Kategoria: Tiedotteet

Tiedote

7.2.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa herättelee ympäristöministeri Krista Mikkosta (vihr.) ripeisiin toimiin Itämeren ja erityisesti Saaristomeren pelastamiseksi. Sarkomaan mukaan vesiensuojelun rahoituksen kohdentaminenon korjattava kevään kehysriihessä.

Ympäristöministeriö tiedotti joulun alla selvittävänsä vuoden 2021 aikana mahdollisuutta poistaa Saaristomeren kuormitus rehevöitymistä aiheuttavien ongelmakohteiden listalta.Sarkomaa on huolissaan, että vuosi selvitellään ja eduskuntakausi kuluu ilman uusia vaikuttavia tekoja. 

”Mikä ympäristöministeriä pidättelee? Keinot ja rahatkin ovat olemassa, puuttuu vain poliittinen tahto. Kevään kehysriihi on viimeisiä hetkiä nykyhallitukselta keskittää suojelutyöhön sovittu rahoitus Itämeren suojelun kannalta vaikuttavasti”, Sarkomaa sanoo.

”Vesiensuojelun hankkeisiin on eduskuntakaudelle käytettävissä tuntuva summa, jopa 250 miljoonaa euroa. On käsittämätöntä, miksi ympäristöministeri antaa rahoituksen valua satoihin pieniin ja siten vaikuttavuudeltaan vähäisiin hankkeisiin. Asiantuntijat aina MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ovat yhtä mieltä siitä, että voimavarat pitäisi keskittää muutamaan keskeiseen toimenpiteeseenniin, että muutos Itämeressä tapahtuu”, Sarkomaa jatkaa.

Saaristomeren maatalous on Suomen ainoa jäljellä oleva ns. hot spot -kohde Itämeren suojelukomissio HELCOMin pahimpien kuormittajien listalla. Haasteena on erityisesti sikaloiden ja kanaloiden lannan prosessointi. Sarkomaan mukaan lanta on saatava kiertoon ylijäämäalueilta, mikä korvaisi osaltaan myös riippuvuutta tuontilannoitteista.

”Kokoomus on esittänyt toistuvasti toteuttavaksi ravinnekierron kokonaisuutta, jossa otetaan huomioon niin vesistöjen puhtaus kuin biokaasun tuomat hyödyt. Tarvittava pohjatyö on jo valmiina, kun edellinen hallitus selvitti kokoomuksen aloitteesta keinoja orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämiseen”, Sarkomaa sanoo.

”Tarvitsemme ratkaisuja, jotka yhdistävät suomalaisen ruoantuotannon siihen, ettei ravinteita hukata Saaristomereen. Kyse on viljelijöiden tukemisesta työssä, jonka jokainen suomalainen haluaa onnistuvan. Tahtotila on sama MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ja matkailualaan”, Sarkomaa muistuttaa.

Sarkomaa toivoo myös, että saaristomeren kipsikäsittelylle saataisiin jatkorahoitus.

”Itämeren kestokyky on ollut koetuksella liian kauan. Ravinnekierron ohella tarvitaan kipsikäsittelyä, joka vähentää tutkitusti vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa jopa puoleen. Ympäristöministeriön hankkeessa Saaristomeren valuma-alueelle levitetään kipsiä, mutta nykyisellä vesiensuojelun tehostamisohjelmalla voidaan käsitellä vain noin kolmannes kipsikäsittelyyn soveltuvasta pinta-alasta. Peltojen kipsikäsittelylle on turvattava voimavarat koko ohjelman ajan ja myös sen jälkeen”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

p. 050 511 3033

Tiedote 2.2.2021

Helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa jatkaa kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana.
Sarkomaa on ollut koko kuluvan vaalikauden ryhmänsä puheenjohtajistossa. Espoolainen Kai Mykkänen jatkaa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Eduskuntaryhmän varapuheenjohtajina jatkavat Sarkomaan lisäksi Jukka Kopra Lappeenrannasta ja Mari-Leena Talvitie Oulusta. Valinnat teki puolueen eduskuntaryhmä yksimielisesti järjestäytymiskokouksessaan.

Eduskunta palasi eilen tiistaina istuntotauolta takaisin töihinsä. Tänään keskiviikkona tasavallan presidentti Sauli Niinistö avaa valtiopäivät.

Sarkomaan mukaan alkavalla istuntokaudella hallituksen on kaivettava esiin vaikuttava kaupunkipolitiikka. Koronaepidemia on runnellut rajuimmin Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua. Eduskunnan on huolehdittava toimista, joilla mahdollistetaan ihmisten ja yritysten sekä koko maan kasvun veturin selviäminen kestävästi yli koronaepidemian niin, että Helsinkiä päästään ripeästi uudelleenrakentamaan.

Sarkomaa pitää hallituksen maakuntamalliin pohjautuvaa sote-esitystä vakavana uhkana Helsingin taloudelle ja ihmisten palveluille. Esitys leikkaisi rajusti niin helsinkiläisten sote-palveluihin tulevaa rahaa kuin Helsingin kuntaveroistaan saamaa euromäärää. Tämä söisi pääkaupungin elinvoimaa ja voimavaroja muista kaupungin palveluista. Sarkomaan mukaan uusinta sote-esitystä eivät voi ainakaan helsinkiläiset millään perusteella kannattaa. Uuden hallinnon ja verorasitusta nostavan maakuntaveron sijaan Sarkomaan mukaan helsinkiläisten veroeurot on laitettava siihen, että palveluita saa ajoissa ja helsinkiläiset saavat vastinetta verorahoilleen.

Sarkomaa johtaa myös eduskunnassa toimivaa Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukuntaa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa, 050 511 3033

TIEDOTE 2.2.2021

Ihmisoikeusvaltuuskunnan tuoreen raportin mukaan koronaviruspandemian torjumiseksi oli viime keväällä ryhdyttävä nopeasti moniin toimenpiteisiin, mutta kiireessä ne eivät kuitenkaan aina perustuneet lakiin ja menettelylliset oikeudet usein unohtuivat.

”On hienoa, että valtuuskunta sanoo asian nyt selkeästi. On tärkeää, että opiksi otetaan, jotta jatkossa vältyttäisiin vastaavilta ihmisoikeuksien rikkomuksilta. Turvallisuuden takaamisessa eli tässä tapauksessa viruksen torjumisessa on kyettävä ottamaan huomioon, inhimillisyys ja ihmisoikeudet” sanovat kansanedustajat ja Muistiliiton puheenjohtajisto Merja Mäkisalo-Ropponen, Sari Sarkomaa ja Pasi Kivisaari.

Raportin mukaan viime keväällä oikeuksien toteutumisessa oli ongelmia, jotka joutuivat esimerkiksi palvelutaloihin asetetuista yleisistä vierailukielloista. Palvelutaloihin tai sosiaalihuollon yksiköihin ei ihmisoikeusvaltuutetun mukaan saa asettaa esimerkiksi yleisiä vierailukieltoja tai liikkumisrajoituksia. Rajoitusten on aina perustuttava lain nojalla annettuun yksilölliseen päätökseen. Asiakkaan ja omaisen kanssa pitää sopia menettelytavoista, joilla vierailuja voidaan toteuttaa aiheuttamatta tartuntavaaraa. Tämä on tärkeä ottaa kunnissa välittömästi huomioon siten, ettei kategorisesti enää tehdä päätöksiä, jotka estävät esimerkiksi muistisairaita tapaamasta läheisiään.

Toinen tärkeä valvottava asia on nyt valmistelussa oleva vammaispalvelulain uudistus. Siinä on nykyistä selkeämmin sanottava, että vammaispalvelut kuuluvat myös muistisairaille. Tällä hetkellä monin paikoin muistisairaille ei näitä palveluja myönnetä. Vammaispalvelulain uudistuksen perustana on YK:n vammaisyleissopimus.

”Esimerkiksi Eduskunnan oikeusasiamies muistuttaa vuosittaisessa raportissaan, että vammaisyleissopimus sisältää laaja-alaisen vammaisuuden määrittelyn, jonka turvin voidaan mahdollisimman hyvin varmistaa eri tavoin vammaisten ihmisten oikeudet ja yhdenvertaisuus. Esimerkiksi muistisairaat henkilöt ja psykiatriset potilaat kuuluvat siten sopimuksen soveltamisalaan. Nyt kunnissa ja alueilla on otettava vakavasti tämä oikeusasiamiehen viesti” kansanedustajat muistuttavat.

Lisätietoja:

Merja Mäkisalo-Ropponen, puh. 050 357 9090

Muistiliiton puheenjohtaja, kansanedustaja (sd)

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Muistiliiton 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja (kok)

Pasi Kivisaari, puh. 050 347 9334

Muistiliiton 2. varapuheenjohtaja kansanedustaja (kesk.)

TIEDOTE 1.2.2021

JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen Sarkomaa: Hallitus jarruttanut ja pantannut liian pitkään ratkaisuaan mielenterveyden kriisiin – ”Kertokaa rehellisesti Terapiatakuun kohtalo”

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää sietämättömänä sitä, että hallitus väistelee ja lykkää ratkaisuja Terapiatakuusta. Nykyiset hallituspuolueet lupasivat tukensa kansalaisaloitteelle Terapiatakuusta jo ennen eduskuntavaaleja 2019. Sarkomaan mielestä näyttää siltä, että vaalilupaukset on painettu villaisella. Kansalaisaloitteen käsittely pysäytettiin valiokunnassa hallituspuolueiden toimesta jo lähes vuosi sitten.

”Puheiden ja tekojen ristiriita on ilmeinen. Jos hallituspuolueilla olisi tahtoa edistää Terapiatakuuta, olisimme tehneet päätöksen eduskunnassa jo aikaa sitten. Sen sijaan, lyhyen asiantuntijakuulemisen jälkeen hallituspuolueet keskeyttivät asian käsittelyn sosiaali- ja terveysvaliokunnassa viime vuoden maaliskuussa. Kokoomuksen vaatimuksista huolimatta kansalaisaloitteen käsittely ei ole jatkettu. Mielestäni ihmiset ansaitsevat kuulla totuuden”, Sarkomaa sanoo.

Ministeri Kiuru on sanonut, että mielenterveyspalveluiden saatavuutta ratkotaan osana hoitotakuun tiukennusta. Hoitotakuuta koskeva laki piti alun perin antaa eduskunnalle jo joulukuussa 2019, mutta sitä on lykätty toistuvasti. Viime syksynä hallitus kertoi, että hallitusohjelmaan kirjattu perusterveydenhuollon hoitotakuu ”toteutetaan osana tuottavuuskokonaisuutta sekä EU:n elpymisrahaa”.

”Pysyvän hoitotakuun kiristyksen ja terapiatakuun toteuttaminen määräaikaisella täysin keskeneräisellä ja vasta valmistelussa olevan elpymisvälineen rahoituksella, kuulostaa kerrassaan uskomattomalta ja mahdotonta se onkin. Tämä tarkoittanee sitä, että hoitotakuun ja terapiatakuun toteuttaminen sekä pysyvän rahoituksen ratkaiseminen lykätään  käytännössä seuraavalle hallitukselle”, Sarkomaa kysyy.

”Hallituksen vitkuttelu mielenterveyspalveluiden parantamiseksi on huolestuttavaa. Mielenterveyden ongelmat ovat suurin kansansairautemme ja työkyvyttömyyseläkkeitä aiheuttava syy mutta täysin aliresurssoitu. Päätöksiä hoitoon pääsyn nopeuttamisesta sekä vaikuttavien, näyttöön perustuvien psykososiaalisten hoitomuotojen käyttöönotosta perusterveydenhuollossa tarvitaan pikaisesti”, Sarkomaa sanoo.

Koronan myötä mielenterveyspalveluihin pääsy on heikentynyt samaan aikaan kun palveluiden tarve on lisääntynyt. Asiantuntija-arvion mukaan keväällä voi olla edessä mielenterveyspommi. Myös YK on kehottanut maailman valtioita varautumaan mielenterveyskriisiin koronan aikana ja sen jälkeen.

”Vetoan, että hallituspuolueet ottaisivat jalan pois jarrulta. Terapiatakuu on juuri nyt ajankohtainen. Sillä vastattaisiin ihmisten hätään koronakriisin keskellä, mahdollistettaisiin yhdenvertainen mielenterveyspalveluihin pääsy ja tuettaisiin työllisyyden vahvistamista. Kokoomus esitti Terapiatakuun toteuttamista ja osoitti siihen tarvittavan 35 milj. euron rahoituksen vaihtoehtobudjetissaan syksyllä”, Sarkomaa sanoo.

”Hallituspuolueilta on täysin oikeutettua kysyä: oletteko tekemässä Terapiatakuusta totta vai jääkö se vain petetyksi vaalilupaukseksi? Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Tiedote 30.1.21

Julkaisuvapaa heti 

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vetoaa, että hallitus voittaisi vastenmielisyytensä kotitalousvähennystä kohtaan ja ottaisi kotitalousvähennyksen kehittämisen osaksi toimia, joilla palveluja parannetaan ikäihmisten kotona asumisen ja omannäköisen elämän mahdollistamiseksi.  

”Pääministeri Marin ei viime torstaina A-talkissa nähnyt tarvetta kotitalousvähennyksen kehittämiselle. Marin näytti asettavan kunnallisen kotihoidon ja kotitalousvähennyksen vastakkain. Pääministerin puheet herättivät huolen, ettei vanhusten kotihoidon vakavaa tilannetta ole hallituksessa ymmärretty. Kotona asuvien ikäihmisten avun tarve on suuri ja siihen vastaamiseksi tarvitaan monia erilaisia keinoja”, Sarkomaa sanoo. 

Sarkomaa muistuttaa, että seniorit ovat hyvin moninainen joukko.

”Vuosien kertyessä moni tarvitsee apua ja tukea, mutta elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan vaihtoehtoja.

 Hyvinvointipalveluiden kehittämisessä on nykyistä vahvemmin oltava lähtökohtana ihmisten yksilölliset tarpeet. Sen sijaan, että ideologisesti suljetaan pois keinoja, olisi niitä aktiivisesti kehitettävä lisää. Kotitalousvähennys on monen seniorin kotona asumisen mahdollistaja sekä itsemääräämisoikeuden vahvistaja. Myös pienituloisilla vanhuksilla pitää olla mahdollisuus hankkia itsevalitsemiaan kotona asumista tukevia palveluita ja siksi kokoomus on esittänyt superkotitalousvähennystä”, Sarkomaa sanoo.

”Palveluiden tuottamiseen tarvitaan julkisen sektorin rinnalle yritykset, järjestöt sekä muut toimijat. Kotitalousvähennys on viisasta olla osa keinovalikoimaan. Hallituksen syytä kuulla senioreita itseään. Kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, ovat vaatineet hallituksen kotitalousvähennysleikkauksen perumista ja senioreille korotettua vähennystä”, Sarkomaa sanoo.

Kotihoidossa olevat ihmiset ovat yhä iäkkäämpiä, huonokuntoisempia ja usein muistisairaita. Kotihoidon sairaanhoitajat ja lähihoitajat ovat ylikuormitettuja. Omaishoitajat ovat kovilla ja kaipaavat kipeästi lisätukea.

Suomessa oli vuoden 2019 lopussa 70 vuotta täyttäneitä henkilöitä 874 314. Heistä ympärivuorokautisessa hoidossa on noin 40 000 ja kotihoidon piirissä noin 52 000 ihmistä. Merkittävä osa senioreista asuu yksin. Koronaepidemia on entisestään lisännyt uudenlaisten avun ja tuen muotojen merkitystä.

Kokoomus on esittänyt jo syksyllä 2019 vaihtoehtobudjetin yhteydessä hallituksen tekemän kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista ja Sitran mallin mukaisesti yli 75-vuotiaille uutta, nykyistä parempaa kotitalousvähennystä. Senioreiden superkotitalousmallissa verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Mallista voisivat hyötyä kaikkia yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen. Malli on Sitran arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali.

”On vakava tosia-asia, että hallitus on omilla toimillaan heikentänyt kotihoidon kiperää tilannetta. Lakisääteisen hoitajamitoituksen säätäminen pelkästään ympärivuorokautiseen hoivaan ajaa kotihoitoa entisestään suurempaan ahdinkoon ja hoitajapulaan. Hallituksen leikkaus kotitalousvähennykseen vaikeutti senioreiden mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan palveluja.  Kotitalousvähennyksen käyttäjistä lähes puolet on eläkeläisiä. Tukea kotona asumiseen on lisättävä, eikä vähennettävä”, vaatii Sarkomaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Tiedote 27.1.

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan uutena eduskunta-avustajana aloitti tiistaina 26.1.2021 Mikko Kivenne. Edellinen avustaja Sina Nordman jatkoi uusiin tehtäviin yrittäjänä. Uusi avustaja Kivenne on politiikan ja viestinnän maisteriopiskelija Helsingin yliopistosta. Hän siirtyy avustajan tehtävään työskenneltyään useamman vuoden rakennusalan henkilöstöpalvelun johtotehtävissä. Kivenne on ollut aktiivinen myös Kokoomusopiskelijoiden opiskelijaliitto Tuhatkunnan toiminnassa. Tällä hetkellä hän toimii liiton Helsingin paikallisyhdistyksen Kansallisten ylioppilaiden hallituksen jäsenenä ja poliittisten sisältöjen vastaavana.

”Odotan innolla uusia työtehtäviäni kansanedustaja Sarkomaan kanssa. Avustajan tehtävä tarjoaa ainutlaatuisen politiikan korkeakoulun ja näköalapaikan poliittisen päätöksentekoon. Toivon, että avustajana voin hyödyntää aiemmissa työtehtävissäni sekä opinnoissani saatua osaamista ja antaa oman panokseni edustaja Sarkomaan ja kokoomuksen eduskuntaryhmän työskentelylle.”

Lisätietoja:

Mikko Kivenne

mikko.kivenne@eduskunta.fi

+358 505187414

Tiedote 19.1.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vauhdittaa hallitusta tekemään päätöksen digitaalisen rokotuskortin ripeäksi rakentamiseksi. Useat Euroopan maat ovat yhtyneet tavoitteeseen saada yhteinen rokotuspassi tai -kortti, jolla voi osoittaa koronarokotuksen saamisen.

Ministeri Tytti Tuppurainen (HS 19.1.) linjasi, että rokotuspassin on oltava kaikkien saatuvilla yhtäläisesti. Kehitys on Suomessa vaarassa mennä päinvastaiseen suuntaan, koska hallitukselta puuttuu linja, millainen rokotuspassin tai kortin tulisi olla. Muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä on kerrottu valmisteltavan toiminta-alueelleen koronatestitulosten toimittamisen automatisointia. 

”On välttämätöntä, että hallitus tekee asiassa päätöksen ja käynnistää valtakunnallisen työn digitaalisen rokotus- ja laboratoriotuloskortin ripeäksi rakentamiseksi. Asiassa ei ole varaa aikailla. Rokotuskortti on tarkoituksenmukaista rakentaa Kelan toimesta Omakantaan, jonne potilastiedot jo lakisääteisesti kirjataan. Työssä tarvitaan tietenkin eri toimijoiden yhteistyötä,” Sarkomaa toteaa.

Digitaaliseen rokotuskorttiin on huutava tarve. Testituloksista annettavat todistukset ja pian rokotustodistukset ruuhkauttavat entisestään kuormittunutta terveydenhuoltomme. Moni joutuu hakemaan todistuksia yksityiseltä sektorilta: kustannuksia kertyy ja aikaa kuluu. Yhtenäinen kansallinen digitaalinen järjestelmä olisi viisas investointi veronmaksajien näkökulmasta.

Useissa maissa työ on jo täydessä vauhdissa. Tanskassa hallitus on aktiivinen toimija ja luvannut käyttöön jo tämän vuoden alkupuolella digitaalisen rokotuspassin, jolla virallisesti osoitetaan otettu koronarokotus. Suomen on syytä ottaa asiassa mallia Tanskasta. https://www.thelocal.dk/20210108/denmark-to-roll-out-covid-19-vaccine-passport

Rokotuspassin vauhdittamisella Tanskan hallitus haluaa varmistaa, että yhteiskunta saadaan mahdollisimman pian turvallisesti avattua jaesimerkiksikulttuuri- ja urheilutapahtumat liikkeelle. Koronatestien tulokset ja annettu rokotus ovat todennäköisesti osa turvallisempaa matkustamisessa lähitulevaisuudessa.

Omakantaan luotu applikaatio tukisi rokotesuojan ajan tasalla pitämisen lisäksi myös terveydenhuollon ammattilaisten työtä. Rokotuskortti voisi myös muistuttaa tehosterokotteesta. Maamme on syytä olla edelläkävijä digitaalisen rokotuskortin kansallisessa ja EU-tasoisessa toiminnassa.

Rokotuskortin perustamisessa tarvitaan hallituksen tahtotila. Kansalaisilla se jo on. Digitaalista rokotuskorttia kannatti lähes 90 prosenttia suomalaisista lääketietokeskuksen teettämässä kyselyssä," muistuttaa Sarkomaa.

Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen digitaalisen kansallisen rokotuskortin käyttöönotosta ja toimista EU:n yhteisen rokotuskortin edistämiseksi vauhdittaakseen hallitusta toimiin asian edistämiseksi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, p. 0505113033

Tiedote 15.1.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vaatii hallitusta toimiin koronarokottamisen yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. EU-maihin verraten hidas rokottamistahti on saanut monet huolestumaan rokotestrategian toteutumisesta ja toimivuudesta.

”Asiantuntijat ovat arvioineet, että hyvällä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä riittävä rokotuskattavuus on saavutettavissa kesän aikana, jos rokotteita on saatuvilla. Palkansaajaväestön tehokas rokottaminen edellyttää työterveyshuollon täysimääräistä mukanaoloa rokottamisessa,” Sarkomaa toteaa.

Työmarkkinajärjestöt ovat esittäneet toimia koronarokotusten vauhdittamiseksi työterveyshuollossa. Järjestöjen mukaan Kela-korvaus pitäisi rahoittaa valtion toimesta ja korvausprosentin pitäisi olla 100 % siten, että rokottamisen kustannus ei kerryttäisi työterveyshuollon vuosittaista menokattoa. Korvaustaksa pitää määritellä vastaamaan kohtuullista, todellista rokottamisen hintaa.

Sarkomaa kirittää hallitusta tekemään työterveyshuollon täysimääräisen mukana olon mahdollistavat muutokset pikimmiten, sillä työikäisen väestön rokottamisen on määrä alkaa maalis-huhtikuussa. Muutoin on olemassa vakava riski, että väestön rokotustahti ei ole riittävän nopea ja koronakriisi ryöstäytyy käsistä. Nopea ja kattava rokottaminen onnistuu vain ottamalla käyttöön kaikki voimavarat ja osaaminen. Se on ainoa vaikuttava keino päästä ulos maatamme kaikin tavoin kurittavasta koronakriisistä,” Sarkomaa vaatii.

