Helsingin kehittämisen keskeinen tavoite on se, että kaupunkilaiset saavat verorahoilleen parempaa vastinetta sujuvana hoitoon pääsynä. Kaupungissamme on vahva tahto purkaa hoitojonot. Oikea‑aikaisen hoidon varmistamiseksi olemme varautuneet lisäämään lääkärimääriä, ja hoitajia on jo lisätty. Otamme käyttöön moniammatillista yhteistyötä vahvistavan omalääkäri‑ ja omahoitajamallin. Kun tuttu ammattilainen hoitaa, palvelun laatu paranee ja kokonaiskustannukset pienenevät. Erityisesti monisairaille ja paljon palveluja tarvitseville ihmisille tämä on suuri helpotus. Keskeinen painopiste on myös suunterveydenhuollossamme. Eniten kehitettävää on aikuisten kiireettömään hoitoon pääsyssä. Tavoitteena on, että hoitoon pääsee oikea‑aikaisesti ja että suu saadaan kuntoon mahdollisimman harvalla käynnillä. Edelleen on työtä sekä omahoidon vahvistamisessa että ennaltaehkäisevässä työssä. Lasten ja nuorten suun terveys on kansainvälisesti vertailtuna huippuluokkaa ja on viime vuosina edelleen parantunut. Taustalla on vahva ennaltaehkäisevä työ neuvola‑ ja kouluterveydenhuollossa, jossa suuhygienistit ja hammashoitajat ovat keskeisessä roolissa. Erityisiä toimia tarvitaan siihen, että osalle lapsista ja nuorista kertyy runsaasti hoidon tarvetta. Tällä eduskuntakaudella suun terveystarkastuksia täsmennettiin tehtäviksi määrättyinä ikävuosina ja asetukseen on lisätty uusi tarkastus 9‑vuotiaille lapsille.
Terve suu on olennainen osa ihmisen kokonaisterveyttä ja hyvinvointia. Hoitamattomat suun sairaudet lisäävät riskiä muun muassa sydän‑ ja verisuonisairauksiin, aivoinfarktiin sekä vakaviin infektioihin. On hyvä uutinen, että suunterveydenhuollossa myös ajanvarauksen takaisinsoitto toimii aiempaa paremmin. Kun ajanvaraukseen soitetaan, takaisinsoitto tapahtuu keskimäärin puolen tunnin kuluessa, ja soittoja tehdään kaksi. Työtä tehdään sen eteen, että palvelut olisivat entistä laajemmin saatavilla sähköisesti. Puhelinpalvelut säilyvät jatkossakin aina vaihtoehtona. Maisa‑palvelun kautta voi nykyisin varata esimerkiksi lasten suunterveydenhuollon määräaikaistarkastuksia sekä tiettyjä aikuisten päivystysaikoja. Olennaista on se, että Maisasta voi tarkistaa, perua tai siirtää jo olemassa olevia sosiaali‑ ja terveyspalveluiden vastaanottoaikoja. Aika kannattaa aina perua, jos paikalle ei pääse. Helsingissä jätettiin viime vuonna peruuttamatta noin 177 300 vastaanottoaikaa, joista merkittävä osa liittyi hammashoitoon. Peruuttamattomat ajat kasvattavat jonoja entisestään. Tämän vuoksi käytössä on tekstiviestipohjainen peruutusaikajono, jonka avulla vapautuneet ajat pyritään täyttämään nopeasti. Helsinki hyödyntää palvelujen järjestämisessä myös yrityksiä. Käytössä on palveluseteleitä sekä kiireelliseen että kiireettömään suun terveydenhuoltoon. Setelit kattavat sovitun hoidon kokonaisuudessaan ja keventävät Helsingin oman suunterveydenhuollon henkilöstön työtaakkaa. Palveluseteleitä on syytä kehittää edelleen yhdessä yrittäjien kanssa ja kaupunkilaisia kuunnellen. Eduskunnassa olemme edistäneet hoitoon pääsyä nostamalla hammashoidon Kela‑korvauksia ja uudistamalla järjestelmää siten, että suuhygienistin käynnistä saa korvauksen kaksi kertaa vuodessa. Hammashoitajien ja suuhygienistien osaaminen on otettava täysimääräisesti käyttöön. Erityistä kehittämistyötä vaatii ikäihmisten suun terveydenhuolto niin kotihoidossa kuin ympärivuorokautisessa hoidossa. Tähän tarvitaan vahvistuksia, joita parhaillaan myös valmistellaan. Kaupunkilaisten palaute ja arviot Helsingin palveluista ovat tässä työssä erittäin tervetulleita.
Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa ehdottaa pilottia, jossa luotaisiin edellytykset perustaa valtakunnallinen laaturekisteri muistisairauksien ennaltaehkäisyä, kuntoutusta ja hoitoa varten. Etenevät muistisairaudet ovat mittava kansanterveydellinen ja taloudellinen haaste.
”Suomessa ei ole saatavilla kattavaa ja valtakunnallisesti vertailukelpoista tietoa muistisairaiden palveluista. Sairastuneiden määrän kasvaessa sekä diagnostiikan, lääkehoidon ja muiden hoitomuotojen kehittyessä hoidon kustannusvaikuttavuus on yhä tärkeämpää”, Sarkomaa huomauttaa.
Laaturekistereiden avulla voidaan luotettavasti ja järjestelmällisesti seurata, vertailla ja arvioida sekä kehittää hoidon laatua ja vaikuttavuutta eri asiakas- ja potilasryhmissä. Tämä tukee vaikuttavan, turvallisen ja yhdenvertaisen hoidon järjestämistä koko maassa.
