Kategoria: Tiedotteet

TIEDOTE 5.4.2018
Julkaisuvapaa heti

Liikkumattomuus ja passiivinen elämäntapa käyvät Suomelle kalliiksi. Tuoreen UKK-instituutin selvityksen mukaan pelkästä ihmisten liikkumattomuudesta aiheutuvat kustannukset ovat joka vuosi vähintään kolme miljardia euroa. Samainen kolme miljardia on asetettu sote-uudistuksenkin pitkän aikavälin tavoitteeksi kustannusten hillinnässä. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan on tärkeää, että liikkumattomuuden haitoista ja kustannuksista saadaan lisää tietoa.

Sarkomaa painottaa, että liikunnallisen elämäntavan ja omasta fyysisestä kunnosta huolehtimisen edistäminen ja sen mahdollistaminen kaikille ovat välttämättömiä ihmisen oman hyvinvoinnin, sekä maamme talouden kestävyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Sarkomaa vaatiikin, että liikunnan edistämiseksi kehitetään uusia vaikuttavampia malleja. Liikunnan edistäminen on hänen mukaansa otettava keskeiseksi tavoitteeksi myös sote-uudistuksessa, kun kuntien, maakuntien ja järjestöjen uusia toimintatapoja rakennetaan.

”Liikkumattomuuden hinta yhteiskunnalle on erityisen korkea. Istuva elämäntapa lisää useita kansansairauksia ja ikääntymisestä aiheutuvia haasteita. Yhtä lailla vähäinen fyysinen aktiivisuus heikentää oppimistuloksia, lyhentää työuria, nakertaa työelämän tuottavuutta ja kilpailukykyämme sekä lisää terveyseroja.”

”Vaikka liikuntaa harrastettaisiin vapaa-ajalla, muu osa päivästä on istumista päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja ikäihmisten arjessa. Jo alle kolmivuotiaiden fyysinen aktiivisuus on riittämätöntä. Tutkimukset osoittavat elämäntavan urautuvan jo tässä vaiheessa ja liikkumaton elämäntapa vaikuttaa olevan erityisen pysyvää ja uhkaa vakavasti tulevien työikäisten työkykyä ja terveyttä.”

”Kaiken ikäisten liikunnan lisääminen on olennainen keino, kun Suomen nousevien sote-kustannuksia halutaan taittaa ja ihmisten hyvinvointia lisätä. Liikunta ennaltaehkäisee monia terveysongelmia. Ennaltaehkäisy puolestaan on paras tapa hillitä sote-puolen menoja”, Sarkomaa toteaa.

UKK-instituutin selvityksen mukaan liikkumattomuuden aiheuttamat suorat terveydenhuollon kustannukset ovat noin puoli miljardia joka vuosi. Tuloveroja menetetään jopa 2,8 ja tuottavuutta 3,8 miljardin euron edestä. Luvut ovat karkeita, mutta antavat osviittaa ongelman laajuudesta.

”Kunnilla on maakuntien rinnalla liikunnallista elämäntapaa ja terveyttä edistävien palveluiden hoidossa iso vastuu. Näin tulee olemaan myös sote-uudistuksen jälkeen. Helsinki on näyttänyt esimerkkiä nostamalla kaupungin strategian kärkitavoitteeksi liikunnan edistämisen. Toimia voi tehdä paljon ilman lisärahaa pelkästään toimintatapoja muuttamalla.”

”On sekä kuntien, että maakuntien intressissä, että niiden asukkaat liikkuvat enemmän ja voivat paremmin. Sote-uudistuksen tuoma mahdollisuus tehdä asioita toisin on liikunnan osalta tärkeä saada täysimääräisesti käyttöön.”

Sarkomaa muistuttaa, että koko sote-henkilöstö on saatava nykyistä vahvemmin mukaan liikunnan edistämiseen. Terveydenhuollon henkilöstön antaman liikuntaneuvonnan määrää on mahdollista lisätä maakuntakohtaisella liikuntaneuvonnan koulutuksella, jota tuetaan muun muassa verkkosivuilla ja muulla materiaalilla.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 5113033

Tiedote 21.3.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta tekemään rohkeaa kaupunki- ja metropolipolitiikkaa. Nousevien asumiskustannusten hillintään tarvitaan myös valtiota mukaan.

- Helsingin ja Suomen muiden nopeasti kasvavien kaupunkien kehitystä jarruttaa asumisen korkea hinta. Jo nyt on nähtävissä, että pieniin ja osin keskipalkkaisiinkaan palvelualojen ammatteihin ei tahdo saada työntekijöitä metropolialueella. Asumisen korkea hinta on myös kaupunkilaisten arjen kipeimpiä ongelmia. Hypon tutkimuksen mukaan asumismenot ovat ylisuuret jo lähes kolmanneksella suomalaisista, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa perää vauhtia asuntopoliittisiin toimiin, joilla jarrutettaisiin lähes sietämättömän korkeiksi nousseita asumisen kustannuksia. Asuntotuotannon kiihdyttäminen ja tiiviimpi kaupunkirakentaminen hyvien joukkoliikenteen yhteyksien varteen poistaisi kasvun suurimman pullonkaulan.

- Ainoa tehokas keino vaikuttaa yleisesti korkeisiin asumiskustannuksiin on lisätä tarjontaa. Millään muilla asuntopoliittisilla tempuilla ei korjata perusongelmaa! Tavallisten palkansaajien ja eläkeläisten korkeita asumiskustannuksia ei ratkaista tuetulla ”kohtuuhintaisella” asuntotuotannolla, Sarkomaa painottaa.

Sarkomaa kirittää asumisen kustannuksia nostavien normien ja säännösten purkua ja kaavoituksen sujuvoittamista. Myös toimistojen muuttamisen helpottaminen asumiskäyttöön yksi keino. Nämä toimet ovat koko maan talouskasvun ja kaupunkilaisten toimivan arjen elinehto.

- Kaupunkien kasvun vaatimista resursseista on myös huolehdittava. Kasvu vaatii merkittäviä panostuksia uusiin kouluihin, päiväkoteihin sekä infraan. Uusien asukkaiden palveluiden ja kestävien liikkumisratkaisujen järjestämisen kustannukset voivat hillitä kuntien kaavoitushaluja, mikä johtaa riittämättömään asuntotuotantoon ja korkeisiin asumiskustannuksiin. Toistan vaateeni kaupunki- ja metropoliittisesta selonteosta. Selonteon ytimenä on oltava esitykset kaupunkien kasvun rahoitukseen, Sarkomaa vaatii.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, p. 050 5113033

Tiedote 16.3

Julkaisuvapaa heti

Muoviongelmasta paljon puhunut kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaati torstain kyselytunnilla Suomeen nykyistä tiukempaa muovipolitiikkaa. Kyselytunnilla Sarkomaa nosti esiin kiertotalouden vauhdittamisen sekä ajatuksen muoviverosta.
”Tarvitsemme ripeitä toimenpiteitä ja nyt olisi syytä pikaisesti selvittää, voisiko muovivero olla osa ratkaisua muoviroskan vähentämisessä,” Sarkomaa sanoi.

 

Sarkomaan aktiivisuus tuotti tulosta, sillä kyselytunnilla valtiovarainministeri Petteri Orpo kertoi valtiovarainministeriössä olevan ajatuksena ottaa muovivero tutkittavaksi osana keinovalikoimaa.
”Tämä on todella hyvä uutinen”, iloitsee Sarkomaa. ”Tarvitsemme muovin käyttötavan muutosta, koska jopa 95 prosenttia muovista käytetään vain kerran, sitten se heitetään pois. On viisasta, että nyt selvitetään valtiovarainministeri Orpon johdolla voisiko muovivero olla osa ratkaisua, kun pyrimme vähentämään muovin käyttöä, kertakäyttökulttuuria sekä muoviroskaantumista.”

 

Sarkomaa kiitteli lisäksi komissaari Jyrki Kataista eri vaihtoehtojen, erityisesti muoviveron pohtimisesta. Sarkomaa on jo aiemmin esittänyt muoviveron selvittämistä.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Tiedote 17.3.

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa esittämänsä vaateen siitä, että hallituksen on täysin välttämätöntä tuoda eduskunnalle kaupunki- ja metropoliittinen selonteko. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä on kaupunkeihin liittyen noussut esille monia kysymyksiä, joihin on saatava ratkaisut.

