Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 9.3.2017

Vapaa julkaistavaksi

Hallituksen tulee tehdä viimeistään puoliväliriihessä päätös tarjota lääkeviraston sijaintipaikaksi Suomea. Samassa yhteydessä on viisasta perua virheellinen alueellistamispäätös Fimean osalta. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti kirittävät Suomea tarttumaan mahdollisuuteensa.

”Aikaa ei ole odottaa – tilaisuus tehdä Suomesta alan kärkimaa ei saa mennä meiltä ohitse”, kannustavat edustajat Sarkomaa ja Lauslahti.

Brexitin myötä Lontoossa sijaitsevan Euroopan lääkeviraston (EMA) uusi sijaintipaikka tulee päätettäväksi. Virastossa on 900 työntekijää ja sen ympärillä on n. 4000 henkilön asiantuntijaverkko. Useat maat ovat jo lähteneet liikkeelle. Ruotsalaiset ovat aloittaneet kiivaan lobbaustyön EMAn saamiseksi Ruotsiin. Lisäksi kiinnostuksensa sijoitusmaaksi ovat ilmoittaneet mm. Irlanti, Ranska, Tanska, Espanja ja italia.

”Suomella on vahvaa osaamista alalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehitystyötä mm. yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa”, toteaa Sarkomaa.

”Suomi kaipaa uutta kasvua ja työtä. EMA vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa. Meillä ei ole varaa menettää tätä mahdollisuutta. Maamme tavoitteena tulee olla se, että olemme tulevaisuudessa terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki”, esittää Lauslahti.

Sarkomaa ja Lauslahti pitävät viisaana, että samassa yhteydessä hallitus purkaisi vahingolliseksi osoittautuneen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (FIMEA) alueellistamisen. Selvitystyöryhmä (2015) ja selvityshenkilö Soininvaara (2017) ovat esittäneet, että sijainti Helsingissä turvaa parhaiten laitoksen kansainvälisen kilpailukyvyn ja toimivuuden. Kumpikin esitti perustellusti nykyisen monipaikkakuntamallin vakiinnuttamista siten, että viraston päätoimipaikka on Helsingissä.

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

050 512 2380

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Kelan valtuutetut edellyttävät, että ripeät toimenpiteet jatkuvat, jotta lainmukaiseen tilanteeseen päästään mahdollisimman nopeasti.

Kelan valtuutetut pitivät 3.3. ylimääräisen yleiskokouksen perustoimeentulotuen tilanteen vuoksi. Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen arvioi perjantaina, että perustoimeentulotuen käsittelyaika saadaan lainmukaiseksi huhtikuussa.

Perustoimeentulotuen siirtyminen Kelaan on näkynyt ruuhkana puhelinpalvelussa sekä Etelä-Suomen ja suurten kaupunkien toimistoissa. Perustoimeentulotuen hakemusten käsittely kesti helmikuussa keskimäärin 7,9 työpäivää.

Kelan valtuutetut ovat jo aiemmissa kokouksissa edellyttäneet, että Kela ratkaisee perustoimeentulotuen hakemukset lakisääteisessä ajassa.

– Edellytämme, että Kela jatkaa toimia, joilla laissa määriteltyyn tilanteeseen päästään ripeästi. Lainmukaiseen tilanteeseen pitää päästä viipymättä. Samalla on huolehdittava, ettei muiden etuuksien käsittely ruuhkaudu. Kelan on myös tehtävä kaikkensa, jotta asiakaspalvelun ruuhkat saadaan loppumaan. Kelan valtuutetut seuraavat tilannetta tarkasti, sanoi Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

– Kelan valtuutetut toistivat kantansa, että Kelalle on turvattava riittävät resurssit, jotta lakisääteiseen käsittelyaikaan päästään, tarvittaessa lisäbudjetilla.

Ruuhkia ratkaistaan monin eri tavoin

Asiakaspalvelun ja hakemusten käsittelyn ruuhkaa on purettu tekemällä ylitöitä, määräaikaisten työntekijöiden työsuhteita jatkamalla ja rekrytoimalla lisää henkilöstöä. Kelassa on myös sovittu uusista toimintatavoista, joita voidaan hyödyntää erityisen kiireellisissä perustoimeentulotukeen liittyvissä tilanteissa. Asiakkaiden lääkkeiden ja ruoan saanti turvataan maksusitoumuksilla.

