Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Lapsia on Helsingissä tällä hetkellä enemmän kuin kertaakaan 1970-luvun puolenvälin jälkeen. Merkittävä osa lasten lukumäärän kasvusta tulee vanhasta talokannasta sekä täydennysrakentamisalueilta. Lasten määrän kasvu ei ole ollut yllätys mutta siitä huolimatta kaupunki ei ole kyennyt riittävästi vastaamaan perheiden päivähoitotarpeisiin. Koko Helsinkiä vaivaa krooninen päiväkotipula, johon on nykyistä ponnekkaammin löydettävä ratkaisuja varsinkin, kun lasten määrän kasvu jatkuu. Vuoteen 2020 mennessä Helsingissä on arvioitu olevan 10 000 koululaista ja päiväkoti-ikäistä lasta enemmän kuin tänä päivänä. Tämä edellyttää kaupungilta mittavia lisäpanostuksia kouluihin ja päiväkoteihin. Helsingin löydettävä keinot ketterämmin rakentaa ja ottaa kiinteistöjä päiväkotien käyttöön. Perheelle on puoli vuotta pitkä aika odottaa sopivaa päivähoitopaikkaan. Pitkät matkat päivähoitoon ovat raskaita lapselle ja hankalia koko perheen arjelle. 

Päiväkoteja on oltava siellä missä on lapsia. Juuri säädetyssä varhaiskasvatuslaissa on suositus kaupungeille tarjota palveluja perheille lähipalveluina. Kun sivistysvaliokunnassa lakia käsittelimme, pidin tärkeänä lähipalveluperiaatteen nostamista vahvasti esille. Helsingissä selvitetäänkin, mitä tämä tarkoittaa kaupungin palveluiden kehittämisessä. Yksinkertaistettuna päivähoidossa pitäisi olla sama periaate kuin peruskoulussa, jossa on oppilaaksiottoalueet. Näin varmistetaan, että alueen lapset pääsevät halutessaan lähialueen päiväkotiin.  

Helsinki pyrkii jo lähitulevaisuudessa tarjoamaan kaikille lapsille päiväkotipaikan entistä lähempää kotia. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla valmistellaan mallia, jonka yhtenä tavoitteena on saada päiväkodissa tiiviiksi hitsautunut lapsiryhmä siirtymään aikanaan samalle luokalle lähikouluun. 

Viimeisimmissä kunnallisvaaleissa en ollut ehdolla, sillä olen keskittynyt eduskuntatyöhön. Teen kuitenkin jatkuvasti vaikuttamistyötä Helsingin varhaiskasvatuksen ja perheiden palveluiden parhaaksi. Keskustelin juuri Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallaksen kanssa. Viime vuonna Helsinki rakensi lisää päivähoitopaikkoja noin 1027 ja tänä vuonna noin 1600. Rakentamistahti ei ole ollut riittävä. On ikävää, että esimerkiksi uudelle päiväkodille ei ole löytynyt Munkkiniemestä paikkaa. Ei vaikka yritystä on ollut vuosikaudet. Sama tilanne on useilla alueilla.  

Helsingissä valtaosa varhaiskasvatuksessa olevista lapsista on kunnallisissa päiväkodeissa. Yksityisissä päiväkodeissa lapsista on 13 prosenttia, kun Espoossa osuus on joka neljäs. Yksityinen päivähoito on kotikaupungissamme iso poliittinen kysymys. Perheille on varmasti olennaisinta, että päiväkodit ovat laadukkaita ja sijainti sopii perheen arkeen. Jos Helsinki ei kykene itse päiväkoteja rakentamaan riittävästi, on viisasta löytää vastuulliset tavat lisätä yksityisiä päiväkoteja. Jo kerran keskustelussa ollut palveluseteli on syytä ottaa uudestaan harkintaan. Apulaispormestari Pia Pakarinen ehdotti varhaiskasvatukseen palveluseteliä, koska nyt yksityinen ei ole yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Tavoite oli helpottaa päivähoitotilannetta ja torjua segregaatiota.

Mielestäni palvelusetelillä tarjottavien päiväkotien pitäisi sitoutua samoihin pelisääntöihin kuin julkisten. Uuteen varhaiskasvatuslakiin lisäsimme eduskunnassa tiukat pykälät yksityisten päiväkotien valvontaan. Yksityiset päiväkodit voisivat tuoda kaivattua joustoa ja helsinkiläiseen varhaiskasvatusverkostoon. 

Olennaisinta on, että Helsinki varaa riittävät määrärahat päiväkotien rakentamiseen suhteessa lapsimäärän kasvuennusteisiin ja että rakentamisen turhat esteet poistettaisiin. Helsingin on oltava ketterämpi päiväkotien rakentamisessa ja lapsiystävällisen kaupungin luomisessa. 