Kun hoitoketjuja seurataan valtakunnallisesti, voidaan havaita myös viiveet diagnosoinnissa ja tehostaa varhaisen vaiheen tukea. Tämä parantaa hoidon vaikuttavuutta sekä sairastuneen että hänen perheensä elämänlaatua.
”Olemme valtiovarainvaliokunnan mietinnössä toistuvasti korostaneet kansallisten laaturekisterien merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä. Olemme todenneet, että tiedolla johtaminen on keskeistä palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi sekä kustannusten hillitsemiseksi. Sote-uudistuksen tavoitteet saavutetaan vain tekemällä asioita vaikuttavammin. Tiedolla ei voi johtaa, jos sitä ei ole.Sekä ammattilaiset että päättäjät tarvitsevat luotettavaa tietoa päätöksenteon ja palveluiden kehittämisen pohjaksi. Tieto on tärkeää myös potilaille ja asiakkaille”, Sarkomaa muistuttaa.
Suomessa muistisairaita ihmisiä on lähes 150 000, ja diagnooseja tehdään noin 20 000 vuosittain. Osa sairastuneista on työikäisiä. Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus.
”Valtakunnallisen muistisairauksien laaturekisteripilotin aloittaminen olisi erittäin tervetullut ja ajankohtainen hanke. Se mahdollistaa hoidon nykytilan arvioinnin, kehittämisen ja seurannan tavalla, joka ei aiemmin ole ollut mahdollista”, Sarkomaa päättää.
Kevään eduskuntatyössä keskeisimpinä asioina ovat talous, turvallisuus ja terveyspalvelut. Maailmalla myllertää ja se vaikuttaa monin tavoin myös elämäämme.
Keskustan tekemä ehdotus irrottaa aikuisten suun terveydenhuolto julkisen palvelun piiristä on herättänyt paljon huolta. Ehdotus ei saa tukeani eikä kokoomuksen. Suomalaisten pitää saada vastinetta verorahoilleen toimivina peruspalveluina.
Lyhytnäköinen ehdotus lisäisi terveyseroja ja lisäten palvelutarvetta. Jokainen hoitamaton suun sairaus aiheuttaa myöhemmin moninkertaisia kustannuksia. Terve suu on osa kokonaisterveyttä. Suun sairauksilla on tutkitusti yhteys moniin kansansairauksiin.
Tutkimustulokset alleviivaavat suun sairauksien ennaltaehkäisyn tärkeyttä ja yhdenvertaisten palveluiden kehittämistä vaikuttavuusnäkökulma edellä. Helsingin kaupungin palveluissa onkin tavoite sujuvoittaa kiireettömään hoitoon pääsyä. Oikea -aikainen hoito on aina edullisinta.
Hammashoitajien ja suuhygienistien osaaminen on otettava täysimääräisesti käyttöön. Kela-korvauksen ja palveluseteleiden kehittämistä on jatkettava.
Suun terveydenhuolto on olennainen osa sote-palveluja ja sen on oltava mukana juuri nimetyn sote- parlamentaarisen työryhmämme työssä.
Kesärannassa eduskuntaryhmämme pohtimassa vaalikauden loppukirin painopisteitä. Nostin puheenvuorossani esille vahvasti mm. kotitalousvähennyksen korottamisen.
Aloitan työn sote-palveluiden parlamentaarisessa ryhmässä
Aloitan työn parlamentaarisen työryhmässä, jossa valmistellaan Helsingin, HUS-yhtymän ja hyvinvointialueiden koskevia uudistamislinjauksia. Valtioneuvosto asettaman työryhmämme toimikausi kestää 1.4.2026–18.12.2027.
Työmme keskeinen lähtökohta on palveluiden saatavuus ja julkisen talouden kestävyys. Työssä on otettava huomioon hyvinvointialuekohtaisten väestön ja taloudellisten eroavaisuuksien lisäksi myös turvallisuusympäristössä tapahtuvat muutokset.
Hallitus esitys sote- ja pelastustoimen rahoitusmalliin muutoksesta on ollut lausunnolla. Ikävä kyllä sitä ei ole riittävästi korjattu. Esitys heikentäisi Uudenmaan rahoitusta ja se osuisi erityisesti Helsinkiin. Esitystä ei voi esitetyssä muodossa hyväksyä. Otimme asiaan kantaa yhdessä Helsingin ja muun Uudenmaan johtavien virkamiesten sekä kansanedustajoukon kanssa. Rahoitusmallin on huomioitava alueemme kasvavat palvelutarpeet ja HUSin valtakunnallinen rooli. Mallia on korjattava, jotta alueita ja niiden asukkaita kohdellaan tasavertaisesti. Otimme esitykseen vahvasti kantaa Helsingin kaupunginhallituksessa.
Naisten rintasyöpäseulonnat laajennettava 46–74-vuotiaisiin
Naisten rintasyöpäseulonnat on viisasta laajentaa nykyisestä 50–69-vuotiaiden kohdeikäryhmästä 46–74-vuotiaisiin EU:n uusimpiin tutkimuksiin perustuvan suosituksen mukaisesti. Olen tehnyt asiasta toimenpidealoitteen.
Tutkimukset osoittavat, että laajentaminen parantaa rintasyövän varhaista toteamista, lisää selviytymismahdollisuuksia ja vähentää hoidon kustannuksia sekä inhimillistä kärsimystä.
Monet Euroopan maat ovat jo päivittäneet seulonnan ikärajat. Seulonnan laajentamisen arvioidaan maksavan noin 6 miljoonaa euroa lisää vuodessa – se on kustannusvaikuttava sijoitus ihmishenkiin, naisten elämänlaatuun ja samalla hoitojonojen purkuun.
Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä ja lähes joka kahdeksas nainen sairastuu siihen elämänsä aikana. Varhainen toteaminen on ratkaisevaa, sillä pitkälle edennyt rintasyöpä on hoitojen kehittymisestä huolimatta parantumaton sairaus.
Vauhdittaakseni asiaa jätin vastuuministerille myös kirjallisen kysymyksen.
Lisämahdollisuuksia ensimmäisen työpaikan saamiseksi helsinkiläisnuorille
Teimme kaupunginhallituksessa päätöksen 1,45 miljoonan euron panostuksesta Uusia alkuja ‑hankkeeseen, jolla kaupunki palkkaa 100 työtöntä korkeakoulutettua 18–29‑vuotiasta puoleksi vuodeksi. Samalla kannustamme myös yrityksiä ja kaupunkikonsernin toimijoita tarjoamaan harjoittelu- ja työpaikkoja. Haluamme vahvistaa nuorten kiinnittymistä paikalliseen työelämään ja mahdollisuutta saada ensimmäinen työpaikka, joka on monin tavoin tärkeä.
Vaikean työllisyystilanteen takia olemme lisänneet työllistämisen määrärahoja ja työllistämisen Helsinki-lisän myöntövaltuutta. Hyvä uutinen myös se, että koululaisten kesätyöseteli laajennetaan toisen asteen oppilaitosten ensimmäiselle luokalle ja nuorten yrittäjyysseteli otetaan käyttöön.
Ehdoton ei työeläkejärjestelmän romuttavalle eläkekatolle
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkosen ehdottama eläkekatto murtaisi suomalaisen työeläkejärjestelmän perusarvon, jonka mukaan työeläke perustuu ansaittuun palkkaan kaikille samojen periaatteiden mukaisesti.
Eläkekatolla olisi merkittäviä taloudellisia seurauksia. Jos kertyville eläkkeille asetettaisiin maksimimäärä, olisi myös työnantajien sekä työntekijöiden maksamille työeläkemaksuille asetettava yläraja. Eläkekatto pienentäisi työeläkemaksujen tuloa välittömästi, mutta eläkemenot pysyisivät ennallaan vielä pitkään.
Jo kertyneet eläkkeet pitäisi kustantaa entiseen tapaan, sillä niillä on perustuslain suoja.
Varat jo ansaittujen eläkkeiden kattamiseen pitäisi kerätä työeläkemaksuilla. Tämä pakottaisi nostamaan maksua, jossa on jo muutenkin korotuspainetta. Korotus lisäisi nyt työelämässä olevien ja tulevien sukupolvien maksurasitusta. Suomalaisen työeläkejärjestelmän perusperiaate on viisasta pitää koskemattomana.
Huumeongelma on otettu vakavasti Helsingissä ja koko Suomessa huumetilanne on vakava: muuntohuumeiden, amfetamiinin ja kokaiinin käyttö on lisääntynyt, ja seuraukset näkyvät rikollisuutena, väkivaltana ja arjen turvattomuutena. Jokainen huumeille menetetty ihminen on liikaa. Olemme varanneet yli 10 miljoonaa euroa nuorten huumekuolemien estämiseksi
Helsingissä vahvistamme matalan kynnyksen palveluja, olemme lisänneet liikkuvaa päihdetyötä, aikuissosiaalityötä ja vieroitushoitoa. Alfa-PVP:n kaltaisiin aineisiin ei ole korvaushoitoa – siksi toimivat psykososiaaliset hoidot pitää ottaa käyttöön ripeästi.
Valmisteilla oleva lakimuutos antaa Tullille, poliisille ja rajaviranomaisille paremmat keinot puuttua uusiin ja entistä vaarallisempiin aineisiin.
Päihdeasumisyksiköiden toimintaa on arvioitava uudelleen, jotta sekä asukkaiden että lähialueiden turvallisuus voidaan taata. Helsingin katujen, rappukäytävien, kauppojen ja julkisen liikenteen turvallisuus ihmisille on ykkösprioriteetteja.Sinisilmäinen suhtautuminen huumeisiin ei auta ketään – SARI SARKOMAA
Uuden taksilain tarkoitus palauttaa turvalliset taksit
Viime vuosina monen luottamus suomalaiseen taksijärjestelmään on horjunut, ja syystä. Se, että Helsinkiin on syntynyt erikseen naisille suunnattu taksipalvelu, kertoo karulla tavalla turvallisuuden kokemuksen heikentymisestä. Tämän tilanteen korjaamiseksi eduskunnassa käsitellään parhaillaan taksilain uudistusta, joka tuo takaisin selkeämpiä pelisääntöjä alalle.
Uudistuksen keskiössä ovat värilliset rekisterikilvet, tiukempi lupasääntely, pakollinen taksamittari sekä kuljettajien koulutus- ja nuhteettomuusvaatimusten vahvistaminen. Näillä keinoilla on tarkoitus palauttaa asiakkaiden luottamus, parantaa matkustajien turvallisuutta ja kitkeä harmaata taloutta.
Perusopetuksen tuntijaon yhtenäistäminen pysäytettiin Kokoomuksen johdolla kasvatuksen ja koulutuksen jaostossa ja asiaa valmistellaan puhtaalta pöydältä. Helsinkiläisten opettajien, oppilaiden ja vanhempien hätähuudon kuultiin.
Virkamiesesitys tuntijakouudistuksesta oli vaarassa kaventaa taito- ja taideaineiden sekä kielten tarjontaa. Koulujemme monipuolisuuden ja omintakeisuuden olivat myös vaakalaudalla. Nämä arvot on turvattava jatkovalmistelussa ja uudessa esityksessä.
