Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 28.1.2017

Julkaisuvapaa heti

Uudistetut kouluruokasuositukset käytäntöön joka kunnassa

Kansanedustaja Sari Sarkomaa kehuu uusia kouluruokasuosituksia ja haastaa kaikki kunnat, kuntapäättäjät ja koulut ottamaan päivitetyt kouluruokasuositukset toteutukseen. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisema Syödään ja opitaan yhdessä -suositukset tähtäävät oikea-aikaisiin, riittäviin, oppimista ja terveyttä edistäviin yhteisiin aterioihin.

”Maksutonta kouluruokaa parempaa innovaatiota ja investointia saa etsiä. Se on tehokas täsmätoimi lasten oppimisen ja kasvamisen tukemiseksi. Jos kouluruokailua ei olisi, pitäisi se keksiä. ”, korostaa Sarkomaa.

Kouluruokailu on osa oppimista ja tärkeä väline koulun ja kodin yhteistyössä. Terveelliset ruokailutavat ja -tottumukset vähentävät terveyseroja ja ovat tärkeä osa kasvatusta. Monelle lapselle kouluruoka on päivän ainoa ja monipuolinen ateria.  Suomalaista vuonna 1948 luotua maksutonta kouluruokailua kannattaa Suomen vaalia. Kouluruoka on tärkeä osa ruokakulttuuriamme.

"Pidän erittäin hyvänä suuntana, että kouluruokailussa huomioidaan jatkossa paremmin, miten lapset syövät. Ruokakasvatus on kodin ja koulun yhteinen asia”, summaa Sarkomaa.

Sarkomaa on huolissaan niiden lasten suuresta osuudesta, jotka eivät osallistu kouluruokailuun. Kouluruuan ja -järjestelyjen on tuettava kaikkien osallistumista ja osallisuutta, sillä vain syödyllä kouluruualla saavutetaan positiiviset vaikutukset.

”Otetaan yhteiseksi missioksi se, että jokainen lapsi syö päivittäin terveellisen aterian koulussa.  Kouluruokailu on oltava yhteinen kiireetön hetki. Haastan kaikki koulut panostamaan kouluruokailuun ja ottamaan suositukset omikseen”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 50 511 3033

Tiedote 19.1.2017

Vapaa julkaistavaksi

Sarkomaa: Fimean alueellistamisen haitat selvillä – päätös korjattava viipymättä

Valtionhallinnon alueellistamisen vaikutuksia ja kustannuksia on selvittäneet ja arvioineet useat tahot selvin tuloksin. Tänään selvityshenkilö Soininvaara luovutti ministeri Mattilalle raportin siitä, miten ministeriön hallinnonalan laitokset tukisivat paremmin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Soininvaara on edellisen selvitysryhmän kanssa samoilla linjoilla siitä, että Fimean päätoimipaikan tulee olla Helsinki.

”Fimean toimintaa on vatvottu jo vuosikausia täysin syyttä. Pitäisi olla viimeistään tässä vaiheessa kaikille selvää, että virheellinen päätös alueellistamisesta on peruttava ja annettava Fimealle mahdollisuus toimia parhaimmillaan. Selvitysten mukaan tämä toteutuu vain, jos sen päätoimipaikka on Helsinki”, summaa kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Fimean toiminnan, osaamisen ja valtion ulkopuolisen rahoituksen on arvioitu vaarantuvan mahdollisen siirron ja sen todennäköisesti edellyttämien irtisanomisien seurauksena. Noin 90% Fimean rahoituksesta tulee ulkomaisilta toimijoilta, joiden luottamus Fimeaan on aivan välttämätöntä. Fimean korkeanosaamisen henkilökunta ei ole ollut halukas muuttamaan viraston perässä. Hallinnon alueellistaminen joudutaan maksamaan pitkä penni sen hyötyihin nähden, haitoista nyt puhumattakaan.

”Emme voi riskeerata lääkealan keskeisen viranomaisen toiminnan ja osaamisen heikentymistä vain aluepoliittisin perustein”, toteaa Sarkomaa.

