Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 17.10.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää talousarvioaloitteenaan kotitalousvähennyksen tuntuvaa korotusta. Kotitalousvähennys kasvaisi kokoomuksen mallissa nykyisestä 2250 eurosta 5000 euroon. Kokoomus myös poistaisi kotitalousvähennyksen 100 euron omavastuuosuuden.

”Kotitalousvähennyksellä tuetaan työllisyyttä ja torjutaan harmaata taloutta. Vähennys on tärkeä tuki erityisesti ruuhkavuosiin, lapsiperheille ja ikääntyneille arkea helpottavien palveluiden hankintaan. Vähennystä käyttävät tilastojen mukaan yleisimmin tavalliset keskituloiset kotitaloudet”, Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.

”Vähennys alentaa kynnystä teettä kotitöitä ja korjauksia ulkopuolisella ammattilaisella sekä ehkäisee harmaata taloutta. Ruotsissa noin 5000 euron kotitalousvähennyksen käyttö on yleisempää ja se tarjoaa ruotsalaisille kotitalouksille huomattavasti parempia mahdollisuuksia. Koronatoimena vähennystä päätettiin Ruotsissa korottaa noin 7000 euroon”, Sarkomaa jatkaa.

Hallitus päätti leikata kotitalousvähennystä 1.1.2020 alkaen. Vähennyksen enimmäismäärää alennettiin 2 400 eurosta 2 250 euroon. Vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista alennettiin työkorvausten osalta 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkkojen osalta 20 prosentista 15 prosenttiin. Päätös kiristi kotitalouksien verotusta 95 miljoonalla eurolla.

Kokoomus on kritisoinut hallitusta voimakkaasti päätöksestä. Puolue kysyi aiheesta myös eduskunnan kyselytunnilla torstaina 15.10.

”Hallitus on asettanut tavoitteikseen työllisyyden nostamisen ja harmaan talouden torjumisen. Hallitus kuitenkin päätti viime syksyllä heikentää kotitalousvähennystä, mikä on vastoin näitä hallituksen päämääriä. Miksi hallitus leikkasi kotitalousvähennyksestä, vaikka se on vastoin hallituksen omia tavoitteita”, kansanedustaja Saara-Sofia Sirén kysyi eduskunnassa.

Kotitalousvähennyksen kasvattamisen lisäksi puolue ehdottaa, että kotitalousvähennyksen voisi Ruotsin tapaan hyödyntää jo suoraan palvelusta maksettaessa. Ruotsissa palveluntarjoaja voi vähentää vähennyksen suoraan laskusta ja hakea summaa takaisin verottajalta.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Saara-Sofia Sirén, puh. 09 432 3155

OSANA oppivelvollisuuden laajentamista hallitus esittää muutosta ammatillista koulutusta koskevaan lainsäädäntöön, jonka myötä asetuksella voidaan säätää ammatillisen peruskoulutuksen opetustuntien määrästä. Tämä uhkaa romuttaa ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuuden.

Amisreformin keskeinen tavoite oli lisätä yksilöllisiä opintopolkuja sekä vahvistaa osaamista. Opintojen yksilöllistäminen auttaa tunnistamaan opiskelijoiden tarpeet ja näin voidaan tukea heitä juuri oikeilla tavoilla. On järkyttävää, että hallitus haluaa nyt romuttaa tämän.

Jokaiselle ammatillisen koulutuksen opiskelijalle laaditaan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelma. Suunnitelman avulla varmistetaan, että opiskelijat saavat omaan tasoonsa nähden riittävästi opetusta, ohjausta ja tukea saavuttaakseen osaamistavoitteensa.

On aito uhka, että mikäli nykyiset osaamispisteet sidotaan tiettyyn tuntimäärään, tulee tästä tuntimäärästä uusi maksimi. Osaamispisteiden on jatkossakin perustuttava hankitun osaamisen tasoon ja laatuun, ei tiettyyn tuntimäärään.

Ammatillisen koulutuksen reformin ensisijaisena tavoitteena oli parantaa koulutuksen laatua, vähentää koulutuksen keskeyttämistä, nuorten syrjäytymistä sekä vahvistaa opintojen yksilöllisyyttä. Uudistus oli laajasti kentällä hyväksi havaittu. Nyt ei ole aika katsoa peruutuspeiliin. Näin hallitus on toimimassa rahoitusmallin osalta. Rahoitustaso ollaan jäädyttämässä vuoden 2020 tasolle, mikä heikentää hyvin tehtävänsä hoitaneiden koulutuksen järjestäjien rahoitusasemaa.

Vaikuttavuusrahoituksen osuudesta on pidettävä kiinni, jotta koulutuksen järjestäjiä kannustetaan laadukkaaseen opetukseen. Reformia on kehitettävä ja rahoituksesta on tehtävä ennakoitavaa. Ei ole kestävää toteuttaa merkittäviä muutoksia aina parin vuoden välein.

SARI MULTALA, KANSANEDUSTAJA (KOK), SIVISTYSVALIOKUNNAN JÄSEN, VANTAA

SARI SARKOMAA, KANSANEDUSTAJA (KOK), SIVISTYSVALIOKUNNAN JÄSEN, HELSINKI

Tiedote 9.10.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ovat huolissaan siitä, että hallitus hosuu ja jättää kiireessä huomiotta sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta koskevan lausuntopalautteen. Kokoomusedustajien mukaan ministeriön on viipymättä julkaistava lausuntokooste, jotta voidaan arvioida millä perusteella lakiluonnokseen tehdään muutoksia.

Ministeri Kiuru kertoi myöhään torstaina, että hallituksen sote-ratkaisu on valmistumassa pian. Hallitus on kiirehtinyt sote-lakiluonnoksen yksityiskohtien korjaamista. Ikonen ja Sarkomaa kysyvät, onko hallitus oikeasti ehtinyt käymään massiivisen ja ilmeisen kriittisen lausuntotulvan läpi näin nopeasti.

”Hallituksen on varattava riittävästi aikaa poikkeuksellisen laajaan ja kriittiseen lausuntopalautteeseen käsittelemiseksi. Lausuntopalaute on välttämätöntä käydä huolellisesti läpi, sillä hallitus on saanut runsaasti moitteita siitä, ettei kuntia ja sidosryhmiä kuultu lainkaan lakiesityksen valmistelussa. Lausuntoja ei saa sivuuttaa kiireeseen vedoten”, edustajat sanovat.

Lausunnolla olleeseen hallituksen esitysluonnokseen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämiseksi jätettiin yhteensä ennätykselliset 773 lausuntoa. Mittava määrä lausunnonantaja on tuonut esiin pitkän listan huolia ja ongelmia hallituksen sote-uudistuksen toteuttamiseen liittyen.

”Yhteenveto lausunnoista tulee olla avoimesti kaikkien nähtävillä mahdollisimman pian, kun hallitus on kertomassa mitä muutoksia se on tekemässä lakiluonnokseen”, edustajat vaativat.

”Kyseessä on Suomen historian merkittävin hallintouudistus, eikä sitä saa valmistella salassa. Näin merkittävän uudistuksen valmistelua ei saa viedä kansalaisten ulottumattomiin sulkemalla kunnat, järjestöt, yritykset ja muut kentän toimijat ulkopuolelle”, edustajat sanovat.

”Hallitus on omassa hallitusohjelmassaan antanut lupauksen uudenlaisesta vuorovaikutuksesta, jonka tavoitteena on tuoda yhä laajempi joukko osaksi yhteiskunnan uudistamista. Sote-uudistuksen valmistelu on henkinyt täysin vastakkaista politiikkaa. Avoimen ja osallistavan prosessin sijaan lakiesitys on valmisteltu salassa, virkamiesvetoisesti ministeriön uumenissa”, edustajat sanovat.

Lisätietoja,

Anna-Kaisa Ikonen, 09 432 3062

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

TIEDOTE 4.10.2020
Julkaisuvapaa heti

Tällä viikolla eduskunnassa on käyty välikysymyskeskustelu hallituksen työllisyys- ja talouspolitiikasta. Hallituspuolueiden edustajien puheenvuorossa korostettiin oppivelvollisuuden laajentamista työllisyystoimena. Kokoomuksen Paula Risikko, Sari Multala sekä Sari Sarkomaa ovat huolissaan hallituksen todellisuudentajusta.

”Hallitus väittää työllisyystoimeksi keinoa, jonka täysimääräiset työllisyysvaikutukset näkyvät vasta vuonna 2065. Meillä ei ole lähes viittäkymmentä vuotta aikaa odotella, että työllisyyttä tässä maassa vahvistetaan. Tekojen aika on nyt!” edustajat toteavat.

Hallituksen arvion mukaan oppivelvollisuuden laajentaminen vahvistaa vuosikymmenen lopussa työllisyyttä 1600 henkilöllä. Ja viidenkymmenen vuoden päästä mahdollinen vaikutus on 15 000 työllistä. Hallituksen ehdotus oppivelvollisuusiän nostamiseksi ei takaa, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon loppuun. Sillä ei puututa myöskään toisen asteen koulutuksen keskeyttämiseen. Ehdotuksen mukaan oppivelvollisuus päättyy sinä päivänä, kun nuori täyttää 18 vuotta. Toisen asteen koulutus kuitenkin jatkuu siitä vielä noin vuoden.

”Oletukset esityksen laskelmien taustalla ovat huterat ja todella kaukana todellisuudesta. Panostukset on laitettava jo peruskouluihin, jotta jokainen peruskoulun päättänyt saa riittävät tiedot ja taidot pärjätä toisella asteella. Toinen toimien painopiste on oltava toisen asteen koulutuksen keskeyttämisuhan alla olevissa nuorissa. Hallitus näyttää unohtaneen nämä nuoret kokonaan”, jatkavat edustajat.

Eri arvioiden mukaan tulossa oleva, aliresursoitu oppivelvollisuuden laajentaminen tulee kaiken kukkuraksi johtamaan tilanteeseen, jossa kunnat joutuvat leikkaamaan varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. Tämä tarkoittaa suurempia ryhmäkokoja ja vähemmän oppimisen tukea.

Hallituksen harjoittamalle koulutuspolitiikalle on vaihtoehto saavuttaa sama tavoite. On huonoa lainvalmistelua, että opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole kuunnellut alan parhaita asiantuntijoita vaan perustelee uudistusta pelkästään taloustieteellisestä näkökulmasta.

”Kokoomus panostaisi voimakkaasti varhaisiin vuosiin ja nuorten tukemiseen koko koulupolun ajan räätälöidysti. Hallitus paikkaa laastarilla avohaavaa aivan liian myöhäisessä vaiheessa. Uudistuksen resurssit eivät kohdistu niille nuorille, jotka eniten tukea tarvitsevat”, päättävät edustajat.

Lisätietoja:

Paula Risikko, p. 050 511 3107
Sari Multala, p. 040 531 7104
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Tiedote 30.9.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sofia Vikman ovat tyytyväisiä lakivaliokunnan ottamaan kantaan, jonka mukaan tyttöjen sukuelinten silpominen on säädettävä Suomessa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin. Asiaa pitkään ajaneet Sarkomaa ja Vikman ehdottivat tyttöjen sukuelinten silpomisen erilliskriminalisointia ja ennaltaehkäisyn tehostamista lakialoitteissaan (LA 6/2019 vp, LA 4/2019 vp) syksyllä 2019. Lakialoitteillaan edustajat halusivat vauhdittaa kansalaisaloitteen tahdon toteutumista, konkretisoida tarvittavat lakimuutokset ja painottaa ennaltaehkäisyä.

”Lakivaliokunnan kanta on tärkeä askel kohti Suomea, jossa yksikään tyttö ei enää joudu silvotuksi. Tyttöjen koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta on suojeltava kaikissa tilanteissa. Silpominen on järkyttävä väkivallanteko, jonka rangaistavuus ei aina ole tarpeeksi hyvin yleisessä tiedossa, vaikka teot ovat rikoslain vastaisia törkeänä pahoinpitelynä. Lainsäädäntöä selkeyttämällä lähetämme vahvan viestin siitä, että tyttöjen silpominen on rikos Suomessa. On hienoa, että asia viimein etenee”, Sarkomaa sanoo.

Lakivaliokunta esittää eduskunnalle hyväksyttäväksi lausumaa, jonka mukaan hallituksen on mahdollisimman ripeästi ryhdyttävä toimenpiteisiin tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen säätämiseksi rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin ja annettava tarvittavat lakiehdotukset eduskunnan käsiteltäviksi kuluvan vaalikauden aikana. Sarkomaa ja Vikman painottavat, että lainsäädäntöön tarvittavien muutosten tekemisellä on kiire.

”Marinin hallituksen on tuotava silpomisen rangaistavuutta selkeyttävät esitykset eduskuntaan viipymättä. Emme kerta kaikkiaan voi enää odottaa, tyttöjen suojelemiseksi on toimittava nyt. THL:n arvion mukaan Suomessa on silpomisvaarassa vähintään satoja ja pahimmassa tapauksessa jopa tuhansia tyttöjä. Syksyllä jättämämme lakialoite on nopeasti toimeenpantavissa oleva tapa toteuttaa lakivaliokunnan edellyttämä muutos. Konkreettinen ehdotuksemme on hallituksen vapaasti käytettävissä”, Vikman sanoo.

Sarkomaa ja Vikman muistuttavat, että kriminalisoinnin selkeyttämisen lisäksi silpomisen vastaisessa työssä tarvitaan määrätietoisia ennaltaehkäiseviä toimia. Myös tähän kokoomusedustajat ovat esittäneet toimenpiteitä lakialoitteessaan. Silpomisuhassa olevien lasten ja nuorten tunnistamiseksi ja auttamiseksi ammattilaiset tarvitsevat lisäkoulutusta, johon on syytä panostaa. Ammattilaisten, viranomaisten ja maahanmuuttajataustaisten yhteisöjen yhteistyö ja vuoropuhelu on varmistettava.

”Kriminalisoinnin selkeyttämisen lisäksi on tärkeää, ettei hallitus unohda ennaltaehkäisevien toimien merkitystä. Lakialoitteessamme esitetään tähän keinona uusia pykäliä selkeyttämään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulujen velvollisuutta ilmoittaa poliisille ja lastensuojelulle, kun havaitsevat mahdollisia silpomistapauksia tai epäilevät, että nuorella on riski joutua silpomisen uhriksi. Myös nämä esitykset ovat edelleen hallituksen käytettävissä”, Vikman sanoo.

Silpomisasia tuli eduskunnan käsittelyyn kansalaisaloitteen KAA 1/2019 pohjalta. Sarkomaa ja Vikman iloitsevat siitä, että aloitteen myötä aihe lainsäädäntöä koskevine puutteineen on noussut voimalla julkiseen keskusteluun ja on nyt johtamassa aitoihin muutoksiin.

”Haluan lämpimästi kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä pitkäjänteisestä silpomisen vastaisesta työstä ja aiheen nostamisesta eduskunnan pöydälle. On korkea aika, että Suomi ottaa vaatimuksenne todesta ja liittyy silpomisen selkeällä tavalla lainsäädännössään kieltäneiden maiden joukkoon muiden pohjoismaiden tapaan”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033
Sofia Vikman, puh. 09 432 3194

Kokoomusedustajat Sanni Grahn-Laasonen, Mia Laiho, Sari Multala ja Sari Sarkomaa kritisoivat, ettei hallituksen sote-lain esitysluonnoksen lausuntomenettely ole ollut hyvän hallintotavan ja lainvalmisteluprosessin mukaista. Kuraattorien ja psykologipalveluiden maakuntiin siirtämiseen liittyviltä keskeisiltä tahoilta ei pyydetty esityksestä lausuntoa.

“On pöyristyttävää, että näin tärkeästä asiasta ei pyydetty lausuntoja esimerkiksi psykologiliitolta tai koulukuraattorien liitolta. He ovat kuitenkin opetuksen järjestäjien ohella oppilas- ja opiskelijahuollon parhaimpia asiantuntijoita”, edustajat huomauttavat.

Opiskeluhuollon sijoittumista on arvioitu viime vuosien aikana lukuisia kertoja ja varsin perusteellisesti. Edellistä sote-ratkaisua mietittäessä päädyttiin siihen, että opiskeluhuollon on järkevää sijaita sivistystoimessa. Tämän nähtiin takaavan mahdollisuuden järjestää yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon keskeisen tärkeät palvelut lähellä oppilasta ja koulua mahdollisimman joustavasti ja sujuvasti.

”Olisi iso virhe siirtää koulupsykologit ja -kuraattorit massiiviseen maakuntahallintoon ja vaikeuttaa näin koulujen mahdollisuuksia tukea lapsia ja nuoria,” Grahn-Laasonen sanoo.

Oppilashuoltolaki on siirtänyt työn painopisteen ryhmien, luokkien ja koko kouluyhteisön kehittämiseen. Yhteisöllisen työn arvo jää hallituksen lakiesityksessä yksilötyön ja palveluketjujen kehittämisen varjoon. Yksilökohtainen ja yhteisöllinen työ kulkevat parhaimmillaan rinnakkaisesti niin että tukitoimet pystytään kohdentamaan oikea-aikaisesti ja -tasoisesti. Lasten ja nuorten oppimisen ja käytöksen haasteita voidaan ennaltaehkäistä etenkin oppilaita lähellä olevan pätevän ja moniammatillisen oppilashuollon henkilöstön avulla.

Opettajat ovat usein rajallisten resurssien varassa väkivalta-, kiusaamis- ja ilkivaltatilanteisiin puuttumisessa ja niiden käsittelyssä. “Oppilashuollon siirtyminen sotemaakuntiin vaarantaa sujuvan, moniammatillisen puuttumisen kiusaamistilanteisiin, sekä niiden ennaltaehkäisyn,” toteaa Multala. “Koulukiusaamisen ehkäisyssä ja kiusaamistilanteissa on tärkeää, että oppilashuollon henkilöstö on helposti saatavilla ja että heidän ammattitaitonsa on opettajien ja perheiden käytettävissä,” Multala jatkaa.

”Oppilaiden ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen on merkittävässä roolissa lasten ja nuorten syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien ehkäisemisessä ja hoitoon ohjauksessa. Avun pitää olla silloin lähellä ja yhteistyön opettajien kanssa mutkatonta” tähdentää sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho.

Psykologien ja kuraattorien siirtäminen osaksi maakunta-sote-hallintoa on vaarassa romuttaa oppilashuollon, joka on koulujen olennainen väline puuttua väkivaltaan ja kiusaamiseen. Kysymys ei ole vain hallinnon alan siirrosta vaan esityksen pykälissä on sivuutettu se, että oppilashuollon ydintehtävä on tukea lasten ja nuorten normaalia kasvua, kehitystä sekä koulunkäyntiä osana kouluyhteisöä ja lasten arkea. Suuri huoli on siitä, että siirrolla yritetään paikata lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden räikeitä puutteita. Psykologit ja kuraattorit on pidettävä kouluväen tukena lähellä lasta ja nuorta ja mielenterveyspalveluiden puutteet on korjattava muulla tavalla. Ensimmäisenä on säädettävä terapiatakuu” Sarkomaa jatkaa.

“Mikään ei takaa koulukuraattorien ja psykologien pysymistä kouluissa, jos heidät siirretään hallinnollisesti isoon maakuntahimmeliin. Koulukuraattorien ja psykologien ääni täytyy ottaa lainvalmistelussa huomioon”, edustajat päättävät.

Lisätiedot

Sanni Grahn-Laasonen, puh. 050 462 6614

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Sari Multala, puh. 09 432 3101

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Eduskunnan Yksi elämä -verkosto painottaa, että kansansairauksien hoitovelan ei pidä antaa kasvaa. Sen taltuttamiseksi on otettava käyttöön erilaiset keinot terveyden edistämisen tukemisesta digitalisaatioon.

”Koronaepidemian vuoksi vähentynyt sairauksien ennaltaehkäisy sekä viivästynyt hoito lisäävät hoitovelkaa pitkälle tulevaisuuteen. Kansansairauksien osalta vaikutukset ovat nähtävissä osin vasta myöhemmin. Ratkaisut eivät voi jäädä odottamaan koronapandemian talttumista. Kansainvälisten kokemusten mukaan on olemassa vakava riski, että koronaepidemian takia hoitamatta jäävät vaivat voivat sairastuttaa ja aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia jopa enemmän kuin koronavirus. On välttämätöntä, että syntynyt hoitovelka kurotaan ripeästi kiinni ja samalla tähdätään hoitotakuuajan lyhentämiseen siten, että tavoite oikea-aikaisista peruspalveluista voisi toteutua,” toteaa verkoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa 23.9 kokouksessa.

Aamun aikana verkosto syventyi kansansairauksien hoitovelkaan ja digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin.

“Perusterveydenhuolto on keskeisessä roolissa terveyden edistämisessä ja sairauksien ennaltaehkäisyssä. Paras keino vähentää hoitovelkaa on taata perusterveydenhuollolle riittävät resurssit,” painottaa yleislääketieteen erikoislääkäri Kim Nygård.

”Hoitovelan purkamiseksi olennaista on myös tunnistaa suurimmassa riskissä olevat pitkäaikaissairaat ja kohdentaa voimavaroja heihin,” muistuttaa Tays:n osastonylilääkäri Saara Metso.

”Erikoissairaanhoidossa lähetteet vähenivät selvästi ja niitä on edelleen aiempaa vähemmän. Tämä voi tarkoittaa, että ihmiset eivät hakeudu terveydenhuoltoon yhtä herkästi oireidensa vuoksi. Potilaat myös itse peruivat vastaanottoaikojaan. Tällöin diagnoosin ja hoidon viive on mahdollinen. Toteamatta ja hoitamatta jäänyt sairaus aiheuttaa lisäkuluja,” kertoo Filhan pääsihteeri, keuhkosairauksien erikoislääkäri Tuula Vasankari.

Korona on kasvattanut psyykkisen tuen tarvetta heilläkin, jotka eivät aikaisemmin tarvinneet mielenterveyttä tukevia palveluja. “Kansalliseen kriisipuhelimeen ja nuorten Sekasin-chattiin on tullut paljon enemmän yhteydenottoja keväästä alkaen. On ennakoitu, että perustason mielenterveyspalvelujen tarve kasvaa jopa voimakkaasti epidemian pitkittyessä,” toteaa MIELI ry:n asiantuntijalääkäri Meri Larivaara.

”Pitkän ajan seurauksista meillä ei ole varmaa tietoja ja niiden vaikutus kansanterveyteen nähdään vasta viiveellä. Siksi on tärkeää, että tutkimusresursseja kohdennetaan koronan aiheuttamiin ongelmiin ja toisaalta hyväksi todettuihin ratkaisuihin,” huomauttaa verkoston varapuheenjohtaja Ritva Elomaa.

Hyvistä käytännön ratkaisuista esiin nousi digitalisaatio. Esimerkiksi tyypin 1 diabeteksen hoidossa etähoitoon siirtymiseen oli hyvä valmius, koska hoidossa käytetään mittaus- ja hoitotietoa sisältäviä pilvipalveluja.

”Terveydenhuollossa digitalisaatio on otettu hienosti avuksi tässä koronatilanteessa ja ihmiset ovat huomanneet, että monta asiaa voi hoitaa etävastaanotolla. Hoitoteknologian käytössä on kuitenkin alueellisia eroja,” sanoo kansanedustaja Mirka Soinikoski.

Toisaalta etähoito voi jäädä pinnalliseksi ja etäyhteydellä tuen tarvetta on vaikea arvioida luotettavasti. Tämä on tunnistettu niin somaattisten sairauksien kohdalla kuin mielenterveyspalveluissakin. Onkin tärkeää tunnistaa, mihin palveluihin ja kenelle digitalisaatio soveltuu ja missä tarvitaan kasvokkaista kohtaamista.

Myös järjestöjen asema on merkittävä hoitovelan purkamisessa. ”Sote-järjestöjen toiminnan ansiosta moni terveysongelma jää syntymättä eikä ihmisten tarvitse hakeutua terveyspalvelujen piiriin. Järjestöt myös auttavat jo sairastuneita antamalla tietoa ja tukea sairauden kanssa elämiseen. Siksi järjestöjen rahoituksen turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää koronakriisin laskun pienentämisessä,” korostaa kansanedustaja Antero Laukkanen.

Kansanedustajien ja suurten kansanterveys- ja potilasjärjestöjen perustama eduskunnan Yksi elämä -verkosto on avoin kaikille terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja potilaiden yhdenvertaisuuden lisäämisestä kiinnostuneille kansanedustajille. Verkostossa on edustajia lähes kaikista eduskuntaryhmistä.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, eduskunnan Yksi elämä -verkoston puheenjohtaja, sari.sarkomaa@eduskunta.fi, 050 511 3033

Ritva Elomaa, kansanedustaja, eduskunnan Yksi elämä -verkoston varapuheenjohtaja, ritva.elomaa@eduskunta.fi, 09 432 3022

Mirka Soinikoski, kansanedustaja, mirka.soinikoski@eduskunta.fi, 09 432 3011

Antero Laukkanen, kansanedustaja, antero.laukkanen@eduskunta.fi, 09 432 3084

Kim Nygård, yleislääketieteen erikoislääkäri, Kalasataman terveysasema, kim.nygard@hel.fi, 040 334 2031

Saara Metso, osastonylilääkäri, dosentti, TAYS, saara.metso@pshp.fi, 040 531 0154

Tuula Vasankari, pääsihteeri, keuhkosairauksien erikoislääkäri, Filha, tuula.vasankari@filha.fi, 050 545 0589

Meri Larivaara, asiantuntijalääkäri, MIELI ry, meri.larivaara@mieli.fi, 044 534 0152

Tiedote 22.9.2020

Julkaisuvapaa heti

Ministeri Kiurun lausuntokierrokselle laittaman maakuntasote-esityksen kannatus on katoamassa. Hallituspuolueiden kansanedustajatkin ovat kunnissa heränneet suurten kaupunkien rahat ryöstävään rahoitusmalliin. Hallituspuolueista on tapahtumassa joukkopako hallituksen riveistä.

”On epäselvää, onko maakuntasotelle enää enemmistö eduskunnassa. Hallitus ei voi sulkea silmiään lausuntopalautteissa esitetyltä kritiikiltä varsinkin, kun kritiikkiä esitetään poikkeuksellisen vahvasti jopa tyrmäävästi hallituksen omista riveistä. On vastuutonta laittaa lausunnolle esitys, josta hallitusryhmissäkin on suuri erimielisyys”, sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Varsinkin suurempien kaupunkien lausunnoissa maakuntasote-esitys saa kylmää kyytiä hallituspuolueiden ja oppositiopuolueiden yhteisvoimin. Ja syystä. Kaupunkien rahat ryöstetään, vastineeksi on tulossa lisähallintoa, mutta ei juurikaan parempia palveluja. Vasemmistovihreän hallituksen esitys kuihduttaa HUS:n ja kuntien palvelut sekä kaupunkien elinvoiman. Erityinen huoli on se, miten kunnissa jää sivistykseen ja koulutuksen rahaa. Suomen käy huonosti, jos maan veturina toimiva pääkaupunkiseutu hyydytetään, varoittaa Sarkomaa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mukaan uudistuksen myötä Uudenmaan sote-maakunnilta leikattaisiin rahoitusta noin 400 milj. euroa, josta HUS:n osuus olisi ainakin 100 milj. euroa. Lehtosen mukaan tämä tarkoittaisi noin 1500 henkilötyövuoden vähentämistä HUS alueen erikoissairaanhoidosta. Koronan runneltua pahiten juuri Helsinkiä ja Uuttamaata olisi alueelle kohdistettu sote-leikkuri täysin kohtuuton eikä sitä voi missään nimessä hyväksyä.

Hallituksen maakuntasote-esityksen suuria valuvikoja on se, että siitä puuttuvat vaikuttavat keinot vahvistaa peruspalveluja. Lupaukset ripeästä hoitoon pääsystä yritetään kuopata vaivihkaa. Korona ei ole syy jättää tekemättä, päin vastoin nyt on suurempi tarve kuin ikinä varmistaa ihmisten yhdenvertainen pääsy hoidon ja avun piiriin. Samalla on kurottava ripeästi kiinni koronan myötä syntynyt hoitovelka ja tähdätä samalla hoitotakuuajan lyhentämiseen siten, että tavoite oikea-aikaisista peruspalveluista voisi toteutua.

On päivän selvää, ettei hallitukselle jää muuta vaihtoehtoa kuin hylätä torso esitys ja korjata vakavat virheet. Eduskuntaan esityksen tuominen esitetyssä muodossa olisi suurta vastuuttomuutta ja sulaa hulluutta. Hallituksen on vihdoin viisasta kuulla terveydenhuollon asiantuntijoita, tutkijoita, kuntia ja kaupunkeja, päättää Sarkomaa.

Lisätiedot

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Tiedote 20.9.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho kiittävät hallitusta budjettiriihen päätöksistä, joilla voidaan edistää kuntoutumista ja työelämään siirtymistä. Kaikista vaikuttavin mielenterveyttä edistävä työllisyystoimi, terapiatakuu, jäi kuitenkin vielä toteuttamatta.

”Osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli sekä nuorten psykososiaalisten palveluiden vakiinnuttaminen sekä työllisyys- ja elinkeino palveluiden vahvistaminen nuorten palvelupiste Ohjaamoihin ovat hyviä asioita. Panostukset perustason mielenterveyspalveluiden vahvistamiseksi ja varhainen tuki ovat myös välttämättömiä, kun tavoitteena on taittaa mielenterveysongelmien kasvu. Terapiatakuu on toteutettava nyt”, Sarkomaa ja Laiho toteaa.

Mielenterveyden sairaudet ovat Suomessa yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja valtava syrjäytymisen syy. Mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden määrä on kasvanut 25 prosenttia vuodesta 2016.

”Suurin kansansairautemme mielenterveysongelmat aiheuttavat mittavan määrän menetettyjä työtunteja, pudottaa nuoria koulutuspolulta ja estää ihmisiä tekemästä työtä sekä toteuttamasta unelmiaan. Kehityssuunnan muuttamiseksi mielenterveyspalvelujen saatavuutta on parannettava terapiatakuun mukaisesti”, vaatii Sarkomaa.

Terapiatakuun myötä Suomeen rakennettaisiin tehokas mielenterveyshoidon perustaso osaksi nykyisiä terveyskeskuksia. Näin hoitoa olisi saatavilla matalla kynnyksellä yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisemmin. Mielenterveyspoolin arvion mukaan peruspalveluissa varhain aloitettu hoito voisi auttaa siirtämään vuosittain jopa 7500 suomalaista sosiaalietuuksien piiristä työelämään, mikä vastaa hallituskauden aikana 30 000 uutta työllistynyttä.

”Paremmalla hoitoon pääsyllä ja ennaltaehkäisevillä toimilla olisi mahdollista vähentää tuhansien ihmisten vuosittaista syrjäytymistä, työkyvyttömyyseläkkeitä, työpoissaoloja sekä opintojen keskeytymisiä”, huomauttaa Laiho.

Terapiatakuu on kaikkien puolueiden kannattama ja se keräsi laajan kansalaisten tuen kansalaisaloitteena.

”Koronakriisin myötä mielenterveyspalvelujen tarve on entisestään kasvanut. Vastuuministeri Kiuru on eduskunnan kyselytunnilla vakuuttanut kannattavansa terapiatakuu -aloitetta. Hallitukselta odotetaan nyt konkreettisia päätöksiä ”, Sarkomaa ja Laiho päättävät.

Lisätiedot

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Mia Laiho, puh. 050 433 6461