Kategoria: Ei kategoriaa

Li Anderssonin mukaan kokoomus oli viemässä Suomea Kreikan tielle koulutuksen osalta.

Kokoomuksen kansanedustajat Sofia Vikman ja Sari Sarkomaa peräsivät hallitukselta vastausta siihen, mitä ammatillisen koulutuksen opettajille tapahtuu ensi vuoden lopussa, kun määräaikainen rahoitus päättyy.

– Päättyvätkö työsuhteet vai heittääkö hallitus tämänkin lisäkustannuksen kunnille ja koulutuksen järjestäjille ilman sen kompensoimista, Vikman kysyi eduskunnan käsitellessä opetusministeriön pääluokan budjettia ensi vuodelle.

Sarkomaa sanoi kokoomuksen eduskuntaryhmän kantavan vakavaa huolta siitä, että kuusi kymmenestä opettajasta pohtii alan vaihtoa Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) tuoreen kyselyn mukaan. Syynä on työn kuormittavuus.

– Puhuitte koulutuksen kunnianpalautuksesta, mutta se hieman ontuu. Te olette ottaneet valtavasti velkaa, ylittäneet kehykset ja silti kestävästi kehyksiin eivät kaikki koulutuspanokset ole mahtuneet, vaan ne ovat pätkärahoja. Te olette tehneet rujon arvovalinnan, kun koulutusrahat ovat pätkärahoja. Miksi te olette näin tehneet, Sarkomaa kovisteli.

Sarkomaan mukaan ammatillisen koulutuksen opettajilla on suuri huoli siitä, mitä tapahtuu, kun rahat loppuvat. Hänen mukaansa myöskään oppivelvollisuuden pidentämiseen ei ole varattu riittävästi rahaa.

”Teidän vahtivuorolla 1 600 opettajaa joutui jättämään työnsä”

Opetusministeri Li Andersson (vas.) hermostui Sarkomaan puheenvuorosta.

– Teidän puolueenne vahtivuorolla viime kaudella yli 1 600 ammatillista opettajaa joutui pysyvästi jättämään oman työpaikkansa teidän ministerin (Sanni Grahn-Laasonen) toteuttamien koulutusleikkauksen seurauksena, Andersson sanoi.

Opetusministerin mukaan nykyinen hallitus on vahvistanut ammatillisen koulutuksen rahoitusta palauttamalla indeksit, pysyvää rahoitusta tuovan oppivelvollisuuden kautta ja myöntämällä merkittävästi määräaikaista rahoitusta opettajien palkkaamiseen.

– Ne ovat ammatilliset oppilaitokset itse, jotka päättävät sen, kuinka pitkiin työsuhteisiin opettajia palkataan näillä määrärahoilla. Niitä voidaan käyttää jopa viiden vuoden mittaisiin työsuhteisiin, jos koulutuksen järjestäjät näin itse päättävät, Andersson ilmoitti.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah totesi, että valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto on ollut alusta lähtien huolissaan siitä, miten käy, kun tulevaisuusinvestointirahat loppuvat.

– Emme ole saaneet tähän muuta vastausta kuin mitä ministeri nyt sanoi. Ilmeisesti kannatatte sitten määräaikaisten työsuhteiden solmimista, kun kehotatte siihen, että hallituksen rahojen loppuminen voisi olla peruste sille, että tehdään määräaikaisia työsopimuksia. Kuulostaa kyllä vähän erikoiselta etenkin teidän puolueenne (vasemmistoliiton) näkökulmasta esitettynä, Essayah sanoi Anderssonille.

– Hallituksen puheet koulutuksen kunnianpalautuksesta ovat räikeässä ristiriidassa tekojen kanssa esimerkiksi vaikkapa suhtautumisessa opettajien palkkaamiseen määräaikaisiin työsuhteisiin, kokoomuksen Vikman totesi.

”Kunnianpalautus osin kermakuorrutusta”

Sarkomaan mielestä hallituksen kunnianpalautus koulutukselle on osin ”kermakuorrutusta”.

– On tullut pysyviä lisäyksiä, mutta iso osa on määräaikaisia. Te rakennatte hyvin vaikeaa ongelmaa tuleville hallituksille, tuleville vuosille, kun rahaa laitetaan pätkärahana ja yhtäkkiä se sitten leikkaantuukin, Sarkomaa sanoi.

