Kategoria: Tiedotteet

TIEDOTE 9.9.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan jäsenen Sari Sarkomaan esittää tehostettuja toimia itsemurhien ehkäisemiseksi. Keinoksi Sarkomaa ehdottaa itsemurhien ehkäisyohjelman perustamista. Ohjelmassa on huomioitava myös itsemurhan tehneiden tai sitä yrittäneiden läheiset. Suomessa itsemurhia tehdään yhä selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa ei ole ajantasaista itsemurhien ehkäisyohjelmaa, vaikka monia toimenpiteitä onkin tehty. Osana ohjelmaa tulisi laatia käypähoitosuositus itsemurhien ehkäisyyn. Siinä myös omaisten tukeminen on oltava mukana.

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on ehdottanut itsemurhien ehkäisyohjelmaa Suomeen. Mukana ovat olleet Mielenterveyden keskusliitto, Finfami, Suomen mielenterveysseura ja Psykosociala förbundet. Suomen mielenterveysseura on laatinut itsemurhien ehkäisyn tavoiteohjelman, joka voisi olla hyvä apu valtakunnallisen ohjelman valmistelulle. Ensivaiheen tavoitteeksi Mielenterveysseura on ohjelmassaan asettanut itsemurhakuolemien puolittaminen. Tällöin Suomi olisi itsemurhakuolemissa pohjoismaisella tasolla.

Ei ole terveyttä ilman mielenterveyttä. Sarkomaa muistuttaa hallitusneuvotteluissa mukana olleena, että terveyden edistämisen kärkihankkeen keskeiseksi osa-alueeksi sovittiin mielenterveyden edistäminen.

”Osana näitä toimia on myös valmisteltava itsemurhien ehkäisyohjelma”, Sarkomaa toteaa.

Joka vuosi Suomessa 10 000 – 20 000 ihmistä yrittää itsemurhaa ja tuhat yritystä johtaa kuolemaan. Itsemurhien määrä on vähentynyt, mutta suurimmissa riskiryhmissä laskua ei ole tapahtunut. Vakavimmat ongelmat ovat nuorten, alimpien sosioekonomisten ryhmien ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten keskuudessa.

Kansallisilla itsemurhien ehkäisyohjelmilla on onnistuttu ehkäisemään itsemurhia merkittävästi. Esimerkiksi Skotlannissa on onnistuttu vähentämään itsemurhia 19 prosentilla. Skotlannissa on panostettu esimerkiksi hoitohenkilökunnan ja poliisien kouluttamisen, kuinka itsemurha-aikeita voidaan tunnistaa ja ottaa puheeksi.

”Tavoite on, että itsemurha-aikeet osataan tunnistaa ajoissa ja apua osataan tarjota, kun sille on tarvetta. Akuutin matalan kynnyksen avun saaminen ja nopea tuki itsemurhaa yrittäneille ja harkitseville sekä heidän läheisilleen ovat itsemurhien ehkäisyn kulmakiviä̈”, Sarkomaa päättää.
Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050511 3033

 

Tiedote 5.9.2017

julkaisuvapaa heti
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että fysioterapeutin suoravastaanotolle pääsystä säädetään lakisääteinen oikeus. Samoin kuin terveyskeskukseen pitää päästä tietyn määräajan sisällä, pitäisi myös mahdollisuus päästä fysioterapeutin suoravastaanotolle olla säädettynä laissa. Näin tuki- ja liikuntaelinoireiset potilaat hoidettaisiin oikea-aikaisesti ja kustannusvaikuttavasti.

”Fysioterapeutin suoravastaanotto on tutkimusten mukaan osoittautunut hyvin vaikuttavaksi toimintamalliksi. Suoravastaanotto tuo työkykyisiä päiviä lisää ja mittavia säästöjä sairauspoissaolo- ja terveydenhuollon kustannuksissa.”, Sarkomaa toteaa.

Tutkimukset vahvistavat, että valtaosa tule-vaivoista johtuu arjen tottumuksiin liittyvistä ylikuormituksista, joiden arviointi on nimenomaan fysioterapeuttien ammattiosaamista. Sen sijaan, että potilas jätetään odottamaan lääkäriä, ohjataan hänet hyvän hoitotuloksen saamiseksi suoraan fysioterapeutille. Huolella tutkitut ja yksilöidyt ohjeet saaneet potilaat tarvitsevat fysioterapeutin suoravastaanottokäynnin jälkeen harvoin sairauslomaa, lääkäriaikaa tai edes uutta käyntiä fysioterapeuteille. Tarvittaessa fysioterapeutti ohjaa potilaan lääkärin vastaanotolle.

”Usein toiminnallisessa häiriössä saattaa jo yksi fysioterapeutin arvio- ja ohjauskerta antaa potilaalle itselleen ne avaimet, joiden avulla hänen oireensa korjaantuu. Vaivat eivät pitkity ja kustannuksia säästyy.”, Sarkomaa summaa.

Sarkomaa muistuttaa, tuki-ja liikuntasairaudet ovat toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeeseen ja että Suomessa on Euroopan eniten kivusta aiheutuneita sairauspoissaoloja. Fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminta on yleistynyt terveyskeskuksissa ja työterveydenhuollossa. Toimintana se on niin kustannusvaikuttava, että sen pitää olla jokaisen saatuvilla.

Fysioterapeuttien Suoravastaanottotoimintaa on tutkittu Suomen lisäksi useissa Euroopan maissa sekä Kanadassa, USA:ssa ja Australiassa. Tutkimukset osoittavat, että fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnalla on saavutettavissa huomattavat säästöt sekä vaikuttavat, nopeat ja paremmat palvelut.

Sarkomaan mukaan Sote-keskustelu keskittyy liiaksi lääkärille pääsystä puhumiseen. Sotessa on kyse siitäkin, mutta myös paljon muusta. Erilaiset hoitajavastaanotot kuten fysioterapeuttien, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien vastaanotot ovat loistava esimerkki koko henkilöstön osaamisen käyttöönotosta ja työnjaosta, jolla lisätään palveluiden vaikuttavuutta ja ihmisten toimintakykyä. Tästä Sote-uudistuksessa on nimenomaan kyse.

Sarkomaa kannustaa hyödyntämään palveluseteliä nykyistä tehokkaammin koko sosiaali-ja terveydenhuollossa. Palveluseteli tuki- ja liikuntaelinoireiselle asiakkaalle antaa mahdollisuuden hakeutua myös yksityissektorille. Palveluseteleillä saadaan kustannustehokkaasti käyttöön yksinyrittäjiä ja Pk-yrittäjien osaaminen.

Ehdotus fysioterapian suoravastaanoton juurruttamiseksi koko Suomeen on tullut kuntoutusalan toimijoilta.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050511 3033

 

 

 

Tiedote 31.8.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Juhana Vartiainen kiittävät hallitusta perhevapaauudistuksen käynnistämisestä. Uudistus käynnistyy tänä syksynä ja uuden perhevapaamallin on tarkoitus astua voimaan vuoden 2019 alusta. Edustajien mukaan uudistus on tärkeä aloite tasa-arvon, lasten hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämiseksi.

- Nykyisellään perhevapaiden epätasainen jakautuminen lyhentää naisten työuria ja aikansa elänyt, joustamaton järjestelmä asettaa erilaiset perheet ja lapset keskenään epätasa-arvoiseen asemaan. Työelämä tarvitsee sekä miehiä että naisia, ja vanhemmuus isiä ja äitejä. Kokoomus on edistänyt perhevapaiden kokonaisvaltaista uudistamista vahvasti ja nyt uudistustyö voidaan viimein aloittaa, Sarkomaa iloitsee.

Perhevapaauudistusta tarvitaan nyt, jos koskaan. Naisten työllisyysluvut eivät nouse samaa tahtia kuin miesten. Suomessa on tällä hetkellä 10 000 työssäkäyvää naista vähemmän kuin vuosi sitten heinäkuussa. Perhevapaiden epätasainen jakautuminen heikentää naisten työmarkkina-asemaa ja vaikeuttaa työllistymistä myöhemmin. Hallituksen työllisyystavoitteen näkökulmasta tällainen kehitys on kestämätöntä.

- Perhevapaauudistuksen järkevä kokoomuslainen lähtökohta on, että naisten työssäkäynti ja miesten ja naisten yhteenlaskettu työssäkäynti lisääntyvät. Se on välttämätöntä sekä tasa-arvon että julkistalouden kannalta. Suomi on jäänyt tasa-arvossa muista pohjoismaista jälkeen. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa naisilla ja miehillä on yhtä vahva asema työelämässä ja taloudessa. Tutkimus kertoo lisäksi vahvasti sen, että laadukas päivähoito ja varhaiskasvatus tukevat lasten pärjäämistä myöhemmässä elämässä. Joustavien uudenlaisten vanhempaintukien on tuettava tällaista kehitystä, Vartiainen summaa.

Uuden perhevapaajärjestelmän yksityiskohdista tullaan päättämään tulevan syksyn aikana. Kokoomuksen esitys perhevapaamalliksi muodostuu äidille viideksi viikoksi maksettavasta odotusrahasta sekä vuoden ansiosidonnaisesta vanhempainvapaasta, josta molemmille vanhemmille on varattu kolmen kuukauden kiintiöity vapaa. Loput kuusi joustavaa hoitorahakuukautta voisi jakaa ja pilkkoa vapaasti kulloisenkin tilanteen mukaan.

Kokoomuksen esittämä perhevapaamalli lähtee siitä tosiseikasta, että perheet itse tietävät parhaiten, mikä lapsille on hyväksi.

Lisätiedot:
Sari Sarkomaa

puh. +358 505113033

Juhana Vartiainen

puh. +358 505122394

 

TIEDOTE 29.8.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat, valtiovarainvaliokunnan jäsenet Outi Mäkelä ja Sari Sarkomaa pitävät sote-uudistuksen onnistumisen kannalta olennaisena, että valinnanvapauspilotit saadaan liikkeelle sovittujen voimavarojen mukaisesti. Valinnanvapauspilotteihin on esitetty valtiovarainministeriön budjettiesityksessä 100 miljoonaa vuodelle 2018.

Mäkelä ja Sarkomaa täystyrmäävät keskustan piiristä kuuluneet puheenvuorot sälyttää pilottirahoja maakuntahallinnon pysyttämiseen. Asiantuntijat ja eduskunnan eri valiokunnat ovat pitäneet tärkeänä edetä kokeilujen kautta valinnanvapauden laajentamisessa.

”Keskustasta kaikuneet puheenvuorot, joiden mukaan palvelujen kehittämiseen tarkoitettuja pilottirahoja tulisi valuttaa hallinnon hellimiseen, ihmetyttävät. Sote kaatui viime hallituskaudella osaltaan siihen, että hallitus ei osannut päättää tehdäänkö sote- vai hallintouudistus. Opiksi on osattava ottaa ja valinnan pitäisi nyt viimeistään olla kaikille selvä. Uudistuksessa on edettävä sote ja ihmisten palvelut edellä”, Sarkomaa summaa.

Mäkelä muistuttaa, että valinnanvapauspilottien kriteerien tulee mahdollistaa myös suurten maakuntien osallistuminen. Valtiovarainvaliokunta kiinnitti mietinnössään huomiota kriteereihin toteamalla, että eri alueilla on oltava tasapuoliset mahdollisuudet rahoituksen hakemisessa. Alun perin kriteerit oli räätälöity sopimaan vaan pienemmille maakunnille, jolloin suuremmat maakunnat, Uusimaa mukaan lukien, olisivat jääneet rahoituksen ulkopuolelle.

“Maakuntien liian suuri määrä ei saa johtaa uudistuksessa palveluiden toteutumisen kannalta epäedullisiin ratkaisuihin. Hallituksen on kuunneltava vakavasti valiokunnissa kuultuja asiantuntijoita, jotka ovat toistuvasti pitäneet 18 maakuntaa liian suurena määränä palveluiden yhdenvertaisen toteutumisen kannalta”, kokoomusedustajat varoittavat.

Sote-järjestämislaki on kohdannut kritiikkiä erityisesti THL:n asiantuntijoiden suunnalta.

”Asiantuntijat ovat pitäneet etenkin alle 200 000 asukkaan maakuntien kantokykyä riittämättömänä. Nyt vain 8 maakuntaa pääsisi ylitse kriittisen kynnyksen”, kokoomusedustajat päättävät.

Lisätietoja:

Outi Mäkelä

050 512 2877

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

Tiedote 21.8.2017
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että perheiden todellisuudesta ja arjesta perässä laahaava perhepolitiikka päivitetään. Nykyhallituksessa tähän olisi hyvät mahdollisuudet erillisen perheministerisalkun vuoksi.

-Ei riitä, että perhevapaat uudistetaan, vaan osana hallituksen käynnistämää sosiaaliturvan uudistusta on modernisoitava perheiden koko sosiaaliturva. Toivon, että koko hallitus ottaisi tulevassa budjettiriihessä vahvan otteen perhe- ja lapsiystävällisten uudistusten eteenpäinviemisessä uuden perheministerin vauhdittamana.

-Perheministerin nimeäminen hallitukseen oli vahva lupaus rivakasta perhepolitiikan uudistamisesta, joka on nyt lunastettavia, toteaa Sarkomaa

Yksinhuoltajat, ero- ja uusioperheet sekä sateenkaari- ja adoptioperheet jäävät suomalaisessa perhe- ja sosiaalipolitiikassa monin paikoin paitsioon. Perheet ovat kaikki erilaisia mutta samanarvoisia. Tästä huolimatta monet etuudet ja palvelut pohjautuvat edelleen ajatukseen kahden yhdessä asuvan vanhemman ydinperheestä. Muissa Pohjoismaissa perheiden todellisuuteen on uudistuksin jo herätty.

-Vaikka parisuhde tai avioliitto päättyisikin, vanhemmuus jatkuu, Sarkomaa toteaa.

Tämän vuoksi on Sarkomaan mukaan viisasta, että perheiden tukemiseen tarkoitetuissa toimissa tuettaisiin jaettua vanhemmuutta ja vuoroasumista. Tämä on ennen kaikkea lapsen etu. Esimerkiksi Ruotsissa lapsilisät ja koulumatkatuki voidaan jakaa molempien vanhempien kesken ja lapsi voi asua virallisesti kahdessa osoitteessa yhtä aikaa.

Vastaavat uudistukset olisivat Sarkomaan mukaan Suomessa erittäin tärkeitä. Sosiaaliturvan uudistaminen turvaisi lapselle tärkeiden ihmissuhteiden jatkuvuuden, ja auttaisi vanhempia jaksamaan erotilanteessa. Ero on usein myös taloudellisesti kiperä kysymys.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 5113033

 

 

TIEDOTE 9.8.2017

Vapaasti julkaistavissa

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että syksyn budjettiriihessä tehdään päätös saattohoitolain säätämisestä ja osoitetaan määrärahat saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon lisä- ja täydennyskoulutukseen. Nykyinen räikeä eriarvoisuus elämän loppuvaiheen hoidon laadussa ja saatavuudessa sekä kivunlievityksessä on kestämätön. Sarkomaa pitää hyvänä, että voimavarat löydettäisiin sovitun budjettikehyksen sisältä.

”Suomesta puuttuu kokonaan saattohoitoon liittyvä lainsäädäntö. Tarve sitoviin säädöksiin saattohoidon turvaamiseksi on huutava. Elämän loppuajan inhimillinen ja laadukas hoito sekä hyvä kuolema ovat jokaisen perusoikeuksia”, toteaa Sarkomaa.

Sarkomaan mielestä terveydenhuollon ammattilaisten kouluttaminen ja tiedon lisääminen ovat olennainen osa laadukkaan ja yhdenvertaisen saattohoidon varmistamisessa. Sairaanhoitajaliiton teettämän jäsenkyselyn mukaan merkittävä osa vastanneista (89%) koki, ettei saattohoitoa ole kehitetty riittävästi. Suurin osa sairaanhoitajista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta saattohoidosta.

”On tärkeää, että hyvässä saattohoidossa ja säädöksissä määritellään hoitajan ja koko henkilöstön rooli sekä vastuut. Ihmisten huoli hoidon laadusta elämän viimeisillä hetkillä on lisääntynyt. tästä kertoo eduskuntaan viime keväänä saapunut eutanasia-kansalaisaloite hyvän kuoleman puolesta. Laadukkaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon avulla elämän viimeiset viikot voivat olla ihmiselle merkityksellisiä”, Sarkomaa pohtii.

Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten kokonaisvaltaista hoitoa. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, joka tapahtuu elämän viimeisinä päivinä tai viikkoina. Tavoitteena on hoitaa ihmistä kunnioittaen niin, että jäljellä oleva elämä on mahdollisimman hyvää, ilman kipuja ja muita haittaavia oireita. Niin, että arvokas kuolema olisi mahdollista.

Sarkomaa kirittää sosiaali -ja terveysministereitä valmisteilla olevien yhtenäisten saattohoidon ja kivunlievityksen perusteiden valmistumista.

”On tärkeää, että hoitosuositukset julkaistaan jo tänä vuonna. Tämä edellyttää sitä, että valmistelevan työryhmän työtä resursoidaan riittävästi niin, ettei työ jää sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun alle. Pelkät suositukset eivät riitä vaan saattohoitolailla on varmistettava suositusten käyttöönotto koko maassa”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 5113033

 

TIEDOTE 1.8.2017

Vapaasti julkaistavissa

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee Kokoomuksen pitkäaikaisen tavoitteen toteutumisesta. Tänään otetaan käyttöön joka kunnassa uudet paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat, jotka perustuvat valtakunnallisesti sitoviin Opetushallituksen laatimiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Jatkossa varhaiskasvatus pohjautuu perusopetuksen tapaan koko maassa yhtenäisin ja sitoviin perusteisiin, joiden pohjalta paikallisesti toimitaan. Sarkomaa pitää uudistusta merkittävänä sivistysloikkana suomalaisen varhaiskasvatuksen yhtenäisen laadun, erityisesti pedagogiikan ja lasten kasvun sekä varhaisen opinpolun kehittämisen kannalta. Uudistus luo vahvat puitteet kehittää päivähoidon ja varhaiskasvatuksen toimintaa lasten parhaaksi.

”Pedagogisesti laadukkaalla varhaiskasvatuksella on mittava merkitys lasten oppimisen edellytyksille, kasvulle, kehitykselle. On tärkeää, että jokainen lapsi löytää oppimisen ilon opin polun alussa”, toteaa Sarkomaa.

Sarkomaa toivoo erityisesti uusien sitovien varhaiskasvatussuunnitelmien vauhdittavan toimia, joilla liikuntamyönteinen toimintakulttuuri, riittävä liikunta ja leikki saadaan osaksi kaikkien lasten päivähoidon arkea.

”Tällä hetkellä päiväkodit ovat monin tavoin erilaisia: joissain liikutaan paljon, toisissa ei niinkään. Varhaiskasvatuksen merkitys liikuntaan kannustamisessa on merkittävä. Tutkimusten mukaan jo kolmen vuoden iässä fyysisen aktiivisuuden määrä ja elämäntapa alkavat muodostua. Lapsi on luotu liikkumaan ja leikkimään. Liikunnassa ei ole kyse vain ylipainon kitkemisestä. Leikkiminen ja riittävä liikunta tukevat oppimista ja ovat aivan perusedellytyksiä lasten kehitykselle, terveydelle ja hyvinvoinnille”, päättää Sarkomaa.
Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

TIEDOTE 24.7.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ottaa ilolla vastaan keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen tuoreen puheenvuoron, jossa hän ilmaisee keskustan haluavan yrittää budjettiriihessä päätöstä perhevapaauudistuksesta.

”Kokoomus on tähän asti yksin kannustanut muita hallituspuolueita asiassa. Perhevapaiden uudistaminen on tärkeää perheiden arjen sujuvuuden ja lapsen edun näkökulmasta. Uudistus tukisi myös työllisyyttä ja vahvistaisi tasa-arvoa”, Sarkomaa muistuttaa.

Sarkomaan mukaan hallituksella on perheasioissa näytön paikka.

”Perheministerin nimitystä pidin itse koko hallituksen sitoumuksena tehdä erityisesti perheasioissa uudistuksia. On perin kummallista, jos historiallisen uudistava ja vielä perheministerin omaava hallitus jättäisi perhevapaat koskemattomaksi tilanteessa, jossa uudistuksen tarve on huutava”, hän sanoo.

Sarkomaa ehdottaa hallituspuolueiden kansanedustajien muodostamaa valmisteluryhmää työstämään uudistuksen perusteita ja ”perhesopua”. Samalla mallilla on viety eteenpäin muun muassa alkoholi – ja apteekkisäätelyä.

”Uskon vakaasti, että asiassa löydetään sopu”, Sarkomaa vakuuttelee.

Kokoomuksen ajaman joustavan ja valinnanmahdollisuuksia lisäävän sekä erilaisia perheitä yhdenvertaisesti kohtelevan mallin perusperiaatteet jaetaan laajasti.

”Lähes jokaisella puolueella ja työmarkkinakeskusjärjestöillä on tuoreet valmiit mallit, jotka ovat hämmästyttävän lähellä toisiaan. Vaikka erojakin on, niin yhteisen sävelen löytäminen on varmasti saavutettavissa”, Sarkomaa päättää.

Kokoomuksen perhevapaamalli: https://issuu.com/kokoomus/docs/perheet_ja_tyoelama_issuu

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

p. 050 5113033