Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 21.11.2021

Julkaisuvapaa heti

Esitys uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi on lähtenyt lausuntokierrokselle. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee, miten viime kaudella nykyisiltä hallituspuolueilta runsaasti kritiikkiä saanut esitys lähti nyt lausunnoille hyvin samanlaisena. 

”Hallitus lähetti lausunnoille esityksen sellaisena, että se on hallitusohjelman sekä hallituspuolueiden enemmistön kantojen vastainen tuotantoeläinten pitopaikkojen osalta. Lakiesitys ei tule kieltämään edes 20 vuoden siirtymäajalla eläintenpitoa parsinavetoissa tai porsitushäkeissä, vaan eläimienpito niissä saa jatkua”, Sarkomaa huomauttaa.

Esitysluonnoksessa parsinavettojen ja porsitushäkkien rakentaminen kielletään, mutta ennen lain voimaan tuloa rakennettuja eläintenpitopaikkojen olosuhteisiin ei tulla puuttumaan. Hallitusohjelmassa kuitenkin lukee, että viime kauden esitystä täydennetään siten, että mahdollistetaan eläinten lajityypillinen käyttäytyminen.

”Lakiesitys ei ole täydentynyt luvatusti. Lakiehdotuksessa sääntely ja paremmat liikkumismahdollisuudet perustuvat seiniin eläimen hyvinvointinäkökulman sijaan”, Sarkomaa sanoo pettyneenä.

Osa hallituspuolueista on aiemmin ajanut voimakkaasti eläinten vapautta ja liikkumista voimakkaasti rajoittavien tuotantotapojen kieltämistä. Myös pääministeripuolue SDP on halunnut kieltää siirtymäajoin eläimen liikkumisen kannalta ongelmalliset rakenteet, mutta nyt luopuvat tästä periaatteesta tämän esityksen hyväksyessään. Useat järjestöt ovat kertoneet pettymyksestään lakiehdotuksen suhteen.

Hallitus ei näytä aikovan lunastaa myöskään hallitusohjelmaan kirjattua lupaustaan huolehtia kissojen tunnistusmerkinnöistä ja rekisteristä vaan sulkee silmät kissakriisiltä. Löytöeläintaloihin päätyy 10 000 kissaa vuosittain, joista valtava määrä päätyy lopettavaksi. On välttämätöntä, että lausunnolle laitettu lakiluonnos korjataan. Työ on tehtävä ripeästi niin, että nykyinen eduskunta ehtii lain huolella käsitellä. 

Sarkomaa pelkää, että nykyinen eduskunta ei ehdi käsitellä lakiesityksiä tällä kaudella tarvittavalla huolellisuudella. Mahdollista on myös se, ettei koko esitystä saada annettua, jos puolueet vielä heräävät puolustamaan tavoitteitaan. 

”Aikooko hallitus tuoda eduskuntaan hallituksen esityksen pääministeripuolue SDP:n ja muidenkin hallituspuolueiden tavoitteiden – ja jopa hallitusohjelman – vastaisena? Miksi luovutte tavoitteistanne? Vai käykö vielä niin, että uudistus kaatuu, eivätkä eläimet vieläkään saa lainsäädännön päivitystä?” Sarkomaa kysyy.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Tiedote 20.11.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa kansainvälisenä lapsen oikeuksien päivänä kehitysvammaisten ja autismikirjon lasten yhdenvertaisista oikeuksista. Sarkomaa on huolissaan lapsiin kohdistuneista lainvastaisista rajoitustoimista.

”Lapset ja nuoret ovat kaikki erilaisia mutta samanarvoisia. Vetoan hallitukseen valtakunnallisen selvityksen tekemiseksi lainvastaisista rajoitustoimista kehitysvammaisten ja autisminkirjon ihmisten palveluissa. Selvityksen käynnistäminen pikimmiten on välttämätön alku erittäin haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten oikeuksien turvaamiseksi”, Sarkomaa sanoo.