Ulkosuomalaisten pankkipalveluissa on vakavia ongelmia. Pankkitilejä ja kortteja on suljettu.
Johtamani eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmämme on yhteistyössä Suomi-seuran kanssa tarttunut asiaan. Olemme tavanneet ja vieneet viestiä huolista mm. finanssialalle ja parhaillaan työnsä päättäneelle peruspankkityöryhmälle. Työryhmä on antanut raportin (VM_2026_3) jossa tunnustetaan epäkohdat.
Seuraavaksi on edettävä ripeästi ratkaisuihin. Vauhdittaakseni asiaa jätin kirjallisen kysymyksen (KK 128/2026 vp), johon vastuuministerin on vastattava kahden viikon kuluessa. Pankkipalvelut ovat välttämättömyyspalveluja, joita ilman Suomessa ei tule toimeen. https://www2.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_128+2026.aspx
Tervetuloa tapaamaan:
Ma 27.4. klo 18:00
Instagram live @sarisarkomaa
29.4. klo 15–17 Johtamani eduskunnan syöpäverkoston tilaisuus ”Kohti yhdenvertaisempaa syövän hoitoa” Kansalaisinfo, Pikkuparlamentti (Arkadiankatu 3).
Su 3.5. klo 11–12
Tavattavissa Hakaniemen markkinoilla Kokoomuksen kojulla klo 11–12.
To 7.5. klo 17:00–18:00
Pidän poliittisen tilannekatsauksen Helsingin Kansallisseuran Porvariskumppa-tilaisuudessa. Pub Peräkammari (Eerikinkatu 2)
Ke 20.5. klo 15–17 SAVE THE DATE: Johtamani eduskunnan muistiverkoston tilaisuus. Luvassa ajankohtaista muistisairauksiin liittyvää asiaa. Kansalaisinfo, Pikkuparlamentti (Arkadiankatu 3).
Ajatukset ja palaute ovat arvokkaita. Pidetään yhteyttä.
Aurinkoista kevättä toivottaen,
Sari Sarkomaa
Kaikki Suomen entiset opetusministerit koolla nykyisen kutsumina. Keskustelimme koulutuksesta, osaamisesta ja sivistyksestä.
Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi
Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa iloitseeSuomen ensimmäisen syöpästrategian valmistumisesta. Syöpästrategia luo vahvan perustan sille, että Suomi voi vastata kasvavaan syöpätaakkaan ja nousta kansainväliseksi edelläkävijäksi syövän ehkäisyssä, hoidossa ja tutkimuksessa.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
Nykyisin noin 35 000 ihmistä sairastuu Suomessa vuosittain syöpään. Kymmenen vuoden päästä sairastuneita arvioidaan olevan 10 000 enemmän.
”Syöpästrategian tavoitteena on parantaa potilaiden yhdenvertaisuutta ja elämänlaatua, läheiset huomioiden. Keskeinen tavoite on myös syöpien ehkäisy sekä syöpäkuolemien vähentäminen. Kansallinen syöpästrategia luo vahvan perustan sille, että voimme vastata kasvavaan syöpätaakkaan ja nousta kansainväliseksi edelläkävijäksi syövän ehkäisyssä, hoidossa ja tutkimuksessa”, sanoo Sarkomaa
Maailman terveysjärjestö WHO on jo pitkään suositellut syöpästrategian laatimista. Syövän vastainen taistelu on EU:n ykkösprioriteetti terveyspolitiikassa. EU-maista syöpästrategia löytyy miltei jokaisesta, ja myös EU:lla on oma syöpästrategiansa.
”Syöpästrategian valmistelu starttasi, kun saimme vuonna 2023 valtiovarainvaliokunnassa hallituspuolueiden yhteistyössä lisättyä budjettiin lisämäärärahan kansallisen syöpästrategian laadintaan", kertoo Sarkomaa.
Syöpästrategia kattaa koko syöpään liittyvän polun: syövän ehkäisyn, syöpäseulonnat, diagnostiikan, syöpähoidot, potilaiden kuntoutumisen tuen ja psykososiaalisen tuen, palliatiivisen ja saattohoidon sekä syöpätutkimuksen.
”Syöpästrategian toimeenpano on kirjattava seuraavaan hallitusohjelmaan. On välttämätöntä, että seuraava hallitus myös sitoutuu strategian toimeenpanoon. Nykyisellä hallituksella on myös näytön paikka strategian toimeenpanon aloittamisessa ja tukemisessa”, painottaa Sarkomaa.
Sarkomaan mukaan syövän ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen toteamiseen panostaminen ovat keskeisessä asemassa. Euroopan komissio on pitkään suositellut rintasyöpäseulontojen laajentamista koskemaan kaikkia 45–74-vuotiaita naisia. Suomen seulontaohjelma koskee nykyisin vain 50–69-vuotiaita.
”Seulontojen laajentaminen nuorempiin ja iäkkäämpiin ikäryhmiin on tutkimusten mukaan kustannusvaikuttava keino varhaistaa rintasyövän havaitsemista, lisätä sairastuneen mahdollisuuksia voittaa syöpä, vähentää hoidon kustannuksia ja ennen kaikkea inhimillisiä kärsimyksiä. On perusteltua, että maamme seulontaohjelmat kokonaisuudessaan vastaavat uusinta tutkimusnäyttöä”, Sarkomaa sanoo.
