Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 9.1.

Julkaisuvapaa heti

Eduskunta käsittelee tänään keskiviikkona sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksulain uudistusta. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee siitä, että esityksen mukaan alaikäisten terveyspalvelut olisivat jatkossa kokonaan maksuttomia. Muutoksen myötä maksuttomuus laajenisi koskemaan myös terveydenhuollon laitoshoitoa ja erikoissairaanhoitoa. Alaikäisiltä voidaan tällä hetkellä periä maksua esimerkiksi laitoshoidosta, päivä- ja yöhoidosta, kuntoutushoidosta, päiväkirurgisesta toimenpiteestä, yksilökohtaisesta fysioterapiasta, sairaankuljetuksesta ja sairaalan poliklinikkakäynnistä.

”Hyvä terveys on mitä tärkein lähtökohta jokaisen lapsen ja nuoren elämälle, ja terveyspalveluiden saatavuus ei saa olla riippuvainen perheen toimeentulosta. Nyt tehtävä uudistus on tärkeä tapa lisätä lasten yhdenvertaisia mahdollisuuksia terveyteen ja hyvinvointiin”, Sarkomaa muistuttaa.

Esityksessä ehdotetaan, että sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen maksukaton taso säilyisi ennallaan 683 eurossa, mutta sen soveltamisalaa laajennettaisiin. Maksukattoa kerryttäisivät jatkossa myös esimerkiksi suun terveydenhuolto, sekä toimeentulotuella maksetut maksut.

”Suun terveydenhuollon lisääminen maksukattoa kerryttäväksi palveluksi on merkittävä parannus ja kansanterveysteko. Heikko suunterveys on iso terveyserojen kasvattaja. Suun terveydellä on tärkeitä kokonaisterveydellisiä vaikutuksia ja hampaiden terveys vaikuttaa myös muiden ihmisten kohtaamisessa. Maksukaton laajennus tukee nuorten mahdollisuutta huolehtia suunterveydestä aikuisiän saavuttamisen jälkeen. Perhetausta ei saa näkyä hampaiden kunnossa”, Sarkomaa huomauttaa.

Esitys laajentaa velvollisuutta jättää asiakasmaksut perimättä tai alentaa maksuja, jos maksut vaarantavat asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon.

”Tämä on yksi tärkeä askel lapsiperheköyhyyden kitkemisessä. Sairastuminen on liian monelle kohtuuton taloudellinen riski. Suomessa terveydenhuollon asiakasmaksut ovat Pohjoismaiden korkeimmat ja niitä ei ole varaa korottaa”, Sarkomaa summaa.

Jatkossa maksukaton täyttymisen seuraaminen olisi palveluja käyttävän ihmisen sijaan maakunnan vastuulla.

”Tämä on iso helpotus varsinkin paljon palveluja käyttävän arkeen. Asiakkaat saisivat myös neuvontaa maksuasioissa, sillä julkisen toimijan velvollisuutena on kertoa mahdollisuudesta hakea asiakasmaksuun huojennusta”, Sarkomaa muistuttaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tiedote 2.1.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää hälyttävänä, että Suomessa diabeteksen hoitotulokset eivät vastaa nykyaikaisen hoidon ja tekniikan antamia mahdollisuuksia.

”Yksi merkittävä syy on se, että hoitovälineiden saatavuus on räikeän epätasa-arvoista. Helsingissä diabetesta sairastavien on vaikea saada kudossokerin sensorointia ja insuliinipumppuja. Tyypin 2 diabetesta sairastavien kohdalla verensokeriliuskojen jakelua on rajoitettu voimakkaasti. Hoitotarvikkeita tulisi tarjota lääketieteellisin perustein yhdenvertaisesti Käypä hoito -suositusta noudattaen”, muistuttaa Sarkomaa.

”Terveydenhuollon uudistamisessa on erityinen tarve kehittää laajojen kansansairauksien, kuten diabeteksen hoidon laatua. Helsingin on syytä ottaa diabeteksen hoidon laadun nostaminen erityistoimenpiteeksi”, vaatii Sarkomaa.

