Kategoria: Ei kategoriaa

Eduskunnan puhemiehelle

Lausuntokierroksella oleva hallituksen esitys hoitotakuulainsäädännöstä ei toteuta Terapiatakuu-kansalaisaloitteen vaatimuksia perustason mielenterveyspalvelujen parantamisesta. Mielenterveysjärjestöt ottivat tuoreeltaan kantaa, ettei esitys takaa hoitoon pääsyä psyykkisten ongelmien osalta.

Hallituspuolueiden taholta toistuvasti antanut ymmärtää, että hoitotakuulainsäädännön muutoksilla toteutetaan  Terapiatakuu-kansalaisaloitteen tavoitteet.

Terapiatakuun toteutuminen edellyttäisi lyhytpsykoterapioiden, muiden tutkimusnäyttöön perustuvien psykososiaalisten hoitomenetelmien ja lyhytinterventioiden sisällyttämistä perusterveydenhuoltoon ja hoitotakuun piiriin. Lausunnolla olevassa  hoitotakuuesityksessä nämä on rajattu seitsemän päivän takuun ulkopuolelle.

Mielenterveysjärjestöt vaativat, että mielenterveyspalvelujen osalta terveydenhuoltolakiin säädetään erillinen pykälä psykoterapeuttisen ja muun psykososiaalisen hoidon järjestämisestä neljän viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus toteuttaa Terapiatakuu- kansalaisaloitteen mukaiset tavoitteet?

Millaisin toimin hallitus aikoo varmistaa, että erityisesti lapset ja nuoret pääsisivät psykiatrisen hoidon jonoista ja että jatkossa apua tarvitsevat saisivat sitä oikea-aikaisesti ja ennaltaehkäisevästi? 

Helsingissä 17.12.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa (kok.)

Tiedote 16.12.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaasta on kestämätöntä, ettei lausuntokierroksella oleva hallituksen esitys hoitotakuulainsäädännöstä toteuta Terapiatakuu-kansalaisaloitteen vaatimuksia perustason mielenterveyspalvelujen parantamisesta. Mielenterveysjärjestöt ottivat tuoreeltaan kantaa, ettei esitys takaa hoitoon pääsyä psyykkisten ongelmien osalta.

”On ollut jo täysin poikkeuksellista, että hallituspuolueen edustajat ovat enemmistöllään estäneet eduskunnassa Terapiatakuu-kansalaisaloitteen käsittelyn. Sitä on perusteltu sillä, että asia hoidetaan hoitotakuun kiristämisellä. Ministeri Kiuru on toistuvasti vakuuttanut, että hoitotakuulainsäädäntö sisältää Terapiatakuu-kansalaisaloitteen tavoitteet. Hallituksen on syytä avoimesti kertoa, miksi hoitotakuulakiesitys onkin nyt täysin vastoin sitä mitä on luvattu”, Sarkomaa toteaa.

Terapiatakuun toteutuminen edellyttäisi lyhytpsykoterapioiden, muiden tutkimusnäyttöön perustuvien psykososiaalisten hoitomenetelmien ja lyhytinterventioiden sisällyttämistä perusterveydenhuoltoon ja hoitotakuun piiriin. Hallituksen esityksessä nämä on rajattu seitsemän päivän takuun ulkopuolelle.

Mielenterveysjärjestöt vaativat, että mielenterveyspalvelujen osalta terveydenhuoltolakiin säädetään erillinen pykälä psykoterapeuttisen ja muun psykososiaalisen hoidon järjestämisestä neljän viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Hoitotakuulain lausuntokierroksella on paljastanut, ettei lupaus terapiatakuusta osana hoitotakuun kiristämistä ole toteutumassa.

