Kategoria: Tiedotteet

Eduskunnan Yksi elämä -verkosto painottaa, että kansansairauksien hoitovelan ei pidä antaa kasvaa. Sen taltuttamiseksi on otettava käyttöön erilaiset keinot terveyden edistämisen tukemisesta digitalisaatioon.

”Koronaepidemian vuoksi vähentynyt sairauksien ennaltaehkäisy sekä viivästynyt hoito lisäävät hoitovelkaa pitkälle tulevaisuuteen. Kansansairauksien osalta vaikutukset ovat nähtävissä osin vasta myöhemmin. Ratkaisut eivät voi jäädä odottamaan koronapandemian talttumista. Kansainvälisten kokemusten mukaan on olemassa vakava riski, että koronaepidemian takia hoitamatta jäävät vaivat voivat sairastuttaa ja aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia jopa enemmän kuin koronavirus. On välttämätöntä, että syntynyt hoitovelka kurotaan ripeästi kiinni ja samalla tähdätään hoitotakuuajan lyhentämiseen siten, että tavoite oikea-aikaisista peruspalveluista voisi toteutua,” toteaa verkoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa 23.9 kokouksessa.

Aamun aikana verkosto syventyi kansansairauksien hoitovelkaan ja digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin.

“Perusterveydenhuolto on keskeisessä roolissa terveyden edistämisessä ja sairauksien ennaltaehkäisyssä. Paras keino vähentää hoitovelkaa on taata perusterveydenhuollolle riittävät resurssit,” painottaa yleislääketieteen erikoislääkäri Kim Nygård.

”Hoitovelan purkamiseksi olennaista on myös tunnistaa suurimmassa riskissä olevat pitkäaikaissairaat ja kohdentaa voimavaroja heihin,” muistuttaa Tays:n osastonylilääkäri Saara Metso.

”Erikoissairaanhoidossa lähetteet vähenivät selvästi ja niitä on edelleen aiempaa vähemmän. Tämä voi tarkoittaa, että ihmiset eivät hakeudu terveydenhuoltoon yhtä herkästi oireidensa vuoksi. Potilaat myös itse peruivat vastaanottoaikojaan. Tällöin diagnoosin ja hoidon viive on mahdollinen. Toteamatta ja hoitamatta jäänyt sairaus aiheuttaa lisäkuluja,” kertoo Filhan pääsihteeri, keuhkosairauksien erikoislääkäri Tuula Vasankari.

Korona on kasvattanut psyykkisen tuen tarvetta heilläkin, jotka eivät aikaisemmin tarvinneet mielenterveyttä tukevia palveluja. “Kansalliseen kriisipuhelimeen ja nuorten Sekasin-chattiin on tullut paljon enemmän yhteydenottoja keväästä alkaen. On ennakoitu, että perustason mielenterveyspalvelujen tarve kasvaa jopa voimakkaasti epidemian pitkittyessä,” toteaa MIELI ry:n asiantuntijalääkäri Meri Larivaara.

”Pitkän ajan seurauksista meillä ei ole varmaa tietoja ja niiden vaikutus kansanterveyteen nähdään vasta viiveellä. Siksi on tärkeää, että tutkimusresursseja kohdennetaan koronan aiheuttamiin ongelmiin ja toisaalta hyväksi todettuihin ratkaisuihin,” huomauttaa verkoston varapuheenjohtaja Ritva Elomaa.

Hyvistä käytännön ratkaisuista esiin nousi digitalisaatio. Esimerkiksi tyypin 1 diabeteksen hoidossa etähoitoon siirtymiseen oli hyvä valmius, koska hoidossa käytetään mittaus- ja hoitotietoa sisältäviä pilvipalveluja.

”Terveydenhuollossa digitalisaatio on otettu hienosti avuksi tässä koronatilanteessa ja ihmiset ovat huomanneet, että monta asiaa voi hoitaa etävastaanotolla. Hoitoteknologian käytössä on kuitenkin alueellisia eroja,” sanoo kansanedustaja Mirka Soinikoski.

Toisaalta etähoito voi jäädä pinnalliseksi ja etäyhteydellä tuen tarvetta on vaikea arvioida luotettavasti. Tämä on tunnistettu niin somaattisten sairauksien kohdalla kuin mielenterveyspalveluissakin. Onkin tärkeää tunnistaa, mihin palveluihin ja kenelle digitalisaatio soveltuu ja missä tarvitaan kasvokkaista kohtaamista.