Fimean toiminnan alueellistamisen haitallisuuden totesi jo vuosi sitten työryhmän raportti. Nyt tulokset ovat toistamiseen tismalleen samat. Fimeaa on roikotettu epävarmuudessa kestämättömän kauan. Päättäjien tehtävä on turvata Fimean toimintakyky.

”Soininvaara on tehnyt ansiokkaan selvityksen kokonaisuudessaan, johon on nyt paneuduttava. Selvitysten puutteeseen ei voi ainakaan Fimean osalta vedota, joten on päätösten aika”.

Sarkomaa vetoaa ministeriin, että päätökset tehtäisiin viipymättä.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 50113033

Tiedote 5.1.2017

Julkaisuvapaa heti

Sarkomaa: varhaiskasvatuksen laatu selvitettävä

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa selvityshenkilön tai –ryhmän asettamista arvioimaan varhaiskasvatuksen ja päivähoidon kokonaistilaa ja -laatua.

- Opetus- ja kulttuuriministeriön olisi hyvä pyytää selvityksen lisäksi myös ehdotukset päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämiseksi sekä ministeri Kiurun kaudella torsoksi jääneen varhaiskasvatuslain uudistamisen loppuun viemiseksi, sanoo Sarkomaa.

- Suomeen tarvitaan varhaiskasvatuksen visio aikataulutuksineen. Tämä jos joku sopii maamme 100 vuotisjuhlavuoden teoksi, jatkaa Sarkomaa.

Varhaiskasvatuslain mukaan jokaisella lapsella on oikeus pedagogiseen varhaiskasvatukseen. Sarkomaan mielestä on syytä arvioida, miten tämä toteutuu eri puolella maata. Arvioinnissa on huomioitava, miten päiväkotien henkilöstön koulutus ja asiantuntemus tulee parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnetyksi ja miten lapsiryhmät tulee rakentaa, jotta toteutuisi sekä pedagoginen varhaiskasvatus että laadukas päivähoito. Myös päiväkotien tiloja ja ulkoilualueiden tilaa tulisi arvioida niin, että ne mahdollistavat monipuolisen ja laadukkaan toiminnan. Sarkomaa korostaa erityisesti lapsen oikeutta leikkiin ja liikuntaan.

- Varhaiskasvatuslain on arvioitava myös varhaiskasvatuksen johtamista, sillä johtaja rooli päiväkodin pedagogisen toiminnan kehittäjänä ja työyhteisön hyvinvoinnin edistäjänä on keskeinen. Hyvinvoivassa työyhteisössä tehdään motivoitunutta ja tavoitteellista työtä lapsen parhaaksi, sanoo Sarkomaa.

Osallistumisastetta varhaiskasvatukseen on lisättävä. Suomessa 3-5 –vuotiaiden osallistumisaste on OECD maiden keskitason alapuolella. Varhaiskasvatuksen merkitys mm. maahanmuuttajataustaisten lasten kielen opetukselle on merkittävä. Varhaiskasvatuksen vaikutuksesta lapsen hyvälle elämälle on paljon tutkimustietoa, jotka puoltavat varhaiskasvatukseen osallistumista. Laadukas varhaiskasvatus on kullanarvoinen sijoitus sata vuotta täyttävältä osaamiseen ja koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvoon uskovalta Suomelta.

- Selvityshenkilö tai -ryhmä voisi myös arvioida sitä, miten taataan kaikille lapsille todellinen mahdollisuus osallistua pedagogiseen varhaiskasvatukseen, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa alleviivaa, että tämän vuoden valtion talousarviota koskevassa valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, että varhaiskasvatuslain uudistaminen on vietävä loppuun ja saatava kokonaisuudessaan ajan tasalle.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tiedote 22.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa ja Lauslahti: Ilman tutkimusta ei ole hyvää terveydenhuoltoa

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti ovat erittäin tyytyväisiä Eduskunnan lisäpanostuksesta sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukseen.  Tämä oli Kokoomuksen keskeisimpiä tavoitteita vuoden 2017 budjettikäsittelyssä. Edustajakaksikon mukaan tutkimusrahoitusta tulee vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä.  Eduskunta on tehnyt asiasta lausuman. Se on vahva viesti hallitukselle tutkimustyön merkityksestä.