Helsingin kehittämisen keskeinen tavoite on se, että kaupunkilaiset saavat verorahoilleen parempaa vastinetta sujuvana hoitoon pääsynä. Kaupungissamme on vahva tahto purkaa hoitojonot. Oikea‑aikaisen hoidon varmistamiseksi olemme varautuneet lisäämään lääkärimääriä, ja hoitajia on jo lisätty. Otamme käyttöön moniammatillista yhteistyötä vahvistavan omalääkäri‑ ja omahoitajamallin. Kun tuttu ammattilainen hoitaa, palvelun laatu paranee ja kokonaiskustannukset pienenevät. Erityisesti monisairaille ja paljon palveluja tarvitseville ihmisille tämä on suuri helpotus.
Keskeinen painopiste on myös suunterveydenhuollossamme. Eniten kehitettävää on aikuisten kiireettömään hoitoon pääsyssä. Tavoitteena on, että hoitoon pääsee oikea‑aikaisesti ja että suu saadaan kuntoon mahdollisimman harvalla käynnillä. Edelleen on työtä sekä omahoidon vahvistamisessa että ennaltaehkäisevässä työssä.
Lasten ja nuorten suun terveys on kansainvälisesti vertailtuna huippuluokkaa ja on viime vuosina edelleen parantunut. Taustalla on vahva ennaltaehkäisevä työ neuvola‑ ja kouluterveydenhuollossa, jossa suuhygienistit ja hammashoitajat ovat keskeisessä roolissa. Erityisiä toimia tarvitaan siihen, että osalle lapsista ja nuorista kertyy runsaasti hoidon tarvetta. Tällä eduskuntakaudella suun terveystarkastuksia täsmennettiin tehtäviksi määrättyinä ikävuosina ja asetukseen on lisätty uusi tarkastus 9‑vuotiaille lapsille.
Terve suu on olennainen osa ihmisen kokonaisterveyttä ja hyvinvointia. Hoitamattomat suun sairaudet lisäävät riskiä muun muassa sydän‑ ja verisuonisairauksiin, aivoinfarktiin sekä vakaviin infektioihin.
On hyvä uutinen, että suunterveydenhuollossa myös ajanvarauksen takaisinsoitto toimii aiempaa paremmin. Kun ajanvaraukseen soitetaan, takaisinsoitto tapahtuu keskimäärin puolen tunnin kuluessa, ja soittoja tehdään kaksi. Työtä tehdään sen eteen, että palvelut olisivat entistä laajemmin saatavilla sähköisesti. Puhelinpalvelut säilyvät jatkossakin aina vaihtoehtona.
Maisa‑palvelun kautta voi nykyisin varata esimerkiksi lasten suunterveydenhuollon määräaikaistarkastuksia sekä tiettyjä aikuisten päivystysaikoja. Olennaista on se, että Maisasta voi tarkistaa, perua tai siirtää jo olemassa olevia sosiaali‑ ja terveyspalveluiden vastaanottoaikoja. Aika kannattaa aina perua, jos paikalle ei pääse. Helsingissä jätettiin viime vuonna peruuttamatta noin 177 300 vastaanottoaikaa, joista merkittävä osa liittyi hammashoitoon. Peruuttamattomat ajat kasvattavat jonoja entisestään. Tämän vuoksi käytössä on tekstiviestipohjainen peruutusaikajono, jonka avulla vapautuneet ajat pyritään täyttämään nopeasti.
Helsinki hyödyntää palvelujen järjestämisessä myös yrityksiä. Käytössä on palveluseteleitä sekä kiireelliseen että kiireettömään suun terveydenhuoltoon. Setelit kattavat sovitun hoidon kokonaisuudessaan ja keventävät Helsingin oman suunterveydenhuollon henkilöstön työtaakkaa. Palveluseteleitä on syytä kehittää edelleen yhdessä yrittäjien kanssa ja kaupunkilaisia kuunnellen.
Eduskunnassa olemme edistäneet hoitoon pääsyä nostamalla hammashoidon Kela‑korvauksia ja uudistamalla järjestelmää siten, että suuhygienistin käynnistä saa korvauksen kaksi kertaa vuodessa. Hammashoitajien ja suuhygienistien osaaminen on otettava täysimääräisesti käyttöön.
Erityistä kehittämistyötä vaatii ikäihmisten suun terveydenhuolto niin kotihoidossa kuin ympärivuorokautisessa hoidossa. Tähän tarvitaan vahvistuksia, joita parhaillaan myös valmistellaan. Kaupunkilaisten palaute ja arviot Helsingin palveluista ovat tässä työssä erittäin tervetulleita.
Kokoomuksen kansanedustajat, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho pitävät keskustan kansanedustaja Markus Lohen ehdotusta (HS 29.3.) aikuisten suun terveydenhuollon siirtämisestä pois julkisen palvelun piiristä suomalaisen terveyspolitiikan tavoitteiden vastaisena.
Sari Sarkomaa ja Mia Laiho
– Keskusta on lähdössä vaarallisille vesille. Julkisen perusterveydenhuollon vahvistamisesta on ollut kansallinen konsensus, ja nyt siitä oltaisiin keskustan puolesta valmiita lipsumaan. Lohen ehdotus on hyvin lyhytnäköinen ja harkitsematon: se lisäisi terveyseroja ja heikentäisi väestön terveyttä johtaen palvelutarpeen nousuun. Jokainen hoitamaton suun sairaus lisää myöhemmin kustannuksia, Sarkomaa sanoo.
Sarkomaan ja Laihon mukaan kokoomus lähtee siitä, että jokaisella on ikään katsomatta lakisääteinen oikeus julkisiin palveluihin, joiden olennainen osa on suun terveydenhuolto.
– Terve suu on osa ihmisen kokonaisterveyttä ja hyvinvointia. Suun ja hampaiden sairauksilla on tutkitusti yhteys moniin kansansairauksiin. Hoitamattomat suun sairaudet lisäävät riskiä muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin, aivoinfarktiin, diabeteksen hoitotasapainon heikkenemiseen sekä vakaviin infektioihin, Sarkomaa kertoo.