Myös järjestöjen asema on merkittävä hoitovelan purkamisessa. ”Sote-järjestöjen toiminnan ansiosta moni terveysongelma jää syntymättä eikä ihmisten tarvitse hakeutua terveyspalvelujen piiriin. Järjestöt myös auttavat jo sairastuneita antamalla tietoa ja tukea sairauden kanssa elämiseen. Siksi järjestöjen rahoituksen turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää koronakriisin laskun pienentämisessä,” korostaa kansanedustaja Antero Laukkanen.

Kansanedustajien ja suurten kansanterveys- ja potilasjärjestöjen perustama eduskunnan Yksi elämä -verkosto on avoin kaikille terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja potilaiden yhdenvertaisuuden lisäämisestä kiinnostuneille kansanedustajille. Verkostossa on edustajia lähes kaikista eduskuntaryhmistä.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, eduskunnan Yksi elämä -verkoston puheenjohtaja, sari.sarkomaa@eduskunta.fi, 050 511 3033

Ritva Elomaa, kansanedustaja, eduskunnan Yksi elämä -verkoston varapuheenjohtaja, ritva.elomaa@eduskunta.fi, 09 432 3022

Mirka Soinikoski, kansanedustaja, mirka.soinikoski@eduskunta.fi, 09 432 3011

Antero Laukkanen, kansanedustaja, antero.laukkanen@eduskunta.fi, 09 432 3084

Kim Nygård, yleislääketieteen erikoislääkäri, Kalasataman terveysasema, kim.nygard@hel.fi, 040 334 2031

Saara Metso, osastonylilääkäri, dosentti, TAYS, saara.metso@pshp.fi, 040 531 0154

Tuula Vasankari, pääsihteeri, keuhkosairauksien erikoislääkäri, Filha, tuula.vasankari@filha.fi, 050 545 0589

Meri Larivaara, asiantuntijalääkäri, MIELI ry, meri.larivaara@mieli.fi, 044 534 0152

Tiedote 22.9.2020

Julkaisuvapaa heti

Ministeri Kiurun lausuntokierrokselle laittaman maakuntasote-esityksen kannatus on katoamassa. Hallituspuolueiden kansanedustajatkin ovat kunnissa heränneet suurten kaupunkien rahat ryöstävään rahoitusmalliin. Hallituspuolueista on tapahtumassa joukkopako hallituksen riveistä.

”On epäselvää, onko maakuntasotelle enää enemmistö eduskunnassa. Hallitus ei voi sulkea silmiään lausuntopalautteissa esitetyltä kritiikiltä varsinkin, kun kritiikkiä esitetään poikkeuksellisen vahvasti jopa tyrmäävästi hallituksen omista riveistä. On vastuutonta laittaa lausunnolle esitys, josta hallitusryhmissäkin on suuri erimielisyys”, sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Varsinkin suurempien kaupunkien lausunnoissa maakuntasote-esitys saa kylmää kyytiä hallituspuolueiden ja oppositiopuolueiden yhteisvoimin. Ja syystä. Kaupunkien rahat ryöstetään, vastineeksi on tulossa lisähallintoa, mutta ei juurikaan parempia palveluja. Vasemmistovihreän hallituksen esitys kuihduttaa HUS:n ja kuntien palvelut sekä kaupunkien elinvoiman. Erityinen huoli on se, miten kunnissa jää sivistykseen ja koulutuksen rahaa. Suomen käy huonosti, jos maan veturina toimiva pääkaupunkiseutu hyydytetään, varoittaa Sarkomaa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mukaan uudistuksen myötä Uudenmaan sote-maakunnilta leikattaisiin rahoitusta noin 400 milj. euroa, josta HUS:n osuus olisi ainakin 100 milj. euroa. Lehtosen mukaan tämä tarkoittaisi noin 1500 henkilötyövuoden vähentämistä HUS alueen erikoissairaanhoidosta. Koronan runneltua pahiten juuri Helsinkiä ja Uuttamaata olisi alueelle kohdistettu sote-leikkuri täysin kohtuuton eikä sitä voi missään nimessä hyväksyä.

Hallituksen maakuntasote-esityksen suuria valuvikoja on se, että siitä puuttuvat vaikuttavat keinot vahvistaa peruspalveluja. Lupaukset ripeästä hoitoon pääsystä yritetään kuopata vaivihkaa. Korona ei ole syy jättää tekemättä, päin vastoin nyt on suurempi tarve kuin ikinä varmistaa ihmisten yhdenvertainen pääsy hoidon ja avun piiriin. Samalla on kurottava ripeästi kiinni koronan myötä syntynyt hoitovelka ja tähdätä samalla hoitotakuuajan lyhentämiseen siten, että tavoite oikea-aikaisista peruspalveluista voisi toteutua.

On päivän selvää, ettei hallitukselle jää muuta vaihtoehtoa kuin hylätä torso esitys ja korjata vakavat virheet. Eduskuntaan esityksen tuominen esitetyssä muodossa olisi suurta vastuuttomuutta ja sulaa hulluutta. Hallituksen on vihdoin viisasta kuulla terveydenhuollon asiantuntijoita, tutkijoita, kuntia ja kaupunkeja, päättää Sarkomaa.

Lisätiedot

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Tiedote 20.9.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho kiittävät hallitusta budjettiriihen päätöksistä, joilla voidaan edistää kuntoutumista ja työelämään siirtymistä. Kaikista vaikuttavin mielenterveyttä edistävä työllisyystoimi, terapiatakuu, jäi kuitenkin vielä toteuttamatta.

”Osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli sekä nuorten psykososiaalisten palveluiden vakiinnuttaminen sekä työllisyys- ja elinkeino palveluiden vahvistaminen nuorten palvelupiste Ohjaamoihin ovat hyviä asioita. Panostukset perustason mielenterveyspalveluiden vahvistamiseksi ja varhainen tuki ovat myös välttämättömiä, kun tavoitteena on taittaa mielenterveysongelmien kasvu. Terapiatakuu on toteutettava nyt”, Sarkomaa ja Laiho toteaa.

Mielenterveyden sairaudet ovat Suomessa yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja valtava syrjäytymisen syy. Mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden määrä on kasvanut 25 prosenttia vuodesta 2016.

”Suurin kansansairautemme mielenterveysongelmat aiheuttavat mittavan määrän menetettyjä työtunteja, pudottaa nuoria koulutuspolulta ja estää ihmisiä tekemästä työtä sekä toteuttamasta unelmiaan. Kehityssuunnan muuttamiseksi mielenterveyspalvelujen saatavuutta on parannettava terapiatakuun mukaisesti”, vaatii Sarkomaa.

Terapiatakuun myötä Suomeen rakennettaisiin tehokas mielenterveyshoidon perustaso osaksi nykyisiä terveyskeskuksia. Näin hoitoa olisi saatavilla matalla kynnyksellä yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisemmin. Mielenterveyspoolin arvion mukaan peruspalveluissa varhain aloitettu hoito voisi auttaa siirtämään vuosittain jopa 7500 suomalaista sosiaalietuuksien piiristä työelämään, mikä vastaa hallituskauden aikana 30 000 uutta työllistynyttä.

”Paremmalla hoitoon pääsyllä ja ennaltaehkäisevillä toimilla olisi mahdollista vähentää tuhansien ihmisten vuosittaista syrjäytymistä, työkyvyttömyyseläkkeitä, työpoissaoloja sekä opintojen keskeytymisiä”, huomauttaa Laiho.

Terapiatakuu on kaikkien puolueiden kannattama ja se keräsi laajan kansalaisten tuen kansalaisaloitteena.

”Koronakriisin myötä mielenterveyspalvelujen tarve on entisestään kasvanut. Vastuuministeri Kiuru on eduskunnan kyselytunnilla vakuuttanut kannattavansa terapiatakuu -aloitetta. Hallitukselta odotetaan nyt konkreettisia päätöksiä ”, Sarkomaa ja Laiho päättävät.

Lisätiedot

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Tiedote 19.9.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedusajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho ovat huolissaan hallituksen aikeista romuttaa opiskeluhuolto sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Lausuntokierroksella olevassa esityksessä opiskeluhuollon järjestämisvastuun siirtyisi kunnilta sote-maakunnille. On selvää, että opiskeluhuollon eriyttäminen kouluista maakuntiin muuttaisi toimintaa enemmän oire- ja sairauskeskeiseksi eikä normaalikehitystä tukevaksi kuten nyt. Oppimisen tukemiseen liittyvät tehtävät unohtuisivat ja tämä heikentäisi kaikista heikoimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten asemaa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Sari Sarkomaan mukaan on välttämätöntä, että kouluterveydenhuolto toimii tiivisti yhdessä oppilashuollon kanssa lähellä lasta. Kouluterveydenhuollon on oltava sellainen, että se tukee oppilashuoltotyötä ja yhteistyötä opettajien, rehtoreiden kuraattoreiden ja koulupsykologien kanssa. Opiskeluhuollon on toimittava siten, että lapset ja nuoret kokevat olevansa osa kouluyhteisöä. Olennainen osa niin koulu- kuin opiskeluterveydenhuoltoakin on oppimisympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen.