Andersson iski takaisin OECD:n tuoreella tutkimuksella, jonka mukaan Suomi ja Kreikka leikkasivat koulutuksesta vuosina 2012-2018 toisin kuin muut maat.

– Kreikka, joka tämän ajanjakson aikana kävi läpi aivan poikkeuksellista talouskriisiä, ja Suomi, jossa päättäjät – myös kokoomuslaiset pääministerit – halusivat viedä Suomen Kreikan tielle mitä koulutuspolitiikkaan tulee, Andersson sanoi.

Hänen mukaansa suunta on käännetty tällä hallituskaudella ja koulutuksen rahoitusta on lisätty kaikilla koulutustasoilla.

– Minä en opetusministerinä sano ei kiitos määräaikaisille panostuksille, koska minä tiedän, että meidän koulutusjärjestelmässä tarvitaan joka ikinen euro, joka siihen on mahdollista osoittaa.

Andersson sanoi hallituksen tehneen arvovalinnan, että koulutusta kehitetään sekä pysyvillä että määräaikaisilla rahoilla.Mitä mieltä olit artikkelista?31 vastaustaLisää tällaista+1Laitan jakoon+1Hyötyjuttu+1Peruskauraa+1Ei kiinnosta+1

Kireä marginaaliverotus heikentää Suomessa työn kannustavuutta.

Kansanedustaja, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ihmettelee verottajan kovia otteita.

Kuukaudessa 800 euroa tienaavan 100 euron palkankorotuksesta ”verokarhu” vie keskimäärin 48,2 prosenttia, Sarkomaa huomauttaa.

– Onhan se vaikea uskoa, miten rajusti verokarhu kahmii. 100 euron korotuksesta 48,2 prosenttia. Kuvasta näkyy, tosi on. Veroprosentti 2800 euron kuukausiansioilla on siis eri asia kuin marginaaliveroaste.

– Marginaaliveroasteella kuvataan työn kannustimia. Keventää pitäisi eikä kiristää, Sarkomaa kirjoittaa Twitterissä.

Kokoomusedustaja muistuttaa suomalaisten työn, yrittämisen ja eläkkeen verotuksen kuuluvan nykyisin maailman kireimpiin.

Tiedote 26.9.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ihmettelee opetusministeri Anderssonin (vas.) viime viikkoista lausuntoa (HS 16.9.2021), jonka mukaan hallitus panostaa yli 300 miljoonaa euroa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tasa-arvon edistämiseen. 

”Opetusministeri antaa kuvan, että kysymys olisi pysyvistä määrärahalisäyksistä. Hallituksen väliaikaiset lisämäärärahat päättyvät ensi vuonna. Hallitus on omalla toiminnallaan lisännyt koulutuksen järjestäjien hankerallia ja byrokratiaa. Suuntaa on muutettava”, Sarkomaa toteaa.  

Andersson nosti haastattelussa muun muassa esille, että ammatillisen koulutuksen opettajia palkataan lisää 250 miljoonalla. 

”Nämäkin ovat määräaikaisia lisärahoja vuosille 2020–2022. Mitä palkatuille opettajille ja ohjaajille tapahtuu ensi vuoden lopussa?” Sarkomaa huolehtii.

Käytännössä hallituksen suurin pysyvä menolisäys kohdistuu oppivelvollisuusiän nostoon, joka ei vahvista koulutuksen laatua. Kunnat ja koulutuksen järjestäjät ovat useaan otteeseen todenneet, että uudistus on täysin aliresursoitu ja johtaa leikkauksiin muista kasvatus- ja koulutuspalveluista. 

”Hallitus on rahanjaossaan tehnyt rujon arvovalinnan, kun koulutuksen lisämäärärahat ovat isolta osalta pätkärahoja. On mahdoton ymmärtää, miksi hallitus ei halua vahvistaa koulutuksen laatua pysyvillä määrärahalisäyksillä. Kysymys on hallituksen kyvystä priorisoida menoja sulle-mulle-politiikan sijaan,” Sarkomaa ihmettelee.