”Tämä on valtava pettymys jonossa hoitoa odottaville ihmisille ja heidän läheisilleen. Erityisesti lasten ja nuorten hoitoon pääsyn tilanne on katastrofaalinen. Osa lapsista ja nuorista on odottanut hoitoa vuosia, eikä siltikään ole saanut apua. Hätä on valtava. Jokainen odotuspäivä on vahingollinen lapsen kehitykselle vaikeuttaen opinpolkua ja lisäten syrjäytymisriskiä. Tutkimukset osoittavat, että avun saannin kanssa kamppailevat omaiset ovat myös suuressa sairastumisriskissä”, Sarkomaa sanoo.

”Onneksi esitys on vasta luonnos, jota on mahdollista muuttaa parempaan suuntaan. Kenenkään ei pitäisi joutua odottamaan hoitoon pääsyä”, Sarkomaa jatkaa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on toistamiseen vedonnut, että hallitus lupauksensa mukaisesti toteuttaisi terapiatakuun. 

”Olemme kokoomuksen voimin esittäneet vaihtoehtobudjetissamme terapiatakuun toteuttamista, mutta hallituspuolueet ovat toistuvasti äänestäneet esityksemme kumoon. On välttämätöntä, että hallituspuolueista kerrotaan rehellisesti mistä on kysymys ja miksi terapiatakuuta ei lupauksista huolimatta edistetä”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Verkkouutisten mukaan valmistelu maakuntaveron käyttöön ottamiseksi jatkuu ennallaan.

Oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Matias Marttinen ihmettelevät hallituspuolueiden viime aikaisia ulostuloja maakuntaverosta.

”Verotusta kiristävä maakuntavero etenee täyttä häkää, vaikka osa hallituspuolueista aluevaalien alla on antanut ymmärtää aivan muuta. Aluevaaleihin ei voi mennä veroasiassa sammutetuin lyhdyin. Avoimessa demokratiassa suomalaisilla on oikeus tietää totuus. Pääministeri Sanna Marinin (sd) syytä selkeyttää hallituksen maakuntaverolinja”, Sarkomaa kirjoittaa Facebookissa.

Jupakka maakuntaveron ympärillä alkoi marraskuun lopulla, kun sdp:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen sanoi Suomen Yrittäjien aluevaalitentissä, ettei usko maakuntaveron tulevan käyttöön tällä tai ehkä seuraavallakaan hallituskaudella. Vain pari päivää myöhemmin pääministeri Sanna Marin kertoi, että hallitus on asettanut reunaehtoja maakuntaverolle.

Eilen lauantaina valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi, ettei maakuntaverolle ole tässä vaiheessa edellytyksiä.

”Nyt syntyvät alueet eivät tarvitse verotusoikeutta. Se johtaisi tässä vaiheessa suuriin eroihin ja vaatisi monimutkaisen tasausjärjestelmän. Vasta sitten voi verottaa, kun alueilla on tehtäviä, jotka tuottavat niille verotuloja”, hän sanoi puheessaan keskustan aluevaaliavauksessa.

Saarikko korosti, että keskusta suhtautuu myönteisesti maakuntien verotusoikeuteen, mutta totesi samalla, ettei tällä vaalikaudella saada aikaiseksi mallia, joka johtaa maakuntaveron käyttöönottoon.

Tilannetta hämmentää nyt se, että Verkkouutisten mukaan valmistelu maakuntaveron käyttöön ottamiseksi jatkuu ennallaan.

”Toimeksiantomme on valmistella maakuntaveroa koskevat säännökset hallituksen esityksen muotoon. Sen mukaan projekti etenee ja teemme työtä, vahvistaa maakuntaverotyöryhmän puheenjohtaja”, hallitusneuvos Panu Pykönen kertoo Verkkouutisille.

Matias Marttinen ihmettelee erityisesti pääministeripuolue sdp:n linjauksia Pykösen kommenttien jälkeen.

”Mitä ihmettä siis sdp:n kriittiset puheenvuorot viime viikoilta maakuntaverosta ovat olleet? Pelkkää vaalipuhetta aluevaalien alla ja kaksilla rattailla ajamista”, hän kysyy Facebookissa.

