Siirry sisältöön

Kategoria: Tiedotteet

Julkaistu

Tiedote 30.11.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen lääkärikansanedustaja Mia Laiho ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ovat pettyneitä hallituksen tartuntatautilakiesitykseen, joka ei tuo juurikaan muutoksia.

Edustajien mielestä lakiesityksen suurin puute on, ettei koronpassin käyttölaajuus lähene vieläkään kohti sitä, missä iso osa Eurooppaa oli jo viime kesänä. Kokoomusedustajat kysyvätkin, miksi hallitus ei esittänyt koronapassin käytön selkeää laajentamista samalla, kun antoi koronapassin voimassaolon jatkoesityksen eduskunnalle?

Edustajat vaativat hallitukselta ripeästi koronanpassin käyttöä laajentavaa esitystä eduskuntaan. Viivyttely ja vastahanka tulevat kalliiksi ihmisten terveydelle ja taloudelle.

”Kansalaisten on vaikea ymmärtää, miksi keinot kuten maskit ja koronapassi, jotka toimivat muualla, eivät tule laajemmin ja velvoittavammin käyttöön meillä. Pääministerin mukaan koronapassia on valmisteltu viime kesästä saakka”, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Laiho sanoo.

Koronapassin käyttöönotto rajoitteita koskevilla alueilla on odotetusti nostanut rokotekattavuutta. THL:n raportoi, että viime perjantaina (26.11.) ensimmäisen koronarokoteannoksen saaneiden määrä kasvoi yli seitsemällätuhannella.

Kokoomus esittää koronapassin käytön laajentamista esimerkiksi kauppoihin, tilaisuuksiin ja työpaikoille ilman rajoituksia.

”Koronapassin laajentaminen mahdollistaa sen, että voimme pitää yhteiskunnan terveysturvallisesti auki sekä mahdollistaa sen, että ihmiset voivat tehdä työtään terveysturvallisesti”, Sarkomaa sanoo.

”Jos koronapassi olisi otettu laajasti käyttöön jo keväällä, kuten kokoomus esitti, rokotekattavuus olisi maassamme korkeampi. Se olisi voinut ehkäistä myös tartuntojen leviämistä rokottamattomien keskuudessa”, Sarkomaa jatkaa.

Edustajista on keskeistä, että koronarokotteeseen pääsyä helpotetaan.

”Työterveydenhuollon resursseja ja osaamista tulee hyödyntää koronarokotteiden antamisessa sekä tehdä jalkautuvaa rokotetoimintaa sinne, missä ihmiset ovat”, sanovat kokoomusedustajat.

Lisätietoja:

Mia Laiho. puh. 050 433 6461

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Julkaistu

Tiedote 29.11.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää lausunnolla ollutta tekijänoikeuslainsäädäntöä niin epäonnistuneena peruslähtökohdiltaan, että se on valmisteltava uudestaan. Hallituksen on syytä asiassa kuulla luovan alan valtaisaa palautetta.

”Piittaamattomuus luovan työn tekijöiden omaisuudensuojaa kohtaan on ideologinen valinta, joka näkyy kokonaisuudessaan lausuntokierroksella olleessa tekijänoikeuslakiluonnoksessa. Miksi hallitus on esittämässä tekijöiden oikeuksien polkemista ja murentamassa tekijöiden oikeutta saada toimeentulo omasta työstään”, Sarkomaa ihmettelee. 

Esitys poikkeaa EU-direktiivin vaateesta, joka lähtee siitä, että teosten käyttö alustalla edellyttää luvan hankkimista oikeudenhaltijoilta. Lakiluonnos poikkeaa yhtä lailla siitä, miten muut Pohjoismaat ovat lainsäädännöissään direktiivin ottaneet huomioon. Jäsenvaltioilla on direktiivin mukaan velvollisuus säätää tietyistä tekijöiden asemaa parantavista ja suojaavista seikoista. Tätä ei kuitenkaan ole esityksessä riittävällä tavalla huomioitu. Suomen vasemmistohallitus on jättämässä suomalaiset tekijät eurooppalaisia kollegoita heikompaan asemaan.