Vuonna 2017 voimaan astuivat uudistetut kehitysvammalain pykälät itsemääräämisen tukemisesta ja rajoitustoimien käytöstä. Toimintakäytäntöjä on sen jälkeen korjattu, kun esimerkiksi häkkisängyt kiellettiin täysin. Tietoisuus lainsäädännöstä ja oikeista menettelytavoista on myös parantunut.

”Tässä valossa on järkyttävää, että vielä 2020-luvulla ilmenee hämeenlinnalaisessa asumisyksikössä tapahtuneen kaltaista räikeää ja pitkään jatkunutta lapsen kaltoinkohtelua. Autistisen lapsen pitkäkestoinen jatkuva epäinhimillinen sitominen ja pahoinpitely tyrmistytti meitä kaikkia. Sellaista ei pitäisi koskaan eikä missään tapahtua. Vakavan tapahtuman vuoksi erillisselvitys on täysin välttämätön”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa on tehnyt hallitukselle aiheesta kirjallisen kysymyksen kirittääkseen valtakunnallista ja kattavaa selvitystä.

”Valtakunnallinen selvitys tarvitaan, jotta saamme paremman kuvan rajoitustoimien käytön laajuudesta ja kohdentumisesta sekä mahdollisista lainvastaisista käytännöistä. Näin voimme paremmin ehkäistä vastaavat tapaukset tulevaisuudessa. Selvityksessä on eri tavoin varmistettava lasten ja nuorten äänen kuuluminen. Vammaisten palveluissa arvokasta ja vaativaa työtä tekevien ammattilaisten sekä lasten läheisten näkemykset on syytä ottaa painavasti huomioon. Tämä on erityisen tärkeää, kun itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevien säännösten jatkosta päätetään uuden vammaispalvelulain yhteydessä”, Sarkomaa sanoo.

Itsemääräämisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä (IMO) ollaan parhaillaan uudistamassa. Huolena on, miten kehitysvammalain itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevien säännösten jatkosta ehditään säätää siihen mennessä, kun uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan ja voimassaolo lakkaa näillä näkymin vuoden 2023 alusta alkaen.

Sarkomaa tukee Kehitysvamma- ja autismijärjestöt Kehitysvammaliiton, Kehitysvammaisten Tukiliiton, Me itse ry:n, FDUV:n ja Autismiliiton yhteisvaadetta nostaa päivänvaloon mahdolliset lainvastaistaiset rajoitustoimet kehitysvammaisten ja autismikirjon ihmisten palveluissa.

”Myös hyvät käytännöt ja vammaispalveluissa tehtävä hyvä työ ansaitsee nykyistä paljon enemmän huomiota ja arvostusta. Jokaisella lapsella on yhdenvertainen oikeus hyvään elämään ja sitä on meidän aikuisten velvollisuus suojella”, Sarkomaa sanoo.

Kirjallinen kysymys: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=10786

Lisätietoja Sari Sarkomaa, 050 5113034

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Tiedote 18.11.2021

Julkaisuvapaa heti

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti aiemmin syksyllä parlamentaarisen työryhmän, jonka tavoitteena oli terveyspalveluiden monikanavarahoituksen purkaminen. Parlamentaarisen työryhmän loppumietintö julkistettiin tänään.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän edustajat Sari Sarkomaa ja Paula Risikko sekä kristillisdemokraattien ryhmän edustaja Sari Tanus jättivät mietintöön täydentävän esityksen siitä, että yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksia korotetaan perus- ja erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuusongelmien ja koronapandemian aikaansaaman hoitovelan kasvamisen vuoksi. Muut ryhmät eivät kannattaneet esitystä.

Korona-aika on lisännyt suomalaisten hoitovelkaa. Koronan jäljiltä on kehittynyt esimerkiksi suun terveydenhuoltoon 1,1 miljoonan potilaskäynnin palveluvelka vuonna 2020. Syöpärekisterin alustavien ennakkotietojen mukaan vuonna 2020 uusia syöpiä todettiin 1 200 tapausta vähemmän kuin aiempana vuonna, vaikka ennusteen mukaan syövät lisääntyvät koko ajan. Yli puoli vuotta jonottaneiden osuus esimerkiksi kaihileikkausjonoissa ja polvien tai lonkkien tekonivelleikkauksissa on myös kasvanut.