Kaupunkimme toinen iso ongelma on lastentarhanopettajapula. Osin uusien päiväkotien avaaminen on viivästynyt, kun henkilöstöä ei ole saatu palkattua. Olen useana vuonna eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa budjettineuvotteluissa saanut lisättyä koulutuspaikkojen lisäämiseen. Tällä eduskuntakaudella saimme jo hallitusneuvotteluissa sovittua 28 miljoonan euron panostuksen lastentarhanopettajien koulutukseen. Määrärahan myötä vuosina 2018-2021 saamme tuhat uutta varhaiskasvatuskoulutuksen aloituspaikkaa yliopistoihin. Helsingin on syytä tehdä vaikuttavia toimia, että se on houkutteleva ja hyvä työnantaja. Se on lasten ja perheiden parhaaksi. Otan vastaan mielelläni palautetta Helsingin päivähoidon tilanteesta.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Julkaistu

Tiedote 14.3.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sivistysvaliokunnan jäsenet Sari Multala, Sari Sarkomaa ja Raija Vahasalo ovat tyytyväisiä siihen, että liikuntapoliittinen selonteko on tänään eduskunnan täysistunnon käsiteltävänä. Sivistysvaliokunta sai mietintönsä selonteosta valmiiksi viime viikolla. Liikuntapoliittinen selonteko on historian ensimmäinen asiakirja, joka linjaa liikuntapolitiikan kehittämistä 2020-luvulle.

“Tutkimusten mukaan me suomalaiset liikumme tällä hetkellä aivan liian vähän, vain yksi viidestä suomalaisesta liikkuu suositusten mukaan. Liikkumattomuuden kustannukset lasketaan miljardeissa joka vuosi. Tarvitaan paljon uusia toimenpiteitä ja aivan uutta ajattelua, jotta saamme suomalaiset liikkeelle”, edustajat muistuttavat.

Liikunnalla on tärkeä yhteys ihmisten hyvinvointiin. Liikunta myös parantaa oppimistuloksia ja auttaa työssäjaksamista. On tärkeää, että kannustamme ihmisiä liikkumaan huolehtimalla riittävästä infrasta, liikunnan saavutettavuudesta sekä siitä, että meillä on riittävästi tarjolla matalan kynnyksen harrastuspalveluita.

“Olen iloinen, että selonteon mukaisesti Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmaa jatketaan ja laajennetaan toiselle asteelle sekä korkea-asteelle. Nämä toimenpiteet ovat tärkeitä, jotta jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus harrastaa liikuntaa”, toteaa edustaja Vahasalo.

Liikuntapolitiikka ei ole pelkästään opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulla vaan siihen vaikutetaan myös sosiaali- ja terveyspolitiikalla, työ- ja elinkeinoasioissa sekä muun muassa veropolitiikalla. Liikunnan edistäminen tulisikin ymmärtää laaja-alaisesti ja tarvitsemme politiikkatoimia jokaisella sektorilla.

“Tarvitsemme vielä voimakkaammin ymmärrystä sille, että entistä useammat hallinnonalat kantavat kortensa kekoon liikunnan lisäämiseksi. Liikunnan ja urheilun edistämisen hyödyt näkyvät laajalti yhteiskunnassa, kuten säästyneinä terveysmenoina. Siksi on luontevaa, että myös vastuuta kustannuksista ja koordinaatiosta laajennettaisiin”, jatkaa edustaja Sarkomaa.

Selonteon ansiona voidaan pitää myös sitä, että liikunnan rahoitustarve on tunnistettu ja tunnustettu. Valtion huippu-urheilurahoitusta esitetään lisättäväksi 2020-luvulla ja Olympiarahastoa pääomitetaan enintään 20 miljoonaa euroa. Lisäksi liikunnan edistämiseen esitetään laajalti toimenpiteitä ja näille rahoitusta.

”Esitämme valiokunnan kannanottona, että Suomessa selvitetään tarve huippu-urheilulain säätämiselle. Suomalaiset ovat tutkitusti huippu-urheilukansaa ja arvostavat kansainvälistä urheilumenestystä korkealle. Olen iloinen siitä, että Olympiakomitean asema huippu-urheilun johtajana on nyt tunnustettu”, päättää valiokunnan varapuheenjohtaja Multala.

Lisätietoja:

Sari Multala, puh. 040 531 7104

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Raija Vahasalo, puh. 050 511 3090

Julkaistu

TIEDOTE 12.3.2019
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan kipsisistä voi tulla pelastus pahoin rehevöityneelle Saaristomerelle ja laajemminkin koko Itämerelle. Osana vuoden 2019 valtion talousarviota eduskunta päätti käynnistää kolmivuotisen 45 miljoonan euron pelastusohjelman Itämeren ravinnekuorman vähentämiseksi. Tälle vuodelle kohdennetusta noin 22 miljoonan euron summasta on käytettävissä noin kahdeksan miljoonaa euroa kipsikäsittelyyn.

Käynnistettävän ohjelman myötä Saaristomeren valuma-alueen pelloille tullaan levittämään kipsiä. Pelloille levitettävän kipsijätteen on tutkimuksissa osoitettu vähentävän vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa jopa puolella. Sarkomaan mukaan kipsi on saatava kiireellisesti Saaristomeren fosforipitoisille pelloille purkamaan Saaristomeren lantapommia. Vesistöjä rehevöittävien ravinteiden keskiössä on biomassoihin sitoutunut fosfori- ja typpikuorma, josta yli 80 prosenttia syntyy maataloudessa.

