Kategoria: Tiedotteet

TIEDOTE 16.3.2017

Julkaistavissa heti

Sote-valiokunnan hallituspuolueiden vastuukansanedustajat Hannakaisa Heikkinen (Kesk), Arja Juvonen (PS) ja Sari Sarkomaa (Kok) esittävät, että Sipilän hallitus tekisi kokonaisarvion eläkeläisten taloudellisesta tilanteesta ja sisällyttäisi jatkossa valtion budjettiin arvion sen vaikutuksista eläkkeensaajiin ja lapsiperheisiin.

Sipilän hallitus on vahvistanut sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeella ikääntyneiden hyvinvointia ja parantanut hoivaa. Tämän vuoden alusta eläkeläisten verotusta kevennettiin. Työtä ikääntyneiden hyvän hoivan ja eläkeläisköyhyyden poistamisen eteen on jatkettava määrätietoisesti. Eläkeläisen ostovoimaa on turvattava erilaisin keinoin.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen muistuttaa, että Sipilän hallitus on korottanut Matti Vanhasen hallituksen aikana luotua takuueläkettä vuoden 2016 alusta reilulla kahdellakymmenellä eurolla sekä korottanut omais- ja perhehoitajien minimipalkkioita ja parantanut heidän tukipalveluita ja oikeuttaan vapaapäiviin.

Kansanedustajat esittävät, että Sipilän hallitus uudistaisi erityisesti valtion talousarvion vaikutusarviointia. Ensi vuoden budjetin valmistelussa voitaisiin arvioida eläkeläisten ostovoimaa ja sen kehittymistä.

"Yhteiskunnalliset päätökset vaikuttavat eri tavoin eri ihmisiin. Tästä syystä olisi tärkeää, että valtion talousarvioon dokumentoitaisiin talouden sopeutustoimien ja uudistusten yhteisvaikutukset eri väestöryhmien toimeentuloon ja hyvinvointiin. Eläkeläiset ovat tässä olennainen ryhmä," alleviivaa kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Sipilän hallitusohjelmassa on luvattu kehittää lapsivaikutusten arviointia. Päätöksenteossa on tärkeää arvioida nykyisen pääluokkiin, lukuihin ja momentteihin perustustuvan tarkastelun rinnalla sitä, mitä budjettiesitys merkitsee esimerkiksi lapsiperheiden ja ikäihmisten arjessa.

"Tämä tärkeä avaus osaltaan mahdollistaa keskittymisen oikeisiin asioihin myös eduskunnassa, joka säätää lait ja päättää valtion talousarviosta. Vaikutusten arvioinnit ovat erityisen tärkeitä varsinkin aikana, jolloin joudutaan tekemään vaikeita päätöksiä ja työn alla on useita yhteiskunnallisesti merkittäviä uudistuksia," kansanedustaja Arja Juvonen toteaa.

Lisätietoja:

Hannakaisa Heikkinen 050 512 2886

Arja Juvonen 050 531 1108

Sari Sarkomaa 050 511 3033

TIEDOTE 10.3.2017

Julkaistavissa heti

Turkulainen kansanedustaja Annika Saarikko (kesk.) ja helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) ovat jättäneet tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa he tiedustelevat mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Euroopan lääkeviraston tavoittelussa.

He toteavat panneensa myönteisesti merkille sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (ps.) myötämieliset lausunnot asiasta viime vuoden lopulla.

Euroopan lääkevirasto (EMA) on Euroopan unionin Lontoossa sijaitseva erillisvirasto, joka vastaa muun muassa eurooppalaisten lääkevalmisteiden arvioinnista ja valvonnasta. Ison-Britannian aloittaessa eroneuvottelut Euroopan unionin kanssa tulee lääkeviraston sijainti uudelleen arvioitavaksi. Monet EU:n jäsenmaat ovatkin jo ilmoittaneet kiinnostuksensa viraston uudeksi sijainniksi.

"Suomella on vahvaa osaamista alalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehitystyötä muun muassa yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa," painottavat Saarikko ja Sarkomaa.

Lääkevirasto on kooltaan huomattava, niin työntekijämäärässä kuin kansainvälisen asiantuntijaverkoston osalta. Suomeen tuotuna EMA vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa ja vahvistaisi kansallista lääkealan kehitystä.