Koronarokotestrategian mukaan rokotusjärjestyksessä ensimmäisinä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka ovat tekemisessä koronan kanssa ja heille, jotka työskentelevät hoitokodeissa. Suomessa kunnat vastaavat rokotusten antamisesta ja rokotusvuorossa olevien informoinnista omalla alueellaan. Tästä on seurannut, että eri kunnissa on kirjavia tulkintoja siitä, miten yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä rokotetaan suhteessa julkisen sektorin henkilöstöön.

”Kentältä kantautuu vakava huoli sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Erityinen huoli on yksityisen sektorin työntekijöistä, ja erityisesti yksinyrittäjistä ja freelancereista. Näiden etulinjassa työskentelevien toimijoiden rokottamisessa on edelleen epäselvyyttä. Useat sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat kaipaavat kipeästi yhtenevää ja selkeää toimintaohjetta siitä, miltä taholta voivat rokotteen saada ja millä aikataululla suojatakseen itsensä ja potilaat,” Sarkomaa toteaa.

”Huolta herättää myös puute, että rokotusjärjestyksessä ei ole huomioitu suun terveydenhuoltoa lainkaan. Ilman riittävää tietämystä kunnissa suun terveydenhuollosta on olemassa riski, että rokotusjärjestyksessä ei tule huomioiduksi suun terveydenhuollon erityispiirteet. On välttämätöntä, että myös suun terveydenhuollon henkilökunnan osalta noudatetaan koko maassa rokottamisessa työtehtävänkohtaista järjestystä, sillä joukossa on paljon niitä, jotka tekevät muun muassa päivystystyötä ja hoitavat mahdollisia koronapotilaita,” Sarkomaa muistuttaa.

Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen koronarokotusten korvaamisesta sairausvakuutuksesta, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja alan yrittäjien sekä suun terveydenhuollon ammattilaisten yhdenvertaisesta rokottamisesta vauhdittaakseen maan hallitusta toimiin koronarokottamisessa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, p. 0505113033

Julkaistu Verkkouutisissa 9.1

Kansanedustaja tukee ehdotusta operaatiivisen ”nyrkin” käyttämisestä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa tukee presidentti Sauli Niinistön ehdotusta erillisen kriisiryhmän perustamisesta koronakriisin hoitoa varten.

– Suomen koronarokotusten EU-tasolla varsin hidas eteneminen ja julkisuuteen purskahtaneet epäselvyydet johtovastuista sekä koronarokottamisen edellyttämistä toimista ovat vakava asia.  Suomessa on mittava rokotusinfra ja osaaminen, kun se vain käyttöön otetaan, Sarkomaa toteaa Facebook-päivityksessään.

Sarkomaa korostaa, että viimeistään nyt pääministeri Sanna Marinin (sd.) on otettava presidentin ehdotus käyttöön.

Presidentti Sauli Niinistö lähestyi Marinin hallitusta viime maaliskuussa kirjeellä, jossa hän nosti esille kriisiryhmän perustamisen tukemaan Suomen onnistumista koronapandemian taltuttamisessa.

– Presidentimme totesi kirjeessään mm seuraavaa: ”Toteamus, että viranomaiset virkavastuulla hoitavat päätösten tavoitteet toteen, ei riitä. Operatiivinen puoli vaatii ennakkotyötä, jotta jo päätöstä tehtäessä tiedetään mihin käytännön toimiin koneisto ryhtyy. Toistan moneen kertaan esitetyn ajatuksen operatiivisen ”nyrkin” käyttämisestä. Hyvin koottu kriisiryhmä kartoittaa ongelmat, hankkii tiedot, kerää julkisen ja yksityisen osaamisen ja esittää sitten maan hallitukselle tilannekuvaa ja ehdottaa toimenpiteitä. Ryhmä siis omistautuisi kokonaan koronan käsittelyyn. Tämä ajattelu ei ole mitenkään hallitukselta pois, vaan lisää. Operatiiviset toimet etenevät nopeasti ja hallitusti sitten kun hallitus on linjannut saamistaan punnituista vaihtoehdoista, Sarkomaa kirjoittaa.

Tiedote 29.12.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa ripeitä toimia digitaalisen rokotuskortin käyttöönottamiseksi. Luotettavien ja helposti saatavilla olevien rokotetietojen merkitys korostuu edustajan mukaan koronavirusta vastaan taisteltaessa.

"Digitalisaation edistysaskelista huolimatta rokotustietojen ensisijainen lähde on yhä käsin täytetty rokotuskortti tai muistikuva," harmittelee Sarkomaa.

Sarkomaan kirittämästä digitaalisesta Omakantaan luodusta rokotuskortista näkisi vaivatta, mitä rokotteita henkilö on saanut. Palvelulla voisi myös todentaa saadut rokotukset digitaalisesti. Rokotuskortti voisi muistuttaa myös tehosterokotteen ottamisen ajankohdasta. Nykyisintehosterokotus jää monilta ottamatta, vaikka se on olennainen esimerkiksi jäykkäkouristusrokotteissa rokotussuojan ylläpitämiseksi. 

"Rokotuskortin perustamisessa tarvitaan hallituksen tahtotila. Kansalaisilla se jo on. Digitaalista rokotuskorttia kannatti lähes 90 prosenttia suomalaisista lääketietokeskuksen teettämässä kyselyssä," huomauttaa Sarkomaa.

Sarkomaa kirittää hallitusta tekemään päätöksen rokotuskortin perustamisen vaativasta digiloikasta ja sen edellyttämistä määrärahoista. Hän toivoo, että koronarokote toimisi lähtölaukauksena digitaaliselle rokotuskortille.

"Rokotustietojen digitalisointi helpottaisi omien rokotustietojen tarkistamisen ja ajan tasalla pitämisen lisäksi myös terveydenhuollon ammattilaisten työtä sekä rokotussuojan todentamista matkaillessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työhönotosssa. Aivan tyhjästä ei rokotekorttia tarvitse lähteä tekemään. Uusimpia rokotustietoja löytyy jo ainakin terveyskeskusten antamista rokotuksista Omakannasta," toteaa Sarkomaa.

Lääketietokeskuksen kyselyn mukaan vain puolella suomalaisista on omat rokotustiedot tallessa. Kolmannes suomalaisista ei tiedä, mistä omat ajantasaiset rokotustiedot on mahdollista tarkistaa.

"Rokotukset ovat vaikuttaneet ihmisten terveyteen käänteentekevällä tavalla. Tulevaisuudessa niiden merkitys voi olla vieläkin suurempi. On viisasta ja välttämätöntä että ihmisellä itsellään on oikea tieto rokotuksista ja tieto terveydenhuollon henkilöstöllä voi myös pelastaa ihmisten henkiä monin tavoin," toteaa Sarkomaa.

Euroopan neuvosto on hyväksynyt vuonna 2018 rokotussuositukset, joiden tavoitteena on parantaa EU-maiden rokotuskattavuutta ja rokotteiden saatavuutta. Päätöksen johdosta valmistellussa “rokotustiekartassa” (EU Roadmap on Vaccination 2018) on toimenpiteinä kansallisten rokotusrekisterien yhdenmukaistaminen ja EU:n yhteinen digitaalisesti jaettava rokotuskortti. Myös maailman terveysjärjestö WHO selvittelee parhaillaan kansainvälistä elektronista rokotuskorttia. Sellainen saatetaan jatkossa asettaa kriteeriksi esimerkiksi matkustaessa.

"Suomen ei pidä jäädä odottelemaan vaan maamme on oltava digitaalisen rokotekortin kansallisessa ja EU-tasoisessa toiminnassa aloitteellinen ja edelläkävijä," Sarkomaa päättää.

Sarkomaa on tänään jättämässä sähköisestä rokotuskortista  kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa

p. 0505113033