Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tulevana uutena vuotena 2021 kaikkein eniten kiristyy pienituloisten verotus. Kiristyksiä on luvassa yhtälailla muiden palkansaajien ja eläkeläisten verotukseen. Tämä paljastuu Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n verokoneen laskelmista.

Moni elää paljon tiukemmalla kuin vuosi sitten. Ennestään piinaavan korkean verotuksen lisäkiristys leikkaa niin palkansaajien kuin eläkkeensaajien käteen jäävää tuloa. Moni suomalainen tuskailee kysyen, eikö mikään määrä veroja riitä?

Vasemmistovihreän hallituksen hellimät veronkiristykset ovat vakava virhe, myrkkyä uusien työpaikkojen syntymiselle sekä talouden elpymiselle.

Suomalaisten keskituloiset maksavat jo nyt monta prosenttiyksikköä enemmän veroa kuin keskimäärin muissa Euroopan maissa. Lisäansioista rangaistaan vieläkin ankarammin. Tästä piittaamatta hallitus laittaa kotitaloudet entistä tiukemmalle keskellä koronakriisiä ja talouden taantumaa.

Verotuksessa viisas periaate on, että verotetaan vähemmän sitä, mitä halutaan enemmän ja enemmän sitä, mitä halutaan vähemmän. Tehdystä työstä  ja ahkeruudesta rankaiseminen on terveen järjen vastaista – erityisesti nyt, kun talous on koronakuopan pohjalla. 

Esitimme Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa 800 miljoonan euron veronkevennyksiä. Esityksemme myötä palkansaajille ja eläkeläisille jäisi satoja euroa enemmän käteen verojen jälkeen.

Esitimme myös hallituksen leikkauksen sijaan kotitalousvähennyksen kaksinkertaistamista, senioreiden superkotitalousvähennystä sekä kotitalousvähennyksen omavastuuosuuksien poistamista.

Matkailu- ja ravintola-ala ovat kärsineet rajusti koronasta. Kokoomus laskisi ravintola-anniskelun arvonlisävero 14 prosenttiin. Näin voitaisiin tukea työpaikkojen säilymistä alalla.

Vaihtoehtobudjetissamme oli myös esitykset 120 000 uuden työllisen saamiseksi ja miljardin vähemmän velkaantumista. Toivon polku: kokoomuksen vaihtoehtobudjetti 2021

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä emme pelkää antaa ihmisille enemmän mahdollisuuksia päättää ansaitsemistaan euroista. Taloudelle on annettava tilaa toipua. Valtion ei todellakaan tarvitse päättää kaikkea ihmisten puolesta.

Vasemmistovihreä hallitus elvyttää taloutta poikkeuksellisen vasemmistolaisesti. Velkaa otetaan mittavasti ja julkisia menoja lisätään, mutta ihmisten, palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten tuloja leikataan.

Veronkevennykset toisivat kotitalouksille lisää ostovoimaa. Niin, että ihmiset saisivat enemmän mahdollisuuksia, kun palkasta ja eläkkeestä jäisi enemmän käteen. Se on hyvä tapa elvyttää, niin Ruotsissa tehdään ja muualla Euroopassa. Myös Suomen Pankki on nostanut esille veronalennukset ja todennut niiden myönteisten vaikutusten elvytystoimena olevan pitkäkestoisempia ja kestävämpiä kuin menoelvytys. 

Useissa Eurooopan maissa veronkevennykset on todettu toimivaksi talouden elvytyskeinoksi. Veroelvytys on nostettu menoelvytyksen rinnalle. Molempia tarvitaan myös Suomessa.

Esimerkiksi Saksassa ravintoloiden arvonlisäveroa laskettiin jo heinäkuussa vuodeksi. Ruotsissa puolestaan toteutettiin ympäristöpuolueen, sosiaalidemokraattien ja keskustapuolueen yhteistyöllä miljardien pysyvät työn verotuksen kevennykset. Kotitalousvähennystä nostettiin merkittävästi ja lisättiin myös siten ihmisten ostovoimaa sekä uusia työpaikkoja. Ilmeisen ideologisista syistä hallitus ajaa Suomea täysin toiseen ja aivan väärään suuntaan.

Suunnan muutosta tarvitaan. Palkasta ja eläkkeestä pitäisi jäädä käteen niin, että se riittää muuhunkin kuin aivan välttämättömään.

Koronaepidemia on mullistanut maailmaa mutta se ei muutu, että hyvinvointiyhteiskuntamme tärkeät palvelut ja sosiaaliturva rahoitetaan työllä. Eikä se, että työttömyys on ihmiselle yksi elämän viheliäisimpiä ongelmia. Ensi vuodelle toivon hyvää yhteistyötä sen eteen, että suomalaisilla olisi työtä.