”On pysäytettävä hallituksen aie uhrata opiskeluhuolto maakuntien alttarilla. Olisi virhe siirtää koulupsykologit ja -kuraattorit massiiviseen maakuntasoteen ja entisestään vaikeuttaa koulujen mahdollisuuksia tukea oppilaita,” Sarkomaa sanoo.

”Oppilaiden ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen on merkittävässä roolissa lasten ja nuorten syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien ehkäisyssä. Jotta palvelut myös kohtaisivat niiden tarpeessa olevat lapset ja nuoret, opiskeluhuollon palvelujen tulee olla lähellä ja helposti saatavilla heidän päivittäisessä toimintaympäristössään”, tähdentää sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laihon.

Edustajien mukaan on tehtävä toimia, joilla edistettäisiin kuraattori- ja psykologipalveluiden roolia tiiviinä osana kouluyhteisöä. Tämä edellyttää oppilashuollon järjestämisvastuun säilyttämistä kunnilla. Opiskeluhuollon toimiessa tiiviinä osana kouluyhteisöä on mahdollisuus havaita nopeasti ja matalalla kynnyksellä lasten ja nuorten tuen tarve. Edustajat myös muistuttavat hallitusohjelmakirjauksesta, jonka mukaan Marinin hallitus vahvistaa oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja kaikilla koulutusasteilla sekä oppilaitosten yhteisöllistä toimintakulttuuria, oppilaiden ja opiskelijoiden roolia ja vaikutusmahdollisuuksia kouluyhteisöissä. Opiskelijahuollon siirtäminen maakuntiin olisi räikeässä ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa.

Useat eri toimijat kuten OAJ, Psykologiliitto, Mielenterveyden keskusliitto, koulutusorganisaatiot ja suuret kaupungit ovat ottaneet kantaa sen puolesta, että oppilashuolto säilytettäisiin kunnilla. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen annetussa lausuntopalautteessa hallituksen suunnitelma tyrmätään.

”Erityisesti koronakevään repimät oppimiserot vaativat nyt panostuksia opiskeluhuoltoon. Kun haluamme kaventaa terveyseroja ja vähentää eriarvoisuutta on panostettava varhaisiin vuosiin. Hyvä opiskelijahuolto on tässä työssä keskeisessä roolissa. Myöskään hallituksen esitys oppivelvollisuuden pidentämisestä ei auta näitä lapsia ja nuoria, jotka tarvitsisivat tukea jo oppipolun varhaisessa vaiheessa,” edustajat päättävät.

Sari Sarkomaa, 050 5113033

Mia Laiho, 050 4336461

Tiedote 15.9.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vetoaa hallitukseen, jotta se ottaisi terapiatakuun toteuttamisen osaksi työllisyystoimia, joista hallitus päättää budjettiriihessä. Ilman panostamista mielenterveyspalveluihin on vaikea saavuttaa hallitusohjelman tavoitetta 75 prosentin työllisyysastetta 2023 mennessä.

Terapiatakuu on kaikkien puolueiden kannattama ja se keräsi laajan kansalaisten tuen kansalaisaloitteena. Koronakriisin myötä saavutettavien mielenterveyspalveluiden tarve on entisestään korostunut. Vastuuministeri Kiuru on eduskunnan kyselytunnilla vakuuttanut kannattavansa terapiatakuu- aloitetta. Hallitukselta on kaikki syyt odottaa päätöksiä asiassa.

Sarkomaa on jättänyt tänään toimenpidealoitteen terapiatakuun tavoitteiden toteuttamisesta ja terapiatakuun ottamisesta osaksi työllisyystoimia vauhdittaakseen hallitusta tekemään päätöksiä. Sarkomaa haluaa aloitteella vauhdittaa myös terapiatakuuta koskevan kansalaisaloitteen käsittelyä. Suomalaisten hyvinvoinnille tärkeää asiaa ei saa yrittää haudata koronan varjolla. 

”Mielenterveyden sairaudet ovat Suomessa yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja valtava syrjäytymisen syy. Suurin kansansairautemme aiheuttaa mittavan määrän menetettyjä työtunteja, pudottaa nuoria koulutuspolulta ja estää ihmisiä tekemästä työtä sekä toteuttamasta unelmiaan,” Sarkomaa huolehtii.