Niin ikään väestön kroonisten sairauksien hoitovelka on kasvanut ja monet diagnoosit viivästyneet. Hoitamattomana sairaudet pahenevat, aikaansaavat inhimillistä kärsimystä ja lisäävät kustannuksia entisestään.

Parlamentaarinen työryhmä päätyi mietinnössään seuraamaan sote-uudistuksen toimeenpanon edistymistä. Työryhmän mukaan yksityisen sairaanhoidon korvausjärjestelmää ja sen rahoitusta voidaan tarvittaessa uudistaa vasta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueille.  Tässä yhteydessä arvioidaan myös korvausten mahdollista kohdentamista.

Sairaanhoidon Kela-korvauksia käyttää vuosittain noin kaksi miljoona suomalaista. Niiden poistaminen kasvattaisi hoitojonoja, kun merkittävä osa yksityisistä lääkäri- ja hammaslääkärikäynneistä siirtyisi julkisten terveyspalvelujen piiriin. Muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja palkansaajakeskusjärjestöt Akava, STTK ja SAK vastustavat vahvasti monikanavarahoituksen purkamista ja Kela-korvausten poistamista. Järjestöjen mukaan korvausten poistaminen pahentaisi julkisten terveyspalvelujen saatavuusongelmia sote-uudistuksen toimeenpanolle kriittisenä ajankohtana.

Lisätiedot: 

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Paula Risikko, puh. 09 432 3107

Sari Tanus, puh. 09 432 3176

Tiedote 14.11.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää kaupunkilaisjärjen vastaisena, että merkittäviä muutoksia isien ja äitien lukutottumuksissa lapselle aikaansaanut Lukulahja lapselle -hanke on keskeytymässä määrärahan puutteeseen. Tämä on hyvin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa lukutaidoltaan heikkojen lasten ja nuorten osuus on ollut kasvussa.

Sarkomaa pitää vastuullisena, että eduskunta kohdentaa ensi vuoden budjettiesityksestä Lukulahja lapselle -toimintaan puuttuvat 300 000 euroa. Vanhempien merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevinta ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan. Lukulahja lapselle -ohjelma on lyhyessä ajassa tuonut merkittäviä muutoksia perheiden lukutottumuksiin ja lisännyt tietoa lukemisen merkityksestä. Se on tutkitusti lisännyt vauvaperheiden lukemista etenkin niissä perheissä, joissa muuten luettaisiin vähän tai ei lainkaan. Ohjelma ehkäisee tehokkaasti lukutaidon ja lukemisen eriarvoistumista. Lukutaito on kaiken oppimisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen perusta.

”Kotien valmius tukea lapsen lukutaidon kehittymistä vaihtelee suuresti. Lapset ovat varhaiskasvatukseen ja kouluun tullessaan eriarvoisessa asemassa. Lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä jo varhaisessa vuorovaikutuksessa, siksi vanhempien tietoisuutta lukutaidon merkityksestä ja kodin keinoista tukea lapsen taitojen kehittymistä on lisättävä. Osaamisen eriarvoistuminen on pysäytettävä varhaislapsuudessa", Sarkomaa toteaa.

”Lukutaidon edistäminen on kansanedustajan työssäni ollut aina tärkeä tavoite. Valtiovarainvaliokunnassa käsitellessämme valtion budjettia vuonna 2017 pohdimme, miten edistää vaikuttavammin lasten lukutaitoa. Kuulimme Lukukeskuksen tuottamasta materiaalista, jota jaettiin vanhemmille lapselle lukemisen hyödyistä pilottina kymmenen kunnan neuvoloissa. Pilotin kokemukset olivat lupaavia”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan aloitteesta lisättiin eduskunnassa hallituksen budjettiesitykseen kaikkien neuvoloiden Lukulahja-toiminnan laajentamiseen Lukukeskuksen määrärahaa 250 000 eurolla vuosille 2018 ja 2019.