”Suomalaisilla on oikeus tietää, ajaako hallitus uutta haitallista veroa käyttöön Suomessa vai ei. Aluevaalien lähestyminen ei ole syy jättää asiaa kertomatta vaan päinvastoin syy kertoa rehellisesti hallituksen kanta”, Marttinen jatkaa.

Sari Sarkomaa muistuttaa, että kokoomus ei hyväksy maakuntaveroa.

”On täysin absurdi ajatus, että palvelut vaarantavan ja kaupungit ryöstävän aluehallintouudistuksen vastineeksi ihmiset laitetaan maksamaan työstään ja eläkkeestään entistä kireämpää veroa! Ei kiitos.”

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa kokoomuksen ehdotuksen ja kehottaa hallitusta viipymättä toimiin apteekkien ottamiseksi mukaan koronarokotuksiin ja pikatestien testauspisteiksi. Jarruttamisen sijaan Suomen on otettava käyttöön kaikki vaikuttavat keinot epidemian hallitsemiseksi ja julkisen terveydenhuollon kantokyvyn ylläpitämiseksi. 

”Rokotekattavuuden nostamiseksi  ja koronatartuntojen hillitsemiseksi nyt on käsillä viimeiset hetket ulottaa koronatestaus ja -rokottaminen apteekkeihin. Tämä antaisi julkisen terveydenhuollon ammattilaisille paremmat mahdollisuudet päästä kasvavan hoitovelan kimppuun. Odottelu tulee kalliiksi, ” varoittaa  Sarkomaa.

”Kansainväliset kokemukset apteekkien mukaan ottamisesta ovat olleet hyvät. Myös työterveyshuollon vahvempi valjastaminen koronarokotuksiin olisi Suomessa viisasta. Nyt maamme hallituksen on viipymättä punnittavana, aikooko se nostaa rokotekattavuutta hyödyntämällä laajemmin maamme terveydenhuollon kapasiteettiä ja osaamista vai kuormitetaanko koronatorjunnalla ideologisista syistä vain julkisen sektorin ammattilaisia,” kysyy Sarkomaa.

Apteekkeja hyödynnetään hyvin tuloksin koronatorjunnassa jo useassa Euroopan maassa. Muiden muassa Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Puolassa koronarokotteen on voinut ottaa apteekissa. Esimerkiksi Oslossa apteekit tekivät rokotusyhteistyötä kaupungin kanssa, ja apteekeissa rokotettiin noin 10 000 oslolaista. Norjassa apteekit ovat vuodesta 2018 lähtien antaneet myös influenssarokotuksia. Virossa ja monessa muussa maassa apteekit ovat viime kesästä lähtien koronapassien käyttöönoton myötä tarjonneen pika-antigeenitestejä niille, jotka tarvitsevat todistuksen negatiivisesta testituloksesta. 

Rokotuskapasiteettiä tarvitaan, kun lasten rokotukset laajenevat ja kolmas koronarokotus annetaan kaikille aikuisille. Useat asiantuntijat ovat arvioineet, että todennäköisesti tarvitsemme tulevaisuudessa useampia rokotuskierroksia, ennen kuin pandemiasta  päästään. On mahdollista, että koronarokottamistarve säilyy samalla tavalla kuin vuosittainen kausi-influenssarokotus.

Suomessa on 819 apteekkitoimipistettä, joissa työskentelee yli 5 000 farmaseuttia ja proviisoria. Ainakin 70:ssä niistä työskentelee jo nyt rokottamiseen oikeutettuja terveydenhuollon ammattilaisia. 

”Suurimmalle osalle suomalaisista apteekki on lähin terveydenhuollon toimipiste. Farmaseutit ja proviisorit voitaisiin lisäkoulutuksella pätevöittää rokottamiseen, kuten monissa maissa on tehty. Laaja apteekkiverkko mahdollistaisi pääsyn koronatestiin ja -rokotuksiin apteekkien aukioloaikoina. Apteekkien tulisi saada kirjata testaus- ja rokotetiedot Kantaan. Oireita omaavat testattaisiin jatkossakin terveydenhuollossa”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa, puh. +358 50 511 3033

Elina Laavi, 040 708 2121

yhteyspäällikkö

Kokoomus rp

Tiedote 2.12.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sari Multala vaativat, että eduskunta hylkää hallituksen esityksen varhaiskasvatuslain muuttamisesta. Esityksen mukaan yksityisten varhaiskasvatustoimijoiden toiminta muuttuisi luvanvaraiseksi. Nykyään toiminnan aloittamisesta riittää ilmoitus kunnalle.

”Asiantuntijat antoivat hallituksen esitysluonnokselle täystyrmäyksen. Useissa lausunnoissa todetaan, että lakiehdotus lisää byrokratiaa eikä sillä ole lisäarvoa nykytilanteeseen. Tarpeetonta sääntelyä ei kannata tehdä. Hallituksen on syytä kuunnella asiantuntijoita tässä asiassa”, aloittavat edustajat.

Toimintaa valvovien aluehallintovirastojen näkemys on, että yksityisen varhaiskasvatuksen lupamenettely ei tuo lisäarvoa varhaiskasvatuksen laatuun tai varhaiskasvatuslain toteuttamisen varmistamiseen. Virastot toteavat kantanaan, että esityksen mukaista lakimuutosta ei tule tehdä.

”Yksityisillä toimijoilla on samat lakisääteiset velvollisuudet varhaiskasvatuksen järjestämisessä kuin julkisella. Yksityinen varhaiskasvatus lisää perheiden valinnanvapautta ja mahdollisuuksia turvata riittävä määrä varhaiskasvatuksen paikkoja lähellä kotia. Esimerkiksi palvelusetelin avulla kunnat voivat varmistaa lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua perheelle sopivimpaan varhaiskasvatukseen perheen tuloista ja perhekoosta riippumatta”, toteaa Sarkomaa.

Suomen Yrittäjät katsoo, että luvanvaraistaminen kasvattaa kohtuuttomasti pienten yksityisten toimijoiden hallinnollista taakkaa ja näin vaikeuttaa niiden toimintaa sekä siten pidemmällä aikavälillä vähentää yksityistä varhaiskasvatustuotantoa tilanteessa, jossa sen tarve kunnissa päinvastoin vain kasvaa.

”Varsinkin kasvukeskuksissa pula päiväkotipaikoista on kova. Hallituksen malli johtaa pahimmillaan siihen, että lapsille ei ole tarjolla riittävästi laadukkaita varhaiskasvatuspaikkoja. Tämä heikentää palveluiden saatavuutta eli ajatus päiväkodista lähipalveluna on vielä kauempana kuin nyt”, päättää Multala.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033
Sari Multala, p. 040 531 7104

Tiedote 24.11.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää ennenkuulumattomana, että pääministeripuolue SDP yrittää vesittää heti kättelyssä eduskuntapuolueiden tuoreen yhdessä yksimielisesti tekemän sovun yksityisen terveydenhuollon hoito- ja tutkimuskorvauksista.

Parlamentaarinen monikanavatyöryhmä päätyi mietinnössään (18.11.) seuraamaan sote-uudistuksen toimeenpanon edistymistä. Työryhmän mukaan yksityisen sairaanhoidon korvausjärjestelmää ja sen rahoitusta voidaan tarvittaessa uudistaa vasta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueille. Tässä yhteydessä arvioidaan myös korvausten mahdollista kohdentamista.

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen totesi eilen Suomen yrittäjien aluevaalitentissä, että Kela-korvausten romuttaminen on edelleen vaihtoehto. Mäkysen mukaan Kela-korvaukset itsessään loppuisivat, mutta raha siirtyisi hyvinvointialueille, jotka voisivat päättää, miten käytetään palveluseteliä ja yksityisiä palveluita. Tämä on päinvastaista kuin se, mitä on juuri sovittu parlamentaarisessa työryhmässä. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus kertoo mitä, hallitus aikoo Kela-korvauksille tehdä. Ihmiset ovat huolissaan hoitoon pääsystä. 

