fbpx Siirry sisältöön

Kirjallinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työssä jaksamisen ja henkilöstön riittävyyden turvaamisesta sekä palkitsemisen yhdenvertaisista mahdollisuuksista ja koronakustannusten yhdenvertaisesta korvaamisesta kunnille ja sairaanhoitopiireille

Eduskunnan puhemiehelle

Henkilöstöpula ja työuupumus painavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Korona on lisännyt monen kuormitusta jo ennestään vaikeassa tilanteessa. Sairaalahoidon ja tehohoidon tarve lisääntyvät varsinkin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella joulun aikaan. Julkisen terveydenhuollon kuormitus on valtava koronan toisen aallon hyökyessä maahamme.

Terveydenhuollon ammattilaiset ovat venyneet paljon koronan hoitamiseksi ja poikkeuksellisissa oloissa on tehty paljon ylitöitä. Moni on myös joutunut karsimaan vapaa-ajaltaan sosiaalisia kontakteja suojatakseen potilaita.

Koronan myötä muodostunut henkilöstövaje, pitkään jatkuneet ylityöt, menetetyt lomat ja jatkuva kiire ovat saaneet monet sote ammattilaiset uupumaan ja alanvaihtoajatuksiin. Tehyn kyselyn mukaan hoitajista jopa yhdeksän kymmenestä on harkinnut alanvaihtoa viime kuukausina. 

Paine työpaikoilla näkyy myös Etelä-Suomen aluehallintovirastossa (avi). Virastoon on tullut useita valvontapyyntöjä liittyen henkilöstömitoitukseen.

Henkilöstöpulan osalta tilanne on kehittymässä paikoin todella vaikeaksi. Jo ennen koronaa terveydenhuollossa valitsi henkilöstöpula. Valmiuslain nojalla hoitajat voidaan määrätä töihin ja ylitöihin myös vapaalta. Myös heidän vuosilomansa voidaan perua. Tämä epävarmuus kuormittuneessa tilanteessa on vaarassa heikentää jaksamista ja työtyytyväisyyttä entisestään. Henkilöstö tarvitsee nyt ”porkkanaa eikä keppiä”. Tilanteen korjaamiseksi sote-alan järjestöt ovat pyytäneet apua maan hallitukselta. 

Hoitajien ja muiden julkisella sektorilla työskentelevien mahdollinen koronakorvaus on noussut julkiseen keskusteluun. Suomessa koronakorvausta on maksettu eri sairaanhoitopiireissä vaihtelevin käytäntein. Osassa on maksettu tietty kertakorvaus, korotettu hälytysraha, lisävuorokorvaus tai loman perumisesta maksettu korvaus.

Koronakorvausten maksaminen on vaihdellut alueellisesti. On välttämätöntä, että sairaanhoitopiireillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet henkilöstön korvauksien maksamiseen ja toimintaansa.

Hallitus on luvannut korvata kunnille täysimääräisesti koronavirukseen liittyvät välittömät kustannukset niin kauan kuin tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät. Eduskunta kiinnitti valtion vuoden 2021 käsittelevässä talousarviomietinnössä huomiota siihen, että valtionosuusmenettelyn kautta myönnetty koronatuki on laskennallista, eikä sen kautta pystytä ottamaan kovin tarkasti huomioon kuntien todellisia epidemiaan liittyviä kustannuksia. Näin valtionosuuden lisäykset ovat olleet joidenkin kuntien kohdalla suurempia kuin epidemian aiheuttamat lisäkustannukset. Valiokunta painottaa, että koronaan liittyvien tukien myöntöperusteissa on otettava aiempaa selkeämmin huomioon kuntien todelliset kustannukset. Kuntatalouden kannalta on myös tärkeää, että hallituksen linjauksen mukaisesti kunnille ja sairaanhoitopiireille korvataan täysimääräisesti koronavirukseen liittyvät välittömät kustannukset niin kauan kuin tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät.

Koronatartunnoista suuri osa on olut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella, ja koronasta aiheutuneet kustannukset ovat olleet muuta maata merkittävästi suuremmat.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtajan Juha Tuomisen mukaan HUSin talouden alijäämä tulee olemaan kuluvan vuoden osalta kymmeniä miljoonia euroja. HUSin ja sen jäsenkuntien taloustilanne on kriittinen. HUS on aiemmin tänä vuonna saanut 71 miljoonan euron avustuksen ja valtion seitsemännessä lisätalousarviossa HUSille tulee 17 miljoonaa euroa lisää. HUSin toimitusjohtajan Juha Tuomisen mukaan tämä ei riitä sillä HUS on arviolta 40 miljoonaa euroa miinuksella.

On välttämätöntä ryhtyä toimiin ja löytää yhdessä kestävät ratkaisut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työtaakan pitämiseksi kohtuullisena. 

Koronan aiheuttamat hoitoonpääsyn ongelmat ja hoitoaikojen perumiset ovat vaarassa sairastuttaa ja aiheuttaa enemmän ennenaikaisia kuolemia kuin koronaepidemia. Hoitovelan purku on iso haaste julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyvylle ja henkilöstön riittävyydelle sekä jaksamiselle. Hoitovelan purkamiseen on arvioitu kuluvan jopa vuosia. Hoitovaje on purettava siten, että sote henkilöstön hyvinvointi ei vaarannu. Työhön tarvitaan kaikki sote-toimijat, julkisen sektorin lisäksi yritykset ja kolmannen sektorin mukaan. Näin voidaan osaltaan helpottaa julkisen sektorin henkilöstön työtaakkaa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisin toimin hallitus tukee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työssä jaksamista koronakriisin aikana?

Miten hallitus varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden koronaepidemian aikana?

Miten hallitus varmistaa kunnille ja sairaanhoitopiireille riittävät ja yhdenvertaiset voimavarat ja mahdollisuudet toimintaansa ja myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön palkitsemiseen?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että koronaepidemian aiheuttama hoitovelka saadaan purettua siten, että henkilöstön kuormittumista ei lisätä entisestään ja miten työhön turvataan riittävät voimavarat?

Helsingissä 22.12.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram