Siirry sisältöön

Kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina esityksestäni kannan, jolla vauhditetaan Helsingin luopumista eläimille ja luonnolle haitallisista talvikunnossapidon aineista. Esityksestäni kaupunginhallitus edellytti, että kaupunkiympäristötoimiala selvittää, miten voidaan lopettaa tai vähentää koirien tassuille kipua aiheuttavien natriumkloridin ja kalsiumkloridin käyttö niin, että samalla huolehditaan liukkauden estosta ihmisten turvallisuus huomioiden. Esitykseni hyväksyttiin yksimielisesti.

Kuopio on luopunut suolaharjauksesta pyöräilijöiden ja koiranomistajien negatiivisten kokemusten vuoksi. Mekaaniseen lumenpoistoon luotetaan esimerkiksi Oulussa, jonka talvipyöräilyolosuhteet ovat kuulemma hyvät. Monessa  kaupungissa ei suolaharjausta  käytetä kevyenliikenteen väylillä. Saamani tiedon mukaan esimerkiksi Tukholmassa kaavaillaan luopumista kalsiumkloridista, joka on haitallista niin koirille, muille eläimille kuin luonnolle.

Moni helsinkiläinen ja kaupunginvaltuutettu on kantanut huolta kaupungin käyttämän kalsiumkloridin vaikutuksista koirien hyvinvointiin. Varsinkin kevyen liikenteen väylien suolaus on nelijalkaisten lisäksi haitallista myös ympäristölle. Kalsiumkloridi on syövyttävä aine, joka ruostuttaa myös kulkuneuvoja ja infrastruktuuria.

On tärkeää alleviivata, että eläinten hyvinvointilain yleinen periaate (6 §) on, ettei eläimille saa aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry ja Suomen Kennelliitto ovat aktiivisesti vaatineet kaupunkeja luopumaan kalsiumkloridin käytöstä kevyen liikenteen väylien talvikunnossapidossa.

Kalsiumkloridi on voimakkaasti ärsyttävä aine, joka aiheuttaa koirille ihoärsytystä, kipua ja jopa kemiallisia palovammoja. Se on myös myrkyllistä: nieltynä se voi polttaa koiran suun rakkuloille sekä aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua, ripulia ja kouristuskohtauksia. Ainetta päätyy koiran suuhun helposti, sillä kivistävien tassujen nuoleminen on koiralle luonnollinen reaktio.

Kaupungin on kaikki syyt ottaa päätöksenteossa huomioon myös eläinten hyvinvointi.  Monet kaupungit ovat jo luopuneet kalsiumkloridista, ja asiassa etenemisen on syytä olla myös Helsingin tavoite. Kalsiumkloridi on teiden suolauksessa käytetyistä aineista kiistattomasti koirille vahingollisin. Suoraa kieltoa ei tällä kertaa ollut yksimielisesti mahdollista saada, mutta tehty päätös on välttämätön askel eteenpäin. Työni asian edistämiseksi jatkuu – Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää myös koiraystävillemme.

27.4.2025 Tiedote

Hallitus linjasi puoliväliriihessään, että eduskuntaan tuodaan pikaisesti lakimuutos, jolla varmennetaan jokaiselle lakisääteinen oikeus saattohoitoon. Kyseessä on Orpon hallitusohjelmaan kirjattu lupaus laadukkaan saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon saatavuuden turvaamisesta. Hyvä saattohoito turvaa sen, ettei kenenkään tarvitse kuolla kivuissa yksin, sanoo kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu lupaus selkeyttää säädöksiin oikeus saattohoitoon, joka turvaa hyvän elämän loppuvaiheen hoidon riippumatta ihmisen asuinpaikasta tai hoitopaikasta. Hallitus linjasi puoliväliriihessä, että lakimuutos tuodaan pikaisesti eduskuntaan. 

”Hyvinvointialueiden kamppaillessa palveluiden kehittämisen kanssa on maassamme oltava selkeä lainsäädäntö, joka vauhdittaa yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon rakentamista. On varmistettava, ettei saattohoito ja palliatiivinen hoito jää sote-uudistuksen jalkoihin”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan eduskunnan vuonna 2018 tekemän tahdonilmaisun johdosta elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittämään asetetun asiantuntijaryhmän yksimielinen näkemys oli, että saattohoidon puutteiden korjaus edellyttää lakimuutoksia.