Paremmalla hoitoon pääsyllä ja ennaltaehkäisevillä toimilla on mahdollista vähentää tuhansien ihmisten vuosittaista syrjäytymistä, siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle ja vähentää merkittävästi mielenterveysperustaisia työpoissaoloja sekä opintojen keskeytymisiä. Mielenterveyspoolin arvion mukaan peruspalveluissa varhain aloitettu hoito voisi auttaa siirtämään vuosittain jopa 7500 suomalaista sosiaalietuuksien piiristä työelämään, mikä vastaa hallituskauden aikana 30 000 uutta työllistynyttä.

Terapiatakuun toteuttaminen tarkoittaa sitä, että Suomeen rakennettaisiin tehokas mielenterveyshoidon perustaso osaksi nykyisiä terveyskeskuksia. Näin hoitoa olisi saatavilla matalla kynnyksellä yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisemmin.

Terapiatakuun toteuttamisen edellyttämät määrärahat sisältyivät kokoomuksen tämän vuoden vaihtoehtobudjettiin. 

Lisätiedot

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sari Multala ja Saara-Sofia Sirén vaativat ympäristöministeri Krista Mikkosta huolehtimaan, että budjettiriihessä tehdään päätöksiä vakavasti sairaan Saaristomeren pelastamiseksi. Edustajat vaativat, että ravinnepäästöjen vähentämishankkeisiin hallituskaudelle sovitut 250 miljoonaa euroa suunnataan vaikuttavimpiin toimiin sen sijaan, että rahat hajasijoitettaisiin moniin pieniin hankkeisiin. 

”Lounais-Suomen ravinnevalumat ovat nousseet koko Itämeren alueen kriittiseksi rehevöitymisen hotspotiksi. Siksi toimia tulisi kohdentaa tälle alueelle. Rahaa on ja kyse on siitä, onko tahtoa kohdentaa ne vaikuttavasti. Meremme on pelastettavissa, mutta se vaatii historiallista käännettä ravinnekuormituksessa”, edustajat toteavat. 

Lisääntyvät sateet ja lumettomat talvet kasvattavat ravinnevalumia maalta. Viime talvena Itämereen valui ennätyksellinen ravinnekuorma. Suomen ympäristökeskuksen ennusteen mukaan ilmastonmuutos voi pahimmillaan kasvattaa fosforin huuhtoumaa Saaristomeren valuma-alueen pelloilta 50 prosenttia.

”Maamme fosforiravinteiden tarve saataisiin lähes katettua kotimaisen karjatalouden lantojen sisältämällä fosforiravinteilla. Siksi olisi järkevää luoda kestävällä tavalla toimiva orgaanisten lannoitteiden kiertotalousmarkkina. Tästä hyötyvät maatilat ja Saaristomeri sekä koko Itämeri”, edustajat toteavat.

Edustajat vaativat, että hallituksen on tehtävä samalla päätökset, joilla turvataan vesiensuojelun tehostamisohjelman mukaisesti ravinnevalumien ehkäisy hyödyntämällä peltojen kipsikäsittelyä, rakennekalkituksia sekä kuitulietteitä.

”Teimme viime eduskuntakaudella päätöksen mittavasta Itämeren pelastamisohjelmasta. Vakava tosiasia on, että jo päätetyn lisäksi tarvitsemme suojelutoimiin ripeästi lisää vaikuttavuutta. Ympäristöministerin ja koko maan hallituksen on nähtävä, että vaikuttavammat toimet ovat välttämättömiä myös siksi, että ilmastonmuutos kasvattaa Itämeren rehevöitymistä”, edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Sari Multala 040 531 7104

Saara-Sofia Sirén 050 513 2051

Tiedote 13.9.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus tekee ensi viikon budjettiriihessä päätöksiä työllisyyden ja suomalaisen osaamisen vahvistamisesta sekä ilmastotoimista. Kokoomus on aiemmin ilmoittanut jättävänsä välikysymyksen, mikäli hallitus ei pysty budjettiriihessä tekemään päätöksiä työllisten määrän lisäämisestä, uudesta työllisyystavoitteesta, velkakierteen pysäyttämisestä ja ratkaisuista kilpailukyvyn parantamiseksi.

”Työttömiä työnhakijoita oli heinäkuussa lähes 400 000. Keinoja työllisyyden vahvistamiseksi kyllä on, jos hallitukselta löytyy tahtoa niiden toteuttamiseen. Kokoomus julkaisi elokuussa uudistuskokonaisuuden, jolla työtä tekevien määrä voisi kasvaa jopa 120 000 henkilöllä. Hallituksen tavoite 30 000 työpaikasta on täysin riittämätön ja jättää työtä vailla olevien hädän kylmästi syrjään sekä vaarantaa hyvinvointiyhteiskuntamme palveluiden rahoituksen. Kyse on isosta mittakaavavirheestä”, Sarkomaa sanoo.

”Me kokoomuslaiset emme puhu uusista työpaikoista vain siksi, että maassa olisi lisää veronmaksajia. Vaadimme työllisyyttä vahvistavia uudistuksia, koska jokainen työikäinen ja työkykyinen suomalainen ansaitsee mahdollisuuden tulla toimeen omalla työllään. Koronasta ei saa tehdä tekosyytä jatkaa päätösten lykkäämistä, vaan päinvastoin. Tekojen aika on nyt!” Sarkomaa jatkaa.

Kokoomus odottaa budjettiriihestä myös vahvoja panostuksia koulutukseen sekä tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin.

”Kokoomus on jo pitkään esittänyt korkeakoulujen pääomittamista miljardilla eurolla. Tämän lisäksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia on nostettava joka vuosi 100 miljoonalla eurolla vuosikymmenen loppuun. Panostuksia tarvitaan myös koko koulupolkuun aina varhaiskasvatuksesta alkaen. Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin siemenet ovat suomalaisessa osaamisessa ja innovaatioissa”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan tekemättömyys ja päätösten lykkääminen leimaavat työllisyyspäätösten lisäksi myös hallituksen ilmasto- ja ympäristötoimia. Sarkomaa odottaa, että budjettiriihessä saataisiin päätökset ainakin turpeen tulevaisuudesta ja sen verotukien asteittaisesta poistamisesta. Kokoomus lopettaisi lainsäädännöllä turpeen merkittävän energiakäytön vuoteen 2032 mennessä. Sarkomaa toivoo hallitukselta lisätoimia myös Itämeren ja etenkin Saaristomeren pelastamiseksi.

”Tavoitteita kyllä on, mutta missä viipyvät teot? Hallitus julistaa kovaan ääneen olevansa ilmastohallitus, jolla on jopa historian ensimmäinen ilmastoministeri. Missä tämä näkyy? Hallitus on luvannut, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Se ei tapahdu itsekseen”, Sarkomaa sanoo.

”Suomen on onnistuttava yhdistämään pienenevät päästöt ja kestävä talouskasvu, jossa työtä on ja sitä kannattaa tehdä ja teettää. Emme voi jättää tuleville sukupolville kohtuutonta velkavuorta, romutettua hyvinvointiyhteiskuntaa tai elinkelvotonta ympäristöä”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot: Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

TIEDOTE 12.9.2020

JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Pia Kauma ja Mia Laiho vaativat pikaisia toimia, jotta Helsinki-Vantaan ja pohjoisen Suomen lentokenttien sekä satamien terveysneuvontapisteiden korotestaus saataisiin pikaisesti kansallista covid-19-strategia vastaavaksi. Rajanylityspisteille saapuu huomattava määrä turisteja sekä muita maahantulijoita. Edustajien mukaan on välttämätöntä, kun matkustusrajoitusten höllentämisen seurauksena matkustus lisääntyy, että käyttöön otetaan koronaviruspikatestit. Yksityiset terveystoimijat on otettava vahvemmin mukaan yhteistyöhön koronatestausstrategian onnistumiseksi. Turvallinen matkailu Suomeen on saatava käyntiin. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan koronapandemia supistaa matkailijoiden kulutusta Suomessa 40 prosenttia vuonna 2020.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sarkomaa painottaa, että merkittävä osa tämänhetkisistä tartuntaketjuista on lähtöisin ulkomailta. Ei voi mennä niin, että tartunnan saaneet vain kävelevät maahan ilman koronatestausta tai edes toimintaohjeita. On välttämätöntä löytää turvalliset tavat matkustaa. On löydettävä keinot, joilla testiin pääsisi vuorokaudessa ja tuloksen saisi viimeistään toisessa niin kuin jo elokuussa päivitetty testausstrategia edellyttää.

”Tällä hetkellä testauksessa on vakavia viiveitä, jotka aiheuttavat mittavaa haittaa ihmisten arjelle ja elinkeinoelämälle. Suomessa tulisi ottaa mallia muiden maiden lentokentistä, joissa on käytössä pikatestit,” edustajat toteavat.