"Viraston tavoittelu vahvistaisi Suomen asemaa ja tunnettuutta lääkekehityksen, lääketeollisuuden ja terveysteknologian vahvana maana. Suomessa on alaan kohdistuvaa suurta osaamista ja potentiaalia," toteavat Saarikko ja Sarkomaa.

 

Lisätietoja:

kansanedustaja Annika Saarikko, p. 040 744 6770

kansanedustaja Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

 

 

Tiedote 9.3.2017

Vapaa julkaistavaksi

Hallituksen tulee tehdä viimeistään puoliväliriihessä päätös tarjota lääkeviraston sijaintipaikaksi Suomea. Samassa yhteydessä on viisasta perua virheellinen alueellistamispäätös Fimean osalta. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti kirittävät Suomea tarttumaan mahdollisuuteensa.

”Aikaa ei ole odottaa – tilaisuus tehdä Suomesta alan kärkimaa ei saa mennä meiltä ohitse”, kannustavat edustajat Sarkomaa ja Lauslahti.

Brexitin myötä Lontoossa sijaitsevan Euroopan lääkeviraston (EMA) uusi sijaintipaikka tulee päätettäväksi. Virastossa on 900 työntekijää ja sen ympärillä on n. 4000 henkilön asiantuntijaverkko. Useat maat ovat jo lähteneet liikkeelle. Ruotsalaiset ovat aloittaneet kiivaan lobbaustyön EMAn saamiseksi Ruotsiin. Lisäksi kiinnostuksensa sijoitusmaaksi ovat ilmoittaneet mm. Irlanti, Ranska, Tanska, Espanja ja italia.

”Suomella on vahvaa osaamista alalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehitystyötä mm. yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa”, toteaa Sarkomaa.

”Suomi kaipaa uutta kasvua ja työtä. EMA vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa. Meillä ei ole varaa menettää tätä mahdollisuutta. Maamme tavoitteena tulee olla se, että olemme tulevaisuudessa terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki”, esittää Lauslahti.

Sarkomaa ja Lauslahti pitävät viisaana, että samassa yhteydessä hallitus purkaisi vahingolliseksi osoittautuneen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (FIMEA) alueellistamisen. Selvitystyöryhmä (2015) ja selvityshenkilö Soininvaara (2017) ovat esittäneet, että sijainti Helsingissä turvaa parhaiten laitoksen kansainvälisen kilpailukyvyn ja toimivuuden. Kumpikin esitti perustellusti nykyisen monipaikkakuntamallin vakiinnuttamista siten, että viraston päätoimipaikka on Helsingissä.

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

050 512 2380

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Kelan valtuutetut edellyttävät, että ripeät toimenpiteet jatkuvat, jotta lainmukaiseen tilanteeseen päästään mahdollisimman nopeasti.

Kelan valtuutetut pitivät 3.3. ylimääräisen yleiskokouksen perustoimeentulotuen tilanteen vuoksi. Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen arvioi perjantaina, että perustoimeentulotuen käsittelyaika saadaan lainmukaiseksi huhtikuussa.

Perustoimeentulotuen siirtyminen Kelaan on näkynyt ruuhkana puhelinpalvelussa sekä Etelä-Suomen ja suurten kaupunkien toimistoissa. Perustoimeentulotuen hakemusten käsittely kesti helmikuussa keskimäärin 7,9 työpäivää.

Kelan valtuutetut ovat jo aiemmissa kokouksissa edellyttäneet, että Kela ratkaisee perustoimeentulotuen hakemukset lakisääteisessä ajassa.

– Edellytämme, että Kela jatkaa toimia, joilla laissa määriteltyyn tilanteeseen päästään ripeästi. Lainmukaiseen tilanteeseen pitää päästä viipymättä. Samalla on huolehdittava, ettei muiden etuuksien käsittely ruuhkaudu. Kelan on myös tehtävä kaikkensa, jotta asiakaspalvelun ruuhkat saadaan loppumaan. Kelan valtuutetut seuraavat tilannetta tarkasti, sanoi Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

– Kelan valtuutetut toistivat kantansa, että Kelalle on turvattava riittävät resurssit, jotta lakisääteiseen käsittelyaikaan päästään, tarvittaessa lisäbudjetilla.

Ruuhkia ratkaistaan monin eri tavoin

Asiakaspalvelun ja hakemusten käsittelyn ruuhkaa on purettu tekemällä ylitöitä, määräaikaisten työntekijöiden työsuhteita jatkamalla ja rekrytoimalla lisää henkilöstöä. Kelassa on myös sovittu uusista toimintatavoista, joita voidaan hyödyntää erityisen kiireellisissä perustoimeentulotukeen liittyvissä tilanteissa. Asiakkaiden lääkkeiden ja ruoan saanti turvataan maksusitoumuksilla.

Kela on myös ollut yhteydessä kuntiin, jotta ne myöntäisivät ehkäisevää toimeentulotukea kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi, vaikka Kela ei olisi vielä tehnyt päätöstä perustoimeentulotuesta. Yhteistyötä kuntien kanssa hiotaan myös jatkossa.

Lisätietoja: Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Kelan valtuutetut valvovat Kelan hallintoa ja toimintaa, vahvistavat Kelan hallituksen esityksestä laitoksen tilinpäätöksen perusteet ja tilinpäätöksen sekä myöntävät vastuuvapauden hallitukselle. Valtuutetut antavat lisäksi vuosittain eduskunnalle kertomuksen omasta toiminnastaan.

Kelan valtuutetut 2015–2019

Puheenjohtaja

Sari Sarkomaa, kok

Varapuheenjohtaja

Niilo Keränen, kesk.

Valtuutetut

Outi Alanko-Kahiluoto, vihr.

Ritva Elomaa, ps.

Hannakaisa Heikkinen, kesk.

Anneli Kiljunen, sd.

Jaana Laitinen-Pesola, kok.

Anne Louhelainen, ps.

Leena Meri, ps.

Kristiina Salonen, sd.

Eero Suutari, kok.

Martti Talja, kesk.

 ***

Kelan viestinnän puhelinpalvelu medialle p. 040 733 5221, arkisin klo 9-16
viestinta@kela.fi

Kelan tilasto- ja tietovarastoryhmän puhelinpäivystys medialle p. 050 5517 960, arkisin klo 9-16

tilastot@kela.fi

 

Mediainfo on Kelan taustoittava uutiskirje medialle.

Tilaa kerran kuussa ilmestyvä mediainfo osoitteessa www.kela.fi/uutiskirje

Viestinnän yhteystiedot verkossa

www.kela.fi/viestinta

Tiedote 2.3.2017

Vapaa julkaistavaksi

Suomesta puuttuu kokonaan saattohoitoon liittyvä lainsäädäntö. Tarve selkeiden säädösten saattohoidon yhdenvertaisuuden turvaamiseksi on ilmeinen. Hyvä ja oikea-aikainen saattohoito tulee olla jokaisen suomalaisen perusoikeus.  Saattohoito on hoitoa, joka ajoittuu lähelle kuoleman todennäköistä ajankohtaa ja on kestoltaan viikkoja tai enintään kuukausia. Käytössä on käypähoitosuositus, jossa ohjeistetaan erilaisten fyysisten ja henkisten oireiden asianmukaiseen hoitoon.

”Kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten saattohoitokoulutuksen järjestäminen ei ole tarpeeksi systemaattista ja alan erityispätevyyden haltijoita on Suomessa liian vähän. Koulutuksen ja tiedon lisääminen on paras tapa parantaa nopeasti saattohoidon laatua Suomessa”, sanoo kansanedustaja Sanna Lauslahti.

Saattohoito toteutuu Suomessa vaihtelevasti. Saattohoitoyksiköitä tarvitaan lisää ja samalla on kehitettävä kotisaattohoitoa. Saattohoidon puutteet voivat näkyä esimerkiksi siinä, ettei kivunlievitykseen saa asianmukaista apua.

”Hyvä saattohoito tarvitsee toteutuakseen siihen sitoutuneen ja osaavan hoitohenkilökunnan, jotta ihmisiä voidaan kunnioittavasti säästää tarpeettomalta kärsimykseltä. On tärkeää, että hyvässä saattohoidossa ja säädöksissä määritellään hoitajan rooli ja vastuut”, toteaa kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Toisin kuin usein kuvitellaan, lääketieteen näkökulmasta saattohoidossa käytettävät menetelmät ovat pääosin melko helposti opittavissa. Kyse on usein asenteista, huomauttaa kansanedustaja, syöpätautien erikoislääkäri Sari Raassina ja jatkaa:

”Kuolemasta puhuminen on vaikeaa sekä henkilökunnalle että potilaalle ja hänen omaisilleen. Kuitenkin hoidon periaatteista tulisi sopia ajoissa ja hoidettavan itsensä tulisi olla tietoinen hoitolinjauksista. Potilaan itsemääräämisoikeutta tulee aina kunnioittaa”, painottaa Raassina.

Sote-kolmikko esittää, että sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää viipymättä selvityksen saattohoidon toteutumisesta koko Suomessa. Selvityksen yhteydessä on kartoitettava mahdolliset laatusuositus- ja lainsäädäntötarpeet, saattohoidon organisoiminen sote-uudistuksen yhteydessä sekä moniammatillisen henkilökunnan koulutukseen järjestäminen ja resursointi.

Eduskunta keskustelee tänään eutanasia-aloitteesta täysistunnossaan. Eutanasia on iso eettinen kysymys, johon sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Sarkomaa, Raassina ja Lauslahti paneutuvat huolella. Aloite nostaa esille kuolevan potilaan hyvän ja inhimillisen hoidon.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 505113033

Sanna Lauslahti

+358 505122380

Sari Raassina

+358 505232808

Tiedote 28.2.2017

Vapaa julkaistavaksi

Sarkomaa: Valinnanvapauslakiluonnoksen reivaustarve päivänselvä  

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan on täysin selvää ja välttämätöntä, että valinnanvapauslakiluonnosta vielä muokataan. Hän korostaa, että käynnissä oleva ja 28.3. päättyvä lausuntokierros on poikkeuksellisen merkittävä koko sote-uudistuksen onnistumiseksi. Hallitus lähetti valinnanvapauslain keskeneräisenä lausuntokierrokselle ja tiedotti, että pykäliä täsmennetään vielä lausuntokierroksen aikana ja sen jälkeen. Myös vaikutusarvioinnit valmistuvat lausuntokierroksen jälkeen lopulliseen muotoonsa.

Sarkomaa alleviivaa lausuntojen tarkkaa läpikäymistä ja sote-kentän kuulemisen merkityksellisyyttä.

”Asiantuntijoiden ja sote-henkilöstön näkemykset on tarkkaan hallituksen vastuuministeri Rehulan johdolla puitava ja hyödynnettävä valmistelussa. Urakka on iso ja hallituksen on yhteistuumin suunnattava voimavaransa tähän. Avokonttorissa on istuttava, kunnes laki on laadukas”, vaatii Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa, että valmiista valinnanvapauslaista on saatava kunnolliset vaikutusarviot. Sote-uudistuksen onnistumisen edellytyksenä ovat vedenpitävät vaikutusarviot ja kunnollinen tietopohja uudistuksen vaikutuksista.

”Sote-uudistusta on valmisteltu useita kertoja ja oppia on otettava edellisistä virheistä. Viimeksi eduskunnassa kaatuneessa uudistuksessa vaikutusarviot olivat vajavaiset”, muistuttaa Sarkomaa.

Edustaja Sarkomaa olisi mieluiten tuonut eduskuntaan yhtä aikaa sekä maakunta- ja sote-järjestämislain että valinnanvapauslain.

”Ymmärrän hallituksen aikataulun, mutta kaupunkilaisjärki sanoo, että paketti on kokonaisuus ja kokonaisuutena eduskunnan on se arvioitava”, toteaa Sarkomaa.

Sarkomaa vetoaa koko sote-kenttään ratkaisuhakuisuuden löytämiseksi. Kestävä valinnanvapausmalli tehdään laajalla yhteistyöllä.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

+358 50 511 3033

 

Kansanedustaja Sari Sarkomaan uudeksi avustajaksi Sina Nordman

Tiedote 27.2.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan uutena eduskunta-avustaja aloittaa maaliskuun alusta Sina Nordman. Nykyinen avustaja Maria Mattila jatkaa muihin tehtäviin. Nordman on bioanalyytikko ja terveystieteen maisteri-opiskelija Tampereen yliopistosta. Opinnäytteissään Nordman on perehtynyt potilaan valinnanvapauteen Pohjoismaissa sekä hoitotyöntekijän näkökulmasta. Nordman on ollut aktiivinen opiskelijajärjestötoiminnassa ja toimii tällä hetkellä Akavan Sairaanhoitajat ja Taja ry:n opiskelijoiden puheenjohtajana.

”Olen todella innostunut uudesta haasteesta ja mahdollisuudesta oppia lisää erityisesti sosiaali- ja terveyspolitiikasta, josta kansanedustaja Sarkomaa vastaa Kokoomuksen eduskuntaryhmässä”, Nordman toteaa.

Lisätietoja:

Sina Nordman
sina.nordman@eduskunta.fi
050 574 0818