Lisätietoja:Sari Sarkomaa, p. 0505113033

Aino Kiven mukaan lupaukset on nyt petetty liian monesti.

Teatteriohjaaja, dramaturgi ja kirjailija Aino Kivi reagoi twitterissä tietoon, jonka mukaan hallituspuolueet ovat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa estäneet tartuntatautilain kuuluisan 58d -pykälän kumoamisen. Tämä mahdollistaa esiintyvien taiteilijoiden rajoitusten jatkamisen.

– En tule koskaan äänestämään SDP:tä. Ensi vaaleissa äänestän Sari Sarkomaata ja kokoomusta, Aino Kivi kirjoittaa.

– Ennen koronaa äänestin vihervasemmistoa. Lupaukset on nyt petetty liian monesti ja kulttuurilla pyyhitty lattiaa.

Kivi toteaa SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton päässeen hallitukseen kulttuuriväen äänillä.

– Tuhoatte alamme perusteet ettekä välitä vaikka teille kuinka siitä huudetaan. Ette enää saa luottamustamme, hän toteaa.

Aino Kivi, 37, on toiminut muun muassa ohjaajana Joensuun kaupunginteatterissa ja nykyisin helsinkiläisen vapaan teatterin Myllyteatterin taiteellisena johtajana. Hänen esikoisromaaninsa oli Into Kustannuksen julkaisema Maailman kaunein tyttö.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei esitä turvavälipykälän kumoamista.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut valmiiksi mietinnön tartuntatautilain 58 d §:n muuttamisesta.

Valiokunta puoltaa kahden metrin turvavälistä luopumista, mutta ei esitä pykälän kumoamista.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Sari Sarkomaan mielestä valiokunnan mietintö on ”märkä rätti tapahtuma- ja kulttuuri-alan kasvoille”.

– Oli valtava pettymys, ettei pykälää kumottu vaan hyväksyttiin hallituksen malli, joka tekee tartuntatautilaista entistä sekavamman ja tulkinnanvaraisemman, Sari Sarkomaa sanoo kannanotossaan.

Kokoomus ja perussuomalaiset jättivät valiokunnan mietintöön vastalauseen.

Sarkomaa toteaa, että kulttuuri- ja tapahtuma-ala on yksi eniten korona-rajoituksista kärsineistä aloista, mutta vieläkään ei heidän ääntä ei haluttu hallitusryhmissä kuulla.

– On mahdotonta ymmärtää, miksi näin toimitaan. Suuri osa asiantuntijoista oli pykälän kumoamisen kannalla. Pykälän kumoaminen olisi luonut ennakoitavuutta ja näkymää kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoille siirtymässä kohti normaalia, Sarkomaa näkee.

Kokoomuksen aloitteet terapiatakuusta on toistuvasti tyrmätty, toteaa kansanedustaja.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toivoo, että ”vihreät ajaisivat terapiatakuuta eikä huumeiden laillistamista”.

– Ikävä kyllä he ovat äänestämällä yhdessä muiden hallituspuolueiden kanssa estäneet jopa terapiatakuuta ehdottavan kansalaisaloitteen käsittelyn. Myös kokoomuksen aloitteet terapiatakuusta on toistuvasti tyrmätty. Se on rujo teko jonossa mielenterveyspalveluja odottavia ihmisiä ja heidän omaisiaan kohtaan, hän kirjoittaa Facebookissa.

Sarkomaa huomauttaa, että kannabis vaikuttaa haitallisimmin nuoriin.

– Käyttö voi laukaista masennuksen tai psykoosin. Tutkimusten mukaan kannabiksen käyttö tekee psykoosin puhkeamisriskistä 2–4-kertaisen.

Sarkomaa toteaa, ettei hän kannata kannabiksen eikä minkään muunkaan huumeen laillistamista.

– Esitys on valtava riski huumeiden ja samalla niistä johtuvien ongelmien paisumiseen. Suomessa on jo mittava alkoholiongelma ja kasvava sekakäyttö. Kynnyksen madaltaminen huumeiden käyttöön on aivan väärän suunta, joka olisi omiaan taklaamaan muutoinkin lisävoimaa tarvitsevien esimerkiksi päihdehuollon, psykiatrian, poliisin ja lastensuojelun työtä. Toimia tarvitaan päin vastoin päihteiden käytön sekä niiden aiheuttamien ongelmien vähentämiseen.

