Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 11.2.2017

Tiedote 8.2.2017

Julkaistavissa heti

Kokoomuksen Satonen ja Sarkomaa: Syrjäytymistä ehkäisevä osallistumistulo kokeiluun

Eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Arto Satonen ja eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava kansanedustaja Sari Sarkomaa tervehtivät ilolla professori Heikki Hiilamon työryhmän ehdotusta työmarkkinatuen muuttamista osallistumistuloksi. Kansanedustajien mukaan kaikilla ihmisillä on oltava oikeus ja mahdollisuus antaa oma panoksensa yhteiskunnan hyväksi.

Työ- ja elinkeinoministeriölle luovutetun osallistavan sosiaaliturvan mallia pohtineen selvityksen jälkeen hallituksella on Kokoomuksen eduskuntaryhmän kannustinloukkutyöryhmää vetävän Satosen mukaan mahdollisuus tehdä jo kevään puolivälitarkastelussa päätös osallistumistulokokeilusta.

- Osallistumistulo on ennen kaikkea syrjäytymisen ehkäisemistä ja heikoimmista välittämistä. Kun sosiaaliturvaamme muutetaan aktiivisuuden mahdollistavaksi ja siihen kannustavaksi, mahdollisimman monet pääsevät mukaan osallistavien aktiivitoimien piiriin, toteaa Satonen.

Sarkomaan mukaan on inhimillisesti ja koko yhteiskunnallisen kestävyyden näkökulmasta kestämätöntä, että nykymuotoisella työmarkkinatuella olevia työkykyisiä ja -haluisia ihmisiä jää yhteiskunnan ulkopuolelle.

- Nykyiseen työmarkkinatukeen on jo sisäänrakennettuna vastikkeellisuuden ajatus, kun työttömältä odotetaan toimia työllistymisen eteen. Kun läheskään kaikki halukkaat eivät ole löytäneet sopivaa työtä, eivät he käytännössä ole päässeet riittävässä määrin osallistumaan yhteiskunnan toimintaan, kertoo Sarkomaa.

- Kun osallistavan toiminnan tarkka muoto olisi työmarkkinatuella olevan itsensä valittavissa, toiminta on varmasti sellaista, joka on yksilön itsensä kannalta mielekästä ja auttaa häntä myös myöhemmin työllistymään. Samalla yhteiskuntaa hyötyy, kun ihmiset antavat osaamistaan oman yhteisönsä hyväksi, esimerkiksi vapaaehtoistyöhön, täydentää Sarkomaa.

Kansanedustajat muistuttavat, että osallistuminen vähentää syrjäytymistä ja köyhyyttä sekä näköalattomuutta. Lisäksi pidemmällä tähtäimellä myös sosiaalimenoissa voidaan säästää kun ihmisten osallisuus vahvistuu ja toiminta vapaaehtoistyössä toimii parhaimmillaan väylänä takaisin työelämään.

Työllisyyttä osaltaan edistävää osallistumistuloa tulisi viedä jo keväällä eteenpäin yhdessä muiden kannustavuutta ja työllisyyttä edistävien toimien kanssa.

Satosen ja Sarkomaan mukaan esitetty malli antaa hyvät lähtökohdat kokeilla uudenmuotoista vastikkeellista ja osallistavaa sosiaaliturvaa. Monet yksityiskohdat tarvitsevat vielä selvittelyä, mutta edustajat ehdottavat, että tehdyn työn pohjalta hallitus voisi tehdä puolivälitarkastelun yhteydessä päätöksen kokeilun käynnistämisestä.

Lisätietoja:

Arto Satonen, p. 050 511 3110

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Tiedote 7.2.2017

Julkaisuvapaa heti

Sarkomaa: Pelastusalukset rajattava veneveron ulkopuolelle

Hallituksen esitys veneverolaiksi on palannut lausuntokierrokselta. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaasta lausuntokierrokselta saatu palaute ja siitä johtuvat toimenpiteet on hallituksen tarkkaan pohdittava.

- Lakiluonnos on saanut paljon palautetta eikä syyttä. Kokoomuksen piirissä oli kyllä selvää, että lausuntokierrokselta ei kiitosta tulisi, sanoo Sarkomaa.

- Veneveron kaltaisia veroja on käytössä vain muutamassa maassa. Kansainväliset kokemukset veneveroista ovat huonoja eikä niistä kokemuksista ole tukea veron toteuttamiselle. Suomen on tietenkin tehtävä omat päätöksensä, Sarkomaa huomauttaa.

Sarkomaa pitää viisaana ja vähimmäisvaateena, että veneveron ulkopuolelle rajataan pelastustoimintaan ja öljyntorjuntaan käytettävät veneet. Tämä tarkoittaa pelastuslaitosten veneitä, sopimuspalokuntien ja muiden pelastustoimintaan osallistuvien yhteisöjen, kuten Meripelastusseuran, veneitä.

Kansanedustaja alleviivaa, että valmisteilla olevan veneveron ulkopuolelle on rajattava viranomaistoimijoiden lisäksi ne vesikulkuneuvot, joita käytetään vapaaehtoisessa meri- ja järvipelastustoiminnassa ja joissa on meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtävien hoitamista varten koulutettu miehistö.

- Vapaaehtoisen pelastustoiminnan hankaloittaminen tai supistaminen uudella verolla ei ole järkevää. Hallitusohjelman tavoite on päinvastoin edistää vapaaehtoistoimintaa. Veron tuoma fiskaalinen hyöty valtiolle on pieni, mutta vapaaehtoistyötä tekevälle se olisi merkittävä haitta meripelastus- ja valistustyössä, Sarkomaa sanoo.

Meripelastusseura suorittaa yhteiskunnallisesti merkittävää pelastus-ja avustustehtävää ja sillä on keskeinen rooli maamme meri ja järvipelastuksessa rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaisten tukena ja yhteistyökumppanina. Todennäköiseltä menehtymiseltä Meripelastusseuran toimesta pelastetaan vuosittain noin 30-50 henkilöä.

Pelastusalukset tekevät kansalaisille ja koko yhteiskunnalle tärkeää humanitääristä tehtävää. Vastaavaa toimintaa harjoittavat pelastus- ja sairasautot, jotka on vapautettu veneveroa vastaavasta ajoneuvoverosta.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tiedote 4.2.2017

Vapaa julkaistavaksi

Kokoomuksen Sarkomaa ja Lauslahti: Valinnanvapausmalli parantaa paljon palveluita käyttävien asemaa

Kokoomuskaksikko iloitsee, että kokoomuksen tavoite tuoda erityisen paljon palveluja käyttäville, kuten vammaisille ja vanhuksille, henkilökohtainen budjetti sisältyy lausunnolle lähteneeseen valinnanvapauslakiin. Kansanedustajat alleviivaavat, että valinnanvapaus koskee kaikkia. Henkilökohtainen budjetointi mahdollistaa asiakkaan valinnanvapauden laajemmassa merkityksessä̈ kuin vain palvelun tuottajan valintana.

”Mahdollisuudet vaikuttaa omiin palveluihin kasvavat kaikilla lompakon paksuudesta riippumatta. Mahdollisuus valita ei ole valikoivaa”, toteavat kansanedustajat.

Henkilökohtainen budjetti on sitoumus, joka kattaa henkilön tarvitsemien palvelujen kokonaisuuden kustannukset. Henkilökohtainen budjetti lähtee ihmisen avun ja palvelujen tarpeen tunnistamisesta, jonka pohjalta suunnitellaan yhdessä sopiva palvelukokonaisuus.  Henkilökohtainen budjetti on tarkoitus ottaa käyttöön paljon palveluja tarvitsevien kohdalla, kuten vammaiset ja ikääntyneet, joilla ei nykyisin ole riittävää mahdollisuutta olla osallisena palvelujen valitsemisessa tai niiden kehittämisessä.

”Henkilökohtaisella budjetilla vahvistetaan käyttäjän ja hänen läheisten osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta ja palveluiden pitkäjänteisyys turvataan”, kertoo Sari Sarkomaa.

Väitteet erityisryhmien putoamisesta pois valinnanvapauden piiristä kummastuttavat kokoomusedustajia. Erityisryhmien asema paranee huomattavasti valinnanvapauden myötä. Henkilökohtainen budjetti on käytössä useissa maissa ja se parantaa tutkitusti vaikutusmahdollisuuksia ja kustannustehokkaan palvelujen räätälöinnin ihmiselle.

”Henkilökohtainen budjetti on suunniteltu nimenomaan erityistä tukea tarvitseville. Valita ei ole pakko, mutta siihen on taattu aina mahdollisuus. Vihdoin ikääntyneet ja vammaiset voivat itse valita palvelunsa virkamiehen sijaan”, iloitsee Sanna Lauslahti.

Kokoomuksen vauhdittama henkilökohtainen budjetti laajentaa keinovalikoimaa parantaa ihmisten palveluja ja tuo inhimillisen vaihtoehdon kilpailutukselle. Palvelujen yksilöllinen räätälöinti turvaa asiakkaiden valinnanvapauden toteutumista ja edistää yrittäjyyttä niillä alueilla, joilla sote-palvelujen valikoima on niukka.

”Yhdenvertaisuus toteutuu juuri siten, että ihminen pääsee osalliseksi hänelle kuuluvien palvelujen ja avun valintaa. Ne ovat suuria asioita elämässä”, päättävät kansanedustajat.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Sanna Lauslahti

050 512 2380

Tiedote 1.2.2017

Julkaisuvapaa heti

Sarkomaa: hoitajaksi ei kelpaa kuka tahansa - kansalliset soveltuvuuskokeet alalle

Kansanedustaja, terveydenhuollonmaisteri Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että sosiaali- ja terveysalan koulutukseen kehitetään kansalliset ja yhteismitalliset soveltuvuuskokeet. Sosiaali- ja terveysalan (2.aste ja AMK) opiskelijavalinnoissa tulee kiinnittää huomiota alan ammatinharjoittamisen edellytyksiin.

Sarkomaa vetoaa, että pitkään esillä olleeseen epäkohtaan on saatava kunnollinen korjausliike. Sarkomaa toivoo, että opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen ottaisi asiasta kopin. JHL, OAJ, SuPer ja Tehy ovat luovuttaneet ministerille vetoomuksen, jossa vaaditaan, että ammatillisen koulutuksen reformin ja sote-uudistuksen yhteydessä säädetään SORA-opintoihin pakolliset soveltuvuuskokeet.

Opetushallitus voisi vastata uusien, näyttöön perustuvien, nykyteknologiaa hyödyntävien soveltuvuustestien kehittämisestä.

- Sosiaali- ja terveysalalla potilas- ja asiakasturvallisuus on tärkeä osa korkealaatuisia palveluita, sillä niissä ollaan välittömässä vastuussa ihmisen terveydestä ja turvallisuudesta. Alalle hakeutuvien soveltuvuus tulee siksi arvioida ja testata jo ennen opintojen alkamista, sanoo Sarkomaa.

Valviraan tulleet valvontailmoitukset terveydenhuollon ammattihenkilöistä ja päätökset ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamisesta tai kieltämisestä ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Esimerkiksi joka vuosi lähihoitajaksi opiskelevista 2000 keskeyttää opintonsa.

Koulutuksen järjestäjien käytössä olevat keinot (ns. SORA-lainsäädäntö) puuttua soveltumattomuuteen ovat osoittautuneet toimimattomiksi ja järjestelmä raskaaksi. Sarkomaasta on tärkeää, että kynnystä arvioida opiskelijan soveltuvuutta alalle madalletaan ja keinoja puuttua myös opintojen aikana esille tulevaan soveltumattomuuteen lisätään. Liitot esittävät nykyistä matalampaa kynnystä myös päihdeseulan käyttöönotolle.

Sarkomaa kirittää ministeriä arvioimaan nykyisen SORA-lainsäädännön ja tuomaan uudistetun lain eduskunnan käsittelyyn.

SORA-tutkinnoiksi kutsutaan valtioneuvoston asetuksissa (811/1998, 16 §; 812/1998, 8 §) määriteltyjä ammatillisia perustutkintoja sekä tiettyjä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, joihin sovelletaan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevia säännöksiä. Myös tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset koskevat edellä mainituissa asetuksissa määritettyjä tutkintoja.

Sarkomaa jätti 31.1.2017 kirjallisen kysymyksen opiskelijoiden valtakunnallisista ja yhteismitallisista soveltuvuuskokeista SORA-tutkinnoissa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Puh. 050 511 3033

Tiedote 31.1.2017

Vapaa julkaistavaksi

Sarkomaa: Avoimuus ydinedellytys valinnanvapaudelle

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää juuri lausunnoille lähtenyttä valinnanvapauslakia hyvänä askeleena eteenpäin. Valinnanvapaus on tärkeä uudistus oikea-aikaisen ja yhdenvertaisen hoidon takaamiseksi sekä palvelujen laadun kehittymiseksi. Sarkomaa korostaa, että lain ollessa lausunnoilla on erityisesti arvioitava, toteutuuko laissa riittävästi Kokoomuksen vaatima avoimuus ja läpinäkyvyys.

”Jotta ihminen voi valita palveluja, tarvitaan tietoa. Palvelujen laadun ja kustannusten on oltava avoimesti tiedossa. Lisäksi yritysten yhteiskunnallisen vastuun on oltava avointa. Valinnanvapaus voi toteutua vain avoimilla korteilla”, toteaa edustaja Sarkomaa.

Laki velvoittaisi valinnanvapauslain mukaisia palveluja tuottavat julkiset tahot, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat julkistamaan mm. tilinpäätöstiedot, verotustiedot mukaan lukien verotuspaikkaa koskevat tiedot sekä tietoja tuottajan yhteiskuntavastuun toimintaperiaatteita ja toteutumista koskevat tiedot.

”Tiedoista hyötyvät kaikki – niin valintoja tekevät ihmiset, sote-alan ammattilaiset, päätöksentekijät, virkamiehet kuin veronmaksajat”, summaa Sarkomaa.

Avoimet tiedot vauhdittavat palvelujen kehittämistä monin tavoin. Ihmisten valinnanvapaus voi toimia oikein vain silloin, kun voimme oikeasti arvioida ja vertailla eri palveluntuottajia. Tähän mennessä näin laajaan avoimuuteen ei ole pystytty. Tiedot tuottajien taloudesta, veroista sekä esimerkiksi osaamisesta ja osallistumisesta koulutustoimintaan parantavat ihmisten luottamusta palveluihin.

”Valinnanvapauslaissa säännöt tulevat olemaan samat kaikille, se antaa edellytykset reiluun toiminnan vahvan julkisen kontrollin alla”, päättää Sarkomaa.

Sarkomaa toivoo laajaa osallistumista ja rakentavia kehittämisehdotuksia valinnanvapausmallin lakiehdotukseen.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

+358 50 511 3033

Tiedote 28.1.2017

Julkaisuvapaa heti

Uudistetut kouluruokasuositukset käytäntöön joka kunnassa

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kehuu uusia kouluruokasuosituksia ja haastaa kaikki kunnat, kuntapäättäjät ja koulut ottamaan päivitetyt kouluruokasuositukset toteutukseen. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisema Syödään ja opitaan yhdessä -suositukset tähtäävät oikea-aikaisiin, riittäviin, oppimista ja terveyttä edistäviin yhteisiin aterioihin.

”Maksutonta kouluruokaa parempaa innovaatiota ja investointia saa etsiä. Se on tehokas täsmätoimi lasten oppimisen ja kasvamisen tukemiseksi. Jos kouluruokailua ei olisi, pitäisi se keksiä. ”, korostaa Sarkomaa.

Kouluruokailu on osa oppimista ja tärkeä väline koulun ja kodin yhteistyössä. Terveelliset ruokailutavat ja -tottumukset vähentävät terveyseroja ja ovat tärkeä osa kasvatusta. Monelle lapselle kouluruoka on päivän ainoa ja monipuolinen ateria.  Suomalaista vuonna 1948 luotua maksutonta kouluruokailua kannattaa Suomen vaalia. Kouluruoka on tärkeä osa ruokakulttuuriamme.

"Pidän erittäin hyvänä suuntana, että kouluruokailussa huomioidaan jatkossa paremmin, miten lapset syövät. Ruokakasvatus on kodin ja koulun yhteinen asia”, summaa Sarkomaa.

Sarkomaa on huolissaan niiden lasten suuresta osuudesta, jotka eivät osallistu kouluruokailuun. Kouluruuan ja -järjestelyjen on tuettava kaikkien osallistumista ja osallisuutta, sillä vain syödyllä kouluruualla saavutetaan positiiviset vaikutukset.

”Otetaan yhteiseksi missioksi se, että jokainen lapsi syö päivittäin terveellisen aterian koulussa.  Kouluruokailu on oltava yhteinen kiireetön hetki. Haastan kaikki koulut panostamaan kouluruokailuun ja ottamaan suositukset omikseen”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 50 511 3033

Tiedote 19.1.2017

Vapaa julkaistavaksi

Sarkomaa: Fimean alueellistamisen haitat selvillä – päätös korjattava viipymättä

Valtionhallinnon alueellistamisen vaikutuksia ja kustannuksia on selvittäneet ja arvioineet useat tahot selvin tuloksin. Tänään selvityshenkilö Soininvaara luovutti ministeri Mattilalle raportin siitä, miten ministeriön hallinnonalan laitokset tukisivat paremmin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Soininvaara on edellisen selvitysryhmän kanssa samoilla linjoilla siitä, että Fimean päätoimipaikan tulee olla Helsinki.

”Fimean toimintaa on vatvottu jo vuosikausia täysin syyttä. Pitäisi olla viimeistään tässä vaiheessa kaikille selvää, että virheellinen päätös alueellistamisesta on peruttava ja annettava Fimealle mahdollisuus toimia parhaimmillaan. Selvitysten mukaan tämä toteutuu vain, jos sen päätoimipaikka on Helsinki”, summaa kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Fimean toiminnan, osaamisen ja valtion ulkopuolisen rahoituksen on arvioitu vaarantuvan mahdollisen siirron ja sen todennäköisesti edellyttämien irtisanomisien seurauksena. Noin 90% Fimean rahoituksesta tulee ulkomaisilta toimijoilta, joiden luottamus Fimeaan on aivan välttämätöntä. Fimean korkeanosaamisen henkilökunta ei ole ollut halukas muuttamaan viraston perässä. Hallinnon alueellistaminen joudutaan maksamaan pitkä penni sen hyötyihin nähden, haitoista nyt puhumattakaan.

”Emme voi riskeerata lääkealan keskeisen viranomaisen toiminnan ja osaamisen heikentymistä vain aluepoliittisin perustein”, toteaa Sarkomaa.

Fimean toiminnan alueellistamisen haitallisuuden totesi jo vuosi sitten työryhmän raportti. Nyt tulokset ovat toistamiseen tismalleen samat. Fimeaa on roikotettu epävarmuudessa kestämättömän kauan. Päättäjien tehtävä on turvata Fimean toimintakyky.

”Soininvaara on tehnyt ansiokkaan selvityksen kokonaisuudessaan, johon on nyt paneuduttava. Selvitysten puutteeseen ei voi ainakaan Fimean osalta vedota, joten on päätösten aika”.

Sarkomaa vetoaa ministeriin, että päätökset tehtäisiin viipymättä.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 50113033

Tiedote 5.1.2017

Julkaisuvapaa heti

Sarkomaa: varhaiskasvatuksen laatu selvitettävä

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa selvityshenkilön tai –ryhmän asettamista arvioimaan varhaiskasvatuksen ja päivähoidon kokonaistilaa ja -laatua.

- Opetus- ja kulttuuriministeriön olisi hyvä pyytää selvityksen lisäksi myös ehdotukset päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämiseksi sekä ministeri Kiurun kaudella torsoksi jääneen varhaiskasvatuslain uudistamisen loppuun viemiseksi, sanoo Sarkomaa.

- Suomeen tarvitaan varhaiskasvatuksen visio aikataulutuksineen. Tämä jos joku sopii maamme 100 vuotisjuhlavuoden teoksi, jatkaa Sarkomaa.

Varhaiskasvatuslain mukaan jokaisella lapsella on oikeus pedagogiseen varhaiskasvatukseen. Sarkomaan mielestä on syytä arvioida, miten tämä toteutuu eri puolella maata. Arvioinnissa on huomioitava, miten päiväkotien henkilöstön koulutus ja asiantuntemus tulee parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnetyksi ja miten lapsiryhmät tulee rakentaa, jotta toteutuisi sekä pedagoginen varhaiskasvatus että laadukas päivähoito. Myös päiväkotien tiloja ja ulkoilualueiden tilaa tulisi arvioida niin, että ne mahdollistavat monipuolisen ja laadukkaan toiminnan. Sarkomaa korostaa erityisesti lapsen oikeutta leikkiin ja liikuntaan.

- Varhaiskasvatuslain on arvioitava myös varhaiskasvatuksen johtamista, sillä johtaja rooli päiväkodin pedagogisen toiminnan kehittäjänä ja työyhteisön hyvinvoinnin edistäjänä on keskeinen. Hyvinvoivassa työyhteisössä tehdään motivoitunutta ja tavoitteellista työtä lapsen parhaaksi, sanoo Sarkomaa.

Osallistumisastetta varhaiskasvatukseen on lisättävä. Suomessa 3-5 –vuotiaiden osallistumisaste on OECD maiden keskitason alapuolella. Varhaiskasvatuksen merkitys mm. maahanmuuttajataustaisten lasten kielen opetukselle on merkittävä. Varhaiskasvatuksen vaikutuksesta lapsen hyvälle elämälle on paljon tutkimustietoa, jotka puoltavat varhaiskasvatukseen osallistumista. Laadukas varhaiskasvatus on kullanarvoinen sijoitus sata vuotta täyttävältä osaamiseen ja koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvoon uskovalta Suomelta.

- Selvityshenkilö tai -ryhmä voisi myös arvioida sitä, miten taataan kaikille lapsille todellinen mahdollisuus osallistua pedagogiseen varhaiskasvatukseen, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa alleviivaa, että tämän vuoden valtion talousarviota koskevassa valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, että varhaiskasvatuslain uudistaminen on vietävä loppuun ja saatava kokonaisuudessaan ajan tasalle.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tiedote 22.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa ja Lauslahti: Ilman tutkimusta ei ole hyvää terveydenhuoltoa

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti ovat erittäin tyytyväisiä Eduskunnan lisäpanostuksesta sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukseen.  Tämä oli Kokoomuksen keskeisimpiä tavoitteita vuoden 2017 budjettikäsittelyssä. Edustajakaksikon mukaan tutkimusrahoitusta tulee vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä.  Eduskunta on tehnyt asiasta lausuman. Se on vahva viesti hallitukselle tutkimustyön merkityksestä.

Eduskunnassa yliopistotasoisen terveydenhuollon tutkimuksen määrärahoja lisättiin 5 miljoonalla eurolla. Lisäys nostaa ensi vuoden määrärahan 20 miljoonaan euroon. Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusrahoitus on ollut jatkuvan säästönakertamisen kohteena eri hallitusten ja ministerien aikaan. Määräraha on enää kolmannes 2000-luvun alkuvuosien määrärahasta.

”Ilman tutkimusta ei ole korkeatasoista lääketiedettä. Samoin parhaimmat lääketieteen ammattilaiset hakeutuvat paikkoihin, joissa voi tehdä myös tutkimustyötä. Terveydenhuollossa tutkimustyö on kivijalka, joka takaa parempien hoitomuotojen kehittämisen. Se on ennen kaikkea potilaiden etu”, muistuttaa kokoomuskaksikko.

Lääketutkimuksista käydään kovaa kisaa, ja muista Pohjoismaista on esimerkkejä, että kansalliset kliinisten tutkimusten keskukset ovat myös lisänneet lääketeollisuuden tutkimusinvestointeja. Sarkomaa ja Lauslahti ovat huolissaan kliinisen tutkimuksen heikkenevästä asemasta Suomessa säästöjen myötä.

”Säästölinja on ristiriitainen sen kanssa, että samaan aikaan Suomi hakee terveydenhuollosta uutta kasvualaa. Suomen kannattaa olla mukana houkuttelevana kumppanina, koska näin saadaan kaupan päälle luotua uusia työpaikkoja samalla kun suomalainen saa ensimmäisten joukossa sen parhaimman hoidon. Suomen tulee hakea kärkipaikkaa kliinisen tutkimuksen mallimaana”, linjaavat edustajat.

Biobankkeja on rakennettu ja genomikeskus on tuloillaan. Nyt Suomella on todellinen mahdollisuus olla etulinjassa luomassa terveydenhuollon revoluutiota kohti yksilöllistä terveydenhoitoa. Esimerkiksi Suomen molekyylilääketieteen instituutin rakentaman molekyylipankin ja biopankkidatan avulla turhat hoidot voivat jäädä historiaan.

”Tulevaisuus ei synny ilman resursseja. Hallituksen on varmistettava jatkossa riittävät satsaukset terveydenhuollon tutkimukseen osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta”, vaativat edustajat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050-5113033

Sanna Lauslahti

050-5122380