Työtäni kansanedustajana voi seurata vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Tasavallan presidentti sanoi uuden vuoden puheessaan viisaasti: ”Rokotteista on apua vain rokotukset ottamalla”.

Kansalaisilta tulvii huolestuneita kysymyksiä rokotusten etenemisestä ja koronarokotteiden odotettua vähäisemmästä toimittamisesta Suomeen. Valtiovallan avoin ja oikea-aikainen tiedotus on nyt ensiarvoista.

Hallituksen aiemmin aktiivisen ja kiitetyn tiedottamislinjan on tärkeä jatkua eikä se saisi nyt lurpahtaa.

Suomalaisten on saatava tietoa toimista, joilla hallitus rokottamisen onnistumisen aikoo varmistaa. Nykyistä nopeampi rokotustahti on välttämätöntä ihmisten terveyden kuin maamme talouden kannalta. Päivittäin on rokotettava useita kymmeniä tuhansia, jotta urakka on kesään mennessä tehty. Kansalaisten henkisen kantokyvyn kannalta  tietoa tarvitaan  lisää. Myös eduskunnan aktiivinen informointi on olennaista.

Euroopan tasolla Suomessa on varsin vahva infra rokottaa. Meillä on neuvolat, kouluterveydenhuolto, opiskelijaterveydenhuolto, terveyskeskukset, sairaalat, kotisairaanhoito ja työterveyshuolto. Voimavarat on viisasta ja välttämätöntä valjastaa täysimääräisesti käyttöön. Ideologinen yritysten hylkiminen ei koronan torjumisessa ole varaa. Myös terveydenhuoltohenkilöstön kasvavassa rokotusurakassa on taakkaa hyvä jakaa.

Maamme rokotusstrategian ja ohjeistuksen on oltava toimiva ja avoimesti julki kerrottu. Tietoa rokotteiden saapumisesta maahamme,  Euroopan yhteishankinnan onnistumisesta ja muista rokotteiden saatavuuteen vaikuttavista toimista tarvitaan myös. Pitkittyneessä ja monille hyvin raskaassa epidemiatilanteessa on tärkeää, että kansalaiset saavat selkeät perustelut tehdyille päätöksille.

Erityisesti riskiryhmiin kuuluvien  epävarma odotus saada koronarokotus on raskasta. Jokaisessa päivässä voi olla kysymys elämästä ja kuolemasta. Tietoa rokotusten etenemisestä tarvitaan myös alueilla helposti saatuville. Rokotukset ripeästi annettuna ovat ainoa tie ulos koronakurimuksesta. Koko kansan rokottaminen on iso urakka, joka vaatii hyvää johtamista.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Julkaistu Verkkouutisissa 9.1

Kansanedustaja tukee ehdotusta operaatiivisen ”nyrkin” käyttämisestä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa tukee presidentti Sauli Niinistön ehdotusta erillisen kriisiryhmän perustamisesta koronakriisin hoitoa varten.

– Suomen koronarokotusten EU-tasolla varsin hidas eteneminen ja julkisuuteen purskahtaneet epäselvyydet johtovastuista sekä koronarokottamisen edellyttämistä toimista ovat vakava asia.  Suomessa on mittava rokotusinfra ja osaaminen, kun se vain käyttöön otetaan, Sarkomaa toteaa Facebook-päivityksessään.

Sarkomaa korostaa, että viimeistään nyt pääministeri Sanna Marinin (sd.) on otettava presidentin ehdotus käyttöön.

Presidentti Sauli Niinistö lähestyi Marinin hallitusta viime maaliskuussa kirjeellä, jossa hän nosti esille kriisiryhmän perustamisen tukemaan Suomen onnistumista koronapandemian taltuttamisessa.

– Presidentimme totesi kirjeessään mm seuraavaa: ”Toteamus, että viranomaiset virkavastuulla hoitavat päätösten tavoitteet toteen, ei riitä. Operatiivinen puoli vaatii ennakkotyötä, jotta jo päätöstä tehtäessä tiedetään mihin käytännön toimiin koneisto ryhtyy. Toistan moneen kertaan esitetyn ajatuksen operatiivisen ”nyrkin” käyttämisestä. Hyvin koottu kriisiryhmä kartoittaa ongelmat, hankkii tiedot, kerää julkisen ja yksityisen osaamisen ja esittää sitten maan hallitukselle tilannekuvaa ja ehdottaa toimenpiteitä. Ryhmä siis omistautuisi kokonaan koronan käsittelyyn. Tämä ajattelu ei ole mitenkään hallitukselta pois, vaan lisää. Operatiiviset toimet etenevät nopeasti ja hallitusti sitten kun hallitus on linjannut saamistaan punnituista vaihtoehdoista, Sarkomaa kirjoittaa.