Hänen mielestään huumeiden käytön rangaistavuuden poiston sijaan on painopiste laitettava matalan kynnyksen hoitopaikkojen tarjoamiseen.

– Suomessa ei ole näyttöä siitä, että huumeiden käytön rangaistavuus estäisi merkittävästi hoitoon hakeutumista. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa rangaistuksen tuomitsematta jättämisen vähäisissä tapauksissa tai hoitoon ohjauksen yhteydessä. Esimerkiksi ensi kertaa nuoren jäädessä kiinni on mahdollista puhutella nuori poliisin toimesta ja käydä vanhempien läsnäollessa läpi tilanteeseen johtaneita seikkoja sekä ohjata nuori tarvittaessa hoitoon.Mitä mieltä olit artikkelista?47 vastaustaLisää tällaista+1Laitan jakoon+1Hyötyjuttu+1Peruskauraa+1Ei kiinnosta+1

Sari Sarkomaa kuvailee nykyistä tartuntatautilakia tilkkutäkiksi.

Kokoomus esittää lakialoitteessaan tartuntatautilain pykälän 58 d kumoamista kokonaan. Lakialoite on tänään lähetekeskustelussa eduskunnan täysistunnossa. Kokoomus saa esitykselleen tukea eduskunnan sivistysvaliokunnalta, joka esittää sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamassaan lausunnossaan pykälän kumoamista. Hallitus on esittänyt, että pykälää muutetaan, muttei kumota. Pykälä 58 d koskee tilojen käytön rajoittamista epidemian leviämisen estämiseksi.

Lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja Sari Sarkomaa on tyytyväinen sivistysvaliokunnan ottamaan linjaan. Hänen mukaansa hallituksen esittämä malli tekisi tartuntatautilaista entistä sekavamman ja tulkinnanvaraisen. Sarkomaan ja useiden asiantuntijoiden mielestä on ongelmallista, että aluehallintovirastot voisivat eri puolella Suomea tulkita eri tavalla esimerkiksi lähikontaktin määritelmää.

– Tartuntatautilain 58 d pykälän kumoamista on toivonut kulttuuri ja tapahtuma-alan toimijat jo pitkään. Nyt odotettiin, että kumoaminen tulisi, mutta tulikin lakiesitys, jossa oli muokattu pykälää. Muokkaaminen tekee tilanteesta entistäkin epäselvemmän ja epävarmemman, koska on hyvin epäselvää, miten sitä tulkitaan. Se sysää vastuun kuntien ja aluehallintoviranomaisten arvioitavaksi, Sarkomaa sanoo Iltalehdelle.

– Tartuntatautilakiahan on muokattu ja muutettu ja se on kuin tilkkutäkki. Haluamme varmuutta ja selkeyttä siihen, että kahden metrin etäisyysvaatimuksista päästään pois. Jatkossa on tärkeää, että kaiken kaikkiaan tartuntatautilaki uudistetaan.

Väite: Eriarvoisuutta

Sarkomaa painottaa, että tapahtumien terveysturvallisuus on tärkeää varmistaa myös pykälän kumoamisen jälkeen.

Sarkomaan mielestä pykälä on aiheuttanut vaihtelevaa soveltamista, joka on johtanut kummallisiin ja kohtuuttomiin tilanteisiin kulttuuri- ja tapahtuma-alalla.

– Se on johtanut myös hyvin eriarvoisin tilanteisiin, miten pykälää on tulkittu. Jos ravintolassa on levyjen soittamisen sijaan elävää musiikkia, on se katsottu tapahtumaksi ja rajoitukset ovat kiristyneet. Teattereissa on esiinnytty lähes tyhjille katsomoille, mutta ruuhkabussissa on voitu istua kylki kyljessä. Tapahtumia on siis kohdeltu hyvin eriarvoisesti.