”Matkustajat eivät voi odottaa testituloksia päiväkausia ja jo valmiiksi ruuhkautuneen julkisen puolen ruuhkauttaminen ei ole ratkaisu. Suomalaiset yrittäjät ansaitsevat samalla selkeän viestin ja ohjeet turvallisesta matkailun avaamisesta”, jatkaa Kauma. 

Hallitus pääsi torstai-iltana yksimielisyyteen matkustusrajoitusten höllentämisestä. Suomeen saa matkustaa vapaasti ensi lauantaista lähtien niistä maista, joissa koronatartuntoja on alle 25 sataatuhatta asukasta kohden edellisen kahden viikon aikana. Nykyinen raja on kahdeksan tartuntaa. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan kautta Suomeen saapuu noin 6 000 matkustajaa päivässä. Heistä hieman yli 1 000 saapuu riskimaista. On selvää, että tilanne rajanylityspaikoilla on yksinkertaisesti saatava haltuun.

”Hallituksen linjausten myötä kapasiteettia rajanylityspisteillä on nostettava huomattavasti. Pikatestejä ei ole vieläkään otettu käyttöön Helsinki-Vantaan lentokentällä ja on resurssien hukkaamista jättää yksityinen puoli huomiotta kapasiteetin lisäämisessä. Valtion on korvattava Helsinki-Vantaan testauksista aiheutuvat ylimääräiset kustannukset täysimääräisenä Vantaan kaupungille ja muille toimijatahoille”, edustajat toteavat.

”Ilman toimivaa ja ketterää testausta lentokentillä on olemassa vakava riski, että koronan toinen aalto rantautuu Suomeen ryminällä. Ilman toimivaa nopeaa testausta, emme pysty torjumaan sen leviämistä Suomen väestöön”, jatkaa Laiho.

”Suomen testaa, jäljitä, eristä ja hoida -strategia uhkaa pettää heti toisen aallon alettua ja varsinainen flunssakausi on vasta aluillaan. Koronatestin tuloksen saamisessa ei voi kestää viikkoa. Nykyinen tilanne käy aivan mahdottomaksi perheille, työntekijöille ja koronasta pahasti kärsiville yrittäjille. Testauskapasiteettia on nostettava määrätietoisesti. Viimeistään nyt myös yksityinen sektori on otettava täysimääräisesti mukaan”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Pia Kauma, 050 5746764

Mia Laiho, 050 4336461

Sari Sarkomaa, 050 5113033

Uudenmaan kasvun ja kilpailukyvyn toimintaedellytysten vahvistaminen EU:n elpymisvaroin on tärkeää koko Suomen kannalta. Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat vaativat elpymispaketin rahoituksen merkittävää kohdentamista Uudellemaalle.

Kuvassa Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien puheenjohtajisto. Vasemmalta: Riikka Slunga-Poutsalo, pj. Sari Sarkomaa, Tiina Elo ja Eveliina Heinäluoma (kuva on otettu ennen Korona-aikaa).

Suomi on saamassa EU:n elpymispaketista runsaat kolme miljardia euroa talouden elvyttämiseen, koronan aiheuttamien vahinkojen lieventämiseen ja uuteen kasvuun. Eduskunta on aloittanut tukipaketin käsittelyn. 

Uudenmaan yritysten, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden tutkimus- ja innovaatiotoiminta, julkiset investoinnit ja liikenneratkaisut sekä kestävyyttä edistävät toimenpiteet ovat keskeisiä koko Suomen talouden elpymisen kannalta. Pääkaupunkiseutu kilpailee osaamisesta ja yrityksistä muiden metropolien kanssa. 

Uudelleenrakennuksen vaatimien investointien kohdistaminen Uudenmaan kansainvälisen logistisen aseman palauttamiseen on tehokasta panostamista koko Suomen elpymiseen. Myös suurin vaikuttavuus hiilineutraalisuuden edistämiseksi saadaan aikaan Uudellamaalla.  

Kaksi kolmesta Suomen koronatapauksista on Uudellamaalla. Tämä näkyy muuta Suomea suhteellisesti suuremmissa lomautettujen ja irtisanottujen määrissä palvelu- ja vientialojen kriisiytyessä. 

Helsinki-Vantaan kentän kautta kulkeva kansainvälinen lentoliikenne on lähes pysähdyksissä, mikä vaikuttaa koko 30 000 henkeä työllistävään ilmailuklusteriin. TE-toimistossa oli syyskuun alussa yli 115 000 työtöntä työnhakijaa. Yhteensä työnhakijoita oli yli 205 000. 