Julkaistu

Tiedote 29.12.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa ripeitä toimia digitaalisen rokotuskortin käyttöönottamiseksi. Luotettavien ja helposti saatavilla olevien rokotetietojen merkitys korostuu edustajan mukaan koronavirusta vastaan taisteltaessa.

"Digitalisaation edistysaskelista huolimatta rokotustietojen ensisijainen lähde on yhä käsin täytetty rokotuskortti tai muistikuva," harmittelee Sarkomaa.

Sarkomaan kirittämästä digitaalisesta Omakantaan luodusta rokotuskortista näkisi vaivatta, mitä rokotteita henkilö on saanut. Palvelulla voisi myös todentaa saadut rokotukset digitaalisesti. Rokotuskortti voisi muistuttaa myös tehosterokotteen ottamisen ajankohdasta. Nykyisintehosterokotus jää monilta ottamatta, vaikka se on olennainen esimerkiksi jäykkäkouristusrokotteissa rokotussuojan ylläpitämiseksi. 

"Rokotuskortin perustamisessa tarvitaan hallituksen tahtotila. Kansalaisilla se jo on. Digitaalista rokotuskorttia kannatti lähes 90 prosenttia suomalaisista lääketietokeskuksen teettämässä kyselyssä," huomauttaa Sarkomaa.

Sarkomaa kirittää hallitusta tekemään päätöksen rokotuskortin perustamisen vaativasta digiloikasta ja sen edellyttämistä määrärahoista. Hän toivoo, että koronarokote toimisi lähtölaukauksena digitaaliselle rokotuskortille.

"Rokotustietojen digitalisointi helpottaisi omien rokotustietojen tarkistamisen ja ajan tasalla pitämisen lisäksi myös terveydenhuollon ammattilaisten työtä sekä rokotussuojan todentamista matkaillessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työhönotosssa. Aivan tyhjästä ei rokotekorttia tarvitse lähteä tekemään. Uusimpia rokotustietoja löytyy jo ainakin terveyskeskusten antamista rokotuksista Omakannasta," toteaa Sarkomaa.

Lääketietokeskuksen kyselyn mukaan vain puolella suomalaisista on omat rokotustiedot tallessa. Kolmannes suomalaisista ei tiedä, mistä omat ajantasaiset rokotustiedot on mahdollista tarkistaa.

"Rokotukset ovat vaikuttaneet ihmisten terveyteen käänteentekevällä tavalla. Tulevaisuudessa niiden merkitys voi olla vieläkin suurempi. On viisasta ja välttämätöntä että ihmisellä itsellään on oikea tieto rokotuksista ja tieto terveydenhuollon henkilöstöllä voi myös pelastaa ihmisten henkiä monin tavoin," toteaa Sarkomaa.

Euroopan neuvosto on hyväksynyt vuonna 2018 rokotussuositukset, joiden tavoitteena on parantaa EU-maiden rokotuskattavuutta ja rokotteiden saatavuutta. Päätöksen johdosta valmistellussa “rokotustiekartassa” (EU Roadmap on Vaccination 2018) on toimenpiteinä kansallisten rokotusrekisterien yhdenmukaistaminen ja EU:n yhteinen digitaalisesti jaettava rokotuskortti. Myös maailman terveysjärjestö WHO selvittelee parhaillaan kansainvälistä elektronista rokotuskorttia. Sellainen saatetaan jatkossa asettaa kriteeriksi esimerkiksi matkustaessa.

"Suomen ei pidä jäädä odottelemaan vaan maamme on oltava digitaalisen rokotekortin kansallisessa ja EU-tasoisessa toiminnassa aloitteellinen ja edelläkävijä," Sarkomaa päättää.

Sarkomaa on tänään jättämässä sähköisestä rokotuskortista  kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa

p. 0505113033

Julkaistu

Tiedote 22.12.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee, miksi hallitus heittää hiekkaa talouden rattaisiin kiristämällä palkansaajien ja eläkeläisten verotusta. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n verokoneen mukaan ensi vuonna eniten kiristyy pienituloisten verotus.

”Hallituksen veropolitiikan linja kiristää eniten pienituloisten verotusta. Yhtä lailla keskituloiset kotitaloudet laitetaan entistä tiukemmalle – keskellä koronakriisiä ja talouden taantumaa. Veronkiristykset ovat vakava virhe ja myrkkyä uusien työpaikkojen syntymiselle sekä talouden elpymiselle”, Sarkomaa sanoo.

