Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 19.8.2026

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa esittää, että ravintoloiden oikeus myydä alkoholia mukaan laajennetaan koskemaan viinejä. Muutos vahvistaisi kauan alamaissa olleen ravintola-alan kannattavuutta. Nykyisin ravintolasta saa ostaa mukaan käymisteitse valmistettuja enintään 8,0-prosenttisia ja muulla tavoin valmistettuja enintään 5,5-prosenttisia juomia, mikä on rajannut ulosmyynnin käytännössä merkityksettömäksi.

– Viinipullon myyminen asiakkaalle mukaan aterian päätteeksi olisi helppo tapa vahvistaa ravintola-alan kannattavuutta. Se ei vaadi ravintolalta uutta neliötä eikä uutta työvuoroa. Kyse on pienestä muutoksesta lakiin, mutta sen vaikutukset ravintoloiden liiketoimintaan voisivat näkyä nopeasti, Sarkomaa sanoo.

Ravintola-alan 2020-luku on ollut poikkeuksellisen vaikea: ensin koronapandemia, sitten kustannusten nousu ja kuluttajien heikko luottamus. Ravintolassa nautitun alkoholin verotus on Suomessa erittäin kireää. Vuonna 2025 anniskelukulutuksen osuus alkoholijuomien tilastoidusta kulutuksesta oli enää 13 prosenttia ja anniskelukulutus väheni edelleen 4,5 prosenttia edellisvuodesta.

– Talouden ja kuluttajien luottamuksen käännyttyä kasvuun myönteistä kehitystä kannattaa vauhdittaa. Viinien ulosmyyntioikeus on markkinaehtoinen uudistus, joka ei maksa valtiolle euroakaan mutta voisi tuoda ravintoloille kaivattua lisämyyntiä, Sarkomaa sanoo.

Samalla uudistus olisi piristysruiske kotimaiselle matkailulle. Kokoomuksen tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen matkailuvienti. Sarkomaa muistuttaa, että matkailija ei osta pelkkää majoitusta.

– Laadukkaat ja omaleimaiset ravintolat ovat yksi syy siihen, miksi matkailija valitsee Suomen. Helsingissä on panostettu viime vuosina voimakkaasti ruokakulttuurin ja ravintolamatkailun kehittämiseen, ja sama potentiaali löytyy eri puolilta Suomea. Ravintola-ala on työvoimavaltainen, joten jokainen elinvoimainen ravintola työllistää ja pitää yllä koko alueen palveluita, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan uudistus auttaisi varmasti suurten kaupunkien ulkopuolella toimivia ravintoloita: matkailukeskuksia tai vaikkapa saaristossa sijaitsevia ravintoloita, joissa lähin viinejä myyvä Alko voi olla kymmenien kilometrien päässä. Myös pienten paikkakuntien liikenneasemaravintolat voisivat palvella nykyistä paremmin sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita.

– Monella pienellä paikkakunnalla liikenneasema on viimeinen palvelupiste, joka on auki. Jokainen lisäeuro sen kassaan on koko kylän etu, Sarkomaa sanoo.

– Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä esitys pientuottajien ulosmyyntioikeudesta. On johdonmukaista, että sama oikeus ulotetaan myös ravintoloihin, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan kyse ei ole alkoholin kokonaiskulutuksen kasvattamisesta vaan ravintola-alan ja sen työpaikkojen turvaamisesta.

Tiedote 11.8.2026

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho ja Sari Sarkomaa muistuttavat, ettei Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tuore tutkimus yksityisen hammashoidon Kela-korvauksista anna aihetta luopua korvausjärjestelmästä. Helsingin Sanomat uutisoi 4.8. tutkimuksesta, jonka mukaan Kela-korvauksista hyötyvät keskimääräistä enemmän hyvätuloiset.

– Havainnosta ei seuraa, että Kela-korvaukset olisivat väärä ratkaisu. Niitä käyttävät tavalliset palkansaajat ja eläkeläiset, eivät vain hyvätuloiset. Hyvinvointiyhteiskunnassa verovaroin rahoitetut palvelut kuuluvat kaikille, myös heille, jotka niitä merkittävästi rahoittavat, Sarkomaa sanoo.