”Työryhmän tekemät konkreettiset pykäläehdotukset perusteluineen ovat odottaneet jo reilu viisi vuotta toimeenpanoa. Nyt on korkea aika tuoda esitykset eduskuntaan,” Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa ehdottaa, että vastuuministeri Kaisa Juuso kokoaisi alan toimijoista ryhmän arvioimaan vuonna 2018 tehtyä esitystä sekä tekemään mahdollisesti tarvittavat päivitykset.

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus ja hankerahoitus ovat edistäneet palveluiden kehittämistä, mutta palveluiden laadussa, saatavuudessa ja kivunlievityksessä on edelleen eriarvoisuutta. Eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasa-arvoisesti. Myös eri alueiden välillä on eroja. Saattohoidon tarvetta ei aina edes havaita, jolloin hoito jää kokonaan saamatta.

”Ihmiselämää on kunnioitettava sen loppuun saakka. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tavoitteena on hoitaa ihmistä niin, että arvokas kuolema olisi mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille”, Sarkomaa sanoo.

Hyväksyimme viime perjantaina eduskunnassa perusopetuslakiin mainioita muutoksia, joiden myötä:

  • kännyköiden ja muiden mobiililaitteiden käyttö sallitaan peruskoulussa oppitunnin aikana vain opettajan tai rehtorin luvalla oppimistarkoitukseen tai oman terveyden hoitamiseen. 
  • edistämme oppilaiden ja opettajien työrauhaa. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin, ja oppilaiden sekä opettajien ja muun koulun henkilöstön hyvinvointiin.
  • koulujen on määriteltävä säännöissään, miten puhelimia saa käyttää välitunneilla ja miten niitä säilytetään koulupäivän aikana. Olen sitkeästi kirittänyt kännyköiden kuriin laittamista myös välitunneilla. 
  • liikunnallisen elämäntavan edistäminen tulee osaksi esi- ja perusopetuksen tavoitteita. Tämä on työvoitto. Enemmistö oppilaista ei liiku terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Siksi koulupäivään on saatava lisää liikuntaa ja toimia, joilla jokainen löytäisi oman tavan liikkua ja mieluusti myös liikunnan ilon.

Liikuntatottumukset opitaan varhain. Vanhempien merkitys lapsen liikunnallisen elämäntavan oppimisessa on tietysti keskeinen, mutta peruskoulussa voidaan tehdä paljon.

Monipuolinen ja riittävä liikkuminen on perusedellytys lasten kasvulle ja kehitykselle. Koulupäivän aikaisen liikkumisen on havaittu vaikuttavan myönteisesti oppimistuloksiin.

Myös sosiaaliset taidot opitaan yhdessä muiden kanssa toimiessa.

On vakava tosiasia, että melkein jokainen älypuhelimen omistava lapsi viettää ruudulla aikaa enemmän kuin suositellaan. Kaiken lisäksi Suomessa lapsille hankitaan älypuhelimet kansainvälisesti vertaillen hyvin varhain. 

Korkea ruutuaika on iso riski aivoterveydelle. Riskeinä ovat erityisesti ahdistuneisuushäiriöt, masennus ja tarkkaavaisuuden häiriöt. Päänsärky, niskan ja selän vaivat ovat usein merkkejä liiallisesta ruutuajasta. Lisäksi sosiaalisen median riskinä ovat myös itsetunnon ja kehonkuvan ongelmat, kun itseä ja omaa elämää verrataan jatkuvasti äärimmäisen valikoituun, suodatettuun ja käsiteltyyn sisältöön.

Moni ihmetellyt miksi laki tarvitaan kännyköiden kuriin saamiseksi. Kyse on siitä, että  laintulkinta on ollut mutkikasta.

Ennen juuri hyväksyttyä lakia opettaja on saanut ottaa puhelimen oppilaalta pois vain siinä tapauksessa, että oppilas on jo käyttänyt sitä ja käyttö on ollut häiritsevää. Kouluilla on ollut mahdollisuus järjestyssäännöissään kieltää puhelimen käyttö oppituntien aikana, mutta kännykän käyttöä välitunneilla ei ole voinut kieltää.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies taas on päätöksessään todennut lainvastaiseksi käytännön, jossa kännykkä takavarikoidaan loppupäivän ajaksi häiritsevän käytön takia. Samassa päätöksessään apulaisoikeusasiamies totesi, että sellainen käytäntö, jossa puhelimet kerätään koulun haltuun oppitunnin ajaksi oppilaan tahdon vastaisesti, on laiton. Käytännössä siis kännykkäparkkien täytyy perustua vapaaehtoisuuteen. Uusi laki selkeyttää tilanteen ja antaa nyt oikeuden kerätä kaikilta oppilailta kännykät parkkiin.