– Rajoitukset ovat epidemiassa paikallaan ja ne ovat olleet perusteltuja. Mutta niiden pitäisi olla oikeudenmukaisia ja perusteluja. Monta kertaa on katsottu, että bussissa voi istua vierekkäin, mutta teatterissa ei olla voitu istua ollenkaan.

Kansanedustajan mukaan uudistus auttaisi pitämään Suomea auki.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa hämmästelee hallituksen viivyttelyä koronapassin käyttöönotossa.

Aihetta koskeva lakiesitys on tulossa syksyllä eduskunnan käsittelyyn, vaikka pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi vielä keväällä suhtautuvansa koronapassiin kriittisesti.

– Miksei rokotuksia vauhdittava, Suomea auki pitävä koronapassi ole käytössä? Miksei yksityistä terveydenhuoltoa otettu vahvasti rokottamaan, Sarkomaa kysyy Twitterissä.

Hän viittaa arvioihin, joiden mukaan Suomi ei välttämättä saavuta 80 prosentin rokotuskattavuutta yli 12-vuotiaiden osalta lokakuun puoliväliin mennessä.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Taneli Puumalainen sanoi Helsingin Sanomille, että tahti voi hidastua kattavuuden noustessa, kun jäljellä on enää vaikeimmin tavoitettavat henkilöt.

– Toisaalta rokotustahti voi myös nopeutua varsinkin, jos koronapassi tulee käyttöön ja erityisesti nuoret aikuiset hakeutuvat joukolla rokotettavaksi, Puumalainen totesi.

Sari Sarkomaan mukaan hallituksen viivyttely on tulossa kalliiksi.

– Rokotuskattavuuden lisääminen pitäisi olla hallituksen prioriteetti, kansanedustaja jatkaa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ei lämpene tartuntalain 58 d pykälän poistamiselle.

Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen tartuntatautilain 58 d §:n muuttamisesta sunnuntaina.

– Pykälästä poistettaisiin lähikontaktin tarkka määritelmä sekä soveltamisen kriteerinä oleva ilmaantuvuusluku, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi eduskunnan lähetekeskustelussa tänään tiistaina.

Voimassa olevassa laissa lähikontakti on määritelty ihmisten oleskeluksi sisätiloissa alle kahden metrin etäisyydellä toisistaan yli viidentoista minuutin ajan tai fyysistä kontaktia toisiinsa. Esityksellä poistettaisiin tämä määritelmä laista.

– Kategorinen määritelmä ei ole mahdollistanut lähikontaktin tilannesidonnaista määrittelyä vaan on pakottanut viranomaiset pysymään laissa säädetyssä lähikontaktin määritelmässä, eikä laki ole mahdollistanut alle kahden metrin lähietäisyyttä, Kiuru sanoi.

Hän totesi, että vaikka koronaviruksen leviämistavassa ei ole kahden metrin lähikontaktin määritelmän säätämisen jälkeen tapahtunut muutoksia, rokotekattavuuden nousun myötä väestön alttius tartunnoille ja vakavalle tautimuodolle on muuttunut, kuten myös tartuntojen aiheuttama kuormitus sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyvylle.

– Jatkossa lähikontaktilla tarkoitettaisiin tässä yhteydessä fyysisen kosketuksen lisäksi ainoastaan hyvin lähekkäistä oleskelua vieri vieressä ja kylki kyljessä, Kiuru sanoi.

Esitys johtaa entistä sekavampaan tilanteeseen

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa totesi, että hallituksen esitys tartuntatautilain muuttamisesta on tervetullut, mutta ratkaisu olla kumoamatta ja vaan muokata 58 d §:ää on valtava pettymys.

– Useat asiantuntijat ovat arvioineet tämän hallituksen esityksen johtavan vain entistä sekavampaan tilanteeseen. Pykälä on aiheuttanut kohtuuttomasti vahinkoa, eikä se ole enää perusteltu nykyisessä epidemiatilanteessa, Sarkomaa sanoi.

Sarkomaan mielestä pykälä pitäisi kumota, kuten kokoomus on lakialoitteessaan esittänyt. Erityisesti tapahtuma- ja kulttuuriala on kritisoinut pykälää.

