Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Joka vuosi ennen joulu- ja kevätjuhlia nousee keskustelu siitä, saako kouluissa ja päiväkodeissa vaalia juhlaperinteitä. Kyllä saa!

Kirjoittaessani otsikolla suvivirsi soikoon en tiennyt, miten tärkeän asian selkeyttämiseen kirjoitukseni johti! Kirjoitin muutama vuosi blogissani, että päiväkotien ja koulujen kevätjuhlassa on sopiva laulaa suvivirsi. Kirjoitukseni suututti Helsingin yliopiston vapaa-ajattelijayhdistyksen Prometheuksen puheenjohtajan, joka lähetti asiasta kirjeen oikeusasiamiehelle. Asiasta antamassa lausunnossaan apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen linjasi Suvivirren olevan uskonnollinen. Useat tulkitsivat, että Puumalaisen linjauksen tarkoittavan Suvivirren laulamisen kieltoa. Tilanne oli muodostumassa kestämättömäksi päiväkotien ja koulujen kannalta, joissa silloin valmistauduttiin kevätjuhliin. Tilanne vaati selkiyttämistä ja minun laillani moni toivoi perustuslakivaliokunnalta asiaan kantaa. Asian merkittävyyden kannalta oli välttämätöntä, että asiaan saatiin täysi selkeys ennen kuin mikään taho edes harkitsi ohjeiden tai käytäntöjen muuttamista.

Syntyi kansanliike suvivirren puolesta ja lopputulema oli se, että perustuslakivaliokunta antoi suvivirrelle, ja muillekin uskonnollisia viittauksia sisältäville lauluille hyväksyntänsä koulujen ja päiväkotien juhlissa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta tähdensikin, että kevät- ja joulujuhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Virren johdosta ei juhlaa voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena.

Tietenkin koulut ja päiväkodit itse päättävät juhlista, mutta ei ole mitään syytä siihen, että perinteitä pitäisi muuttaa. Päinvastoin globaalissa ja aina monikulttuurisemmassa maailmassa omien juurien ja perinteiden vaaliminen on vahvuus. Oman kulttuurin ja uskonnon tunteminen sekä ymmärtäminen auttaa muiden kulttuurien ja uskontojen ymmärtämisessä. Kun kunnioitamme ja vaalimme omaa kulttuuriamme, voimme odottaa sille myös muiden kunnioitusta.

Opetushallituksen sivuilla on ohjeet perusopetuksen uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä ja ne on päivitetty viimeksi tämän vuoden alussa. Ohjeistus on selkeä: Juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnonharjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Olen todella tyytyväinen, että kirjoitin kirjoitukseni Suvivirsi soikoon!

Iloa joulun odotukseen toivottaen

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

 

Julkaistu

Tiedote 15.12.2018
Julkaisuvapaa heti

Suomessa naisten palkkakehitys laahaa edelleen miesten vastaavia perässä. Samasta työstä ei makseta naisille samaa palkkaa kuin miehille. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että seuraavalla vaalikaudella tehdään vaikuttavia uusia toimia vanhemmuuden kustannusten tasaamiseksi ja työelämän tasa-arvon vahvistamiseksi. Perhevapaakustannukset ovat monien lainsäädäntömuutosten jälkeenkin tasa-arvon jarru ja ongelma etenkin naisvaltaisille pienille ja keskisuurille yrityksille ja siten nuorille naisille.

”Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Niin kauan kuin naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa huomauttaa, että työnantajalle nämä kustannukset ovat sitä suurempia, mitä parempi palkka äitiyslomalle jääneelle työntekijällä on. Tällaiset epätasa-arvoiset rakenteet on purettava.

Useissa työehtosopimuksissa on säädetty työnantajan velvollisuus maksaa täyttä palkkaa äidille äitiysrahakauden ensimmäisen kolmen kuukauden ajan. Niin kauan kuin työnantaja ei saa tästä täyttä korvausta, naisen palkanneen työnantajan asema on heikompi suhteessa miehen palkanneeseen. Sarkomaa esittää osaksi tasa-arvoloikkaa ja vanhempainetuuksien irrottamista lakisääteisestä sairasvakuutuksesta omaksi vanhempainvakuutuksekseen.

”Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Vanhempainetuuksista tulee muodostaa itsenäinen vanhempainvakuutus, eli vanhempainetuudet on irrotettava lakisääteisestä sairausvakuutuksesta”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa ehdottaa mallin ottamista Ruotsista, jossa vanhempainvakuutuksella vanhemmuuden kustannuksia jaetaan osapuolten kesken. Itsenäinen vanhempainvakuutus parantaa korvausjärjestelmän läpinäkyvyyttä: sen myötä tulisi selkeästi esiin se, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee.

”Vanhempainvakuutus myös mahdollistaa vanhempainetuuksien itsenäisen kehittämisen, kuten rahoitusosuuksien muutokset. Kaikki työnantajat, työntekijät ja yrittäjät osallistuvat edelleen vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Vähimmäisetuudet kustannetaan valtion rahoituksella”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että raskaus ei ole mikään työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Hänen mielestään ei siis ole mitään hyväksyttävää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi kantaa yksin suurin vastuu vanhempainvapaiden kustannuksista.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

 

Julkaistu

Arvoisa vastaanottoja,

Politiikan syksy on edennyt eduskunnassa ripeää tahtia. Edessä on vielä ensi viikon loppurutistus. Vuoden 2019 valtion talousarvio on saatava hyväksyttyä vielä ennen joulua.

Kiireisen syksyn jälkeen on hyvä rauhoittua yhdessä perheen ja läheisten kanssa nauttimaan yhteisestä ajasta ja jouluherkuista. Heti loppiaisen jälkeen työmme jatkuu tiiviisti kohti eduskuntakauden loppua.

Olen motivoitunut jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana. Toivotan sinut tervetulleeksi mukaan tekemän vaalityötä sinulle sopivalla tavalla. Laitathan viestiä, jos haluat vaalikampanjan tiimoilta sähköpostia tai kirjepostin. Vaalipäällikkönäni toimii Anniina Pylsy Anniina anniina_pylsy@hotmail.com  ja tiedotusvastaavana Nina Sillantaka nina.sillantaka@gmail.com. Luvassa on mukavia tilaisuuksia ja kaiken kokoista kivaa yhdessä tekemistä sekä ensi käden tietoa kokoomuksen valmistautumisesta kevään eduskuntavaaleihin. Tervetuloa myös mukaan tuleviin kiinnostaviin tilaisuuksiin!

Tässä kirjeessä:

  • Tulevia tapahtumia
  • Iloisia sivistysuutisia budjettineuvotteluista
  • Sotilasvammalain muutoksella parannusta sotainvalidien palveluihin
  • Suomen itsenäisyyttä juhlittiin luontoteemalla
  • Onnea 100 vuotiaalle Kokoomukselle!
  • Rokotevelvollisuus ratkaisuksi heikkenevään rokotekattavuuteen
  • Terveydenhuoltoon vaikuttavuutta julkisella laatutiedolla
  • Suomalaiset tarvitsevat lisää liikuntaa

Tulevia tapahtumia

Sari tavattavissa glögeillä 

Olen mukana Lauttasaaren Kokoomuksen jouluglögeillä osoitteessa Vattuniemenkatu 13 la 15.12 klo 11.30-12.30.  Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan ajankohtaisista helsinkiläisille tärkeistä asioista.

After walk

Lämpimästi tervetuloa mukaan seuraavaan järjestämääni after walk – tapahtumaan. Keskiviikkona 16.1 klo 17.00 lähdemme yhdessä kävelylle Töölönlahden kauniisiin maisemiin. Kokoonnumme pikkuparlamentin edustalla, Arkadiankatu 3.  Halutessasi voit ottaa kävelysauvat mukaan. Ota ystäväsikin mukaan.

Iloisia sivistysuutisia budjettineuvotteluista!

Olen erityisen tyytyväinen siitä, että tiukoissa talousraameissa saimme hallituspuolueiden voimin hallituksen ensi vuotta koskevaan valtion talousarvioesitykseen lisäpanostuksia koulutukseen ja sivistykseen. Sivistys- ja tiedejaoston esityksen myötä liikkuva varhaiskasvatus –pilotti käynnistetään, perusopetuksen tasa-arvorahoitusta vahvistetaan , kerhotoiminnan määrärahat kaksinkertaistuvat.

Ollessani opetusministeri käynnistin liikunnan lisäämisen peruskoulussa ja laman aikana lamaantuneen lasten kerhotoiminnan elvyttämisen. Olen iloinen siitä, että työ edelleen kantaa hedelmää ja laajenee.

Sotilasvammalain muutoksella parannusta sotainvalidien palveluihin

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa teimme lakialoitteen sotilasvammalain muuttamisesta lakialoitteen, jonka käsittelimme kiireellisenä. Uusi laki tulee voimaan ensi vuoden alussa. Lain myötä yhä useampi sotainvalidia saa oikeuden korvattuun laitoshoitoon. Tämä on välttämätön teko sotainvalidien palveluiden hyväksi. Sotainvalidien tekemä uhraus maamme hyväksi on mittaamattoman suuri. Meidän tehtävämme on turvata ikääntyvien sotainvalidien oikeus palveluihin ja huolehtia heidän hyvinvoinnistaan.

Suomen itsenäisyyttä juhlittiin luontoteemalla

Suomen itsenäisyyspäivänä 6.12 muistamme menneitä sukupolvia ja sotiemme veteraaneja, joista monet uhrasivat henkensä ja terveytensä. Ilman heitä ei olisi itsenäistäisänmaatamme. Upea luonto on meille suomalaisille rakas. On velvollisuutemme jättää kotimaamme ja koko maapallomme tuleville sukupolville paremmassa kunnossa, kun me sen saimme. Oli ilahduttavaa, että linnan juhlien teemana oli tänä vuonna ympäristö.

Minulla on ilo kantaa korteni kekoon ympäristön hyväksi. Itsenäisyyspäivän iltapuvullani kerätään varoja Itämeren suojeluun John Nurmisen säätiölle puvun siirtyessä Hush Hush:in vuokrauspalveluun. Tuntuu hyvältä vauhdittaa suojelutoimia ja Itämeren pelastamista myös tällä tavalla.

Onnea 100 vuotiaalle Kokoomukselle!

Kokoomus 100 juhlallisuuksia vietettiin upeissa puitteissa lauantaina 8.12. Minulla oli ilo olla mukana juhlimassa puolueeni merkkipäivää ystävien seurassa. Osallistuminen juhlaan jäi lyhyesti, kun äitini kaatui. Riensin hänen avaukseen ja juhlat jäivät kesken. Kiitos kaikille mukavista kohtaamisista ja keskusteluista!

Rokotevelvollisuus ratkaisuksi heikkenevään rokotekattavuuteen

Rokotekattavuuden notkahdukset ja ilmaantuneet tuhkarokkotapaukset ovat hälyttäviä viestejä. Kannan syvää huolta maamme eri osien heikosta rokotekattavuudesta. Kiritän peruspalveluministeri Annika Saarikkoa käynnistämään viipymättä selvityksen toimista, joilla rokotekattavuus voidaan maassamme turvata. Olen ehdottanut harkittavaksi rokotevelvollisuutta. Rokotevelvollisuus on hyvä olla osa selvitystä.

Terveydenhuoltoon vaikuttavuutta julkisella laatutiedolla

Monelle suomalaiselle on varmasti hämmästyttävä tieto, että kaikki julkiset terveydenhuollon palvelun tuottajat eivät seuraa hoidon laatua järjestelmällisesti lainkaan. Useat muut maat kuten Ruotsi ja Iso-Britannia ovat kehittäneet julkisia kansallisia terveydenhuollon laaturekistereitä hyvin tuloksin. Olen tehnyt pitkään työtä laaturekistereiden saamiseksi Suomeen ja nyt tavoite on toteutumassa.

Neuvotellessamme tämän vuoden valtionbudjetista valtiovarainvaliokunnassa, esityksestäni sovimme määrärahalisäyksestä kansallisten laaturekistereiden pilotoimiseksi. Olen tyytyväinen, että THL on helmikuussa käynnistänyt lisämäärärahan turvin kansalliset laaturekisterit –pilottihankkeen. Oli upea tunne, kun sain olla puhumassa asiasta THL:n kansainvälisessä laatukonferensissä. Saamme vihdoin ehdotuksen siitä, miten kansalliset laaturekisterit voitaisiin Suomessa organisoida.

Suomalaiset tarvitsevat lisää liikuntaa

Liikkumattomuus ja istuva elämäntapamme ovat iso riski terveydelle. Useat selvitykset osoittavat, että kaiken ikäiset suomalaiset liikkuvat liian vähän. On koko Suomen etu luoda uusia tapoja kannustaa suomalaisia liikkeelle.

Erityisesti Ikääntyvälle väestöllemme on luotava lisäkannusteita ja -mahdollisuuksia fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja liikunnan lisäämiseen. Pidän tärkeänä, että myös fysioterapeutin tai toimintaterapeutin kotikäynti olisi kotitalousvähennyksen piirissä. Ei ole mitään järkevää perustelua, miksi esimerkiksi siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, mutta ei omasta kunnosta huolehtiminen.

Myös lasten liikkumattomuus on suurimpia kansanterveysongelmamme ja tikittävä aikapommi. Tutkimukset osoittavat, että useissa päiväkodeissa iso osa päivästä on istumista. Haastan neuvolat nykyistä vaikuttavammin viemään viestiä vanhemmille lasten jokapäiväisen liikunnan välttämättömyydestä. Jo äitiysneuvolassa on aloitettava perheen liikunnalliseen elämäntapaan tähtäävä tukeminen ja kannustaminen. Ulkoilu ja liikkuminen ovat vaikuttavaa terveydenedistämistä, mutta myös mitä parhainta yhdessäoloa.

Joulu on ennen kaikkea yhdessäolon juhlaa. Paras lahja läheisille on antaa heille aikaa.

Lämmintä joulumieltä Sinulle ja läheisillesi toivottaen,

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

 

 

Julkaistu

Tiedote 8.12.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää lasten terveyden edistämisen kannalta merkittävänä, että ensi vuoden valtion budjettiin esitetään määrärahaa, jolla aloitetaan pilottihanke liikkuvasta varhaiskasvatuksesta.

”Lasten liikkumattomuus on suurimpia kansanterveysongelmamme ja tikittävä aikapommi. Tutkimukset osoittavat, että useissa päiväkodeissa iso osa päivästä on istumista. Enemmistö suomalaislapsista ei liiku terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Tämä uhkaa vakavasti tulevien työikäisten työkykyä ja terveyttä”, Sarkomaa muistuttaa.

Varhaiskasvatus ja neuvola ovat vielä osin käyttämättömiä voimavaroja ja mahdollisuuksia lisätä lasten liikuntaa sekä edistää liikunnallisen elämäntavan muotoutumista.

”Olennaista on kannustaa ja kasvattaa lapsia terveellisiin elämäntapoihin jo pienestä pitäen, sillä liikuntatottumukset opitaan varhain. Tutkimusten mukaan jo kolmen vuoden iässä fyysisen aktiivisuuden määrä ja elämäntapa alkavat muodostua. Liikkumattomuus näyttää valitettavasti olevan erityisen pysyvä elämäntapa. Monipuolinen ja riittävä liikkuminen on perusedellytys lasten kasvulle ja kehitykselle sekä terveydelle ja hyvinvoinnille.”

Sarkomaa haastaa neuvolat nykyistä vaikuttavammin viemään viestiä vanhemmille lasten jokapäiväisen liikunnan välttämättömyydestä. Hän muistuttaa, että myös OECD on aivan oikein huomauttanut Suomea siitä, että terveyserojemme kaventaminen vaatii nykyistä enemmän tehoa terveellisten elintapojen edistämiseen erityisesti lapsilla.

”Vanhemmat ovat ensisijaiset vastuunkantajat lasten liikuntatottumuksien muodostumisessa. Jo äitiysneuvolassa on aloitettava perheen liikunnalliseen elämäntapaan tähtäävä tukeminen ja kannustaminen. Ulkoilu ja liikkuminen ovat vaikuttavaa terveydenedistämistä, mutta myös mitä parhainta yhdessäoloa. Liikunta tarjoaa ilon, leikin ja riemun sekä terveyden lähteen lapsille ja tukee monin tavoin koko perheen arkea ja hyvää elämänlaatua.”

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, puh: 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote  5.12.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen sivistysvaliokunnan jäsenet Sari Multala, Sari Sarkomaa ja Raija Vahasalo ovat tyytyväisiä, että tiukoissa talousraameissa hallituksen ensi vuotta koskevaan valtion talousarvioesitykseen esitetään eduskunnan lisäpanostuksia koulutukseen ja sivistykseen. Kokoomuksen neuvottelijana valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostossa toimi kansanedustaja Raija Vahasalo.

Valtiovarainvaliokunnan jaostot ovat tänään tehneet esityksensä ensi vuoden talousarviomäärärahoista Sivistys- ja tiedejaoston esityksen myötä liikkuva varhaiskasvatus –pilotti käynnistetään (1 milj.), perusopetuksen tasa-arvorahoitusta vahvistetaan (2 milj.), kerhotoiminnan määrärahat kaksinkertaistuvat (3 milj.) ja yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu säilyy nykytasolla (2 milj.).