Lausunnolla olleen esityksen pääasiallisena tarkoituksena on saattaa voimaan EU:n vuonna 2019 hyväksymä direktiivi tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla (DSM-direktiivi).

Direktiivin tavoitteena on tekijänoikeuslainsäädännön modernisointi sekä tekijänoikeuslainsäädännön yhdenmukaistaminen EU-tasolla, oikeudenhaltijoiden aseman parantaminen sekä yhdenmukaisten toimintamahdollisuuksien takaaminen digitaalisilla markkinoilla EU:ssa.

”Tekijänoikeuskorvaukset ovat luovilla aloilla työskentelevien ihmisten ansiotuloa. Tekijänoikeudet ovat luovan alan yritystoiminnan perusta. Hallituksen esitys on monin tavoin haitallinen. Se kampittaisi rajulla tavalla luovan alan vienti- kasvu-, ja työllistämismahdollisuuksia sekä alan toimijoiden mahdollisuuksia saada työstään palkka. Tämä on järjetöntä”, Sarkomaa toteaa.

”Luovaa alaa on runnottu epäoikeudenmukaisilla koronarajoituksilla. Veikkausvoittovarojen väheneminen kulttuurin rahoitukseen on iso uhka. Hallituksen on tehtävä täyskäännös ja korjattava torso tekijänoikeuslakiesitys. Huonoa esitystä ei pidä tuoda eduskuntaan”, päättää Sarkomaa.  

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 27.11.2021
Julkaisuvapaa


Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Sari Sarkomaan mukaan kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa panostetaan vahvasti koulutukseen ja tutkimukseen. Kokoomus haluaa vahvistaa koulutuksen laatua ja tasa-arvoa aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.

”Suomen tärkein tavoite on, että jokainen lapsi ja nuori saa varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa sellaiset tiedot, taidot ja oppimisen ilon, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon ja omien unelmien tavoitteluun. Tämä ei kaikkien nuorten kohdalla toteudu. Esimerkiksi joka kahdeksas poika ei peruskoulun päätteeksi osaa lukea, kirjoittaa eikä laskea kunnolla. Kokoomus ei usko hallituksen laastariratkaisuun pidentää oppivelvollisuusikää 18 ikävuoteen. Ongelmiin on pystyttävä puuttumaan vaikuttavasti varhaisemmassa vaiheessa”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomuksen ehdotuksessa panostetaan pysyvästi varhaiskasvatuksen (80 milj.)  ja perusopetuksen (60 milj.) laatu- ja tasa-arvorahoihin. Kokoomuksen vaihtoehdossa alennetaan varhaiskasvatusmaksuja (30 milj.) ja nostetaan varhaiskasvatuksen opettajien koulutuspaikkoja  yliopistoissa (15 milj.). Kokoomus haluaa varmistaa, että jokaisen lapsen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen toteutuu.  

”Tekisimme myös ammatillisen koulutuksen määräaikaisesta opettaja- ja ohjaajarahoituksesta (70 milj.) pysyvää. Lukiokoulutuksen rahoitusvajetta korjaisimme 50 miljoonan euron panostuksella. Vastaamme koulutuskentän suureen huoleen, mitä tapahtuu, kun hallituksen pätkäpanostukset päättyvät ensi vuoden lopussa. Hallituksen hankeralli on pysäytettävä. Opettajien on saatava työrauha ja mahdollisuus keskittyä työhönsä”, Sarkomaa toteaa.

Lisäksi kokoomus esittää korkeakouluille miljardin pääomitusta ja opintotuen tulorajojen nostamista 50 prosentilla. Kokoomuksen ehdotuksiin kuuluu myös TKI-toiminnan rahoitukseen 200 miljoonan euron lisäpanostusta, josta yksityisen sektorin TKI-verovähennyksen osuus olisi 100 miljoonaa.