Terve Suomi -tutkimuksen mukaan karies ja parodontiitti ovat edelleen merkittäviä kansansairauksia ja niiden esiintyvyydessä on huomattavia eroja sosioekonomisten ryhmien välillä.
– Tulokset alleviivaavat suun sairauksien ennaltaehkäisyn tärkeyttä ja yhdenvertaisten palveluiden kehittämistä vaikuttavuusnäkökulma edellä. Tähän suuntaan pitää mennä – ei keskustan Lohen ehdottamaan suuntaan, edustajat toteavat.
Sarkomaan ja Laihon mukaan suun terveydenhuollon kehittämisessä on hyödyntämätöntä potentiaalia. He korostavat, että Kela-korvausta ja palvelusetelijärjestelmää on kehitettävä tukemaan omahoitoa ja hoitoon hakeutumista sekä hyödyntämään koko palvelujärjestelmän kapasiteettia. Hyvinvointialueiden on vahvistettava yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa, ja hammashoitajien ja suuhygienistien osaaminen on otettava täysimääräisesti käyttöön.
Sarkomaa muistuttaa, että ikäihmisten suun terveydenhuoltoon sekä kotihoidossa että ympärivuorokautisessa hoivassa tarvitaan kipeästi vahvistusta.
– Painopiste on laitettava rakenteiden ja toimintatapojen uudistamiseen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Laadukas aikuisten suun terveydenhuolto ei missään nimessä kuulu karsittavien palveluiden joukkoon, Laiho painottaa.
Sarkomaa ja Laiho toteavat, että valtiontalouden tilanne ja kustannusten hillinnän tavoite heijastuvat myös terveydenhuollon rahoitukseen. Heidän mukaansa ennakoiva ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto sekä vaikuttava kansansairauksien hoito, johon kuuluu erottamattomasti myös suun sairaudet, on ainoa kestävä toimintatapa.
– Suun terveydenhuollon säilyttäminen julkisen sektorin järjestämis- ja rahoitusvastuulla on välttämätöntä, jotta kansalaisten yhdenvertaiset palvelut, terveyserojen kaventaminen ja väestön hyvinvoinnin kokonaisvaltainen edistäminen voidaan turvata. Palvelujen toteuttamisessa on kuitenkin järkevää hyödyntää nykyisinkin käytössä olevaa monituottajamallia, Laiho toteaa.
Sarkomaa ja Laiho peräänkuuluttavat suun terveydenhuollon nostamista myös pian alkavan sote-parlamentaarisen työryhmän asialistalle. Kokoomusta työryhmässä edustavat Sarkomaa (varajäsen Maaret Castrén) ja Laiho (varajäsen Ville Väyrynen).
– Suun terveydenhuolto on olennainen osa sote-palveluja, ja sen on oltava vahvasti esillä parlamentaarisessa työssä, edustajat päättävät.
Kokoomuksen kansanedustaja ja Valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää tärkeänä, että Suomessa tehdään päätös rintasyöpäseulontojen laajentamisesta koskemaan 46–74-vuotiaita naisia Euroopan neuvoston tutkimukseen perustuvan ja vuonna 2022 annetun suosituksen mukaisesti. Useat Pohjoismaat ja maat Euroopassa ovat jo aiemmin tai viimeistään suosituksen myötä päivittäneet seulontaikärajansa. Suomen seulontaohjelma koskee nykyisin vain 50–69-vuotiaita.
Seulontojen laajentamista on suosittanut myös Kansallinen syöpäseulontojen ohjausryhmä. (Rintasyövän seulontaohjelman vuosittaiset kustannukset ovat noin 15 miljoonaa euroa. Ohjelman laajentaminen suosituksen mukaisesti nostaisi vuosittaisia kustannuksia noin kuudella miljoonalla eurolla.)
Suomen on syytä ripeästi toimia suosituksen mukaan. Seulontojen laajentaminen nuorempiin ja iäkkäämpiin ikäryhmiin on tutkimusten mukaan kustannusvaikuttava keino varhentaa rintasyövän havaitsemista, lisätä sairastuneen mahdollisuuksia selvitä syövästä, vähentää hoidon kustannuksia ja ennen kaikkea inhimillisiä kärsimyksiä, Sarkomaa sanoo.
- Sote-uudistuksen kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan vain tekemällä asioita uudella tavalla, Sarkomaa toteaa.
Seulonnan laajentaminen tukee pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman terveyden edistämistä, oikea-aikaista hoitoon pääsyä ja hoitojonojen purkua painottavia linjauksia.
Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Hoidon edistysaskeleista huolimatta se aiheuttaa eniten naisten syöpäkuolemia. Suomen on pystyttävä parempaan. Rintasyöpään sairastuu lähes joka kahdeksas nainen jossain vaiheessa elämäänsä. Useimmin rintasyöpä löytyy väestöseulonnalla.
- Pitkälle edenneisiin rintasyöpiin ei toistaiseksi ole parantavia hoitoja. Mitä varhaisemmassa vaiheessa rintasyöpä todetaan, sitä parempi on ennuste. Siksi seulontojen laajentaminen nuorempiin ja iäkkäämpiin ikäryhmiin on monin tavoin hyvin perusteltua ja viisasta, Sarkomaa painottaa.
Sarkomaa on aiemmin jättänyt asiaa koskevan toimenpidealoitteen (TPA 11/2023 vp).