Sarkomaa on toistuvasti kirittänyt toimia kipsin käytön vauhdittamiseksi, jotta Itämeri pelastuisi. Jätemateriaalin hyödyntäminen ympäristönsuojelussa on kustannustehokas suomalainen innovaatio ja askel kohti puhtaampaa merta.

”Kipsikäsittely on ensiapua. Sen lisäksi eduskuntaryhmämme aloitteesta käynnistetään kokeilu siitä, miten peltojen ylijäämäravinteiden kertymistä vähennetään ja edistetään ravinteiden liikkuvuutta tiloille, joissa niille on tarvetta. Tavoitteena on luoda kiertotalousmarkkina orgaanisille lannoitteille. Tästä hyötyvät maatilat ja Itämeri. Kotimaisen ruuantuotannon edistäminen on tärkeää meille kaikille suomalaisille. Maatalouden vesistöille aiheuttamaa ravinnekuormitusta on kyettävä vähentämään huomattavasti vuoteen 2025 mennessä”, Sarkomaa toteaa.

”Suomi on parhaillaan Itämeren suojelukomission (HELCOM) puheenjohtaja. Maatalouden fosforivalumaa voitaisiin vähentää kipsikäsittelyllä lähes suojelukomission asettaman vähennystavoitteen verran. Meillä on nyt oiva tilaisuus näyttää edelläkävijöinä suuntaa kaikille Itämeren rantavaltioille”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
09 432 3033

Julkaistu

Arvoisa vastaanottaja,

Naistenpäivä alkoi dramaattisesti. Puhemiesneuvosto on juuri todennut, että pääministeri Sipilän jättämän hallituksen eronpyynnön vuoksi eduskunnalla ei ole edellytyksiä käsitellä maakunta- ja soteuudistusta. Pääministeri jätti eronpyynnön, kun hallitukselle selvisi maakunta-ja soteuudistuksen tilanne. Käytännössä kamelin selän katkaisi maakuntalain #maku2 mittavat ongelmat perustuslakivaliokunnassa. Työtä ja korjattavaa olisi mittavasti myös muissa laeissa. Aika loppui kesken. Tosiasioiden tunnistaminen oli vakava mutta välttämätön paikka.

Kokeneena kansanedustajana mahdoton tilanne oli nähtävissä jo pitkään. Näin mammuttimaisen ja kompleksisen lakipakettien vieminen läpi yhdellä eduskuntakaudella ei liene mahdollista. Tunne on ollut sellainen, että mammuttia pitää taluttaa neulansilmän läpi. Olen helsinkiläisenä hallituspuolueen kansanedustajana tehnyt kaikkeni, että ihmisille tärkeät sote palvelut saataisiin viisaasti uudistettua.

Kaikki ovat yhtämieltä siitä, että uudistus tarvitaan. Arvioni on, että maakunnat kuopataan ikiajoiksi. Yhdenvertainen verovaroin järjestetty pohjoismainen palvelujärjestelmä edellyttää valinnanvapauden laajentamista. Pidän selvänä, että peruspalveluja ja ihmisten itsemääräämisoikeutta vahvistava valinnanvapaus etenee joka tapauksessa. Jatkossa on keskityttävä vain sosiaali- ja terveyspalveluihin ja kaupungit otettava vahvasti mukaan. Se on varmasti ihmisten ja koko Suomen parhaaksi.

Olen saanut paljon kyselyitä tulevista eduskuntavaaleista. Olen motivoitunut jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana. Toivotan sinut tervetulleeksi mukaan tekemän vaalityötä sinulle sopivalla tavalla. Laitathan viestiä, jos haluat vaalikampanjan tiimoilta sähköpostia tai kirjepostin. Vaalipäällikkönäni toimii Anniina Pylsy Anniina anniina_pylsy@hotmail.com  ja tiedotuspäällikkönä Nina Sillantaka nina.sillantaka@gmail.com. Luvassa on mukavia tilaisuuksia ja kaiken kokoista kivaa yhdessä tekemistä sekä ensi käden tietoa kokoomuksen valmistautumisesta kevään eduskuntavaaleihin. Tervetuloa myös mukaan tuleviin kiinnostaviin tilaisuuksiin!

Vastaan eduskuntaryhmässämme tulevan eduskuntakauden ja samalla hallitusohjelmaneuvottelutavoitteiden valmistelusta hyvinvointipolitiikan osalta. Kuulen mielelläni ajatuksiasi mitkä asiat tulevassa hallitusohjelmassa ovat sinulle tärkeitä.

Tulevia tapahtumia:

Hyvinvointiseminaari pr 15.3 klo 17.30

Eduskunnan loppukirissä olemme työskennelleet melkein yötä päivää. Elämässä on oltava myös muutakin kuin työtä. Järjestän mukavan illan ystävilleni ja vaalitiimille pe 15.3. klo 17.30-19.30 (Kokoustila Anna K, Annankatu 24, 5. kerros.) Luvassa mukavaa ohjelmaa mm. johdatus kehon hyvinvointiin Pia Kurkelan ja Anki Åströmin ohjauksessa (Töölön Pilatesstudio). Tarjolla salaattibuffet ja viiniä sekä verkostoitumista hyvässä seurassa. Olisi ihanaa, jos pääset mukaan. Voit ottaa myös ystävän mukaan. Tarjoilujen mitoittamiseksi muistathan ilmoittaa itsesi ja ystäväsi tästä LINKISTÄ.  

AfterWalk- kävely ke 13.3. klo 17.00 Töölönlahdella

AfterWalk kävellään taas helmikuun puolessa välissä. Tervetuloa virkistymään hyvässä seurassa. Tarkoitus on kävellä yhdessä ja vaihtaa kuulumisia. Otatathan mukaan myös ystäväsi. Voit saapua lenkille suoraan vaikka työpaikalta: laukut yms. saadaan säilytykseen kävelyn ajaksi. Tapaaminen Pikku parlamentin edustalla (Arkadian katu 3).

Tervetuloa mukaan kirpputorille su 17.3

Tukitiimini kokoontuu kirpputorin merkeissä su 17.3. klo 10-15.00 Konepajan Brunossa. Tuotto käytetään vaalikampanjani rahoittamiseen.

Otan mielelläni vastaan myös lahjoituksia kirpparille. Kirpputorista ja tavaroiden vastaanottamisesta vastaa Nina Virto-Väisäsen. Olethan häneen yhteydessä (ninavirtovaisanen@gmail.com tai p. 050 550 2468) mikäli haluat lahjoittaa. Tavaroiden luovutus sovitaan tapauskohtaisesti. Keräämme tapahtuman Facebook-sivustolle kuvia lahjoittajista. Kerrothan Ninalle, jos sinua kiinnostaa poseerata hyvään tarkoitukseen.

Ole Ninaan myös yhteydessä, jos haluat tulla mukaan kirppikselle myymään tuotteita.

Lukutaitopäivä to 21.3. klo 17.30-19.00 (Finanssiala ry, Itämerenkatu 11-13)

Olet lämpimästi tervetullut lukutaitopäivään kuulemaan ja keskustelemaan lukutaidon tärkeydestä. Järjestän tilaisuuden yhdessä europarlamentaarikko Henna Virkkusen kanssa. Tilaisuus on osoitteessa Itämerenkatu 11–13, Helsinki.

Ilmoittautuminen 18.3. mennessä oheisen linkin kautta:

https://www.hennavirkkunen.fi/ilmoittaudu-lukutaitopaivaan

Mukaviin näkemisiin

Terveisin

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

Julkaistu

Lasten yhdenvertaista koulupolkua viitoittava kaksivuotinen esiopetus on lähempänä kuin koskaan. Viime viikolla opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen tekemä päätös jatkaa ja laajentaa elokuussa 2018 alkanutta maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua tuo 18 600 viisivuotiasta lasta kokeilun piiriin.

On mainiota, että Helsinki jatkaa maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilussa. Se on mittava loikka lapsiystävällisen kaupungin rakentamissa. Iloitsen helsinkiläisten perheiden puolesta.

Tuore päätös tuo kokeiluun mukaan kokonaisuudessaan 31 prosenttia kaikista viisivuotiaista. Vuonna 2018 alkanut kokeilu jatkuu heinäkuun 2020 loppuun. Askel maaliin on otettava seuraavalla eduskuntakaudella ja velvoittavasta esiopetuksesta on tehtävä kaksivuotinen. Näin kaikki 5-6 –vuotiaat pääsisivät maksuttomaan esiopetukseen 20 tunniksi viikossa. Tämä on kirjattava seuraavan hallituksen ohjelmaan.

Tutkimustieto vahvistaa sen, että varhaiskasvatukseen panostaminen on vaikuttava tapa ehkäistä syrjäytymistä ja edistää kaikkien lasten kasvua, kehitystä sekä oppimista. Laadukas varhaiskasvatus tukee erityisesti heikommista lähtökohdista ponnistavia lapsia varhaisessa vaiheessa hyvissä ajoin jo ennen koulun aloittamista. Varhaiskasvatus on suomalaisen koulutusjärjestelmän vahva kivijalka. Maksuttomuuskokeilu on mittava askel oikeaan suuntaan. Se vahvistaa mahdollisuuksien tasa-arvoa. Kaikille lapsille pitää olla mahdollista osallistua, eivätkä maksut saa muodostua esteeksi. 

Lasten kasvun ja kehityksen lisäksi varhaiskasvatus vauhdittaa erityisesti naisten työllistymismahdollisuuksia, uralla etenemistä ja eläkekertymiä. Laadukas varhaiskasvatus ja päiväkotien riittävää määrä lähellä perheitä on työelämän tasa-arvoteko. 

Helsingissä lasten määrä kasvaa. Vuoteen 2020 mennessä Helsingissä on 10 000 koululaista ja päiväkoti-ikäistä lasta enemmän. Tämä edellyttää lisäpanostuksia kouluihin ja päiväkoteihin. On välttämätöntä, että kasvupaineesta huolimatta varhaiskasvatuksen laatu pidetään korkeana ja osallistumisaste nousee. Helsingin on kirittävä uusien päiväkotien saamiseksi. Päiväkoteja on oltava siellä missä on lapsia.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Julkaistu

Tiedote 6.3.2019

Julkaisuvapaa heti

Kelan valtuutettujen puheenjohtaja kansanedustaja Sari Sarkomaan esityksestä Kelan valtuutettujen tilaama ulkoinen selvitys Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hankinnoista on valmistunut. Kelan valtuutetut ovat vastaanottaneet selvityksen, joka on heille eilen esitelty.Selvityksessä nostettiin esille lukuisa joukko huomiota ja niihin korjaussuositukset.

Kelan hallintoa ja toimintaa valvovat Kelan valtuutetut  päättivät puheenjohtaja Sarkomaan esityksestä toimittaa valmistuneen ulkoisen selvityksen Kelan hallitukselle. Valtuutetut edellyttävät, että Kelan hallitus käy selvityksessä esitetyt suositukset läpi ja esittelee Kelalta edellyttämänsä toimet valtuutettujen yleiskokouksessa 10. huhtikuuta.

Tuoreessa selvityksessä arvioitiin vuonna 2018 toteutettua terapiapalvelujen hankintaa. Tavoitteena oli arvioida muun muassa Kelan terapiapalveluhankintojen kokonaisprosessia, Kelan sisäistä yhteistyötä ja sitä, miten terapiapalveluhankinnoissa onnistuttiin turvaamaan asiakkaiden tarpeet ja palvelun laatu.

Ulkoisen selvityksen vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hankinnoista on tehnyt BDO Audiator Oy.

Selvitysraportti sisältää seuraavat suositukset:

·         Suunnittelu
”Palvelun ja hankinnan muutoksista tehdään suunnitteluvaiheessa riskianalyysi ja riskien-hallintasuunnitelma. Palvelutuottajia ja kuntoutujia koskevat muutokset ja niihin liittyvät riskit käydään läpi etujärjestöjen kanssa riittävän aikaisin ja kattavasti. Riskienhallintaan varataan riittävästi aikaa ja resursseja.”


·         Toteutus
”Lasten- ja nuorten fysio- ja toimintaterapia kuntoutujan etu tulisi huomioida ensisijaisena, tulisi mm. palvelutuottajia valittaessa, pystyä harkitsemaan hankalassa asemassa olevien kuntoutujien kykyä matkustaa. Tutkitaan, voisiko kehittää yksinkertaista laskentamallia, jolla voisi ennakoida Kelalle aiheutuvat kokonaiskustannukset, esim. sen perusteella, montako kuntoutujaa on ollut edellisenä vuotena kunnassa ja missä kunnassa valittavat palveluntarjoajat sijaitsevat.”

·         Hankintailmoitus ja tarjouspyynnöt
”Yksilöterapioiden tarjouspyyntöasiakirjoista tulee käydä ilmi, kuinka monta palveluntuottajaa alueellisesti valitaan. Tässä tapauksessa tätä joutuisi muotoilemaan, koska tämä riippuu palveluntuottajien kapasiteetista, esim. ”valitaan kysyntää vastaava määrä, kuitenkin minimissään yksi, fysioterapiassa kolme palveluntuottajaa”.”

·         Tarjousvertailut
”Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja. Tietojen täsmentäminen ei kuitenkaan saa johtaa tarjouksen muuttamiseen tai parantamiseen.


Suositellaan, että korjaukset pisteytykseen perustuvat tarjoajalta pyydettyihin ja saatuihin täydennyksiin tai täsmennyksiin. Korjaukset dokumentoidaan niin, että jälkikäteen voidaan auditoida, kenen tarjouksia on korjattu, miten ja millä perusteella. Uutta tarjousta ei tule kuitenkaan pyytää vaan tarjoukseen liittyvät lisätiedot ja tähän liittyvä tuottajan kanssa käyty kirjeenvaihto tulee arkistoida erikseen, josta käy ilmi edellä mainitut tiedot.”

·         Hankintapäätökset

”Hankintapäätöksessä on suositeltavaa dokumentoidusti todeta valittujen puitesopimus-kumppaneiden lukumäärään johtaneet perusteet.”

·         Hankintasopimukset
”Suosittelemme, että Kelassa seurattaisiin myös sitä, milloin sopimukset on allekirjoitettu Kelan toimesta. Sopimukset tulisi olla allekirjoitettuja ennen palvelutuotannon käynnisty-mistä. Sopimusten arkistoinnista on syytä varmistua.”


·         Hankinta-asiakirjojen hallinnointi
”Näinkin laaja-alaisessa hankinnassa on suositeltava keskitetysti varmistua siitä, että palvelinkansiorakenne on yhdenmukainen vakuutuspiireittäin ja sisältää kaikki hankinnan kannalta tarpeelliset asiakirjat, jotta koko kilpailutusprosessi olisi arkistoituna yhteen paikkaan.”


·         Palvelukuvauksen kriteerit
”Etenkin uusien palveluntuottajien osalta palautetta kerätään tehostetummin, jotta mahdollisiin epäkohtiin voidaan puuttua nopeammin.”


·         Vuoropuhelu asiakkaiden ja palvelujen tuottajien kanssa
Palvelukuvauksien ja tarjouspyyntöjen suunnitteluvaiheessa käydään kattavammin keskustelua palveluntuottajien ja terapialiittojen kanssa erityisesti suunniteltujen muutosten osalta ja kerätään palautetta.
Kilpailutusvaiheessa varmistutaan riittävästä tiedotuksesta ja tuesta palveluntuottajille.


·         Käytössä olevat laatukriteerit ja niiden seuranta
”Suunnitellaan ja varmennetaan riittävät valvonta- ja auditointiresurssit valvomaan ja seuraamaan palvelujen laatua. Mikäli nähdään että puutteita esiintyy runsaasti, tulee harkita lisätoimenpiteinä esim. palvelukuvauksien tarkentamista, laatukriteerien tai hinta-laatusuhteen muuttamista tai palvelujen kategorisointia eri palveluluokkiin.”

·         Käytössä olevat auditointimenetelmät
”Suunnitellaan ja varmennetaan riittävät valvonta- ja auditointiresurssit ja -prosessit valvomaan ja seuraamaan palvelujen laatua.
Uusia palvelutuottajia olisi suositeltavaa auditoida tehostetusti.
Yksi mahdollisuus voisi olla vakuutuspiirien ottaminen mukaan valvontatoimintaan.”

·         Palvelusta saatu palaute ja valitukset
”Selvennetään suorahankinnan periaatteet Kelan ohjeistuksessa ja tarvittaessa käydään läpi palvelutuottajien ja kuntoutujien etujärjestöjen kanssa. Sekä palveluntuottajilta että kuntoutujilta kerätään tehostetusti ja keskitetysti palautetta palvelun laadusta.”

·         Vastuut ja resursointi
”Mahdollisuuksien mukaan kilpailutuksia jaetaan tasaisesti eri vuosille ja suurempia kilpailutuksia voitaisiin vaiheistaa tai jakaa osiin, esim. aikuisten, lasten ja ryhmäterapiapalvelut.”

·         Yhteistyön muodot ja toimivuus
”Suosittelemme, että hankintakokonaisuuksien vastuut ja työnjako kuvataan selkeästi ja viestitään ja koulutetaan henkilöstölle. Yhteistyöpalaverikäytäntöjä on suositeltavaa jatkaa ja palavereille on suositeltavaa määritellä pelisäännöt, kuinka asiantuntijat tulevat riittävästi kuulluiksi ja palaverit voidaan viedä läpi rakentavassa hengessä. Esimiesten rooli ristiriitatilanteissa on merkittävä ja esimiesten kykyä toimia ristiriitatilanteissa on suositeltavaa vahvistaa esimerkiksi koulutuksilla. Vahvistetaan etuuspalvelujen kuntoutuspalvelujen ryhmän ja kuntoutusryhmän hankinta-lain menettelytapojen osaamista.”

Kela järjestää vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaille erilaisia terapioita, esimerkiksi toimintaterapiaa, puheterapiaa, musiikkiterapiaa ja psykoterapiaa sekä moniammatillista kuntoutusta kuntoutuslaitoksessa. Asiakas voi itse valita palveluntuottajan, joka toteuttaa kuntoutuksen. Edellytyksenä on, että palveluntuottajalla on sopimus Kelan kanssa.

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioita saa yhteensä noin 30 000 asiakasta.

Lisätiedot:

Kelan valtuutettujen puheenjohtaja ​
Sari Sarkomaa  
sari.sarkomaa(a)eduskunta.fi
puh. 050 511 3033

Julkaistu

Lähes jokainen meistä saa papilloomavirustartunnan elämänsä aikana. Tartunnat paranevat useimmiten itsestään, mutta edetessään erityisesti korkean riskin papilloomavirustyyppien (HPV) aiheuttamat infektiot aiheuttavat mm. kohdunkaulansyöpää, pään- ja kaulanalueen syöpiä sekä kondyloomaa.

HPV:n aiheuttamia vaikeita ja inhimillistä kärsimystä aiheuttavia sairauksia voidaan ehkäistä tehokkaasti rokottamalla. Rokotuksen turvallisuus on osoitettu tutkimuksissa. Olen tehnyt työtä HPV-rokotteen saamiseksi kansalliseen rokoteohjelmaan. Suomessa rokotuskattavuus on kuitenkin toistaiseksi jäänyt matalaksi ja HPV-rokote on tarjolla kansallisessa rokotusohjelmassa vain tytöille.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi tammikuussa suosituksen kansallisen HPV-rokotusohjelman laajentamisesta myös pojille. HPV:n aiheuttama tautitaakka on merkittävä myös miehille. HPV-rokote tulisi ottaa osaksi myös poikien kansallista rokoteohjelmaa, jotta voidaan ehkäistä papilloomaviruksen aiheuttamia syöpiä myös miesten keskuudessa. Lisäksi poikien rokottaminen edistää laumaimmuniteetin saavuttamista.

THL:n laskelmien mukaan rokotusohjelmalla voidaan saavuttaa tuhansia terveitä elinvuosia. Tyttöjen rokottamisella on mahdollista säästää vuosittain noin 11 miljoonaa euroa syövän- ja syövän esiasteiden hoitokuluja. Poikien rokottaminen kansallisessa rokotusohjelmassa toisi lisäksi noin 4 miljoonan euron säästöt.

Tyttöjen ja poikien rokottamisella on THL:n arvion mukaan mahdollista ehkäistä arviolta 300 syöpää vuosittain. Syöpäsairauksien ehkäiseminen rokottamalla on inhimillisesti perusteltuna, mutta myös kansantaloudellisesti.

Muissa Pohjoismaissa on jo käynnistetty tai ollaan käynnistämässä sukupuolineutraali HPV-rokotusohjelma. Nykyinen HPV-rokotusohjelmamme asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan sukupuolen perusteella. Mahdollisuus terveeseen elämään kuuluu kaikille. Suomessa tulee tarjota HPV-rokote yhdenvertaisesti sukupuolesta riippumatta.

Rokottamisen rinnalla on tarpeen jatkaa ja kehittää kansallista kohdunkaulan syöpäseulontaa. Seulonta on helppo tapa löytää solumuutokset ennen kuin niistä kehittyy syöpää.  Seulonnalla on saatu suomessa vähennettyä kohdunkaulan syövän esiintymistä 80 prosentilla. Matalan syntyvyyden aikana on erityisen tärkeää pyrkiä ennaltaehkäisemään lisääntymisterveyteen vaikuttavat sairauksia.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Julkaistu

Tiedote 2.3.2019

Julkaisuvapaa heti

”Kokoomuksen tavoittelema lasten yhdenvertaista koulupolkua viitoittava kaksivuotinen esiopetus on lähempänä kuin koskaan”, iloitsee kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa.

Eilen opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen tekemä päätös jatkaa ja laajentaa elokuussa 2018 alkanutta maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua tuo 18 600 viisivuotiasta lasta kokeilun piiriin.

”Helsinki jatkaa maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilussa ja se on mittava loikka lapsiystävällisen kaupungin rakentamissa.  Iloitsen helsinkiläisten perheiden puolesta. Hyvästä työstä kuuluu kiitos Helsingin kaupungille ja opetusministerillemme. Tuore päätös tuo kokeiluun kokonaisuudessaan 31 prosenttia kaikista viisivuotiaista. Askel maaliin on otettava seuraavalla eduskuntakaudella. Velvoittavasta esiopetuksesta on tehtävä kaksivuotinen. Näin kaikki 5-6 –vuotiaat pääsisivät maksuttomaan esiopetukseen 20 tunniksi viikossa. Tämä on kirjattava seuraavan hallituksen ohjelmaan. Tutkimustieto vahvistaa sen, että varhaiskasvatukseen panostaminen on vaikuttava tapa ehkäistä syrjäytymistä ja edistää kaikkien lasten kasvua, kehitystä sekä oppimista”, linjaa Sarkomaa.

”Laadukas varhaiskasvatus tukee erityisesti heikommista lähtökohdista ponnistavia lapsia jo ennen koulun aloittamista. Varhaiskasvatus on suomalaisen koulutusjärjestelmän vahva kivijalka. Pidän maksuttomuuskokeilua mittavana askeleena oikeaan suuntaan. Se vahvistaa mahdollisuuksien tasa-arvoa. Kaikille lapsille pitää olla mahdollista osallistua, eivätkä maksut saa muodostua esteeksi”, Sarkomaa kehuu.


”Helsingissä lasten määrä kasvaa. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että kasvupaineesta huolimatta varhaiskasvatuksen laatu pysyy korkeana ja osallistumisaste nousee. Helsingin on kirittävä uusien päiväkotien saamiseksi. Päiväkotia on oltava siellä missä on lapsia. ”päättää Sarkomaa.


Kokeilun toisella kierroksella valtion rahoitusvastuu kokeilusta kaksinkertaistuu. Asiakasmaksujen menetyksestä korvataan kunnille 40 prosenttia, kun ensimmäisellä kierroksella korvaus oli 20 prosenttia. 


Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 30

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Julkaistu

EDUSKUNTATIEDOTUS

RIKSDAGSINFORMATIONEN

Uusi lupaviranomainen sujuvoittamaan sosiaali- ja terveystietojen tietoturvallista käyttöä toissijaisiin käyttötarkoituksiin

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi perjantaina 1. maaliskuuta mietinnön laista sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (StVM 37/2018). Uusi laki sujuvoittaa tietopyyntöjen käsittelyä ja nopeuttaa tietojen saamista sekä parantaa tietoturvaa.

Uuden lain tarkoituksena on luoda ajanmukaiset ja yhdenmukaiset edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoiminnassa syntyvien henkilötasoisten asiakastietojen sekä muiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien henkilötietojen käytölle tilastointiin, tutkimukseen, opetukseen, tietojohtamiseen, viranomaisohjaukseen ja -valvontaan sekä viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtäviin sekä kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.

Tavoitteena on tehdä tietojen käyttö joustavaksi ja tietoturvalliseksi. Tätä varten perustetaan keskitetty sähköinen lupapalvelu sekä lupahakemukset ratkaiseva Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen.

Tietolupaviranomainen vastaa keskitetysti useista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen toissijaiseen hyödyntämiseen liittyvistä palveluista muiden viranomaisten ja organisaatioiden puolesta. Keskitetyllä lupakäsittelyllä kyetään valiokunnan näkemyksen mukaan sujuvoittamaan lupakäsittelyä sekä parantamaan tietoturvaa ja yhtenäistämään eri rekisterinpitäjien välillä vallitsevia lupakäytäntöjä.

Valiokunta ehdottaa, että lakiin lisätään säännökset lupaviranomaisen tueksi asetettavasta asiantuntijaryhmästä, jonka tehtävänä on laatia tietosuojaa, tietoturvaa ja anonymisointia koskevat periaatelinjaukset Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomaisen toiminnalle.

Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta.

Lisätiedot:

sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru, 09 432 3192

valiokuntaneuvos Päivi Salo, 050 529 8539

Mietintö on luettavissa osoitteessa: 

https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/StVM+37/2018

Julkaistu

Tiedote 4.3.2019
Julkaisuvapaa heti

Tänään vietetään kansainvälistä HPV- eli papilloomavirustietoisuuspäivää. Kokoomuksen Anne-Mari Virolainen, Sari Raassina ja Sari Sarkomaa peräänkuuluttavat yleisen tietoisuuden lisäämistä HPV:stä. Lähes jokainen meistä saa tartunnan elämänsä aikana. Tartunnat paranevat useimmiten itsestään, mutta edetessään HPV-infektio aiheuttaa mm. kohdunkaulansyöpää, pään- ja kaulanalueen syöpiä sekä kondyloomaa.

”HPV:n aiheuttamia vaikeita ja inhimillistä kärsimystä aiheuttavia sairauksia voidaan ehkäistä tehokkaasti rokottamalla. Rokotuksen turvallisuus on osoitettu tutkimuksissa. Suomessa rokotuskattavuus on kuitenkin jäänyt matalaksi ja HPV-rokote on toistaiseksi tarjolla kansallisessa rokotusohjelmassa vain tytöille”, kansanedustaja Sari Raassina sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi tammikuussa suosituksen kansallisen HPV-rokotusohjelman laajentamisesta myös pojille.

”HPV:n aiheuttama tautitaakka on merkittävä myös miehille. HPV-rokote tulisi ottaa osaksi myös poikien kansallista rokoteohjelmaa, jotta voidaan ehkäistä papilloomaviruksen aiheuttamia syöpiä myös miesten keskuudessa”, kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa.

THL:n laskelmien mukaan rokotusohjelmalla voidaan saavuttaa tuhansia terveitä elinvuosia. Tyttöjen rokottamisella on mahdollista säästää vuosittain 11,2 miljoonaa euroa syövän- ja syövän esiasteiden hoitokuluja. Poikien rokottaminen kansallisessa rokotusohjelmassa toisi lisäksi 4,1 miljoonan euron säästöt.

”Tyttöjen ja poikien rokottamisella on THL:n arvion mukaan mahdollista ehkäistä noin 300 syöpää vuosittain. Kannatamme syöpäsairauksien ehkäisemistä rokottamalla inhimillisesti perusteltuna, mutta myös kansantaloudellisesti viisaana”, ministeri Anne-Mari Virolainen sanoo.

Rokottamisen rinnalla olisi tarpeen jatkaa ja kehittää kansallista kohdunkaulan syöpäseulontaa. Matalan syntyvyyden aikana on erityisen tärkeää pyrkiä ennaltaehkäisemään lisääntymisterveyteen vaikuttavat sairauksia.

”Muissa Pohjoismaissa on jo käynnistetty tai ollaan käynnistämässä sukupuolineutraali HPV-rokotusohjelma. Nykyinen HPV-rokotusohjelmamme asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan sukupuolen perusteella. Mahdollisuus terveeseen elämään kuuluu kaikille. Tutkimusnäyttö on jo, nyt on tasa-arvoteon aika. Suomessa tulee tarjota HPV-rokote yhdenvertaisesti sukupuolesta riippumatta”, kokoomuksen kansanedustajat päättävät.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Sari Raassina, puh. 09 432 3130