”Sensorointiteknologian nykyistä laajemmalla käyttöönotolla on saavutettavissa parempaa elämänlaatua ja apua omahoitoon. Sen kustannukset maksavat itsensä takaisin lisäsairauksien vähentyessä”, Sarkomaa huomauttaa.

Suomessa vain 20 prosenttia tyypin 1 diabetesta sairastavista ja 70 prosenttia tyypin 2 diabetesta sairastavista pääsee hoitotavoitteeseen. Huono hoitotasapaino altistaa vähitellen syntyville lisäsairauksille. Lisäsairaudet aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja toimintakyvyn menetystä, ja niiden hoitaminen tulee paljon kalliimmaksi kuin itse diabeteksen. Terveydenhuollon kokonaiskustannuksista diabetes vie noin 15 prosenttia. Diabetesliiton ja Tampereen yliopiston kustannustutkimuksen mukaan lisäsairauksien ehkäisyllä voitaisiin saavuttaa yli 550 miljoonan euron vuotuiset säästöt.

”Diabeteksen hoito on järjestettävä niin, että hoitotulokset paranevat. Tyypin 1 diabeteksen ja vaativan tyypin 2 diabeteksen hoito tulisi keskittää osaamiskeskuksiin ja -verkostoihin ammattilaisten riittävän osaamisen ylläpitämiseksi”, vaatii Sarkomaa.

Monelle on varmasti hämmästyttävä tieto, että kaikki julkiset terveydenhuollon palveluntuottajat eivät seuraa hoidon laatua järjestelmällisesti. THL on aloittanut Sarkomaan aloitteesta ja eduskunnan myöntämällä määrärahalla terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden pilotoinnin, jossa pilotoidaan myös diabetesrekisteriä.

”Rekisterit tuovat valtakunnallisesti vertailukelpoista ja läpinäkyvää tietoa hoidon laadusta, mikä vauhdittaa yhdenvertaisten ja vaikuttavien palveluiden kehittämistä”, Sarkomaa muistuttaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

Tiedote 20.12.018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää tärkeänä työvoittona hallituspuolueiden kansanedustajien yhdessä sovittua määrärahan lisäysesitystä ikäihmisten oikeuksien valvonnan vahvistamiseen valtion ensi vuoden budjettiin. Määräraha osoitetaan eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian toimintamenoihin. Sarkomaan mukaan päätös on tärkeä askel vanhusystävällisen Suomen rakentamisessa

”Ikäihmisten oikeuksien toteutumisen valvontaa on tehostettava, jotta jokainen ikääntyvä henkilö saa perustuslaissa turvatut välttämättömän hoivan ja huolenpidon sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Toimia tarvitaan myös vanhusten huonon kohtelun ja ikäsyrjinnän kitkemiseksi, ja vanhusystävällisen Suomen rakentamiseksi”, Sarkomaa toteaa.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta esittää ensi vuodelle yhteensä 250 000 euron määrärahalisäystä, jotta valvontaa voidaan vahvistaa.

”Oikeusasiamiehen voimavarojen vahvistamista puoltaa se, että oikeusasiamiehellä on nykyisiä valtuutettuja laajempi toimivalta, tiedonsaantioikeus ja tehokkaat mahdollisuudet puuttua lainvastaiseen tai virheelliseen menettelyyn. Oikeusasiamiehen toimisto on olemassa oleva instituutio, joka tekee jo vanhusten oikeuksien valvontaa.  Siksi sen määrärahojen vahvistaminen oli nopein keino edetä tärkeässä asiassa”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan mukaan oikeusasiamiehen toiminnassa on jo painotettu vanhusten oikeuksien ja kohtelun valvontaa. Painopiste on ollut kohteissa, joissa asui muistisairaita vanhuksia.  Hän painottaa, että vanhukset ja heidän omaisensa kantelevat kuitenkin vähän, minkä vuoksi valvonnan on oltava oma-aloitteista ja ennakoivaa. Laillisuusvalvonnan tehostamiseksi oikeusasiamiehen omien aloitteiden ja tarkastusten määrää tulee lisätä ja siihen lisämääräraha antaa mahdollisuuden.