Viime vuoden viimeisessä kaupunginhallituksessa myönsimme 1 454 000 euron määrärahan Uusia alkuja -hankkeelle, jossa tarjotaan työpaikkoja korkeakoulutetuille 18−29–vuotiaille Helsingin työllisyyspalveluiden asiakkaille. Tarkoitus on palkata kaupungille 100 nuorta puoleksi vuodeksi hallinnon ja kehittämisen tehtäviin, nimikkeellä projektityöntekijä.
Hankkeella haluamme kaupungin toimivan myös aloitteentekijänä työnantajayritysten suuntaan kannustaen kaupunkikonsernin yhtiöitä ja kaupungissa toimivia yrityksiä tutkimaan mahdollisuuksia tarjota harjoittelu- ja työpaikkoja nuorille korkeasti koulutetuille. Taloudellisena tukena kaupunki tarjoaa työnantajille työllistymiseen mm Helsinki-lisää.
Haluamme vahvistaa nuorten kiinnittymistä paikalliseen työelämään ja mahdollisuutta saada se ensimmäinen työpaikka, joka on monin tavoin tärkeä.
Vaikean työllisyystilanteen takia olemme lisänneet työllistämisen määrärahoja ja työllistämisen Helsinki-lisän myöntövaltuutta. Hyvä uutinen myös se, että koululaisten kesätyöseteli laajennetaan toisen asteen ensimmäiselle luokalle ja nuorten yrittäjyysseteli otetaan käyttöön.
Ammatillisen koulutuksen määrän säilyttämiseen ja laadun vahvistamiseen on tehty erillispanostus. Olemme lisänneet myös lukiopaikkoja, jotta jokainen nuori löytäisi mielekkään opiskelupaikkansa. Panostamme varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja oppimisen tukeen, jotta jokainen nuori saisi riittävän osaamisen, joka kantaa tavoittelemaan unelmia.
Tämän vuoden alussa on otettu käyttöön myös eduskunnan päätöksellä valtakunnallinen työllistymisseteli, jolla tuetaan nuorten työllistymistä yksityisille työmarkkinoille alentamalla määräaikaisesti rekrytoinnin kustannuksia. Työvoimaviranomainen myöntää työllistymissetelin yritykselle, joka työllistää 18–29-vuotiaan nuoren vähintään kuuden kuukauden ajaksi. Setelin on tarkoitus kattaa 50 % palkkakuluista. Määrärahaa on varattu 30 miljoonaa euroa. Tavoite on avata nuorille ovia työelämään ja ehkäistä työttömyyden pitkittymistä.
Suomen talouden tilanne on ollut pitkään vaikea. Pieniä valon pilkahduksia on onneksi näkyvissä. Yhä useampi yritys suunnittelee palkkaavansa uusia työntekijöitä.
Uusien työpaikkojen syntymistä Helsinki vauhdittaa vaikuttavammin edistämällä yrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Kaupunkimme keskustan ja koko kaupungin elinvoiman lisääminen on keskeistä. Olennaista on, että Helsinki tekee vähemmän asioista itse ja enemmän yhteistyössä yritysten, järjestöjen, asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa.
Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.
Ajatukset ja palaute liittyen politiikkaan, kotikaupunkini Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.
Helsingissä olemme viime vuosina tehneet paljon uudistuksia, jotta kaupunkilaiset saisivat verorahoilleen parempaa vastinetta sujuvana hoitoon pääsynä ja laadukkaina sosiaali- ja terveyspalveluina. Myös pelastustoimessa kehittämistyö on ollut aktiivista, ja uusia pelastusasemia on perustettu kaupungin kasvaessa. Eduskunnassa olemme myös tehneet päätöksiä lakiesityksistä, joilla on uudistettu palveluja: lasten ja nuorten terapiatakuu on säädetty, hedelmöityshoitojen Kela-korvaus on palautettu ja suuhygienisti-, fysioterapeutti- ja gynekologikäyntien korotetut Kela-korvaukset ovat käytössä. Valinnanvapauskokeilu mahdollistaa 65 vuotta täyttäneille pääsyn yksityiselle yleislääkärille 30 eurolla. Keskeisimpiä uudistuksia on omalääkäri-omahoitajamallin vauhdittaminen.
Meillä on Helsingissä vahva tahto purkaa terveyskeskusjonot. Oikea-aikaisen hoidon varmistamiseksi olemme varautuneet lääkärivakanssien lisäämiseen, ja hoitajavakansseja on jo aiemmin lisätty. Otamme käyttöön moniammatillista yhteistyötä vahvistavan omalääkärimallin. Kun sama lääkäri ja hoitaja – tai muu ammattilainen – hoitaa potilasta, palvelun laatu paranee ja kokonaiskustannukset pienenevät. Erityisesti monisairaille ja paljon palveluja tarvitseville on suuri helpotus, kun palvelua antaa mahdollisimman usein tuttu ammattilainen.
Tällä hetkellä lausunnolla oleva painotetusti Helsingin sote-rahoitusta leikkaava lakiesitys tuo synkkiä pilviä Helsingin ylle. Esitys on kohtuuton myös HUSille. Olen valmisteluvaiheessa kaikin tavoin nostanut ministeriölle ja ministerille esiin lain ongelmallisuutta, tehnyt muutosesityksiä ja ilmaissut huoleni vaikutuksista. Oli valtava pettymys, että esitys lähti lausuntokierrokselle ilman sen ilmeisten valuvikojen korjaamista. Lausuntokierroksen jälkeen korjauksia on mielestäni välttämätöntä tehdä. Helsingin kaupunginhallituksessa annoimme asiasta tiukan lausunnon samoin alueemme kansanedustajien neuvottelukunta. On huolestuttavaa, että esitys muuttaisi rahoitusmallin jakoperusteita tavalla, joka rankaisisi erityisesti vastuullisesti taloutensa hoitanutta Helsinkiä ja heikentäisi kannusteita uudistuksiin, säästöihin sekä tasapainoiseen taloudenpitoon. Tämä on vaarassa kampittaa kehittämistyötä koko maassa. Esitystä perustellaan sillä, että rahoitusta vähennettäisiin eniten niiltä alueilta, joiden rahoituksen on arvioitu kasvavan tulevina vuosina. Perustelu ei kestä tarkastelua: rahoituksen kasvu tulee suhteuttaa väestön ja palvelutarpeen kasvuun. Helsingissä väestö kasvaa nopeasti ja palvelutarpeet lisääntyvät muuta maata selvästi nopeammin. Helsingin rankaiseminen olisi täysin perusteetonta myös siksi, että olemme yksi Suomen kustannustehokkaimmin palveluja tuottavista alueista.