Suomen tulevaisuuden kannalta olennaisinta on varmistaa, että varhaiskasvatus ja perusopetus antavat kaikille lapsille riittävät tiedot ja taidot sekä innostuksen oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän. Tasa-arvorahoitus on ollut vaikuttava keino tukea erityisesti haasteellisilla alueilla toimivia kouluja.

’’Peruskoulujen tasa-arvoraha on tärkeä mahdollisuuksien tasa-arvon edellytysten luoja. Meillä on kasvava tarve positiiviselle erityiskohtelulle kouluissa ja päiväkodeissa ja päätöksellämme kasvattaa panostuksia tasa-arvoon parannamme koulujen edellytyksiä turvata kaikkien oikeus oppimiseen”, toteaa Raija Vahasalo.

Eduskunnan käsittelyssä olevassa liikuntapoliittisessa selonteossa yhdeksi toimenpiteeksi on nostettu Liikkuva koulu -ohjelman laajentaminen varhaiskasvatukseen. ’’Liikuntatottumukset muotoutuvat jo varhaislapsuudessa. Siksi on tärkeää, että jo varhaiskasvatuksessa varmistetaan liikuntasuositusten toteutuminen ja mahdollistetaan kaikille lapsille liikunnallisen elämäntavan edellytykset. On todella hienoa, että Liikkuva varhaiskasvatus -pilotti saadaan käyntiin jo ensi vuonna’’, iloitsee sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sari Multala

Kerhotoiminnalla on positiivisia vaikutuksia lasten yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien turvaamisessa. Harrastusmahdollisuudet ovat tehokas keino katkaista lasten ja nuorten syrjäytymistä. Koulujen kerhot ovat hyvä keino tavoittaa erityisesti ne lapset, joilla ei esimerkiksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi ole muuten mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhot ovat myös mittava mahdollisuus edistää pienten koululaisten liikuntaa ja ovat osa liikkuvaa koulua. Liikunta edistää lasten oppimista ja hyvinvointia.

”Lapset kokevat kerhotoiminnassa osallisuuden ja oppimisen kokemuksia. Kerhotoiminnalla voidaan ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja varmistaa, että ongelmiin puututaan ajoissa. Lisäys kerhotoimintaan on lähes kaksinkertainen alkuperäiseen nähden ja tässä tasossa on tulevaisuudessa vähintään pysyttävä”, päättää Sari Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Multala, p. +358 40 531 7104
Sari Sarkomaa, p. +358 50 511 3033
Raija Vahasalo, p. +358 50 511 3090

Julkaistu

Rokotekattavuuden notkahdukset ja ilmaantuneet tuhkarokkotapaukset ovat hälyttäviä viestejä. Odottelu voi tulla kalliiksi. Kyse on rokottamattoman lapsen hengestä, mutta myös naapurin lapsista sekä koko kansanterveydestä. Kiritän peruspalveluministeri Annika Saarikkoa käynnistämään viipymättä selvityksen toimista, joilla rokotekattavuus voidaan maassamme turvata.

Olen ehdottanut harkittavaksi rokotevelvollisuutta. Rokotevelvollisuus on hyvä olla osa selvitystä. Onhan maassamme jo oppivelvollisuus. Käytännössä on myös neuvolavelvollisuus, koska ilman neuvolakäyntejä ei saa äitiysavustusta eikä äitiysrahaa. Neuvolavelvollisuus on varmasti ollut merkityksellinen neuvolakäyntien kattavuuteen. Oppivelvollisuus on ollut koko väestömme koulutuksen sivistyksen perusta.

Kannustan ministeriä myös vaikuttaviin toimiin, joilla kehitetään neuvolajärjestelmäämme tiiviissä yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Tärkein työ rokotemyöntyvyyden rakentamisessa tehdään ennen lapsen syntymää erityisesti äitiysneuvolassa. Neuvolan on otettava vahvasti mukaan isät ja äidit. On tärkeää, että neuvolamme tukevat perheitä vanhemmuudessa ja lapsen terveyden edistämisessä nykyistä paremmin.

Julkisen vallan on perustuslain mukaan edistettävä väestön terveyttä ja rokotekattavuuden varmistaminen on keskeinen osa tätä tehtävää. Kun MPR-rokotukset aloitettiin vuonna 1982, Suomessa todettiin vuosittain keskimäärin 53 000 tuhkarokko-, 37 000 sikotauti- ja 27 000 vihurirokkotapausta. Nyt nämä taudit ovat miltei tyystin hävinneet, samoin kurkkumätä ja polio.