– Olemme kaikki nähneet kuvia, kuinka valtavissa konserttisaleissa istuu kourallinen ihmisiä maski päässä hyvin turvallisesti, hiljaa, ja toisaalta paljon isompi joukko on saattanut olla pienessä tilassa ilman maskeja, kunhan on ollut olutlasi huulilla. On todella hyvä, että vihdoin tämä kahden metrin turvavälivaatimus poistuu, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo sanoi.

Lakiesityksestä mietinnön laativan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) totesi, että sosiaali- ja terveysvaliokunnasta merkittävä osa olisi halunnut puuttua pykälään jo kesäkuussa. Sosiaali- ja terveysministeriö kuitenkin vastusti sitä.

– Minusta on kyllä tärkeää, että jokainen valiokunta, joka tästä nyt lausuu, erityisesti sosiaali- ja terveysvaliokunta, miettii nyt tarkkaan myös sitä näkökulmaa, että kun tämä voimaantulo menee kuitenkin muutaman viikon tästä hetkestä eteenpäin, niin onko tälle koko 58 d §:lle tarvetta, kuten täällä on esitetty, Lohi sanoi.

Hänen mielestään pykälän kumoamista pitää arvioida avoimesti ja kriittisesti eduskunnassa.

Onko Krista Kiuru valmis muuttamaan esitystä?

Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri sanoi kannattavansa lämpimästi Lohen esitystä.

– Jospa me lähdettäisiin siitä, oletteko valmiit muuttamaan esitystänne, ministeri Kiuru, Meri kysyi.

Myös kristillisdemokraattien Sari Tanus kysyi, voisiko koko 58 d §:n poistamista harkita.

Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu totesi, että esitys on toki varovainen, mutta toisaalta se jättää terveydenhoidonviranomaisille varaa toimia, jos takapakkia tulee.

– Mutta valiokunta voi varmasti arvioida myös tätä koko pykälän poistamista, Hopsu sanoi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Kiuru sanoi ymmärtävänsä ahdistuksen siitä, että voitaisiin poistaa kokonaan 58 d §.

– Mutta siinä lähtökohta on se, että sen jälkeen tulee vielä 58 g eli Gabriel, jossa tilat laitettaisiin kokonaan kiinni. Nyt kannattaa keskittyä siihen 58 §:n koko rakenteeseen, siinä on koko pandemian ajaksi erityyppiset keinot käytettävissä, koska perustuslakivaliokunnan näkökulmasta on edellytetty, että meillä olisi normaalilainsäädäntöön laitettu nämä kyseiset terveysturvallisuustoimet, Kiuru vastasi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tavoitteena on saada lakiesitystä koskeva mietintö valmiiksi tämän viikon perjantaihin mennessä.

Valtiosääntöoikeuden dosentin mielestä vaikuttaa siltä, ettei hallitus ole ymmärtänyt, mistä ongelmat johtuvat.

Valtioneuvosto hyväksyi eilen sunnuntaina tartuntatautilain muutoksen, jolla kahden metrin turvavälivaatimus poistetaan.

– Samalla nostetaan lain soveltamiskynnystä poistamalla vanha ilmaantuvuusraja. Eduskunta saa tämän esityksen käsiteltäväksi heti kun palaa istuntotauolta ensi viikolla, vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson kertoi Twitterissä.

Valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiaisen mielestä hallituksen esitys vain pahentaa tilannetta.

– Nyt tehty hallituksen esitys tekee sääntelystä vain sekavampaa. Ongelmat tartuntatautilain 58 §:n ja 58d §:n suhteessa vain jyrkkenevät, Pauli Rautiainen vastaa Anderssonille.

Rautiaisen mukaan ikään kuin hallitus ei olisi ymmärtänyt, mistä nyt esiintyvät ongelmat johtuvat.

– Hallituksen olisi pitänyt esittää 58d § kumoamista. Nyt pykälää muutetaan, Rautiainen ohjeistaa.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo, että kokoomus on tehnyt lakialoitteen tartuntatautilain 58 d §:n kumoamiseksi.

– Näin eduskunta voi valita aloitteemme hallituksen sekavaksi jääneen säätelyn sijaan. Olennaisinta on vapauttaa kulttuuri- ja tapahtuma-ala perusteettomista rajoituksista, Sarkomaa kirjoittaa Twitterissä.