”SDP:n aikeet ovat vastuuttomia, ja osoittavat piittaamattomuutta ihmisten palveluista. Demarien ideologinen vimma romuttaa Kela-korvaukset jyrää asiantuntijoiden esittämät varoitukset”, Sarkomaa sanoo.

Elinkeinoelämän keskusliitton (EK) ja palkansaajakeskusjärjestöjen Akava, STTK ja SAK mukaan korvausten poistaminen pahentaisi julkisten terveyspalvelujen saatavuusongelmia sote-uudistuksen toimeenpanolle kriittisenä ajankohtana.

”Eilisessä Suomen Yrittäjien paneelissa jäi myös täysin epäselväksi se, aikooko hallitus toteuttaa hoitajamitoituksesta puuttuvan rahoituksen kattamiseksi jo päättämänsä leikkaukset terveydenhuoltoon”, Sarkomaa toteaa. 

Hallitus päätti kehysriihessä leikata puuttuvat 140 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysministeriön budjetista. Tämä tarkoittaa mm. lääkekorvausten 60 miljoonan ja yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksen 40 miljoonan euron leikkausta vuonna 2023.

Kokoomus esitti täydentävänä esityksenä yhdessä KD:n kanssa parlamentaarisessa työryhmässä, että yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksia korotetaan perus- ja erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuusongelmien ja koronapandemian aikaansaaman hoitovelan kasvamisen vuoksi. 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, +358 50 511 3033

Henkilöstöpula on yksi suurimpia haasteita ikääntyneiden ja muistisairaiden ihmisten ympärivuorokautisissa hoivapalveluissa. Vankka ammatillinen osaaminen on keskeinen työssä viihtymistä ja jaksamista sekä työn mielekkyyttä lisäävä tekijä. Muistiliiton liittovaltuusto toteaa, että vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus on laadukasta, muistisairauksiin liittyviä koulutussisältöjä tulee lisätä sekä toisen asteen tutkinnoissa että ammattikorkeakoulututkinnoissa ja yliopistoissa.  

Muistityöhön tarvitaan lisää erikoistumisopintoja eli vähintään 30 opintopisteen laajuista ammatillista muistityön lisä- ja täydennyskoulutusta. Lisäksi työyhteisöissä tulee olla aito mahdollisuus hoivatyön jatkuvaan kehittämiseen ja yhdessä oppimiseen.  

Ympärivuorokautisessa hoivakodissa asuvista asiakkaista kolme neljästä sairastaa muistisairautta. Hoivakotiin siirrytään usein siinä vaiheessa, kun muistisairaus on jo edennyt pitkälle ja toimintakyky on heikko. Muistisairaudet ovat eteneviä neurologisia sairauksia, jotka vaikuttavat paitsi lähimuistiin, laaja-alaisesti myös muihin tiedonkäsittelyn toimintoihin kuten puheen tuottamiseen ja ymmärtämiseen, ympäristössä orientoitumiseen ja yleiseen toiminnanohjaukseen. Muistisairas ihminen tarvitsee loppuvaiheessa paljon tukea arjessa selviytymiseen.

– Muistisairaan kohtaaminen ja vuorovaikutus hänen kanssaan vaativat henkilöstöltä erityistä osaamista, toteaa toiminnanjohtaja Katariina Suomu.

– Lisäksi yhteistyö läheisten kanssa korostuu, koska he osaavat kertoa sairastuneen henkilöhistoriasta, persoonasta ja toiveista. – Jos muistisairauteen liittyvät asiat ovat työntekijälle vieraita ja osaamista sairastuneen kanssa kommunikointiin ei ole, työ tuntuu helposti kuormittavalta, mikä vähentää hoivatyön veto- ja pitovoimaa, Suomu jatkaa. – Raskaaksi ja vaikeaksi koetusta työstä hakeudutaan pois.

