Kategoria: Tiedotteet

TIEDOTE 9.8.2017

Vapaasti julkaistavissa

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että syksyn budjettiriihessä tehdään päätös saattohoitolain säätämisestä ja osoitetaan määrärahat saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon lisä- ja täydennyskoulutukseen. Nykyinen räikeä eriarvoisuus elämän loppuvaiheen hoidon laadussa ja saatavuudessa sekä kivunlievityksessä on kestämätön. Sarkomaa pitää hyvänä, että voimavarat löydettäisiin sovitun budjettikehyksen sisältä.

”Suomesta puuttuu kokonaan saattohoitoon liittyvä lainsäädäntö. Tarve sitoviin säädöksiin saattohoidon turvaamiseksi on huutava. Elämän loppuajan inhimillinen ja laadukas hoito sekä hyvä kuolema ovat jokaisen perusoikeuksia”, toteaa Sarkomaa.

Sarkomaan mielestä terveydenhuollon ammattilaisten kouluttaminen ja tiedon lisääminen ovat olennainen osa laadukkaan ja yhdenvertaisen saattohoidon varmistamisessa. Sairaanhoitajaliiton teettämän jäsenkyselyn mukaan merkittävä osa vastanneista (89%) koki, ettei saattohoitoa ole kehitetty riittävästi. Suurin osa sairaanhoitajista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta saattohoidosta.

”On tärkeää, että hyvässä saattohoidossa ja säädöksissä määritellään hoitajan ja koko henkilöstön rooli sekä vastuut. Ihmisten huoli hoidon laadusta elämän viimeisillä hetkillä on lisääntynyt. tästä kertoo eduskuntaan viime keväänä saapunut eutanasia-kansalaisaloite hyvän kuoleman puolesta. Laadukkaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon avulla elämän viimeiset viikot voivat olla ihmiselle merkityksellisiä”, Sarkomaa pohtii.

Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten kokonaisvaltaista hoitoa. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, joka tapahtuu elämän viimeisinä päivinä tai viikkoina. Tavoitteena on hoitaa ihmistä kunnioittaen niin, että jäljellä oleva elämä on mahdollisimman hyvää, ilman kipuja ja muita haittaavia oireita. Niin, että arvokas kuolema olisi mahdollista.

Sarkomaa kirittää sosiaali -ja terveysministereitä valmisteilla olevien yhtenäisten saattohoidon ja kivunlievityksen perusteiden valmistumista.

”On tärkeää, että hoitosuositukset julkaistaan jo tänä vuonna. Tämä edellyttää sitä, että valmistelevan työryhmän työtä resursoidaan riittävästi niin, ettei työ jää sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun alle. Pelkät suositukset eivät riitä vaan saattohoitolailla on varmistettava suositusten käyttöönotto koko maassa”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 5113033

 

TIEDOTE 1.8.2017

Vapaasti julkaistavissa

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee Kokoomuksen pitkäaikaisen tavoitteen toteutumisesta. Tänään otetaan käyttöön joka kunnassa uudet paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat, jotka perustuvat valtakunnallisesti sitoviin Opetushallituksen laatimiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Jatkossa varhaiskasvatus pohjautuu perusopetuksen tapaan koko maassa yhtenäisin ja sitoviin perusteisiin, joiden pohjalta paikallisesti toimitaan. Sarkomaa pitää uudistusta merkittävänä sivistysloikkana suomalaisen varhaiskasvatuksen yhtenäisen laadun, erityisesti pedagogiikan ja lasten kasvun sekä varhaisen opinpolun kehittämisen kannalta. Uudistus luo vahvat puitteet kehittää päivähoidon ja varhaiskasvatuksen toimintaa lasten parhaaksi.

”Pedagogisesti laadukkaalla varhaiskasvatuksella on mittava merkitys lasten oppimisen edellytyksille, kasvulle, kehitykselle. On tärkeää, että jokainen lapsi löytää oppimisen ilon opin polun alussa”, toteaa Sarkomaa.

Sarkomaa toivoo erityisesti uusien sitovien varhaiskasvatussuunnitelmien vauhdittavan toimia, joilla liikuntamyönteinen toimintakulttuuri, riittävä liikunta ja leikki saadaan osaksi kaikkien lasten päivähoidon arkea.

”Tällä hetkellä päiväkodit ovat monin tavoin erilaisia: joissain liikutaan paljon, toisissa ei niinkään. Varhaiskasvatuksen merkitys liikuntaan kannustamisessa on merkittävä. Tutkimusten mukaan jo kolmen vuoden iässä fyysisen aktiivisuuden määrä ja elämäntapa alkavat muodostua. Lapsi on luotu liikkumaan ja leikkimään. Liikunnassa ei ole kyse vain ylipainon kitkemisestä. Leikkiminen ja riittävä liikunta tukevat oppimista ja ovat aivan perusedellytyksiä lasten kehitykselle, terveydelle ja hyvinvoinnille”, päättää Sarkomaa.
Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

TIEDOTE 24.7.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ottaa ilolla vastaan keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen tuoreen puheenvuoron, jossa hän ilmaisee keskustan haluavan yrittää budjettiriihessä päätöstä perhevapaauudistuksesta.

”Kokoomus on tähän asti yksin kannustanut muita hallituspuolueita asiassa. Perhevapaiden uudistaminen on tärkeää perheiden arjen sujuvuuden ja lapsen edun näkökulmasta. Uudistus tukisi myös työllisyyttä ja vahvistaisi tasa-arvoa”, Sarkomaa muistuttaa.

Sarkomaan mukaan hallituksella on perheasioissa näytön paikka.

”Perheministerin nimitystä pidin itse koko hallituksen sitoumuksena tehdä erityisesti perheasioissa uudistuksia. On perin kummallista, jos historiallisen uudistava ja vielä perheministerin omaava hallitus jättäisi perhevapaat koskemattomaksi tilanteessa, jossa uudistuksen tarve on huutava”, hän sanoo.

Sarkomaa ehdottaa hallituspuolueiden kansanedustajien muodostamaa valmisteluryhmää työstämään uudistuksen perusteita ja ”perhesopua”. Samalla mallilla on viety eteenpäin muun muassa alkoholi – ja apteekkisäätelyä.

”Uskon vakaasti, että asiassa löydetään sopu”, Sarkomaa vakuuttelee.

Kokoomuksen ajaman joustavan ja valinnanmahdollisuuksia lisäävän sekä erilaisia perheitä yhdenvertaisesti kohtelevan mallin perusperiaatteet jaetaan laajasti.

”Lähes jokaisella puolueella ja työmarkkinakeskusjärjestöillä on tuoreet valmiit mallit, jotka ovat hämmästyttävän lähellä toisiaan. Vaikka erojakin on, niin yhteisen sävelen löytäminen on varmasti saavutettavissa”, Sarkomaa päättää.

Kokoomuksen perhevapaamalli: https://issuu.com/kokoomus/docs/perheet_ja_tyoelama_issuu

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

p. 050 5113033

 

Tiedote 12.7.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen Sari Sarkomaa muistuttaa ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista (kesk.), että viime keväänä hyväksytty norppa -asetus asetettiin hallituksen omasta toimesta erityistarkkailuun. Sarkomaa kirittää ympäristöministeriä saimaannorpankannan kehittymisen sekä pyydyskuolemien seurantaan. Hallituksen hyväksymän kokoomuksen ehdottaman lausuman johdosta on verkkokalastuskiellon laajentamiseen ja muihin lisätoimiin palattava,  mikäli esimerkiksi pyydyskuolemien määrä kasvaa ja jäädään jälkeen saimaannorpan suojelustrategian mukaisesta kannan kasvusta, Sarkomaa sanoo.  Saimaannorppa on edelleen maailman uhanalaisin hylje.

Kalastus on suurin yksittäinen saimaannorpan kuolemia aiheuttava tekijä. Hallituksen hyväksymään saimaannorppien uuteen suojeluasetukseen kirjattu lausuma on äärimmäisen tärkeä ja norppakannalle henkivakuutus.

Asetus pohjautuu asiantuntijatyöryhmän erimielisen työhön. Osa asiantuntijoista piti asetukseen säädettyä vuosittain heinäkuuhun päättyvää verkkokalastuskieltoa liian lyhyenä. Heidän mielestään kuutit tarvitsisivat pidemmän ajan kasvaa ja voimistua ilman uhkaa verkkoihin hukkumisesta.

Asia on ajankohtainen, kun kuuttien suojelemiseksi asetuksella säädetty keväinen verkkokalastuskielto päättyi heinäkuun alussa. Sarkomaa muistuttaa, että verkkojen lisäksi myös vääränlaiset katiskat ovat vaaraksi kuuteille ja siksi ne on kielletty. Ilman asianmukaista nielurajoitinta olevat katiskat ovat tappaneet viime kesinä useita kuutteja. Verkkojen pitäminen vapaaehtoisesti poissa norppavesiltä myös heinäkuussa on kuuttien selviytymiselle toivottava asia.

"Erityisen iloinen Sarkomaa on siitä, että norpille kolatut kinokset ovat toimineet. Lämpimät ja lumettomat talvet ovat olleet kalastuksen lisäksi uhka norppakannoille. Tänä keväänä syntyneistä kuuteista syntyi 90% Metsähallituksen tietojen mukaan ihmisten kolaamiin apukinoksiin.  Tämä varmasti kannustaa kaikkia tahoja jatkamaan suojelutyötä", päättää Sarkomaa.

 

Lisätietoja:

 

Sari Sarkomaa

Puh. 050 511 3033

Sari Sarkomaa

 

Tiedote 11.7.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen Sari Sarkomaa muistuttaa ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista (kesk.), että viime keväänä hyväksytty norppa -asetus asetettiin hallituksen toimesta erityistarkkailuun.

Asia on ajankohtainen, kun kuuttien suojelemiseksi asetuksella säädetty keväinen verkkokalastuskielto päättyi heinäkuun alussa. Sarkomaa muistuttaa, että verkkojen lisäksi myös vääränlaiset katiskat ovat vaaraksi kuuteille ja siksi ne on kielletty. Ilman asianmukaista nielurajoitinta olevat katiskat ovat tappaneet viime kesinä useita kuutteja. Verkkojen pitäminen poissa norppavesiltä myös heinäkuussa on kuuttien selviytymiselle toivottava asia.

Sarkomaa muistuttaa, että saimaannorpankannan kehittymisen sekä pyydyskuolemien seuranta on  tärkeää.

Kokoomuksen ehdotuksesta tehdyn lausuma johdosta on verkkokalastuskiellon laajentamiseen ja muihin lisätoimiin palattava, jos seurantaluvut niin näyttävät. Saimaannorppa on maailman uhanalaisin hylje.

"Kalastus on suurin yksittäinen saimaannorpan kuolemia aiheuttava tekijä. Nyt asetukseen kirjattu lausuma on äärimmäisen tärkeä ja norppakannalle henkivakuutus. Asetus pohjautui työryhmän erimielisen työhön. Osa asiantuntijoista piti pidempää verkkokalastuskieltoa perusteltuna. Hallituksen on tarkennettava asetusta uudelleen, mikäli esimerkiksi pyydyskuolemien määrä kasvaa ja jäädään jälkeen saimaannorpan suojelustrategian mukaisesta kannan kasvusta", Sarkomaa sanoo.

"Metsähallituksen asiantuntija-arvion mukaan saimaannorpan kannan koko on nyt noin 360 yksilöä. Erityisen iloinen Sarkomaa on siitä, että norpille kolatut kinokset ovat toimineet. Lämpimät ja lumettomat talvet ovat olleet kalastuksen lisäksi uhka norppakannoille. Tänä keväänä syntyneistä kuuteista syntyi 90% Metsähallituksen tietojen mukaan ihmisten kolaamiin apukinoksiin.  Tämä varmasti kannustaa kaikkia tahoja jatkamaan suojelutyötä", päättää Sarkomaa.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Puh. 050 511 3033

TIEDOTE 6.7.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee tänään tehdystä EU-ministerivaliokunnan päätöksestä nimetä Helsinki sijaintipaikaksi Suomen Euroopan lääkeviraston (EMA) hakemukseen. On koko maan etu, että EMA- hakemusta ei uhrattu aluepolitiikan alttarilla. Päätös hakea EMA:a pääkaupunkiin oli ainoa oikea. Helsinki on maassamme ainoa paikka, joka täyttää EMA- kriteerit.

”Nyt pulinat pois ja yhteistyöhön. Suomen on yhdistettävä voimansa ja vietävä EMA-hakuprosessi tuloksekkaasti maaliin. Tämä päiväinen päätös osoittaa, että Suomen ja Helsingin yhteisenä tavoitteena on tehdä Helsingistä terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki”, summaa Sarkomaa.

"Suomella on vahvaa osaamista lääkealalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehittämistyötä mm. yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa”, toteaa Sarkomaa.

EMA Suomessa vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa ja toisi maamme kaipaamaa uutta kasvua ja työtä.

Eilen tehty lääkealalle ja lääketurvallisuudelle vahingollisiksi todetun Fimean pakkoalueellistamisen peruminen ja työrauhan turvaaminen mahdollistivat EMA-hakemuksen jättämisen. Ensin oli päätettävä oman vuosikausia vatuloinnin kohteeksi joutuneen lääkeviraston toiminnasta, jotta voimme uskottavasti tavoitella Euroopan lääkevirastoa. Päätöksen myötä Fimea jatkaa toimintaa useammalla paikkakunnalla nykyaikaiseen verkostomainen tapaan. Helsingissä on Fimean suurin toimipaikka, ja Fimean johto säilyy Helsingissä. Fimea saa jatkossa organisoida toimintansa sen mukaan, mikä on tuloksellisinta. Aluepolitiikka ei enää estä järkeviä ratkaisuja.

Pakkoalueellistamisen pysäyttäminen oli hartaasti toivottu ja tervetullut päätös alueellistamisen ikeessä roikotetulle henkilöstölle. Vuosien selvitysten jälkeen vihdoin on hallitus, joka sai asian päätettyä.
Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 3033

 

TIEDOTE 5.7.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa näkee, että hallitus teki viisaan ja välttämättömän päätöksen ottaessaan aikalisän ja siirtäessään maakuntavaaleja. Uudistuksen onnistumisen yksi edellytys oli se, ettei maakuntavaalien alkuperäisen ajankohdan annettu houkutella hosumiseen.

” Sote-uudistuksessa on kyse lähihistoriamme suurimmasta uudistuksesta, jolla turvataan kaikkien suomalaisten laadukkaat, yhdenvertaiset ja kustannustehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut tuleviksi vuosikymmeniksi. Tässä aikaikkunassa maakuntavaalien siirto on kosmeettinen liike. On hyvä, että huolellinen lainsäädännön valmistelu ja kansalaisten palvelut laitettiin etusijalle”, Sarkomaa arvio.

Hallitus on tänään päättänyt siirtää maakuntavaalit lokakuuhun 2018. Siirron taustalla on perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset sote- ja maakuntauudistuksen lakiesityksiin. Lait esitetään tulevaksi voimaan vuoden 2020 alusta alkaen.

Sarkomaan mukaan oppositio on tehnyt väärän johtopäätöksen sote- ja maakuntauudistuksen kohtaamista perustuslaillisista haasteista. Sarkomaa muistuttaa nykytilanteen eriarvoisuudesta ja toteaa uudistuksen etenevän määrätietoisesti välttämättömästä aikalisästä huolimatta. Uudistuksen kaatumisesta kärsisivät eniten heikoimmassa asemassa olevat.

”Eduskunta antoi hallitukselle kotiläksyt, mutta ei jättänyt luokalle. Sanotaan tämä nyt vielä kerran selvästi. Sote-uudistus etenee eikä valinnanvapaus törmännyt perustuslakiin, vaan valinnanvapauden keskeiset periaatteet läpäisivät valiokunnan tiukan seulan. Perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset on tehtävä huolella. Eduskunnan on saatava tehdyistä muutoksista kunnolliset vaikutusarviot. Kun maakuntavaalit eivät enää hengitä niskaan, voidaan keskittyä etsimään ongelmiin ratkaisuja ja tehdä laadukasta lainsäädäntöä”, Sarkomaa painottaa.

Uudistukseen valmistautuvaa kenttää ja henkilöstöä Sarkomaa kannustaa jatkamaan paikallista valmistelua. Henkilöstön mukana olo on yksi uudistuksen keskeinen onnistumisen edellytys. Lopuksi Sarkomaa heittää pallon opposition suuntaan.

”Nyt kun yhtiöittämisvelvollisuudesta on huolellisen arvioinnin jälkeen päätetty luopua ja uudistuksen kanssa on otettu aikalisä, niin oletan opposition viimein näyttävän valinnanvapaudelle estoitta vihreää valoa”, Sarkomaa aprikoi.

Lisätiedot: Sari Sarkomaa 050 5113033

 

Tiedote 4.7.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kiittää hallitusta Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea) vahingollisiksi todetun pakkoalueellistamisen pysäyttämisestä. Tuore päätös vauhdittaa Euroopan lääkeviraston (EMA) hakemista ja saamista Suomeen.

Vuosien selvitysten jälkeen saatiin puristettua päätös ja peruttua koko lääkealalle ja lääketurvallisuudelle vahingollinen alueellistamispäätös. Päätös oli välttämätön maamme lääkealan kehittymiselle ja lääketurvallisuudelle. Päätös mahdollistaa ja vauhdittaa EMA hakemuksen jättämisen.

"Ensin oli päätettävä oman lääkeviraston toiminnasta, jotta voidaan uskottavasti tavoitella Euroopan lääkevirastoa. Aluepoliittinen nokkapokka oli viisasta jättää sivuun, kun kyseessä koko Suomen etu. Suomen on nyt yhdistettävä voimansa ja vietävä EMA-hakuprosessi tuloksekkaasti maaliin", iloitsee Sarkomaa.

Tänään tehty päätös pysäyttää alueellistamisen ja pian muuten alkaneet yt-neuvottelut. Päätös mahdollistaa sen, että Fimean toimintoja ohjaa tavoite toimia tuloksellisesti eikä aluepolitiikka estä järkeviä ratkaisuja.

Päätöksen myötä Fimean päätoimipaikkana säilyy Kuopio, mutta Fimea toimii myös jatkossa monitoimipaikkaisesti ja päättää virkojen sijoittamisesta tarkoituksenmukaisella tavalla. Fimealla säilyy toimipaikka Helsingissä. Myös viraston johto voi sijaita siellä, mikä palvelee viraston toimintaa. Päätös on myös tervetullut alueellistamisen ikeessä roikotetulle henkilöstölle.

”Suomella on vahvaa osaamista lääkealalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehitystyötä mm. yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa”, toteaa Sarkomaa.

Sarkomaa iloitsee myös hallituksen päätöksestä perustaa neurokeskus Itä-Suomen yliopiston johdolla.
Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 3033

 

TIEDOTE 3.7.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että kuluvalla eduskuntakaudella arvioidaan Kansaneläkelaitosta koskeva lainsäädäntö ja samalla Kelan asema sekä valvonta.

Sarkomaan mielestä on erityisen tärkeä arvioida, onko Kelan valvonta nykyisellään riittävää ja tarkoituksenmukaista? Ja onko Kelan ja ministeriöiden toimivaltasuhteet Kelan nykyisiä ja tulevia tehtäviä ajatellen kohdallaan?

Sarkomaa pitää viisaana asettaa arviointityötä tekemään asiantuntijaryhmä. Ryhmän tehtävä olisi laatia arvio ja sen pohjalta toimenpide-ehdotukset. Sarkomaa vie ehdotuksen ryhmän asettamisesta Kelan valtuutettujen käsiteltäväksi.

Kela-valtuutetut ovat jo pyytäneet esityksen Kelan johdon näkemyksistä Kela-lain muutostarpeista syksyn ensimmäiseen valtuutettujen yleiskokoukseen.

Kela on eduskunnan valvonnassa oleva itsenäinen sosiaaliturvalaitos. Perustuslain 36 pykälässä on säädetty eduskunnalle määrätty suora Kansaneläkelaitoksen valvonta. Valvontaa suorittavat eduskunnan nimeämät valtuutetut.

Sarkomaa kutsuu kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajat keskustelemaan Kelaa koskevan lainsäädännöstä ja Kelan asemasta sekä valvonnasta syysistuntokauden alussa.

Kela-lain uudistaminen on Sarkomaan mukaan välttämätöntä monestakin syystä. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee sen, että Kelan johtajia ei ole mahdollista valita määräaikaiseksi. Tämä on täysin vastoin sitä, miten valtion hallinnon ylimpien virkamiesten valinnasta on säädetty. Valtion ylimpiin virkoihin nimitetään virkamieslain mukaan pääsääntöisesti viiden vuoden määräajaksi. Sarkomaan mukaan on vaikea nähdä syitä, miksi nopeasti muuttuvassa maailmassa Kelan johtajat jatkossa valittaisiin toistaiseksi eli ns "eläkevirkoihin".

Kela arviointia kokonaisuudessaan edellyttää se, että Kelan rooli ja sen rahoitus on muuttunut sen 80 vuoden toiminnan aikana merkittävästi. Nykyisin työnantajien ja työntekijöiden sairausvakuutusmaksut ovat enää vain 26 prosenttia ja valtion rahoitus on jo 68 prosenttia Kelan rahoituksesta.

Kela maksoi etuuksia vuonna 2016 14 miljardia ja sen toimintamenot olivat 431 miljoonaa euroa.

Sote-ja maakuntauudistuksessa on viisasta hyödyntää Kelan osaamista. Monessa valtakunnallinen toimija on viisaampi, osaavampi ja kustannusvaikuttavampi, kuin yksittäinen maakunta.

Kela on läsnä monin tavoin lähes jokaisen suomalaisen arjessa. Kelan laadukkaiden toimintaedellytysten turvaaminen on keskeistä koko ihmisten arjen ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 3033