Kela on myös ollut yhteydessä kuntiin, jotta ne myöntäisivät ehkäisevää toimeentulotukea kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi, vaikka Kela ei olisi vielä tehnyt päätöstä perustoimeentulotuesta. Yhteistyötä kuntien kanssa hiotaan myös jatkossa.

Lisätietoja: Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Kelan valtuutetut valvovat Kelan hallintoa ja toimintaa, vahvistavat Kelan hallituksen esityksestä laitoksen tilinpäätöksen perusteet ja tilinpäätöksen sekä myöntävät vastuuvapauden hallitukselle. Valtuutetut antavat lisäksi vuosittain eduskunnalle kertomuksen omasta toiminnastaan.

Kelan valtuutetut 2015–2019

Puheenjohtaja

Sari Sarkomaa, kok

Varapuheenjohtaja

Niilo Keränen, kesk.

Valtuutetut

Outi Alanko-Kahiluoto, vihr.

Ritva Elomaa, ps.

Hannakaisa Heikkinen, kesk.

Anneli Kiljunen, sd.

Jaana Laitinen-Pesola, kok.

Anne Louhelainen, ps.

Leena Meri, ps.

Kristiina Salonen, sd.

Eero Suutari, kok.

Martti Talja, kesk.

 ***

Kelan viestinnän puhelinpalvelu medialle p. 040 733 5221, arkisin klo 9-16
viestinta@kela.fi

Kelan tilasto- ja tietovarastoryhmän puhelinpäivystys medialle p. 050 5517 960, arkisin klo 9-16

tilastot@kela.fi

 

Mediainfo on Kelan taustoittava uutiskirje medialle.

Tilaa kerran kuussa ilmestyvä mediainfo osoitteessa www.kela.fi/uutiskirje

Viestinnän yhteystiedot verkossa

www.kela.fi/viestinta

Tiedote 2.3.2017

Vapaa julkaistavaksi

Suomesta puuttuu kokonaan saattohoitoon liittyvä lainsäädäntö. Tarve selkeiden säädösten saattohoidon yhdenvertaisuuden turvaamiseksi on ilmeinen. Hyvä ja oikea-aikainen saattohoito tulee olla jokaisen suomalaisen perusoikeus.  Saattohoito on hoitoa, joka ajoittuu lähelle kuoleman todennäköistä ajankohtaa ja on kestoltaan viikkoja tai enintään kuukausia. Käytössä on käypähoitosuositus, jossa ohjeistetaan erilaisten fyysisten ja henkisten oireiden asianmukaiseen hoitoon.

”Kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten saattohoitokoulutuksen järjestäminen ei ole tarpeeksi systemaattista ja alan erityispätevyyden haltijoita on Suomessa liian vähän. Koulutuksen ja tiedon lisääminen on paras tapa parantaa nopeasti saattohoidon laatua Suomessa”, sanoo kansanedustaja Sanna Lauslahti.

Saattohoito toteutuu Suomessa vaihtelevasti. Saattohoitoyksiköitä tarvitaan lisää ja samalla on kehitettävä kotisaattohoitoa. Saattohoidon puutteet voivat näkyä esimerkiksi siinä, ettei kivunlievitykseen saa asianmukaista apua.

”Hyvä saattohoito tarvitsee toteutuakseen siihen sitoutuneen ja osaavan hoitohenkilökunnan, jotta ihmisiä voidaan kunnioittavasti säästää tarpeettomalta kärsimykseltä. On tärkeää, että hyvässä saattohoidossa ja säädöksissä määritellään hoitajan rooli ja vastuut”, toteaa kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Toisin kuin usein kuvitellaan, lääketieteen näkökulmasta saattohoidossa käytettävät menetelmät ovat pääosin melko helposti opittavissa. Kyse on usein asenteista, huomauttaa kansanedustaja, syöpätautien erikoislääkäri Sari Raassina ja jatkaa:

”Kuolemasta puhuminen on vaikeaa sekä henkilökunnalle että potilaalle ja hänen omaisilleen. Kuitenkin hoidon periaatteista tulisi sopia ajoissa ja hoidettavan itsensä tulisi olla tietoinen hoitolinjauksista. Potilaan itsemääräämisoikeutta tulee aina kunnioittaa”, painottaa Raassina.

Sote-kolmikko esittää, että sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää viipymättä selvityksen saattohoidon toteutumisesta koko Suomessa. Selvityksen yhteydessä on kartoitettava mahdolliset laatusuositus- ja lainsäädäntötarpeet, saattohoidon organisoiminen sote-uudistuksen yhteydessä sekä moniammatillisen henkilökunnan koulutukseen järjestäminen ja resursointi.

Eduskunta keskustelee tänään eutanasia-aloitteesta täysistunnossaan. Eutanasia on iso eettinen kysymys, johon sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Sarkomaa, Raassina ja Lauslahti paneutuvat huolella. Aloite nostaa esille kuolevan potilaan hyvän ja inhimillisen hoidon.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 505113033

Sanna Lauslahti

+358 505122380

Sari Raassina

+358 505232808

Tiedote 28.2.2017

Vapaa julkaistavaksi

Sarkomaa: Valinnanvapauslakiluonnoksen reivaustarve päivänselvä  

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan on täysin selvää ja välttämätöntä, että valinnanvapauslakiluonnosta vielä muokataan. Hän korostaa, että käynnissä oleva ja 28.3. päättyvä lausuntokierros on poikkeuksellisen merkittävä koko sote-uudistuksen onnistumiseksi. Hallitus lähetti valinnanvapauslain keskeneräisenä lausuntokierrokselle ja tiedotti, että pykäliä täsmennetään vielä lausuntokierroksen aikana ja sen jälkeen. Myös vaikutusarvioinnit valmistuvat lausuntokierroksen jälkeen lopulliseen muotoonsa.

Sarkomaa alleviivaa lausuntojen tarkkaa läpikäymistä ja sote-kentän kuulemisen merkityksellisyyttä.

”Asiantuntijoiden ja sote-henkilöstön näkemykset on tarkkaan hallituksen vastuuministeri Rehulan johdolla puitava ja hyödynnettävä valmistelussa. Urakka on iso ja hallituksen on yhteistuumin suunnattava voimavaransa tähän. Avokonttorissa on istuttava, kunnes laki on laadukas”, vaatii Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa, että valmiista valinnanvapauslaista on saatava kunnolliset vaikutusarviot. Sote-uudistuksen onnistumisen edellytyksenä ovat vedenpitävät vaikutusarviot ja kunnollinen tietopohja uudistuksen vaikutuksista.

”Sote-uudistusta on valmisteltu useita kertoja ja oppia on otettava edellisistä virheistä. Viimeksi eduskunnassa kaatuneessa uudistuksessa vaikutusarviot olivat vajavaiset”, muistuttaa Sarkomaa.

Edustaja Sarkomaa olisi mieluiten tuonut eduskuntaan yhtä aikaa sekä maakunta- ja sote-järjestämislain että valinnanvapauslain.

”Ymmärrän hallituksen aikataulun, mutta kaupunkilaisjärki sanoo, että paketti on kokonaisuus ja kokonaisuutena eduskunnan on se arvioitava”, toteaa Sarkomaa.

Sarkomaa vetoaa koko sote-kenttään ratkaisuhakuisuuden löytämiseksi. Kestävä valinnanvapausmalli tehdään laajalla yhteistyöllä.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

+358 50 511 3033

 

Kansanedustaja Sari Sarkomaan uudeksi avustajaksi Sina Nordman

Tiedote 27.2.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan uutena eduskunta-avustaja aloittaa maaliskuun alusta Sina Nordman. Nykyinen avustaja Maria Mattila jatkaa muihin tehtäviin. Nordman on bioanalyytikko ja terveystieteen maisteri-opiskelija Tampereen yliopistosta. Opinnäytteissään Nordman on perehtynyt potilaan valinnanvapauteen Pohjoismaissa sekä hoitotyöntekijän näkökulmasta. Nordman on ollut aktiivinen opiskelijajärjestötoiminnassa ja toimii tällä hetkellä Akavan Sairaanhoitajat ja Taja ry:n opiskelijoiden puheenjohtajana.

”Olen todella innostunut uudesta haasteesta ja mahdollisuudesta oppia lisää erityisesti sosiaali- ja terveyspolitiikasta, josta kansanedustaja Sarkomaa vastaa Kokoomuksen eduskuntaryhmässä”, Nordman toteaa.

Lisätietoja:

Sina Nordman
sina.nordman@eduskunta.fi
050 574 0818

 

Tiedote 11.2.2017

Julkaisuvapaa heti

Sarkomaa: Pienten lasten vanhempien työllisyyden edistämiseksi tehtävä päätöksiä puoliväliriihessä

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää viisaana, että hallitus tekee huhtikuussa puoliväliriihessään päätöksiä, joilla edistetään pienten lasten vanhempien työllisyyttä. Kokoomus on ollut asiassa aloitteellinen ehdottamalla perhevapaauudistuksen valmistelua ja osapäiväisesti maksutonta varhaiskasvatusta. Kokoomuksen riveistä on vahvasti paalutettu, että puoliväliriihessä on luotava linjat perhevapaajärjestelmän uudistamisesta ja maksuttoman varhaiskasvatuksen edistämisestä.  Sarkomaa toivottaa Keskustan mukaan tähän keskusteluun.

Keskustan kansanedustajat Annika Saarikko ja Olavi Ala-Nissilä esittivät tänään työtulovähennykseen lapsikorotusta, josta heidän mielestä pitäisi päättää hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa. Sarkomaa pitää hyvänä, että Kokoomuksen aloittama keskustelu ja huoli naisten muita alemmasta työllisyysasteesta sekä perhepolitiikan modernisoiti on innoittanut myös Keskustan mukaan keskusteluun omine ehdotuksineen.

”Maamme työllisyysaste paranisi selvästi, mikäli nuorten naisten työllisyys saataisiin nostettua vastaavalle tasolle kuin Ruotsissa. Tähän vaikuttavin keino on perhevapaauudistus. Aikansa eläneen ja perheitä eriarvoisesti kohtelevan perhevapaajärjestelmän uudistaminen helpottaisi monin tavoin kaikkien pienten lasten perheiden arkea.”, Sarkomaa toteaa.

Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen lisääminen on tulevaisuusteko. ”Kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa olevat lapset hyötyisivät maksuttomasta varhaiskasvatuksesta eniten, mutta yhteiskunnan rakenteet johtavat siihen, että eniten siitä hyötyvät lapset osallistuvat siihen vähiten. Varhaiskasvatus on tutkitusti vaikuttavin koulutusmuoto, joten meidän tulee kaikin keinoin pyrkiä lisäämään varhaiskasvatukseen osallistumisastetta”, Sarkomaa linjaa.

Hallituksen on puoliväliriihessä arvioitava esille nostetut ehdotukset vaikutuksineen ja tehtävä päätöksiä pienten lasten vanhempien työllisyyden ja perheiden parhaaksi. Erityisen tärkeää on löytää keinoja naisten ja yksinhuoltajien työllisyyden edistämiseksi. Uudistusten tekeminen on sekä lasten että vanhempien etu.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

puh. 050 511 3033

 

Tiedote 14.2.2017

Julkaisuvapaa heti

Suomi-Seura ry: Kaksoiskansalaisuus on tärkeä mahdollisuus ulkosuomalaisille

Suomi-Seuran johtokunta käsitteli kokouksessaan maanantaina 13.2.2017 kaksoiskansalaisuutta koskevaa keskustelua ja antoi sitä koskevan kannanoton:

1) Ensinnäkin Suomi-Seuralla ja ulkosuomalaisparlamentilla oli tärkeä rooli, kun kaksoiskansalaisuutta koskeva keskustelu Suomessa alkoi. Itse asiassa ensimmäisessä kokouksessaan vuonna 1997 parlamentti otti tehtäväkseen kaksoiskansalaisuuden toteuttamisen lainsäädännön kautta. Suomi-Seuran puheenjohtaja, ulkosuomalaisparlamentin puhemies Kalevi Sorsa puhui parlamentin ensimmäisessä kokouksessa kaksoiskansalaisuuden puolesta.

Suomi-Seuran järjestämässä allekirjoituskampanjassa vuonna 2000 kaksoiskansalaisuuden toteutumisen puolesta allekirjoitti 25 700 ulkosuomalaista 51 maasta.

2) Toiseksi johtokunta muistutti niistä tavoitteista, joita kaksoiskansalaisuuteen liitettiin. Tarkoituksena oli ensimmäiseksi edesauttaa Suomesta muuttaneita ulkosuomalaisia, joiden yhteyden säilyttäminen Suomeen oli ollut julkisen vallan tavoitteena itsenäisyyden alkuajoista lähtien. Hallituksen lakiesityksessäkin tämä muistettiin: "Ehdotuksella pyritään auttamaan Suomen ulkopuolella asuvia Suomen kansalaisia säilyttämään yhteytensä Suomeen ja helpottamaan mahdollista Suomeen paluuta", todettiin lakiesityksessä. Käytännössä on havaittu, että monia Suomen kansalaisia kaksoiskansalaisuus on auttanut heidän käytännön elämässään.

Tämä tausta olisi syytä muistaa keskustelussa kaksoiskansalaisuudesta. Mihinkään radikaaleihin uusiin arvioihin ei Suomi-Seuran johtokunnan mielestä ole tarvetta. Kaksoiskansalaisuus on ollut tärkeä mahdollisuus ulkosuomalaisille, jotka haluavat pitää yllä kulttuurista ja henkistä yhteyttä Suomeen. Heitä on tällä hetkellä jopa 1 600 000. Suomelle sillä on suuri merkitys, jos yhteyttä halutaan yllä pitää. Tämän yhteyden käytännön toteuttajana toimii Suomi-Seura.

Toinen asia on, että kaksoiskansalaisuus on kiinnostanut odotettua suuremmassa määrässä Suomeen muuttaneita siirtolaisia ja pakolaistaustaisia ihmisiä. Tämäkin loppujen lopuksi toimii Suomen hyväksi. Vaikka turvallisuusriskit on nähtävä, on ymmärrettävä myös, että niiden valvonta tapahtuu pääsääntöisesti muita teitä. Jopa pelkän Suomen kansalaisuuden omaavat ihmiset joutuvat turvallisuuskontrolliin hakiessaan tehtäviä, jotka sivuavat valtion turvallisuutta.

Suomi-Seuran johtokunta totesi, ettei kaksoiskansalaisuuslainsäädäntö tarvitse mitään radikaaleja muutoksia. Se palvelee hyvin Suomea kansainvälistyvässä ympäristössä. Sen radikaali muutos saattaisi pikemmin merkitä lapsen heittämistä pesuveden mukana.

Lisätietoja: Suomi-Seuran puheenjohtaja, ulkosuomalaisparlamentin puhemies Jarmo Virmavirta, puh. 050 5212906, jarmo.virmavirta@welho.com, Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tina Strandberg puh. 09 6841 1210, tina.strandberg@suomi-seura.fi ja ulkosuomalaisparlamentin sihteeri Sini Castrén puh. 09 6841 1210 sini.castren@suomi-seura.fi

Suomi-Seura ry toimii ulkosuomalaisten asiantuntija- ja palvelujärjestönä sekä maailmalla asuvien suomalaisten edunvalvonnasta vastaavan ulkosuomalaisparlamentin sihteeristönä. Suomi-Seura ry täyttää tänä vuonna 90 vuotta ja ulkosuomalaisparlamentti 20 vuotta.

 

 

Tiedote 14.2.2017

Julkaisuvapaa heti

Sarkomaa: Vene- ja moottoripyöräverojen kuoppaaminen koko Suomen etu 

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää hallituspuolueiden ryhmän puheenjohtajien tuoreita pohdintoja liittyen ns. vene-ja moottoripyöräverosta luopumiseen viisaina ja järjen voittona.

- Molempien verojen tuottoarviot ovat höttöpohjalla. Verojen ongelmallisuutta lisäävät niiden vaikutukset työllisyyteen ja alan elinkeinoihin, mikä voisi merkitä kokonaisuutena valtion verotuottojen pienentymistä. Toivon, että ns. vene-ja moottoripyöräveroesitykset saadaan pian pois päiväjärjestyksestä ja voimme keskittyä olennaiseen eli työllisyyden edistämistoimiin, summaa Sarkomaa.

Sarkomaa ihmettelee puheita siitä, että venevero olisi ongelmattomampi kuin moottoripyörävero. Näin ei missään nimessä ole. Valtiovarainministerin sanoihin on helppo yhtyä. Petteri Orpon (kok.) mukaan vene- ja moottoripyöräverot kuuluvat samaan pakettiin. Kokoomuksen ryhmälle on alusta asti ollut selvää esitysten moninaiset ongelmat.

Sarkomaa on erityisen vahvasti nostanut esille kaavaillun veneveron valuvikoja sekä vaikutuksia järvi -ja meripelastus sekä vapaaehtoistoimintaan. Kun venevero on selvästi haitallinen, niin on siitä luopuminen ihan kaikkien suomalaisten etu.

Veneveroesitys koskee myös pelastustoimintaan ja öljyntorjuntaan käytettäviä veneitä. Tämä tarkoittaa pelastuslaitosten veneitä, sopimuspalokuntien ja muiden pelastustoimintaan osallistuvien yhteisöjen, kuten Meripelastusseuran veneitä. Esimerkiksi Meripelastusseuran toimesta pelastetaan vuosittain noin 30-50 henkilöä. Pelastustoiminnan hankaloittaminen tai supistaminen uudella verolla ei ole järkevää. Sisäministeriökin on lausunnossaan tiukasti lausunut veron haitallisista vaikutuksista pelastustoimintaan ja sitä kautta turvallisuutemme.

Suomessa veneilyn koulutus on pääosin yleishyödyllisten yhteisöjen kuten meripartion, navigaatio-, purjehdus- ja veneilyseurojen tuottamaa. Se, että esimerkiksi meripartiotoimintaa verotettaisiin, kuvaa esityksen ongelmallisuutta. Vapaaehtoistoimintaa pitäisi jo hallitusohjelmankin mukaan edistää, ei kurittaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

 

Tiedote 14.2.2017

Julkaisuvapaa

Kokoomuksen Sarkomaa: Maksuton varhaiskasvatus olisi lapsen etu ja tasa-arvoteko

Keskustan kansanedustaja ja tuleva perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ilmoitti tänään, että keskusta ei tue ajatusta maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) on surullinen keskustan tylystä tyrmäyksestä edistysaskeleelle, joka varmasti olisi lapsen etu.Saarikko kutsui kirjoituksessaan maksutonta varhaiskasvatusta "satojen eurojen kuukausittaiseksi kädenojennukseksi suurituloisille".

– Ovatko alle kolme tonnia kuussa ansaitsevat suurituloisia? Jo heille tulevat maksettavaksi korkeimmat varhaiskasvatuksen maksut. Suomalainen keskiluokka maksaa verojen ja maksujen kautta merkittävän osan yhteiskuntamme palveluista. On surullista, että keskusta ei tunnista opettajien, sairaanhoitajien tai insinöörien maksutaakkaa, sanoo kansanedustaja Sarkomaa.

– Varhaiskasvatus nähdään nykyään osana samaa jatkumoa perusopetuksen kanssa, ja perusopetuksen maksuttomuus on suomalaisen hyvinvoinnin kivijalkoja. On lapsen etu, että hän pääsee osallistumaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Se edistää myöhempää oppimista, vähentää syrjäytymistä ja tasaa lähtökohtien eroja lasten välillä. Miksi vaikuttavin osa koulutustamme on maksullinen? Pitääkö keskusta myös maksutonta peruskoulua tai yliopistoa kädenojennuksena suurituloisille? Sarkomaa kysyy.

Muutos maksuttomaan varhaiskasvatukseen voitaisiin toteuttaa vaiheittain aloittaen 5-vuotiaiden maksuttomuudesta. Maksutonta varhaiskasvatusta voitaisiin tarjota esimerkiksi 20 tuntia viikossa, ja tämän lisäksi tulevat tunnit olisivat maksullisia. Tutkimusten mukaan laadukas, pedagogisesti vahva varhaiskasvatus vaikuttaa myönteisesti lasten myöhempään koulutiehen ja menestymiseen opinnoissa, sosiaalisiin suhteisiin ja yhteiskunnalliseen pärjäämiseen. Varhaiskasvatus tasaa kotitaustasta johtuvia lähtökohtia ja sosioekonomisten ryhmien välisiä eroja oppimistuloksissa. Osallistuminen varhaiskasvatukseen on erityisen hyödyllistä haavoittuvimmissa oloissa eläville lapsille.

– Lasten hyvinvoinnin lisäksi varhaiskasvatus vauhdittaa vahvasti naisten työllistymismahdollisuuksia, uralla etenemistä ja eläkekertymiä. Näin varhaiskasvatuksen maksuttomuus on myös tasa-arvoteko. Kokoomuksen ajattelu varhaiskasvatuksessa on kehittynyt, kun puoluekokouspäätöksellä viime kesänä asetuimme kannattamaan maksutonta osa-aikaista varhaiskasvatusta. Toivotan myös keskustan katsomaan asiaa avarasti ja tulevaisuuden näkökulmasta, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

puh. 050 511 3033