Lapsen ja meidän aikuistenkin on opittava, että ihmisen pitää hallita teknologiaa ja puhelintaan, eikä päinvastoin.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingistä. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi. Näkemykset ja ajatukset ovat tervetulleita, pidetään yhteyttä.


16.4.2025 Tiedote
Myymälävarkauksien ja väkivallan uhka kaupoissa on kasvanut hälyttävästi. Kokoomuksen Sari Sarkomaa iloitsee, että pitkään odotettu yrityslähestymiskielto etenee vihdoin oikeusministeri Leena Meren johdolla. Laki toisi yrityksille mahdollisuuden hakea lähestymiskieltoa toistuvasti häiriötä aiheuttaville henkilöille. Sarkomaan mukaan laki olisi merkittävä askel kohti turvallisempaa työympäristöä kaupan alalla.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee, että yrityslähestymiskieltoa koskevan lain valmistelutyö on vauhdissa. Yrityslähestymiskielto mahdollistaisi yrityksille lähestymiskiellon hakemisen henkilölle, joka aiheuttaa toistuvaa väkivallan uhkaa, häiriökäyttäytymistä tai tekee esimerkiksi varkauksia.

Sarkomaa kiittää oikeusministeri Leena Merta, joka vie kaupan alan toimijoiden pitkään toivomaa työ- ja asiointiturvallisuutta kohentavaa lakia määrätietoisesti eteenpäin.

”Olen pitkään ajanut yrityslähestymiskieltoa keinoksi puuttua toistuviin myymälävarkauksiin, vakavaan väkivaltaan ja sen uhkaan kaupoissa. Lain eteneminen on erittäin merkittävä askel kaupan alan työntekijöiden turvallisuudelle. On tärkeää, että uuden lain myötä kaupassa ei jouduttaisi puntaroimaan kiellon antamisen edellytyksiä, vaan sen tekisi viranomainen”, sanoo Sarkomaa.”

Myymälävarkauksien ja häiriökäyttäytymisen määrä kaupoissa on kasvanut vauhdilla. Kaupan yrityksistä saatujen tietojen mukaan erilaiset häiriö-, uhka- ja väkivaltatilanteet myymälöissä ovat peräti kolminkertaistuneet vuodesta 2020 lähtien.

”On viisasta, että yrityslähestymiskieltoon liittyvän lainsäädännön valmistelutyön tueksi asetetaan seurantaryhmä, johon on kutsuttu edustajia muun muassa tuomioistuinlaitoksesta, poliisista, Suomen Yrittäjistä ja Kaupan liitosta. Yrityslähestymiskielto on kaikkien kuluttajien etu”, Sarkomaa sanoo.

Kaupan liiton tekemän selvityksen mukaan varastetun tavaran arvo on vuodessa puoli miljardia euroa, ja toiset puoli miljardia euroa kaupoissa kuluu toimenpiteisiin, joilla näpistelyä ja varastamista yritetään estää. Varkaushävikkiin ja torjuntatoimiin arvioidaan kuluvan jopa miljardi euroa vuodessa.

Myymälävarkaus on aina uhkatilanne, joka voi pahimmillaan kärjistyä vakavaksi väkivallaksi. Jopa 80 prosentilla kiinnijääneistä on jokin vahingoittamisen väline mukanaan, kuten nyrkkirauta, puukko tai jopa käsiase.

”Yrityslähestymiskiellosta on saatu hyviä tuloksia Ruotsista. Suomessa on viipymättä otettava samantyyppinen lainsäädäntö käyttöön hyödyntäen naapurimaassa saatuja kokemuksia. Kaikilla pitää olla oikeus turvalliseen työpaikkaan”, Sarkomaa päättää.

Kolumni 7.4.2025

Helsinkiläisten on saatava parempaa vastinetta verorahoilleen. Jonot erikoissairaanhoitoon ja peruspalveluihin ovat pitkiä.