”Selonteko on välttämätön, sillä sen avulla voidaan kootusti läpivalaista historiallisen suuren sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kaupunkeihin sekä selkeyttää maakuntien ja kaupunkien roolit. Selonteossa on nostettava esille metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys kansantaloudellemme. Se on myös keino valaa rohkeutta hallitukselle panostaa entistä vahvemmin pääkaupunkiseutuun Suomen kasvun ja hyvinvoinnin veturina”, Sarkomaa toteaa.

”Sote- ja maakuntauudistuksen rinnalle tarvitaan vahvistuvaa ja modernia kaupunkipolitiikkaa. Helsinki-Uusimaa metropolimaakunnan erityishaasteita on ratkottava tarvittaessa erillisratkaisuina yhdessä kaupunkien kanssa”, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaan mukaan on täysin välttämätöntä, että Helsinki ja Uudenmaan kunnat laajasti ovat yhdessä tulevissa valinnanvapauspiloteissa mukana.  Pilotti on mahdollisuus kehittää metropolialueelle sopivat toimintatavat. Erityisen tervetullutta helsinkiläisille on peruspalveluiden vahvistaminen ja sujuva hoitoon pääsy. Uudenmaan voimavarat on siirtymäaikanakin väestöperusteisesti turvattava. Maakuntien erikokoisuus ja erilaisuus on Sarkomaan mukaan tunnistettava ja tunnustettava.

”Eduskuntakäsittelyssä on varmistettava, ettei maakuntien erikokoisuus ja määrä jarruta uudistuksen tavoitteiden saavuttamista. Uudistuksessa sote-järjestäjien määrä laskee roimasti noin 190:stä 18:aan. Silti ei ole helppo purematta niellä kantokyvyltään eri mittaisten maakuntien mallia ja esitettyä määrää. Se ei ole sote-palveluiden kannalta ideaali. Määrä ei ole kiveen hakattu ja lakiin onkin Kokoomuksen vaateesta kirjattu perälautapykälä. Prosessi yhdistymisestä toiseen maakuntaan alkaa automaattisesti, jos maakunnan kantokyky ei riitä. Se on mittava kannuste maakunnille tehdä parhaansa. Kannuste, jota nykymallissa ei ole”, Sarkomaa tarkentaa.

”Helsinkiläisille veronmaksajille on suureksi eduksi myös se, että terveys- ja sosiaalipalvelut hoidetaan tehokkaasti ja hyvin kaikkialla Suomessa. Tukholma ja Kööpenhamina menestyvät kaupunkeina, vaikka eivät itse palveluista vastaa, sillä terveyspalvelut ovat uudistusten myötä säädetty leveämpien hartioiden kannettavaksi. Aivan kuten Suomessa on nyt tarkoitus tehdä”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

 

TIEDOTE 13.3.2018
Julkaisuvapaa het

On suuri ilouutinen, että Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS):n palvelut laajennetaan vihdoin myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. Tämä on Kokoomuksen ja opiskelijajärjestöjen pitkäaikainen tavoite. Kaikille yhteinen YTHS tuo korkeakouluopiskelijat viimein keskenään tasa-arvoiseen asemaan opiskeluterveydenhuollossa. Eduskunnan on määrä saada asiaa käsiteltävän hallituksen lakiesityksen ennen ensi kesää.

”YTHS:n palvelut tavoittavat opiskelijat hyvin ja ne on suunniteltu opiskelijoiden tarpeita ajatellen. On merkittävä parannus, että jatkossa on mahdollista vaikuttavasti tehdä ennaltaehkäisevää ja terveydenedistämistyötä kaikkien korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa”, Sarkomaa sanoo.

Opiskelijoiden terveyden edistämistä koskeva osaaminen on Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä. Siellä tunnetaan hyvin opiskelijoiden terveysongelmat ja erityispiirteet.

”Tulevaisuuden osaajien opiskelu- ja työkyvystä on tärkeää pitää huolta. Pidän viisaana ja välttämättömänä, että korkeakouluopiskelijoiden oma terveydenhuoltojärjestelmä säilytetään sote-uudistuksessa. On välttämätöntä vahvistaa YTHS:n toimintamahdollisuuksia ja laajentaa palvelut kaikille korkeakouluopiskelijoille.”

Kokoomus on urakoinut yhdessä opiskelijakunnan kanssa YTHS:n palveluiden laajentamista ammattikorkeakouluopiskelijoille. Tähän mennessä AMK-opiskelijoiden terveydenhuolto on ollut kuntien vastuulla ja palveluissa on ollut paikoin suuriakin paikkakuntakohtaisia eroja.

Tulevaisuudessa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto järjestettäisiin valtakunnallisesti siten, että kela vastaa järjestämisestä ja YTHS tuottaa palvelut valtakunnallisesti. Tämä luo puitteet taata kaikkien korkeakouluopiskelijoiden yhdenvertaiset opiskelijaterveydenhuoltopalvelut oppilaitoksesta ja asuinalueesta riippumatta.

YTHS:n palveluvalikoimassa ovat tärkeässä roolissa muun muassa suunterveyden, matalan kynnyksen seksuaaliterveyden, mielenterveyden ja päihdehuollon palvelut. YTHS:n on aikoinaan perustaneet ylioppilaat ja on tärkeää, että laajennus tehdään niin, että toiminnan laatua vaalitaan ja toimintaa jatkuvasti kehitetään”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja
Sari Sarkomaa

Tiedote 10.3.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan muovi on yksi suurimmista ympäristöhaasteistamme ja tilanne on jo pitkään ollut hälyttävä.

- Muovijäte aiheuttaa vakavia ympäristöhaittoja päätyessään luontoon ja ravintoketjun kautta ihmisen elimistöön. Mikromuovia on arvioitu valuvan Itämereen 40 tonnia vuosittain ja muovin poistamiseen meristä ei juuri ole keinoja. Nyt on viimeiset hetket toimia ja vähentää jätteen määrää. Suomella ei ole varaa odottaa mihin toimiin EU ryhtyy. Meidän on vähennettävä muovin käyttöä, tehostettava kierrätystä ja hyödynnettävä ja edelleen kehitettävä vaihtoehtoisia pakkausmateriaaleja, Sarkomaa sanoo.

Komissaari Jyrki Katainen toi ajatuksen muoviverosta EU-tasolla esiin ja myös valtiovarainministeri Petteri Orpo on todennut olevansa valmis tutkimaan sitä. Mitään selvityksiä veron toteuttamiskelpoisuudesta ei ole tehty. Sarkomaan mukaan olisi syytä pikaisesti selvittää, olisiko muovivero toteutettavissa.

- Muoviveron toteuttamiskelpoisuus tulee selvittää. Huolella suunniteltu muovivero saattaisi olla avain muovin vähentämisessä ja se voisi toimia täydentävänä osana keinovalikoimaa, Sarkomaa pohtii.

Muoviveron ohella Sarkomaa toivoo pikaisesti selvitettävän myös kertakäyttöisten muovituotteiden kieltoa. Myös tähän Petteri Orpo on kertonut suhtautuvansa avoimin mielin.

- Useista jäsenmaista on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi muovipussien kieltämisestä tai verottamisesta, Sarkomaa sanoo.

Uusien toimien selvittämisen ohella Sarkomaa muistuttaa kierrätyksen tärkeydestä, sen tehostamisesta ja kuluttajien tekemistä valinnoista.

- Toimivaan kierrätykseen on panostettava ja jokainen meistä voi omalta osaltaan kiinnittää huomiota siihen, että myös muoviroskat tulee kierrätettyä oikein. Kuluttajina voimme valinnoillamme vaikuttaa, kun hankimme kestäviä tuotteita kertakäyttöisten sijaan.  Kuluttajien ohella myös tuotesuunnittelijat ovat tärkeässä asemassa kehitellessään tuotteita kestäviksi ja kierrätettäviksi, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tiedote
Julkaisuvapaa heti
9.3.2018

Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää ydinkysymyksenä sitä, että sote-uudistuksen rahoitusmalli turvaa Helsingin ja Uudenmaan rahoituksen. Keskustelua on viisainta käydä virkamiesten valmistelemien laskelmien pohjalta. Juuri julkaistujen laskelmien mukaan Uusimaa ei ole häviäjä, vaan sen saama rahoitus pysyy kutakuinkin samana. Monet muut maakunnat sen sijaan menettävät rahoitusta.

“Uudenmaan maakunnan rahoitusosuus kasvaa nykymallista yhdellä eurolla per asukas, eli leikkauksesta ei voi puhua. Helsinkiläisten veronmaksajien kannalta tehokkaasti ja hyvin hoidetut terveyspalvelut koko Suomessa näyttäytyvät pienempinä veroina”, Sarkomaa sanoo.

“Sote-uudistuksen itseisarvo on hyvät ja yhdenvertaiset palvelut. Ei se, onko Helsinki itse järjestäjä tai tuottaja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Esimerkiksi Tukholma ja Kööpenhamina menestyvät kaupunkeina ja sotepalveluilla, vaikka kaupungit eivät itse palveluista vastaa. Niin ruotsissa kuin Tanskassakin terveyspalvelut ovat uudistusten myötä säädetty leveämpien hartioiden kannettavaksi kuten Suomessa on nyt tarkoitus tehdä.”, sanoo Sarkomaa.

Missään esillä olleessa mallissa sote-palveluiden tuottaminen ei olisi säilynyt kunnalla. Suomessa on laaja yksimielisyys siitä, että kaikkien sote-palveluiden järjestämisvastuu on siirrettävä laajemmalle kokonaisuudelle. Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että pelkkä kuntayhtymä ilman demokraattisesti valittuja päättäjiä ei käy ja siksi maakuntavaalit ovat välttämättömät.

”Kaupungit ja varsinkin metropolialue ovat koko Suomen kasvun veturi, mutta vielä osin käyttämätön voimavara. Hallituksen on tartuttava esitykseeni ja annettava Kaupunki- ja metropolipoliittisen selonteko eduskunnalle. Selonteko olisi keino läpivalaista metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle, kasvulle ja hyvinvoinnille. Selonteko valaisi osaltaan rohkeutta hallitukseen panostaa ja hyödyntää etenkin pääkaupunkiseutua Suomen kehityksen vauhdittajana”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tärkeä helsinkiläisille monella tapaa. Voimavaralisäyksilläkään ei olla päästy Helsingissä eriarvoistavista perusterveydenhuollon jonoista.

“Erot terveyskeskusjonoissa kaupungin sisällä ovat kestämättömiä, ja väestö vanhenee myös Helsingissä. yli 70:llä prosentilla lapsiperheistä on vakuutus. Riippumatta siitä, järjestääkö palvelut maakunta vai kaupunki, niin palveluita on uudistettava. Valinnanvapauden laajentaminen on uudistuksen tuoma keino peruspalveluiden vahvistaminen. Esimerkit ruotsista, norjasta ja tanskasta osoittavat, että terveydenhuollon monituottajamallin avulla on mahdollista lyhentää jonotusaikoja perusterveydenhuollossa ja kehittää palveluiden asiakaslähtöisyyttä”, Sarkomaa sanoo

Lainsäädännön arviointineuvosto on todennut, että sote-uudistuksen onnistumisen ratkaisee se, miten lainsäädäntöä toimeenpannaan. Uudellamaalla on terveydenhuollossa osaava joukko ja koulutettu henkilöstö, jonka on oltava alusta asti mukana suunnittelussa. Se on onnistumisen edellytys.

“Tällä hetkellä jokaisessa Uudenmaan kunnassa on oma sote-virasto. Lisäksi on sairaanhoitopiiri, aluehallintovirastot ja ely-keskukset ja vielä Uudenmaan liitto. Nyt nämä kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi”, Sarkomaa sanoo.

”Aloitamme eduskunnassa ensi viikolla sote-lakipaketin käsittelyn, joka tehdään huolella. Eduskunta hyväksynyt lausuman, että sote-tutkimusrahoituksen riittävyys on turvattava osana sotea. Lausuma tehtiin esityksestäni. Tutkimusasiaa on ratkomassa työryhmä. Eduskunnassa on myös pureuduttava ison uudistuksen muutoskustannuksiin”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Maakuntien rahoituslaskelmat: http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4346241/Maakuntien+rahoitus+2019+taso/9509d6a5-1741-43e5-8048-f0326bc56a20.

TIEDOTE 28.2.2018
Julkaisuvapaa heti

Eduskunta keskusteli opposition koulutusvälikysymyksestä. Tasa-arvo on koulutuspolitiikan kivijalka. Jokaisella on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua. Pääoppositiopuolue SDP:n keinot koulutuksen kehittämiseksi oli vähissä. Ja siksipä esille kaivettiin taas kerran oppivelvollisuusiän nostaminen.

”Ikävä kyllä, oppivelvollisuuden venytys ei auta itse ongelmaan vaan on  mekaaninen ja tehoton keino, joka kohdentuu huonosti, eikä auta niitä, jotka eniten apua tarvitsisivat. Tällä viikolla myös vihreät käänsi takkinsa oppivelvollisuuden suhteen, vaikka koko puolue vielä hetki sitten totesi toimen olevan kallis ja jättävän juuri ne apua tarvitsevat tyhjin käsin”, Sarkomaa toteaa.

”Oppivelvollisuusiän nostaminen ei pure tautiin ja se annetaan aivan liian myöhään. Terveydenhuollossa tällaisesta toimesta käytettäisiin sanaa: vakava hoitovirhe.”

Kokoomuksen ja hallituksen kirkas tavoite on, että jokainen nuori saa vähintään toisen asteen tutkinnon peruskoulun jälkeen.  Keskeiset syyt tavoitteen toteutumatta jäämiseen ovat peruskoulun heikot oppimistulokset ja opintojen keskeytyminen toisella asteella.

Oppivelvollisuusiän venytys ei auta mitenkään niitä peruskoulun käyneitä nuoria, jotka eivät ole saaneet peruskoulun aikana saaneet riittäviä taitoja jatkaa opintoja toisella asteella.  Sarkomaan mukaan armovitosilla peruskoulun läpikäyneillä on puutteita lukemisessa, laskemisessa ja kirjoittamisessa. Tämä on erityisesti poikien ongelma. Siksi toimia on tehtävä ja tehdään varhaiskasvatuksen laadun ja osallistumisasteen sekä peruskoulun oppimistulosten nostamiseksi.

”Koulun on oltava sellainen, että jokainen lapsi löytää oppimisen ilo ja saa riittävät osaamistaso, joka kantaa jatko-opintoihin. Oppivelvollisuuden venytys ei ole oikea lääke myöskään koulutuksen keskeyttämisten ehkäisyyn. Ei ole kenenkään etu hakea parempia tilastoja pidennytyllä pakolla vaan tehtävä toimia, jotka vaikuttavat siihen, että nuoret saavat oikeasti koulutuksen, joka kantaa työllistymiseen ja yrittäjyyteen”, Sarkomaa toteaa.

On myönteinen uutinen, että keskeyttämisprosentit ovat pienentyneet. Ammatillisen koulutuksen Uusi rahoitusmalli edellyttää, että jokaisesta nuoresta on huolehdittava. Tällä eduskuntakaudella on paikattu korjausvelkaa eli viety eteenpäin uudistuksia, jotka jäivät tekemättä ja paikattu viime kaudella tehtyjä säästöjä.

”Keskustelu oppivelvollisuuden pidentämisestä vei viime kaudella voimavaroja ja moni uudistus jäi SDP:n opetusministerien osalta lähtötelineisiin.  On haitallista takertua vain yhteen toimenpiteeseen. Niukat voimavarat on suunnattava eniten tukea tarvitseville”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa
+358 505113033

TIEDOTE 25.2.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa korjausliikettä opettajia koskeviin rekisteritietoihin ja tietojen keräämiseen. Sarkomaa antaa tukensa OAJ:n ja viiden tutkimuslaitoksen ehdotukselle selvittää opettajarekisterin perustaminen. Opettajarekisteri on mittava mahdollisuus edistää opetuksen ja koulutuksemme laatua sekä tukea hyvää opettajuutta, joka on kansallisista voimavaroistamme yksi arvokkaimmista.

Sarkomaa toivoo, että opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) asettaisi selvitysmiehen selvittämään kaikkia opettajia koskevan opettajarekisterin perustamista, sen hyötyjä ja vaikuttavuutta sekä perustamisen, hallinnoinnin ja ylläpidon vaihtoehtoja ja kustannuksia. Selvityksen tulokset olisi hyvä olla käytettävissä, kun seuraavan hallituksen ohjelmasta sovitaan

Opettajarekisteri kokoaisi hajallaan olevat tiedot ja mahdollistaisi opettaja- ja täydennyskoulutustarpeen ennakoinnin. Tärkeä tavoite on varmistaa kelpoisten opettajien saatavuus ja suunnata koulutus todellisen opettajatarpeen mukaan. Esimerkiksi lastentarhanopettajista ja erityisopettajista on ollut pulaa jo pitkään. Opettajarekisteri lisää avoimuutta ja helpottaa opettajien rekrytointia.

Opettajarekisteri olisi mahdollisuus tehdä nykyistä parempaa tutkimusta oppimiseen liittyen. Suomen nuorten oppimistulokset ovat sekä kansallisten arviointien että PISA-tietojen mukaan huolestuttavalla tavalla heikentyneet jo usean vuoden ajan. Ilmiön syitä ei tunneta riittävästi, eikä niiden selvittäminen ole mahdollista nykyisen tiedonkeruun puitteissa. Ilman opetushenkilökunnan yhteen kokoavaa opettajarekisteriä luotettavat vaikutusarvioinnit opetusresurssien merkityksestä osaamisen kehittymiseen jäävät tekemättä myös tulevaisuudessa.

Opettajarekisterin selvittämistä OAJ:n kanssa yhdessä esittäneet tutkimuslaitokset ovat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi, Koulutuksen tutkimuslaitos KTL, Palkansaajien tutkimuslaitos PT ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Kela tiedottaa 21.2.2018

Kelan valtuutetut ovat asettaneet selvitysryhmän, joka arvioi, vastaavatko Kelan ohjausta ja valvontaa sekä asemaa ja hallintoa ohjaavat lait nykypäivän tarpeita.

Valtuutetut pitävät arviota välttämättömänä, koska Kelan toiminta on muuttunut vuosien varrella. Selvitystä varten Kelan valtuutetut asettavat Kelan ulkopuolisen työryhmän, jossa on 6 jäsentä:

• OTT, dosentti Pentti Arajärvi
• tulosalueen johtaja, ylilääkäri Susanna Halonen
• professori Heikki Hiilamo
• KTT Kai Järvikare
• LL Eeva Kuuskoski
• VT Kimmo Sasi.

Työryhmän tehtävänä on selvittää

• vastaavatko Kelan valvontaan ja ohjaukseen liittyvät säännökset nykypäivän tarpeita
• Kelan asemaan liittyvien säännösten ajantasaisuuden
• ovatko Kelan sisäisiä toimivaltasuhteita koskevat säännökset riittävän selkeitä ja ajantasaisia
• vastaavatko Kelan hallintoa koskevat säännökset nykyisen toiminnan vaatimuksia ja nykytilannetta.

Arvion lisäksi ryhmän tehtävänä on tehdä ehdotuksia tarvittavista toimenpiteistä. Työryhmän tulee luovuttaa loppuraportti valtuutetuille viimeistään 1. syyskuuta.

Aluksi Kelan tehtävänä oli pelkästään huolehtia kansaneläkkeen maksamisesta, mutta vuosien mittaan toiminta on monipuolistunut ja Kelan rooli laajentunut. Nyt Kela maksaa etuuksia vuosittain yli 14 miljardin euron edestä.

"Kun ottaa huomioon Kelan tehtävien muutokset, on täysin välttämätöntä, että Kelaan liittyvää lainsäädäntöä sekä Kelan perustuslaillista asemaa ja valvontaa arvioidaan kokonaisuutena. Kela on läsnä monin tavoin lähes jokaisen suomalaisen arjessa. Kelan toimintaedellytysten turvaaminen on keskeistä koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta, sanoo Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Kelan asemasta säädetään perustuslaissa ja laissa Kansaneläkelaitoksesta (ns. Kela-laki). Viime syyskuussa valtuutetut antoivat lausuman, jonka mukaan Kela-laki on syytä päivittää ajan tasalle.

Kela on eduskunnan valvoma itsenäinen sosiaaliturvalaitos. Sen hallintoa ja toimintaa ovat perustamisesta lähtien valvoneet valtuutetut, jotka valitaan kansanedustajista.

Esitys Kelan valtuutetuille: Kelan ulkopuolisen asiantuntijatyöryhmän asettaminen (pdf)

 

Lisätiedot:

Valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa

050 511 3033 etunimi.sukunimi@eduskunta.fi

 

Kelan viestinnän puhelinpalvelu medialle p. 040 733 5221, arkisin klo 9-16 viestinta@kela.fi

Kelan tilasto- ja tietovarastoryhmän puhelinpäivystys medialle p. 050 5517 960, arkisin klo 9-16

tilastot@kela.fi

 

Mediainfo on Kelan taustoittava uutiskirje medialle.

Tilaa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä mediainfo osoitteessa www.kela.fi/uutiskirje

Viestinnän yhteystiedot verkossa