Hyvää hoitoa ja samalla henkilöstön työhyvinvointia tulee edistää erikoistumiskoulutuksen lisäksi myös työyhteisöissä. Muistiliiton tuottama Hyvän hoidon kriteeristö on työkirja muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin. Työkirja ohjaa ammattilaisia muistisairaan ihmisen tarpeet ja toiveet huomioivaan hoivaan, kuntoutukseen ja hoitoon. 

– Hyvän hoidon kriteeristön pitkäjänteinen käyttäminen työn arviointiin ja kehittämiseen on vaikuttanut vahvasti hoitokulttuuriimme, kertoo Lotta Pellilä Karpalokotia ylläpitävästä Suomenselän Muisti ry:stä. – Meillä korostuvat ihmislähtöisyys sekä muistisairaiden yksilöllisyys ja osallisuus. Asukkaat viettävät päivät pääosin yhdessä Karpalokodin olohuoneessa, omassa huoneessa lähinnä nukutaan, Pellilä jatkaa.

Puolella henkilökunnasta on täydennyskoulutusta muistisairaiden ihmisten hoitamiseen liittyen. – Käytännölliset ja pieneltä tuntuvat asiat lisäävät osallisuutta ja arjen merkityksellisyyttä kuten se, että saa itse voidella leipänsä.  Hyvän hoidon perusta on kuitenkin kyky kohdata muistisairas ihminen. Hyvä kohtaaminen rauhoittaa ja tuo turvallisuutta muistisairaalle ihmiselle ja koko yhteisölle, Pellilä toteaa.

– Hyvä hoito ei synny pelkästään määrällisistä tekijöistä. Työyhteisöissä pitäisi pysähtyä miettimään, mistä esimerkiksi kiireen tunne johtuu. Onko kyse resurssien määrästä vai siitä, mihin ja miten niitä käytetään ja hoivakodin arkea eletään, Suomu sanoo. – Parhaimmillaan muistisairauksiin liittyvän osaamisen ja työn kehittäminen on hoivayksikön yhteinen tehtävä, jossa johtamisella on keskeinen rooli, Suomu toteaa.  

Muistiliiton liittovaltuusto painottaa, että jokaisella ihmisellä on oikeus elää hyvää ja omannäköistä elämää myös muistisairauden loppuvaiheessa, elämän loppuun asti. Hoivakodissa asukkaiden toimintakyky on usein jo alentunut.  Hyvän elämän varmistamiseen tarvitaan ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö, joka osaa kommunikoida muistisairaan ihmisen kanssa ja rakentaa hyvää arkea jäljellä olevan toimintakyvyn varaan.  

Eduskunnan puhemiehelle

Autistisen alaikäisen pojan sitominen ja pahoinpitely hämeenlinnalaisessa asumisyksikössä on järkyttävä tapaus, jollaisia ei pitäisi koskaan tapahtua. Kyse on ihmisoikeuksista. Toiminta oli lainvastaista ja siitä puuttui kaikki inhimillisyys.

Vuonna 2017 astuivat voimaan uudistetut kehitysvammalain pykälät itsemääräämisen tukemisesta ja rajoitustoimien käytöstä. Toimintakäytäntöjä korjattiin, ja esimerkiksi häkkisängyt kiellettiin täysin.

Tietoisuus lainsäädännöstä ja oikeista menettelytavoista on parantunut. On järkyttävää, että vielä 2020-luvulla ilmenee hämeenlinnalaisessa asumisyksikössä tapahtunutta räikeää ja pitkään jatkunutta kaltoinkohtelua.

Tapauksen vuoksi on välttämätöntä tehdä valtakunnallinen selvitys siitä, kuinka paljon lainvastaista toimintaa kehitysvammaisten ja autismikirjon ihmisten eri palveluissa esiintyy. Suomessa ei ole tutkittua tietoa asiasta. Kehitysvamma- ja autismijärjestöt Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Me itse ry, FDUV ja Autismiliitto vaativat kannanotossaan (21.11.2021) valtakunnallista selvitystä lainvastaisista rajoitustoimista kehitysvammaisten ja autismikirjon ihmisten palveluissa.

