Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 28.7.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että Suomessa tehostetaan diabeteksen hoitoa.  Terveydenhuollon uudistamisessa on erityinen tarve vahvistaa ennaltaehkäisyä, peruspalveluja sekä etenkin kehittää laajojen kansansairauksien, kuten diabeteksen hoidon laatua.

Sarkomaa pitää hälyttävänä, että Suomessa diabeteksen hoitotulokset eivät vastaa nykyaikaisen hoidon ja tekniikan antamia mahdollisuuksia. Diabeteksen hoidossa tarvitaan jättiläisloikka eteenpäin, niin, että uusin teknologia saadaan yhdenvertaisesti tukemaan hyvää hoitoa ja hoitotasapainoa.

"On vakava tosiasia, että Suomessa diabeteksen hoitovälineiden saatavuus on räikeän epätasa-arvoista. Diabetesta sairastavien on vaikea saada kudossokerin sensorointia ja insuliinipumppuja. Tyypin 2 diabetesta sairastavien kohdalla verensokeriliuskojen jakelua on rajoitettu voimakkaasti. Hoitotarvikkeita tulisi tarjota lääketieteellisin perustein yhdenvertaisesti Käypä hoito -suositusta noudattaen. Oikeusasiamieskin on kantelun johdosta asiaan hiljattain kiinnittänyt vakavaa huomiota", Sarkomaa sanoo. 

"Sensorointiteknologian nykyistä laajemmalla käyttöönotolla on saavutettavissa parempaa elämänlaatua ja apua omahoitoon. Sen kustannukset maksavat itsensä takaisin lisäsairauksien vähentyessä", Sarkomaa sanoo.

Diabeteksen hoidon puutteet tulevat kalliiksi taloudellisesti ja inhimillisesti. Suomessa vain 20 prosenttia tyypin 1 diabetesta sairastavista ja 70 prosenttia tyypin 2 diabetesta sairastavista pääsee hoitotavoitteeseen. Huono hoitotasapaino altistaa vähitellen syntyville lisäsairauksille. Lisäsairaudet aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja toimintakyvyn menetystä, ja niiden hoitaminen tulee paljon kalliimmaksi kuin itse diabeteksen. Terveydenhuollon kokonaiskustannuksista diabetes vie noin 15 prosenttia. Diabetesliiton ja Tampereen yliopiston kustannustutkimuksen mukaan lisäsairauksien ehkäisyllä voitaisiin saavuttaa yli 550 miljoonan euron vuotuiset säästöt.

"Diabeteksen hoito on järjestettävä niin, että hoitotulokset paranevat. Tyypin 1 diabeteksen ja vaativan tyypin 2 diabeteksen hoito tulisi keskittää osaamiskeskuksiin ja -verkostoihin ammattilaisten riittävän osaamisen ylläpitämiseksi", Sarkomaa sanoo.

"Elintavat vaikuttavat useisiin sairauksiin, mutta diabeteksessa perintötekijät määräävät aika paljon. Meillä suomalaisilla se on geeneissä. On täysin välttämätöntä, että jokaisella suomalaisella on yhdenvertainen pääsy oikea-aikaisesti perusterveydenhuoltoon. Siksi kokoomus on esittänyt palveluiden saatavuuden parantamista hoitotakuun määräaikoja tiukentamalla ja palvelusetelilainsäädäntöä uudistamalla", Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3022

Julkaistu

Tiedote 21.7.2019

Julkaisuvapaa heti

Koomus haluaa Suomeen pikaisesti terapiatakuun, joka varmistaa mielenterveyspalvelujen nopean ja yhdenvertaisen saatavuuden. Kokoomuksen varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vaativat hallitusta päättämään asiasta viivytyksettä, jo syksyn budjettiriihessä.


”Terapiatakuu ei voi jäädä odottamaan sote-uudistusta tai pahimmillaan jäädä sen jalkoihin. Hallituksen pitää varmistaa hoitoonpääsy mielenterveyspalveluihin nopeasti”, Grahn-Laasonen ja Sarkomaa vaativat.


Kokoomusjohto iloitsee siitä, että terapiatakuu-kansalaisaloite on kerännyt tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja etenee eduskunnan käsittelyyn. 