”Laaja-alainen sivistys ja korkea osaaminen muodostavat perustan sille, että Suomi voi tulevaisuudessakin olla kestävä, hyvinvoiva ja uudistuva maa”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti on luettavissa kokonaisuudessaan täältä: https://www.kokoomus.fi/kestavan-tulevaisuuden-vaihtoehto/

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, p. +358 50 511 3033

Julkaistu

Tiedote 21.11.2021

Julkaisuvapaa heti

Esitys uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi on lähtenyt lausuntokierrokselle. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee, miten viime kaudella nykyisiltä hallituspuolueilta runsaasti kritiikkiä saanut esitys lähti nyt lausunnoille hyvin samanlaisena. 

”Hallitus lähetti lausunnoille esityksen sellaisena, että se on hallitusohjelman sekä hallituspuolueiden enemmistön kantojen vastainen tuotantoeläinten pitopaikkojen osalta. Lakiesitys ei tule kieltämään edes 20 vuoden siirtymäajalla eläintenpitoa parsinavetoissa tai porsitushäkeissä, vaan eläimienpito niissä saa jatkua”, Sarkomaa huomauttaa.

Esitysluonnoksessa parsinavettojen ja porsitushäkkien rakentaminen kielletään, mutta ennen lain voimaan tuloa rakennettuja eläintenpitopaikkojen olosuhteisiin ei tulla puuttumaan. Hallitusohjelmassa kuitenkin lukee, että viime kauden esitystä täydennetään siten, että mahdollistetaan eläinten lajityypillinen käyttäytyminen.

”Lakiesitys ei ole täydentynyt luvatusti. Lakiehdotuksessa sääntely ja paremmat liikkumismahdollisuudet perustuvat seiniin eläimen hyvinvointinäkökulman sijaan”, Sarkomaa sanoo pettyneenä.

Osa hallituspuolueista on aiemmin ajanut voimakkaasti eläinten vapautta ja liikkumista voimakkaasti rajoittavien tuotantotapojen kieltämistä. Myös pääministeripuolue SDP on halunnut kieltää siirtymäajoin eläimen liikkumisen kannalta ongelmalliset rakenteet, mutta nyt luopuvat tästä periaatteesta tämän esityksen hyväksyessään. Useat järjestöt ovat kertoneet pettymyksestään lakiehdotuksen suhteen.

Hallitus ei näytä aikovan lunastaa myöskään hallitusohjelmaan kirjattua lupaustaan huolehtia kissojen tunnistusmerkinnöistä ja rekisteristä vaan sulkee silmät kissakriisiltä. Löytöeläintaloihin päätyy 10 000 kissaa vuosittain, joista valtava määrä päätyy lopettavaksi. On välttämätöntä, että lausunnolle laitettu lakiluonnos korjataan. Työ on tehtävä ripeästi niin, että nykyinen eduskunta ehtii lain huolella käsitellä. 


Sarkomaa pelkää, että nykyinen eduskunta ei ehdi käsitellä lakiesityksiä tällä kaudella tarvittavalla huolellisuudella. Mahdollista on myös se, ettei koko esitystä saada annettua, jos puolueet vielä heräävät puolustamaan tavoitteitaan. 

”Aikooko hallitus tuoda eduskuntaan hallituksen esityksen pääministeripuolue SDP:n ja muidenkin hallituspuolueiden tavoitteiden – ja jopa hallitusohjelman – vastaisena? Miksi luovutte tavoitteistanne? Vai käykö vielä niin, että uudistus kaatuu, eivätkä eläimet vieläkään saa lainsäädännön päivitystä?” Sarkomaa kysyy.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 20.11.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa kansainvälisenä lapsen oikeuksien päivänä kehitysvammaisten ja autismikirjon lasten yhdenvertaisista oikeuksista. Sarkomaa on huolissaan lapsiin kohdistuneista lainvastaisista rajoitustoimista.