– Kela-korvauksien tarkoituksena ei ole tasata tuloja – sitä varten on progressiivinen ansiotuloverotus. Kela-korvauksen nimenomainen tarkoitus on alentaa sairauden hoidosta aiheutuvia kustannuksia. Korvaukset ovat osa sairausvakuutusjärjestelmää, ja niitä maksetaan kaikissa tuloluokissa, Sarkomaa muistuttaa.

Laihon ja Sarkomaan mukaan KKV:n tutkimuksessa todetaan osuvasti, että mitä myöhemmin suun terveysongelmat havaitaan, sitä kalliimmaksi ja vaativammaksi niiden hoito tulee. Tästä syystä Orpon hallitus on nostanut hammashoidon Kela-korvauksia ja laajentanut suuhygienistin käyntien korvattavuuden kahteen kertaan vuodessa.

– Suun terveys kuuluu kaikille tulotasosta riippumatta, Laiho sanoo.

Edustajat nostavat esiin myös suun terveyden yhteyden muuhun kansanterveyteen. Suun tulehduksilla ja pitkäaikaissairauksilla, kuten diabeteksella sekä sydän- ja aivosairauksilla, on todettu selkeitä yhteyksiä.

– Kun hoitoon hakeutumisen kynnystä madalletaan, voidaan ehkäistä terveysongelmia sekä välttää kipua ja huolta, joita hoitamattomat suun sairaudet aiheuttavat. Samalla säästetään kustannuksia, Laiho sanoo.

Laihon ja Sarkomaan mukaan suun terveydenhuollossa julkinen ja yksityinen sektori täydentävät toisiaan. Julkista hammashoitoa ei ole mitoitettu koko väestön tarpeisiin, minkä vuoksi hoitojonot voivat olla pitkiä ja erityisesti jatkohoitoajat venyvät usein liian pitkälle.

– Oma hammaslääkäri lieventää hammashoitoon liittyvää pelkoa, parantaa hoidon laatua ja vähentää raskaamman hoidon tarvetta. Hoidon jatkuvuus ja luottamuksellinen suhde omaan hammaslääkäriin ovat parhaita keinoja pitää suu terveenä läpi elämän. Kela-korvaus on perinteisesti mahdollistanut pitkiä hoitosuhteita, ja se vahvistaa kustannustehokkaasti hoidon jatkuvuutta. Juuri tähän suuntaan järjestelmää on syytä viedä jatkossakin, Laiho sanoo.

– Lähes puolet aikuisten hammashoidon käynneistä hoidetaan yksityisellä. Kela-korvaus onkin kustannustehokas keino tukea sellaista hammashoitoa, jota julkinen sektori ei itse pysty tuottamaan, Sarkomaa toteaa.

Edustajat kannattavat Hammaslääkäriliiton esitystä kohdentaa Kela-korvauksia nykyistä vaikuttavammin tutkimuksiin ja paikkaushoitoon, joilla voidaan ehkäistä uuden hoitovelan syntymistä.

– Talouden tasapainottamistalkoissa on välttämätöntä keskustella siitä, miten rajalliset julkiset varat kohdennetaan vaikuttavasti. Siksi olemme kehittäneet Kela-korvauksia edistämään ennaltaehkäisyä. Korvauksia on uudistettu niin, että ne kohdistuvat erityisesti ennaltaehkäisevään hoitoon ja suun terveyden pitkäjänteiseen ylläpitoon, Sarkomaa sanoo.

– Kela-korvausten ja palvelusetelien tulee kannustaa hakeutumaan hoitoon ajoissa ja tukea vaikuttavaa työtä. Tavoitteena ei pidä olla vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen välillä, vaan järjestelmä, jossa suomalaiset pääsevät oikea-aikaiseen hoitoon ja säilyttävät terveet hampaat koko elämänsä ajan, Laiho ja Sarkomaa päättävät.