“Monissa perheissä eletään paljon tiukemmalla kuin vuosi sitten. On uskomatonta, että hallitus vaatii ihmisiltä tässä tilanteessa yhä enemmän. Kiristyvä verotus leikkaa niin palkansaajien kuin eläkkeensaajien käteen jäävää tuloa. Eikö mikään määrä veroja riitä?” Sarkomaa ihmettelee.

Kokoomus esitti vaihtoehtobudjetissaan 800 miljoonan euron veronkevennyksiä. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa palkansaajille ja eläkeläisille jäisi satoja euroa enemmän käteen verojen jälkeen. Kokoomus on esittänyt myös kotitalousvähennyksen kaksinkertaistamista, senioreiden superkotitalousvähennystä sekä omavastuuosuuksien poistamista.

“Kokoomus ei pelkää antaa ihmisille enemmän mahdollisuuksia päättää ansaitsemistaan euroista. Emme pelkää antaa taloudelle tilaa toipua. Valtion ei tarvitse päättää kaikkea ihmisten puolesta”, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaan mukaan hallitus elvyttää taloutta poikkeuksellisen vasemmistolaisesti lisäämällä vain julkisen sektorin menoja. Sarkomaan mukaan useissa maissa veronkevennykset on todettu toimivaksi talouden elvytyskeinoksi. 

“Esimerkiksi Saksassa ravintoloiden arvonlisäveroa laskettiin jo heinäkuussa vuodeksi. Ruotsissa puolestaan toteutettiin ympäristöpuolueen, sosiaalidemokraattien ja keskustapuolueen yhteistyöllä miljardien pysyvät työn verotuksen kevennykset. Jostain syystä hallituksen mielestä Suomi on maailman ainoa maa, jossa veroelvytys ei toimi”, Sarkomaa ihmettelee.

“Verotuksessa viisas periaate on, että verotetaan vähemmän sitä, mitä halutaan enemmän ja enemmän sitä, mitä halutaan vähemmän. Punavihreän hallituksen veronkorotukset ovat jatkoa ponnettomalle työllisyyspolitiikalle. Työstä ja ahkeruudesta rankaiseminen on terveen järjenvastaista – erityisesti nyt, kun talous on koronakuopan pohjalla”, Sarkomaa sanoo.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Henkilöstöpula ja työuupumus painavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Korona on lisännyt monen kuormitusta jo ennestään vaikeassa tilanteessa. Sairaalahoidon ja tehohoidon tarve lisääntyvät varsinkin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella joulun aikaan. Julkisen terveydenhuollon kuormitus on valtava koronan toisen aallon hyökyessä maahamme.

Terveydenhuollon ammattilaiset ovat venyneet paljon koronan hoitamiseksi ja poikkeuksellisissa oloissa on tehty paljon ylitöitä. Moni on myös joutunut karsimaan vapaa-ajaltaan sosiaalisia kontakteja suojatakseen potilaita.

Koronan myötä muodostunut henkilöstövaje, pitkään jatkuneet ylityöt, menetetyt lomat ja jatkuva kiire ovat saaneet monet sote ammattilaiset uupumaan ja alanvaihtoajatuksiin. Tehyn kyselyn mukaan hoitajista jopa yhdeksän kymmenestä on harkinnut alanvaihtoa viime kuukausina. 

Paine työpaikoilla näkyy myös Etelä-Suomen aluehallintovirastossa (avi). Virastoon on tullut useita valvontapyyntöjä liittyen henkilöstömitoitukseen.

Henkilöstöpulan osalta tilanne on kehittymässä paikoin todella vaikeaksi. Jo ennen koronaa terveydenhuollossa valitsi henkilöstöpula. Valmiuslain nojalla hoitajat voidaan määrätä töihin ja ylitöihin myös vapaalta. Myös heidän vuosilomansa voidaan perua. Tämä epävarmuus kuormittuneessa tilanteessa on vaarassa heikentää jaksamista ja työtyytyväisyyttä entisestään. Henkilöstö tarvitsee nyt ”porkkanaa eikä keppiä”. Tilanteen korjaamiseksi sote-alan järjestöt ovat pyytäneet apua maan hallitukselta. 

Hoitajien ja muiden julkisella sektorilla työskentelevien mahdollinen koronakorvaus on noussut julkiseen keskusteluun. Suomessa koronakorvausta on maksettu eri sairaanhoitopiireissä vaihtelevin käytäntein. Osassa on maksettu tietty kertakorvaus, korotettu hälytysraha, lisävuorokorvaus tai loman perumisesta maksettu korvaus.