”Kokoomus kannattaa terapiatakuun tavoitteiden edistämistä lämpimästi. Teimme jo keväällä oman esityksemme hoitotakuuajan huomattavasta lyhentämisestä ja peruspalveluiden vahvistamisesta, sisältäen esityksen nopeammasta mielenterveyspalveluihin pääsystä etenkin lapsille ja nuorille. Mielenterveysongelmat ovat suurimpia syrjäytymisen syitä. Varmistamalla ajoissa ja matalalla kynnyksellä saatava hoito voidaan ehkäistä suurempien ongelmien syntymistä. Siksi kokoomus on esittänyt hoitotakuun tiukentamista”, Grahn-Laasonen ja Sarkomaa sanovat.

Terapiatakuu -kansalaisaloitteessa ehdotetaan lakimuutosta, jolla taataan kaikille nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Hoidon tarve tulisi arvioida välittömästi apua haettaessa, ja hoito aloittaa kuukauden sisällä tästä.

”Oikea-aikaisten mielenterveyspalveluiden on oltava yhdenvertaisesti jokaisen niitä tarvitsevan saatavilla. Kansalaisaloitteen ehdottama lakimuutos rakentaisi Suomeen tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Satsaukset maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin, kun yhä useampi saa apua varhaisessa vaiheessa ja mielenterveysongelmista johtuvat työpoissaolot vähenevät ja kalliin erikoissairaanhoidon tarve pienenee”, Grahn-Laasonen ja Sarkomaa sanovat.

”Terapiatakuu osuu suoraan yhteen sote-palveluidemme kipeimmistä kohdista. Erityisesti yhdenvertaisuuden näkökulmasta muutos on kaivattu, sillä tällä hetkellä mielenterveyspalvelut eivät ole tasapuolisesti kaikkien saatavilla. Eroja on alueellisesti, väestöryhmittäin ja diagnoosiryhmittäin, mutta merkittävin haaste on viive palveluihin pääsyssä. Jonotusajat perusterveydenhuoltoon ja sieltä edelleen erikoissairaanhoitoon ovat kestämättömiä ja eriarvoistavia. Tarvitsemme kipeästi toimia, jotta mielenterveyspalveluihin pääsee yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä”, Grahn-Laasonen ja Sarkomaa sanovat.

 Lisätietoja:

Sanni Grahn-Laasonen, 050 462 6614

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 5.7.2019Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja, Sari Sarkomaa kirittää hallitusta valmistelemaan lakiesityksen tuetusta hoitovapaasta  tukemaan omaisistaan huolehtivien työssäjaksamista. 

Tuettu hoivavapaa olisi tarkoitettu tilanteisiin, jossa työntekijä hoitaa omaistaan tai läheistään tilapäisesti. Tarpeita voi tulla esimerkiksi iäkkään vanhemman leikkauksen jälkeen tai vaikka lähiomaisen saattohoitoa varten.

Vanhushoivan tilanteet voivat muuttua äkillisesti, jolloin omainen joutuu jäämään yllättäen työstä pois hoitaakseen ja järjestelläkseen hoidettavansa asioita.

Tuettu hoivavapaa tukisi työssä pysymistä.  Läheisen vakava sairastuminen tai vanhuuden sairauksiin liittyvä hoivan ja huolenpidon tarve voivat lisätä hoivaroolissa olevan henkilön todennäköisyyttä jäädä ennenaikaisesti pois työstä, lisätä syrjäytymisen ja köyhtymisen riskiä. 

Omaishoitajana toimii eri ikäisiä ihmisiä. Toimia tarvitaan mahdollistamaan ansiotyön ja omaishoitajan vaativan tehtävän yhdistäminen. Esimerkiksi vaikeasti vammaista lasta hoitaville työssäkäyvällä vanhemmille tuettu hoivavapaa olisi hyvin tervetullut. Siinä olisi vanhemman mahdollista tuetusti jäädä hoitamaan läheistään ja saada sairausvakuutuksesta määräaikaista korvausta. Näin yllättävissä tai haastavimmista vaiheissa voisi olla työstä tuetusti pois.

Hoivavapaalle on ollut mahdollista jäädä jo vuodesta 2011, mutta siihen ei saa taloudellista tukea. Läheisen hoitaminen kotona ei ole ollut kaikille halukkaille taloudellisesti mahdollista. Pahimmassa tapauksessa sairastunutta perheenjäsentä hoitamaan jäävä joutuu turvautumaan itsekin sairauslomaan. Tällainen menettely on kestämättömän kallis ja epäinhimillinen.