Tiedote 21.7.2026

Kokoomuksen helsinkiläiskansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa, ettei Garden Helsingin ehdollisesta tuesta ole maksettu euroakaan ja että hanke olisi arvioitu uudelleen joka tapauksessa. Valtion rahoituksen kariutuminen johtui hankeen viivästymisestä ja epäselvästä rahoituksesta. Sarkomaa haastaa oppositiota kertomaan, miten se edistäisi kansainvälisen tason tapahtuma-areenan saamista Helsinkiin.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa korosti eduskunnan täysistunnossa, ettei Garden Helsingin ehdollisessa tukipäätöksessä ole mitään epämääräistä. Hanke on viivästynyt ja sen rahoitus on epäselvä, minkä vuoksi hallitus päätti luopua siitä. 

– Yhtään euroa ei ole hankkeesta maksettu ja hanketta olisi arvioitu syksyllä uudelleen joka tapauksessa, Sarkomaa sanoi.

Sarkomaa muistutti, että areenahanke on ollut laajasti yhteinen tavoite. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsinki Gardenin asemakaavan selvällä enemmistöllä yli puoluerajojen: mukana oli myös SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton valtuutettuja tukemassa yhteistä tavoitetta.

Juuri siksi Sarkomaa toivoo, että areenan edistämistä jatketaan yhdessä myös tästä eteenpäin.

– Kysyn opposition edustajilta: millä tavalla te olisitte valmiita jatkossa edistämään uuden kansainvälisen tason tapahtuma-areenan saamista Helsinkiin? Haluan katsoa tulevaisuuteen ja löytää ratkaisuja, Sarkomaa sanoi.

Sarkomaa piti tervetulleena hallituksen selvitystyötä, jossa määritellään yhdenmukainen väylä ja kriteeristö vastaavien hankkeiden valtiontuelle. Hänen mukaansa kasvun ja kansainvälisten tapahtumien tavoitteesta ei luovuta.

– Helsinki on Suomen kasvun veturi. Pidän tärkeänä, että pääkaupunkimme voisi kilpailla suurista konserteista sekä kansainvälisistä kulttuuri- ja urheilutapahtumista tasavertaisesti muiden Pohjoismaiden pääkaupunkien kanssa. Siksi Helsinki tarvitsee nykyaikaisen suuren tapahtuma-areenan, Sarkomaa sanoi.

Tiedote 9.7.2026

Kansallisen naisten terveysstrategian valmistelu on merkittävä tasa-arvoteko, joka korjaa pitkään jatkunutta vinoumaa terveyden tutkimuksessa ja hoidossa, arvioi kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa. Strategian tavoite vahvistaa naisten terveyttä ja työkykyä sekä edistää koko yhteiskunnan hyvinvointia.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on käynnistänyt kansallisen naisten terveysstrategian valmistelun. Strategia vastaa vakavaan ongelmaan: naisten terveydestä tiedetään edelleen vähemmän, sitä tutkitaan vähemmän ja hoidetaan vähemmän kuin miesten terveyttä. Tämä näkyy esimerkiksi vaihdevuosien, gynekologisten terveysongelmien ja kansansairauksien alidiagnosointina sekä siitä johtuvina viiveinä hoidon saamisessa. 

– Naisten terveysstrategia on valtava tasa-arvoloikka. Laaja-alainen strategia kokoaa yhteen tietoa naisten terveydestä ja auttaa löytämään ratkaisuja, joilla voimme vahvistaa naisten hyvinvointia, työkykyä ja terveyttä koko elämänkaaren ajan, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa huomauttaa, että lääketieteellinen tutkimus on pitkään perustunut pääosin miehillä tehtyihin tutkimuksiin, ja tämä näkyy edelleen hoidossa. Esimerkiksi naisten sydäninfarkti jää miehiä useammin tunnistamatta oireiden erilaisuuden vuoksi. 