Koronakorvausten maksaminen on vaihdellut alueellisesti. On välttämätöntä, että sairaanhoitopiireillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet henkilöstön korvauksien maksamiseen ja toimintaansa.

Hallitus on luvannut korvata kunnille täysimääräisesti koronavirukseen liittyvät välittömät kustannukset niin kauan kuin tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät. Eduskunta kiinnitti valtion vuoden 2021 käsittelevässä talousarviomietinnössä huomiota siihen, että valtionosuusmenettelyn kautta myönnetty koronatuki on laskennallista, eikä sen kautta pystytä ottamaan kovin tarkasti huomioon kuntien todellisia epidemiaan liittyviä kustannuksia. Näin valtionosuuden lisäykset ovat olleet joidenkin kuntien kohdalla suurempia kuin epidemian aiheuttamat lisäkustannukset. Valiokunta painottaa, että koronaan liittyvien tukien myöntöperusteissa on otettava aiempaa selkeämmin huomioon kuntien todelliset kustannukset. Kuntatalouden kannalta on myös tärkeää, että hallituksen linjauksen mukaisesti kunnille ja sairaanhoitopiireille korvataan täysimääräisesti koronavirukseen liittyvät välittömät kustannukset niin kauan kuin tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät.

Koronatartunnoista suuri osa on olut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella, ja koronasta aiheutuneet kustannukset ovat olleet muuta maata merkittävästi suuremmat.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtajan Juha Tuomisen mukaan HUSin talouden alijäämä tulee olemaan kuluvan vuoden osalta kymmeniä miljoonia euroja. HUSin ja sen jäsenkuntien taloustilanne on kriittinen. HUS on aiemmin tänä vuonna saanut 71 miljoonan euron avustuksen ja valtion seitsemännessä lisätalousarviossa HUSille tulee 17 miljoonaa euroa lisää. HUSin toimitusjohtajan Juha Tuomisen mukaan tämä ei riitä sillä HUS on arviolta 40 miljoonaa euroa miinuksella.

On välttämätöntä ryhtyä toimiin ja löytää yhdessä kestävät ratkaisut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työtaakan pitämiseksi kohtuullisena. 

Koronan aiheuttamat hoitoonpääsyn ongelmat ja hoitoaikojen perumiset ovat vaarassa sairastuttaa ja aiheuttaa enemmän ennenaikaisia kuolemia kuin koronaepidemia. Hoitovelan purku on iso haaste julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyvylle ja henkilöstön riittävyydelle sekä jaksamiselle. Hoitovelan purkamiseen on arvioitu kuluvan jopa vuosia. Hoitovaje on purettava siten, että sote henkilöstön hyvinvointi ei vaarannu. Työhön tarvitaan kaikki sote-toimijat, julkisen sektorin lisäksi yritykset ja kolmannen sektorin mukaan. Näin voidaan osaltaan helpottaa julkisen sektorin henkilöstön työtaakkaa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisin toimin hallitus tukee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työssä jaksamista koronakriisin aikana?

Miten hallitus varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden koronaepidemian aikana?

Miten hallitus varmistaa kunnille ja sairaanhoitopiireille riittävät ja yhdenvertaiset voimavarat ja mahdollisuudet toimintaansa ja myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön palkitsemiseen?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että koronaepidemian aiheuttama hoitovelka saadaan purettua siten, että henkilöstön kuormittumista ei lisätä entisestään ja miten työhön turvataan riittävät voimavarat?

Helsingissä 22.12.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Julkaistu

Palkasta ja eläkkeestä pitäisi jäädä käteen niin, että se riittää muuhunkin kuin aivan välttämättömään. Suomalaisen keskituloisen palkansaajan ja eläkeläisen verotus on paljon kireämpää kuin esimerkiksi Ruotsissa tai muualla Euroopassa. Myös elinkustannukset ovat maassamme ja varsinkin Helsingissä korkeat. 

Veronkevennykset toisivat kotitalouksille lisää ostovoimaa. Niin, että ihmiset saavat enemmän mahdollisuuksia, kun palkasta ja eläkkeestä jäisi enemmän käteen. Se on hyvä tapa elvyttää, niin Ruotsissa tehdään ja muualla Euroopassa. On vakava virhe, että Suomen vasemmistovihreä hallitus tekee toisin. Veronmaksajien keskusliiton mukaan ensi vuoden valtion budjetti kiristää ansiotuloverotusta. 

Myös Suomen Pankki on nostanut esille veronalennukset ja todennut niiden myönteisten vaikutusten elvytystoimena olevan pitkäkestoisia. Jotta selviämme koronan aiheuttamasta talouden taantumasta, on hallituksen syytä kuulla asiantuntijoita. 

Hallituksen linjaa on mahdoton ymmärtää. Velkaa otetaan mittavasti ja julkisia menoja lisätään, mutta ihmisten, palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten tuloja leikataan.

Työn ja eläkkeiden veronkiritys vaikeuttaa entisestään varsinkin kasvavien asumis- ja elinkustannusten kanssa kamppailevien helsinkiläisten arkea. Veronkiristys on myrkkyä työllisyyden ja talouden kasvulle. Se on vakava virhe.

On täysin kaupunkilaisjärjellä vastaista, että lisätulojen tai paremmin palkatun työn hankkimisesta rangaistaan. Työn verotuksen keventäminen on täysin välttämätöntä, jotta voimme saavuttaa pohjoismaisen työllisyysasteen. 

Meidän tulisi verottaa vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän, eli työtä ja enemmän sitä mitä haluamme vähemmän, eli haittoja ja päästöjä. Yhtä lailla on kevennettävä eläkkeiden verotusta.

Kokoomuksen mielestä valtion ei tarvitse päättää kaikista elvytyseuroista ihmisten puolesta. Esitimme vaihtoehtobudjetissamme tuloveron kevennyksiä, joilla palkansaajille ja yrittäjille jäisi rahaa keskimäärin 500 euroa ja lapsiperheille lähes 700 euroa enemmän kuin hallituksen budjettiesityksessä.

Eläkkeen saajat hyötyisivät kokoomuksen vaihtoehdosta yhtä lailla useampi sata euroa vuodessa hallituksen esitykseen verrattuna. Lisäksi eläkeläisiin epäoikeudenmukaisesti kohdistuvaan raippaveroon on löydettävä ratkaisu.

Korona on muuttanut paljon asioita mutta ei sitä, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu työhön ja yrittäjyyteen. Työllä maksetaan myös koronan takia otettavat velat. Yritykset, kunnat ja ihmiset on autettava yli koronaepidemian, mutta velkaan ja tukiin ei voi tulevaisuutta rakentaa. Suomi ei pelastu velkarahalla julkisia menoja nostamalla vaan hyvinvointi tulee siitä, että maassamme on elinvoimaisia ja työpaikkoja luovia yrityksiä. Siksi yksityinen toiminta ja ihmisten ostovoiman vahvistaminen on kestävää ja reilua politiikkaa. 

Kotitalousvähennyksen korotuksella senioreiden kotona asumista ja ostovoimaa voitaisiin tukea. Olen tehnyt lakialoitteen senioreiden superkotitalousvähennyksestä, jossa verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa. Mallista voisivat hyötyä kaikkia yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen. 

Matkailu- ja ravintola-ala ovat kärsineet rajusti koronasta. Kokoomus laskisi ravintola-anniskelun arvonlisävero 14 prosenttiin. Näin voitaisiin tukea työpaikkojen säilymistä alalla. Matkailu- ja ravintola-ala työllistää noin 90 000 työntekijää ja näitä työpaikkoja meillä ei ole varaa menettää.

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Joulu on ennen kaikkea yhdessäolon juhlaa. Paras lahja läheisille on antaa heille aikaa.

Lämmintä joulumieltä ja onnellista uuttavuotta 2021 Sinulle ja läheisillesi!

Sari Sarkomaa

munkkalainen kansanedustaja

kolmen nuoren äiti

kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Palkasta ja eläkkeestä pitäisi jäädä käteen niin, että se riittää muuhunkin kuin aivan välttämättömään. Suomalaisen keskituloisen palkansaajan ja eläkeläisen verotus on paljon kireämpää kuin esimerkiksi Ruotsissa tai muualla Euroopassa.

On kaupunkilaisjärjen vastaista, että tehdystä työstä ja lisätulojen hankkimisesta rangaistaan. On vakava virhe, että vasemmistovihreä hallitus kiristää valtion tulevan vuoden budjetissa entisestään piinaavan korkeaa verotustamme. 

Linkki videoon

Hallituksen linjaa on mahdoton ymmärtää. Velkaa otetaan mittavasti ja julkisia menoja lisätään, mutta ihmisten, palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten tuloja leikataan.

Suomen suunnan on muututtava. Valtion ei tarvitse päättää kaikesta ihmisten puolesta.