Suomen Kulttuurirahasto lähti 1,2 miljoonan euron panostuksella mukaan​. Se on mahdollistanut jokaiselle Suomessa vuosina 2019–2021 syntyvälle lapselle annettavan kirjalahjan neuvolan opastuksen ohessa. Suomen- ja ruotsinkielisten kirjojen lisäksi osa tarinoista on käännetty Suomessa eniten puhutuille muille kielille.

 ”Tutkimusten mukaan lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Varhaisilla lukukokemuksilla on ratkaiseva merkitys osaamiserojen kaventamiseen ja tasa-arvon lisäämiseen yhteiskunnassa. Ovi lukemisen maailmaan avataan yhteisen lukemisen avulla”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

puh. 09 432 3033

Blogikirjoitus: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sarisarkomaa/lukulahja-lapselle-ohjelman-jatkuvuus-turvattava-neuvolat-innostaneet-onnistuneesti-lukemaan-lapselle/

Tiedote 4.11.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa valtakunnallisia toimia1,9 miljoonasta suomalaisesta huolehtivan työterveydenhuollon järjestelmälliseksi mukaan ottamiseksi koronarokottamiseen. Asia on erityisen tärkeä, kun työikäisen väestön kolmas koronarokotekierros alkaa. Sarkomaa on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen KK 615/2021VP.

Sarkomaa kirittää ministeri Kiurua ministeriönsä kera sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta toimiin, joilla työterveyshuolto valjastetaan nykyistä kattavammin koronarokottamiseen nostamaan rokotuskattavuutta ja vapauttamaan julkisen sektorin sote-henkilöstöä heidän perustyöhönsä. 

”Työterveydenhuollon vahva mukaanotto on viisasta, koska koronarokotustahti on liian hidasta ja laahaamme perässä rokotuskattavuudessa. Julkinen terveydenhuolto on monin osin raskaasti kuormittunut ja hoitoon pääsy vaikeutunut”, Sarkomaa aloittaa.

Työterveyshuollon piirissä on mittava määrä rokottamattomia ja henkilöitä, joilta puuttuu toinen rokoteannos. Työterveyshuollon 

kautta on mahdollista tehokkaasti varmistaa kolmannen rokotuskierroksen sujuva jakelu. 

Erityisesti influenssarokotusten alettua olisi luontevaa, että työntekijöille voitaisiin tarjota samassa yhteydessä myös mahdollisuutta ottaa koronarokote. Varsinkin 20-40-vuotiaiden rokotekattavuudessa on puutteita.

 ”Valtakunnallisia toimia tarvitaan siihen, että työterveyshuolto saisi sujuvammin käyttöönsä koronarokotteet. On mainiota, että työterveyshuollon koronarokottamiseen on luotu väliaikainen Kela-korvaus. Korvaus kattaa osan ja loppuosan työnantaja. Työterveyshuollon rokottaessa, kunnilta säästyy kustannuksia ja vapautuu hoitohenkilökuntaa muuhun tärkeään työhön kuten mittavan hoito- ja palveluvelan purkamiseen”, Sarkomaa perustelee.

”Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla moni työssäkäyvä on joutunut törmäämään siihen, että pop up-rokotepisteet ovat menneet kiinni varsin varhain. Työterveyshuollolla on toimivia keinoja lähestyä työpaikkoja ja työntekijöitä sekä tuoda rokotukset vaikka fyysisesti työpaikoille, mikä helpottaa monen työssäkäyvän rokotteen ottamista. Rokotukset ovat ainoa kestävä tie taltuttaa koronaepidemia”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot: Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Tiedote 31.10.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan ja kansanedustaja Paula Risikon mielestä yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksia (Kela-korvaus) ei pidä poistaa tai leikata, vaan korvausten tasoa pitäisi pikemminkin nostaa.

”Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksia käyttää vuosittain noin kaksi miljoona suomalaista. Niiden poistaminen kasvattaisi hoitojonoja, kun merkittävä osa yksityisistä lääkäri- ja hammaslääkärikäynneistä siirtyisi julkisten terveyspalvelujen piiriin”, Risikko sanoo. 