”Lapset ja nuoret ovat kaikki erilaisia mutta samanarvoisia. Vetoan hallitukseen valtakunnallisen selvityksen tekemiseksi lainvastaisista rajoitustoimista kehitysvammaisten ja autisminkirjon ihmisten palveluissa. Selvityksen käynnistäminen pikimmiten on välttämätön alku erittäin haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten oikeuksien turvaamiseksi”, Sarkomaa sanoo.

Vuonna 2017 voimaan astuivat uudistetut kehitysvammalain pykälät itsemääräämisen tukemisesta ja rajoitustoimien käytöstä. Toimintakäytäntöjä on sen jälkeen korjattu, kun esimerkiksi häkkisängyt kiellettiin täysin. Tietoisuus lainsäädännöstä ja oikeista menettelytavoista on myös parantunut.

”Tässä valossa on järkyttävää, että vielä 2020-luvulla ilmenee hämeenlinnalaisessa asumisyksikössä tapahtuneen kaltaista räikeää ja pitkään jatkunutta lapsen kaltoinkohtelua. Autistisen lapsen pitkäkestoinen jatkuva epäinhimillinen sitominen ja pahoinpitely tyrmistytti meitä kaikkia. Sellaista ei pitäisi koskaan eikä missään tapahtua. Vakavan tapahtuman vuoksi erillisselvitys on täysin välttämätön”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa on tehnyt hallitukselle aiheesta kirjallisen kysymyksen kirittääkseen valtakunnallista ja kattavaa selvitystä.

”Valtakunnallinen selvitys tarvitaan, jotta saamme paremman kuvan rajoitustoimien käytön laajuudesta ja kohdentumisesta sekä mahdollisista lainvastaisista käytännöistä. Näin voimme paremmin ehkäistä vastaavat tapaukset tulevaisuudessa. Selvityksessä on eri tavoin varmistettava lasten ja nuorten äänen kuuluminen. Vammaisten palveluissa arvokasta ja vaativaa työtä tekevien ammattilaisten sekä lasten läheisten näkemykset on syytä ottaa painavasti huomioon. Tämä on erityisen tärkeää, kun itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevien säännösten jatkosta päätetään uuden vammaispalvelulain yhteydessä”, Sarkomaa sanoo.

Itsemääräämisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä (IMO) ollaan parhaillaan uudistamassa. Huolena on, miten kehitysvammalain itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevien säännösten jatkosta ehditään säätää siihen mennessä, kun uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan ja voimassaolo lakkaa näillä näkymin vuoden 2023 alusta alkaen.

Sarkomaa tukee Kehitysvamma- ja autismijärjestöt Kehitysvammaliiton, Kehitysvammaisten Tukiliiton, Me itse ry:n, FDUV:n ja Autismiliiton yhteisvaadetta nostaa päivänvaloon mahdolliset lainvastaistaiset rajoitustoimet kehitysvammaisten ja autismikirjon ihmisten palveluissa.

”Myös hyvät käytännöt ja vammaispalveluissa tehtävä hyvä työ ansaitsee nykyistä paljon enemmän huomiota ja arvostusta. Jokaisella lapsella on yhdenvertainen oikeus hyvään elämään ja sitä on meidän aikuisten velvollisuus suojella”, Sarkomaa sanoo.

Kirjallinen kysymys: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10786


Lisätietoja Sari Sarkomaa, 050 5113034

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Tiedote 18.11.2021

Julkaisuvapaa heti

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti aiemmin syksyllä parlamentaarisen työryhmän, jonka tavoitteena oli terveyspalveluiden monikanavarahoituksen purkaminen. Parlamentaarisen työryhmän loppumietintö julkistettiin tänään.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän edustajat Sari Sarkomaa ja Paula Risikko sekä kristillisdemokraattien ryhmän edustaja Sari Tanus jättivät mietintöön täydentävän esityksen siitä, että yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksia korotetaan perus- ja erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuusongelmien ja koronapandemian aikaansaaman hoitovelan kasvamisen vuoksi. Muut ryhmät eivät kannattaneet esitystä.