Sovimme Helsingin budjettineuvotteluissa valtuustoryhmien yhteiseksi tavoitteeksi helsinkiläisten palvelujen kehittämisen. Sovimme, että kiireettömän perusterveydenhuollon lääkäriajan saisi viimeistään 30 vuorokauden ja hoitaja-ajan 14 vuorokauden kuluessa.

Hoidon jatkuvuutta edistävä omatiimimalli otetaan koko Helsingissä käyttöön. Tavoite on, että varsinkin paljon palveluita tarvitsevat saavat avun jatkossa yhä useammin omalääkäriltä ja omahoitajalta. Silloin hoidon laatu paranee, palveluiden kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät.

Helsingin ja Helsingin yliopistollisen sairaala HUS:n toimintaa vaikeuttaa merkittävästi edellisen hallituksen tekemä aluehallintouudistuksen rahoitusmalli. Lainsäädäntöä on muutettava ja korjattava torsoksi jäänyttä rahoitusmallia.

Nykyinen rahoitusmalli ei huomioi riittävästi HUS:n kustannusrakennetta eikä opetuksen ja tutkimuksen tarpeita. Erityistason sairaanhoitoon, kuten elinsiirtoihin ja lasten sydänkirurgiaan, tarvitaan suoraa valtion rahoitusta.

HUS:n henkilöstön laadukkaan työskentelyn ja erikoissairaanhoidon jonojen purkamiseksi Helsingin kaupunginhallituksessa olemme esittäneet nykyistä korkeampaa rahoitusta HUS-yhtymälle. Rahoitus tulee rahoitusmallin myötä Helsingiltä ja neljältä Uudenmaan hyvinvointialueelta. Emme valitettavasti ole saaneet ehdotuksellemme vielä riittävää kannatusta.

Kaiken lisäksi ministeriössä on ollut valmistelussa lakiesitys, joka leikkaisi Helsingin soterahoitusta kertaluontoisesti 35 miljoonalla eurolla ja rankaisisi vastuullisesta taloudenpidosta.

Olemme antaneet asiasta vahvaa palautetta, ja korjaustoimia on luvattu tehtävän. Helsingin on voitava luottaa siihen, että hyvä taloudenpito kannattaa. Edellisen hallituksen rakentama rahoitusmalli on jo ennestään Helsingille epäedullinen.

Helsinkiläisten hoitoon pääsyn turvaaminen edellyttää toiminnan kehittämistä ja kaupunkimme sote-ammattilaisten ja asukkaiden näkökulmien parempaa huomiointia. Helsingin ja HUS:n on oltava esimerkillisiä työnantajia, vaikka aluehallintomalli on ajanut pääkaupunkiseudun taloudellisesti tiukille.

Meidän helsinkiläisten päättäjien keskeinen vaikuttamiskohde on oltava se, että pääkaupunki saisi pitää oikeudenmukaisemman osuuden verotuloistaan.

Blogi 7.4.2025

Keväisessä säässä  ja kuntavaalitilaisuuksissa kotikulmilla kulkiessa on tullut paljon munkkalaisilta kysymyksiä ja pyyntöjä postata vastauksia. Ohessa joitakin. Vastaan mielelläni lisäkysymyksiin.

Tarvonsalmen kävelysillan siltavaihtoehtojen yleissuunnittelu valmistui syksyllä. Jatkosuunnitteluun valittiin ponttonisilta. Sillan rakennussuunnitelmat on tehty. Hankkeen valmistelu on siirtynyt meillä rakennuttamisen puolelle, jossa on valmisteltu urakan kilpailutuksen tarvittavia asiakirjoja. Kyselin aikataulua rakennuttamisen puolelta. Tällä hetkellä arvioivat, että rakentaminen käynnistyisi kesällä ja hanke olisi syksyllä valmis. Kun urakoitsijaa ei ole vielä valittu, tämän tarkempaa aikataulua ei vielä ole.

Härkähaan peruskorjaus  on nyt aikataulutettu vuosille 2025–2026. Siihen on varattu 420 000 euroa. Munkinpuiston remontti on viivästynyt alueelle tulevan HSY:n viivästyneen putkien siirtourakan takia. Remonttia on kaikin tavoin pyritty kiirehtimään Helsingin toimijoiden taholta. HSY:n vallassa on asiasta päätös. Vaikuttamistyötä tehty HSY:n johtoon ja päättäjiin. Viive harmittaa! Puiston peruskorjaus  jatkunee vuosina 2026-2027.  Munkinpuiston peruskorjaukseen on varattu 380 000 euroa.