Vammaisjärjestöjen neuvontaan tulee toistasataa rajoitustoimia koskevaa yhteydenottoa vuosittain. Niiden perusteella tiedetään, että perusoikeuksia loukkaavia toimintatapoja esiintyy. Yhteydenottoja tulee rajoitustoimista ja esimerkiksi huonosta asumisen laadusta. Tietoon ei enää lähivuosina ole tullut näin mittavaa lainvastaista toimintaa.

Valtakunnallinen selvitys tarvitaan, jotta saamme selville rajoitustoimien käytön laajuuden, kohdentumisen ja tarpeellisuuden sekä mahdollisia lainvastaisia käytäntöjä, jolloin voidaan ehkäistä vastaavat tapaukset tulevaisuudessa. Selvityksessä on eri tavoin varmistettava asiakkaiden kuuleminen ja heidän näkökulmansa esiin saaminen.

Lainsäädännön lähtökohta on, että itsemääräämistä tuetaan ja rajoitustoimia vältetään aina, kun se on mahdollista. Henkilökunnan osaaminen sekä toimintaympäristön esteettömyys ovat avainasemassa haastavan käyttäytymisen ennalta ehkäisemisessä ja vähentämisessä. Tavoitteena on oltava, että kiinnipitoon tai rajoittamiseen ei tarvitse turvautua kenenkään kohdalla.

Kaikista tärkeintä on asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutusosaaminen. Osaava henkilökunta kykenee tukemaan ja auttamaan ihmisiä, joilla on erilaisia tarpeita ja keinoja ilmaista itseään. Tarvittaessa työntekijöille on tarjottava täydennyskoulutusta vuorovaikutuksesta, kohtaamisesta ja myös uusista toimintatavoista, joilla rajoittaminen voidaan välttää. Vahvaa tukea tarvitsevan ihmisen kohtaamisessa keskeistä on yksilöllisten tuen tarpeiden tunnistaminen, yksilöllisen tuen rakentaminen sekä stressitasoon vaikuttaminen.

Työntekijät voivat tarvita lisäkoulutusta myös siitä, että heidän velvollisuutensa on tehdä ilmoitus vääristä toimintatavoista ja kaltoinkohtelusta aina, kun sellaista tulee heidän tietoonsa.

Itsemääräämisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä (IMO) ollaan parhaillaan uudistamassa. Huolena on, miten kehitysvammalain itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevien säännösten jatkosta ehditään säätää siihen mennessä, kun uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan ja kehitysvammalaki lakkaa olemasta olemassa, näillä näkymin vuoden 2023 alusta lukien. Huolta herättää se, missä laissa säädetään silloin itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden vahvistamisesta, rajoitustoimenpiteiden käytöstä ja tahdosta riippumattomasta hoidosta, ja ehditäänkö kehitysvammalain IMO-säännöksiä siirrettäessä riittävästi selvittää ja huomioida sääntelyn sisällölliset uudistamistarpeet?

Viivytyksettä aloitettava valtakunnallinen selvitystyö voisi toimia tukena myös IMO-lainsäädäntötyölle.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy selvittääkseen rajoitustoimien käytön laajuutta, kohdentumista ja tarpeellisuutta sekä mahdollisia lainvastaisia käytäntöjä kehitysvammaisten ja autismikirjon ihmisten palveluissa?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy edistääkseen kehitysvammalain itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja päättääkseen rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevien säännösten jatkosta siihen mennessä, kun uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan?

Helsingissä 17.11.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok.

Eduskunnan puhemiehelle

Työterveyshuolto vastaa Suomessa n. 1,9 miljoonan työikäisen suomalaisen terveydenhuollosta.