– Naisten terveysongelmien alidiagnosointi ei ole ongelma vain terveydenhuollossa, vaan sillä on suora vaikutus työhyvinvointiin, työuriin ja koko yhteiskunnan kantokykyyn. On korkea aika, että tähän vakavaa epätasa-arvoon puututaan määrätietoisesti, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan mukaan hallitus on tehnyt vaikeasta taloustilanteesta huolimatta useita merkittäviä päätöksiä naisten terveyden edistämiseksi. Endometrioosin Käypä hoito -suosituksen laatimiseen on osoitettu rahoitus, gynekologikäyntien Kela-korvauksia on korotettu ja hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset palautettu. Lisäksi vaihdevuosioireiden hoitoa on vahvistettu työterveyshuollossa, kuukautissuojien arvonlisäveroa alennettu ja omalääkäri–omahoitajamallia edistetty hyvinvointialueilla.

– On tärkeää, että pääministeri Orpon kaudella olemme määrätietoisesti vieneet eteenpäin naisten terveyttä parantavia uudistuksia. Myös omalääkäri–omahoitajamalli vahvistaa naisten kokonaisvaltaista terveyttä mahdollistaen hoidon jatkuvuuden ja pitkäjänteisen hoitosuhteen, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan seuraava tärkeä askel on rintasyöpäseulontojen laajentaminen Euroopan neuvoston suositusten mukaisesti koskemaan 46–74-vuotiaita naisia nykyisen 50–69 vuoden ikärajan sijaan. Tutkimusten mukaan seulontojen laajentaminen on kustannusvaikuttava keino havaita syöpä aiemmin, parantaa ennustetta sekä vähentää hoitokustannuksia ja ennen kaikkea inhimillistä kärsimystä.

– Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen käynnisti ansiokkaasti tärkeän työn kansallisen naisten terveysstrategian valmistelussa. On välttämätöntä, että työ etenee suunnitellusti. Strategian on määrä valmistua vuoden 2027 alussa. Sen tulee muodostaa vahva perusta myös seuraavan hallituksen työlle. Yhdenvertainen terveydenhuolto vahvistaa kansanterveyttä, tasa-arvoa, työkykyä ja talouskasvua, Sarkomaa sanoo.

Tiedote: 27.6.2026

Orpon hallitusohjelmaan kirjattu selvitys mahdollisuuksista ottaa käyttöön ikäihmisten parannettu kotitalousvähennys on viisasta ja välttämätöntä tehdä ripeästi valmiiksi, kirittää kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa.

”Julkisten kotipalveluiden piiriin pääsee usein vasta, kun toimintakyky on merkittävästi heikentynyt. Lisäksi kotihoidon palvelujen sisältö on sellainen, että lisäapua on pääosin hankittava myös muualta. Läheiset kantavat Suomessa merkittävää vastuuta apua tarvitsevista ikäihmisistä, mutta moni seniori asuu yksin eikä kaikilla ole läheisiä tai ystäviä auttamassa”, perustelee Sarkomaa.

Sarkomaa nostaa esiin suuren tarpeen kehittää kotitalousvähennystä osana vanhuspalvelujen kokonaisuutta. Valtaosa, noin 90 prosenttia yli 75-vuotiaista, asuu kotona. Vain noin kuusi prosenttia kaikista ikäihmisistä asuu ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ja noin 13 prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa. Tuore kotitalousvähennyksen korotus oli tärkeä, mutta työtä on jatkettava.

Kotitalousvähennyksen vaikutuksista on myös tuoretta tutkimusnäyttöä, joka korostaa sen merkitystä palveluiden käytölle ja työllisyydelle.

”Verianin tuoreen kyselyn mukaan kotitalousvähennys lisää palveluiden kysyntää ja tukee työllisyyttä, sillä lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää sitä merkittävänä ostopäätökseen vaikuttajana. Iäkkäät hyödyntävät vähennystä eniten, minkä vuoksi hallitusohjelman selvitys seniorivähennyksestä on tärkeä askel kotona asumisen tukemisessa ja palveluiden saavutettavuuden parantamisessa”, Sarkomaa sanoo.

Senioreiden korotettu kotitalousvähennys keventäisi myös painetta julkisissa palveluissa

Korotetun senioreiden kotitalousvähennyksen tarkasteluun ei tarvitse lähteä tyhjältä pöydältä. Sitra on valmistellut mallin senioreiden kotitalousvähennyksestä ja tehnyt asiasta vakuuttavat laskelmat julkaisussaan "Kotitalousvähennys arjen tukena".