Lippakioskin kivipaasi saatiin pelastettua Munkkiniemen baana alta, mutta reitin jatko ja Humallahden silta herättävät huolta. Vähemmistöön jäi  kokoomuksen esitys pitää pyöräilyreitti paciuksenkadulla – eikä rakentaa kallista ja luonnolle haitallista meren päällä kulkevaa siltaa. Suunnitelmassa ei ole onneksi Solnantien ja Kadetin tien katkaisua Puistotien kohdalla mutta ne varmastikin poksahtavat esille jatkosuunnitelmissa. Oltava tarkkana. Ajokiellot ruuhkauttaisivat alueemme pienet kadut ja hankaloittaisvat ihmisten arkea. Työtä jatketaan.  Pyöräilyn turvallisuutta ja sujuvuutta on edistettävä  järkevästi. Olennaista on saada myös jalankulku turvalliseksi. Eduskunnassa käsittelyssä oleva laki antaa vaikuttavat keinot säädellä sähköskuuttien haittoja.

Munkkiniemen terveysaseman jonot ovat kasvaneet henkilöstöongelmien takia. Uusia työntekijöitä rekrytoitu, ja tilanteen arvioidaan korjaantuvan kevään aikana. Tilanne on todella ikävä ja parempaan on jatkossa pystyttävä. Helsingin kehittävä henkilöstöpolitiikkansa niin, että henkilöstön pito- ja vetovoima vahvistuu. Valtuusto on edellyttänyt ns omatiimimallin eli hoidonjatkuvusmallin käyttöönottoa. Ajatus on, että tutun hoitotiimin, yhä useammin toivottavasti omalääkärin ja omahoitajan hoitaessa laatu paranee. Terveysaseman toiminta on saatava kestävästi kuntoon.

Samoin on  päästävä eroon takasisinsoiton ongelmista ja viivästyneistä vastauksista Maisassa. Tavoite on vastata viesteihin kahdessa arkipäivässä ja soittaa takaisin kahden tunnin sisällä.  Käyttöön on otettu uusi puhelinjärjestelmä ja henkilöstöä lisätään. Virkamiesjohtoa on luvannut asian korjautuvan keväällä. Helsingin pitää jatkossa tiedottaa paremmin palveluiden ongelmista. 

Siirtolapuutarhat kuuluvat kotikaupunkiimme. Tonttien vuokrissa oltava tolkku.  Siirtolapuutarhat tuovat vehreyttä koko kaupunkiin. Helsinkiin tarvitaan enemmän viheralueita- eikä vähemmän.

Melkoisena yllätyksenä ministeriöstä on lähtenyt lausunnolle lakiesitys, jossa Helsingille valtiolta tulevaa pelastustoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta esitetään leikattavaksi ensi vuonna 15 ja seuraavana 20 miljoonaa euroa. Esitystä perustellaan sillä, että Helsingin kaupunki teki ainoana sote-alueena ylijäämää vuosina 2023 ja 2024.

Esitys on kestämätön, eikä sitä voi hyväksyä. Hallitus ei ole vielä lyönyt kantaansa lukkoon, ja hallituksen riveistä onkin jo antamamme vahvan palautteen johdosta esitystä luvattu korjata. Luotan siihen, että lakia ei esitetyssä muodossa tuoda eduskuntaan. Helsingin pitää voida luottaa siihen, että hyvä taloudenpito kannattaa aina ja siitä myös palkitaan.

Katujen pesut voidaan aloittaa, kun yöpakkasia ei enää ole. Pesut ovat kylmistä säistä  huolimatta olleet käynnissä jo. Hiekoitushiekan nostoa on jonkin verran hidastanut hiekoitussepelin ja -hiekan välivarastoinnin tiukentuneet lupakäytännöt, joiden seurauksena materiaalit joudutaan kuljettamaan suoraan loppukäsittelypaikoille aiempien lähiläjityspaikkojen sijaan. Yöpakkasten loputtua urakoitsijoilla on 6 viikkoa aikaa hoitaa homma alueellaan, mutta työajan lyhentymisestä maksetaan bonusta niin, että maksimibonuksen saa hoitamalla homma 3 viikossa. Useampi urakoitsija on nyt ilmoittanut tavoittelevansa tuota 3 viikon läpimenoaikaa. Sitä en kuitenkaan osaa arvioida, miten paljon nyt alkava yöpakkasjakso hidastaa työtä.

KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖSTÄNI:

Kuluneella valtuustokaudella olemme Helsingissä onnistuneet ottamaan useita tärkeitä askelia eteenpäin, mutta monessa on pystyttävä paljon parempaan. Helsingin päätöksentekoon tarvitaan lisää kaupunkilaisjärkeä ja yhteistyötä. Lue lisää blogistani.

Olen helsinkiläinen kokoomuksen kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Koulutukseltani olen terveydenhuollon maisteri. Toimin eduskunnassa valtiovarainvaliokunnassa ja ulkoasianvaliokunnassa. Olen kolmen nuoren äiti, intohimoinen Itämeren suojelija ja luonnossa liikkuja. Ohessa vaalitavoitteeni. 

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Blogi 8.4.2025

Lasten ja nuorten elämän ovat vallanneet sosiaalinen media ja älylaitteet eivät ole vain kotikutoinen ongelma. Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon tuoreen raportin mukaan älypuhelimien käyttö aiheuttaa keskittymishäiriöitä ja heikentää oppimistuloksia. Valtioita suositellaan säätelemään digiteknologian käyttöä kouluissa nykyistä tarkemmin. Suositus on, että teknologian käytön tulee olla harkittua ja pedagogisesti perusteltua.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että perinteiset painetut materiaalit, kuten kirjat, voivat tukea syvällisempää luetun ymmärtämistä ja oppimista. Ihmiset oppivat eri tavoilla ja siksi on käytettävä monipuolisia oppimateriaaleja. Peruskoulussa tarvitaan riittävästi oppikirjoja tehtäväkirjoineen.

Helsingissä olemme asiassa aloittaneet käänteen oikeaan suuntaan. Tämän vuoden kaupungin budjettiin lisäsimme puoli miljoonaa euroa painettuihin oppimateriaaleihin. Työtä on paljon edessä. Uuden valtuustoon työtä ohjaavaan kaupunkistrategiaan on kirjattava vahva linjaus koulukirjoista ja painetuista oppimateriaaleista.  Opettajien on saatava tehdä arvio pedagogisin perustein ja valita kulloinkin opetettavalle aineelle tarvitsemansa oppimateriaali. Panostus oppimateriaaleihin on vaikuttava keino nostaa oppimistuloksia.

Rehtorien ja opettajien on  tärkeä saada riittävästi koulutusta ja tukea, jotta he pystyvät käyttämään digitaalisia oppimateriaaleja pedagogisesti järkevällä tavalla. Tämä mahdollistaa myös sen, että oppilaat oppivat käyttämään teknologiaa turvallisesti ja vastuullisesti. Turvallinen ja kriittinen digitaalinen lukutaito on nykyään tärkeä osa oppimista ja työelämäntaitoja.

Useimmissa luokissa on havaittu, että oppilaat käyttävät digilaitteita väärin, kuten katsomalla videoita tai pelaamalla pelejä oppituntien aikana. Tämä heikentää oppimistuloksia ja lisää oppilaiden ruudulla olemisesta aiheutuvaa kokonaiskuormitusta.

Liika ruutuaika on iso riski aivoterveydelle. Riskeinä ovat erityisesti ahdistuneisuushäiriöt, masennus ja tarkkaavaisuuden häiriöt. Päänsärky, niskan ja selän vaivat ovat usein merkkejä liiallisesta ruutuajasta. Pienillä lapsilla liiallinen ruutuaika voi aiheuttaa myös silmien kehityksen häiriöitä.  

Suomessa hankitaan puhelimet lapsille kansainvälisesti verrattuna hyvin varhain ja lähes kaikilta koululaisilta sellainen löytyy. Melkein jokainen älypuhelimen omistava lapsi viettää ruudulla aikaa enemmän kuin suositellaan. 

Helsingin peruskouluissa on asetettu tavoitteeksi edistää yhdessä kotien kanssa digilaitteiden turvallista ja terveellistä käyttöä. Älylaitteiden liiallinen käyttö nakertaa muihin asioihin käytettyä aikaa. Kirjoja ei lueta, sosiaalisia taitoja ei opita, ulkoilu ja liikkuminen jäävät, kun aika kuluu älylaitteen ruudulla. Älylaitteita käytetään myös yhä useammin kiusaamiseen ja väkivaltaan. Oppilaat tarvitsevat myös koulussa ruudutonta aikaa ja mahdollisuuden keskittyä ilman ympärillä häiritseviä laitteita.