Riittävän kattava rokottaminen suojelee sairastumiselta heitä, jotka jäävät syystä tai toisesta rokottamatta, ja niitä, joihin rokote ei tehoa täydellisesti. Vuosittain tuhatkunta lasta jää ilman riittävää suojausta. Näin taudille alttiita kertyy lisää vuosittain. Yksikin rokottamaton aiheuttaa vaaran muille. Kun tarpeeksi moni jättää rokotukset ottamatta, laumasuoja murenee ja taudit palaavat.

Suomen lasten terveys on rakennettu kovalla työllä. Se ei ole itsestään selvyys. Myös nykyvanhempien on tehtävä osuutensa. Lasten rokottaminen on vanhempien vastuuta mutta myös lähimmäisen rakkautta.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

terveydenhuollon maisteri

Julkaistu

TIEDOTE 5.12.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että peruspalveluministeri Annika Saarikko käynnistää viipymättä selvityksen toimista, joilla rokotekattavuus voidaan maassamme turvata.

”Rokotekattavuuden notkahdukset ja ilmaantuneet tuhkarokkotapaukset ovat hälyttäviä viestejä. Odottelu voi tulla kalliiksi. Kyse on rokottamattoman lapsen hengestä mutta myös naapurin lapsista sekä koko kansanterveydestä”, toteaa Sarkomaa.

Sarkomaa ehdottaa Suomeen rokotevelvollisuutta.

”Rokotevelvollisuus on hyvä olla osa selvitystä. Onhan maassamme jo oppivelvollisuus. Käytännössä on myös neuvolavelvollisuus, koska ilman neuvolakäyntejä ei saa äitiysavustusta eikä äitiysrahaa. Neuvolavelvollisuus on varmasti ollut merkityksellinen neuvolakäyntien kattavuuteen. Oppivelvollisuus on ollut koko väestömme koulutuksen sivistyksen perusta”, Sarkomaa pohtii.

Sarkomaa vaatii myös neuvolajärjestelmä kehittämiseen toimia. Tärkein työ rokotemyöntyvyyden rakentamisessa tehdään ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa. Neuvolan on otettava mukaan isät ja äidit. On tärkeää, että neuvolamme tukevat perheitä vanhemmuudessa ja lapsen terveyden edistämisen taitoja nykyistä paremmin.

Sarkomaa muistuttaa, että julkisen vallan on perustuslain mukaan edistettävä väestön terveyttä ja rokotekattavuuden varmistaminen on keskeinen osa tätä tehtävää.

”Kun MPR-rokotukset aloitettiin vuonna 1982, Suomessa todettiin vuosittain keskimäärin 53 000 tuhkarokko-, 37 000 sikotauti- ja 27 000 vihurirokkotapausta. Nyt nämä taudit ovat miltei tyystin hävinneet, samoin kurkkumätä ja polio. Suomen lasten terveys on rakennettu kovalla työllä. Se ei ole itsestään selvyys. Myös nykyvanhempien on tehtävä osuutensa. Lasten rokottaminen on vanhempien vastuuta mutta myös lähimmäisen rakkautta”, Sarkomaa muistuttaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa
+358 505113033

 

 

 

Julkaistu

TIEDOTE 4.12.2018
Julkaisuvapaa

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta jätti tänään lakialoitteen sotilasvammalain muuttamisesta. Aloitteen myötä sotainvalideille kustannettavien palveluiden kriteerinä olevaa työkyvyttömyyden haitta-astetta laskettaisiin 20 prosentista 10 prosenttiin. Näin laajennetaan sotainvalidien oikeutta laitoksessa annetun huollon korvaukseen. Esitys helpottaa sotainvalidien asemaa tuoden mahdollisuuden päästä valtiokonttorin kustantamaan hoitoon, jos ei enää heikentyneen terveyden tilan takia pärjää kotona. Lakialoite on koko sosiaali- ja terveysvaliokunnan yhteinen. Valiokunta käsittelee aloitteen kiireellisenä asiana.

Kokoomuksen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa toimivat kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sari Raassina, Jaana Laitinen-Pesola ja Mia Laiho iloitsevat aloitteesta. Kokoomukselle on tärkeää, että epäoikeudenmukaiseksi koettu tilanne korjataan. Laitoksessa annetun hoidon korvaamisen laajentaminen parantaa sotainvalidien asemaa. Jatkossa sotainvalidien palvelut vahvistuvat, kun oikeus valtiokonttorin kustantamaan laitoshoitoon laajenee.

