Kategoria: Tiedotteet

Tiedote
Julkaisuvapaa heti
9.3.2018

Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää ydinkysymyksenä sitä, että sote-uudistuksen rahoitusmalli turvaa Helsingin ja Uudenmaan rahoituksen. Keskustelua on viisainta käydä virkamiesten valmistelemien laskelmien pohjalta. Juuri julkaistujen laskelmien mukaan Uusimaa ei ole häviäjä, vaan sen saama rahoitus pysyy kutakuinkin samana. Monet muut maakunnat sen sijaan menettävät rahoitusta.

“Uudenmaan maakunnan rahoitusosuus kasvaa nykymallista yhdellä eurolla per asukas, eli leikkauksesta ei voi puhua. Helsinkiläisten veronmaksajien kannalta tehokkaasti ja hyvin hoidetut terveyspalvelut koko Suomessa näyttäytyvät pienempinä veroina”, Sarkomaa sanoo.

“Sote-uudistuksen itseisarvo on hyvät ja yhdenvertaiset palvelut. Ei se, onko Helsinki itse järjestäjä tai tuottaja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Esimerkiksi Tukholma ja Kööpenhamina menestyvät kaupunkeina ja sotepalveluilla, vaikka kaupungit eivät itse palveluista vastaa. Niin ruotsissa kuin Tanskassakin terveyspalvelut ovat uudistusten myötä säädetty leveämpien hartioiden kannettavaksi kuten Suomessa on nyt tarkoitus tehdä.”, sanoo Sarkomaa.

Missään esillä olleessa mallissa sote-palveluiden tuottaminen ei olisi säilynyt kunnalla. Suomessa on laaja yksimielisyys siitä, että kaikkien sote-palveluiden järjestämisvastuu on siirrettävä laajemmalle kokonaisuudelle. Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että pelkkä kuntayhtymä ilman demokraattisesti valittuja päättäjiä ei käy ja siksi maakuntavaalit ovat välttämättömät.

”Kaupungit ja varsinkin metropolialue ovat koko Suomen kasvun veturi, mutta vielä osin käyttämätön voimavara. Hallituksen on tartuttava esitykseeni ja annettava Kaupunki- ja metropolipoliittisen selonteko eduskunnalle. Selonteko olisi keino läpivalaista metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle, kasvulle ja hyvinvoinnille. Selonteko valaisi osaltaan rohkeutta hallitukseen panostaa ja hyödyntää etenkin pääkaupunkiseutua Suomen kehityksen vauhdittajana”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tärkeä helsinkiläisille monella tapaa. Voimavaralisäyksilläkään ei olla päästy Helsingissä eriarvoistavista perusterveydenhuollon jonoista.

“Erot terveyskeskusjonoissa kaupungin sisällä ovat kestämättömiä, ja väestö vanhenee myös Helsingissä. yli 70:llä prosentilla lapsiperheistä on vakuutus. Riippumatta siitä, järjestääkö palvelut maakunta vai kaupunki, niin palveluita on uudistettava. Valinnanvapauden laajentaminen on uudistuksen tuoma keino peruspalveluiden vahvistaminen. Esimerkit ruotsista, norjasta ja tanskasta osoittavat, että terveydenhuollon monituottajamallin avulla on mahdollista lyhentää jonotusaikoja perusterveydenhuollossa ja kehittää palveluiden asiakaslähtöisyyttä”, Sarkomaa sanoo

Lainsäädännön arviointineuvosto on todennut, että sote-uudistuksen onnistumisen ratkaisee se, miten lainsäädäntöä toimeenpannaan. Uudellamaalla on terveydenhuollossa osaava joukko ja koulutettu henkilöstö, jonka on oltava alusta asti mukana suunnittelussa. Se on onnistumisen edellytys.

“Tällä hetkellä jokaisessa Uudenmaan kunnassa on oma sote-virasto. Lisäksi on sairaanhoitopiiri, aluehallintovirastot ja ely-keskukset ja vielä Uudenmaan liitto. Nyt nämä kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi”, Sarkomaa sanoo.

”Aloitamme eduskunnassa ensi viikolla sote-lakipaketin käsittelyn, joka tehdään huolella. Eduskunta hyväksynyt lausuman, että sote-tutkimusrahoituksen riittävyys on turvattava osana sotea. Lausuma tehtiin esityksestäni. Tutkimusasiaa on ratkomassa työryhmä. Eduskunnassa on myös pureuduttava ison uudistuksen muutoskustannuksiin”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Maakuntien rahoituslaskelmat: http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4346241/Maakuntien+rahoitus+2019+taso/9509d6a5-1741-43e5-8048-f0326bc56a20.

TIEDOTE 28.2.2018
Julkaisuvapaa heti

Eduskunta keskusteli opposition koulutusvälikysymyksestä. Tasa-arvo on koulutuspolitiikan kivijalka. Jokaisella on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua. Pääoppositiopuolue SDP:n keinot koulutuksen kehittämiseksi oli vähissä. Ja siksipä esille kaivettiin taas kerran oppivelvollisuusiän nostaminen.

”Ikävä kyllä, oppivelvollisuuden venytys ei auta itse ongelmaan vaan on  mekaaninen ja tehoton keino, joka kohdentuu huonosti, eikä auta niitä, jotka eniten apua tarvitsisivat. Tällä viikolla myös vihreät käänsi takkinsa oppivelvollisuuden suhteen, vaikka koko puolue vielä hetki sitten totesi toimen olevan kallis ja jättävän juuri ne apua tarvitsevat tyhjin käsin”, Sarkomaa toteaa.

”Oppivelvollisuusiän nostaminen ei pure tautiin ja se annetaan aivan liian myöhään. Terveydenhuollossa tällaisesta toimesta käytettäisiin sanaa: vakava hoitovirhe.”

Kokoomuksen ja hallituksen kirkas tavoite on, että jokainen nuori saa vähintään toisen asteen tutkinnon peruskoulun jälkeen.  Keskeiset syyt tavoitteen toteutumatta jäämiseen ovat peruskoulun heikot oppimistulokset ja opintojen keskeytyminen toisella asteella.

Oppivelvollisuusiän venytys ei auta mitenkään niitä peruskoulun käyneitä nuoria, jotka eivät ole saaneet peruskoulun aikana saaneet riittäviä taitoja jatkaa opintoja toisella asteella.  Sarkomaan mukaan armovitosilla peruskoulun läpikäyneillä on puutteita lukemisessa, laskemisessa ja kirjoittamisessa. Tämä on erityisesti poikien ongelma. Siksi toimia on tehtävä ja tehdään varhaiskasvatuksen laadun ja osallistumisasteen sekä peruskoulun oppimistulosten nostamiseksi.

”Koulun on oltava sellainen, että jokainen lapsi löytää oppimisen ilo ja saa riittävät osaamistaso, joka kantaa jatko-opintoihin. Oppivelvollisuuden venytys ei ole oikea lääke myöskään koulutuksen keskeyttämisten ehkäisyyn. Ei ole kenenkään etu hakea parempia tilastoja pidennytyllä pakolla vaan tehtävä toimia, jotka vaikuttavat siihen, että nuoret saavat oikeasti koulutuksen, joka kantaa työllistymiseen ja yrittäjyyteen”, Sarkomaa toteaa.

On myönteinen uutinen, että keskeyttämisprosentit ovat pienentyneet. Ammatillisen koulutuksen Uusi rahoitusmalli edellyttää, että jokaisesta nuoresta on huolehdittava. Tällä eduskuntakaudella on paikattu korjausvelkaa eli viety eteenpäin uudistuksia, jotka jäivät tekemättä ja paikattu viime kaudella tehtyjä säästöjä.

”Keskustelu oppivelvollisuuden pidentämisestä vei viime kaudella voimavaroja ja moni uudistus jäi SDP:n opetusministerien osalta lähtötelineisiin.  On haitallista takertua vain yhteen toimenpiteeseen. Niukat voimavarat on suunnattava eniten tukea tarvitseville”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa
+358 505113033

TIEDOTE 25.2.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa korjausliikettä opettajia koskeviin rekisteritietoihin ja tietojen keräämiseen. Sarkomaa antaa tukensa OAJ:n ja viiden tutkimuslaitoksen ehdotukselle selvittää opettajarekisterin perustaminen. Opettajarekisteri on mittava mahdollisuus edistää opetuksen ja koulutuksemme laatua sekä tukea hyvää opettajuutta, joka on kansallisista voimavaroistamme yksi arvokkaimmista.

Sarkomaa toivoo, että opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) asettaisi selvitysmiehen selvittämään kaikkia opettajia koskevan opettajarekisterin perustamista, sen hyötyjä ja vaikuttavuutta sekä perustamisen, hallinnoinnin ja ylläpidon vaihtoehtoja ja kustannuksia. Selvityksen tulokset olisi hyvä olla käytettävissä, kun seuraavan hallituksen ohjelmasta sovitaan

Opettajarekisteri kokoaisi hajallaan olevat tiedot ja mahdollistaisi opettaja- ja täydennyskoulutustarpeen ennakoinnin. Tärkeä tavoite on varmistaa kelpoisten opettajien saatavuus ja suunnata koulutus todellisen opettajatarpeen mukaan. Esimerkiksi lastentarhanopettajista ja erityisopettajista on ollut pulaa jo pitkään. Opettajarekisteri lisää avoimuutta ja helpottaa opettajien rekrytointia.

Opettajarekisteri olisi mahdollisuus tehdä nykyistä parempaa tutkimusta oppimiseen liittyen. Suomen nuorten oppimistulokset ovat sekä kansallisten arviointien että PISA-tietojen mukaan huolestuttavalla tavalla heikentyneet jo usean vuoden ajan. Ilmiön syitä ei tunneta riittävästi, eikä niiden selvittäminen ole mahdollista nykyisen tiedonkeruun puitteissa. Ilman opetushenkilökunnan yhteen kokoavaa opettajarekisteriä luotettavat vaikutusarvioinnit opetusresurssien merkityksestä osaamisen kehittymiseen jäävät tekemättä myös tulevaisuudessa.

Opettajarekisterin selvittämistä OAJ:n kanssa yhdessä esittäneet tutkimuslaitokset ovat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi, Koulutuksen tutkimuslaitos KTL, Palkansaajien tutkimuslaitos PT ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Kela tiedottaa 21.2.2018

Kelan valtuutetut ovat asettaneet selvitysryhmän, joka arvioi, vastaavatko Kelan ohjausta ja valvontaa sekä asemaa ja hallintoa ohjaavat lait nykypäivän tarpeita.

Valtuutetut pitävät arviota välttämättömänä, koska Kelan toiminta on muuttunut vuosien varrella. Selvitystä varten Kelan valtuutetut asettavat Kelan ulkopuolisen työryhmän, jossa on 6 jäsentä:

• OTT, dosentti Pentti Arajärvi
• tulosalueen johtaja, ylilääkäri Susanna Halonen
• professori Heikki Hiilamo
• KTT Kai Järvikare
• LL Eeva Kuuskoski
• VT Kimmo Sasi.

Työryhmän tehtävänä on selvittää

• vastaavatko Kelan valvontaan ja ohjaukseen liittyvät säännökset nykypäivän tarpeita
• Kelan asemaan liittyvien säännösten ajantasaisuuden
• ovatko Kelan sisäisiä toimivaltasuhteita koskevat säännökset riittävän selkeitä ja ajantasaisia
• vastaavatko Kelan hallintoa koskevat säännökset nykyisen toiminnan vaatimuksia ja nykytilannetta.

Arvion lisäksi ryhmän tehtävänä on tehdä ehdotuksia tarvittavista toimenpiteistä. Työryhmän tulee luovuttaa loppuraportti valtuutetuille viimeistään 1. syyskuuta.

Aluksi Kelan tehtävänä oli pelkästään huolehtia kansaneläkkeen maksamisesta, mutta vuosien mittaan toiminta on monipuolistunut ja Kelan rooli laajentunut. Nyt Kela maksaa etuuksia vuosittain yli 14 miljardin euron edestä.

"Kun ottaa huomioon Kelan tehtävien muutokset, on täysin välttämätöntä, että Kelaan liittyvää lainsäädäntöä sekä Kelan perustuslaillista asemaa ja valvontaa arvioidaan kokonaisuutena. Kela on läsnä monin tavoin lähes jokaisen suomalaisen arjessa. Kelan toimintaedellytysten turvaaminen on keskeistä koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta, sanoo Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Kelan asemasta säädetään perustuslaissa ja laissa Kansaneläkelaitoksesta (ns. Kela-laki). Viime syyskuussa valtuutetut antoivat lausuman, jonka mukaan Kela-laki on syytä päivittää ajan tasalle.

Kela on eduskunnan valvoma itsenäinen sosiaaliturvalaitos. Sen hallintoa ja toimintaa ovat perustamisesta lähtien valvoneet valtuutetut, jotka valitaan kansanedustajista.

Esitys Kelan valtuutetuille: Kelan ulkopuolisen asiantuntijatyöryhmän asettaminen (pdf)

 

Lisätiedot:

Valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa

050 511 3033 etunimi.sukunimi@eduskunta.fi

 

Kelan viestinnän puhelinpalvelu medialle p. 040 733 5221, arkisin klo 9-16 viestinta@kela.fi

Kelan tilasto- ja tietovarastoryhmän puhelinpäivystys medialle p. 050 5517 960, arkisin klo 9-16

tilastot@kela.fi

 

Mediainfo on Kelan taustoittava uutiskirje medialle.

Tilaa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä mediainfo osoitteessa www.kela.fi/uutiskirje

Viestinnän yhteystiedot verkossa

TIEDOTE 17.2.2018

Lausunnolla oleva eläinsuojelulakiluonnos on kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen Sari Sarkomaalle pettymys. Hän vaatii, että lakiluonnokseen jääneet kipupisteet on korjattava ennen kun laki tuodaan eduskunnan käsittelyyn.

Sarkomaan mukaan esimerkiksi parsinavetoista ja porsimishäkeistä tulisi luopua siirtymäkauden jälkeen.

"Uudistettavan eläinsuojelulain ensisijaisena tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin edistäminen. Se edellyttää eläinten mahdollisuutta olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen sekä eläinsuojeluvalvonnan tehostamista. Niin ikään eläinten jatkuva vedensaanti pysyvissä pitopaikoissa on turvattava, ja kivunlievitystä on vaadittava kaikissa tuskallisissa toimenpiteissä. Eläinsuojeluvalvontaviranomaisten pätevyys on määritettävä laissa, sillä maakunta viranomaisena ei riitä turvaamaan eläinsuojeluvalvonnan toteutumista", Sarkomaa listaa lakiluonnoksen puutteita.

Sarkomaan mukaan lakiluonnoksessa on myös merkittäviä ja välttämättömiä edistysaskelia. Esimerkiksi eläimen tainnuttaminen ennen teurastusta vaaditaan jatkossa poikkeuksetta. Lisäksi piikki- ja sähköpannat kielletään.

Sarkomaan mukaan palaute lakiluonnoksesta on viisasta ja välttämätöntä kuulla tarkkaan ja tehdä eläinten hyvinvoinnin kannalta välttämättömät korjaukset vastuuministerin, keskustan Jari Lepän johdolla. Lakiin jääneet puutteet on hänen mukaansa korjattava niin, että se turvaa eläinten hyvinvoinnin ja suojelun edistyksellisesti pitkälle tulevaisuuteen.

"Eläinten hyvinvoinnin ja suojelun puutteet vaativat vaikuttavia toimenpiteitä. Siksi eläinsuojelulain uudistaminen on välttämättömyys. Eläinten hyvä kohtelu kuuluu sivistykseen. Tätä lakia on valmisteltu seitsemän vuotta. On tärkeää, että nykyinen eduskunta ehtii käsitellä eläinsuojelulain huolella", Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa piti lauantaina kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenvuoron Eläinten ääni-mielenosoituksessa Helsingissä. Tilaisuuden järjestivät Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry, Sey (Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto), Oikeutta eläimille ja Animalia.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

p. 050 511 3033

TIEDOTE 13.2.2018

Julkaisuvapaa heti

Hallituspuolueiden puheenjohtajien trion päätös perua perhevapaauudistus on mittava pettymys. Luovuttaminen perheiden pitkään odottaman uudistuksen tekemisessä ei ollut Kokoomuksen tahto. Kokoomus olisi ollut valmis jatkamaan työtä, etsimään yhdessä luovia ratkaisuja ja ponnistelemaan työllisyyden ja tasa-arvon sekä perheiden hyvän arjen puolesta.

Uudistuksen keskeytyminen on takaisku myös hallituksen työllisyystavoitteille, sekä tasa-arvo- ja perhemyönteiselle politiikalle. Kokoomukselle tärkeää oli työllisyysvaikutusten lisäksi edistää perhe-elämän tasa-arvoa, lisätä isien osuutta perhevapaista ja edesauttaa positiivista asennemuutosta perhe-elämän rooleihin liittyen.

Nykyinen vanhempainvapaajärjestelmä kohtelee eriarvoisesti erilaisia perheitä. Kokoomus haluaa modernisoida perhevapaat   vastaamaan monimuotoisten perheiden, kuten adoptio-, yksinhuoltaja- ja sateenkaariperheiden, tarpeisiin.

"Suomi tarvitsee perhevapaiden kokonaisuudistusta. Kaikki mahdolliset keinot rakenteellisen työttömyyden kitkemiseksi ja kannustinloukkujen purkamiseksi olisi nyt käytettävä. Kuten viikonloppuna totesin, hallituksen asettamat reunaehdot eivät ole mahdottomat. Tällä pohjalla olisi ollut mahdollista saada aikaan vaikutuksiltaan hyvä perhevapaauudistus", Sarkomaa toteaa.

Perhevapaat jakautuvat Suomessa hyvin epätasaisesti äitien ja isien kesken. Naiset pitävät valtaosan perhevapaista, ja pienten lasten äitien työllisyysaste on Suomessa muita Pohjoismaita jäljessä. Tähän epäsuhtaan uudistus olisi tuonut helpotusta. Se olisi kannustanut äitejä töihin ja lisännyt varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Sarkomaa korostaa, että työelämässä tarvitaan naiset ja miehet, vanhemmuudessa isät ja äidit.

"Nyt tämä tasa-arvoteko jää seuraavan hallituksen tehtäväksi. Kokoomuksesta tämä ei ainakaan tule jäämään kiinni", Sarkomaa summaa.

Perhevapaauudistus on kokoomukselle tärkeä tavoite. Sarkomaa pitää vähimmäisvaatimuksena sitä, että uudistuksen toteuttaminen kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan. Sarkomaa toistaa myös eduskuntakauden alussa tekemänsä ehdotuksen perustaa perhevapaita työstämään parlamentaarinen työryhmä, jossa myös työmarkkinajärjestöt olisivat mukana. Se on laiha lohtu mutta eteenpäin on mentävä. Hän painottaa, että kokoomus on valmis jatkamaan perheiden hyvinvoinnin, työllisyyden ja tasa-arvon linjalla. Peruuttamispäätös ei poista sitä tosiasiaa, että perhevapaajärjestelmämme tarvitsee muutosta.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

TIEDOTE 10.2.2018

Julkaisuvapaa heti

Perhevapaauudistus on yksi tämän hallituksen suurimmista tasa-arvouudistuksista. Kokoomuksen kansaedustaja Sari Sarkomaa painottaa, että kokoomus ei missään nimessä halua pysäyttää uudistusta. Keskustan eduskuntaryhmän mukaan uudistus pitäisi jättää seuraavan hallituksen tehtäväksi.

"Perhevapaauudistusta tarvitaan. Uudistuksessa on kyse ennen kaikkea tasa-arvosta, työllisyydestä ja perheiden edusta. Uudistuksen tavoitteet ovat hyvät ja saavutettavissa. Hallitus on asettanut uudistukselle selkeät reunahehdot, joiden puitteissa se voidaan toteuttaa. Hallituksella ei ole varaa kaataa näin merkittävää uudistusta", Sarkomaa toteaa.

Perhevapaiden uudistamisen lisäksi tarvitaan perhe-elämän rooleihin liittyvää asennemuutosta. Sitä ei Sarkomaan mukaan synny, ellei tehdä aidosti uudistavaa ja tasa-arvoon ohjaavaa politiikkaa. Samalla keskustan halu viivyttää perhevapaauudistusta seuraavalle hallituskaudelle ihmetyttää.

"Perhemyönteistä politiikkaa olisi viedä erittäin laajaa kannatusta nauttiva uudistus maaliin. Täytyy pitää mielessä ne tärkeät syyt, jonka vuoksi koko uudistusta tehdään. Suomessa pienten lasten äitien työllisyysaste on muihin Pohjoismaihin verrattuna alhaisella tasolla ja perhevapaat jakautuvat selvästi epätasa-arvoisemmin. Meidän on kannustettava äitejä töihin ja isiä jäämään kotiin."

Kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) perjantaina ilmoitti perhevapaauudistuksen kaatamisesta, nousi keskusteluun hurjiakin väitteitä neuvotellun mallin vaikutuksista. Sarkomaa haluaa muistuttaa, ettei neuvotteluissa oltu vielä päästy siihen saakka, että pöydällä olisi ollut yksi lopullinen malli.

"On totta, että hallituksen uudistukselle asettama raami on tiukka, mutta mahdottomaksi sitä ei voi väittää. Uskon, että vaikutuksiltaan hyvä malli on saavutettavissa vielä tällä hallituskaudella. Suomalaiset perheet ansaitsevat tasa-arvoa, työtä ja lapset pääsyä varhaiskasvatukseen. Tätä meidän on nyt yhdessä edistettävä, kuten hallitus syksyllä yhdessä sopi", Sarkomaa päättää.

Lisätiedot

Sari Sarkomaa +358 50 5113033

TIEDOTE 3.2.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista ripeisiin toimiin mikromuovin kieltämiseksi kosmetiikassa, kuten Ruotsi ja moni muu Euroopan maa on tehnyt. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on linjannut Suomen seuraavan, mitä edelläkävijämaissa tapahtuu, mutta ensisijaisesti toivovan, että tästä saadaan nopeasti Euroopan-laajuinen ratkaisu.

"EU-toimien odotteluun ei yksinkertaisesti ole varaa, sillä mikromuovia on arvioitu valuvan Itämereen 40 tonnia vuosittain. Muovi ei katoa merestä koskaan. Se sisältää myös runsaasti ympäristömyrkkyjä, jotka pahimmillaan voivat kerääntyä ensin meren eliöstöön ja sen jälkeen myös ihmisten ravintoketjuun", Sarkomaa toteaa.

Mikromuovi on paljain silmin havaitsematon muovihiukkanen. Hiukkaset voivat olla esimerkiksi jätevedenpuhdistamoiden kautta mereen päätyneitä vaatteiden keinokuituja, kosmetiikkateollisuuden tuotteiden jäämiä, pieneksi jauhautunutta muovia ja lumenkaatopaikalta peräisin olevia autonrengaspuruja.

Sarkomaan mielestä hallituksen on kiristettävä kaikkia toimia, joilla voidaan vähentää mikromuovin kulkeutumista vesistöihin ja maaperään. Hän alleviivaa, että muoviongelma ei hoidu yksittäisen tuotteen välttelyllä tai kiellolla.

"Mikromuovia kulkeutuu ympäristöön lukuisista eri materiaaleista ilman, maan ja veden kautta. Ongelma on paikoitellen erittäin hankala ja aiheuttaa lukuisia erilaisia sosiaalisia, ekonomisia ja ekologisia haittavaikutuksia. Muovituotannon lähes eksponentiaalinen kasvu 1950-luvulta lähtien kulkee käsi kädessä luonnosta löytyvän roskan kanssa. Roskaantumiseen tulisikin suhtautua ihmiskunnan yhteisenä huolenaiheena", Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, ettei mikromuovin läheskään kaikkia vaikutuksia tunneta vielä riittävän hyvin.

"Esimerkiksi ihmisaltistus ravinnon kautta saataville mikromuoveille ja sen aiheuttamat mahdolliset terveysvaikutukset ovat edelleen vain arvailujen varassa. Lisäksi muovien lisäaineina käytettyjen lukuisten haitallisten kemikaalien tai vaihtoehtoisesti meriympäristöstä muoveihin kiinnittyvien ympäristömyrkkyjen vaikutuksia ei tunneta riittävän hyvin", hän sanoo.

Sarkomaan mukaan roskaantumisen kitkemiseksi kestävä ratkaisu on kiertotalous, jota kohti siirtymisen toimia on koko Suomen tiivistettävä.

"Kulutuksen vähentäminen, ympäristöystävällisten tuotteiden kehittäminen, tuotteiden uudelleen käyttö ja tehokas kierrätys, kertakäyttömuovien poistaminen kulutuksesta, jätteiden käyttö energiana siinä tapauksessa jos niitä ei muuten voi tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti uudelleen hyödyntää ovat kaikki tavoiteltavia toimia", Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 50 5113033

TIEDOTE 20.1.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut siirrettäisiin valinnanvapauden piiriin.

"Kelan järjestämän vammaisten tulkkauspalveluun liittyvät huolet osoittavat, että hankintakilpailu istuu huonosti tämän tyyppisen palvelun kilpailuttamiseen. Mielestäni on järkevää muuttaa lakia siten, että tulkkauspalveluiden tuottajat voidaan valita rekisteröitymismenettelyllä julkisen tarjouskilpailun sijaan. Tällöin tulkkauspalvelut voisivat olla valinnanvapauden piirissä."

"Tämä tarkoittaa sitä, että kelan asettamien kriteereiden mukaiset tulkkauspalvelun tuottajat olisivat palvelun käyttäjien itsensä valittavissa. Tästä on tullut vahva viesti ja toive tulkkipalveluiden käyttäjiltä ja järjestökentältä.", Sarkomaa kertoo.

Tulkkauspalvelusta on tullut Kelan viimeisimmän kilpailutuksen jälkeen poikkeuksellisen paljon palautetta. Palautetta on tullut roppakaupalla eduskuntaan koko sen ajan, kun se on ollut Kelan tehtävänä vuodesta 2010. Tulkkauspalvelu on yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kannalta olennaisen tärkeä.

Sarkomaa on ehdottanut tulkkauspalveluiden siirtämistä valinnanvapauden piiriin ensimmäisen kerran 21.10.2017 Kuuloliiton liittokokouksessa puhuessaan.

Sarkomaa on kannustanut Kelaa lisäämään avoimuutta ja vauhdittamaan toimia, joissa ihmisen vaikuttamismahdollisuuksia parannetaan.

"On viisasta, että kelaan tulee tulkkauspalveluihin asiakasraadit, joissa on eri asiakasjärjestöjen edustus.", Sarkomaa päättää

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 50 5113033

TIEDOTE

16.1.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomusedustajat täystyrmäävät Pekkarisen puheet siitä, että kaupunkipolitiikkaa ei saisi tehdä. Asia on juuri päinvastoin. Suomi nousee vain viisaalla ja vahvalla panostuksella kaupunkeihin, jotka ovat koko maan kasvun vetureita. Pekkarinen esitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 15.1.2018, että liikenteen, koulutuksen ja tutkimuksen resurssien entistä suurempi keskittäminen maan ­sisällä pääkaupunkiseudulle ei ole kenenkään etu. Mielipiteet ovat jatkoa Pekkarisen viime syksyn budjettiriiheen yhteydessä esittämiin toimenpiteisiin, joilla estettäisiin väestön keskittymistä erityisesti Uudellemaalle ja Helsinkiin.

"Suomen talous voidaan saada rakenteellisesti kestävälle tasolle vahvalla kaupunkipolitiikalla. Aluetaloudellisten tutkimusten perusteella tiedetään, että kaupungistumisen, talouskasvun ja tuottavuuden välillä on positiivinen yhteys. Kasvua syntyy juuri korkeakoulukaupungeissa, jotka vetävät puoleensa yrityksiä, työvoimaa ja kansainvälisiä osaajia. Pekkarisen kannanottoa lukiessa on pakkoa kysyä, onko kaupunkipolitiikka todellakin niin vastenmielistä, että ennemmin jarrutetaan kasvua kuin tehdään koko maata hyödyttävää kaupunkipolitiikkaa?", kokoomusedustajat toteavat.

Kokoomusedustajat katsovat, että hallituksen tulisi ryhtyä ripeästi toimiin kaupunkipolitiikan täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Yksi askel on antaa kaupunkipoliittinen selonteko, jota kokoomuskaksikko on toistuvasti ehdottanut. Kaupunkipolitiikka on jäänyt vielä osin hallitukselta hyödyntämättömäksi voimavaraksi ja selonteko olisikin keino läpivalaista metropolialueen sekä suurimpien kaupunkien merkitys. Edustajat ovat erityisen huolissaan siitä, että kasvu on vaarassa sakata, kun osaavaa työvoimaa ei ole riittävästi saatavilla. Siksi osaamiseen ja sen uudistamiseen pitää erityisesti panostaa siellä, missä on työvoiman tarvetta.

Työ- ja elinkeinoministeriön ministerit ovat ehtineet näyttämään kokoomusedustajien ehdotukselle vihreää valoa. Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus ja pääkaupunkiseudun kunnat tekevät sopimuksen siitä, miten edistetään metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä, elinkeinopolitiikkaa ja aluekehitystä.

"Pekkarisen mielipiteet ovat täysin ristiriidassa tutkimusten, hallitusohjelman ja jopa oman puolueen ministerien linjausten kanssa. Ei kai Pekkarinen peruuttele aiempia puheita, joissa on näytetty jo vihreää valoa kaupunkipolitiikan vahvistamiselle?", kokoomusedustajat päättävät.

Lisätietoja:

Outi Mäkelä

09 432 3181

Sari Sarkomaa

09 432 3033