Tuetun hoivavapaan malli tulee Ruotsista, jossa työntekijän on mahdollista tuetusti jäädä hoitamaan sairastunutta läheistään. Ruotsissa työntekijä voi saada määräaikaista korvausta sairausvakuutuksesta.

Tuettu hoivavapaa lisäisi omaisistaan huolehtivien valinnanmahdollisuuksia ja edistäisi osaltaan ikääntyvän Suomen työllisyysastetta.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Julkaistu Verkkouutisten blogissa 8.7.19

Onhan tämä uskomatonta. Vaalien alla oppositikansanedustaja Krista Kiuru (SDP) julisti sitovan hoitajamitoituksen olevan tehtävissä heti ja yhdellä virkkellä. Vaalien jälkeen oli täysin eri ääni kellossa. Kiurun toimiessa vastuuministerinä eduskunta ei ole saanut edes selvää vastausta mitä ja milloin asiassa aiotaan tehdä. Eduskunnan kesätaukoa edeltävällä kyselytunnilla ministeri Kiurun polveilevat vastaukset laittoivat asian jo lähes umpisolmuun. 

Syy kierteleviin vastauksiin paljastuu hallitusohjelmasta, sillä sieltä ei vaalipuheissa luvattua hoitajamitoitusta löydy. Sen sijaan on kirjaus hoivahenkilöstä. Hallitusohjelman mukaan on tarkoitus säätää hoivahenkilöstön sitovasta vähimmäismitoituksesta (0,7) ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on ilmaisut vakavan huolen Antti Rinteen hallituksen linjauksesta, josta ei ilmene lasketaanko mukaan muutakin kuin koulutettu hoitohenkilöstö. Kirjaus ei vastaa Kiurun eikä muun silloisen opposition vaalien aikaisia puheita eikä lupauksia. 

Ihmetystä lisää se, että Rinteen hallitus ei ole myöskään rahanjaossa hoitajamitoitusasiaa priorisoinut. Ennen vaaleja sosiaalidemokraatit ilmoittivat 0,7:n hoitajamitoituksen maksavan 250 miljoonaa euroa. Kuntaliitto päätyi samaan arvioon. Hallitusohjelmassa mitoituksen toteuttamiseen on varattu vain 70 miljoonaa euroa. Ei ihme, että on herännyt perusteltu epäilys siitä, aikooko hallitus perua tai ainakin puolittaa tämänkin vaalilupauksen.

Vaalien alla opposition tekemä ”virkkeellä kuntoon” hoitajamitoitusehdotus olisi jättänyt kylmästi syrjään kotihoidossa olevat ikäihmiset sekä omaishoidon. Tämä vakava virhe on onneksi jo myönnetty ja hallitusohjelmaan on kirjattu mitoituksessa olevan kyse ensisijaisesti apua tarvitsevan ikäihmisen hoidon tarpeesta. Ohjelman mukaan kotihoidon hoitajatarve  on otettava huomioon ja on myös katsottava mistä lisää hoitajia saadaan.  

Ministeri Kiurun ja Rinteen hallituksen onkin syytä lopettaa kaartelevat selitykset ja kannettava vastuun vanhusten palveluiden räikeiden epäkohtien korjaamisesta. Hallituksen on viisasta vihdoin kuulla asiantuntijoita ja jatkaa ripeästi viime eduskuntakaudella Kokoomuksen aloitteesta käynnistettyä vanhuspalvelulain uudistustyötä. Aikaa ei ole hukattavaksi.

Syksyn budjettiriihessä on hallituksen  kerrottava, miten ja millä rahalla vanhusten palveluiden laatua ja hoitajien määrää lisätään. Myös hoiva-alan houkuttelevuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan ripeitä toimia. Jokaisen ikäihmisen on voitava luottaa siihen, että hän saa laadukasta hoivaa ja inhimillisen kohtelun. 