Sitran raportin johtopäätökset tukevat Sarkomaan mukaan vahvasti hallitusohjelman kirjausta selvittää ja ottaa käyttöön senioreiden korotettu kotitalousvähennys.

"Seniorit ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Monet heistä ovat aktiivisia toimijoita ja kantava voima yhteiskunnassamme. Osa taas tarvitsee apua ja tukea kotona asumiseen tai esimerkiksi omaisen hoitoon. Usein avun tarve kasvaa iän myötä. Yhä useampi auttaa ikääntyvää läheistään. Kotitalousvähennys on tärkeä tuki ikäihmisille sekä heitä auttaville läheisille, joista moni on mukana työelämässä", Sarkomaa sanoo.

Nykyinen palvelujärjestelmä ei kykene riittävällä tavalla vastaamaan väestön tarpeisiin. Ikärakenteen muutos edellyttää muutoksia myös palveluissa.

”Kotitalousvähennys on viisasta ottaa nykyistä vahvemmin ja uudistettuna osaksi senioreiden  palvelukokonaisuutta. Oikea-aikainen apu kotona siirtää raskaampien palveluiden tarvetta ja parantaa senioreiden sekä heitä arjessa auttavien jaksamista ja elämänlaatua. Senioreiden korotettu kotitalousvähennys keventäisi myös painetta julkisissa palveluissa", Sarkomaa painottaa.

Ikäihmisten korotettu kotitalousvähennys lisäisi vanhuspalveluiden alueellista saavutettavuutta ja loisi uusia mahdollisuuksia mikro- ja pk-yrityksille vahvistaen samalla työllisyyttä.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Voit seurata eduskunnan ajankohtaisia myös Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Tiedote 10.5.2026

Syöpään sairastuu Suomessa vuosittain 35 000 ihmistä, ja määrä kasvaa. Silti Suomi oli pitkään harvinainen poikkeus EU-maissa vailla kansallista syöpästrategiaa. Marraskuussa julkaistu strategia korjaa tämän puutteen – nyt kokoomusedustajat Sarkomaa ja Laiho haluavat varmistaa, että työ jatkuu myös seuraavalla hallituskaudella.

”Tavoitteenamme on varmistaa, että syövän hoito onnistutaan pitämään kansainvälisesti huipputasolla. Erityisen tärkeä asia on siksi, että Suomi on jäämässä osin jälkeen muista Pohjoismaista”, kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho sanovat.

”Syöpästrategia ja valtakunnallisten laaturekistereiden rakentaminen ovat olleet työssäni keskeisiä tavoitteita. Tärkeä edistysaskel oli, kun lisäsimme valtion budjettiin määrärahan syövänhoidon laaturekistereiden kehittämiseen. Pilotti on käynnissä keuhkosyövän ja myelooman osalta, ja myös muita syöpiä on tulossa mukaan pian. Jatkossa on varmistettava rahoitus syöpätautien laaturekisterin vakinaistamiselle”, Sarkomaa sanoo.

Suomessa on toistaiseksi vähän valtakunnallisesti vertailtavaa tietoa siitä, millaista syöpähoitoa potilaat saavat ja millaisin tuloksin. Tämä vaikeuttaa hoidon kehittämistä.

”Päättäjinä ajattelemme, että meillä pitää olla parempi tietopohja hoitoon pääsystä, eri syöpien hoidoista ja hoitojen vaikuttavuudesta. Syöpästrategian avulla vahvistetaan yhdenvertaisuutta ja edistetään vaikuttavan hoidon saatavuutta”, Sarkomaa ja Laiho painottavat.

”Yliopistosairaaloissamme on vankkaa osaamista ja erinomaista tutkimusta, ja olemme tällä kaudella parantaneet tutkimuksen edellytyksiä. Kliinisiä lääketutkimuksia ja tutkimusvaiheessa olevia lääkkeitä on saatava paremmin potilaiden käyttöön, jotta sairastunut ei joudu odottamaan vuosia lääkkeen markkinoille tuloa”, Laiho jatkaa.