“Korona-aika on lisännyt suomalaisten hoitovelkaa. Esimerkiksi suun terveydenhuoltoon oli kehittynyt 1,1 miljoonan potilaskäynnin palveluvelka vuonna 2020. Hoitamattomana sairaudet pahenevat, aikaansaavat inhimillistä kärsimystä ja lisäävät kustannuksia entisestään”, Sarkomaa sanoo. 

“Muualla Euroopassa puretaan koronan kerryttävää hoitovelkaa. Niin pitäisi toimia Suomessakin. On kylmää ja kovaa politiikkaa, että Suomessa vasemmistohallitus tekee hoitoon pääsyn vaikeuttamiseen johtavia toimia. Hallitus päätti kehysriihessä 2020 yksityisen hoidon Kela-korvausten leikkaamisesta runsaalla 40 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen paikatakseen hoitajamitoituksen toimeenpanosta puuttuvaa 140 miljoonan euron rahoitusaukkoa.”, Sarkomaa sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut parlamentaarisen työryhmän, jonka tavoitteena on terveyspalveluiden monikanavarahoituksen purkaminen, mikä tarkoittaisi muun muassa Kela-korvausten lakkauttamista. 

“Monikanavarahoituksessa on paljon hyviä puolia. Mahdolliset ongelmat voidaan toki korjata, mutta nyt ei ole suurten muutosten aika. Sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy hyvinvointialueille ja perusrahoituksen jakoperusteet muuttuvat suuresti. Odotettavissa on suuria muutoksia eri hyvinvointialueiden rahoitukseen. Toiset voittavat, toiset häviävät. Kukaan ei tiedä tulevaisuudesta”, Risikko sanoo.

Myös Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja palkansaajakeskusjärjestöt Akava, STTK ja SAK vastustavat vahvasti monikanavarahoituksen purkamista ja Kela-korvausten poistamista. Järjestöjen mukaan korvausten poistaminen pahentaisi julkisten terveyspalvelujen saatavuusongelmia sote-uudistuksen toimeenpanolle kriittisenä ajankohtana.

Lisätiedot: 

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Paula Risikko, puh. 09 432 3107

28.10.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Kari Tolvanen, Sari Sarkomaa ja Mia Laiho vaativat Sanna Marinin (SDP) hallitukselta päätöstä Helsingin pelastuskoulun jatkon turvaamisesta. Helsingin pelastuskoulun nykyinen lupa jatkaa toimintaansa ulottuu vuoteen 2023 saakka, jonka jälkeen koulun toiminta loppuu, mikäli uusia päätöksiä ei tehdä.

”Suomea on kohtaamassa vuosikymmenen lopulla aiempia arvioita huomattavasti vakavampi, yhteensä peräti 2500 pelastajan pelastajapula. Pelastajapulaan vastaamiseksi on otettava käyttöön kaikki keinot, jotta suomalaiset voivat jatkossakin luottaa siihen, että apua saa hädän hetkellä. Tämä tarkoittaa paitsi Kuopion pelastusopiston laajentamista, myös Helsingin pelastuskoulun toiminnan lopettamispäätöksen perumista, sillä Kuopion pelastusopisto ei kykene yksin mitenkään kouluttamaan riittävää määrää pelastajia. On myös muistettava, että suuri osa pelastajista tarvitaan nimenomaan Uudellamaalla. Helsingissä on jo nyt avoinna tuplasti se määrä työpaikkoja, mitä pelastuskoulusta valmistuu. Näistä syistä Helsingin pelastuskoulu on pelastettava”, Kari Tolvanen sanoo.

Helsingin pelastuskoulu on Suomen vanhin ja juhlii ensi vuonna viidettäkymmenettä syntymäpäiväänsä. Kokoomusedustajat muistuttavat, että Helsingin pelastuskoululla on korvaamaton rooli laadukkaan pelastuskoulutuksen tarjoamisessa kaupungistuvan Suomen tarpeisiin.

”Helsingin pelastuskoulu pelastajat oppivat perustaitojen lisäksi myös Helsingin ja Uudenmaan tarpeiden kannalta välttämättömiä erityistaitoja. Helsingin erityisolosuhteita varten voi harjoitella parhaalla mahdollisella tavalla vain Helsingissä. Pääkaupunkiseudulla on paljon korkeita rakennuksia ja maanalaisia tiloja, kuten metro, joiden olosuhteissa harjoittelun merkitys tulevaisuudessa vain kasvaa. Helsingissä on myös erityisiä turvajärjestelyjä liittyen esimerkiksi valtionjohtoon. Lisäksi tärkeät pelastajantutkintoon liittyvät ensihoidon opinnot ovat Helsingissä valtakunnallista tasoa laajemmat. Nämä asiat tiedostaen Helsingin pelastuskoulun alasajo olisi suuri virhe”, Sari Sarkomaa sanoo.

Kokoomusedustajat edellyttävät, että Marinin hallitus tekee tarvittavat päätökset Helsingin pelastuskoulun jatkosta ja koulun rahoituksen turvaamisesta viipymättä.

”Laadukkaiden pelastuspalvelujen ja ihmisten avunsaannin turvaaminen hätätilanteessa on ehdottoman tärkeää. Hallituksen on viipymättä tehtävä tarvittavat päätökset, jotta Helsingin pelastuskoulu voi jatkaa toimintaansa myös vuoden 2023 jälkeen. Lisäksi Uudellemaalle on perustettava alueellinen ruotsinkielisen pelastajakurssi, sillä ruotsinkielisistä pelastajista on huutava pula”, Mia Laiho päättää.

Lisätiedot:

Kari Tolvanen p. 09 432 4175

Sari Sarkomaa p. 09 432 4033

Mia Laiho p. 09 432 3181

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat vaativat Uudenmaan korkeakouluihin suunnattavaksi huomattavasti aiempaa enemmän aloituspaikkoja. Lisäksi niiden on saatava tutkintotavoitteiden nostoa vastaavat määrärahat.

Uudenmaan korkeakoulut tarjoavat merkittävästi vähemmän opiskelun aloituspaikkoja oman maakunnan nuorille kuin korkeakoulut muualla maassa, kun paikat suhteutetaan ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrään. Uudellamaalla tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän osaajia, sillä väestön ja työpaikkojen määrän ennakoidaan kasvavan nopeammin kuin muualla maassa. Uusissa työpaikoissa tarvitaan korkeakoulutettuja asiantuntijoita.

Korkeakoulujen uusiin aloituspaikkoihin ollaan suuntaamassa ensi vuodelle valtakunnallisesti 15 miljoonaa euroa lisärahoitusta.

Huomio kasvatus- ja hoitoaloille

Aloituspaikkoja on lisättävä erityisesti aloille, joilla on vakavia rekrytointiongelmia. Sairaanhoitajia, lähihoitajia, sosiaalityön erityisasiantuntijoita, yleislääkäreitä, erikoislääkäreitä, lastentarhanopettajia, puheterapeutteja, hammaslääkäreitä ja psykologeja tarvitaan enemmän kuin on saatavilla.

Hoitotyön johtamisen opiskeluun mahdollisuudet ERVA-alueellemme

HYKSin Erva-alue on maamme ainoa Erva-alue, jossa ei ole terveystieteiden maisteri- ja tohtorikoulutusta. Yliopistosairaanhoitopiireissä on määritelty hoitotyön johtajien kelpoisuusehdot, joissa yliopistollinen terveystieteiden koulutus on monessa tapauksessa vaatimuksena. 

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa uhkaa pula pätevistä akateemisen tutkinnon omaavista hoitotyön johtajista, opettajista ja asiantuntijoista erityisesti Uudenmaan alueella. Terveystieteiden maisteri- ja tohtorikoulutus tarjoaisi sote-alan asiantuntijoille uuden uramahdollisuuden ja lisäisi siten alan veto- ja pitovoimaa.

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat katsovat, että alueen hoitohenkilöstö on eriarvoisessa asemassa terveystieteiden opiskelumahdollisuuksien osalta muiden yliopistokaupunkien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön verrattuna. Tilanne tulee korjata myöntämällä Helsingin yliopistolle koulutusvastuu terveystieteiden alalle. Helsingin yliopisto on jättänyt asiasta hakemuksen opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Uudellamaalla koulutuksen saavutettavuus on heikointa

Uudenmaan korkeakoulut tarjoavat merkittävästi vähemmän opiskelun aloituspaikkoja oman maakunnan nuorille kuin korkeakoulut muualla maassa, kun paikat suhteutetaan ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrään. Ylioppilastutkinnoista 32 prosenttia suoritetaan Uudellamaalla.

Ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista vain 29 prosenttia on Uudellamaalla ja yliopistojen aloituspaikoista 30 prosenttia. Tilanne ajaa uusmaalaiset nuoret hakemaan opiskelupaikkaa muualta maasta, mikä vie myös muiden alueiden nuorilta mahdollisuuden opiskella kotiseudullaan. 

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajat: 

Puheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Varapuheenjohtajat
Tiina Elo, puh. 045 261 7447
Eveliina Heinäluoma, puh. 040 592 1807
Riikka Slunga-Poutsalo, puh. 09 432 3057

Tiedote 21.10.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan mielestä on välttämätöntä, että hallitus lunastaa hallitusohjelmaan kirjatun lupauksensa huolehtia koirien ja kissojen tunnistusmerkinnöistä ja rekisteristä. Kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on säädettävä velvoittavaksi. Kissakriisi hallintaan -kansalaisaloitteen käsittely alkoi tänään eduskunnassa.

”Uudistus on syytä tehdä osana eläinsuojelulain uudistamista. Hallituksen on tuotava esitys ripeästi eduskuntaan, jotta eläinten hyvinvointiin liittyviä epäkohtia saadaan pitkän valmistelun jälkeen korjattua”, Sarkomaa sanoo.

Tunnistusmerkinnän säätäminen velvoittavaksi olisi merkittävä askel lemmikkien paremman terveyden ja hyvinvoinnin puolesta. Rekisteröinti ehkäisee pentutehtailua, lemmikkien laitonta maahantuontia, sekä helpottaa irrallaan tavattujen lemmikkien palauttamista omistajalleen. Lemmikkieläimen heitteille jättö on laiton ja rangaistava teko, mutta kissojen kohdalla syyllisiä saadaan todella harvoin vastuuseen. Tämä johtuu siitä, että ilman tunnistusmerkintää kissaa on käytännössä mahdotonta yhdistää sen omistajaan. Vuosittain noin 10 000 kissaa toimitetaan löytöeläiminä löytöeläintaloille. Näistä valitettavasti vain harva löytää takaisin omistajansa luo.

”Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) selvityksen mukaan löytöeläimet aiheuttavat koko maassa arviolta 5,8 miljoonan euron kulut vuodessa (17 000 e/kunta). Tämän lisäksi kustannuksia syntyy hylätyistä kissoista, jotka joudutaan lopettamaan valvontaeläinlääkärien toimesta. Eläinten hyvinvoinnin edistämisen lisäksi kissojen rekisteröinti olisi kuntien taloudenhoidon kannalta järkevää”, Sarkomaa huomauttaa.

Maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2018 lopussa valmistuneen virallisen koira- ja kissarekisterin perustamista koskevan selvityksen myötä on päätetty koirarekisterin perustamisesta ja koirien rekisteröinti tulee pakolliseksi vuonna 2022. Vaikka selvitys puoltaa kissojen rekisteröintiä, ei päätöstä kissojen hyvinvoinnin edistämiseksi ole tehty. Tämä on vakava puute, sillä löytöeläimistä kissat ovat heikoimmassa asemassa.

”SEY:n tutkimuksen mukaan löytökoirista 91 % haettiin takaisin kotiin, kun taas kissoista vain 26 % palautui alkuperäiselle omistajalle. Löytökissoista lähes joka viides päätyi lopetettavaksi, kun koirista noin 0,7 % jouduttiin lopettamaan. Kissat ovat rekisterinsä ansainneet”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja