Kategoria: Tiedotteet

Eduskunnan hoitotyön verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Lotta Hamari (sd.) ja varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) ovat jättäneet lakialoitteen, jossa ehdotetaan säädettäväksi hoitotyön johtajan asemasta lakiin. Tavoitteena on turvata hoitotyön ammatillinen johtaminen ja varmistaa sen asema kaikilla hyvinvointialueilla.

Hoitotyön verkosto jätti asiasta kirjallisen kysymyksen (KK 125/2025) keväällä. Ministeri vastasi, että he tulevat harkitsemaan säädösmuutostarpeita hyvinvointialueiden hallintoa koskevaan sääntelyyn.

– Iloitsemme ministerin vastauksesta kirjalliseen kysymykseemme. Meiltä on nyt lakialoite asiasta jätetty ja tuemme vahvasti ministerin työtä varmistaa hoitotyön profession johtaminen säädösperusteisesti, toteaa hoitotyön verkoston puheenjohtajisto.

Hoitotyön johtaja toimisi vastaavan lääkärin rinnalla vastaten hoitotyön ammatillisesta johtamisesta, organisoinnista sekä näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin perustuvasta kehittämisestä ja tutkimuksesta.

– Hoitotyön johtaminen ei ole hallinnollinen tukitoimi, vaan olennainen osa palveluiden sisällöllistä johtamista. Haastavassa taloudellisessa tilanteessa on erityisen tärkeä edistää hyvinvointialueiden toiminnan vaikuttavuutta. Hoitotyöntekijät ovat soten suurin ammattiryhmä ja siten ei ole yhdentekevää, miten tätä ammattiryhmää johdetaan, sanoo Lotta Hamari, Hoitotyön verkoston puheenjohtaja.

Tutkimukset osoittavat, että vahva hoitotyön johtaminen parantaa henkilöstön työhyvinvointia, palveluiden laatua ja hoidon vaikuttavuutta. Ammatillinen johtajuus tukee myös henkilöstön pysyvyyttä ja mahdollistaa resurssien tarkoituksenmukaisen käytön.

– Tarvitsemme enemmän toimia näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseksi sekä ratkaisemaan sote-alan monimutkaisia ongelmia ja edistämään hoidon vaikuttavuutta. Lakialoitteella vahvistetaan hoitotyön johtamisen asemaa ja varmistetaan, että osaamista hyödynnetään täysimääräisesti palveluiden kehittämisessä, sanoo varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Eduskunnan hoitotyön verkosto katsoo, että hoitotyön johtaminen vaatii oman tieteenalan koulutuksen saaneen ja substanssinsa tuntevan johtotehtävänsä lääketieteen ja sosiaalityön johtamisen rinnalle.

Laki korjaisi tilanteen, jossa hoitotyön johtamismallit ja -rakenteet ovat osassa alueista puutteellisia ja hyvin erilaisia eri alueilla. Hoitotyön johtamisen merkitystä palveluiden vaikuttavuudelle, laadulle ja kustannussäästöille ei kaikkialla ymmärretä.

Eduskunnan hoitotyön verkoston tarkoituksena on vahvistaa hoitotyön alan dialogia ja lisätä tiedonvälitystä eduskunnan ja alan asiantuntijoiden välillä. Verkosto edistää näyttöön perustuvaa hoitotyötä ja sitä, että alan asiantuntijoiden ääni kuuluisi päättäjille. Verkostoon voi liittyä kuka tahansa kansanedustaja ja lisäksi mukana on kymmeniä hoitoalan asiantuntijatahoja.

Lotta Hamari

Kansanedustaja

Puh: 0504784414

lotta.hamari@eduskunta.fi

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Puh: 09 432 3033

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

27.4.2025 Tiedote

Hallitus linjasi puoliväliriihessään, että eduskuntaan tuodaan pikaisesti lakimuutos, jolla varmennetaan jokaiselle lakisääteinen oikeus saattohoitoon. Kyseessä on Orpon hallitusohjelmaan kirjattu lupaus laadukkaan saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon saatavuuden turvaamisesta. Hyvä saattohoito turvaa sen, ettei kenenkään tarvitse kuolla kivuissa yksin, sanoo kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu lupaus selkeyttää säädöksiin oikeus saattohoitoon, joka turvaa hyvän elämän loppuvaiheen hoidon riippumatta ihmisen asuinpaikasta tai hoitopaikasta. Hallitus linjasi puoliväliriihessä, että lakimuutos tuodaan pikaisesti eduskuntaan. 

”Hyvinvointialueiden kamppaillessa palveluiden kehittämisen kanssa on maassamme oltava selkeä lainsäädäntö, joka vauhdittaa yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon rakentamista. On varmistettava, ettei saattohoito ja palliatiivinen hoito jää sote-uudistuksen jalkoihin”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan eduskunnan vuonna 2018 tekemän tahdonilmaisun johdosta elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittämään asetetun asiantuntijaryhmän yksimielinen näkemys oli, että saattohoidon puutteiden korjaus edellyttää lakimuutoksia.

”Työryhmän tekemät konkreettiset pykäläehdotukset perusteluineen ovat odottaneet jo reilu viisi vuotta toimeenpanoa. Nyt on korkea aika tuoda esitykset eduskuntaan,” Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa ehdottaa, että vastuuministeri Kaisa Juuso kokoaisi alan toimijoista ryhmän arvioimaan vuonna 2018 tehtyä esitystä sekä tekemään mahdollisesti tarvittavat päivitykset.

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus ja hankerahoitus ovat edistäneet palveluiden kehittämistä, mutta palveluiden laadussa, saatavuudessa ja kivunlievityksessä on edelleen eriarvoisuutta. Eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasa-arvoisesti. Myös eri alueiden välillä on eroja. Saattohoidon tarvetta ei aina edes havaita, jolloin hoito jää kokonaan saamatta.

”Ihmiselämää on kunnioitettava sen loppuun saakka. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tavoitteena on hoitaa ihmistä niin, että arvokas kuolema olisi mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille”, Sarkomaa sanoo.

16.4.2025 Tiedote
Myymälävarkauksien ja väkivallan uhka kaupoissa on kasvanut hälyttävästi. Kokoomuksen Sari Sarkomaa iloitsee, että pitkään odotettu yrityslähestymiskielto etenee vihdoin oikeusministeri Leena Meren johdolla. Laki toisi yrityksille mahdollisuuden hakea lähestymiskieltoa toistuvasti häiriötä aiheuttaville henkilöille. Sarkomaan mukaan laki olisi merkittävä askel kohti turvallisempaa työympäristöä kaupan alalla.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee, että yrityslähestymiskieltoa koskevan lain valmistelutyö on vauhdissa. Yrityslähestymiskielto mahdollistaisi yrityksille lähestymiskiellon hakemisen henkilölle, joka aiheuttaa toistuvaa väkivallan uhkaa, häiriökäyttäytymistä tai tekee esimerkiksi varkauksia.

Sarkomaa kiittää oikeusministeri Leena Merta, joka vie kaupan alan toimijoiden pitkään toivomaa työ- ja asiointiturvallisuutta kohentavaa lakia määrätietoisesti eteenpäin.

”Olen pitkään ajanut yrityslähestymiskieltoa keinoksi puuttua toistuviin myymälävarkauksiin, vakavaan väkivaltaan ja sen uhkaan kaupoissa. Lain eteneminen on erittäin merkittävä askel kaupan alan työntekijöiden turvallisuudelle. On tärkeää, että uuden lain myötä kaupassa ei jouduttaisi puntaroimaan kiellon antamisen edellytyksiä, vaan sen tekisi viranomainen”, sanoo Sarkomaa.”

Myymälävarkauksien ja häiriökäyttäytymisen määrä kaupoissa on kasvanut vauhdilla. Kaupan yrityksistä saatujen tietojen mukaan erilaiset häiriö-, uhka- ja väkivaltatilanteet myymälöissä ovat peräti kolminkertaistuneet vuodesta 2020 lähtien.

”On viisasta, että yrityslähestymiskieltoon liittyvän lainsäädännön valmistelutyön tueksi asetetaan seurantaryhmä, johon on kutsuttu edustajia muun muassa tuomioistuinlaitoksesta, poliisista, Suomen Yrittäjistä ja Kaupan liitosta. Yrityslähestymiskielto on kaikkien kuluttajien etu”, Sarkomaa sanoo.

Kaupan liiton tekemän selvityksen mukaan varastetun tavaran arvo on vuodessa puoli miljardia euroa, ja toiset puoli miljardia euroa kaupoissa kuluu toimenpiteisiin, joilla näpistelyä ja varastamista yritetään estää. Varkaushävikkiin ja torjuntatoimiin arvioidaan kuluvan jopa miljardi euroa vuodessa.

Myymälävarkaus on aina uhkatilanne, joka voi pahimmillaan kärjistyä vakavaksi väkivallaksi. Jopa 80 prosentilla kiinnijääneistä on jokin vahingoittamisen väline mukanaan, kuten nyrkkirauta, puukko tai jopa käsiase.

”Yrityslähestymiskiellosta on saatu hyviä tuloksia Ruotsista. Suomessa on viipymättä otettava samantyyppinen lainsäädäntö käyttöön hyödyntäen naapurimaassa saatuja kokemuksia. Kaikilla pitää olla oikeus turvalliseen työpaikkaan”, Sarkomaa päättää.

11.3.2025 | Tiedote

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa ehdottaa, että hallitus käynnistäisi selvityksen kotitalousvähennyksen laajentamisesta asunto-osakeyhtiöiden teettämiin remontteihin hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti. 

"Omakotitalossa asuva voi saada verovähennyksen teettämänsä remontin palkkakustannuksista, mutta asunto-osakeyhtiössä asuva ei saa vastaavaa vähennystä taloyhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista, vaikka niistä osuutensa joutuu yhtä lailla maksamaan", Sarkomaa huomauttaa.

Sarkomaan mukaan selvityksessä on arvioitava asiaa myös ympäristön ja energiatehokkuuden näkökulmasta. Selvitystyöhön olisi perusteltua ottaa mukaan valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite kehittää ja laajentaa kotitalousvähennyksen hyödyntämistä energiaremonteissa.

Energiaa ja ilmastoa säästävät remontit tehdään asunto-osayhtiön päätöksellä mutta osakkaat sen maksavat. Kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöiden asukkaille vahvistaisi Suomen asuinrakennuskannan keskimääräistä energiatehokkuutta. Lisäksi se auttaisi Suomea saavuttamaan EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) vaatimukset, jotka on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä kesään 2026 mennessä.

"Verotuksen pitää kohdella kansalaisia yhdenvertaisesti. Kun omakotitalon korjaaminen oikeuttaa verovähennykseen, olisi perusteltua, että vastaava etu ulotettaisiin myös asunto-osakeyhtiöissä asuville. Taloyhtiö on tosiasiassa vain yksi väliporras asukkaan ja remonttiyrityksen välissä", Sarkomaa painottaa.

Sarkomaa esittää, että taloyhtiöt voisivat antaa osakkaille vuosittain laskelman remonttien työkustannuksista. Osakas voisi ilmoittaa tiedot verottajalle ja hyödyntää kotitalousvähennystä, mikä keventäisi merkittävästi taloudellista taakkaa erityisesti pääkaupunkiseudun korkeiden asumiskustannusten alueilla sekä vauhdittaisi energiatehokkuutta edistäviä remontteja.

Suomessa asuinrakennusten korjaustarve on Kiinteistöliiton ja Rakennusteollisuuden arvion mukaan noin kahdeksan miljardia euroa vuositasolla.

Monille palkansaajille ja eläkeläisille etenkin korkeiden asumiskustannusten Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla talouhtiöissä tehdyt remontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja. Noin puolet suomalaisista asuu kerros- tai rivitaloissa.

Yhteyshenkilöt

Sari Sarkomaa
Puh: 050 511 3033

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Tiedote 8.3.2025

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää päätöstä laajentaa rintasyöpäseulonnat koskemaan kaikkia 45–74-vuotiaita naisia Euroopan komission suosituksen mukaisesti. Suomen seulontaohjelma koskee nykyisin vain 50–69-vuotiaita.

Sarkomaa puhui Rintasyöpäyhdistyksen 20-vuotisjuhlavuoden tapahtumassa lauantaina 8.3.2025. Sarkomaa toimii juhlavuoden suojelijana.

Sarkomaa on aiemmin jättänyt eduskunnassa asiaa koskevan toimenpidealoitteen (TPA 11/2023 vp).

- Seulonnan laajentaminen sopii hyvin pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman terveyden edistämistä, oikea-aikaista hoitoon pääsyä ja hoitojonojen purkua painottaviin linjauksiin. Sote-uudistuksen kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan vain tekemällä asioita uudella tavalla, Sarkomaa toteaa.

Tärkeä työvoitto oli se, kun eduskunnan päättämällä lisämäärärahalla käynnistettiin syöpästrategian valmistelu. Strategian päätavoite on ehkäistä syöpätapauksia ja syöpäkuolemia, parantaa potilaiden elämänlaatua sekä varmistaa resurssien paras ja kustannusvaikuttavin käyttö. Strategian on määrä valmistua toukokuussa.

- Rintasyöpäseulontojen laajentaminen on toivottavaa olla syöpästrategian kärkeen priorisoitujen toimien joukossa, Sarkomaa painottaa.

- Seulontojen laajentaminen nuorempiin ja iäkkäämpiin ikäryhmiin on tutkimusten mukaan kustannusvaikuttava keino varhentaa rintasyövän havaitsemista, lisätä sairastuneen mahdollisuuksia voittaa syöpä, vähentää hoidon kustannuksia ja ennen kaikkea inhimillisiä kärsimyksiä, Sarkomaa sanoo.

- On perusteltua, että maamme seulontaohjelmat kokonaisuudessaan vastaavat uusinta tutkimusnäyttöä, Sarkomaa sanoo.

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä aiheuttaen eniten naisten syöpäkuolemia. Rintasyöpään sairastuu lähes joka kahdeksas nainen jossain vaiheessa elämäänsä.

- Pitkälle edenneisiin rintasyöpiin ei toistaiseksi ole parantavia hoitoja. Mitä varhaisemmassa vaiheessa rintasyöpä todetaan, sitä parempi on ennuste. Siksi seulontojen laajentaminen nuorempiin ja iäkkäämpiin ikäryhmiin on monin tavoin hyvin perusteltua, Sarkomaa sanoo.

Rintasyöpään sairastuneet, netin keskustelupalstalla kohdanneet naiset kokoontuivat potilasjärjestön perustamiskokoukseen naistenpäivänä 8.3.2005. Yhdistyksen perustamiseen kannusti yhteinen kokemus ja sydämen palo auttaa muita samaan tilanteeseen joutuneita. Vertaistuki auttoi jaksamaan sairauden kanssa paremmin. Yksimielisiä oltiin jo tuolloin siitä, että tukea tarvitaan rintasyöpähoitojen aikana ja niiden jälkeen.

20 vuodessa yhdistys on kasvanut merkittäväksi potilasjärjestöksi, jonka jäsenmäärä on yli 2000 ja kasvaa tasaisesti. Yhdistyksen ensimmäisen vuoden aikana Helsingissä järjestettiin kymmenen vertaistapaamista ja ensimmäiset 11 vertaistukijaa koulutettiin seuraavana vuonna. Nykyisin vertaisryhmät kokoontuvat 120 kertaa vuodessa 10 eri paikkakunnalla sekä verkossa. Vuosien varrella vapaaehtoisia rintasyövän kokeneita, levinnyttä rintasyöpää sairastavia ja sairastuneiden läheisiä on koulutettu vertaistukijoiksi yli 200.

Europa Donna Finland on alusta asti tarjonnut vertaistukea myös verkossa ja myöhemmin mukaan on tullut puhelintuki. Muita tärkeitä toiminnan muotoja ovat etänä tarjottavat asiantuntijaluennot, liikunta ja rentoutus, sairaanhoitajan keskustelutuki sekä Rinnakkain-lehti. Vaikuttamistyö rintasyöpäpotilaiden kokonaisvaltaisen hoidon puolesta sekä rintasyöpäseulonnan ikärajojen laajentamiseksi 45-74 -vuotiaisiin jatkuu.

Juhlavuoden suojelijana toimii itsekin rintasyövän kokenut kansanedustaja, eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

”Vertaistuki on monelle kaikkein tärkein toivon, avun ja tuen muoto. Kaikilla ei ole tuttuja ja läheisiä, joita voivat tarjota vertaistukea – onneksi on Rintasyöpäyhdistys ja sen verkostot. Vertaistuki on monelle sairastuneelle ja heidän läheisilleen korvaamaton voimavara – se tuo toivoa, ymmärrystä ja tukea tilanteessa, jossa kukaan muu ei voi täysin ymmärtää. Vertaistuki on keskeistä myös kuntoutumisessa ja hoitojen jälkeen”, toteaa Sari Sarkomaa.

Vertaisuuden voimalla -tapahtuma la 8.3.2025

Vertaisuuden voimalla -juhlatapahtumaa vietetään naistenpäivänä 8.3.2025 Helsingissä. Tilaisuuden pääesiintyjä on Arja Koriseva. Esityksessään Oma tarinani – Lauluja ja Ajatuksia Elämästä Arja tarinoi omasta rintasyöpäpolustaan musiikin lomassa.

Ohjelmassa on myös syöpätautien erikoislääkäri Heidi Penttisen luento rintasyövän kokonaisvaltaisesta hoidosta sekä paneelikeskustelu potilaan osallisuudesta rintasyövän hoidossa ja tutkimuksessa. Keskustelijoina syöpätutkija Juha Klefström, johtava ylilääkäri, dosentti Johanna Mattson sekä Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland ry:n puheenjohtaja Kaisa Martinkauppi-Vanninen.

Rintasyöpäyhdistys - Europa Donna Finland ry on valtakunnallinen rintasyöpään sairastuneiden oma järjestö. Toimintamme ydin on vahvasti vertaistuessa, luotettavan tiedon ja toivon välittämisessä. Tavoitteenamme on, että suomalaiset rintasyöpäpotilaat saavat parasta mahdollista hoitoa asuinpaikasta riippumatta. Olemme osa 47 maassa toimivaa Europa Donna - The European Breast Cancer Coalition –järjestöä ja kuulumme Syöpäjärjestöihin.

Lisätietoja antaa

Anu Niemi

toiminnanjohtaja

p. 040 5195210

anu.niemi@europadonna.fi

Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland ry

www.europadonna.fi

Tiedote 16.12.2024

Eduskunnan hoitotyön verkosto hyväksyi joulukuun kokouksessaan verkoston aluevaaliteesit. Verkoston vaaliteeseistä on apua aluevaaleissa ehdolla oleville sekä nykyisille ja tuleville päättäjille. Samassa kokouksessa valittiin verkostolle asiantuntijavalmistelijaksi Hoitotyön tutkimussäätiö.

Potilaiden ja asiakkaiden laadukkaan, vaikuttavan ja turvallisen hoidon varmistaminen edellyttävät hyvinvointialueilla eduskunnan hoitotyön verkoston vaaliteesien toteutumista.

Hoitotyön verkoston aluevaaliteesit ovat:

1) näyttöön perustuvan hoitotyön vahvistaminen,

2) professiojohtamisen keskeisen aseman vakiinnuttaminen ja

3) moniammatillisuuden tunnustaminen ja hyödyntäminen.

Nämä ovat edellytyksiä terveydenhuollon toimivuudelle sekä vahvistavat alan veto- ja pitovoimaa. Kyse on myös potilasturvallisuudesta.

“Laadukas tutkimus on huomisen, ja itse asiassa tämän päivän hyvää hoitoa, minkä ei kannata antaa valua hukkaan. Näyttöön perustuvan sosiaali- ja terveydenhuollon vahvistaminen on elinehto tasavertaisten ja laadukkaiden palveluiden tuottamiselle. Laatutietoa tulee järjestelmällisesti kerätä ja hyödyntää hyvinvointialueilla tiedolla johtamisen sekä hoidon laadun ja vaikuttavuuden kansallisen vertailtavuuden mahdollistamiseksi”, huomauttaa verkoston puheenjohtaja Lotta Hamari (sd).

Verkosto painottaa, että on korkea aika varmistaa hoitotyön laadukas kehittäminen ja sen johtaminen vakiinnuttamalla hoitotyön professiojohtaminen.

”Hyvinvointialueilla johtamisen rakenteilla on varmistettava se, että alan asiantuntijat voivat toteuttaa tehtävänsä korkeatasoisten, näyttöön perustuvien hoito- ja palvelumallien mukaisesti. Tutkimusnäytön mukaan professiojohtamisella on keskeinen rooli laadunvarmistuksessa, ammatillisen kehittymisen tukemisessa ja riittävän osaamisen varmistamisessa, mikä heijastuu suoraan palveluiden laatuun ja myös alan veto- ja pitovoimaan”, peräänkuuluttaa eduskunnan hoitotyön verkoston varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok).

“On aivan oleellista, että johtamisen monialainen asiantuntemus varmistetaan hyvinvointialueilla ja se myös kirjataan hallintosääntöön”, korostaa Hamari. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattilaisten monialaisen asiantuntijuuden tunnustamisella varmistetaan paras mahdollinen hoito. Hyvinvointialueiden vaikuttava ja oikein resursoitu toiminta varmistetaan osaltaan niin, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tekevät koulutustaan vastaavaa työtä. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten jatko- ja erikoistumiskoulutus tulee varmistaa ja tehtävänkuvia sekä urapolkuja kehittää.

Lue eduskunnan hoitotyön verkoston aluevaaliteemat liitteenä olevasta tiedostosta.

Verkostossa ovat asiantuntijatahoina Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry, Hoitotyön professiojohtajat ry, Hoitotyön kansallisen vertaiskehittämisen verkosto (HoiVerKe), Hoitotieteiden tutkimusseura (HTTS), Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus), Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Kliiniset asiantuntijat YAMK (KLIAS ry), Opetushallitus, Sairaanhoitajien koulutussäätiö (SHKS), Sasky koulutuskuntayhtymä, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto, Suomen Ensihoitoalan liitto, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Suomen Kätilöliitto, Suomen Röntgenhoitajat, Suomen Sairaanhoitajat, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Suomen Röntgenhoitajat ry, Suun terveydenhoidon ammattilaiset STAL ry, Talentia, Tehy ry, Terveydenhuollon osastonjohtajat ry, Turun yliopiston hoitotieteen laitos, edustaja erikoissairaanhoidosta (HUS), edustaja erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluista, edustaja perusterveydenhuollosta sekä Hotuksen ja Suomen JBI-keskuksen Neuvottelukunta.

Lisätietoja

Lotta Hamari
Kansanedustaja
050 478 4414
lotta.hamari@eduskunta.fi

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
050 511 3033
sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Tiedote 11.12.2024

Sarkomaa muistuttaa, ettei sote-uudistuksen tavoitteita saavuteta ilman panostusta hoitotyön koulutukseen, tutkimukseen ja laadun seurantaan.

”Valtiovarainvaliokunnan budjettikäsittelyssä sovimme hallituspuolueiden jäsenten kesken 500 000 euron lisäyksestä sairaanhoitajien kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutuksen kansallisen järjestämisen käynnistämiseen,” iloitsee kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa.

Sarkomaa pitää panostusta välttämättömänä. Vuonna 2024 toteutettu selvitys hyvinvointialueiden kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarpeista arvioi, että vuoteen 2028 mennessä maassamme  tarvitaan noin 8 000 uutta erikoistunutta sairaanhoitajaa.

”Päätöksemme on tärkeä startti kipeästi kaivatulle erikoistumiskoulutukselle. Tarkoitus on luoda hyvinvointialueiden ja korkeakoulujen alueellinen ennakointi- ja koulutusyhteistyömalli. Tällä hetkellä erikoistumiskoulutuksen tarjonta on vaihtelevaa eikä saatavilla oleva erikoistumiskoulutustarjonta vastaa työelämän eikä sairaanhoitomme osaamisen kehittämistä riittävästi,” Sarkomaa painottaa.

Asiaa vauhdittaakseen Sarkomaa jätti marraskuussa asiasta toimenpidealoitteen (TPA 75/2024 vp, 22.11.2024).

Nyt kehyksen puitteissa päätetyllä puolen miljoonan lisärahoituksella on mahdollista käynnistää väestön palvelutarpeisiin ja hyvinvointialueiden arvioihin perustuen 1–2 keskeistä kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutusta sekä niiden suunnittelu.

”Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä linjasimme, että sairaanhoitajien kliinisen erikoiskoistukisvaihtoehtojen kehittämistä on jatkettava hoitotyön laadun sekä alan pito- ja vetovoiman vahvistamiseksi”, sanoo Sarkomaa.

Lisäpanostuksia hoitotyön tutkimukseen ja laaturekisterien kehittämiseen

Valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden jäsenet sopivat myös lisäpanostuksista hoitotyön tutkimukseen ja laaturekistereiden kehittämiseen.

”Sovimme 200 000 euron määrärahan lisäämisestä Hoitotyön tutkimussäätiölle hoitotyön tutkimukseen. Määräraha on ensi vuoden valtion budjetissa yhteensä 920 000 euroa,” Sarkomaa toteaa.

Valiokunnan mietinnössä hoitotieteellistä tutkimusta ja näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämistä pidetään keskeisenä hoitotyön käytäntöjen parantamisessa, kustannusvaikuttavuuden lisäämisessä, hoidon tasalaatuisuuden kehittämisessä ja koko hoitoketjun kehittämisessä.

”Lisäsimme valtiovarainvaliokunnassa myös 400 000 euron määrärahan laaturekisteritoiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen. Pidämme laaturekisteritoimintaa erittäin tärkeänä sosiaali- ja terveydenhuollon laadun, vaikuttavuuden ja kustannusten hillinnän näkökulmasta. Myös hoitotyön laatu ja vaikuttavuus tulee olla mukana valtakunnallisessa vaikuttavuustyössä ja laaturekistereiden kehittämisessä,” sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa 050 511 3033

1.12.2024 | Tiedote

Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että puhelinten ja älylaitteiden käyttörajoitukset peruskouluissa ulotettaisiin koskemaan myös välitunteja.

”Välitunnit tulisi omistaa esimerkiksi liikkumiseen ja sosiaalisiin kohtaamisiin. Tutkimusten mukaan nuorten liikkuminen ja sosiaaliset taidot ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta. Näitä opitaan yhdessä muiden kanssa toimiessa,” Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitusneuvotteluissa sovittu puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käyttöä oppitunnin aikana rajoittava lakiesitys annetaan pian eduskunnan käsittelyyn. Esityksen arvioidaan saapuvan eduskuntaan vielä tänä vuonna.

”Tervetullut lakiesitys edistää oppilaiden, opettajien kuin koulun muun henkilökunnan työrauhaa ja turvallisuutta sekä oppilaiden parempia oppimistuloksia ja hyvinvointia,” summaa Sarkomaa.

Suomi on asiassa muita Pohjoismaita jäljessä. Tanskassa matkapuhelimia ei lähtökohtaisesti saa käyttää peruskouluissa. Kännykkäparkit ovat mm. Norjassa ja Ruotsissa arkipäivää.  Ruotsissa mobiililaitteita saa käyttää koulussa vain opettajan hyväksynnällä ja tulossa on lainsäädäntö, jossa luvanvaraisuus laajennetaan koskemaan myös välitunteja vuosiluokilla 1–9. Käyttö on mahdollista opettajan ohjeistuksesta tai lääketieteellisestä syystä.

”Lapsen näkökulmasta koulupäivä muodostaa kokonaisuuden. Tämän vuoksi tulisi pikaisesti vielä arvioida mahdollisuus säätää puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytöstä koko koulupäivän ajalta, myös välituntien, eikä ainoastaan oppituntien. Lisäksi tulisi selvittää mobiililaitteiden käyttöä koskevien säännösten ulottamista myös perusopetuslain mukaiseen aamu- ja iltapäivätoimintaan,” Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan esille nostamat käyttörajoitukset tukisivat myös samassa lakiesityksessä olevaa ehdotusta lisätä liikunnallisen elämäntavan edistäminen osaksi esi- ja perusopetuksen tavoitteita.

Yhteyshenkilöt
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Helsingin vaalipiiri

Puh: 050 511 3033
sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Tiedote 23.11.2024

Julkaisuvapaa heti

Eduskunnan Syöpäverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (Kok.) ja varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (Sdp) jättivät kirjallisen kysymyksen Suomen sitoutumisesta Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Euroopan unionin tavoitteisiin HPV:n aiheuttamien tautien hävittämiseksi rokottamalla. Kirjalliseen kysymykseen kerätään allekirjoituksia myös muilta kansanedustajilta.

HPV:n eli ihmisen papilloomaviruksen aiheuttama tautitaakka on Suomessa merkittävä ja kasvaa edelleen. Syöpärekisterin mukaan HPV:n aiheuttamia syöpiä todetaan vuosittain 500. Erityisesti työikäisten miesten suunielun syöpätapaukset ovat lisääntyneet huomattavasti. Kohdunkaulan syöpää esiintyy 30–39-vuotiailla naisilla enemmän kuin ennen seulontaohjelman käyttöönottoa. HPV aiheuttaa myös muita sairauksia, kuten kondyloomia ja papilloomia, jotka kuormittavat terveydenhuoltoa ja vaikuttavat nuorten seksuaaliterveyteen negatiivisesti.

”HPV:n aiheuttamat sairaudet heikentävät lisääntymis- ja seksuaaliterveyttä sekä aiheuttavat terveydenhuollolle huomattavaa kuormitusta. Erityisen huolestuttavaa on, että taudit koskettavat usein nuoria ja työikäisiä, joiden hyvinvointiin ja tulevaisuuden lapsitoiveisiin ne voivat vaikuttaa merkittävästi. Matalan syntyvyyden näkökulmasta lapsettomuuden riskiä lisäävien hedelmällisessä iässä sairastettujen syöpien ehkäisyyn ja eliminointiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota,” edustajat toteavat.

Euroopan unionin syöväntorjuntasuunnitelmassa ja WHO:n globaaleissa tavoitteissa painotetaan HPV:n aiheuttamien tautien eliminointia vuoteen 2030 mennessä. Keskeinen tavoite on saavuttaa 90 prosentin rokotuskattavuus tyttöjen osalta sekä merkittävä lisäys poikien rokotekattavuuteen. Suomessa rokotuskattavuus on edelleen lähes 10 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa, ja alueelliset erot ovat suuria.

”HPV:n aiheuttamat syövät ja muut taudit ovat ehkäistävissä rokottamalla. Suomi ei ole vielä sitoutunut HPV-eliminaatiotavoitteisiin, vaikka tautitaakka edelleen kasvaa. HPV:n aiheuttamien tautien hävittäminen rokottamalla on realistista saavuttaa,” edustajat vetoavat.

Syöpäverkoston puheenjohtajiston mukaan HPV-eliminaatiotavoitteisiin sitoutuminen on välttämätöntä paitsi kansanterveyden myös talouden ja terveydenhuollon kantokyvyn kannalta.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), Eduskunnan Syöpäverkoston puheenjohtaja

sari.sarkomaa@eduskunta.fi, 050 511 3033

Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja (Sdp), Eduskunnan Syöpäverkoston varapuheenjohtaja

eeva-johanna.eloranta@eduskunta.fi, 050 523 2309