Kategoria: Tiedotteet

TIEDOTE 3.10.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää ministeri Annika Saarikkoa löytämään valtakunnallisen ratkaisun, jolla ikäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon vahvistamisen kärkihankkeen tulokset saadaan juurrutettua ja saattaen vaihdettua kuntien toimintaan. Sellaista aukkoa ei saa päästä syntymään, että nyt eri puolella Suomea tehty työ valuisi hukkaan, eikä hyviä uusia toimintamalleja saataisi parantamaan ihmisten arkea.

Kehitettyjä koti- ja omaishoitoon malleja oli tarkoitus ottaa valtakunnallisesti käyttöön sote uudistuksen osana. Hallituksen kärkihanke päättyy kuluvana vuonna. Sarkomaa on huolissaan, että sote-uudistuksen myöhentyneen aikataulun johdosta hankkeen kehittämistyö on vaarassa valua hukkaan, ellei ministeriö valtakunnallisesti tuo keinoja ja kannustimia hyödyntää hankkeen tuloksia koko maassa. On välttämätöntä, että ministeri etsii tilanteeseen toimivan ratkaisun.

Sarkomaa nostaa esille kärkihankkeen useista onnistumisista ikäihmisten palveluneuvonnan.

”Merkittävänä pidän sitä, että omaishoitajien palveluneuvonnan ja tiedon lisäämisen on havaittu edistävät omaishoitajan jaksamista, ” Sarkomaa toteaa.

”Tällä hetkellä iäkkäiden palvelujärjestelmä on pirstaleinen, sen rakenne ei ole uudistunut aiemmin asetettujen tavoitteiden mukaiseksi, hyvät käytännöt ovat levinneet hitaasti ja alueelliset erot pysyneet suurina. Omaishoito puolestaan toteutuu alueellisesti vaihtelevasti, ja omaishoitoa tukevia palveluja tarjotaan liian vähän tai ne ovat yksipuolisia. Nykytilan korjaamiseksi on kärkihankkeessa luotu mainioita toimintamalleja. Tavoitteena tulee olla, että jokainen ikäihminen saa palvelut yhdenvertaisesti,” Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

TIEDOTE 30.9.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa Sipilän hallitukselta kaupunkipolitiikassa ripeää loppukiriä.

”Valmisteilla oleva kaupunkiohjelma on saatava valmiiksi ja toimet käyntiin. Ohjelmassa on oltava ratkaisuja isojen kaupunkien kestävään kasvuun ja metropolialueen erityishaasteisiin. Sote-uudistus ja sille puitteet luova maakuntamalli eivät saa haudata alleen kaupunki- ja metropolipolitiikkaa”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa toistaa vaateensa kaupunki- ja metropolipoliittisen selonteon antamisesta eduskunnalle.

”Selonteossa hallituksen on läpivalaistava kaupunkiohjelmansa toimet, metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle, kasvulle ja hyvinvoinnille. Välttämätöntä on myös kirkastaa kaupunkien rooli suhteessa kaavailtuihin maakuntiin”, Sarkomaa sanoo.

Asumisen lähes sietämätön kalleus on talouden kasvun pullonkaula ja kaupunkilaisen kipeimpiä kysymyksiä.

”Tarvitsemme ripeitä valtiovallan toimia jarruttamaan asumisen kustannusten kasvua. Suomi kulkee kaupungistumisessa Ruotsia noin 10-15 vuotta jäljessä. Meillä on vielä mahdollisuus ottaa oppia Ruotsin virheistä”, Sarkomaa toteaa.

Kaupunki- ja varsinkin metropolipolitiikka on vielä osin käyttämätön voimavara.

”On selvää, että ilman nykyistä vahvempaa kaupunki- ja metropolipolitiikkaa Suomi ei saavuta pohjoismaista työllisyysastetta. Kaupunkien elinvoimaisuudesta ja elinkeinopolitiikan onnistumisesta tulevat myös verorahat sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen”, Sarkomaa toteaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Selvitysryhmä esittää muutoksia Kelan hallituksen kokoonpanoon sekä pääjohtajien ja johtajien nimitysvallan siirtämistä tasavallan presidentiltä Kelan hallitukselle. Ministeriöiden ohjaussuhdetta Kelaan halutaan vahvistaa. Ryhmä esittääkin selvitettäväksi, voidaanko se toteuttaa ilman, että Kelan perustuslailliseen asemaan tehdään muutoksia.

Valtuutettujen asettama asiantuntijatyöryhmä luovutti raporttinsa 25.9.2018 valtuutettujen yleiskokouksessa. Selvitysryhmän tehtävänä oli arvioida, vastaavatko Kelan ohjausta ja valvontaa sekä asemaa ja hallintoa ohjaavat lait nykypäivän tarpeita. Ryhmältä pyydettiin myös ehdotuksia tarvittavista toimenpiteistä.

Selvitysryhmä esittää, että jatkossa pääjohtajan ja Kelan johtajat nimittäisi tasavallan presidentin sijaan Kelan hallitus. Muutos toteuttaisi hyvän hallinnon keskeisimpiä periaatteita ja selkeyttäisi Kelan johtamisjärjestelmän lisäksi hallituksen ja pääjohtajan suhdetta. Selvitysryhmä ottaa raportissaan kantaa myös Kelan hallituksen kokoonpanoon ja tehtäviin.

Selvitysryhmä pitää tärkeänä, että Kelan toimialalla toimivien ministeriöiden ohjausta vahvistetaan. STM:n ohjausta on vahvistettava erityisesti Kelan sosiaalihuollollisissa tehtävissä. Valtiovarainministeriön ohjausta on vahvistettava Kelan tietohallintotehtävissä sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausta sen toimialalla. Ryhmä esittääkin selvitettäväksi, onko ohjaussuhteen vahvistaminen mahdollista ilman Kelan perustuslaillisen aseman muutosta. Joka tapauksessa Kelalla on ministeriöiden kanssa yhteistoimintavelvoite, jota on syytä hyödyntää täydessä laajuudessaan.

Selvitysryhmä tarkastelee raportissaan myös muun muassa Kelan valtiosääntöoikeudellista asemaa ja Kelan ICT-palveluiden yhtiöittämistä. Näissä asioissa ryhmä ei kuitenkaan päässyt yksimielisyyteen.

Kelan valtuutetut esittävät eduskuntaryhmille, että asian jatkotyöstämiseen asetettaisiin parlamentaarinen työryhmä.

Kelan valtuutettujen asettamaan selvitysryhmään kuuluivat OTT, professori (emeritus) Pentti Arajärvi, tulosalueen johtaja, ylilääkäri Susanna Halonen, professori Heikki Hiilamo, KTT Kai Järvikare, LL Eeva Kuuskoski ja VT Kimmo Sasi.

 

Selvitysryhmän raportti: www.kela.fi/documents/10180/7276260/Selvitys+Kelan+asemasta+ja+hallinnosta_240918.pdf/52b06848-1caf-428c-8f3d-e74e05df274e.

Lisätietoja medialle:
Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

 

**

Kelan viestinnän puhelinpalvelu medialle p. 020 634 7745, arkisin klo 9–16
viestinta@kela.fi

Kelan tilasto- ja tietovarastoryhmän puhelinpäivystys medialle p. 050 5517 960, arkisin klo 9–16

tilastot@kela.fi

 

Mediainfo on Kelan taustoittava uutiskirje medialle.

Tilaa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä mediainfo osoitteessa www.kela.fi/uutiskirje

Viestinnän yhteystiedot verkossa

www.kela.fi/viestinta

 

 

TIEDOTE 20.9.2018
Julkaisuvapaa heti

Vihdoinkin kaikki korkeakouluopiskelijat ovat YTHS:n piirissä. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n palveluiden laajentamisesta myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. Sarkomaan mukaan tässä täyttyvät kokoomuksen ja opiskelijajärjestöjen pitkäaikaiset tavoitteet. Kaikille yhteinen YTHS tuo korkeakouluopiskelijat viimein tasa-arvoiseen asemaan opiskeluterveydenhuollossa. Valtioneuvosto on hyväksynyt lakiesityksen tänään torstaina ja eduskunta saa sen käsiteltäväkseen lähiaikoina.

”YTHS:n palvelut tavoittavat opiskelijat hyvin ja ne on suunniteltu opiskelijoiden tarpeita ajatellen. YTHS:n työ on vaikuttavaa ja parantaa opiskelijoiden hyvinvointia. On jo aika, että myös ammattikorkeakouluissa opiskelevat pääsevät YTHS:n palveluiden piiriin”, Sarkomaa sanoo.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön suurin etu on se, että siellä on paras opiskelijoiden terveyden edistämistä koskeva osaaminen. YTHS kerää ajankohtaista tietoa korkeakouluopiskelijoiden terveydentilasta sekä esimerkiksi liikuntaa, mielenterveyttä ja alkoholinkäyttöä koskevista tottumuksista. Sarkomaan mukaan YTHS tuntee hyvin opiskelijoiden terveysongelmat sekä erityispiirteet ja kykenee vastaamaan opiskelijoiden palvelutarpeeseen tehokkaammin kuin julkinen terveydenhuolto. Sarkomaa kannustaa YTHS:ää entistä vahvempaan terveydenedistämiseen.

”Korkeakouluopiskelijat ovat Suomen tulevaisuuden osaajia. Heidän työ- ja opiskelukyvystään huolehtiminen, kohdennetut palvelut ja oikea-aikainen hoitoon pääsy ovat valtavan tärkeitä asioita koko kansakunnalle. Kun ongelmiin pystytään puuttumaan ajoissa ja jopa ennaltaehkäisevästi, ollaan oikealla tiellä. YTHS on osoittautunut tässä erinomaiseksi toimijaksi.”

Sarkomaa toteaa, että kokoomus on urakoinut yhdessä ylioppilas- ja opiskelijakuntien kanssa YTHS:n palveluiden laajentamisen puolesta myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. Tähän mennessä AMK-opiskelijoiden terveydenhuolto on ollut kuntien vastuulla ja palveluissa on ollut paikoin suuriakin paikkakuntakohtaisia eroja. Erityisen tyytyväinen Sarkomaa on hallituksen esityksessä rahoitusratkaisuun, joka turvaa korkeakouluopiskelijoiden yhdenvertaiset palvelut.  Sarkomaa pitää tärkeänä, että kaikki pääsevät palveluissa samalle viivalle.

Lisätietoja
Sari Sarkomaa
+358 505113033

 

TIEDOTE 14.9.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa iloitsee panostuksista suomalaisten lukutaitoon. Hän pitää tänään julkaistuja kirjailija Juha Itkosen johtaman lukutaitofoorumin suuntaviivoja lasten ja nuorten lukutaidon ja –innon parantamiseksi tervetulleina. Työn on tarkoitus jatkua tavoitteenaan kansallinen lukuliike, joka kokoaa mukaan laajasti eri toimijoita. Sarkomaa pitää tehtyjä suuntaviivoja onnistuneena, koska ne kutsuvat laajasti eri tahot edistämään lasten ja nuorten lukutaitoa.

Sarkomaa haluaa korostaa lukutaidon edistämisessä kodin, vanhempien, isovanhempien ja lapselle läheisten aikuisten merkitystä. Hänen mukaansa on vakava tosiasia, että lasten lukutaitoerot ovat kasvaneet. Erojen takana näkyvät myös sukupuoli ja sosioekonominen tausta. Suomessa tarvitaan lukutalkoot.

”Kannustan ja innostan vanhempia, isovanhempia ja muita lasten lähellä olevia aikuisia lukutalkoisiin lasten lukutaidon edistämiseksi. Vanhempien ja muiden läheisten aikuisten rooli on avainasemassa lasten kiinnostuksessa lukemiseen. Ovi lukemisen maailmaan avataan yhteisen lukemisen avulla”, Sarkomaa toteaa.

Tutkimusten mukaan lapselle lukeminen on merkityksellistä tämän kehityksen kannalta. Lukeminen vaikuttaa lapsen kielitaidon kehittymiseen, oppimistuloksiin ja koulumenestykseen. Lapselle on hyvä lukea myös sen jälkeen, kun lukutaito on saavutettu.

”Kun luemme lapselle ja kerromme hänelle tarinoita, vahvistamme lapsen kielitaidon kehittymistä ja monin tavoin lapsen tulevaa lukutaitoa sekä kiinnostusta lukemiseen. Kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Tukemalla lapsen lukemista opinpolun alkuvaiheessa voidaan tehokkaasti kitkeä eroja oppimistuloksissa. Lukeminen on tärkeä perustaito, jonka puutetta on vaikea myöhemmin kiriä. Tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja sivistykseen ovat asia, jotka rakennetaan jo varhaisessa vaiheessa. Jos puutteisiin lukutaidossa puututaan vasta oppivelvollisuuden päättyessä, ollaan jo monin tavoin myöhässä. Lapselle lukeminen on tasa-arvoteko,” Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan olennaisia toimijoita lukutaidon vahvistamisessa ovat neuvolat, jotka saavuttavat lähes koko ikäluokan vanhemmat.

”Siksi lisäsimme eduskunnassa tämän vuoden valtion talousarvioon Lukukeskukselle voimavarat neuvoloiden kautta toteutettavaan hankkeeseen, jossa vanhemmille annetaan tietoutta lukemisen merkityksestä. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka kulkee mukana koko elämän.”

”Kotona ääneen lukeminen vahvistaa myös koko perheen sisäisiä suhteita. Iltasatu ja lukuhetket ovat lapsille, mutta myös aikuisille päivän parhaita hetkiä. Silloin on aikaa lukea, pitää sylissä ja jutella. Pieni ja tavallinen on suuri ja ihmeellinen lapselle”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoa:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

TIEDOTE 8.9.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajan ja Muistiliiton varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää perusteltuna perustaa valtakunnallinen vanhusasianvaltuutetun virka. Valtuutetun tehtävänä olisi valvoa, että vanhusten oikeus arvokkaaseen ja hyvään elämään toteutuu Suomessa. Valtuutettu raportoisi, ottaisi kantaa vanhuksia koskeviin epäkohtiin ja esittäisi myönteisiä ratkaisuja vanhusten hyvän elämän edellytysten rakentamiseksi.

”Nykyiset ikäihmiset ovat tämän maan rakentaneet meille hyväksi paikaksi elää. Meidän tehtävämme on varmistaa kaikille vanhuksille turvallinen ja arvokas elämä. Työtä on tehty monin tavoin tavoitteen saavuttamiseksi. On vakava tosiasia, että emme pysty turvaamaan riittäviä palveluita ja tukea kaikille vanhuksille. Sekä omaishoitajat että kotihoito ovat monissa kaupungeissa osin ylikuormitettuja. On paljon asioita, kuten ikäsyrjintä ja yksinäisyys, joita ei yksin lainsäätäjä kykene poistamaan. Työtä on tehtävä yhdessä”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan mukaan vanhusasianvaltuutettu osaltaan vauhdittaisi vanhusystävällisen Suomen rakentamista.

Vanhusasiavaltuutetun virkaa on yritetty edistää Suomessa useasti. Emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä suositteli vanhusasianvaltuutetun viran ja toimiston perustamista jo vuonna 2006.

Sarkomaa on päättänyt tehdä eduskunnassa toimenpidealoitteen vanhusasiainvaltuutetun viran perustamiseksi.

Valtuutetun toimen perustamiseen Sarkomaa nostaa kolme perustelua, jotka hän listaa blogissaan. Erityisesti hän korostaa ikäsyrjinnän kitkemistä, vanhustenhoidon epäkohtiin puuttumista sekä vanhusten yksinäisyyteen ratkaisujen löytämistä.

”Onnistuessaan tehtävässään vanhusasiavaltuutettu toimisi katalysaattorina kehittää Suomea, jossa ikääntymistä ei nähdä sairautena vaan elämän vaiheena, jossa on mahdollisuus elää oman näköistä elämää”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

 

Tiedote 7.9.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää maa- ja metsätalousministeriötä ja ministeri Leppää toimiin erittäin uhanalaisen saimaannorpan suojelun tehostamiseksi.

Sarkomaa on erityisen huolissaan muikkuverkoista, joita saa nykyisen asetuksen puitteissa käyttää saimaannorpan elinalueilla ympäri vuoden, myös verkkokalastuskiellon aikana.

”Nykyisen asetuksen voimassaolon aikana on Metsähallituksen tietoon tullut yhteensä 14 verkkokuolemaa, joista viidessä on ollut kyseessä muikkuverkko. Tämä tarkoittaa sitä, että yli kolmannes on juuri muikkuverkoista johtuvia kuolemia. Aivan jokainen verkko on norpalle uhka, muikkuverkko ei ole muita vaarattomampi”, Sarkomaa sanoo.

Nykyistä asetusta valmistellut työryhmä ehdotti mietinnössään, että kalastuskieltoa tulisi tarkistaa, mikäli muikkuverkkojen havaitaan aiheuttavan kuolleisuutta. Sarkomaa esittää, että työryhmä kutsuttaisiin pikaisesti koolle valmistelemaan seuraavaa asetusta.

”Seuraavan asetuksen valmistelussa muikkuverkkojen vaarallisuus on otettava huomioon ja myös muikkuverkkojen käyttö tulee kieltää keväisen verkkokalastuskiellon voimassaoloaikana”, Sarkomaa vaatii.

Saimaannorppakanta on norppakuolemista huolimatta hitaassa kasvussa ja tällä hetkellä näyttäisi siltä, että suojelustrategian mukainen välitavoite saimaannorpan talvikannan kasvusta 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä olisi toteutumassa. Sarkomaa on tähän varovaisen tyytyväinen, mutta samalla hän muistuttaa norppakannan kasvun olevan useiden eri tekijöiden summa, jonka vuoksi hitaaseen kannan kasvuun ei sovi tuudittua.

”Emme voi tietää, millainen talvi on tulossa ja miten se mahdollisesti vaikuttaa kannan kasvuun. Emme myöskään voi täysin sokeasti luottaa nykyisiin lukuihin, sillä arvioinnissa on ollut muun muassa sen kattavuuden suhteen ongelmia. Toisaalta on hyvä myös muistaa, että tuo 400 yksilöä vuoteen 2025 on vasta välitavoite. Myös sen saavuttamisen jälkeen norppakannasta on huolehdittava”, Sarkomaa muistuttaa.

”Muikkuverkkojen vapautus on lähettänyt täysin väärän signaalin siitä, että ne olisivat saimaannorpalle jotenkin vaarattomampia kuin muut verkot. Sitä ne eivät yksinkertaisesti ole, sen osoittavat jo tämän kesän surulliset uutiset kolmen nuoren saimaannorpan muikkuverkkoihin takertumisesta ja kuolemasta. Työryhmä on nyt syytä kutsua koolle, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

p. 050 511 3033

Tiedote 30.8

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja Suomi seuran johtokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää tärkeänä, että ulkosuomalaisparlamentin toiminta turvataan ja kirittää hallitusta tekemään asiasta eduskunnalle esityksen. Sarkomaa kannattaa Suomi-Seura ry ja ulkosuomalaisparlamentin esitystä säätää laki, jolla ulkosuomalaisparlamentin asema lakisääteistettäisiin ja täten myös ulkosuomalaisten yhteys kotimaahansa virallistettaisiin.

”Ulkosuomalaisparlamentti on demokraattinen innovaatio kansainvälistyvässä Suomessa. Ulkosuomalaiset ovat voimavara suomelle. He tekevät Suomea ja suomalaisuutta tunnetuksi maailmalla, ja tuovat ulkomailla oppimiaan tietoja ja taitoja Suomeen. Suomelle on tärkeää tämä vuorovaikutus, että ulkosuomalaisten siteet kotimaahansa eivät katkea ja että yhteys suomalaiseen yhteiskuntaan säilyy”, Sarkomaa toteaa.

Maailmalla asuu noin 300 000 Suomen kansalaista, joista liki 260 000 on äänioikeutettuja.

Ulkosuomalaisparlamentti (USP) on perustettu vuonna 1997 Suomi-Seura ry:n ja maailmalla toimivien ulkosuomalaisyhteisöjen aloitteesta. USP on ulkosuomalaisyhteisöjen yhteistyöfoorumi. USP on myös väylä, jonka kautta ulkosuomalaisten näkökulmat ja parannusehdotukset välittyvät kootusti Suomen julkiselle vallalle. USP edistää maailmalla asuvien suomalaisten oikeuksien toteumista ja osalistaa heitä suomalaiseen yhteiskuntaan. Ulkosuomalaisia erityisesti koskevissa asioissa. USP hoitaa selvästi julkisen vallan toimipiiriin kuuluvia asioita.

USP on kasvanut 20 vuodessa merkittäväksi yhteiskunnalliseksi toimijaksi. Tällä hetkellä toimintaan osallistuu yli 532 ulkosuomalaisyhteisöä 35 maasta.

”Tavoite on, että USP toimisi jatkossakin pääosin nykyisen toimintamallin mukaisesti yhteistyössä Suomi-Seura ry:n kanssa. USP saisi määrärahan sille lain mukaan kuuluviin tehtäviin, jonka suuruudesta päätettäisiin vuosittain valtion talousarvion yhteydessä”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

 

Tiedote 29.8.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää viisaana budjettiriihen päätöstä nostaa vuoden 2019 budjettiesityksen terveydenhuollon yksiköille kohdentuvat yliopistotasoisen tutkimuksen määräraha 21 me.

”Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa ja siksi tutkimusrahoituksen turvaaminen on välttämätöntä. Tutkimusrahoituksen riittävyys on erittäin tärkeää korkeatasoisen ja vaikuttavan hoidon samoin kuin palvelujärjestelmän kehittämisen kannalta”, Sarkomaa toteaa.

Kyseinen tutkimusmääräraha on vähentynyt merkittävästi hallitusten ja ministerien vaihtuessa. 2000-luvun alkuvuosina määräraha on laskenut merkittävästi. Terveydenhuollon tutkimusmäärärahan turvaaminen budjettiriihessä oli Kokoomukselle tärkeä tavoita. Eduskunnan on määrärahan tasoa vielä arvioita.

Ehdotuksestani eduskunta on hyväksynyt lausuman, jossa edellytetään, että osana sote- uudistusta on huolehdittava terveydenhuollon tutkimuksen, mukaan lukien hoitotyön tutkimuksen, rahoituksen riittävyydestä samoin kuin sosiaalialan tutkimuksen ja kehittämisen voimavarat tulee turvata pitkäjänteisesti.

”Sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tutkimusmäärärahan turvaaminen on keskeistä. Myös terveysteknologian nousu Suomen suurimmaksi korkean teknologian vientialaksi perustuu pitkälti yliopistolliseen tutkimukseen”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa mukaan myönteistä on myös se, että ensi vuoden budjettiesityksessä suunnataan hoitotyön tutkimukseen 400 000 €.

”Hoitotyön tutkimuksen tavoitteena on karsia tutkimusnäytöllä todennetut virheelliset, kustannustehottomat ja potilaan kannalta merkityksettömät käytännöt ja näin parantaa hoidon vaikuttavuutta”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033