Tällä hetkellä työterveyshuollon piirissä on arviolta 360 000 kokonaan rokottamatonta sekä noin 160 000, joilta puuttuu toinen rokoteannos. Työterveyshuollon kautta voitaisiin varmistaa myös kolmannen rokotuskierroksen sujuva jakelu: työterveyshuolto pystyy tavoittamaan yli 300 000 niistä, joille THL suosittaa kolmatta rokotetta.

Työterveyshuollolla on vuosien kokemus työikäisten rokottamisesta influenssaa vastaan.

Erityisesti influenssarokotusten alettua olisi luontevaa, että työntekijöille voitaisiin tarjota samassa yhteydessä myös mahdollisuutta ottaa koronarokote. Varsinkin 20-40-vuotiaiden rokotekattavuudessa on ollut toivomisen varaa – tämä ryhmä pystyttäisiin tavoittamaan hyvin työterveyshuollon kautta.

Osalle rokottamattomista kyse on yksinkertaisesti siitä, että asia ei tunnu niin merkittävältä.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla moni työssäkäyvä on joutunut törmäämään siihen, että pop up -rokotepisteet ovat menneet kiinni jo klo 15.30. Työterveyshuollolla olisi monia keinoja lähestyä työpaikkoja ja työntekijöitä ja tuoda rokotukset, vaikka fyysisesti työpaikoille, mikä helpottaisi monen työssäkäyvän rokotteen ottamista.

Rokotusten järjestämisen vastuu on kunnilla, ja kukin kunta tai kuntayhtymä päättävät itse, miten nämä rokottamisen hoitavat. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että osa kunnista hyödyntää työterveyshuollon palveluntuottajia ja organisaatioita hyvinkin tehokkaasti, osa ei ollenkaan.

Osa työterveyshuollon palveluntuottajista on valtakunnallisia, ja näillä on tehokas ja kattava organisaatio, joilla myös rokotteiden jakelua voitaisiin tehdä sujuvasti. Lisäksi näillä on valmiit digitaaliset ajanvarausjärjestelmät ja muu tarvittava infrastruktuuri.

Työterveyshuollon mukaan ottamiseksi koronarokottamiseen luotiin väliaikainen kela-korvaus, jolla osan rokottamistyön kustannuksista maksaa Kela, ja loppuosan hoitaa työnantaja.

Korvausta ei olla kuitenkaan päästy hyödyntämään ajatellulla tavalla, sillä työterveyshuollon osuus rokottamisesta on edellä mainituista syistä pieni. Mikäli työterveyshuolto otettaisiin rokottamiseen mukaan, kunnilta säästyisi paitsi kustannuksia, mutta ennen kaikkea vapautuisi hoitohenkilökuntaa rokottamisesta muuhun tärkeään työhön – mittavan hoito- ja palveluvelan purkamiseen.

Jotta työterveyshuolto saataisiin rokottamiseen mukaan nykyistä tehokkaammin ja järjestelmällisemmin, tähän tarvittaisiin sosiaali- ja terveysministeriön sekä THL:n koordinointia.

Rokotteita voitaisiin näin halutessa luovuttaa suoraan työterveyshuollon palveluntuottajille ja hyödyntää näiden tehokkaita logistiikkaketjuja. Mikäli tähän tarvitaan kuntien hyväksyntä, prosessia voisi helpottaa esimerkiksi yhtenäisellä suostumuslomakkeella. Käytännön ongelmat ovat varmasti ratkaistavissa, mikäli tahtotilaa tähän löytyy. Tämä edellyttää kuitenkin vahvempaa ohjausta hallitukselta ja sosiaali- ja terveysministeriöltä

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta 1,9 miljoonan työikäisen suomalaisen terveydenhuollosta vastaava taho, työterveyshuolto, otettaisiin järjestelmällisesti mukaan nostamaan rokotuskattavuutta ja vapauttamaan julkisen sektorin sote-henkilöstöä heidän perustyöhönsä?

Helsingissä 28.10.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok.