ILKKA AHTOKIVI | 25.03.2021 | 13:27

Asiantuntija-arvion mukaan nopeampi rokottaminen Uudellamaalla voisi vähentää sairaalahoidon tarvetta viidenneksellä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n asettama kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä on nostanut esille rokotusten painottamisen alueellisesti epidemian vakavuuden mukaan.

– Asiantuntija-arvion mukaan nopeampi rokottaminen Uudenmaan alueella voisi vähentää sairaalahoidon tarvetta viidenneksellä. Pidän todella tärkeänä, että asiantuntijoiden arvioiden pohjalta edetään. Rokotusohjelman on oltava osa yhdenvertaista ja vaikuttavaa terveydenhoitoa eikä se saa olla huutoäänestys eikä aluepolitiikkaa, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kirjoittaa Facebookissa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin alueella rokotettu 11,9 prosenttia väestöstä – eilen 508 tartuntaa.

– Sen sijaan alueilla, jossa tartunnat vähäisiä on rokotustahti kovempi. Tämä mietityttää kansalaisia sekä etulinjassa työskenteleviä hoitajia ja opettajia. Mitkään rajoitukset eivät riitä, jos rajojen annettaan edelleen vuotaa ja rokotustahti matelee, Sarkomaa toteaa.

Hallituspuolueiden kansanedustajat, kuten vihreiden ryhmän puheenjohtaja Emma Kari kertovat somessa hallituksen sopineen rokotusjärjestyksen muutoksista.

– Helsinki, Uusimaa, terveydenhuollon henkilöstö, opettajat, eduskunta ja Suomi odottavat. Kerrotaanko asia myös meille muille? Vaiko vain hallituspuolueille? Vaiko oliko hallitusriveistä tehdyt sometukset uutisankkoja? Selkeä tiedotus ja avoimuus vakavassa koronakriisissä olisi välttämätöntä, Sarkomaa sanoo.

Toivo Ajatuspajan tuore kyselytutkimus kertoo karulla tavalla kansan tunnot. Suurin osa vastaajista pelkää soten heikentävän palveluiden laatua ja valtaosa vastaajista vastusti maakuntaveroa. Tämä ei ole ihme!

Vasemmistovihreän hallituksen havittelemaa maakuntaveroa pohtiva parlamentaarinen komitea on päättänyt työnsä. Vastavalmistunut raportti osoitti maakuntaveron kiristävän työn ja eläkkeiden verotusta. Kokoomus on ainoa puolue, joka komitean raporttiin jättämässä eriävässä mielipiteessään irtisanoutui täysin vahingollisesta  maakuntaverosta.

Vasemmistovihreän hallituksen innostusta maakuntaveroon kuvaa se, että kesken komiteatyön hallitus kiirehti sopimaan maakuntaveron käyttöönotosta vuoteen 2026 mennessä. Komiteatyön esille tuomat maakuntaveron haittavaikutukset olisivat karmaisevia Uuden verotuksen tason valmistelu ja maakuntavero  pitäisi pysäyttää välittömästi ja pysyvästi.

Hallituspuolueet ovat havitelleet maakuntaverosta paikkaajaa maakuntasote-esityksensä vakaviin valuvikoihin. Hallituksen sote-esityksestä pitämässä tiedotustilaisuudessa viime joulukuussa kaikki läsnäolleet ministerit tarjosivat kilvan maakuntaveroa ratkaisuksi toimittajien nostamiin esityksen epäkohtiin. Usko veronkiristysten kaikkivoipaisuuteen istuu varsin vahvasti vasemmistovihreässä hallitusrintamassa.

Maakuntakomitean työhön jättivät eriävän mielipiteen myös vihreät ja vasemmistoliitto.

Komiteassa kun oli muodostunut ajatus, ettei uuteen veroon suin päin sännättäisi. Vasemmistoliiton ja vihreiden kansanedustajien mukaan maakuntaveron valmistelun tulisi viipymättä edetä, jotta toimiva sote-järjestelmä saadaan aikaiseksi. Linjaus on karu.

Maakuntaveroraportissa itsessäänkin mainitaan, että kireä työn verotus on jo nyt verojärjestelmämme suurin ongelma. Tämä asettaa varsin erikoiseen valoon maakuntaveron puolestapuhujat.

Ensin vasemmistovihreät hyväksyvät sote-esityksen, joka leikkaa usean alueen ja aivan erityisesti Uudenmaan sekä Helsingin sote-palveluiden rahoitusta ja vie lisäksi kaupungin muun toiminnan rahoittamiseen tarkoitetun kuntaveron tuotosta järkälemäisen osan vaarantaen ihmisten palvelut varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta lähtien. Uudenmaan sairaanhoitopiirin varovainen arvio sote-rahoituksen supistumisesta Uudellamaalla on noin 400 miljoonaa euroa vuosittain uudistuksen ollessa voimassa. Vaakalaudalla on valtakunnallista vastuuta kantava HUS:n laadukas toiminta sekä yliopistollinen tutkimus sekä opetus. Tilanne on vakava.

Vasemmistovihreät tarjoavat  maakuntaveroa ratkaisuksi, jolla esimerkiksi Helsinki voisi paikata maakuntasote-uudistuksen tuomia rajuja leikkauksia. Ajatus on absurdi. Korkeiden elin- ja asumiskustannusten kanssa elävät helsinkiläiset palkansaajat ja eläkeläiset laitettaisiin maksamaan entistä kireämpää verotusta vastineeksi uudistuksesta, jonka on eduskunnassa arvioitu heikentävän palveluja sekä nujertavan kaupunkien elinvoimaa.

Hallituksen maakuntasote-esityksessä ja sen mukanaan tuomissa maakuntavaaleissa ja -verossa on kyse rahojen kaatamisesta lisähallintoon veromaksajien kustannuksella

Eduskunnan asiantuntijakuulemisissa on tullut täysin selväksi, että sote-esityksestä puuttuvat kannusteet ja keinot  parempien palveluiden järjestämiseksi sekä kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Päin vastoin esitys kiihdyttää julkisten menojen kasvua tuomatta tilalle parempia palveluja. Esitys päin vastoin vaarantaa ja heikentää palveluja monin tavoin.

Kun kasvavat sosiaali- ja terveysmenot kytkettäisiin työn verotukseen, on lopputulos tuhoisa. Kokonaisverotuksen kiristyminen olisi maakuntaveron väistämätön tulos. Veronkiristykset kohdistuisivat jo ennestään kireään työn ja eläkkeiden verotukseen, varsinkin kaupunkilaisten rahapussiin. Vasemmistovihreiltä on kadonnut rippeetkin kaupunkien puolustamisesta.

Työn verotuksen kiristäminen on myrkkyä työllisyydelle ja talouden kasvulle, sekä jo ennestään tiukoilla olevien suomalaisten ostovoimalle. Kireä työn verotus kamppaa talouden elpymistä, investointeja, työperäisten osaajien maahanmuuttoa ja Suomen kilpailukykyä. Keskituloinen suomalainen maksaa jo nyt jopa 3 prosenttia enemmän veroa vertailumaihin nähden. Moni ahkera suomalainen kysyy: Eikö mikään riitä? Maakuntavero olisi vihoviimeinen vitsaus.

Kokoomus kannattaa kohtuullista ja kannustavaa työn ja eläkkeiden verotusta, eikä hyväksy ansiotuloverotusta kiristävää maakuntaveroa eikä maakuntasotea. Työn ja eläkkeiden verotusta on kiristämisen sijaan kevennettävä.

Eduskunnan on viisainta hylätä hallituksen vahingollinen sote-esitys. Massiivisen hallintouudistuksen, uusien vaalien ja verojen sijaan on voimavarat kohdennettava koronaepidemian hallintaan ja siihen, että ihmiset saavat yhdenvertaisesti tarvitsemansa palvelut.

Koronavirus runtelee maatamme kovalla kädellä mutta virus saa vuotaa rajojen yli edelleen. Kaikissa Pohjoismaissa ja useissa Euroopan maissa edellytetään rajalla maahantulijoilta ennakollinen negatiivinen koronatestitulos muttei Suomessa. Miksi? Siksi, että pääministeri Sanna Marinin vasemmistovihreä hallitus ei ole asiaa koskevaa kunnollista lakiesitystä tuonut eduskuntaan. Ei, vaikka Kokoomus ja useat eri tahot, myös hallituspuolueista, ovat asiaa toistuvasti.

Syytä tekemättä jättämiseen on täysin mahdoton ymmärtää?

Vaatimalla pakollista ennakkotestitodistusta voitaisiin estää suuri osa koronatartuntojen maahanpääsystä. On valtava pettymys, että eduskunnan käsittelyssä oleva tartuntatautilain muutos ei tuonut kipeästi kaivattuja ratkaisuja rajojen koronatorjuntaan.  Esitys vain terävöitti aluehallintoviraston oikeutta nykylainsäädännön perusteella määrätä myös henkilöjoukkoa koskevasta terveystarkastuksesta.

Esitystä koskevava sosiaali- ja terveysvaliokunnannan uusi mietintö on eduskunnan käsittelyssä tiistaina. Siinä on valiokunnan yksimielinen vaade hallitukselle tuoda esitys, jossa rajalle säädetään velvoite maahantulijalle ennakollisesta koronatestituloksesta. On oletettavaa, että eduskunta hyväksyy mietinnön ja siinä olevat lausumat. Pian näemme noudattaako vaiko  uhmaako pääministeri Marinin hallitus  eduskunnan kantaa?

Mielestäni on täysin vastuutonta, että rajojen tilannetta ei saada kuriin ja samaan aikaan kaavaillaan ihmisten arkea ja taloutta rankasti kurittavia uusia lisärajoituksia.

Vaikuttavia, vähemmän arkielämää rajoittavia keinoja on edelleen ottamatta käyttöön epidemian hillitsemiseksi. Kokoomus on koko koronaepidemian ajan vaatinut hallitukselta esitystä, jolla voidaan säätää kasvomaskien käytöstä velvoittavasti sisätiloissa ja joukkoliikenteessä. Esitystä ei ole kuulunut.

Mitkään rajoitukset eivät riitä, jos virus saa vapaasti valua maahamme ja rokotustahti matelee. Usea etulinjassa työtään tekevä hoitaja on edelleen ilman rokotusta ja joutuu matkustamaan ruuhkabussissa henkensä kaupalla töihin, koska hallitus ei vieläkään ole aikaansaanut maskivelvoitetta. Sama huoli on monella opettajalla, poliisilla sekä suomalaisella, joiden on työnsä vuoksi kuljettava päivittäin joukkoliikenteessä.

On mahdoton ymmärtää, että hallitus väläyttelee liikkumisrajoituksia ennen kuin muut käytettävissä olevat toimet on tehty. Toimien marssijärjestys ei tunnu oikeasuhtaiselta. Lievemmät keinot on otettava käyttöön ensin, ennen kuin ulkonaliikkumiskiellon kaltaisia, ihmisten perusoikeuksia merkittävällä tavalla rajoittavia toimia edes harkitaan otettavaksi käyttöön.

Julkisuuteen on tihkunut tietoja ulkonaliikkumisrajoituksesta, siten, että vain samassa taloudessa asuvilla olisi mahdollista ulkoilla yhdessä. Mielestäni tämä olisi kova ja eriarvoistava keino. Esimerkiksi usealle yksinasuvalle seniorille ulkoilu auttajan kanssa on ainoa kontakti toiseen ihmisen, eikä sitä pidä estää. Korona ei saa nitistää inhimillisyyttä eikä tervettä järkeä.

Eikö ensin maan hallituksen tule estää virusryöpyn pääsy yli rajojen ennen kuin rajoitetaan ihmisten liikkumista ulkona?

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön viisasta ajatusta ottaa käyttöön koronatorjunnan onnistumiseksi koronanyrkki ei ole vielä liian myöhäistä noudattaa.

Hallituksen kaavailut liikkumisrajoituksista erityisesti pääkaupunkiseudulle herättävät valtavasti huolta. Moni on laittanut viestiä, että estetään ainakin ensin koronan ryöppyäminen rajan yli eikä ensin rynnätä kieltämään ihmisten liikkumista eikä ainakaan ulkoliikuntaa.

Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan liikkumisrajoitusten toteutuessa kotoaan saisi poistua vain välttämättömissä hallituksen määrittelemissä  tarkoituksissa.

Liikkumisen rajoittamisen on oltava aina aivan viimesijainen keino. Ulkoilun kielto varsinkin niin, että se sallittaisiin vain yhdessä asuville olisi todella eriarvoistava ja kova toimi.

Liikkuminen lisää ihmisen koronakestävyyttä monin tavoin. Ulkoilu, kävely, juoksu ja luonnossa liikkuminen edistävät monin tavoin ihmisten terveyttä ja henkistä hyvinvointia. Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Suomalaisista 1,2 miljoonaa asuu yksin ja yhdessä liikkumiseen on löydettävä myös yksinasuville terveysturvalliset mahdollisuudet.

Moni seniori tarvitsee ulkoiluun tueksi toisessa taloudessa asuvan ihmisen apua. Tämän vuoksi  liikkumista yhdessä ei pitäisi missään tapauksessa kategorisesti  rajoittaa samassa taloudessa asuvien oikeudeksi. Monelle esimerkiksi kerran viikossa ulkoilu kolmannen sektorin vapaaehtoisen auttajan tai ystävän kanssa saattaa olla viikon ainoa kontakti toiseen ihmisen.

Hallitus passitti epidemian alussa kategorisesti kaikki 70 vuotta täyttäneet hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevat seniorit neljän seinän sisälle. Tämä oli virhe, josta oikeuskansleri ja ihmisoikeusvaltuuskunta ovat vahvasti hallitusta moittineet. Nyt hallituksen on syytä ottaa vahvoista oikeusoppineiden  moitteista opiksi. Korona ei saa nitistää inhimillisyyttä.

Rajoitukset ovat muuttaneet kaikkien suomalaisten arkea. Erityisesti huolta on kannettu lasten ja nuorten tilanteesta sekä senioreista. Liikkumisrajoitukset ja varsinkin yhdessä ulkoilun kielto muiden kuin oman perheen kanssa osuisi taas rajulla tavalla heihin.

Moni lapsi ja nuori tapaa etäkoulun jälkeen ikätovereitaan turvallisesti ulkona liikkuen. Liikunta ja vuorovaikutus tukevat nuorten oppimista ja normaalia kasvua sekä kehitystä. Kaikille koti ei ole paras paikka. Muiden tapaaminen myös suojaa lapsia monin tavoin. Koronarajoituksissa tarvitaan ymmärrystä ihmisten arjesta ja hyvinvoinnista.

Koronaepidemia on terveyskriisin lisäksi myös mielenterveyden kriisi, joka on koetellut kaiken ikäisten suomalaisten henkistä jaksamista.

Epidemian pitkittyessä ihmisten kestävyys ja terveys ovat koetuksella. Moni seniori ja riskiryhmään kuulunut on ollut yksin kuukausikaupalla kodin seinien sisällä. Samoin on joutunut elämään  moni etäopetuksessa oleva nuori. Etätyössä olevat aikuiset ja uudenlaista arkea pyörittävät vanhemmat tarvitsevat ulkoilua. Ulkoilu on ollut kaiken ikäisille elintärkeä hengähdystauko ja voimavara josta ammennetaan henkistä jaksamista. Suomessa on moneen Euroopan maahan verrattuna mittavat mahdollisuudet pitää etäisyyttä ulkoillessa. Meillä on tilaa, metsiä ja puistoja. Tilaa löytyy hyvin myös Helsingissä.

On nähtävä, että raskaat rajoitukset ja koronan takia saamatta jäänet palvelut sekä apu voivat sairastuttaa enemmän, kuin itse korona.

Suomi on julistettu poikkeustilaan ja maan hallituksella poikkeuksellisen vahva valta toimia ja vastuu tiedottaa maan asioissa. Kaikilla rajoituksilla on myös haittavaikutuksia ja niitä on hallituksen avoimesti  punnittava ja perusteltava. Vaikutuksia on arvioitava tarkkaan varsinkin kun on kyse aivan keskeisten perusoikeuksien rajoittamisesta.

Maamme on pärjännyt koronaepidemian hallinnassa erityisesti siksi, että suomalaiset ovat noudattaneet kuuliaisesti koronaan liittyviä rajoituksia. Suomalaiset ymmärtävät rajoitustoimien kiristymisen, kun epidemiatilanne heikkenee. Jotta näin on jatkossakin, on rajoituksien oltava kohtuullisia ja ihmisiä yhdenvertaisesti sekä inhimillisesti kohtelevia.

Hallituksen on syytä ymmärtää, että mitkään rajoitteet eivät riitä, jos virusmuunnelmat saavat vapaasti vyöryä rajan yli ja jos rokotteiden saaminen viipyy. Isossa osassa Euroopan maita ja muissa Pohjoismaissa vaaditaan rajalla negatiivista koronatestiä. Suomessa hallitus ei ole vieläkään saanut asiaa kuntoon.

Raskasta työtä tekevä hoitohenkilöstö, kuten muutkin joukkoliikenteessä matkustavat joutuvat väistelemään maskittomana  matkustavia yskiviä  ihmisiä. Jäljellä on tekemättömiä toimia, joihin hallituksen on suunnattava ministeriöiden virkamiesten ja omat voimavaransa.

Ulkoilu on ihmisille henkireikä koronaepidemiassa ja sen pitää olla sallittu tietenkin terveysturvallisuutta noudattaen.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja