Kategoria: Tiedotteet

TIEDOTE 14.4.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa iloitsee uusista keinoista  lasten ja nuorten opintien tasavertaisten mahdollisuuksien turvaamiseksi. Kehysriihessä sovittujen toimien positiiviset vaikutukset ulottuvat heti lasten arkeen. Uudella 10 miljoonan euron varhaiskasvatuksen tasa-arvorahalla turvataan eri alueilta ja erilaisista lähtötilanteista tulevien lasten mahdollisuuksia pärjätä tulevaisuuden koulutiellä.

”Tasa-arvorahalla voidaan pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisää henkilöstöä päiväkoteihin alueilla, joissa tilanne on kaikkein haastavin esimerkiksi korkeamman työttömyysasteen vuoksi. Jo aiemmin tasa-arvorahoitusta on käytetty esi- ja perusopetuksessa. Tutkijoiden mukaan kyseessä on tehokas ja toimiva tapa torjua eriarvoisuutta”, Sarkomaa toteaa.

”Suomi tarvitsee tekoja, jotta kaikille lapsille ja nuorille voidaan turvata mahdollisuuksien tasa-arvo sekä koulutuksessa ja sitä kautta myöhemmin mahdollisuutena päästä mukaan työelämään. Jokaisen lapsen on varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksessa löydettävä oppimisen ilo ja saatava oppien edellytykset jatkaa vähintään toisen asteen opintoihin. Yhdenkään lapsen tai nuoren perhetausta, asuinpaikka tai varallisuus ei saa yksin määrittää sitä mitä hänestä voi tulla.”

Kehysriihen koulutusta-, osaamista ja perheitä koskevat päätökset ovat Sarkomaan mukaan askelia juuri oikeaan suuntaan.

”Eriarvoistuminen ja nuorten kokemus osattomuudesta ovat vakavia ongelmia, joihin me kokoomuksessa haluamme löytää ja tehdä ratkaisut.”

Toinen merkittävä parannus koulutuksen tasa-arvoon saatiin riihestä toisen asteen opiskelijoiden opintotuen oppimateriaalilisän muodossa. Jatkossa pienituloisille alle 20-vuotiaille opiskelijoille maksetaan opintotuen yhteydessä noin 46 euroa kuukaudessa oppimateriaalilisää.

”Tällä turvataan se, ettei kenenkään koulutuspolku katkea varattomuuden tai liian korkeiden materiaalimaksujen vuoksi. Pidän oppimateriaalilisää järkevänä keinona torjua pudokkuutta toisella asteella. Se kohdentuu juuri niille nuorille, joiden tilanne on haastavin. Apua saavat ne, jotka sitä eniten tarvitsevat”, Sarkomaa tiivistää.

Pidemmän aikavälin tavoitteena pitää Sarkomaan mukaan olla myös se, että oppimateriaalien hintaa saataisiin hilattua alaspäin. Jos kustantaisimme nykyisellä hintatasolla ilmaiset materiaalit kaikille toisen asteen opiskelijoille, olisi hintalappu valtiontaloudelle jopa 100 miljoonaa euroa joka vuosi. Sarkomaan mukaan oli hyvä, että asiaan löydettiin ripeästi tepsivät keino. Ongelma ollut pitkään tiedossa, nyt siihen tartuttiin.

”Nämä ovat konkreettisia ja tuntuvia toimenpiteitä. Opposition ainoa vastaus tasa-arvo- ja osaamisongelmiin sen sijaan tuntuu olevan pelkkä mekaaninen oppivelvollisuuden pidentäminen. On paljon vaikuttavampaa tarjota nuorelle räätälöityä tukea ja  ohjausta sekä mielekkäitä tapoja oppia aina varhaisista vuosista asti, kuin pidentää oppivelvollisuutta”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa

050 5113033

TIEDOTE 12.4.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää merkittävänä kehysriihen päätöstä  sote-uudistuksen valinnanvapauspilottien määrärahan tuplaamista 200 miljoonalla eurolla. Päätös on vahva ele siihen, että mittava Helsingin ja lähes koko muun Uudenmaan valinnanvapauspilottihakemus saadaan vietyä riittävällä laajuudella käytäntöön. Sarkomaa pitää tätä tervetulleena kaupunkipoliittisena edistysaskeleena.

”On päivänselvää, ettei mikään muu alue voi kokeilla palveluita metropolin puolesta. Olen pitänyt välttämättömänä, että hallitus kehysriihessä varmistaa pilottirahoituksen riittävyyden. Tämän työn hallitus teki kiitettävästi”, iloitsee Sarkomaa.

”Valinnanvapauden pilotointi on koko sote-uudistuksen onnistumisen edellytys. Piloteilla ja palvelusetelikokeiluilla voidaan hallita uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä ja pehmentää muutoksen suuruutta”, hän jatkaa.

Pilotit voivat alkaa 1.7.2018, kun eduskunta on hyväksynyt valinnanvapauslain. Päätökset piloteista tehdään toukokuussa 2018.

Sarkomaan mukaan Helsingin sote-huoliin tervetullut vastaus oli myös se, että hallitus lupasi yhdessä kaupunkien  kanssa tarkemmin arvioida muutoskustannusten, kuten tila- ja ict-kustannusten sekä palkkaharmonisaation todellista tasoa.

”On välttämätöntä, että maakuntien toiminnan aloitus vuonna 2020 sujuu hyvin. Tämä on edellytys sille, että palvelut voidaan järjestää laadukkaasti ja vaikuttavasti. Myös aloitusvuoden 2020 rahoituksen riittävyyttä palvelutarpeen kasvussa on luvattu arvioida, kuten Helsingistä on toivottu,  ja tarvittaessa huomioida korjaustarve maakuntien rahoituslain täydennyksessä syksyllä 2018. On viisasta, että kaupungit ja valtio arvioivat jatkossa yhdessä näitä vaikutuksia ja etsivät yhtenevät näkemyksen luvuista. Kaupunkilaisten palvelut turvataan parhaiten yhteistyössä”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa

050 5113033

 

TIEDOTE 10.4.2018
Julkaisuvapaa heti

Hallituksen kehysriihi käynnistyi tänään tiistaina. Riihessä päätetään loppuhallituskauden talouspolitiikan raameista, mukaan lukien sote-uudistuksen valinnanvapauspilottien rahoituksesta. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus tekee päätöksen siitä, että Helsinki ja Uusimaa valitaan piloteiksi.

Sarkomaa pitää pilottihakemuksen hyväksymistä välttämättömänä vastauksena Helsingin ja Uudenmaan esittämiin huoliin.

”On päivän selvää, ettei mikään muu alue voi kokeilla palveluita metropolin puolesta. Siksi pidänkin välttämättömänä, että Uudellamaalla valinnanvapautta pilotoidaan koko laajuudelta, eli sote-keskuksissa, hammashoidossa, asiakasseteleissä ja henkilökohtaisessa budjetissa. Maakunnan suuri koko tai pilotin suurempi rahantarve eivät ole perusteita jättää sitä pilottien ulkopuolelle. Hallituksen on kehysriihessä varmistettava, että rahoitus riittää ”, Sarkomaa vaatii.

Uudenmaan maakunnan pilottihakemuksessa on mukana Helsinki mukaan lukien 24 kuntaa eli melkein koko alue. Kehysriihessä on Sarkomaan mukaan pilottihakemuksen hyväksymisestä tehtävä selkeä päätös. Helsinkiä ja Uuttamaata ei voi jättää suurimpana pilottien ulkopuolelle.

”Uudenmaan metropolimaakunta on Suomessa ainutlaatuinen. Valinnanvapauden pilotointi on koko sote-uudistuksen onnistumisen edellytys ja ainoa oikea tapa löytää alueelle sopivat tavat järjestää palvelut uudessa sotessa”, Sarkomaa toteaa.

Valinnanvapauspilotit käynnistyvät vasta sote-lakien hyväksymisen jälkeen.

Valinnanvapaus on sote-uudistuksen vaikuttavin osa. Siinä missä maakuntauudistus tuo järjestäjälle vahvemmat hartiat, on valinnanvapaus se keino, jolla ihmiset saadaan nopeammin ja yhdenvertaisemmin jonoista hoitoon. Jatkossa ihmiset saisivat itse valita, kuka heidän palvelunsa perustasolla tuottaa. Oikea-aikaisella ja laadukkaalla hoidolla säästetään pidemmän päälle sekä kustannuksissa, että parannetaan ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Siksi sote-uudistusta tehdään.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa

050 5113033

TIEDOTE 6.4.2018

Julkaisuvapaa heti

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on kokoomuksen Sari Sarkomaan mukaan välttämätön Helsingissä ja Uudellamaalla. Ihmisten yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseen liittyviä isoja kysymyksiä on Metropolialueella ratkaistavana yhtä lailla kuin muualla Suomessa. Helsingin ja Uudenmaan metropolialueen erityislaatuisuus on hänen mukaansa kuitenkin koko uudistuksen onnistumisen edellytys.

Sarkomaan mukaan Uudenmaan asukkaille sote-keskustelu voi näyttää hyvin huolestuttavalta. Palvelua tarvitsevalle ihmisille ei kuitenkaan ole olennaista kuka palvelut järjestää vaan se, että ihmiset saavat yhdenvertaiset ja kustannusvaikuttavat laadukkaat palvelut.

”Ilmassa oleviin moniin vielä avoimiin kysymyksiin ja osin vääriinkin väitteisiin olisi vastuullista saada hallituksen, eduskunnan ja pääkaupunkiseudun kuntien yhdessä keskustellen yhdensuuntaiset lukemat ”, Sarkomaa kirjoittaa blogissaan.

Blogissaan Sari Sarkomaa nimeää viisi ehtoa uudistuksen onnistumiselle metropolialueella. Nämä ehdot pitävät sisällään valinnanvapauspilotin aloittamisen Helsingissä yhdessä Uudenmaan kuntien kanssa, uudistuksen muutoskustannusten kattamisen, ratkaisun löytyminen opetuksen ja sote-tutkimuksen määrärahojen riittävyyteen, kaupunkien kasvuohjelman laatimisen sekä laajan kaupunki- ja metropoliselonteon antamisen eduskunnalle.

”Helsingin ja metropolialueen erityislaatuisuuden tunnistaminen on onnistumisen edellytys. Uudistus siirtää vastuun sote-palvelujen järjestämisessä pois kunnilta leveämmille harteille. Samoin on tehty Ruotsissa ja Tanskassa, joissa kaupungit eivät enää järjestä terveyspalveluja. Tukholma ja Kööpenhamina ovat onnistuneet modernissa kaupunkipolitiikassa ja ovat kilpailukykyisiä ja hyvinvoivia kaupunkeja. On turhaa pelottelua väittää, etteikö Suomessa ja Helsingissä tässä onnistuttaisi”, Sarkomaa kirjoittaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 5113033

TIEDOTE 5.4.2018
Julkaisuvapaa heti

Liikkumattomuus ja passiivinen elämäntapa käyvät Suomelle kalliiksi. Tuoreen UKK-instituutin selvityksen mukaan pelkästä ihmisten liikkumattomuudesta aiheutuvat kustannukset ovat joka vuosi vähintään kolme miljardia euroa. Samainen kolme miljardia on asetettu sote-uudistuksenkin pitkän aikavälin tavoitteeksi kustannusten hillinnässä. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan on tärkeää, että liikkumattomuuden haitoista ja kustannuksista saadaan lisää tietoa.

Sarkomaa painottaa, että liikunnallisen elämäntavan ja omasta fyysisestä kunnosta huolehtimisen edistäminen ja sen mahdollistaminen kaikille ovat välttämättömiä ihmisen oman hyvinvoinnin, sekä maamme talouden kestävyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Sarkomaa vaatiikin, että liikunnan edistämiseksi kehitetään uusia vaikuttavampia malleja. Liikunnan edistäminen on hänen mukaansa otettava keskeiseksi tavoitteeksi myös sote-uudistuksessa, kun kuntien, maakuntien ja järjestöjen uusia toimintatapoja rakennetaan.

”Liikkumattomuuden hinta yhteiskunnalle on erityisen korkea. Istuva elämäntapa lisää useita kansansairauksia ja ikääntymisestä aiheutuvia haasteita. Yhtä lailla vähäinen fyysinen aktiivisuus heikentää oppimistuloksia, lyhentää työuria, nakertaa työelämän tuottavuutta ja kilpailukykyämme sekä lisää terveyseroja.”

”Vaikka liikuntaa harrastettaisiin vapaa-ajalla, muu osa päivästä on istumista päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja ikäihmisten arjessa. Jo alle kolmivuotiaiden fyysinen aktiivisuus on riittämätöntä. Tutkimukset osoittavat elämäntavan urautuvan jo tässä vaiheessa ja liikkumaton elämäntapa vaikuttaa olevan erityisen pysyvää ja uhkaa vakavasti tulevien työikäisten työkykyä ja terveyttä.”

”Kaiken ikäisten liikunnan lisääminen on olennainen keino, kun Suomen nousevien sote-kustannuksia halutaan taittaa ja ihmisten hyvinvointia lisätä. Liikunta ennaltaehkäisee monia terveysongelmia. Ennaltaehkäisy puolestaan on paras tapa hillitä sote-puolen menoja”, Sarkomaa toteaa.

UKK-instituutin selvityksen mukaan liikkumattomuuden aiheuttamat suorat terveydenhuollon kustannukset ovat noin puoli miljardia joka vuosi. Tuloveroja menetetään jopa 2,8 ja tuottavuutta 3,8 miljardin euron edestä. Luvut ovat karkeita, mutta antavat osviittaa ongelman laajuudesta.

”Kunnilla on maakuntien rinnalla liikunnallista elämäntapaa ja terveyttä edistävien palveluiden hoidossa iso vastuu. Näin tulee olemaan myös sote-uudistuksen jälkeen. Helsinki on näyttänyt esimerkkiä nostamalla kaupungin strategian kärkitavoitteeksi liikunnan edistämisen. Toimia voi tehdä paljon ilman lisärahaa pelkästään toimintatapoja muuttamalla.”

”On sekä kuntien, että maakuntien intressissä, että niiden asukkaat liikkuvat enemmän ja voivat paremmin. Sote-uudistuksen tuoma mahdollisuus tehdä asioita toisin on liikunnan osalta tärkeä saada täysimääräisesti käyttöön.”

Sarkomaa muistuttaa, että koko sote-henkilöstö on saatava nykyistä vahvemmin mukaan liikunnan edistämiseen. Terveydenhuollon henkilöstön antaman liikuntaneuvonnan määrää on mahdollista lisätä maakuntakohtaisella liikuntaneuvonnan koulutuksella, jota tuetaan muun muassa verkkosivuilla ja muulla materiaalilla.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 5113033

Tiedote 21.3.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta tekemään rohkeaa kaupunki- ja metropolipolitiikkaa. Nousevien asumiskustannusten hillintään tarvitaan myös valtiota mukaan.

- Helsingin ja Suomen muiden nopeasti kasvavien kaupunkien kehitystä jarruttaa asumisen korkea hinta. Jo nyt on nähtävissä, että pieniin ja osin keskipalkkaisiinkaan palvelualojen ammatteihin ei tahdo saada työntekijöitä metropolialueella. Asumisen korkea hinta on myös kaupunkilaisten arjen kipeimpiä ongelmia. Hypon tutkimuksen mukaan asumismenot ovat ylisuuret jo lähes kolmanneksella suomalaisista, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa perää vauhtia asuntopoliittisiin toimiin, joilla jarrutettaisiin lähes sietämättömän korkeiksi nousseita asumisen kustannuksia. Asuntotuotannon kiihdyttäminen ja tiiviimpi kaupunkirakentaminen hyvien joukkoliikenteen yhteyksien varteen poistaisi kasvun suurimman pullonkaulan.

- Ainoa tehokas keino vaikuttaa yleisesti korkeisiin asumiskustannuksiin on lisätä tarjontaa. Millään muilla asuntopoliittisilla tempuilla ei korjata perusongelmaa! Tavallisten palkansaajien ja eläkeläisten korkeita asumiskustannuksia ei ratkaista tuetulla ”kohtuuhintaisella” asuntotuotannolla, Sarkomaa painottaa.

Sarkomaa kirittää asumisen kustannuksia nostavien normien ja säännösten purkua ja kaavoituksen sujuvoittamista. Myös toimistojen muuttamisen helpottaminen asumiskäyttöön yksi keino. Nämä toimet ovat koko maan talouskasvun ja kaupunkilaisten toimivan arjen elinehto.

- Kaupunkien kasvun vaatimista resursseista on myös huolehdittava. Kasvu vaatii merkittäviä panostuksia uusiin kouluihin, päiväkoteihin sekä infraan. Uusien asukkaiden palveluiden ja kestävien liikkumisratkaisujen järjestämisen kustannukset voivat hillitä kuntien kaavoitushaluja, mikä johtaa riittämättömään asuntotuotantoon ja korkeisiin asumiskustannuksiin. Toistan vaateeni kaupunki- ja metropoliittisesta selonteosta. Selonteon ytimenä on oltava esitykset kaupunkien kasvun rahoitukseen, Sarkomaa vaatii.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, p. 050 5113033

Tiedote 16.3

Julkaisuvapaa heti

Muoviongelmasta paljon puhunut kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaati torstain kyselytunnilla Suomeen nykyistä tiukempaa muovipolitiikkaa. Kyselytunnilla Sarkomaa nosti esiin kiertotalouden vauhdittamisen sekä ajatuksen muoviverosta.
”Tarvitsemme ripeitä toimenpiteitä ja nyt olisi syytä pikaisesti selvittää, voisiko muovivero olla osa ratkaisua muoviroskan vähentämisessä,” Sarkomaa sanoi.

 

Sarkomaan aktiivisuus tuotti tulosta, sillä kyselytunnilla valtiovarainministeri Petteri Orpo kertoi valtiovarainministeriössä olevan ajatuksena ottaa muovivero tutkittavaksi osana keinovalikoimaa.
”Tämä on todella hyvä uutinen”, iloitsee Sarkomaa. ”Tarvitsemme muovin käyttötavan muutosta, koska jopa 95 prosenttia muovista käytetään vain kerran, sitten se heitetään pois. On viisasta, että nyt selvitetään valtiovarainministeri Orpon johdolla voisiko muovivero olla osa ratkaisua, kun pyrimme vähentämään muovin käyttöä, kertakäyttökulttuuria sekä muoviroskaantumista.”

 

Sarkomaa kiitteli lisäksi komissaari Jyrki Kataista eri vaihtoehtojen, erityisesti muoviveron pohtimisesta. Sarkomaa on jo aiemmin esittänyt muoviveron selvittämistä.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Tiedote 17.3.

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa esittämänsä vaateen siitä, että hallituksen on täysin välttämätöntä tuoda eduskunnalle kaupunki- ja metropoliittinen selonteko. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä on kaupunkeihin liittyen noussut esille monia kysymyksiä, joihin on saatava ratkaisut.

”Selonteko on välttämätön, sillä sen avulla voidaan kootusti läpivalaista historiallisen suuren sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kaupunkeihin sekä selkeyttää maakuntien ja kaupunkien roolit. Selonteossa on nostettava esille metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys kansantaloudellemme. Se on myös keino valaa rohkeutta hallitukselle panostaa entistä vahvemmin pääkaupunkiseutuun Suomen kasvun ja hyvinvoinnin veturina”, Sarkomaa toteaa.

”Sote- ja maakuntauudistuksen rinnalle tarvitaan vahvistuvaa ja modernia kaupunkipolitiikkaa. Helsinki-Uusimaa metropolimaakunnan erityishaasteita on ratkottava tarvittaessa erillisratkaisuina yhdessä kaupunkien kanssa”, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaan mukaan on täysin välttämätöntä, että Helsinki ja Uudenmaan kunnat laajasti ovat yhdessä tulevissa valinnanvapauspiloteissa mukana.  Pilotti on mahdollisuus kehittää metropolialueelle sopivat toimintatavat. Erityisen tervetullutta helsinkiläisille on peruspalveluiden vahvistaminen ja sujuva hoitoon pääsy. Uudenmaan voimavarat on siirtymäaikanakin väestöperusteisesti turvattava. Maakuntien erikokoisuus ja erilaisuus on Sarkomaan mukaan tunnistettava ja tunnustettava.

”Eduskuntakäsittelyssä on varmistettava, ettei maakuntien erikokoisuus ja määrä jarruta uudistuksen tavoitteiden saavuttamista. Uudistuksessa sote-järjestäjien määrä laskee roimasti noin 190:stä 18:aan. Silti ei ole helppo purematta niellä kantokyvyltään eri mittaisten maakuntien mallia ja esitettyä määrää. Se ei ole sote-palveluiden kannalta ideaali. Määrä ei ole kiveen hakattu ja lakiin onkin Kokoomuksen vaateesta kirjattu perälautapykälä. Prosessi yhdistymisestä toiseen maakuntaan alkaa automaattisesti, jos maakunnan kantokyky ei riitä. Se on mittava kannuste maakunnille tehdä parhaansa. Kannuste, jota nykymallissa ei ole”, Sarkomaa tarkentaa.

”Helsinkiläisille veronmaksajille on suureksi eduksi myös se, että terveys- ja sosiaalipalvelut hoidetaan tehokkaasti ja hyvin kaikkialla Suomessa. Tukholma ja Kööpenhamina menestyvät kaupunkeina, vaikka eivät itse palveluista vastaa, sillä terveyspalvelut ovat uudistusten myötä säädetty leveämpien hartioiden kannettavaksi. Aivan kuten Suomessa on nyt tarkoitus tehdä”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

 

TIEDOTE 13.3.2018
Julkaisuvapaa het

On suuri ilouutinen, että Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS):n palvelut laajennetaan vihdoin myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. Tämä on Kokoomuksen ja opiskelijajärjestöjen pitkäaikainen tavoite. Kaikille yhteinen YTHS tuo korkeakouluopiskelijat viimein keskenään tasa-arvoiseen asemaan opiskeluterveydenhuollossa. Eduskunnan on määrä saada asiaa käsiteltävän hallituksen lakiesityksen ennen ensi kesää.

”YTHS:n palvelut tavoittavat opiskelijat hyvin ja ne on suunniteltu opiskelijoiden tarpeita ajatellen. On merkittävä parannus, että jatkossa on mahdollista vaikuttavasti tehdä ennaltaehkäisevää ja terveydenedistämistyötä kaikkien korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa”, Sarkomaa sanoo.

Opiskelijoiden terveyden edistämistä koskeva osaaminen on Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä. Siellä tunnetaan hyvin opiskelijoiden terveysongelmat ja erityispiirteet.

”Tulevaisuuden osaajien opiskelu- ja työkyvystä on tärkeää pitää huolta. Pidän viisaana ja välttämättömänä, että korkeakouluopiskelijoiden oma terveydenhuoltojärjestelmä säilytetään sote-uudistuksessa. On välttämätöntä vahvistaa YTHS:n toimintamahdollisuuksia ja laajentaa palvelut kaikille korkeakouluopiskelijoille.”

Kokoomus on urakoinut yhdessä opiskelijakunnan kanssa YTHS:n palveluiden laajentamista ammattikorkeakouluopiskelijoille. Tähän mennessä AMK-opiskelijoiden terveydenhuolto on ollut kuntien vastuulla ja palveluissa on ollut paikoin suuriakin paikkakuntakohtaisia eroja.

Tulevaisuudessa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto järjestettäisiin valtakunnallisesti siten, että kela vastaa järjestämisestä ja YTHS tuottaa palvelut valtakunnallisesti. Tämä luo puitteet taata kaikkien korkeakouluopiskelijoiden yhdenvertaiset opiskelijaterveydenhuoltopalvelut oppilaitoksesta ja asuinalueesta riippumatta.

YTHS:n palveluvalikoimassa ovat tärkeässä roolissa muun muassa suunterveyden, matalan kynnyksen seksuaaliterveyden, mielenterveyden ja päihdehuollon palvelut. YTHS:n on aikoinaan perustaneet ylioppilaat ja on tärkeää, että laajennus tehdään niin, että toiminnan laatua vaalitaan ja toimintaa jatkuvasti kehitetään”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja
Sari Sarkomaa

Tiedote 10.3.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan muovi on yksi suurimmista ympäristöhaasteistamme ja tilanne on jo pitkään ollut hälyttävä.

- Muovijäte aiheuttaa vakavia ympäristöhaittoja päätyessään luontoon ja ravintoketjun kautta ihmisen elimistöön. Mikromuovia on arvioitu valuvan Itämereen 40 tonnia vuosittain ja muovin poistamiseen meristä ei juuri ole keinoja. Nyt on viimeiset hetket toimia ja vähentää jätteen määrää. Suomella ei ole varaa odottaa mihin toimiin EU ryhtyy. Meidän on vähennettävä muovin käyttöä, tehostettava kierrätystä ja hyödynnettävä ja edelleen kehitettävä vaihtoehtoisia pakkausmateriaaleja, Sarkomaa sanoo.

Komissaari Jyrki Katainen toi ajatuksen muoviverosta EU-tasolla esiin ja myös valtiovarainministeri Petteri Orpo on todennut olevansa valmis tutkimaan sitä. Mitään selvityksiä veron toteuttamiskelpoisuudesta ei ole tehty. Sarkomaan mukaan olisi syytä pikaisesti selvittää, olisiko muovivero toteutettavissa.

- Muoviveron toteuttamiskelpoisuus tulee selvittää. Huolella suunniteltu muovivero saattaisi olla avain muovin vähentämisessä ja se voisi toimia täydentävänä osana keinovalikoimaa, Sarkomaa pohtii.

Muoviveron ohella Sarkomaa toivoo pikaisesti selvitettävän myös kertakäyttöisten muovituotteiden kieltoa. Myös tähän Petteri Orpo on kertonut suhtautuvansa avoimin mielin.

- Useista jäsenmaista on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi muovipussien kieltämisestä tai verottamisesta, Sarkomaa sanoo.

Uusien toimien selvittämisen ohella Sarkomaa muistuttaa kierrätyksen tärkeydestä, sen tehostamisesta ja kuluttajien tekemistä valinnoista.

- Toimivaan kierrätykseen on panostettava ja jokainen meistä voi omalta osaltaan kiinnittää huomiota siihen, että myös muoviroskat tulee kierrätettyä oikein. Kuluttajina voimme valinnoillamme vaikuttaa, kun hankimme kestäviä tuotteita kertakäyttöisten sijaan.  Kuluttajien ohella myös tuotesuunnittelijat ovat tärkeässä asemassa kehitellessään tuotteita kestäviksi ja kierrätettäviksi, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033