Veronkevennykset toisivat kotitalouksille lisää ostovoimaa. Niin, että ihmiset saavat enemmän mahdollisuuksia, kun palkasta ja eläkkeestä jäisi enemmän käteen. Se on hyvä tapa elvyttää, niin Ruotsissa tehdään ja muualla Euroopassa. 

Myös Suomen Pankki on nostanut esille veronalennukset ja todennut niiden myönteisten vaikutusten elvytystoimena olevan pitkäkestoisempia ja kestävämpiä kuin menoelvytys. Jotta selviämme koronan aiheuttamasta talouden taantumasta, on hallituksen syytä kuulla asiantuntijoita. 

Työn ja eläkkeiden veronkiritys vaikeuttaa entisestään varsinkin kasvavien asumis- ja elinkustannusten kanssa kamppailevien helsinkiläisten arkea. Veronkiristys on myrkkyä työllisyyden ja talouden kasvulle. Työn verotuksen keventäminen on täysin välttämätöntä, jotta voimme saavuttaa pohjoismaisen työllisyysasteen. 

Meidän tulisi verottaa vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän, eli työtä ja enemmän sitä mitä haluamme vähemmän, eli haittoja ja päästöjä. Yhtä lailla on kevennettävä eläkkeiden verotusta.

Esitämme kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa tuloveron kevennyksiä, joilla palkansaajille ja yrittäjille jäisi rahaa keskimäärin 500 euroa ja lapsiperheille lähes 700 euroa enemmän kuin hallituksen budjettiesityksessä.

Eläkkeen saajat hyötyisivät kokoomuksen vaihtoehdosta yhtä lailla useampi sata euroa vuodessa hallituksen esitykseen verrattuna. 

Pidän lisäksi välttämättömänä, että eläkeläisiin epäoikeudenmukaisesti kohdistuvaan raippaveroon löydetään ratkaisu.

Matkailu- ja ravintola-ala ovat kärsineet rajusti koronasta. Kokoomus laskisi ravintola-anniskelun arvonlisäveron 14 prosenttiin. Näin voitaisiin tukea työpaikkojen säilymistä alalla.

Korona on muuttanut paljon asioita mutta ei sitä, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu työhön ja yrittäjyyteen. Työllä maksetaan myös koronan takia otettavat velat. Yritykset, kunnat ja ihmiset on autettava yli koronaepidemian, mutta velkaan ja tukiin ei voi tulevaisuutta rakentaa.

Suomi ei pelastu velkarahalla julkisia menoja nostamalla vaan hyvinvointi tulee siitä, että maassamme on elinvoimaisia ja työpaikkoja luovia yrityksiä. Siksi työn tekeminen, yritystoiminnan pyörien vauhdittaminen ja ihmisten ostovoiman vahvistaminen on kestävää ja reilua politiikkaa. 

Hallitus teki virheen leikatessaan kotitalousvähennystä ja samalla ihmisten ostovoimaa. Esitämme vaihtoehtobudjetissa kotitalousvähennyksen merkittävää korotusta ja senioreille omaa superkotitalousvähennystä.

Korotetun kotitalousvähennyksen avulla useammalla suomalaisella on varaa ostaa arkea helpottavia palveluja.

Kotitalousvähennys tuo arkeen sujuvuutta, lisää työtä, yrittäjyyttä ja verotuloja sekä kitkee harmaata taloutta.

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Joulu on ennen kaikkea yhdessäolon juhlaa. Paras lahja läheisille on antaa heille aikaa.

Iloa joulun odotukseen toivottaen 

Sari Sarkomaa
helsinkiläinen kansanedustaja
kolmen nuoren äiti
kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Kelan kuntoutuspsykoterapiat vastaavat tällä hetkellä valtaosaa Suomessa annettavasta psykoterapiasta. Vuonna 2019 Kelan kuntoutuspsykoterapiaa sai Kelan tilastojen mukaan 50 392 ihmistä, joista nuoria 16-26-vuotiaita oli 12 595. Kustannukset olivat 87,3 miljoonaa euroa. Päätökset tehtiin samoilla kriteereillä keskitetysti Kelan määräämällä tavalla lääkärin lähetteellä ja Kelan asiaan erittäin hyvin perehtyneen Kelan kuntoutusryhmän toimesta. 

Kelan kuntoutuspsykoterapiat on lakisääteistetty vuonna 2011 Kelan kuntoutusta koskevan lain muutoksella. Sitä ennen ne olivat harkinnanvaraisia. Lisäksi kuntoutuspsykoterapian korvaustasoja on nostettu vuoden 2016 alusta sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. 