Kansanedustajat korostavat, että hoitoon hakeutumisen kynnyksen madaltaminen on ratkaisevan tärkeää syöpästrategian tavoitteiden saavuttamiseksi.

”Ennaltaehkäisy, vaikuttavat seulonnat sekä oikea-aikainen hoitoonpääsy ovat tärkeässä asemassa syöpien estämisessä ja varhaisessa löytämisessä. Orpon hallitus on tehnyt hyvää työtä hoitoonpääsyn nopeuttamiseksi omalääkärimallin ja Kelan valinnanvapauskokeilun avulla. Ihmisten on tärkeä uskaltautua matalalla kynnyksellä hakeutumaan terveyspalveluihin oireiden ilmaantuessa”, Laiho kuvailee.

”Syövän hoidon parantamisessa on aivan keskeistä kansallisten yhtenäisten hoitosuositusten, hoitoketjujen ja seurantamittarien kehittäminen. Seulontojen perustuminen viimeisimpään tutkimustietoon on myös strategian linjaus.  Seuraava askel on viisasta olla rintasyöpäseulonnan laajentaminen 45–75-vuotiaille naisille", painottaa Sarkomaa.

”Suomen tulee olla uusien vaikuttavien hoitojen ja lääkkeiden tutkimuksessa ja käyttöönotossa edelläkävijä. Tähän linkittyy merkittävällä tavalla myös hyvinvointialueiden sekä yliopistosairaaloiden riittävän rahoituksen turvaaminen", Sarkomaa ja Laiho summaavat.

Sarkomaa on koulutukseltaan sekä röntgenhoitaja että terveydenhuollon maisteri ja toimii mm. eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtajana. Laiho on taustaltaan lääketieteen tohtori ja toimii mm. eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana.

Tiedote: 8.5.2026

Voin ilokseni ilmoittaa olevani ehdolla jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana.
Tahtotila tehdä kansanedustajan työtä täydestä sydämestäni myös tulevalla eduskuntakaudella on vahva.

Ajattelen, että tulevan eduskuntakauden keskeinen tehtävä on pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja pitää suomalaiset turvassa. Haluan, että Suomi on monien mahdollisuuksien maa kaiken ikäisille ja ihan jokaiselle.

Hyvinvointiyhteiskunta ei kehity veronkiristyksillä. Se vaatii sitä, että kaikki työ ja yrittäminen kannattaa. Elinvoimainen yrittäjyys tuo uutta työtä ja tulevaisuuden uskoa.

Talouden tasapainottamisessa on onnistuttava huolehtimaan siitä, että suomalaiset saavat verorahoilleen vastinetta toimivina terveys‑ ja vanhuspalveluina. Laadukas koulutus ja tutkimus ovat menestystekijöitämme.

Seuraava eduskuntakausi on poikkeuksellisen vaativa. Onnistumiseen tarvitaan talouden realiteettien ja hyvinvointiyhteiskunnan arjen tuntemusta, yli puoluerajojen ylittävää yhteistyötaitoa, ratkaisuja syyttelyn sijaan sekä kaupunkilaisjärkeä.

Vuosien varrella kertynyt monipuolinen osaaminen, yhteistyökyky ja sitkeys ratkaista asioita helsinkiläisten ja Suomen parhaaksi ovat vahvuuksiani. Hyvinvoivapääkaupunkiseutu on koko maan etu ja yksi kasvun edellytys.

Kansanedustajan työssäni olen saanut aina toimia vastuullisissa tehtävissä. Kuluvalla eduskuntakaudella toimin valtiovarainvaliokunnassa ja ulkoasiainvaliokunnassa. Vahvin osaamiseni on sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutuspolitiikassa.

Paras perintö tuleville sukupolville on kestävä ja turvallinen hyvinvointiyhteiskunta ja puhdas Itämeri sekä luontomme. Ajattelen, että aina on oikea hetki miettiä, miten asiat voi tehdä paremmin.