Sari Sarkomaa

KansanedustajaKokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja 

Julkaistu

Alkaneen  heinäkuun aikana verkkoihin takertuneita saimaannorppia on hukkunut jo ainakin neljä. Niistä kolme on ollut kuutteja. Tilanteen on syytä herättää maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä(kesk.) ja ympäristöministeri Krista Mikkonen(vihr.) toimiin erittäin uhanalaisen saimaannorpan suojelun tehostamiseksi.

Saimaannorpan suojelemiseksi säädetty keväinen verkkokalastuskielto päättyi maanantaina. Verkkokalastus on kielletty vuosittain saimaannorpan keskeisillä elinalueilla 15.4.–30.6.

Hallituksen on syytä perustaa suojelun vahvistamiseksi saimaannorppa- ja kalastustyöryhmä, joka on aiemminkin valmistellut uutta kalastusasetusta. 

Muistutan ministereitä asetukseen liitetystä lausumasta, joka sovittiin kokoomuksen esityksestä norppakannan ja erityisesti kuuttien henkivakuutukseksi vuonna 2016. Lausumassa sovittiin, että säädetyt kalastusrajoitukset ovat erityistarkkailussa. Hallituksen on tarkennettava asetusta uudelleen, mikäli esimerkiksi pyydyskuolemien määrä kasvaa. On myös muistettava, että todellinen vuosittainen kuolleisuus on arviolta lähes kolme kertaa suurempi kuin havaitut norppien  kuolemantapaukset.

Ministereiden on vahvistettava norppien henkivakuutusta ja tiukennettava kalastusrajoitusta pidentämällä verkkokalastuskielto heinäkuun loppuun. On huolestuttavaa, että ympäristöministeri Mikkonen on ainoastaan luvannut keskustella asiasta ministeri Lepän kanssa. Mikkonen on aiemmin esittänyt toimia kalastusrajoitusten laajentamiseksi. Ympäristöministerinä ei ole vain mahdollisuus vaan velvollisuus toimia. Kuuttien kalanpyydyskuolleisuus on siirtynyt heinäkuulle ja kuolleisuus kalanpyydyksiin suhteessa kannan kokoon ei ole oleellisesti vähentynyt. Verkkokalastuskiellon laajentamiselle heinäkuun loppuun asti on kaikki perusteet. Kuuteille on annettava lisäaikaa kasvaa ja vahvistua.

Sari Sarkomaa

Julkaistu

TIEDOTE 4.7.2019
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen Sari Sarkomaa vaatii maa- ja metsätalousministeri Jari Lepältä (kesk.) ja ympäristöministeri Krista Mikkoselta (vihr.) nopeita toimia uhanalaisen saimaannorpan suojelun tehostamiseksi. Sarkomaa vaatii, että ministerit säätäisivät verkkokalastuskiellon heinäkuun loppuun asti. 

Sarkomaa pitää tärkeänä, että maa- ja metsätalousministeri perustaisi suojelun vahvistamiseksi saimaannorppa- ja kalastustyöryhmän, joka on aiemminkin valmistellut uutta kalastusasetusta.

Nyt heinäkuun aikana on verkkoihin takertuneita saimaannorppia hukkunut jo ainakin neljä. Tämän lisäksi todellinen vuosittainen kuolleisuus on arviolta lähes kolme kertaa suurempi kuin havaitut tapaukset.

Sarkomaa muistuttaa ministereitä norppa-asetukseen liitetystä lausumasta, joka sovittiin Kokoomuksen esityksestä norppakannan ja erityisesti kuuttien henkivakuutukseksi vuonna 2016. Lausumassa sovittiin, että säädetyt kalastusrajoitukset ovat erityistarkkailussa. Hallituksen on tarkennettava asetusta uudelleen, mikäli esimerkiksi pyydyskuolemien määrä kasvaa.

”Ministereiden on vahvistettava norppien henkivakuutusta. Hallituksen on tarkennettava asetusta näiden pyydyskuolemien valossa. Ympäristöministeri Mikkonen on ainoastaan luvannut keskustella asiasta ministeri Lepän kanssa. Kaikki tarvittava työ on jo valmiina, joten keskusteluiden on käännyttävä teoiksi jo tämän viikon kuluessa”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa olisi laajentanut vuonna 2016 voimaan astuneen verkkokalastuskiellon jatkumaan heinäkuun loppuun asti. Samoilla linjoilla oli myös moni asiantuntija. 

”Kuuttien kalanpyydyskuolleisuus on siirtynyt heinäkuulle ja että kuuttien kuolleisuus kalanpyydyksiin suhteessa kannan kokoon ei ole oleellisesti vähentynyt. Verkkokalastuskiellon laajentamiselle heinäkuun loppuun on kaikki perusteet”, Sarkomaa summaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 27.6.2019

Julkaisuvapaa heti

Kansanedustaja Sari Sarkomaa tyrmää blogissaan työeläkkeisiin kohdistuvat leikkausselvitykset. Pääministeri Rinteen hallitus kaavailee SDP:n vaalilupauksen ”vappusatasen” lunastamiseksi työeläkkeiden leikkaamista. Rinteen hallitusohjelman mukaan käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa. Tämän selvityksen osana on tarkoitus tutkia keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta.

”Ehdotus on käsittämätön. Eläkejärjestelmässä ei ole olemassa ylimääräisiä euroja, joilla korotus voitaisiin tehdä. Esitys tarkoittaisi työeläkkeiden leikkaamista. Sairaanhoitajien ja opettajien työllään ansaitseminen eläkkeiden leikkaamisselvitykset on tyrmättävä alkuunsa. Ahkerien suomalaisten on voitava luottaa, että heidän työllään ansaitsemiaan eläkkeitä ei käytetä vaalilupauksien rahoittamiseen”, Sarkomaa painottaa.

Hallitusohjelman kirjaus tarkoittaisi sitä, että pienempiä työeläkkeitä nostettaisiin suurempien eläkkeiden kustannuksella. Sarkomaa toteaa, että Rinteen hallituksen kaavailu murentaisi työeläkejärjestelmän kestävyyttä, oikeudenmukaisuutta ja luotettavuutta.

”Työeläkejärjestelmä on rakennettu ansiosidonnaisuuden periaatteelle niin, että eläke määräytyy kaikille yhdenvertaisin säännöin työllä ansaittujen tulojen mukaan. Järjestelmän tulee olla reilu kaikille. Rinteen hallituksen kaavailut rikkoisivat nämä periaatteet ja siten koko työeläkejärjestelmän uskottavuuden. Järjestelmää ei ole rakennettu, eikä voida rakentaa tuloerojen tasaamiseen, tämä murtaisi koko järjestelmän perusperiaatteet”, Sarkomaa toteaa.

Ehdotus on Sarkomaan mukaan vaarallinen myös siksi, että ilman sitäkin eläkejärjestelmä kohtaa haasteita väestön ikärakenteen, alhaisen syntyvyyden ja riittämättömän työllisyysasteen vuoksi.

”Jos vaalilupauksen rahoittamiseksi ei leikattaisi maksussa olevia eläkkeitä niin silloin leikattaisiin lastemme ja lapsenlapsiemme eläkkeitä. Molemmat vaihtoehdot ovat mahdottomia. Vaalilupauslaskun maksattaminen lapsillamme on kestämätön ajatus”, Sarkomaa huomauttaa.

Sarkomaa painottaa, että eläkeläisköyhyys on vakavasti otettava tosiasia. Sitä ei kuitenkaan voida korjata työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä tai periaatteita murentamalla, vaan muilla keinoilla.

”Työllisyysasteen nostaminen on kaiken perusta. Tärkeitä toimia ovat mm hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden turvaaminen, verotuksen ja asiakasmaksujen kohtuullisuus sekä oikein mitoitettu asumistuki sekä lääkekorvaukset”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja: Kansanedustaja Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033


Julkaistu

Arvoisa vastaanottaja,

Eduskuntaryhmämme järjestäytyi valitsemalla ryhmällemme uuden johdon. Oli ilo ja kunnia tulla valituksi eduskuntaryhmämme ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Toimin tällä kaudella valtiovarainvaliokunnassa, jossa käsitellään muun muassa valtion talousarvio. Varsinkin oppositiossa valiokunta on mitä tärkein paikka vaikuttaa. 

Kokoomus suuntaa oppositioon ensimmäistä kertaa 12 vuoteen. Se on otettava mahdollisuutena ja uudistumisen paikkana. Kokoomuksen on tehtävä rakentavaa ja vahvaa kokoomuslaista uuden ajan oppositiopolitiikkaa. 

Olen toiminut useamman kauden kokoomuksen varapuheenjohtajana ja sen jälkeen puoluevaltuuston puheenjohtajana. Koko tuon 10 vuoden ajan johdin kokoomuksen ohjelmatyötä. Tuolle kokemukselle on nyt käyttöä. Uudistuminen ei tapahdu itsestään, vaan se on tehtävä. 

Pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa on paljon hyviä asioita. Lähempi tarkastelu osoittaa, että monesta hyvästä tavoitteesta puuttuu uskottava ratkaisu ja rahoitus. Hallitusohjelma on ennemminkin toiveiden tynnyri kuin strateginen ohjelma kestävään tulevaan. Lopputuloksena on epätietoisuus mitä tavoitteista ylipäätään aiotaan toteuttaa ja miten rahoittaa. 

Hallitusohjelman suurin riski ja kysymysmerkki on se, miten kunnianhimoinen työllisyystavoite aiotaan saavuttaa. Ohjelmassa ei ollut juurikaan keinoja vaan pallo on heitetty työmarkkinajärjestöjen syliin. Työllisyystavoite ratkaisee niin hallituksen onnistumisen kuin maamme hyvinvoinnin. Edellisellä eduskuntakaudella työllisyysaste nousi kolme prosenttiyksikköä ja uusia työpaikkoja syntyi Lahden kaupungin asukasmäärän verran. Kokoomus jatkaa oppositiosta työtä yrittäjyyden ja työllisyyden vauhdittamiseksi.

Tässä kirjeessä:

Tervetuloa vieraakseni eduskuntaan

Olen saanut paljon kyselyitä tulevan syksyn vierailuista eduskuntaan. Otan mielelläni vastaan ryhmiä tutustumaan eduskuntaan sekä keskustelemaan ajankohtaisista Helsingin ja politiikan kuulumisista. Vierailun varausta ja järjestelyitä varten olethan yhteydessä avustajaani Sinaan sina.nordman@eduskunta.fi. 

Ankara verotus kurittaa ahkeria suomalaisia 

On vakava virhe, että punavihreän hallituksen veropolitiikka lisää ahkerien suomalaisten verotaakkaa ja murentaa hyvinvointi yhteiskuntamme perustaa. Työn verotuksen keventäminen on välttämätöntä työllisyyden ja kannustimien vahvistamiseksi. Meidän tulisi verottaa vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän eli työtä ja enemmän sitä mitä haluamme vähemmän eli haittoja ja päästöjä. Yhtälailla on kevennettävä eläkkeiden verotusta. Ostovoiman turvaaminen on erityisen tärkeää suurten elinkustannusten Helsingissä.

Mustia pilviä perhevapaauudistuksen yllä

Hyvä perhe­va­paa­uu­dis­tus huomioi lapsilähtöisesti perhei­den moni­nai­set ti­lan­teet, kohte­lee erilaisia perheitä tasa­puo­li­sesti sekä vahvistaa työl­li­syyttä. Viime eduskuntakaudella oli iso pettymys, että keskustan perheministeri Annika Saarikko pysäytti yksipuolisesti tekeillä olleen uudistuksen. Suomalaisten perheiden kannalta on tärkeää, ettei näin tällä eduskuntakaudella tapahdu. Hallitusohjelman reunaehdot perhevapaauudistukselle sekä uudistuksen alibudjetointi herättävät huolta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä jatkaa tinkimättömästi työtä sen eteen, että lapsille ja perheille paras mahdollinen perhevapaauudistus saadaan vihdoinkin tehtyä.

Naisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen kiellettävä erillislailla

Tyttöjen silpominen on Suomessakin kiellettävä erillislailla. Jätin asiasta viime eduskuntakaudella toimenpidealoitteen. On iso pettymys, että tärkeä tyttöjä suojeleva asia puuttuu hallitusohjelmasta. Muut Pohjoismaat ovat epäinhimillisen sukuelinten silpomisen erillislailla kieltäneet. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen täyttää rikoslaissamme pahoinpitelyn tunnusmerkit. Se ei kuitenkaan riitä tyttöjen suojelemiseksi. Vanhemmat eivät välttämättä näe tyttöjen ihmisoikeuksia loukkaavaa ja terveyttä vaarantavaa silpomista räikeänä pahoinpitelynä vaan osana perinnettä. Tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävä laki on tärkeä, sillä se antaa selkeän signaalin, että silpominen on vakava rikos Suomessa. 

Hallitus unohti kaupungit ja nopeat junayhteydet 

Eduskunta käsitteli ennen kesätaukoa lisätalousarvioesityksen. Siinä yhdessä pitkälle valmisteltuja hankkeita viedään eteenpäin. Hankkeilla parannetaan liikenneverkon toimivuutta, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä.

Keskeisenä heikkoutena liikennekokonaisuudessa on kaupunkien ja nopeiden junayhteyksien edistämisen unohtaminen. Nykyisen Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna- Tampere –pääradan kehittämisen suunnitteluun Jokelan ja Tampereen välillä esitetään 11 miljoonaa, mutta suunnitteluraha ei koske esimerkiksi Lentorataa tai yhteyksien parantamista Tampereelta pohjoiseen.

Helsinkiläisten kansanedustajana keskeinen tavoitteeni on varmistaa, että tulevissa liikennehankkepäätöksissä Helsinki ja kaupungit ovat vahvasti mukana.

Ministeri Kiuru kiemurtelee hoitajamitoituslupauksensa kanssa 

Krista Kiuru (SDP) tuli heti ministeri valinnan jälkeen, ainakin hetkeksi, vastuulliselle kaikista ikäihmisistä huolen pitävälle kokoomuksen linjalle. Peruspalveluministeri Kiuru muistutti, että hoitajamitoituksen määrittely on tehtävä huolellisesti, laittaa osaksi vanhuspalvelulakia. Hän totesi, että kyse myös kotihoidosta ja on katsottava mistä hoitajat tulevat. Kyse on ensisijaisesti hoitoisuudesta. Näin lukee myös Rinteen hallitusohjelmassa. Toivottavasti Kiuru myös pysyy linjassaan pyrähdystä kauemmin.

Huolestuttavaa on, että Kiuru totesi myös: ”Tältä osin en osaa tässä vaiheessa ennustaa, kuinka nopeasti vanhuspalvelulaki on mahdollista uudistaa, koska muitakin tarpeita kuin tämä itse vähimmäismitoitus on”. On ihan pakko kysyä, eikö vanhustenhuollon kuntoon laittaminen olekaan enää ykkösprioriteetti?

Jatkan työtä sen eteen, että vanhuspalvelulakia tiukennetaan niin, että inhimillinen ja hyvä hoito voidaan turvata kaikille.

Heinäkuun lomailen ensin Saimaan ja sitten Itämeren aalloilla. Elokuun alussa palaan työn ääreen. On mainiota, että elokuinen eduskuntaryhmämme kesäkokous on pääkaupunkiseudulla.

Aurinkoisin kesäterveisin

Sari Sarkomaa

Julkaistu

Pääministeri Rinteen hallitus kaavailee SDP:n vaalilupauksen ”vappusatasen” lunastamiseksi työeläkkeiden leikkaamista. Sairaanhoitajien ja opettajien työllään ansaitseminen eläkkeiden leikkaamisselvitykset on tyrmättävä alkuunsa. Ahkerien suomalaisten on voitava luottaa, että heidän työllään ansaitsemiaan eläkkeitä ei käytetä vaalilupauksien rahoittamiseen.

Rinteen hallitusohjelman mukaan käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa. Tämän selvityksen osana on tarkoitus tutkia keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta. Ehdotus on käsittämätön. Eläkejärjestelmässä ei ole olemassa ylimääräisiä euroja, joilla korotus voitaisiin tehdä. Esitys tarkoittaisi työeläkkeiden leikkaamista. 

Hallitusohjelman kirjaus tarkoittaisi sitä, että pienempiä työeläkkeitä nostettaisiin suurempien eläkkeiden kustannuksella. 

Rinteen hallituksen kaavailu murentaisi työeläkejärjestelmän kestävyyttä, oikeudenmukaisuutta ja luotettavuutta. Työeläkejärjestelmä on rakennettu ansiosidonnaisuuden periaatteelle niin, että eläke määräytyy kaikille yhdenvertaisin säännöin työllä ansaittujen tulojen mukaan. Järjestelmän tulee olla reilu kaikille. Rinteen hallituksen kaavailut rikkoisi nämä periaatteet ja siten koko työeläkejärjestelmän uskottavuuden.

Järjestelmää ei ole rakennettu, eikä voida rakentaa tuloerojen tasaamiseen. Tämä myös murtaisi koko järjestelmän perusperiaatteet. 

Ehdotus on vaarallinen myös siksi, että ilman sitäkin eläkejärjestelmä kohtaa haasteita väestön ikärakenteen, alhaisen syntyvyyden ja riittämättömän työllisyysasteen vuoksi. Jos vaalilupauksen rahoittamiseksi ei leikattaisi maksussa olevia eläkkeitä niin silloin leikattaisiin lastemme ja lapsenlapsiemme eläkkeitä. Molemmat vaihtoehdot ovat mahdottomia. Vaalilupauslaskun maksattaminen lapsillamme on kestämätön ajatus.

Eläkeläisköyhyys on vakavasti otettava tosiasia. Sitä ei kuitenkaan voida korjata työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä tai periaatteita murentamalla, vaan muilla keinoilla. Työllisyysasteen nostaminen on kaiken perusta. Tärkeitä toimia ovat mm hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden turvaaminen, verotuksen ja asiakasmaksujen kohtuullisuus sekä oikein mitoitettu asumistuki ja lääkekorvaukset.

Työeläkejärjestelmä ei saa olla lyhytnäköisten, hätiköityjen ja perusteettomien lupausten armoilla. Hallituksen on peräännyttävä yrityksestä leikata työeläkkeitä.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Julkaistu

Tiedote 25.6.2019.
Julkaisuvapaa heti

Hallitusohjelman mukaan pääministeri Rinteen hallitus aikoo korottaa alle tuhannen euron eläkkeitä nettomääräisesti noin 50 euroa. Korotus tehdään hallitusohjelman mukaan Kelan kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin. Rahaa tähän on varattu 183 miljoonaa euroa. Sarkomaan mukaan hallituksen laskelmissa on kuitenkin ongelmia.

”Kokoomus pitää tärkeänä eduskuntakauden aikana löytää keinoja turvata eläkeläisten ostovoima ja turvata kaikille ikäihmisille laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut”, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Eläkejärjestelmän rakenne on sellainen, että jos korotetaan alle tuhannen euron eläkkeitä, korotus koskee myös suurempia eläkkeitä. Sarkomaan mukaan tämä nostaa korotuksen tuomia kustannuksia. Kelan päämatemaatikko Isolankilan (HS 24.6.2019) mukaan hallituksella on kolme vaihtoehtoa toteuttaa hallitusohjelman lupaus. Joko rikkoa nykyinen eläkejärjestelmä ja luoda uusi eläkemuoto, lisätä rahaa tai tinkiä korotuksen suuruudesta.

”On pakko kysyä, onko edessä taas luvatun eläkekorotuksen leikkaus? Nyt on täysin epäselvää, toteutuuko pienempien eläkkeiden 50 euron korotus. Ennemminkin näyttää siltä, että korotus kutistuu entisestään. Näyttää siltä, että eläkkeiden korotusta on valmisteltu hallitusneuvotteluissa ilman asiantuntijoiden kuulemista”, Sarkomaa ihmettelee.

Lisätalousarviossa hallitus esittää Kelalle 5,5, miljoonan euroa pienten eläkkeiden ja muiden etuuksien korotuksen toimeenpanon valmisteluun. Sarkomaa huomauttaa, että eduskunta ei ole kuitenkaan saanut vielä tarkempia esityksiä eläkelupauksen toteuttamisen vaatimista muutoksista eikä niiden toimeenpanon vaatimista rahatarpeista.

”Hallituksen esittämistä lisämäärärahoista kaikki kuluvat etuushallintoon ja -byrokratiaan. Euroakaan ei esitetä suoraan avuntarvitsijoille”, Sarkomaa huomauttaa.

”Ennen eduskuntavaaleja ja vielä hallitustunnustelijana Rinne lupasi sadan euron nettomääräisen korotuksen alle 1400 euron eläkkeisiin. Hallitusneuvotteluissa lupauksesta tingittiin. Hallituksen olisi nyt syytä suoraselkäisesti kertoa, miten asian laita todellisuudessa on”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033