Kategoria: Tiedotteet

TIEDOTE 9.1.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa, että vaikka Suomen talous kasvaa nyt muita Pohjoismaita nopeammin, laahaa työllisyysasteemme reippaasti muita jäljessä. Ilman tuntuvaa työllisyysasteen nousua hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitus ei ole kestävällä pohjalla. Sarkomaan mukaan työttömyys on ihmisen viheliäisempiä vihollisia, jonka taltuttaminen on politiikan ydintehtäviä. Siihen ei ole yhtä lääkettä mutta selvää on, että työnteon pitää olla nykyistä kannattavampaa. Työttömyysturvan aktiivimalli on askel oikeaan suuntaan, mutta uudistuksia pitää jatkaa.

Aktiivimalli kannustaa lyhytaikaisenkin työn vastaanottamiseen. Työtön työnhakija voi muun muassa opiskella aiempaa helpommin, ja yrittäjyyttä voi kokeilla samanaikaisesti työttömänä neljän kuukauden ajan menettämättä työttömyysturvaa. Se, että lyhyenkin työkeikan vastaanottamisesta tulee nykyistä kannattavampaa, on kaikkien etu.  Sarkomaan mukaan on ripeästi jatkettava uudistamistyötä sosiaaliturvaviidakon ihmisten arjelle aiheuttamien harmin kitkemiseksi. Seuraavat askeleet ovat tukiin ja yrittäjyyteen liittyvän byrokratian vähentäminen ja tulojen reaaliaikaisen seurannan aloittaminen.

"Kansallisen tulorekisterin on määrä tulla voimaan vuoden 2019 alusta. Reaaliaikainen tulojen seuranta vähentää paperisotaa ja byrokratiaa. Tulorekisteri mahdollistaa myös sen, ettei viivettä sovitellun päivärahan maksuun osa-aikatöitä tekevälle enää tule, kun tiedot ansio- ja yrittäjätuloista kirjautuvat suoraan tulorekisteriin ja työttömyyskassojen tietoon. Tämä on suuri ja välttämätön uudistus", Sarkomaa toteaa.

Suomen työllisyysaste ei nouse riittävästi ilman lisäuudistuksia. TE-palveluiden resurssit ja riittävyys on turvattava. Työllistyminen ei saa jäädä ainakaan palveluiden tasosta kiinni.

"Kun aktiivimalli on vuoden alussa astunut voimaan, on sen vaikutuksia ja erityisesti työllisyyttä edistävien palveluiden riittävyyttä seurattava tarkasti, kuten sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tekemässämme lausumassa edellytimme", Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan mukaan myös tarve sosiaaliturvan kokonaisuudisukselle on valtava. Uudistuksen läpivieminen on seuraavan eduskuntakauden keskeisiä tehtäviä.

"Tulevaisuudessa koko sosiaalietuusjärjestelmämme kulmakivi tulee olemaan se, että tiedot tuloista ovat saatavilla reaaliaikaisesti. Tämä tekee työn ja turvan yhdistämisestä nykyistä merkittävästi joustavampaa. Työmarkkinoiden muutos ja työurien sirpaloituminen vaativat muutosta myös sosiaaliturvan toimintalogiikalta. Tarvitsemme sosiaaliturvan, joka kannustaa kaikissa tilanteissa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tunnistaa erilaisia tarpeita ja elämäntilanteita. Järjestelmä itsessään ei saa ylläpitää työttömyyttä", Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa kannustaa hallitusta työttömyysturvan rohkeaan uudistamiseen.

"Nyt kun talous kasvaa ja tilanne on otollinen, on tehtävä työllisyysastetta parantavia ja ihmisten toimeentuloa edistäviä sekä köyhyyttä vähentäviä uudistuksia. Muuten jäämme jälkeen tulevaisuudessakin ja siihen meillä ei ole yksinkertaisesti varaa", päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

+358 50 5113033

TIEDOTE 20.12.2017

Julkaisuvapaa heti

Hallitus on tänään keskiviikkona täsmentänyt sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valinnanvapauslain luonnosta. Hallitus on sopinut täsmennyksistä lausuntokierrokselta saadun palautteen ja asiantuntijalausuntojen pohjalta. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää saavutettua ratkaisua hyvänä.

"Hallitus on sovitun mukaisesti päätynyt ratkaisuun, jossa valinnanvapaus toteutuu pääsääntönä perustasolla ja erikoistasolla soveltuvin osin. Kokoomus ei olisi missään olosuhteissa hyväksynyt esitystä, joka olisi voinut vaarantaa erikoissairaanhoidon palvelujen toteutumisen. Hienoa, että hallitus teki lakiin tärkeät muutokset", Sarkomaa toteaa.

Lakia täsmennettiin asiakassetelin velvoittavuuden osalta erikoissairaanhoidossa. Sarkomaa pitää erityisesti hoitotakuun vahvistamista hyvänä muutoksena. Maakunnan on tulevaisuudessa myönnettävä asiakasseteli maakunnan tuottamisvastuulle kuuluvissa palveluissa silloin, jos asiakas ei muuten saa maakunnan liikelaitokselta palvelua hoitotakuun kuuden kuukauden määräaikaan mennessä.

"Hoitotakuun vahvistaminen on hyvä tapa toteuttaa valinnanvapautta erikoistason palveluissa ilman, että erikoissairaanhoidon korkea taso vaarantuu. Hoitotakuun vahvistaminen sujuvoittaa hoitoon pääsyä ja kannustaa julkista sektoria noudattamaan lakiin säädettyä hoitotakuuta", sanoo Sarkomaa

Valinnanvapauslain lausuntokierros päättyi perjantaina 15.12. Hallitus on sopinut, että erikoissairaanhoidon lisäksi jatkovalmistelussa kiinnitetään huomiota ihmisten palvelu- ja hoitoketjujen sujuvoittamiseen sekä eri palveluntuottajien osaoptimoinnin estämiseen. Sarkomaa painottaa, että tehdyt muutokset tukevat valinnanvapauden sekä palvelujen laadun ja saatavuuden parempaa toteutumista.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

Tiedote 18.12.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sanna Lauslahti ja Sari Sarkomaa ovat tyytyväisiä siihen, että kokoomuksen tavoite lisätä kulttuurin ja koulutuksen määrärahoja eduskunnassa käydyissä valtiovarainvaliokunnan hallitusryhmien neuvotteluissa toteutui. Lopputuloksena kokoomukselle tärkeät kulttuuritavoitteet etenevät.

"Ensi vuonna taiteilijoiden toimeentuloa helpottavan taiteilija-allianssin selvitystyöhön myönnetään eduskunnan toimesta erillinen 50 000 euron määräraha. Tämän lisäksi eduskunta päätti myöntää 250 000 euroa taiteilijoiden näyttelypalkkiokokeilun jatkamiseen.  On todella hienoa, että suomalainen kulttuuriala saa nämä ansaitsemansa määrärahat. Esimerkiksi allianssimalliin voitaisiin ottaa mallia Ruotsista ja helpottaa taiteilijoiden sirpaleista toimeentuloa. Allianssimalli tulee saada pilotointivaiheeseen mahdollisimman nopeasti." , Lauslahti ja Sarkomaa  toteavat.

Eduskunta lisää hallituksen budjettiesitykseen 950 000 euroa kulttuuriviennin edistämiseen. edustajat iloitsevat panostuksesta suomalaisen kulttuurin levikin edistämiseen.

"On hienoa, että kulttuurivientiin saatiin lisärahaa. Viennin kannalta olennaista on, että suomalaiset taiteilijat ja kulttuuritoimijat ovat kansainvälisesti verkottuneita ja läsnä halutuilla kohdemarkkinoilla. Suomessa vientipotentiaalia ei taiteen ja kulttuurin alalla olla saatu hyödynnettyä tarpeeksi. Määrärahalisäys auttaa kotimaisia taiteilijoita brändäämään ja markkinoimaan itseään kansainvälisillä markkinoilla.", kokoomusedustajat summaavat.

Ensi vuonna myös museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoitukseen tarkoitettu valtionosuusjärjestelmä uudistuu. Uusi rahoitusmalli kokoaa nykyiset valtionosuudet, niihin liittyvät avustukset sekä harkinnanvaraiset toiminta-avustukset yhdeksi kokonaisuudeksi. Lauslahden ja Sarkomaan mielestä tämä on askel oikeaan suuntaan.

Lisätietoja:

Sanna Lauslahti

050 512 2380

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tiedote 14.12.2017

Julkaisuvapaa heti

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää lausumaa, joka edellyttää hallituksen selvittävän mahdollisuuden säätää kunnille oikeuden erityisin perustein rajoittaa alkoholin nauttimista yleisillä paikoilla, kuten lasten leikkipuistoissa sekä päiväkotien ja koulujen pihoilla. Lausuma sisältyy sosiaali- ja terveysvaliokunnan tänään hyväksymään mietintöön alkoholilaista.

Lausumassa on Sarkomaan esillä pitämä ajatus tupakkalain hengen tuomisesta myös järjestyslakiin. Tällöin kunta voisi kieltää alkoholin käytön rajatuilla alueilla kokonaan. Tämä on tarpeen erityisesti lasten käyttöön tarkoitetuilla julkisilla alueilla, kuten päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten pihoilla.

"Koulujen ja päiväkotien pihat ovat usein nuorille iltaisin ja viikonloppuisin sopiva paikka oleskella ja viettää vapaa-aikaa. On myönteinen asia, että esimerkiksi päiväkotien pihoille kokoontuu iltaisin nuoria tapaamaan toisiaan. Ongelmaksi tässä saattaa kuitenkin muodostua alkoholin käyttö ja pihalle jätetyt tyhjät pullot", Sarkomaa toteaa.

Lasinsirpaleet ja tyhjät tölkit eivät Sarkomaan mielestä missään nimessä kuulu päiväkotien pihoille.

"Varsinkin rikotut lasit aiheuttavat vaaratilanteita päiväkotien lapsille. Valitettavasti monessa päiväkodissa maanantaiaamut aloitetaan lasinsirpaleiden, tyhjien tölkkien ja tupakantumppien keräämisellä. Kiellon mahdollisuus olisi tervetullut helpotus päiväkotien ja koulujen arkeen ja samalla myös vahva viesti nuorten alkoholittoman vapaa-ajan puolesta", Sarkomaa pohtii.

"Mahdollinen paikka säädösmuutokselle olisi järjestyslaki. Hakisin muotoiluja tupakkalaista siten, että alkoholijuomien nauttiminen voitaisiin kieltää päiväkotien ja esi- tai perusopetusta, ammatillista koulutusta tai lukio-opetusta antavien oppilaitosten ulkotiloissa", päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

Tiedote 12.12.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa on tyytyväinen hallitusryhmien sopimista tuntuvista lisäpanostuksista terveydenhuollon tutkimukseen sekä koulutukseen ja sivistykseen.

Sarkomaa vastasi valtiovarainvaliokunnassa kokoomusryhmän puolesta sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkien neuvotteluista. Hallituspuolueiden valtiovarainvaliokunnan jäsenet tiedottivat tänään ensi vuoden valtion talousarvioon sopimistaan muutoksista.

Terveydenhuollon yliopistotasoisen tutkimuksen määrärahoja lisättiin 6 miljoonaa euroa.

"Tämä oli kokoomuksen tärkeä tavoite. Sovittu 6 miljoonan euron lisäys on tuntuva nostaen hallituksen ensi vuoden budjettiesitykseen sisältyneen määrärahan 21 miljoonaan euroon", sanoo Sarkomaa.

Kyseinen tutkimusmääräraha on vähentynyt merkittävästi hallitusten ja ministerien vaihtuessa. 2000-luvun alkuvuosina määrä raha oli noin 60 ja ensi vuoden talousarvioesityksessä määrärahaesitys oli enää tästä neljäsosa eli 15 milj. euroa. Tutkimusrahoituksen voimakas väheneminen vaarantaa terveydenhuoltomme kehittymisen.

"Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa ja siksi määrälisäys oli välttämätön", Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa kertoo, että myös hoitotyön tutkimusrahoitusta lisättiin 200 000 eurolla nostaen rahoitus ensi vuodelle 400 000 euroon. Hoitotyön tutkimuksen tavoitteena on karsia tutkimusnäytöllä todennetut virheelliset, kustannustehottomat ja potilaan kannalta merkityksettömät käytännöt ja näin parantaa hoidon vaikuttavuutta.

Sarkomaa pitää välttämättömänä, että Suomeen kehitetään kansalliset terveydenhuollon laaturekisterit ja siksi sovimme 1,5 me lisäyksestä laaturekistereiden pilottihankkeen vauhdittamiseen. Pilotoinnin kohteiden valinnassa on erityisesti otettava huomioon laajat kansansairaudet, kuten diabetes.

Laaturekisterit ovat muissa Pohjoismaissa käytössä edistämässä ennaltaehkäisyn ja hoidon laatua sekä vaikuttavuutta.

"On tärkeää, että tieto terveydenhuollon laadusta on avointa ja kaikkien saatavilla. Se on myös edellytys sote-uudistuksen valinnanvapauden toteutumiselle, mutta ennen kaikkea terveydenhuollon laadun kehittämiselle", Sarkomaa toteaa.

Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa ei ole erillistä itsemurhien ehkäisyohjelmaa. Itsemurhien ehkäisyohjelman käynnistämiseen lisättiin valtiovarainvaliokunnan toimesta 300 000 €. Sarkomaan mukaan tulevassa itsemurhien ehkäisyohjelmassa paneudutaan ennaltaehkäisyn lisäksi omaisten tukemiseen.

Sarkomaa pitää merkittävänä, että tiukoissa talousraameissa hallituksen ensi vuotta koskevaan valtion talousarvioesitykseen lisättiin lähes 10 miljoonaa euroa koulutukseen ja sivistykseen. Tärkeimmät lisäpanostukset tehtiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun kehittämisrahoihin (2me) sekä kerhotoimintaan (3me).

"Suomen tulevaisuuden kannalta olennaisinta on varmistaa, että varhaiskasvatus ja perusopetus antavat kaikille lapsille riittävät tiedot ja taidot sekä innostuksen oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän", sanoo Sarkomaa.

Kerhotoiminnan tavoitteena on monipuolinen lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä tukeva vapaa-ajan toiminta.

On vakava tosiasia, että lastemme lukutaitoerot liittyen sukupuoleen ja sosiaaliseen taustaan ovat kasvaneet. Suomessa tarvitaan lukutaitotalkoot.

"Hyviä toimijoita ovat neuvolat, jotka saavuttavat lähes koko ikäluokan vanhemmat. Siksi lisäsimme budjettiin Lukukeskukselle voimavarat neuvoloiden kautta toteutettavaan hankkeeseen, jossa vanhemmille annetaan tietoutta lukemisen merkityksestä. Lukukeskus on pilotoinut toimintaa hyvin tuloksin 10 kunnassa ja nyt toiminta laajennetaan koko maahan", päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

TIEDOTE 4.12.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja valtiovarainvaliokunnan jäåsenet Outi Mäkelä ja Sari Sarkomaa katsovat sosiaali- ja terveysministeriön ottaneen askeleen väärään suuntaan soten valmistelurahoituksen jakoperusteissa. Ministeriö jakoi nyt ensimmäiset valmistelurahat maakunnille sote-koordinaattoreita varten tasasuuruisina summina, vaikka jakoperiaattesta on sovittu, että se tapahtuu väestömäärään perustuen. Kokoomusedustajat pitävät välttämättömänä, että Uudenmaan maakunnan sote-palveluiden uudistukseen kohdistetaan muihin maakuntiin verrattuna oikeudenmukaiset resurssit.

"Käytännössä ministeriön ajama linja tarkoittaisi sitä, että 68 000 asukkaan Keski-Pohjanmaa saisi soten valmisteluun samaisen summan rahoitusta kuin 1,6 miljoonan asukkaan Uusimaa. Kainuulaisen euro tarkoittaisi siis 4 senttiä Uudellamaalla. Kyseinen suunta on erittäin huolestuttava ja jatkaessaan vaarantaisi uudistuksen valmistelun Uudellamaalla", kokoomusedustajat toteavat.

Kokoomusedustajat vaativat ministeriötä pitämään kiinni valmistelurahoituksen väestöperusteesta kiinni.

"Ministeriöstä on luvattu, että väestömäärä huomioidaan rahanjaossa. Maakuntien erilaisuus ja voimavarat on huomioitava uudistusta tehtäessä. Jos sotea ei saada toimimaan Uudellamaalla, niin ei sitten missään", kokoomusedustajat summaavat.

Ministeriössä on suunniteltu myös, että maakunnan kuntien määrä toimisi yhtenä kriteerinä valmistelurahoituksen myöntämisessä siten, että kuntien määrältään runsaslukuiset maakunnat olisivat voittajia. Kokoomusedustajat pitävät kyseistä kriteeriä vääränä kannusteena ja vailla perusteluja olevana.

"Kuntien lukumäärään perustuva jako rankaisisi maakuntia, joissa on tapahtunut kuntaliitoksia. Kuntia on kannustettu liitoksiin ja yhteistyöhön valtiotasolta vuosien mittaan voimavarojen kasvattamiseksi ja palveluiden turvaamiseksi. Kyseisessä perusteessa ei ole mitään järkeä. Esimerkiksi erityisryhmien määrä alueella olisi toimivampi kriteeri valmistelurahoituksen kriteerinä", kokoomusedustajat toteavat.­

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

09 432 3033

Outi Mäkelä

09 432 3181

 

TIEDOTE 2.12.2017

Julkaisuvapaa heti

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoomuslaiset kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti ja Sari Raassina ovat jättäneet hallitukselle toimenpidealoitteen saattohoidon kirjaamiseksi lakiin. Ihmisten huoli hoidon ja hoivan laadusta elämän viimeisillä hetkillä on lisääntynyt.

Sari Sarkomaan mielestä saattohoitolainsäädännössä on kyse laadukkaan hoidon saatavuuden turvaamisesta.

"Ihmisten kasvanut huoli hoidon ja hoivan laadusta elämän viimeisillä hetkillä on kuultava. Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvän elämän lisäksi myös hyvään kuolemaan. On vakava epäkohta, että Suomesta puuttuu kokonaan saattohoitoon liittyvä lainsäädäntö. Tarve sitoviin säädöksiin saattohoidon turvaamiseksi on ilmeinen. Nykyinen räikeä eriarvoisuus elämän loppuvaiheen hoidon laadussa ja saatavuudessa sekä kivunlievityksessä on kestämätön. Pelkät hoitosuositukset eivät tässä kohtaa riitä. Laadukkaassa saattohoidossa omaiset ovat osa hoidon kokonaisuutta", Sarkomaa painottaa.

Valmisteilla olevat yhtenäiset saattohoidon suositukset ovat oikea askel, mutta ne eivät riitä takaamaan laadukkaan saattohoidon toteutumista tasapuolisesti kaikkialla Suomessa. Ihmisen kannalta elämän viimeiset viikot tai päivät eivät saa kokoomusedustajien mielestä jäädä muuta elämää merkityksettömämmiksi.

"Ihmiselämää on kunnioitettava sen loppuun saakka. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tavoitteena on hoitaa ihmistä niin, että arvokas kuolema olisi mahdollinen ja jäljellä oleva elää mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää. Saattohoidon kokonaisuudessa myös kuolevan läheisten huomiointi ja tukeminen on äärimmäisen tärkeää. Negatiivinen kokemus saattohoidosta voi pahimmassa tapauksessa jättää pysyvät jäljet hoidettavan läheisille", Sanna Lauslahti toteaa.

Laadukkaan saattohoidon tasa-arvoisen toteutumisen turvaa viimekädessä osaava terveydenhuollon henkilökunta. Lainsäädännön lisäksi Suomessa on panostettava henkilökunnan, lääkärien ja hoitajien koulutukseen ja tiedon lisäämiseen. Puutteet esimerkiksi sairaanhoitajien tietotaidossa kävivät ilmi myös Sairaanhoitajaliiton kyselystä.

"Sen lisäksi, että Suomesta puuttuu kokonaan saattohoitoa koskeva lainsäädäntö, valtaosa sairaanhoitajista kokee tarvitsevansa lisää koulutusta ja tietoa saattohoidosta. On aivan välttämätöntä, että terveydenhuollon ammattilaiset kokevat tietotaitonsa ja osaamisensa saattohoidon osalta riittäväksi. Viimekädessä vain osaava hoitohenkilökunta ja lääkärit voivat turvata hyvän kuoleman ja elämän viimeiset päivät", päättää Sari Raassina.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa

+358 505113033

 

Sanna Lauslahti

+358 505122380

 

Sari Raassina

+358 505232808

TIEDOTE 28.11.2017

Julkaisuvapaa heti

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ilmoitti tänään, että yleiseen asumistukeen kaavailtua osa-asunnon normia ei vastoin aiempaa hallituksen esitystä aiota ottaa käyttöön. Esitys vedetään valiokunnasta pois. Kokoomuksen kansaedustajat Sari Sarkomaa, Sari Multala ja Sanna Lauslahti ovat tyytyväisiä, että esitys peruuntui.

"Osa-asunnon normi olisi toteutuessaan kohdistunut erityisesti opiskelijoihin, jotka asuvat usein keskimääräistä pienemmissä asunnoissa ja yhteisesti vuokratuissa kimppakämpissä. Opiskelijoiden lompakolla on käyty tällä hallituskaudella jo aivan tarpeeksi, siksi olen iloinen, että ministeri Saarikko päätti vetää esityksen pois", toteaa edustaja Lauslahti.

Osa-asunnon normi olisi toteutuessaan heikentänyt niiden ihmisten asumistukea, jotka asuvat alle 20 neliömetrin yksiöissä, tai vuokraavat vain osaa asunnosta.  Kokoomusedustajien mielestä on hyvä, että yhdessä päätetyt säästöt haetaan tässä tapauksessa muualta kuin erityisesti opiskelijoiden asumisesta.

"Opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin elokuun alusta alkaen. Tämä helpotti erityisesti suurissa kaupungeissa asuvien toimeentuloa, kun yleinen asumistuki nosti kuukausittaista tukisummaa ja on ympärivuotinen. Olisi ollut kohtuutonta heikentää erityisesti yhteisasumisen ja pienissä asunnoissa asuvien tukea tässä tilanteessa", Sarkomaa painottaa.

Osa-asunnon normi olisi arvioiden mukaan koskenut noin 12 000 henkilöä, joiden tuki olisi heikentynyt enimmillään 50-100 euroa kuukaudessa. Paine olisi kohdistunut erityisesti suurissa kaupungeissa opiskeleville.

"Ei ole järkeä vaikeuttaa opiskelijoiden asumistilannetta jo ennestään haastavissa suurissa kaupungeissa. Opiskelijalla ei pääsääntöisesti ole varaa valita pienemmän ja suuremman asunnon väliltä. Osa-asunnon normilla tavoiteltujen säästöjen toteutuminen ei ollut varmaa. Pahimmassa tapauksessa uudistus olisi voinut kasvattaa valtion menoja", Multala päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 505113033

Sanna Lauslahti

+358 505122380

Sari Multala

+358 405317104

 

 

Tiedote 24.11.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen Sari Sarkomaa vetoaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppään, jotta pian lausuntokierrokselle lähtevässä eläinsuojelulain uudistuksessa säädettäisiin eläinten tunnistusmerkinnästä. Lemmikkieläimen heitteille jättö on laiton ja rangaistava teko, mutta kissojen kohdalla syyllisiä saadaan todella harvoin vastuuseen teoistaan. Tämä johtuu siitä, että ilman tunnistusmerkintää kissaa on käytännössä mahdotonta yhdistää sen omistajaan.

"Vuosittain noin 10 000 kissaa toimitetaan löytöeläiminä löytöeläintaloille. Näistä valitettavasti vain harva löytää takaisin omistajansa luo. Nämä eläimet sijoitetaan uuteen kotiin tai joudutaan lopettamaan. Eläinten kärsimyksen lisäksi heitteille jätöstä aiheutuu merkittäviä taloudellisia kustannuksia.", Sarkomaa toteaa.

Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) selvityksestä käy ilmi, että löytöeläimet aiheuttavat koko maassa arviolta 5,8 miljoonan euron kulut vuodessa (17 000 e/kunta). Löytökissojen lisäksi kustannuksia aiheuttavat ne lukuisat kissat, joita vuosittain lopetetaan suoraan löytöpaikalle valvontaeläinlääkärien toimesta. Valvontaeläinlääkärien lopetuksista perimät kulut tilitetään usein suoraan valtiolle, jolloin ne eivät näy kuntien tilastoissa.

Koirien rekisteröinti on säädetty pakolliseksi jo lähes kaikissa muissa EU-maissa ja tunnistemerkinnän vaatimuksesta on säädetty vielä kattavammin. Kissoilla rekisteröinnistä on säädetty useassa eri maassa, ja Ranskassa on toiminut koko maan kattava kissojen rekisteri vuodesta 2012.

"Suomen on syytä päivittää lainsäädäntönsä eläinten tunnistusmerkinnän osalta eurooppalaiselle tasolle.", toteaa Sarkomaa.

Irrallaan kulkevien eläinten on tutkimuksissa havaittu palautuvan omistajilleen paremmin, jos niillä on näkyvä tunnistusmerkki, esimerkiksi kaulapanta, jossa on omistajan yhteystiedot. Koirien ja kissojen tunnistusmerkintään käytetään yleisimmin ihon alle asetettavaa mikrosirua. Omistaja ilmoittaa tietonsa rekisteriin, josta tiedot ovat löydettävissä sirunumerolla. Nykyään on olemassa useita eri rekisteritietokantoja, joten rekisteröinnin järjestämiselle on olemassa valmiita toimintapohjia. Mikrosirutuksen kustannukset omistajalle vaihtelevat 20-70 €/eläin.

"Tunnistusmerkinnän käyttöönotto voisi siis jäädä kustannuksiltaan varsin edulliseksi toteuttaa, varsinkin kun asian suhteuttaa siihen, paljonko tunnistusmerkinnän puuttuminen lemmikeiltä aiheuttaa nykyisellään kustannuksia kunnille joka vuosi.", päättää Sarkomaa.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa

050 5113033