Tiedote 12.12.2017
Julkaisuvapaa heti
Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa on tyytyväinen hallitusryhmien sopimista tuntuvista lisäpanostuksista terveydenhuollon tutkimukseen sekä koulutukseen ja sivistykseen.
Sarkomaa vastasi valtiovarainvaliokunnassa kokoomusryhmän puolesta sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkien neuvotteluista. Hallituspuolueiden valtiovarainvaliokunnan jäsenet tiedottivat tänään ensi vuoden valtion talousarvioon sopimistaan muutoksista.
Terveydenhuollon yliopistotasoisen tutkimuksen määrärahoja lisättiin 6 miljoonaa euroa.
"Tämä oli kokoomuksen tärkeä tavoite. Sovittu 6 miljoonan euron lisäys on tuntuva nostaen hallituksen ensi vuoden budjettiesitykseen sisältyneen määrärahan 21 miljoonaan euroon", sanoo Sarkomaa.
Kyseinen tutkimusmääräraha on vähentynyt merkittävästi hallitusten ja ministerien vaihtuessa. 2000-luvun alkuvuosina määrä raha oli noin 60 ja ensi vuoden talousarvioesityksessä määrärahaesitys oli enää tästä neljäsosa eli 15 milj. euroa. Tutkimusrahoituksen voimakas väheneminen vaarantaa terveydenhuoltomme kehittymisen.
"Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa ja siksi määrälisäys oli välttämätön", Sarkomaa toteaa.
Sarkomaa kertoo, että myös hoitotyön tutkimusrahoitusta lisättiin 200 000 eurolla nostaen rahoitus ensi vuodelle 400 000 euroon. Hoitotyön tutkimuksen tavoitteena on karsia tutkimusnäytöllä todennetut virheelliset, kustannustehottomat ja potilaan kannalta merkityksettömät käytännöt ja näin parantaa hoidon vaikuttavuutta.
Sarkomaa pitää välttämättömänä, että Suomeen kehitetään kansalliset terveydenhuollon laaturekisterit ja siksi sovimme 1,5 me lisäyksestä laaturekistereiden pilottihankkeen vauhdittamiseen. Pilotoinnin kohteiden valinnassa on erityisesti otettava huomioon laajat kansansairaudet, kuten diabetes.
Laaturekisterit ovat muissa Pohjoismaissa käytössä edistämässä ennaltaehkäisyn ja hoidon laatua sekä vaikuttavuutta.
"On tärkeää, että tieto terveydenhuollon laadusta on avointa ja kaikkien saatavilla. Se on myös edellytys sote-uudistuksen valinnanvapauden toteutumiselle, mutta ennen kaikkea terveydenhuollon laadun kehittämiselle", Sarkomaa toteaa.
Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa ei ole erillistä itsemurhien ehkäisyohjelmaa. Itsemurhien ehkäisyohjelman käynnistämiseen lisättiin valtiovarainvaliokunnan toimesta 300 000 €. Sarkomaan mukaan tulevassa itsemurhien ehkäisyohjelmassa paneudutaan ennaltaehkäisyn lisäksi omaisten tukemiseen.
Sarkomaa pitää merkittävänä, että tiukoissa talousraameissa hallituksen ensi vuotta koskevaan valtion talousarvioesitykseen lisättiin lähes 10 miljoonaa euroa koulutukseen ja sivistykseen. Tärkeimmät lisäpanostukset tehtiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun kehittämisrahoihin (2me) sekä kerhotoimintaan (3me).
"Suomen tulevaisuuden kannalta olennaisinta on varmistaa, että varhaiskasvatus ja perusopetus antavat kaikille lapsille riittävät tiedot ja taidot sekä innostuksen oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän", sanoo Sarkomaa.
Kerhotoiminnan tavoitteena on monipuolinen lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä tukeva vapaa-ajan toiminta.
On vakava tosiasia, että lastemme lukutaitoerot liittyen sukupuoleen ja sosiaaliseen taustaan ovat kasvaneet. Suomessa tarvitaan lukutaitotalkoot.
"Hyviä toimijoita ovat neuvolat, jotka saavuttavat lähes koko ikäluokan vanhemmat. Siksi lisäsimme budjettiin Lukukeskukselle voimavarat neuvoloiden kautta toteutettavaan hankkeeseen, jossa vanhemmille annetaan tietoutta lukemisen merkityksestä. Lukukeskus on pilotoinut toimintaa hyvin tuloksin 10 kunnassa ja nyt toiminta laajennetaan koko maahan", päättää Sarkomaa.
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033