Korona-aika on lisännyt suomalaisten hoitovelkaa. Koronan jäljiltä on kehittynyt esimerkiksi suun terveydenhuoltoon 1,1 miljoonan potilaskäynnin palveluvelka vuonna 2020. Syöpärekisterin alustavien ennakkotietojen mukaan vuonna 2020 uusia syöpiä todettiin 1 200 tapausta vähemmän kuin aiempana vuonna, vaikka ennusteen mukaan syövät lisääntyvät koko ajan. Yli puoli vuotta jonottaneiden osuus esimerkiksi kaihileikkausjonoissa ja polvien tai lonkkien tekonivelleikkauksissa on myös kasvanut.

Niin ikään väestön kroonisten sairauksien hoitovelka on kasvanut ja monet diagnoosit viivästyneet. Hoitamattomana sairaudet pahenevat, aikaansaavat inhimillistä kärsimystä ja lisäävät kustannuksia entisestään.

Parlamentaarinen työryhmä päätyi mietinnössään seuraamaan sote-uudistuksen toimeenpanon edistymistä. Työryhmän mukaan yksityisen sairaanhoidon korvausjärjestelmää ja sen rahoitusta voidaan tarvittaessa uudistaa vasta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueille.  Tässä yhteydessä arvioidaan myös korvausten mahdollista kohdentamista.

Sairaanhoidon Kela-korvauksia käyttää vuosittain noin kaksi miljoona suomalaista. Niiden poistaminen kasvattaisi hoitojonoja, kun merkittävä osa yksityisistä lääkäri- ja hammaslääkärikäynneistä siirtyisi julkisten terveyspalvelujen piiriin. Muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja palkansaajakeskusjärjestöt Akava, STTK ja SAK vastustavat vahvasti monikanavarahoituksen purkamista ja Kela-korvausten poistamista. Järjestöjen mukaan korvausten poistaminen pahentaisi julkisten terveyspalvelujen saatavuusongelmia sote-uudistuksen toimeenpanolle kriittisenä ajankohtana.

Lisätiedot: 

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Paula Risikko, puh. 09 432 3107

Sari Tanus, puh. 09 432 3176

Julkaistu

Korona kuormittaa edelleen sairaaloita ja muita toimenpiteitä joudutaan siirtämään tulevaisuuteen. Hoitovelka kasvaa samaan aikaan, kun influenssakausi on aivan nurkan takana. Sairaaloiden ja hoitopaikkojen kantokyky voi heiketä entisestään, jos influenssakausi on vaikea. Influenssa ei ole harmiton tauti ja yhteiskunnalle se aiheuttaa kuluja myös piilevän tautitaakan kautta.

Edessä voi olla hankala influenssakausi: immuniteettimme eli vastustuskykymme influenssaa vastaan on laskenut, kun viime influenssakaudella sairauden kiertäminen väestössä ja osalla myös rokotukset jäivät väliin.

”Rokotus on vaikuttava tapa vahvistaa terveydenhuollon ja ikääntyneiden hoivan kantokykyä, kun osa sairastamisesta ja sen kuluista sekä inhimillisesti kärsimyksestä jää pois. Tämä on erityisen tärkeää, kun koronaepidemian aiheuttamaa hoito- ja hoivavelkaa puretaan. On tärkeä ripeästi saada viranomaisten linjaus influenssa- ja koronarokotteen antamisesta yhtä aikaa sekä aloittaa toimet työterveyshuollon vahvemmin mukaan ottamiseksi koronarokotuksiin, mikä on erityisen tärkeää, kun työikäisen väestön kolmas koronarokotekierros alkaa”, sanoi kansanedustaja Sari Sarkomaa tilaisuudessa.