”Tämä on välttämätön teko sotainvalidien palveluiden hyväksi. Sotainvalidien tekemä uhraus maamme hyväksi on mittaamattoman suuri. Meidän tehtävämme on turvata ikääntyvien sotainvalidien oikeus palveluihin ja huolehtia heidän hyvinvoinnistaan”, kokoomusedustajat toteavat.

Sotainvalideja oli vuoden 2018 alussa noin 1500. Muutettavalla työkyvyttömyysasteella tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitavaa haitta-astetta eli invaliditeettiprosenttia. Jatkossa ne sotainvalidit, joiden arvioitu invaliditeettiprosentti on vähintään 10 prosenttia, olisivat oikeutettuja Valtiokonttorin kustantamaan laitoksessa annettuun hoitoon, jos henkilö ei terveydentilan vuoksi enää selviydy kotona.

”Suomi ei olisi näin hyvä maa ilman sotiemme veteraanien ja sotainvalidien tekemiä uhrauksia. Ilman heitä ei olisi itsenäistä isänmaata eikä nykyisen kaltaista vahvaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Veteraanien perinnön vaaliminen ja syvän kiitollisuuden osoittaminen on välttämätöntä. Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys. Valiokunnan yhteinen aloite on kunnioituksen osoitus heille, jotka olivat valmiita antamaan kaikkensa yhteisen isänmaan hyväksi”, edustajat päättävät.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa
+358 505113033

Sari Raassina
+358 505232808

Jaana Laitinen-Pesola
+358 405951772

Mia Laiho
+358 504336461

Julkaistu

TIEDOTE 30.11.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa puhui tänään THL:n järjestämässä maamme ensimmäisessä valtakunnallisessa laatukonferenssissa. Sarkomaa toteaa olevansa tyytyväinen, että laaturekistereistä on vihdoin tulossa totta myös Suomessa. Edessä on tietenkin vielä paljon työtä.

Monelle suomalaiselle on varmasti hämmästyttävä tieto, että kaikki julkiset terveydenhuollon palvelun tuottajat eivät seuraa hoidon laatua järjestelmällisesti lainkaan. Sarkomaan mukaan kansallisen hoidon laadun seurannan ja vertailun puute on vakava epäkohta nykyisessä suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä, joka tulee pikimmiten korjata.

”Useat muut maat kuten Ruotsi ja Iso-Britannia ovat kehittäneet julkisia kansallisia terveydenhuollon laaturekistereitä hyvin tuloksin. Neuvotellessamme viime vuonna tämän vuoden valtionbudjetista valtiovarainvaliokunnassa, esityksestäni sovimme määrärahalisäyksestä kansallisten laaturekistereiden pilotoimiseksi. Budjettimietintöön kirjasimme lisärahojen yhteyteen, että laaturekistereiden pilotoinnin kohteiden valinnassa on erityisesti otettava huomioon laajat kansansairaudet, kuten diabetes.”

”Olen tyytyväinen, että THL on helmikuussa käynnistänyt lisämäärärahan turvin kansalliset laaturekisterit –pilottihankkeen, joka sisältää kuusi pilottia. Saamme vihdoin ehdotuksen siitä, miten kansalliset laaturekisterit voitaisiin Suomessa organisoida ja miten niiden ylläpito taata pitkällä aikajänteellä”, Sarkomaa toteaa.

Pilottien on tarkoitus jatkua vuoteen 2020.

”Mielestäni tavoitteena on oltava valtakunnallisille laaturekistereille pysyvä rahoitus- ja organisaatioratkaisu. Seuraavan hallituksen on tämä hallitusohjelmassaan sovittava, jotta valtiovallan tuki terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden kehittämiseksi on kestävä ja riittävä.”

”Terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien päätarkoitus on lisätä potilaalle hoidosta syntyvää terveyshyötyä eli parantaa potilaiden saaman hoidon laatua, hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta. On myös päivän selvää, että terveydenhuollon ammattihenkilöt ja johtajat tarvitsevat ajantasaista ja luotettavaa laatutietoa voidakseen kehittää hoidon sisältöä, parantaa hoitoprosesseja sekä kehittää toimintaa. Tiedoilla johtaminen on ainoa keino päästä vaikuttavampaan soteen.”

