Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 2.6.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja aktiivinen Itämeren suojelija Sari Sarkomaa kannustaa ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista toimiin, joilla turvataan Itämeren tilan seurannan ja tutkimuksen voimavarat.

Sarkomaa on huolissaan Itämeren tilasta ja Suomen merentutkimuksen tulevaisuudesta. Tutkijoiden mukaan merentutkimus on vaakalaudalla ja esimerkiksi Suomenlahden sekä Saaristomeren ulkosaariston tilaa kartoittava rannikkoseuranta on jo päätetty lopettaa. Lisäksi Itämeri-tutkimuksen merentutkimusalus Arandan käyttömahdollisuuksista mittavan remontin jälkeen ei ole tällä hetkellä takuita.

”Merentutkimuksella saadaan arvokasta tietoa Itämeren tilasta ja sen muutoksista. Se on tärkeää niin ilmaston, luonnonvarojen suojelun kuin merenkulun turvallisuudenkin kannalta. Asia on monin tavoin merkittävä. Sen vuoksi esimerkiksi Arandan käyttömahdollisuudet on välttämätöntä turvata”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että hallitus on panostanut useisiin toimiin, joiden avulla pyritään saavuttamaan Itämeren alueen hyvä tila. Esimerkiksi ravinteiden kierrätystä on tehostettu, jätevesien puhdistukseen on panostettu entisestään pilottihankkeiden myötä ja arvioiden mukaan Suomi on suoriutunut Itämeren suojelun toimenpideohjelman toimeenpanossa Itämeren maista toiseksi parhaiten.

”Olemme ehdottomasti ottaneet oikeansuuntaisia askeleita, sillä merkkejä elpymisestä on havaittavissa. Työ on kuitenkin vasta alussa ja aktiivisista suojelun toimenpiteistä huolimatta Itämeren sekä Suomen meri- ja rannikkoalueiden hyvää tilaa ei ole kaikilta osin vielä saavutettu”, Sarkomaa muistuttaa.

Sarkomaan mukaan nyt olisi syytä panostaa enemmän erityisesti meren ja vesien tilan parantamiseen vaikuttaviin toimenpiteisiin, vesi- ja meriympäristön luotettavaan tietopohjaan sekä vahvistaa Suomen osallistumista maailmanlaajuiseen meriensuojeluun.

”Kärkihankerahoitusta on ehdottomasti jatkettava. Jotta voimme saavuttaa merenhoidon ympäristötavoitteet ja kansainvälisten merensuojelusopimusten sekä YK:n Agenda 2030 tavoitteet, on Itämeren ja kansainvälisten merialueiden tutkimusta ja seurantaa lisättävä. Ei myöskään tule unohtaa, että maailman meriä koettelevat niin ilmastonmuutos kuin roskaantuminenkin. Kansainvälisen yhteistyön avulla meidän on mahdollista tehostaa Itämeren suojelua ja toisaalta se avaa mahdollisuuksia myös Suomen meriosaamisen ja ympäristöteknologian viennille”, Sarkomaa sanoo.

Suomi toimii Itämeren suojelukomission (HELCOM) puheenjohtajana vuosina 2018-2020 ja Sarkomaan mukaan Itämeren alueella yksi tärkeimpiä kansainvälisiä tavoitteita on Itämeren suojelun toimenpideohjelman päivitys. Sarkomaa myös esittää, että menetelmä pelloille levitettävästä kipsistä otettaisiin käyttöön koko Itämeren alueella, sillä sen vaikutuksista fosforipäästöjen vähentämisessä on selvää näyttöä.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, +358 50 511 3033

Tiedote 29.5.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sivistysvaliokunnan jäsenet Sari Multala, Sari Sarkomaa ja Raija Vahasalo ovat tyytyväisiä hallituksen neuvottelutulokseen vuoden 2018 ensimmäisestä lisätalousarvioesityksestä. Kokoomusedustajat kannattavat toimenpiteitä, joilla vastataan osaavan työvoiman saatavuuden haasteeseen, vähennetään eriarvoistumista sekä vahvistetaan heikkojen perustaitojen varassa olevien osaamista. Hallitus satsaa lisätalousarviossa kaikkiaan 60 miljoonaa toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan osaamista ja koulutusta.

Yksi suurimmista osaavan työvoiman saatavuuden esteistä on riittävän nopeat ja joustavat koulutukset alan vaihtoon. Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Multala on tyytyväinen, että hallitus käynnistää ammatillisen koulutuksen pilotin, jolla tähän haasteeseen vihdoin vastataan.

”Pitkään perhevapailla olleet ovat usein muita heikommassa asemassa työelämään palatessaan. Olen erityisen iloinen, että hallitus tukee myös näiden henkilöiden paluuta työelämään. Yhteistyö perhekeskusten kanssa mahdollistaa oikea-aikaisen ja tarvittavan tuen”, Multala iloitsee.

Eriarvoistumisen vähentäminen on ollut tämän hallituksen työlistalla. Edustajat muistuttavat, että koulutussektorilla on tartuttava ripeästi vaikuttavimpiin toimenpiteisiin, jotka on suunnattu niitä eniten tarvitseville.

”Mahdollisuuksien tasa-arvo on yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän kulmakiviä. Opiskelukustannusten madaltamiseen suunnattava kahden miljoonan euron lisärahoitus on tervetullut avaus. Kenenkään koulupolku ei voi olla kukkaron paksuudesta kiinni”, jatkaa kansanedustaja Vahasalo.

Kansanedustaja Sarkomaa iloitsee vapaan sivistystyön oppilaitosten lisämäärärahasta. Vapaa sivistystyö edistää yhdenvertaisuutta ja vahvistaa elinikäistä oppimista. Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on tärkeä tehtävä jokaisen osaamisen vahvistamisessa.

”Lukutaito on kaiken oppimisen perusta ja keskeinen kansalaistaito. Se ei ole itsestään selvyys vaan lisätukea tarvitaan. Myös heikkojen perustaitojen varassa oleville suunnatut matalan kynnyksen koulutukset ovat hyvä lisä koulutusjärjestelmään”, toteaa kansanedustaja Sarkomaa.

Kokoomusedustajat ovat tyytyväisiä, että hallitus ehkäisee toimenpiteillään eriarvoistumista ja kiinnittää huomiota erityisesti heikkojen perustaitojen varassa oleviin. Käynnistettävä Digiaikakauden taidot –ohjelma pyrkii turvaamaan jokaiselle perustaidot jatkuvasti digitalisoituvassa maailmassa.

Lisätietoja:

Sari Multala, +358 40 531 7104

Sari Sarkomaa, +358 50 511 3033

Raija Vahasalo, +358 50 511 3090

 

Tiedote 29.5.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee lisätalousarviossa esitetystä 100 miljoonan euron lisäpanostuksesta valinnanvapauspilotteihin aiemman 100 miljoonan euron lisäksi. Yhteensä pilotteja rahoitetaan 200 miljoonalla eurolla.

Valinnanvapauden pilotoinnin rahoitusta on myönnetty ensimmäisessä vaiheessa kymmenen maakunnan alueelle. Valinnanvapauspilottien valmistelu voisi alkaa heti sote-lakien hyväksymisen jälkeen. Syksyllä 2018 järjestetään toinen hakukierros nyt lisätalousarviossa esitettyihin lisäpanostuksiin. Uudistuksen onnistumiseksi on tärkeää, että kaikki maakunnat ovat mukana pilotoinneissa. Pilottirahojen lisääminen mahdollistaa sen, että kaikki maakunnat saadaan mukaan pilotteihin.

”Valinnanvapauspilottien tarkoituksena on tukea valinnanvapauslain toimeenpanoa osana sote-uudistusta ja toimia siten osaltaan maakuntien muutostukena. Piloteilla voidaan hallita uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä ja pehmentää muutoksen suuruutta”, Sarkomaa sanoo

”Valinnanvapauden laajentamisen ydintavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja turvata oikea-aikainen sekä tasa-arvoinen pääsy verovaroin järjestettyihin palveluihin. Se vahvistaa palveluja käyttävän ihmisen asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia sekä kääntää järjestelmäkeskeisyydestä palveluja käyttävän ihmisen keskiöön. Valinnanvapaus tuo kipeästi kaivatun kannusteen kustannusvaikuttavaan toimintaan, jatkuvaan kehittämiseen ja innovaatioihin. Aiemmista sote-yrityksistä on tämä olennainen elementti puuttunut”, Sarkomaa toteaa.

Tulevia pilotteja on neljänlaisia. Piloteissa kokeillaan sosiaali- ja terveyskeskuksen ja suunhoidon yksikön valintaa sekä asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttämistä. Pilotti voi olla myös näiden yhdistelmä.

”Erityisen iloinen olen siitä, että tulevalle Uudenmaan maakunnalle myönnettiin jo ensi vaiheessa pilottirahoitus ja että Helsinki on piloteissa vahvasti mukana. On päivänselvää, ettei mikään muu alue voi kokeilla palveluita metropolin puolesta. Olen pitänyt välttämättömänä, että hallitus varmistaa pilottirahoituksen riittävyyden. Tämän työn hallitus teki kiitettävästi”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa

09 432 3033

TIEDOTE 25.5.2018
Julkaisuvapaa heti

Suomessa tarvitaan vahvempaa perustaa koulutien alkupäähän. Ekaluokkalaisten lähtötasoerot ovat suuria ja tällä on vaikutuksia pärjäämiseen koulussa ja elämässä myöhemmin. Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää yhtenä hyvänä ratkaisuna maksuttoman esiopetuksen pidentämistä kaksivuotiseksi.

”Jokainen lapsi tulee esikouluun erilaisista lähtökohdista. Perhetausta vaikuttaa edelleen suuresti siihen, miten lapset kehittyvät ja millaisista asetelmista koulutie aloitetaan. Saamme jatkuvasti lisää tutkittua tietoa siitä, että varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen osallistumisella on myönteisiä vaikutuksia erityisesti niille lapsille, joiden lähtötilanne on kaikkein vaikein. Kaksivuotisella maksuttomalla esiopetuksella voitaisiin turvata kaikkien 5-6 –vuotiaiden osallistuminen ja edistää ekaluokalle siirtyvien lasten mahdollisuuksien tasa-arvoa”, Sarkomaa kuvailee.

Suomi pitää varhaiskasvatukseen osallistumisessa OECD-maiden häntäpäätä yhdessä Turkin kanssa. Sarkomaan mukaan on erityisen huolestuttavaa, että varhaiskasvatukseen eivät nyt osallistu ne lapset, jotka siitä kaikkein eniten hyötyisivät. Myös kokoomuksen puoluehallitus esittää kaksivuotiseen esiopetukseen siirtymistä.

”Esiopetus on jo nyt velvoittavaa ja maksutonta kaikille 6-vuotiaille. Varhaiskasvatus sitä ennen on vapaaehtoista, ja niin sen kuuluu mielestäni ollakin. Kaksivuotisella esiopetuksella voitaisiin (kuitenkin) tukea lapsen kehitystä ja puuttua nykyistä vaikuttavammin erilaisiin varhaislapsuuden ongelmiin, jotka pahimmassa tapauksessa vaikeuttavat koulunkäyntiä ja haittaavat lapsen edun toteutumista”, Sarkomaa toteaa

Sarkomaa kertoo olevansa iloinen tällä hallituskaudella tehdyistä parannuksista varhaiskasvatuksen saralla. Maksuja on alennettu tuntuvasti ja 5-vuotiaiden maksuttomuuskokeilu aloitettu.

”Nämä ovat hyviä päätöksiä. Varhaisiin vuosiin panostamalla ennaltaehkäisemme syrjäytymistä ja turvaamme kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet pärjätä koulutiellä ja elämässä. Kenenkään perhetausta ei saa määrittää sitä, mitä hänestä voi tulla. Siksi pidän varhaisen puuttumisen politiikkaa erinomaisena tienä.”

Oppivelvollisuuden pidentämistä toiselle asteelle. Sarkomaa sen sijaan ei kannata. Tavoite on se, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon, mutta oppivelvollisuuden pidentäminen on siihen liian myöhäinen ja tehoton toimi.

”Ongelmiin ja tuen tarpeeseen on puututtava varhain ja ennaltaehkäisevästi. Mekaaninen oppivelvollisuuden pidentäminen on toimenpiteenä vain oireiden lievittämistä, eikä auta itse ongelmaan. Riittämättömät tiedot ja taidot ovat juuri se merkittävä syy, joka vaikeuttaa toisen asteen koulutuksen suorittamista. Ongelma ei katoa istuttamalla pakolla lisää peruskoulun jälkeen, vaan painottamalla varhaisia vuosia, antamalla tukea ja panostamalla jokaisen oppimiseen sekä oppimisen ilon löytymiseen peruskoulussa.”

”Peruskoulun osalta täytyy pitää huolta siitä, että kaikki pysyvät mukana ja oppilaille tarjotaan tarvittaessa myös moniammatillista tukea. Meidän täytyy varmistua siitä, että jokaisella peruskoulunsa päättävällä on riittävät valmiudet pärjätä toisella asteella ja myöhemmin elämässä. Sitä ei oppivelvollisuutta pidentämällä toiselle asteelle turvata”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

+358 505113033

Tiedote 22.5

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus noudattaa kuntoutuksen uudistamiskomitean linjaa palveluiden uudistamisessa. Hallituksen ei pidä hätiköiden siirtää Kelan järjestämää kuntoutusta maakuntiin ennen kuin maakuntien toimintakyky ja kuntoutuskomitean asettamat reunaehdot sekä siirron tarkoituksenmukaisuus on tutkittu. On myös arvioitava, millainen kuntoutus on järkevä järjestää valtakunnallisesti.

”Maltti on nyt valttia ja kuntoutuspalveluita käyttävän ihmisen etu.” Sarkomaa linjaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö näyttää linjauksissaan kaavailevan etunojassa Kelan järjestämän vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian siirtoa maakuntiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on tiedotteessaan todennu, että kokeilut alkaisivat jo vuoden 2020 aikana ja varsinainen siirto vuonna 2022 tai kokeilulain kokemusten valossa myöhemmin. Kuntoutuksen siirtoon ei pidä mennä suoraa päätä vaan on maltettava edetä komitean linjausten mukaan.

Kuntoutuksen uudistamiskomitean yksimielinen esitys oli, ettei Kelan järjestämään kuntoutusta siirretä maakuntiin ennen kuin sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoitusjärjestelmän muuttamisesta, kuntoutuksen muutoksenhausta ja kuntoutuspalveluiden asiakasmaksuista on eduskunnassa päätetty ja järjestämisvastuun siirtoon liittyvät kysymykset on selvitetty ja ratkaistu. Ehdoksi linjattiin myös se, että maakuntien on todettu järjestävän riittävässä laajuudessa järjestämisvastuullaan olevat lääkinnälliset kuntoutusta ja psykoterapiaa koskevat palvelut. Näiden edellytysten täyttymistä edellytettiin arvioitavan sosiaali- ja terveysministeriön johdolla aikaisintaan vuonna 2025. Lisäksi on arvioitava erikseen tarve keskittää valtakunnallisesti harvinaisten sairauksien kuntoutuspalvelut.

Kuntoutuksen uudistamiskomitea linjasi myös, että Kelan vastuulla olevien kuntoutuksen järjestämisvastuiden siirtoa maakuntiin kokeillaan riittävässä laajuudessa muutamassa erikokoisessa maakunnassa.

Kela on toiminut vahvana kuntoutuksen kehittäjänä valtakunnallisesti yhdenmukaisella tavalla. Tällä hetkellä kuitenkin kelan kuntoutusprosessiin pääsy on osin jäykkää ja saumattomat hoitopolut eivät aina toteudu. Kelalla on meneillään asian korjaamiseen tähtääviä kokeiluja, joita on tärkeää edistää.

”Selvää on, että kuntoutus on nivottava osaksi kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Portaittain eteneminen historiallisen mittavassa sote-uudistuksessa on tosin viisasta ja välttämätöntä. Myös maakuntien kantokyvystä ja kuntoutusosaamisesta tulee olla varmuus, jotta kuntoutukseen pääsy ei vaarannu,” Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa toistaa ehdotuksensa kuntoutustakuusta, jossa asetettaisiin määräajat kuntoutukseen pääsystä. Sarkomaa pitää hyvänä ensiaskeleena asettaa nuorten psykoterapiatakuu hoitoon pääsemiseksi kuukauden sisällä. Määräaikaa Sarkomaa ehdotti yhdessä mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kanssa. Kuntoutustakuun tavoite on varmistaa kuntouttavien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden viivytyksetön aloittaminen. Kuntoutuksen kytkeminen hoitoketjun osaksi on sekä ihmisen elämänlaadun, että palveluiden järjestämisen kustannustehokkuuden näkökulmasta viisasta.

”Oikea-aikaiselle kuntoutukselle on huutava tarve kaikenikäisille. Kun haluamme pidentää työuria ja lyhentää sairauspäiväjaksoja alusta, keskeltä ja lopusta on ihmisten saatava apua ja tukea sekä kuntoutusta ajoissa,” Sarkomaa päättää.

Lisätiedot

Sari Sarkomaa
+358 505113033

TIEDOTE 15.5.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee tuoreesta päätöksestä valinnanvapauden pilottialueista. Päätös mahdollistaa sen, että mittava Helsingin ja lähes koko muun Uudenmaan yhdessä tekemä valinnanvapauspilottihakemus saadaan vietyä riittävällä laajuudella käytäntöön. Sarkomaa onnittelee kotikaupunkiaan.

Rahoitusta myönnetään kymmenen maakunnan alueelle. Metropolimaakunta sai puolet jaossa olevista pilottirahoista. Helsingin ja Uudenmaan pilottihakemukselle myönnettiin 50 miljoonaa euroa jaossa olleesta 100 miljoonasta. Uudellamaalla kokeillaan sosiaali- ja terveyskeskuksen ja hammashoitolan valintaa sekä asiakassetelin käyttöä. Kokeilut alkavat, kun eduskunta on kesän aikana hyväksynyt valinnanvapauslain.

”Helsinki ja muu Uudenmaan metropolimaakunta on 1,7 miljoonan asukkaan alue, jonka erityislaatuisuuden tunnistaminen on koko sote- uudistuksen etenemisen ehto. Pilottipäätös on tässä taas loikka eteenpäin”, Sarkomaa toteaa.

”On päivänselvää, ettei mikään muu alue voi kokeilla valinnanvapauspalveluita metropolin puolesta. Valinnanvapauden laaja kokeilu on uudistuksen onnistumisen edellytys.”

”Pilotti on mahdollisuus kehittää metropolialueelle sopivat toimintatavat. Piloteilla voidaan hallita uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä ja pehmentää muutoksen suuruutta. Pilottien tarkoituksena on tukea vaiheistettuna valinnanvapauslain toimeenpanoa osana sote-uudistusta ja toimia siten osaltaan maakuntien muutostukena”, Sarkomaa toteaa.

Päätökset pilottialueista ja niiden rahoituksesta on tehty 19 henkilön asiantuntijaryhmän laatiman arvioinnin perusteella.

Pilottihankkeita hallinnoivat alueelta valitut vastuukunnat tai kuntayhtymät, koska uudet maakunnat muodostetaan vasta vuoden 2020 alussa.

”Pilotit alkavat näkyä ihmisten arjessa viimeistään vuoden 2019 alussa. Maakunnan asukas voi esimerkiksi valita sosiaali- ja terveyskeskuksen, josta hän saa hoitajan ja lääkärin palveluita sekä neuvontaa sosiaalipalveluista. Sosiaali- ja terveyskeskus voi olla yksityinen tai julkinen.”

Pilottialueiden asukkaille tiedotetaan valintamahdollisuuksista ennen pilottien käynnistymistä.

”Seuraavaksi hallituksen on keskityttävä  ministeri Bernerin johdolla valmisteltavaan kaupunkien kasvuohjelman sekä laajan kaupunki- ja metropoliselonteon laatimiseen.”

Lisätietoja

Sari Sarkomaa
+358 505113033

TIEDOTE 15.5.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa haluaa kiittää Ujuni Ahmedia hyvästä työstä tyttöjen ja naisten suojelemiseksi. Ahmed kertoi tänään Helsingin sanomien haastattelussa muun muassa, ettei suomalainen lainsäädäntö ole naisten ympärileikkausten osalta muiden pohjoismaiden kanssa linjassa, eikä riittävällä tasolla.

”Hän on kiitettävällä tavalla nostanut sitkeästi esille tosiasian, että tyttöjen ympärileikkaus on vakava ongelma Suomessa. Asiaa koskeva kansalaisaloite kertoo osaltaan, että ongelma on todellinen. Me tiedämme jo sen, että ainakin Helsingissä synnyttämään tulee lähes viikoittain ympärileikattuja naisia”, Sarkomaa toteaa.

Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea ja päättäjiä nykyistä tiukempiin toimiin tyttöjen suojelemiseksi.

”Ei riitä, että tyttöjen ja naisten ympärileikkaukset katsotaan Suomen rikoskäytännöissä pahoinpitelyksi tai törkeäksi pahoinpitelyksi. Tarvitaan muiden Pohjoismaiden tapaan selkeä kieltävä lainsäädäntö. Ruotsissa ja Norjassa naisten ympärileikkaukset on jo kielletty erillislaeilla. Tanskassa aiheesta on tehty erillinen pykälä rikoslakiin”, Sarkomaa painottaa.

Maailmassa ympärileikataan YK:n mukaan noin kolme miljoona tyttöä ja naista joka vuosi. Ympärileikkauksia tehdään myös Pohjoismaissa. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat niihin sitoutuneita suojaamaan ihmisten koskemattomuutta ja terveyttä.

”Ministeri Saarikko totesi aloittaessaan ministerinä Ylen A-studiossa, että tyttöjen ja naisten ympärileikkaukset pitäisi kieltää erillisellä lailla myös Suomessa. Saarikko sanoi olevansa valmis viemään asiaa eteenpäin ja kertoi haluavansa keskustella tästä oikeusministeri Antti Häkkäsen kanssa.”

Sarkomaa toivoo, että ministerit yhdessä katsoisivat asiaa ja laittaisivat lainsäädäntövalmistelun vauhtiin.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa

050 5113033

Tiedote

8.5.2018

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajaksi on valittu kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Neuvottelukunnan edunvalvonta kohdistuu tällä hetkellä erityisesti ajankohtaiseen sote- ja maakuntauudistukseen.

– Uudenmaan metropolimaakunta on 1,7 miljoonan asukkaan alue, jonka erityislaatuisuuden tunnistaminen on uudistuksen etenemisen edellytys, sanoo Sarkomaa.

Uusi puheenjohtaja toivoo, että maan hallitus hyväksyy metropolialueen kuntien yhteisen hakemuksen valinnanvapauspilottiin. Se olisi hänen mukaansa mahdollisuus kehittää sopivia toimintatapoja, hallita uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä ja pehmentää muutoksen suuruutta Uudellamaalla.

– Uudistuksen myötä esille on noussut monia kaupunkeihin liittyviä kysymyksiä, joihin maan hallituksen on yhdessä uusmaalaisten kaupunkien kanssa etsittävä kestäviä ratkaisuja, Sarkomaa toteaa.

Siksi hän kirittäisi myös kaupunkien kasvuohjelman sekä laajan kaupunki- ja metropoliselonteon laatimista.

– Avainasia on kuitenkin turvata tulevan maakunnan rahoitus. Tämä tarkoittaa hallitukselle sekä muutoskustannusten että aloitusvuoden 2020 rahoituksen varmistamista erityisesti kasvavalla Uudellamaalla.

Uudenmaan maakuntajohtajan mukaan on hienoa saada joukkoon kokenut ja motivoitunut puheenjohtaja.

–  Muutoksen pyörteissä tarvitaan paitsi vankkaa kokemusta myös lujaa yhteishenkeä, Ossi Savolainen kommentoi.

Sarkomaa seuraa tehtävässä kansanedustajan tehtävät jättänyttä Outi Mäkelää aina vaalikauden 2015–2019 loppuun asti. Kansanedustajien neuvottelukunnan, tutummin KENK:in varapuheenjohtajina toimivat SDP:n Tuula Haatainen ja perussuomalaisten Mika Niikko.

Kansanedustajien neuvottelukunta ajaa maakunnan etua

Kaikki Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valitut kansanedustajat muodostavat yhteisen neuvottelukunnan. Yhteensä edustajia on 57 eli yli neljännes koko eduskunnasta.

Kansanedustajien neuvottelukunta ottaa kokouksissaan kantaa, kuulee asiantuntijoita ja vaikuttaa päätöksentekoon Uudenmaan kannalta tärkeissä asioissa. Sihteerityö tehdään Uudenmaan liitossa.

Neuvottelukunta kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa, ja järjestäytyy vaalikausittain. Puheenjohtajistoon valitaan Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien kolmen suurimman puolueen edustajat.

Lisätietoja:

Kenkin puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedusta Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

 

 

TIEDOTE 5.5.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali-ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa kommentoi puheita sote-uudistuksen eduskuntakäsittelystä. Mittavan lakikokonaisuuden käsittelyn suuri työ ja vaativa aikataulu on ollut koko ajan tiedossa.

”Nyt on maltti valttia. Vielä on liian aikaista arvioida valiokuntien tarkkoja aikatauluja. Sosiaali-ja terveysvaliokunta tekee vaativaa työtään, kuten eduskunnassa on aina tapana; huolella mutta ripeästi. On tärkeää, että työssä on työrauha”, Sarkomaa kommentoi.

Sarkomaan mukaan on tiedossa, että perustuslakivaliokunnan lausunto on yksi ratkaiseva tekijä sille, miten eduskuntakäsittely aikataulutetaan ja etenee. Sarkomaa painottaa, että sosiaali-ja terveysvaliokunta odottaa vielä lausuntoja myös useilta muilta valiokunnilta. Sosiaali-ja terveysvaliokunta on lisännyt merkittävästi kokousaikojaan.

”Työtä on tehty ja teemme siitä lähtökohdasta, että hallituksen esityksen aikataulu pitää”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa painottaa myös, että ihmisten mahdollisuus saada yhdenvertaisesti laadukkaat sosiaali-ja terveydenhuollon palvelut on sote-uudistuksen tärkein tavoite, jonka toteutumiseksi kokoomus tekee sitoutuneesta työtä. Siksi sote-uudistus tehdään.

”Pidän tärkeänä, että hallitus tuplasi kehysriihessä valinnanvapauslain pilotointiin tarkoitetut määrärahat. Nyt tälle on varattu yhteensä 200 miljoonaa. Ihmisille tärkeän ja yhdenvertaisia peruspalveluja vahvistavan valinnanvapauden kokeilu Helsingissä ja metropolialueella on välttämätöntä.”

Sarkomaan mukaan on päivänselvää, ettei mikään muu alue voi kokeilla palveluita metropolin puolesta. Kokeiluilla voidaan hallita uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä ja pehmentää muutoksen suuruutta. Pilotit voivat alkaa, kun eduskunta on hyväksynyt valinnanvapauslain.

Sarkomaan mukaan Helsingin sote-huoliin vastasi myös se, että hallitus lupasi arvioida tarkemmin yhdessä kaupunkien kanssa muutoskustannusten, kuten tila- ja ict-kustannusten sekä palkkaharmonisoinnin todellista tasoa.

”Tämä on edellytys sille, että palvelut voidaan järjestää laadukkaasti ja vaikuttavasti. Myös aloitusvuoden 2020 rahoituksen riittävyyttä palvelutarpeen kasvussa on välttämätöntä ja luvattu arvioida ja tarvittaessa huomioida korjaustarve maakuntien rahoituslain täydennyksessä syksyllä 2018.”

”On viisasta, että kaupungit ja valtio arvioivat jatkossa yhdessä näitä vaikutuksia ja etsivät yhtenevän näkemyksen luvuista. Kaupunkilaisten palvelut turvataan parhaiten yhteistyössä”, Sarkomaa sanoo.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

+358 505113033

TIEDOTE 20.4.2018

Julkaisuvapaa heti

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaki uudistuu osana sote-uudistusta. Uusi laki lähtee lausuntokierrokselle tänä keväänä ja tulee eduskunnan käsiteltäväksi tulevana syksynä. Lähtökohta ja kivijalka on, että asiakasmaksuilla kerättävä summa ei uudistuksen myötä nouse. Tarkoitus on yksityiskohtaisesti säätää, mistä asioista saa periä maksun. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on tyytyväinen suuntaan, johon uudistuksella ollaan menossa.

”Olen todella iloinen, että alaikäisten terveyspalveluista tehdään hallituspuolueiden voimin kokonaan maksuttomia. Tämä tarkoittaa sitä, että erikoissairaanhoidon palveluistakaan ei jatkossa peritä lapsilta poliklinikka- tai laitoshoitomaksuja. Tämä on lasten etu. Maksuttomuudella tavoitellaan lasten terveyserojen kaventamista ja vahvistetaan tasa-arvoa”, Sarkomaa toteaa.

Uusi laki tuo mukanaan muitakin hyviä muutoksia. Toisin kuin nykyään maksukattoon laskettaisiin tulevaisuudessa myös hammashoidon asiakasmaksut. Tämä on Sarkomaan mukaan kansanterveysteko. Heikko suunterveys on iso terveyserojen kasvattaja. Suun terveys tärkeä osa kokonaisterveyttä.

Tarkoitus on myös poistaa vanhusten asumis- ja hoivapalvelujen asiakasmaksuissa nykyään vallitseva epätasa-arvo ja sekavuus. Nykyisin saman tyyppisen hoivan maksut voivat vaihdella huomattavasti sen mukaan, katsotaanko kyseessä olevan laitoshoito vai tehostettu palveluasuminen. Maksujen viidakkoa on tarkoitus selkeyttää ja löytää keinoja helpottaa kaikkein heikommassa asemassa olevien tilannetta.

Myöskään oppositio ei voi nyt väittää, että sote-uudistus rahoitettaisiin asiakasamaksujen osuutta kasvattamalla. Suomessa asiakasmaksut ovat Pohjoismaiden korkeimmat, eikä niitä ole varaa korottaa.”

”Tulevaisuudessa asiakasmaksut perimättä, jos maksut vaarantavat asiakkaan toimeentulon. Mielestäni maksut pitäisi aina jättää perimättä, jos asiakas joutuisi hakemaan toimeentulotukea niiden maksamista varten. Yhdenvertainen pääsy palveluihin on koko sote-uudistuksen ydin.”

Lisätiedot:
Sari Sarkomaa

+358 505113033