Vaalit tehdään yhdessä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Jos haluat mukaan, laitathan viestiä: sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Tiedote 27.4.2026

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää erittäin tervetulleena tänään lausunnolle lähtenyttä lakiesitystä, jonka hyväksymisen myötä asuntoyhteisöt voisivat enemmistöpäätöksellä kieltää häiritsevän tupakoinnin huoneistossa, parvekkeella ja huoneistojen ulkotiloissa. Jatkossa lupaa ei enää tarvitsisi hakea kunnalta. 

Nykyisin asuntoyhteisöt voivat hakea kunnalta tupakointikieltoa asuntoyhteisön huoneistoon ja siihen kuuluviin tiloihin. Prosessi on raskas ja aikaa vievä sekä epävarma, sisältäen useita vaiheita. Siitä aiheutuu taloyhtiölle kustannuksia, jotka voivat olla huomattavan suuria. Tämän vuoksi kiellon hakemiseen on ryhtynyt vain harva taloyhtiö, vaikka tupakointikielto olisi tarpeellinen ja asukkaiden toivoma.

"On kestämätöntä, että merkittävä määrä suomalaisia, myös lapsia, altistuu kotonaan tahdon vastaisesti naapuruston syöpävaaralliselle tupakansavulle. Tupakointi on jo kielletty työpaikoilla, ravintoloissa, yleisillä leikkikentillä, päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten pihoilla sekä uimarannoilla. Autossakaan ei saa polttaa, jos matkustajina on alle 15-vuotiaita lapsia. Sen sijaan naapurista tulevan tupakansavun kuriin saaminen on ollut aivan liian vaikeaa. Tilanne on ollut täysin kohtuuton ja vaarantanut monin tavoin savulle altistuneiden terveyden." sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa kiittää aikaansaavaa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosta, joka vie eteenpäin asiaa, jota on hyvin pitkään ja hartaasti esitetty, toivottu ja vaadittu.

”Tupakansavu on syöpävaarallinen seos, eikä sen pitoisuudelle sisäilmassa ole voitu osoittaa turvallista rajaa. Passiivinen tupakointi aiheuttaa useita kansanterveydellisesti merkittäviä sairauksia sekä pahentaa sairauksien oireita. Kenenkään ei pitäisi altistua sille vastoin tahtoaan, etenkään omassa kodissaan. Tupakansavu on terveyshaitan lisäksi haitaksi asumisviihtyvyydelle ja laskee usein myös asunnon arvoa” , summaa Sarkomaa.

"Ihmisiä on suojeltava tupakansavulta myös heidän omissa kodeissaan. Tupakkalainsäädännön muutos on välttämätön", Sarkomaa päättää.

Tiedote 26.4.2026

Hallitus päätti kehysriihessä laajentaa 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilua fysioterapiaan sekä korottaa kotitalousvähennystä. Molemmat päätökset edistävät kuntoutuspalveluiden saatavuutta ja ikäihmisten kotona pärjäämistä. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on tyytyväinen päätöksiin.

Valinnanvapauskokeiluun lisätään fysioterapia iäkkäiden ihmisten toimintakyvyn tukemiseksi ja kotona pärjäämisen edistämiseksi. Fysioterapiaa voitaisiin korvata enintään neljä käyntiä kalenterivuodessa. Sarkomaan mukaan päätös kohentaa myös pienempien kuntoutusalan yritysten toimintaedellytyksiä ja vauhdittaa yrittäjyyttä. Lisäksi kokeilua jatketaan vuodella niin, että se päättyy vuoden 2028 loppuun.

– Fysioterapia valinnanvapauskokeiluun on tervetullut uudistus ja melkoinen loikka eteenpäin senioreiden toimintakyvyn edistämisessä. Varhainen ja oikea-aikainen kuntoutus tukee kotona asumista, ehkäisee toimintakyvyn heikkenemistä ja siirtää raskaampien palveluiden tarvetta, Sarkomaa kertoo.

Lämpimästi tervetullut on myös kotitalousvähennyksen korotus, jota Sarkomaa on ajanut yhdessä yrittäjien kanssa. Vähennyksen piiriin kuuluvat myös kotona annettava toiminta- ja fysioterapia, mikä edistää arjessa selviytymistä ja toivottavasti lisää kuntoutuspalveluiden kysyntää ja saatavuutta niitä tarvitseville.