Sarkomaan mukaan ymmärrettävä vertailutieto palveluiden laadusta on välttämätön edellytys mm. kansalaisten laajenevan valinnanvapauden toteutumiselle terveydenhuollossa. Tietoa tarvitsevan niin potilaat kuin päättäjätkin päätöksen teon tueksi. Aivan olennaista on saada valtakunnallista läpinäkyvää vertailutietoa eri kokoisten ja eri kantokykyisten maakuntien vertailuun, seurantaan, arviointiin ja johtamiseen. Laaturekisterit tarjoavat mittavan mahdollisuuden terveyden ja sote- järjestelmään tutkimukselle.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
+358 505113033

Julkaistu

Monelle suomalaiselle on varmasti hämmästyttävä tieto, että kaikki julkiset terveydenhuollon palvelun tuottajat eivät seuraa hoidon laatua järjestelmällisesti lainkaan. Kansallisen hoidon laadun seurannan ja vertailun puute on vakava epäkohta nykyisessä suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä, joka tulee pikimmiten korjata. Useat muut maat kuten Ruotsi ja Iso-Britannia ovat kehittäneet julkisia kansallisia terveydenhuollon laaturekistereitä hyvin tuloksin.

Neuvotellessamme tämän vuoden valtionbudjetista valtiovarainvaliokunnassa, esityksestäni sovimme määrärahalisäyksestä kansallisten laaturekistereiden pilotoimiseksi. Budjettimietintöön kirjasimme lisärahojen yhteyteen, että laaturekistereiden pilotoinnin kohteiden valinnassa on erityisesti otettava huomioon laajat kansansairaudet, kuten diabetes. Olen tyytyväinen, että THL on helmikuussa käynnistänyt lisämäärärahan turvin kansalliset laaturekisterit –pilottihankkeen, joka sisältää kuusi pilottia. Saamme vihdoin ehdotuksen siitä, miten kansalliset laaturekisterit voitaisiin Suomessa organisoida ja miten niiden ylläpito taata pitkällä aikajänteellä.

Tällä viikolla THL järjesti yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa ensimmäisen terveydenhuollon kansallisia laaturekistereitä käsittelevän konferenssin, jossa minulla oli ilo olla mukana kertomassa terveiset Arkadianmäeltä.

Pilottien on tarkoitus jatkua vuoteen 2020. Mielestäni tavoitteena on oltava valtakunnallisille laaturekistereille pysyvä rahoitus- ja organisaatioratkaisu. Seuraavan hallituksen on tämä hallitusohjelmassaan sovittava, jotta valtiovallan tuki terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden kehittämiseksi on kestävä ja riittävä.

Terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien päätarkoitus on lisätä potilaalle hoidosta syntyvää terveyshyötyä eli parantaa potilaiden saaman hoidon laatua, hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta. On myös päivän selvää, että terveydenhuollon ammattihenkilöt ja johtajat tarvitsevat ajantasaista ja luotettavaa laatutietoa voidakseen kehittää hoidon sisältöä, parantaa hoitoprosesseja sekä kehittää toimintaa. Tiedoilla johtaminen on ainoa keino päästä vaikuttavampaan soteen.

Ymmärrettävä vertailutieto palveluiden laadusta on välttämätön edellytys mm. kansalaisten laajenevan valinnanvapauden toteutumiselle terveydenhuollossa. Tietoa tarvitsevan niin potilaat kuin päättäjätkin päätöksen teon tueksi.

Aivan olennaista on saada valtakunnallista läpinäkyvää vertailutietoa eri kokoisten ja eri kantokykyisten maakuntien vertailuun, seurantaan, arviointiin ja johtamiseen. Varsinkin kun tiedämme, että maakuntien 18 kappaleen lukumäärä ei ole terveyspalveluiden järjestämisen kannalta optimaalinen. Palvelutuottajien ja maakuntien väliset erot kannustavat toivottavasti suunnitelmalliseen vertaiskehittämiseen, mikä toivottavasti näkyy pitkällä tähtäimellä hoitotuloksissa.

On tärkeää, että laaturekistereiden kehittämistyössä ovat mukana keskeiset ammatti- ja asiantuntijajärjestöt sekä potilasjärjestöt. Vain yhteistyöllä ja valtiovallan vahvalla tuella on mahdollista saavuttaa Suomeen maailman paras ja luotettavin kansallinen terveydenhuollon laaturekisteri.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

terveydenhuollon maisteri