Lausunnolla olevan lakiesityksen taustalla on tarve tukea taloudeltaan heikossa tilanteessa olevia hyvinvointialueita. Tätä tarvetta varten on kuitenkin jo olemassa välineitä, kuten lisäaikaa alijäämien kattamiseen, arviointimenettely sekä mahdollisuus lisärahoitukseen. Koko sote-järjestelmän rahoitusmallia ei tule vääristää niin, että hyvin työnsä tehneitä alueita käytännössä sakotetaan. Se ei ole lopulta kenenkään etu.
Ripeä eteneminen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistamisessa ja onnistunut taloudenpito eivät saa johtaa rahoituksen vähentämiseen. Helsingissä ja muualla Uudellamaalla sijaitsee suuri osa koko maan erikoissairaanhoidosta, vaativista sosiaalipalveluista ja ympärivuorokautisista päivystyksistä. Palvelurakenteemme palvelee koko Suomea. Rahoitusmallin on huomioitava myös HUS-yhtymän erityinen rooli ja kohdeltava alueita tasapuolisesti.
Valtion rahoitus hyvinvointialueille sekä Helsingille pelastustoimen ja sote-palveluiden järjestämiseen on kasvanut kuluvalla vaalikaudella noin 4,6 miljardilla eurolla. Tänä vuonna rahoitusta on käytettävissä noin 37 miljardia euroa, mikä on yli kolmanneksen valtion noin 90 miljardin budjetista. Kyse on valtavasta rahamäärästä, joka on käytettävä viisaasti ja vaikuttavasti.
Pidän koko sote-järjestelmän ja hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden kannalta välttämättömänä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusta kehitettäessä luodaan koko maahan riittävät kannusteet järjestää palvelut suomalaisille yhdenvertaisesti, tehokkaasti ja laadukkaasti.
Sari Sarkomaan mukaan työeläkejärjestelmän ei pidä toimia verotusjärjestelmänä.
Kokoomuksen kansanedustaja, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa torjuu keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkosen esityksen eläkekatosta. Sarkomaan mukaan eläkekatto tarkoittaisi käytännössä uutta lisäveroa enemmän ansaitseville ja murtaisi suomalaisen työeläkejärjestelmän keskiössä olevat arvot.
Kaikkonen esitti aikaisemmin tällä viikolla Suomeen eläkekattoa, eli euromääräistä enimmäismäärää suuremmille eläkkeille. Muun muassa Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelaon kehunut Kaikkosen esitystä. Kokoomuksen Sarkomaa ei Kaikkosen esitykselle kuitenkaan lämpene.
– Keskustan esittämä eläkekatto rikkoisi periaatteen, jonka mukaan työeläke perustuu ansaittuun palkkaan kaikille yhdenvertaisesti samojen periaatteiden mukaisesti. Jos työeläkemaksua perittäisiin myös niistä tuloista, joista ei kertyisi omaa eläkettä, olisi se siltä osin käytännössä ylimääräinen lisävero enemmän ansaitseville työntekijöille, Sarkomaa sanoo tiedotteessa.
Työeläkejärjestelmän tehtävänä ei kokoomusedustajan mukaan ole toimia verotusjärjestelmänä. Hän pitää esitystä haitallisena talouskasvulle ja työn kannustimille.
– Progressiivisen verotuksen päälle ei ole perusteltua eikä kestävää lisätä uutta tulontasausjärjestelmää. Keskustan esitys olisi myrkkyä talouskasvulle ja työn kannustimille.
Jos kertyville eläkkeille asetettaisiin maksimimäärä ja työnantajien sekä työntekijöiden maksamille työeläkemaksuille yläraja, eläkekatto pienentäisi Sarkomaan mukaan työeläkemaksujen tuloa välittömästi, eläkemenojen pysyessä ennallaan vielä pitkään. Jo kertyneet eläkkeet pitäisi kustantaa entiseen tapaan, sillä niillä on perustuslain suoja, Sarkomaa sanoo.
– Varat jo ansaittujen eläkkeiden kattamiseen pitäisi kerätä työeläkemaksuilla. Tämä pakottaisi nostamaan maksua, jossa on jo muutenkin väestön ikääntymisestä johtuvaa korotuspainetta. Korotus lisäisi nyt työelämässä olevien ja tulevien sukupolvien maksurasitusta, Sarkomaa varoittaa.
Sarkomaa korostaa, että suomalaisen työeläkejärjestelmän perusperiaate on pidettävä koskemattomana. Hän kiinnittää huomiota Vasemmistoliiton puheenjohtajan Kaikkosen esitystä tukeville kommenteille.
– Onko niin, että keskusta ja vasemmisto ovat nyt yhdessä tuumin suunnittelemassa työtä tekevän suomalaisen lisäverottamista ja koko työeläkejärjestelmän perusperiaatteiden romuttamista?