”Tarvitsemme tehostettuja toimia kehittää Suomea, jossa ikääntymistä ei nähdä sairautena, vaan elämän vaiheena, jossa on mahdollisuus elää turvallista ja oman näköistä elämää eikä ketään jätetä yksin”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
puh: 050 5113033

Tiedote 15.12.2018
Julkaisuvapaa heti

Suomessa naisten palkkakehitys laahaa edelleen miesten vastaavia perässä. Samasta työstä ei makseta naisille samaa palkkaa kuin miehille. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että seuraavalla vaalikaudella tehdään vaikuttavia uusia toimia vanhemmuuden kustannusten tasaamiseksi ja työelämän tasa-arvon vahvistamiseksi. Perhevapaakustannukset ovat monien lainsäädäntömuutosten jälkeenkin tasa-arvon jarru ja ongelma etenkin naisvaltaisille pienille ja keskisuurille yrityksille ja siten nuorille naisille.

”Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Niin kauan kuin naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa huomauttaa, että työnantajalle nämä kustannukset ovat sitä suurempia, mitä parempi palkka äitiyslomalle jääneelle työntekijällä on. Tällaiset epätasa-arvoiset rakenteet on purettava.

Useissa työehtosopimuksissa on säädetty työnantajan velvollisuus maksaa täyttä palkkaa äidille äitiysrahakauden ensimmäisen kolmen kuukauden ajan. Niin kauan kuin työnantaja ei saa tästä täyttä korvausta, naisen palkanneen työnantajan asema on heikompi suhteessa miehen palkanneeseen. Sarkomaa esittää osaksi tasa-arvoloikkaa ja vanhempainetuuksien irrottamista lakisääteisestä sairasvakuutuksesta omaksi vanhempainvakuutuksekseen.

”Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Vanhempainetuuksista tulee muodostaa itsenäinen vanhempainvakuutus, eli vanhempainetuudet on irrotettava lakisääteisestä sairausvakuutuksesta”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa ehdottaa mallin ottamista Ruotsista, jossa vanhempainvakuutuksella vanhemmuuden kustannuksia jaetaan osapuolten kesken. Itsenäinen vanhempainvakuutus parantaa korvausjärjestelmän läpinäkyvyyttä: sen myötä tulisi selkeästi esiin se, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee.

”Vanhempainvakuutus myös mahdollistaa vanhempainetuuksien itsenäisen kehittämisen, kuten rahoitusosuuksien muutokset. Kaikki työnantajat, työntekijät ja yrittäjät osallistuvat edelleen vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Vähimmäisetuudet kustannetaan valtion rahoituksella”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että raskaus ei ole mikään työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Hänen mielestään ei siis ole mitään hyväksyttävää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi kantaa yksin suurin vastuu vanhempainvapaiden kustannuksista.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

 

Tiedote 8.12.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää lasten terveyden edistämisen kannalta merkittävänä, että ensi vuoden valtion budjettiin esitetään määrärahaa, jolla aloitetaan pilottihanke liikkuvasta varhaiskasvatuksesta.

”Lasten liikkumattomuus on suurimpia kansanterveysongelmamme ja tikittävä aikapommi. Tutkimukset osoittavat, että useissa päiväkodeissa iso osa päivästä on istumista. Enemmistö suomalaislapsista ei liiku terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Tämä uhkaa vakavasti tulevien työikäisten työkykyä ja terveyttä”, Sarkomaa muistuttaa.

Varhaiskasvatus ja neuvola ovat vielä osin käyttämättömiä voimavaroja ja mahdollisuuksia lisätä lasten liikuntaa sekä edistää liikunnallisen elämäntavan muotoutumista.

”Olennaista on kannustaa ja kasvattaa lapsia terveellisiin elämäntapoihin jo pienestä pitäen, sillä liikuntatottumukset opitaan varhain. Tutkimusten mukaan jo kolmen vuoden iässä fyysisen aktiivisuuden määrä ja elämäntapa alkavat muodostua. Liikkumattomuus näyttää valitettavasti olevan erityisen pysyvä elämäntapa. Monipuolinen ja riittävä liikkuminen on perusedellytys lasten kasvulle ja kehitykselle sekä terveydelle ja hyvinvoinnille.”

