Uusi Suomi Puheenvuoro 31.1.2024
Eduskuntaan ehti kuin ehtikin vielä vuoden lopussa pitkään odotettu ja välttämätön lakiesitys, joilla pyritään saamaan peruskouluissamme häiritsevä älylaitteiden käyttö kuriin. Lakiesityksestä sovimme hallitusneuvotteluissa ja esitystä on odotettu ja kiritetty monin tavoin. Tervetullut lakiesitys edistää oppilaiden ja opettajien työrauhaa. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin ja oppilaiden sekä opettajien sekä muun koulun henkilöstön hyvinvointiin.
Lakiesityksessä puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käyttö esitetään peruskoulussa kiellettäväksi. Opettajan tai rehtorin luvalla laitetta saisi käyttää oppimistarkoitukseen tai oman terveyden hoitamiseen.
Iloitsen, lakiesitykseen sisällytetty myös kännyköiden kuriin laittaminen välitunneilla. Lakimuutoksen jälkeen koulujen olisi määriteltävä säännöissään, miten puhelimia saa käyttää välitunneilla ja miten niitä säilytetään koulupäivän aikana. Olen asiaa sitkeästi kirittänyt.
Välitunnit tulisi omistaa pääosin esimerkiksi liikkumiseen ja sosiaalisiin kohtaamisiin. Tutkimusten mukaan nuorten liikkuminen ja sosiaaliset taidot ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta. Näitä opitaan yhdessä muiden kanssa toimiessa.
Suomi on asiassa muita Pohjoismaita jäljessä. Tanskassa matkapuhelimia ei lähtökohtaisesti saa käyttää peruskouluissa. Kännykkäparkit ovat mm. Norjassa ja Ruotsissa arkipäivää. Ruotsissa mobiililaitteita saa käyttää koulussa vain opettajan hyväksynnällä ja tulossa on lainsäädäntö, jossa luvanvaraisuus laajennetaan koskemaan myös välitunteja vuosiluokilla 1–9. Käyttö on mahdollista opettajan ohjeistuksesta tai lääketieteellisestä syystä.
Kannustan myös edistämään ehdotustani selvittää mobiililaitteiden käyttörajoitusten ulottamista myös perusopetuslain mukaiseen aamu- ja iltapäivätoimintaan.
Suomessa hankitaan puhelimet lapsille hyvin varhain ja lähes kaikilta koululaisilta sellainen löytyy. Melkein jokainen älypuhelimen omistava lapsi viettää ruudulla aikaa enemmän kuin suositellaan.
Helsingissä olemme asettanet tavoitteeksi edistää yhdessä kotien kanssa digilaitteiden turvallista ja terveellistä käyttöä. Jatkossa kouluissamme opetetaan oman ruutuajan seuraamista sekä vastuullista mediankäyttöä.
Selvää on, että tarvitsemme laajempia toimia yhä useamman lapsen ja nuoren elämän vallanneeseen sosiaalisen median käyttöön arjessa. Tehtävää ei saa jättää yksin koulujen harteille. Lapsen ja meidän aikuistenkin on opittava, että ihmisen pitää hallita teknologiaa ja puhelintaan eikä päinvastoin.
Juuri edusnnalle annetussa lakiesityksessä esitetään myös lisättäväksi liikunnallisen elämäntavan edistäminen osaksi esi- ja perusopetuksen tavoitteita. Tämä on ilahduttava työvoitto. Enemmistö suomalaislapsista ei liiku terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. On viisasta lisätä koko koulupäivään liikuntaa ja ennenkaikkea toimia, joilla jokainen lapsi löytäisi oman tavan liikkua ja mieluusti myös liikunnan ilon.
Liikunta edistää lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä sekä tutkitusti myös oppimista. Liikunnan lisääminen tarjoaa parhaimillaan ilon, leikin ja riemun lähteen oppilaille.
Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi
Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.
Terveyttä ja iloa uudelle vuodelle 2025