Helsingissä on peruskoulujen järjestyssäännöissä on uutena toimena kielletty häiritsevä kännykän käyttö oppituntien aikana. Kännyköitä ei käytetä, ellei opettaja erikseen niin ohjeista. Peruskouluissamme on myös mahdollisuus ottaa käyttöön kännykkäparkkitoiminta. Se tapahtuu yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa, eli oppilaita pyydetään luovuttamaan kännykät pois oppitunnin ajaksi. Kännykkäparkkien käyttöä vaikeuttaa se, että apulaisoikeusasiamiehen linjauksen mukaan digilaitteiden luovuttamisen on oltava aina vapaaehtoista.

Peruskoulujemme kehittämisen kannalta on merkittävää, että olemme saaneet  eduskuntaan hallitusneuvotteluissa sopimamme lakiesityksen, joka antaa opettajille ja rehtoreille kipeästi kaivatun selkeän toimivallan rajoittaa digilaitteiden käyttöä. Tavoitteena on taata oppitunneille työrauha, parantaa oppimistuloksia ja edistää oppilaiden sekä opettajien hyvinvointia.

Lakiesityksen mukaan mobiililaitteiden käyttö olisi sallittu vain opettajan tai rehtorin luvalla joko oppimistarkoitukseen tai oman terveyden hoitamiseen. Lakiesitys antaa kouluille myös mahdollisuuden säädellä kännyköiden käyttöä välitunneilla järjestyssääntöjen avulla.

Tarvitsemme laajempia toimia luotsaamaan lasten ja nuorten digiarkea ja mittavaksi paisunutta ruutuaika. Tarve on laajemmalle kansalliselle keskustelulle ja tarvittaessa lisälinjauksille pedagogisesti laadukkaan oppimisen ja hyvinvoinnin varmistamiseksi.  Tähän keskusteluun tarvitaan mukaan kaikki asianosaiset, lapset ja nuoret.

Lasten ja meidän aikuistenkin on opittava, että ihmisen pitää hallita teknologiaa ja puhelintaan, eikä päinvastoin.

Jokaisen lapsen ja nuoren on saatava varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sellaiset tiedot, taidot ja oppimisen ilo, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja siitä eteenpäin tavoittelemaan omia unelmiaan. Tämä oli yksi iso tavoite, jonka takia palasin viime kuntavaaleissa pitkän tauon jälkeen kaupunginvaltuustoon. Työtä on yhteistyössä tehty Helsingissä kuluvalla valtuustokaudella.

Opinpolku alkaa päiväkodeista. Siksi vahvistamme varhaiskasvatuksen työpaikkojen veto- ja pitovoimaa mm. palkkakehitysohjelmalla. Päiväkotien pedagoginen ja muutoinkin laadukkaan johtamisen turvaaminen on olennaista.

Lisäsimme  kuluvalla valtuustokaudella kasvatuksen ja koulutuksen määrärahoja 365 miljoonalla eurolla. Torjuimme  painotetun opetuksen luokkien alasajokaavailut. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala kuunteli vihdoin opettajia ja oppilaita tehden vihdoin virkapäätöksellä täyskäännöksen asettaen tavoitteeksi siirtymisen avokonttorikouluista kunnollisiin kouluihin, joissa on riittävästi seiniä ja mahdollisuus työrauhaan. Koulu on oppimisen paikka.

Helsingin on oltava kaikenikäisille monien mahdollisuuksien kaupunki. Minun Helsinkini on turvallinen ja hyvä paikka kasvaa, oppia, asua, tehdä työtä, yrittää ja elää omannäköistä elämää.

PÄÄTTÄJIEN ON TUNNETTAVA TOSIASIAT, PÄÄTÖSTEN ON OLTAVA OIKEUDENMUKAISIA JA NIIDEN ON MYÖS TUNNUTTAVA OIKEILTA.

Elinvoimainen Helsinki on koko maan veturi. Vauhditan uutta työtä, palveluja ja kulttuuria luovaa yrittäjyyttä sekä kaupunkilaisjärjen käyttöä. Helsingin on tehtävä enemmän yhdessä asukkaiden, yritysten ja järjestöjen kanssa ja oltava työnantajana edelläkävijä.

Asumista ja elämistä Helsingissä ei saa tehdä kalliimmaksi. Ehdoton ei veronkorotuksille ja kyllä asumisen vaihtoehdoille. Ruuhkista on päästävä sujuvaan liikenteeseen. Helsinkiin mahtuvat eri kulkumuodot, parkkipaikat ja lyhyen matkan kertalippu. Kestävä talous, puhdas Itämeri ja lähiluonto ovat paras perintö lapsillemme. Myös eläinten hyvinvoinnista on huolehdittava.

Helsinkiläisten on saatava vastinetta verorahoilleen. Terveyspalveluihin on päästävä oikea-aikaisesti. Senioreiden ja omaishoitajien arkeen tarvitaan inhimillisiä ratkaisuja. Yksinäisyyttä on torjuttava. Tärkeä investointi ovat lapset ja nuoret sekä laadukkaat koulut ja päiväkodit lähellä kotia. Liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet sekä kulttuuri kuuluvat kaikille.

”Aina on oikea hetki miettiä, miten asiat voi tehdä paremmin.”

SARI SARKOMAA

Sosiaalisssa mediassa leviää väärää tietoa. Ei-lääketieteellisin syin annettavaa hedelmöityshoitoa ei olla rajaamassa pois julkisen terveydenhuollon palveluvalikoimasta. Tämä on oikea fakta.

Lue lisää: https://palveluvalikoima.fi/-/ei-laaketieteellisin-syin-annettavaa-hedelmoityshoitoa-ei-olla-rajaamassa-pois-palveluvalikoimasta

Sen sijaan nyt palautetaan hedelmöityshoidon Kela-korvaus samassa laajuudessaan, kun Marinin hallitus sen poisti mutta korotetuilla korvausprosentilla.

Lue lisää: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sarisarkomaa/kela-korvaukset-harppasivat-eteenpain-hoitoon-paasy-paranee-valinnanvapaus-kasvaa/

Hedelmöityshoitojen saatavuutta on lisättävä eikä vähennettävä. On viisasta tavoitella sitä, että perheet voisivat saada toiveissaan olevan lapsimäärän.

#faktantarkistus #hedelmöityshoito

Kaupunkilaisjärjen  käyttöä on niin moni toivonut, kun olen helsinkiläisiä tavannut. Kiertäessäni taas eilen  kuntavaalikampanjan tiimoilta kotikaupunkiani tapasin keväisessä säässä monia ulkoilevia helsinkiläisiä. Keskusteluissa esille nousi mm Humallahden kallioiden eteen merenlahden päälle suunnittelussa oleva betoninen rakennelma. Ainutlaatuiselle rantakallioalueelle valmistellaan  rakentamista siksi, että pyöräilijät välttäisivät reitillä olevalla mäellä polkemisen. Betonisiltaa perustellaan myös sillä, että jyrkät mäet saattavat toimia esteenä sellaisille, jotka eivät vielä pyöräile.

Laitan toivoni siihen, että seuraavassa valtuustossa on riittävästi kaupunkilaisjärkeä pysäyttää tolkuton hanke. Tällä kaudella ei siihen löytynyt enemmistöä vaikka hankkeen torppaamiseksi tein urakalla työtä.

Pyöräilybaanojen rakentamiseen tarvitaan lisää kaupunkilaisjärkeä

Esitettyä luontoa pilaavaa, kallista ja täysin turhaa rakennelmaa ei tule toteuttaa. Pyörällä pääsee kyllä ajamaan myös mäkeä ylös ja alas. Järkevä ratkaisu on pitää pyöräilyreiti jo olemassa olevalla Paciuksenkadun pyörätiellä.

Humallahden kalliot ovat luonnonarvoiltaan ja maisemallisesti arvokkaita. Helsingissä ei ole enää montaa luonnontilassa säilynyttä kalliorantaa ja nykyisiä on suojeltava.

On tärkeää, että pyöräilyn edellytyksiä ja pyöräilyreittejä kehitetään. Pyöräily on monelle mukava liikkumis- ja liikuntamuoto.  Helsinkiin ovat lämpimästi tervetulleita nykyistä yhtenäisemmät ja turvallisemmat pyöräilyreitit, mutta niitä ei pidä rakentaa piittaamatta vaikutuksista muihin liikkujiin, turvallisuuteen, asuinalueiden omaleimaisuuteen, luontoarvoihin tai verorahojen järkevään käyttöön. Sen sanoo jo kaupunkilaisjärkikin.