Kelan kuntoutuspsykoterapian kehittämisestä on sovittu hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen vuoden 2017 eläkeratkaisua koskevan, syksyllä 2014 tehdyn sopimuksen liitteessä, joka koskee työkykyä ylläpitäviä ja työuria pidentäviä kuntoutustoimia. 

Kelan kuntoutus on erittäin tuloksellista. Kelan rekisteriseurannan mukaan noin 80 prosenttia kuntoutujista on täysin työ- tai opiskelukykyisiä kuntoutuksen päättyessä. Suurin osa kuntoutukseen osallistujista jatkaa työtä ja opiskelua myös kuntoutuksen aikana.  

Sote-uudistuksen suunnittelun yhteydessä on esitetty Kelan kuntoutuspsykoterapian lakkauttamista ja sen järjestämisvastuun siirtoa jatkossa sote-maakuntien tai ns. hyvinvointialueiden vastuulle.

Kuntoutuspsykoterapian järjestämisen lopetus ja resurssien hajottaminen 21 osaan ei vastaisi psykoterapian tarvitsijoiden ja terveys- ja kuntoutuspalvelujärjestelmän kehittämistarpeita. Yhdenvertaisuusperiaate vaarantuu, jos kuntoutuspäätöksiä ryhdytään tekemään 21 eri perusteella 21 eri hallinnossa. 

Vuonna 2017 kuntoutuksen uudistamiskomitea yksimielisessä mietinnössään totesi, että Kelan kuntoutuspsykoterapiaa ei pidä lakkauttaa ennen kuin sote-uudistuksesta, monikanavaisen rahoitusjärjestelmän muuttamisesta, kuntoutuksen muutoksenhausta ja kuntoutuspalvelujen asiakasmaksuista on eduskunnassa päätetty ja järjestämisvastuun siirtoon liittyvät kysymykset on selvitetty ja ratkaistu sekä maakuntien on todettu järjestävän riittävässä laajuudessa järjestämisvastuullaan olevat psykoterapiaa koskevat palvelut. Marinin hallitusohjelmassa kuntoutusjärjestelmää aiotaan kehittää kuntoutuksen uudistamiskomitean linjausten perusteella.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo järjestää kuntoutuspsykoterapian osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta?

Miten hallitus aikoo varmistaa kuntoutuspsykoterapian yhdenvertaisen saatavuuden ja kriteeristön toteutumisen koko maassa?

Miten hallitus varmistaa, että kuntoutuksen uudistamiskomitean linjaus Kelan kuntoutuspsykoterapiasta toteutuu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa?

Aikooko hallitus toteuttaa terapiatakuun tavoitteita? 

Helsingissä 22.12.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Julkaistu

Julkaistu Verkkouutisissa 11.12

Kokoomusedustajan mukaan verotuksen paisuttamisesta olisi siirryttävä ihmisten kukkaron kasvattamiseen.

Valtiovarainministeriön vero-osaston hallitusneuvos Panu Pykösen mukaan ansiotulojen verotus on kansainvälisesti verrattuna kireää Suomessa.

Pykösen mukaan marginaaliveroprosenttiin pitää kiinnittää huomiota, kun mietitään työn tekemisen kannustavuutta. Marginaaliveroprosentin keventäminen tarkoittaisi pääasiassa keski- ja suurituloisten verotuksen keventämistä.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan työn verotuksen kevennys on fiksu tapa elvyttää, lisätä ostovoivaa, työntekoa ja työpaikkoja.

− Herätys hallitus. Suomi ei nouse veronkiristyksillä. Siirrytään verotuksen paisuttamisesta ihmisten mahdollisuuksien ja kukkaron kasvattamiseen, Sarkomaa kommentoi Twitterissä Pykösen HS-haastattelua.

Veronmaksajien keskusliitto julkaisi eilen palkkaverovertailunsa, jonka mukaan Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista.

Keskipalkkaisen suomalaisen palkansaajan marginaaliveroprosentti on Pohjoismaiden suurin. Suurituloisimpien marginaaliveroprosentti on koko vertailujoukon toiseksi korkein Belgian jälkeen.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n pääekonomisti Penna Urrila on jakanut aiheesta Twitterissä Veronmaksajien kaavion.


Hänen mukaansa monet maat ovat ryhtyneet houkuttelemaan kasvavaa, liikkuvaa globaalien huippuosaajien joukkoa.

− Erityisesti etätyön yleistyminen korona-aikana on avannut uusia mahdollisuuksia houkutella kykyjä. Tällaiset kuvat eivät valitettavasti tässä kilpailussa juuri Suomen asemaa edistä, Penna Urrila kirjoittaa.