukata Saaristomereen. Kyse on viljelijöiden tukemisesta työssä, jonka jokainen suomalainen haluaa onnistuvan. Tahtotila on sama MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ja matkailualaan”, Sarkomaa muistuttaa.

Sarkomaa toivoo myös, että saaristomeren kipsikäsittelylle saataisiin jatkorahoitus.

”Itämeren kestokyky on ollut koetuksella liian kauan. Ravinnekierron ohella tarvitaan kipsikäsittelyä, joka vähentää tutkitusti vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa jopa puoleen. Ympäristöministeriön hankkeessa Saaristomeren valuma-alueelle levitetään kipsiä, mutta nykyisellä vesiensuojelun tehostamisohjelmalla voidaan käsitellä vain noin kolmannes kipsikäsittelyyn soveltuvasta pinta-alasta. Peltojen kipsikäsittelylle on turvattava voimavarat koko ohjelman ajan ja myös sen jälkeen”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

p. 050 511 3033