– Kun elämme yhä pidempään, sen myötä myös tarve ylläpitää ja edistää ikäihmisten toimintakykyä jatkaa kasvuaan. Varhainen ja laadukas kuntoutus lisää elämänlaatua ja on kustannusvaikuttava investointi, Sarkomaa sanoo.

Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämänlaadun.

– Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta liikuntaan ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Kuntoutuksen ammattilaisten tuen avulla voidaan löytää ratkaisut arjessa selviytymiseen ja sopivaan liikkumiseen sairaudesta ja kivuista huolimatta, sanoo Sarkomaa.

– Kotitalousvähennyksen korotus ja valinnanvapauskokeilun laajentaminen täydentävät toisiaan hyvin. Yhdessä ne parantavat senioreiden mahdollisuuksia saada kuntoutusta ja tukea toimintakyvyn ylläpitämiseen ja iän karttuessa kotona pärjäämiseen. On tervetullutta, että kehysriihessä ymmärrettiin kuntoutuksen merkitys, Sarkomaa päättää.

Tiedote 22.4.2026

Hallitus päätti kasvutoimena korottaa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 100 euroon sekä vähennysprosenttia 40 prosenttiin. Muutokset tehdään mahdollisimman nopeasti määräaikaisina vuoden 2027 loppuun. Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää päätöstä lämpimästi tervetulleena.

Kotitalousvähennyksen korotus lisää kotitalouksien ostovoimaa ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten mahdollisuuksia ostaa itselleen apua ja palveluita. Sarkomaan mukaan korotettu vähennys on omiaan lisäämään kotimaista kysyntää ja tukemaan erityisesti paikallista pienyrittäjyyttä juuri nyt, kun talous tarvitsee kasvun eväitä.

Tällä hetkellä kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 1 600 euroa henkilöä kohti vuodessa. Kotitalousvähennystä voi saada yritykseltä ostetusta työstä 35 prosenttia työn osuudesta. Korotuksen myötä enimmäismäärä kasvaisi 2100 euroon ja korvattava osuus 40 prosenttiin.

"Korotettu kotitalousvähennys mahdollistaa remontti-, siivous- ja hoivapalveluiden sekä kotikuntoutuksen ostamisen nykyistä edullisemmin erilaisissa elämäntilanteissa. Esimerkiksi monelle lapsiperheelle tai muutoin ruuhkavuosia elävälle vähennys on suuri helpotus arkeen, monelle senioreille taas edellytys pärjätä kotona", Sarkomaa sanoo.

Suomen väestö ikääntyy nopeasti ja yhä useampi ikäihminen tarvitsee apua selviytyäkseen kodin arjessa. Sarkomaa muistuttaa, että oikea-aikainen apu on usein ratkaiseva tekijä siinä, että ikäihmisen kotona asuminen onnistuu turvallisesti ja inhimillisesti. Senioreille kotitalousvähennys lisää kevyempien kotiin hankittavien palvelujen käyttöä ja siirtää raskaampien palveluiden tarvetta, täydentäen kustannusvaikuttavasti julkisia palveluja.

Sarkomaan mukaan vähennyksen korotus voi olla monelle pienyrittäjälle pelastus. Hoiva- ja hoitoalan yritykset toimivat kapeilla marginaaleilla, ja samaan aikaan erityisesti rakennus- ja palvelualat kärsivät suhdanteista. Korkeampi vähennys tuo työtä pienille paikallisille yrityksille ja luo uusia matalan kynnyksen työpaikkoja esimerkiksi siivous- ja hoiva-aloille, mikä on hallitusohjelman työllisyystavoitteiden mukaista.

"Suomi tarvitsee kotimaista kasvua, eikä sitä synny ilman yksityisiä palvelualoja, jotka muodostavat jo 40 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kotitalousvähennyksen nosto vahvistaa palvelutalouden kasvuedellytyksiä ja luo uusia mahdollisuuksia yrittäjille. Kun palvelut ovat taloudellisesti saavutettavia, niitä hankitaan enemmän ja vaikutukset heijastuvat koko talouteen", Sarkomaa päättää.