Uudenmaan kuntien kyky turvata asukkaiden hyvinvointi on vaarantunut. Samoin Uudenmaan mahdollisuus rahoittaa muun Suomen hyvinvointia on vaakalaudalla ja tilanne vaatii rohkeita toimenpiteitä.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Varapuheenjohtajat
- Tiina Elo, puh. 045 261 7447
- Eveliina Heinäluoma, puh. 09 432 3050
- Riikka Slunga-Poutsalo, puh. 09 432 3057

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan kokoukseen osallistuivat:

Sari Sarkomaa, pj
Tiina Elo, vpj
Eveliina Heinäluoma, vpj
Riikka Slunga-Poutsalo, vpj 
Hussein al-Taee 
Mari Holopainen
Pihla Keto-Huovinen 
Mai Kivelä 
Johan Kvarnström
Mia Laiho
Antero Laukkanen
Pia Lohikoski
Sari Multala
Mari Rantanen
Veronica Rehn-Kivi
Ruut Sjöblom

Avustajat:

Kristiina Borgenström Sudhakaran
Terhi Haapaniemi
Mika Hujanen
Inna Kallioinen
Marjukka Mattila
Sina Nordman
Laura Pistemaa
Suvi Pohjonen
Marika Sorja

TIEDOTE 29.8.2020

JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho vaativat hallitukselta mahdollista koronan toista aaltoa varten ajoissa selkeitä kansallisia ohjeita ja suosituksia. Senioreiden oikeuksien toteutumista on myös valvottava. Edustajien mielestä ikäihmisten perusoikeuksien toteutuminen, palveluiden toimiminen ja koronan torjuntatoimien yhdenvertaisuus on varmistettava. 

”Hallituksen on varmistettava, ettei ikäihmisten oikeuksia poljeta koronan varjolla. Pitkäaikainen lähes miljoonan ihmisen kategorinen ikään perustuva eristäminen ei ollut inhimillistä. Se loukkasi itsemääräämisoikeutta ja oli omiaan rakentamaan ikäsyrjinnälle kasvualustaa. Ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita sekä tarpeita ja nämä tulee ottaa suosituksissa ja ohjeissa huomioon,” vaatii kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa.

”Opiksi on otettava. Hallituksen ja terveysviranomaisten vastuulla on hakea ratkaisut ja tehdä suositukset, jotta koronataudin riskiryhmään kuuluvat voivat turvallisesti liikkua, tavata läheisiään ja käyttää tarvitsemiaan palveluja,” jatkaa Sarkomaa.

”Joudumme elämään koronan kanssa vielä pitkään, eikä ikääntyneitä saa jättää yhteiskunnan ulkopuolelle. On selvää, että yli 70-vuotiaita ja muita riskiryhmiin kuuluvia pitää suojata koronavirukselta, mutta viime kevään kaltaista ja yhteiskunnan ulkopuolelle jättämistä heidän kohdallaan ei voida antaa enää tapahtua. Ihmisillä on iästä ja sairaudesta huolimatta oikeus vapauteen, liikkumiseen ja läheisten tapaamiseen. Ne pitää pystyä järjestämään koronaturvallisesti rajoittamatta heidän perusoikeuksiaan, sanoo Laiho.

Laiho viittaa viimekeväiseen poikkeustilaan, jolloin lähes miljoona yli 70-vuotiasta oli pitkään eristyksissä joko kotonaan tai hoitolaitoksissa. Vanhuksiin kohdistuvia rajoituksia jatkettiin keväällä pidempään kuin muita koronarajoituksia. Monilla omaisilla oli huoli läheisistään, joiden tilannetta he eivät päässeet edes tarkistamaan.

Kokoomusedustajat esittävät myös vahvan huolen palveluiden puutteista koronaepidemian aikana.

”Olemme saaneet vakavia hätähuutoja varsinkin muistisairaita hoitavilta omaishoitajilta. He jäivät täysin yksin, kun yhteiskunta ja palvelut suljettiin. Heille tärkeät vapaapäivät ja intervallihoidot loppuivat monessa paikassa kuin seinään”, edustajat muistuttavat.

”Taudin torjunnan lisäksi ihmisen mahdollisuuteen ylläpitää toimintakykyä ja sosiaalisiin suhteita on kiinnitettävä enemmän huomiota, kun hallitus tekee kansallisia ohjeita ikäihmisiä ja hoitohenkilökuntaa varten. Emme voi ajatella pelkästään koronaa, vaan rajoituksissa tulee ajatella myös ihmisen kokonaishyvinvointia ja oikeutta elää omannäköistään elämää,” edustajat päättävät.

LISÄTIEDOT:

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033