Eduskunnan rokoteryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Veronica Rehn-Kiven terveiset olivat seuraavat: ”Influenssalta voi suojautua rokottautumalla, aivan kuten koronaltakin. Rokottautumalla suojaat paitsi itseäsi, myös muita, ja suomalaista terveydenhuoltoa. Ei ole järkevää kuormittaa hoivaa ja sairaaloita, jos sen voi estää rokottautumalla. Rokotukset tekevät ihmeitä joka päivä.”

Myös rokotusohjelman rahoituksen ja rokotteiden riittävyydestä pitää huolehtia kaikkien rokotusten osalta niin, että esim. influenssarokotteet riittävät kaikille rokotteen tarvitseville.

Influenssan tautitaakka jää osittain piiloon

”Influenssa on yksi yleisimmistä infektiotaudeista ja sen taudinkuva vaihtelee lievästä vakavaan. Riskiryhmien kohdalla taudinkuva voi olla varsin hankala ja johtaa sairaala- ja tehohoitoon. Tautikuormaa voidaan vähentää rokotuksin, mikä on erityisen tärkeää riskiryhmien kohdalla,” totesi asiantuntijaylilääkäri Tuuli Heinikari Filha ry:stä omassa puheenvuorossaan.

Normaalin influenssakauden aikana kymmenet tuhannet suomalaiset sairastuvat influenssaan ja joillekin seuraukset voivat olla kohtalokkaat*. Osa influenssan tautitaakasta jää piiloon, sillä influenssa myötävaikuttaa sydän- ja verisuonitautien (akuutti sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkiertohäiriö) ilmaantuvuuteen.

Influenssa voi myös pahentaa perussairauksia, kuten keuhkoahtaumatautia, diabetesta, sydänsairauksia ja munuaissairauksia. Iäkkäillä ja haurailla potilailla sairaalahoito voi johtaa toimintakyvyn alenemiseen, mikä osaltaan lisää ikääntyneiden hoivan taakkaa.

Normaalioloissa kausi-influenssa kiertää maapalloa aiheuttaen paljon sairastapauksia. Viime talvena (2020-21) influenssakausi ei koskaan alkanut mm. Suomessa koronaan liittyvien rajoitusten noudattamisen takia. Influenssa ei kuitenkaan ole hävinnyt minnekään, vaan kiertää edelleen maapallolla (kts. esim. WHO:n viimeisin influenssakatsaus).

Kansanedustajat, potilasjärjestöt ja lääkeyritykset järjestivät 17. marraskuuta webinaarin, jossa muistutettiin influenssan seurauksista sekä influenssarokotteen ottamisen ja kansallisen rokotusohjelman merkityksestä.

*THL:n influenssan vuosiseurantaraportit:

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/influenssa/ajantasainen-influenssakatsaus/vuosiseurantaraportit-influenssasta

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen, STM, +358 50 361 9343, anni-riitta.virolainen-julkunen@gov.fi

Asiantuntijaylilääkäri Tuuli Heinikari, Filha ry, +358 44 901 6033, tuuli.heinikari@filha.fi

Haastattelupyynnöt muille puhujille:

Senior Consultant Karoliina Heimo, +358 40 509 0437, karoliina.heimo@kingstreetpr.fi

Julkaistu

Tiedote 14.11.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää kaupunkilaisjärjen vastaisena, että merkittäviä muutoksia isien ja äitien lukutottumuksissa lapselle aikaansaanut Lukulahja lapselle -hanke on keskeytymässä määrärahan puutteeseen. Tämä on hyvin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa lukutaidoltaan heikkojen lasten ja nuorten osuus on ollut kasvussa.

Sarkomaa pitää vastuullisena, että eduskunta kohdentaa ensi vuoden budjettiesityksestä Lukulahja lapselle -toimintaan puuttuvat 300 000 euroa. Vanhempien merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevinta ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan. Lukulahja lapselle -ohjelma on lyhyessä ajassa tuonut merkittäviä muutoksia perheiden lukutottumuksiin ja lisännyt tietoa lukemisen merkityksestä. Se on tutkitusti lisännyt vauvaperheiden lukemista etenkin niissä perheissä, joissa muuten luettaisiin vähän tai ei lainkaan. Ohjelma ehkäisee tehokkaasti lukutaidon ja lukemisen eriarvoistumista. Lukutaito on kaiken oppimisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen perusta.