Sarkomaa haastaa neuvolat nykyistä vaikuttavammin viemään viestiä vanhemmille lasten jokapäiväisen liikunnan välttämättömyydestä. Hän muistuttaa, että myös OECD on aivan oikein huomauttanut Suomea siitä, että terveyserojemme kaventaminen vaatii nykyistä enemmän tehoa terveellisten elintapojen edistämiseen erityisesti lapsilla.

”Vanhemmat ovat ensisijaiset vastuunkantajat lasten liikuntatottumuksien muodostumisessa. Jo äitiysneuvolassa on aloitettava perheen liikunnalliseen elämäntapaan tähtäävä tukeminen ja kannustaminen. Ulkoilu ja liikkuminen ovat vaikuttavaa terveydenedistämistä, mutta myös mitä parhainta yhdessäoloa. Liikunta tarjoaa ilon, leikin ja riemun sekä terveyden lähteen lapsille ja tukee monin tavoin koko perheen arkea ja hyvää elämänlaatua.”

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, puh: 050 511 3033

Tiedote  5.12.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen sivistysvaliokunnan jäsenet Sari Multala, Sari Sarkomaa ja Raija Vahasalo ovat tyytyväisiä, että tiukoissa talousraameissa hallituksen ensi vuotta koskevaan valtion talousarvioesitykseen esitetään eduskunnan lisäpanostuksia koulutukseen ja sivistykseen. Kokoomuksen neuvottelijana valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostossa toimi kansanedustaja Raija Vahasalo.

Valtiovarainvaliokunnan jaostot ovat tänään tehneet esityksensä ensi vuoden talousarviomäärärahoista Sivistys- ja tiedejaoston esityksen myötä liikkuva varhaiskasvatus –pilotti käynnistetään (1 milj.), perusopetuksen tasa-arvorahoitusta vahvistetaan (2 milj.), kerhotoiminnan määrärahat kaksinkertaistuvat (3 milj.) ja yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu säilyy nykytasolla (2 milj.).

Suomen tulevaisuuden kannalta olennaisinta on varmistaa, että varhaiskasvatus ja perusopetus antavat kaikille lapsille riittävät tiedot ja taidot sekä innostuksen oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän. Tasa-arvorahoitus on ollut vaikuttava keino tukea erityisesti haasteellisilla alueilla toimivia kouluja.

’’Peruskoulujen tasa-arvoraha on tärkeä mahdollisuuksien tasa-arvon edellytysten luoja. Meillä on kasvava tarve positiiviselle erityiskohtelulle kouluissa ja päiväkodeissa ja päätöksellämme kasvattaa panostuksia tasa-arvoon parannamme koulujen edellytyksiä turvata kaikkien oikeus oppimiseen”, toteaa Raija Vahasalo.

Eduskunnan käsittelyssä olevassa liikuntapoliittisessa selonteossa yhdeksi toimenpiteeksi on nostettu Liikkuva koulu -ohjelman laajentaminen varhaiskasvatukseen. ’’Liikuntatottumukset muotoutuvat jo varhaislapsuudessa. Siksi on tärkeää, että jo varhaiskasvatuksessa varmistetaan liikuntasuositusten toteutuminen ja mahdollistetaan kaikille lapsille liikunnallisen elämäntavan edellytykset. On todella hienoa, että Liikkuva varhaiskasvatus -pilotti saadaan käyntiin jo ensi vuonna’’, iloitsee sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sari Multala

Kerhotoiminnalla on positiivisia vaikutuksia lasten yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien turvaamisessa. Harrastusmahdollisuudet ovat tehokas keino katkaista lasten ja nuorten syrjäytymistä. Koulujen kerhot ovat hyvä keino tavoittaa erityisesti ne lapset, joilla ei esimerkiksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi ole muuten mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhot ovat myös mittava mahdollisuus edistää pienten koululaisten liikuntaa ja ovat osa liikkuvaa koulua. Liikunta edistää lasten oppimista ja hyvinvointia.

”Lapset kokevat kerhotoiminnassa osallisuuden ja oppimisen kokemuksia. Kerhotoiminnalla voidaan ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja varmistaa, että ongelmiin puututaan ajoissa. Lisäys kerhotoimintaan on lähes kaksinkertainen alkuperäiseen nähden ja tässä tasossa on tulevaisuudessa vähintään pysyttävä”, päättää Sari Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Multala, p. +358 40 531 7104
Sari Sarkomaa, p. +358 50 511 3033
Raija Vahasalo, p. +358 50 511 3090

TIEDOTE 5.12.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että peruspalveluministeri Annika Saarikko käynnistää viipymättä selvityksen toimista, joilla rokotekattavuus voidaan maassamme turvata.

”Rokotekattavuuden notkahdukset ja ilmaantuneet tuhkarokkotapaukset ovat hälyttäviä viestejä. Odottelu voi tulla kalliiksi. Kyse on rokottamattoman lapsen hengestä mutta myös naapurin lapsista sekä koko kansanterveydestä”, toteaa Sarkomaa.

Sarkomaa ehdottaa Suomeen rokotevelvollisuutta.

”Rokotevelvollisuus on hyvä olla osa selvitystä. Onhan maassamme jo oppivelvollisuus. Käytännössä on myös neuvolavelvollisuus, koska ilman neuvolakäyntejä ei saa äitiysavustusta eikä äitiysrahaa. Neuvolavelvollisuus on varmasti ollut merkityksellinen neuvolakäyntien kattavuuteen. Oppivelvollisuus on ollut koko väestömme koulutuksen sivistyksen perusta”, Sarkomaa pohtii.

Sarkomaa vaatii myös neuvolajärjestelmä kehittämiseen toimia. Tärkein työ rokotemyöntyvyyden rakentamisessa tehdään ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa. Neuvolan on otettava mukaan isät ja äidit. On tärkeää, että neuvolamme tukevat perheitä vanhemmuudessa ja lapsen terveyden edistämisen taitoja nykyistä paremmin.

Sarkomaa muistuttaa, että julkisen vallan on perustuslain mukaan edistettävä väestön terveyttä ja rokotekattavuuden varmistaminen on keskeinen osa tätä tehtävää.

”Kun MPR-rokotukset aloitettiin vuonna 1982, Suomessa todettiin vuosittain keskimäärin 53 000 tuhkarokko-, 37 000 sikotauti- ja 27 000 vihurirokkotapausta. Nyt nämä taudit ovat miltei tyystin hävinneet, samoin kurkkumätä ja polio. Suomen lasten terveys on rakennettu kovalla työllä. Se ei ole itsestään selvyys. Myös nykyvanhempien on tehtävä osuutensa. Lasten rokottaminen on vanhempien vastuuta mutta myös lähimmäisen rakkautta”, Sarkomaa muistuttaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa
+358 505113033

 

 

 

TIEDOTE 4.12.2018
Julkaisuvapaa

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta jätti tänään lakialoitteen sotilasvammalain muuttamisesta. Aloitteen myötä sotainvalideille kustannettavien palveluiden kriteerinä olevaa työkyvyttömyyden haitta-astetta laskettaisiin 20 prosentista 10 prosenttiin. Näin laajennetaan sotainvalidien oikeutta laitoksessa annetun huollon korvaukseen. Esitys helpottaa sotainvalidien asemaa tuoden mahdollisuuden päästä valtiokonttorin kustantamaan hoitoon, jos ei enää heikentyneen terveyden tilan takia pärjää kotona. Lakialoite on koko sosiaali- ja terveysvaliokunnan yhteinen. Valiokunta käsittelee aloitteen kiireellisenä asiana.

Kokoomuksen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa toimivat kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sari Raassina, Jaana Laitinen-Pesola ja Mia Laiho iloitsevat aloitteesta. Kokoomukselle on tärkeää, että epäoikeudenmukaiseksi koettu tilanne korjataan. Laitoksessa annetun hoidon korvaamisen laajentaminen parantaa sotainvalidien asemaa. Jatkossa sotainvalidien palvelut vahvistuvat, kun oikeus valtiokonttorin kustantamaan laitoshoitoon laajenee.

”Tämä on välttämätön teko sotainvalidien palveluiden hyväksi. Sotainvalidien tekemä uhraus maamme hyväksi on mittaamattoman suuri. Meidän tehtävämme on turvata ikääntyvien sotainvalidien oikeus palveluihin ja huolehtia heidän hyvinvoinnistaan”, kokoomusedustajat toteavat.

Sotainvalideja oli vuoden 2018 alussa noin 1500. Muutettavalla työkyvyttömyysasteella tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitavaa haitta-astetta eli invaliditeettiprosenttia. Jatkossa ne sotainvalidit, joiden arvioitu invaliditeettiprosentti on vähintään 10 prosenttia, olisivat oikeutettuja Valtiokonttorin kustantamaan laitoksessa annettuun hoitoon, jos henkilö ei terveydentilan vuoksi enää selviydy kotona.

”Suomi ei olisi näin hyvä maa ilman sotiemme veteraanien ja sotainvalidien tekemiä uhrauksia. Ilman heitä ei olisi itsenäistä isänmaata eikä nykyisen kaltaista vahvaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Veteraanien perinnön vaaliminen ja syvän kiitollisuuden osoittaminen on välttämätöntä. Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys. Valiokunnan yhteinen aloite on kunnioituksen osoitus heille, jotka olivat valmiita antamaan kaikkensa yhteisen isänmaan hyväksi”, edustajat päättävät.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa
+358 505113033

Sari Raassina
+358 505232808

Jaana Laitinen-Pesola
+358 405951772

Mia Laiho
+358 504336461

TIEDOTE 30.11.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa puhui tänään THL:n järjestämässä maamme ensimmäisessä valtakunnallisessa laatukonferenssissa. Sarkomaa toteaa olevansa tyytyväinen, että laaturekistereistä on vihdoin tulossa totta myös Suomessa. Edessä on tietenkin vielä paljon työtä.

Monelle suomalaiselle on varmasti hämmästyttävä tieto, että kaikki julkiset terveydenhuollon palvelun tuottajat eivät seuraa hoidon laatua järjestelmällisesti lainkaan. Sarkomaan mukaan kansallisen hoidon laadun seurannan ja vertailun puute on vakava epäkohta nykyisessä suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä, joka tulee pikimmiten korjata.

”Useat muut maat kuten Ruotsi ja Iso-Britannia ovat kehittäneet julkisia kansallisia terveydenhuollon laaturekistereitä hyvin tuloksin. Neuvotellessamme viime vuonna tämän vuoden valtionbudjetista valtiovarainvaliokunnassa, esityksestäni sovimme määrärahalisäyksestä kansallisten laaturekistereiden pilotoimiseksi. Budjettimietintöön kirjasimme lisärahojen yhteyteen, että laaturekistereiden pilotoinnin kohteiden valinnassa on erityisesti otettava huomioon laajat kansansairaudet, kuten diabetes.”

”Olen tyytyväinen, että THL on helmikuussa käynnistänyt lisämäärärahan turvin kansalliset laaturekisterit –pilottihankkeen, joka sisältää kuusi pilottia. Saamme vihdoin ehdotuksen siitä, miten kansalliset laaturekisterit voitaisiin Suomessa organisoida ja miten niiden ylläpito taata pitkällä aikajänteellä”, Sarkomaa toteaa.

Pilottien on tarkoitus jatkua vuoteen 2020.

”Mielestäni tavoitteena on oltava valtakunnallisille laaturekistereille pysyvä rahoitus- ja organisaatioratkaisu. Seuraavan hallituksen on tämä hallitusohjelmassaan sovittava, jotta valtiovallan tuki terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden kehittämiseksi on kestävä ja riittävä.”

”Terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien päätarkoitus on lisätä potilaalle hoidosta syntyvää terveyshyötyä eli parantaa potilaiden saaman hoidon laatua, hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta. On myös päivän selvää, että terveydenhuollon ammattihenkilöt ja johtajat tarvitsevat ajantasaista ja luotettavaa laatutietoa voidakseen kehittää hoidon sisältöä, parantaa hoitoprosesseja sekä kehittää toimintaa. Tiedoilla johtaminen on ainoa keino päästä vaikuttavampaan soteen.”

Sarkomaan mukaan ymmärrettävä vertailutieto palveluiden laadusta on välttämätön edellytys mm. kansalaisten laajenevan valinnanvapauden toteutumiselle terveydenhuollossa. Tietoa tarvitsevan niin potilaat kuin päättäjätkin päätöksen teon tueksi. Aivan olennaista on saada valtakunnallista läpinäkyvää vertailutietoa eri kokoisten ja eri kantokykyisten maakuntien vertailuun, seurantaan, arviointiin ja johtamiseen. Laaturekisterit tarjoavat mittavan mahdollisuuden terveyden ja sote- järjestelmään tutkimukselle.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
+358 505113033

Tiedote 24.11.18

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa ehdotuksensa kotitalousvähennyksen laajentamisesta koskemaan lääkinnällistä kuntoutusta. Ikääntyvälle väestöllemme on luotava lisäkannusteita ja -mahdollisuuksia fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja liikunnan lisäämiseen.

Sarkomaa ehdotus tarkoittaisi sitä, että myös fysioterapeutin tai toimintaterapeutin käynti olisi kotitalousvähennyksen piirissä.

”Ei ole mitään järkevää perustelua, miksi esimerkiksi siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, mutta ei omasta kunnosta huolehtiminen. Tarvitsemme lisää vaikuttavia keinoja saada kaikki suomalaiset liikkeelle. Iän myötä kipu ja sairaudet vähentävät monen liikkumista”, Sarkomaa toteaa.

Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta ja vain kolmannes ikääntymisestä. Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta liikuntaansa ja toimintakykynsä ylläpitämiseen. Tuen avulla voidaan löytää ratkaisut sopivaan liikkumiseen sairaudesta ja kivuista huolimatta. Olennaista on se, että avun ja tuen saa nopeasti, ettei kipu kroonistu ja liikkumattomuus aiheuta peruuttamattomia vahinkoja.

Kotitalousvähennyksen laajentamisella kuntoutukseen voi olla monia säästövaikutuksia inhimillisen elämänlaadun edistämisen lisäksi. Ikääntyneiden ja huonokuntoisten kotona selviytymisen tukemisella voidaan siirtää laitoshoitoa.

Sarkomaa toteaa, että usein ikääntyneet käyvät terveyskeskuslääkärillä vain hakemassa lähetteen fysioterapiaan.

Sarkomaa toteaa, että usein ikääntyneet käyvät terveyskeskuslääkärillä vain hakemassa lähetteen fysioterapiaan.

”Kotitalousvähennykseltä ei edellytetä sairautta eikä lääkärissä käyntiä. joten ikääntyneiden henkilöiden terveyskeskuskäyntien väheneminen pienentää kuntien terveydenhuollon kustannuksia. Kotitalousvähennys kannustaa ennalta ehkäisevään kuntoutukseen, joka on aina tuloksellisintakin. Liikunta ja kuntoutus ovat parasta terveyttä edistävää lääkettä”, kansanedustaja muistuttaa.

Kotitalousvähennyksen voisivat tehdä myös ikääntyneen aikuiset lapset, jos nämä ostavat kuntoutuskäyntejä vanhemmilleen.

Ikäinstituutin tekemät tutkimukset osoittavat, että valitettavan harvat ikääntyneet liikkuvat suositusten mukaisesti. Väliinputoajia ovat varsinkin kotona asuvat heikkokuntoiset ikäihmiset. Fyysisesti aktiivinen arki tuo mittavia kustannussäästöjä, puhumattakaan lukuisista positiivista vaikutuksista ihmisten terveyteen ja elämän laatuun.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033