”Kotien valmius tukea lapsen lukutaidon kehittymistä vaihtelee suuresti. Lapset ovat varhaiskasvatukseen ja kouluun tullessaan eriarvoisessa asemassa. Lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä jo varhaisessa vuorovaikutuksessa, siksi vanhempien tietoisuutta lukutaidon merkityksestä ja kodin keinoista tukea lapsen taitojen kehittymistä on lisättävä. Osaamisen eriarvoistuminen on pysäytettävä varhaislapsuudessa", Sarkomaa toteaa.

”Lukutaidon edistäminen on kansanedustajan työssäni ollut aina tärkeä tavoite. Valtiovarainvaliokunnassa käsitellessämme valtion budjettia vuonna 2017 pohdimme, miten edistää vaikuttavammin lasten lukutaitoa. Kuulimme Lukukeskuksen tuottamasta materiaalista, jota jaettiin vanhemmille lapselle lukemisen hyödyistä pilottina kymmenen kunnan neuvoloissa. Pilotin kokemukset olivat lupaavia”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan aloitteesta lisättiin eduskunnassa hallituksen budjettiesitykseen kaikkien neuvoloiden Lukulahja-toiminnan laajentamiseen Lukukeskuksen määrärahaa 250 000 eurolla vuosille 2018 ja 2019.

Suomen Kulttuurirahasto lähti 1,2 miljoonan euron panostuksella mukaan​. Se on mahdollistanut jokaiselle Suomessa vuosina 2019–2021 syntyvälle lapselle annettavan kirjalahjan neuvolan opastuksen ohessa. Suomen- ja ruotsinkielisten kirjojen lisäksi osa tarinoista on käännetty Suomessa eniten puhutuille muille kielille.

 ”Tutkimusten mukaan lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Varhaisilla lukukokemuksilla on ratkaiseva merkitys osaamiserojen kaventamiseen ja tasa-arvon lisäämiseen yhteiskunnassa. Ovi lukemisen maailmaan avataan yhteisen lukemisen avulla”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

puh. 09 432 3033

Blogikirjoitus: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sarisarkomaa/lukulahja-lapselle-ohjelman-jatkuvuus-turvattava-neuvolat-innostaneet-onnistuneesti-lukemaan-lapselle/

Julkaistu


Tiedote 4.11.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa valtakunnallisia toimia1,9 miljoonasta suomalaisesta huolehtivan työterveydenhuollon järjestelmälliseksi mukaan ottamiseksi koronarokottamiseen. Asia on erityisen tärkeä, kun työikäisen väestön kolmas koronarokotekierros alkaa. Sarkomaa on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen KK 615/2021VP.

Sarkomaa kirittää ministeri Kiurua ministeriönsä kera sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta toimiin, joilla työterveyshuolto valjastetaan nykyistä kattavammin koronarokottamiseen nostamaan rokotuskattavuutta ja vapauttamaan julkisen sektorin sote-henkilöstöä heidän perustyöhönsä. 

”Työterveydenhuollon vahva mukaanotto on viisasta, koska koronarokotustahti on liian hidasta ja laahaamme perässä rokotuskattavuudessa. Julkinen terveydenhuolto on monin osin raskaasti kuormittunut ja hoitoon pääsy vaikeutunut”, Sarkomaa aloittaa.

Työterveyshuollon piirissä on mittava määrä rokottamattomia ja henkilöitä, joilta puuttuu toinen rokoteannos. Työterveyshuollon 

kautta on mahdollista tehokkaasti varmistaa kolmannen rokotuskierroksen sujuva jakelu. 

Erityisesti influenssarokotusten alettua olisi luontevaa, että työntekijöille voitaisiin tarjota samassa yhteydessä myös mahdollisuutta ottaa koronarokote. Varsinkin 20-40-vuotiaiden rokotekattavuudessa on puutteita.

 ”Valtakunnallisia toimia tarvitaan siihen, että työterveyshuolto saisi sujuvammin käyttöönsä koronarokotteet. On mainiota, että työterveyshuollon koronarokottamiseen on luotu väliaikainen Kela-korvaus. Korvaus kattaa osan ja loppuosan työnantaja. Työterveyshuollon rokottaessa, kunnilta säästyy kustannuksia ja vapautuu hoitohenkilökuntaa muuhun tärkeään työhön kuten mittavan hoito- ja palveluvelan purkamiseen”, Sarkomaa perustelee.

”Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla moni työssäkäyvä on joutunut törmäämään siihen, että pop up-rokotepisteet ovat menneet kiinni varsin varhain. Työterveyshuollolla on toimivia keinoja lähestyä työpaikkoja ja työntekijöitä sekä tuoda rokotukset vaikka fyysisesti työpaikoille, mikä helpottaa monen työssäkäyvän rokotteen ottamista. Rokotukset ovat ainoa kestävä tie taltuttaa koronaepidemia”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot: Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Julkaistu

Tiedote 31.10.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan ja kansanedustaja Paula Risikon mielestä yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksia (Kela-korvaus) ei pidä poistaa tai leikata, vaan korvausten tasoa pitäisi pikemminkin nostaa.

”Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksia käyttää vuosittain noin kaksi miljoona suomalaista. Niiden poistaminen kasvattaisi hoitojonoja, kun merkittävä osa yksityisistä lääkäri- ja hammaslääkärikäynneistä siirtyisi julkisten terveyspalvelujen piiriin”, Risikko sanoo. 

“Korona-aika on lisännyt suomalaisten hoitovelkaa. Esimerkiksi suun terveydenhuoltoon oli kehittynyt 1,1 miljoonan potilaskäynnin palveluvelka vuonna 2020. Hoitamattomana sairaudet pahenevat, aikaansaavat inhimillistä kärsimystä ja lisäävät kustannuksia entisestään”, Sarkomaa sanoo. 

“Muualla Euroopassa puretaan koronan kerryttävää hoitovelkaa. Niin pitäisi toimia Suomessakin. On kylmää ja kovaa politiikkaa, että Suomessa vasemmistohallitus tekee hoitoon pääsyn vaikeuttamiseen johtavia toimia. Hallitus päätti kehysriihessä 2020 yksityisen hoidon Kela-korvausten leikkaamisesta runsaalla 40 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen paikatakseen hoitajamitoituksen toimeenpanosta puuttuvaa 140 miljoonan euron rahoitusaukkoa.”, Sarkomaa sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut parlamentaarisen työryhmän, jonka tavoitteena on terveyspalveluiden monikanavarahoituksen purkaminen, mikä tarkoittaisi muun muassa Kela-korvausten lakkauttamista. 

“Monikanavarahoituksessa on paljon hyviä puolia. Mahdolliset ongelmat voidaan toki korjata, mutta nyt ei ole suurten muutosten aika. Sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy hyvinvointialueille ja perusrahoituksen jakoperusteet muuttuvat suuresti. Odotettavissa on suuria muutoksia eri hyvinvointialueiden rahoitukseen. Toiset voittavat, toiset häviävät. Kukaan ei tiedä tulevaisuudesta”, Risikko sanoo.

Myös Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja palkansaajakeskusjärjestöt Akava, STTK ja SAK vastustavat vahvasti monikanavarahoituksen purkamista ja Kela-korvausten poistamista. Järjestöjen mukaan korvausten poistaminen pahentaisi julkisten terveyspalvelujen saatavuusongelmia sote-uudistuksen toimeenpanolle kriittisenä ajankohtana.

Lisätiedot: 

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Paula Risikko, puh. 09 432 3107