Eduskunnassa yliopistotasoisen terveydenhuollon tutkimuksen määrärahoja lisättiin 5 miljoonalla eurolla. Lisäys nostaa ensi vuoden määrärahan 20 miljoonaan euroon. Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusrahoitus on ollut jatkuvan säästönakertamisen kohteena eri hallitusten ja ministerien aikaan. Määräraha on enää kolmannes 2000-luvun alkuvuosien määrärahasta.

”Ilman tutkimusta ei ole korkeatasoista lääketiedettä. Samoin parhaimmat lääketieteen ammattilaiset hakeutuvat paikkoihin, joissa voi tehdä myös tutkimustyötä. Terveydenhuollossa tutkimustyö on kivijalka, joka takaa parempien hoitomuotojen kehittämisen. Se on ennen kaikkea potilaiden etu”, muistuttaa kokoomuskaksikko.

Lääketutkimuksista käydään kovaa kisaa, ja muista Pohjoismaista on esimerkkejä, että kansalliset kliinisten tutkimusten keskukset ovat myös lisänneet lääketeollisuuden tutkimusinvestointeja. Sarkomaa ja Lauslahti ovat huolissaan kliinisen tutkimuksen heikkenevästä asemasta Suomessa säästöjen myötä.

”Säästölinja on ristiriitainen sen kanssa, että samaan aikaan Suomi hakee terveydenhuollosta uutta kasvualaa. Suomen kannattaa olla mukana houkuttelevana kumppanina, koska näin saadaan kaupan päälle luotua uusia työpaikkoja samalla kun suomalainen saa ensimmäisten joukossa sen parhaimman hoidon. Suomen tulee hakea kärkipaikkaa kliinisen tutkimuksen mallimaana”, linjaavat edustajat.

Biobankkeja on rakennettu ja genomikeskus on tuloillaan. Nyt Suomella on todellinen mahdollisuus olla etulinjassa luomassa terveydenhuollon revoluutiota kohti yksilöllistä terveydenhoitoa. Esimerkiksi Suomen molekyylilääketieteen instituutin rakentaman molekyylipankin ja biopankkidatan avulla turhat hoidot voivat jäädä historiaan.

”Tulevaisuus ei synny ilman resursseja. Hallituksen on varmistettava jatkossa riittävät satsaukset terveydenhuollon tutkimukseen osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta”, vaativat edustajat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050-5113033

Sanna Lauslahti

050-5122380

Tiedote 21.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Sarkomaa: Sote loikkasi eteenpäin, ihmiset saavat vihdoin valita!

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa iloitsee hallituspuolueiden yhdessä luomasta suomalaisesta valinnanvapausmallista. Tämä on vahva viesti siitä, että kaikille suomalaisille tärkeä uudistus etenee palvelut edellä, ihmisiä varten. Hallitus tiedotti tänään, että sote-uudistukseen liittyvä valinnanvapausmalli lähetetään seuraavaksi lausuntokierrokselle.

- Valinnanvapaus on uudistuksen eniten ihmisiä koskettava osuus ja mittavin muutosvoima. Tehty työ ihmisten valinnanvapauden eteen kantaa hedelmää. Nyt uskaltaa jo sanoa, että ihmiset saavat vihdoin valinnanvapautensa, sanoo Sarkomaa.

Valinnanvapauden tarkoitus on varmistaa jokaiselle tasa-arvoiset ja laadukkaat palvelut. Valinnanvapaus mahdollistaa ihmisten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuudet käyttämiinsä palveluihin riippumatta rahapussin paksuudesta. Sarkomaasta ihmisen oma valinta on inhimillinen ja ketterä tapa vauhdittaa palveluiden uudistamista ihmisten näkökulmasta ja irrottautua järjestelmäkeskeisyydestä.

- Valinnanvapaus näkyy ihmiselle ei yhdessä, vaan useammassa paikassa. Ensinnäkin ihminen saa valita oman sote-keskuksensa, jossa pääsee esimerkiksi lääkärin tai hoitajan vastaanotolle. Toiseksi sote-keskuksesta saatavilla maksuseteleillä ihminen voi valita esimerkiksi fysioterapeuttinsa itse. Kolmanneksi erikoistason palveluissa voi valita palveluita tarjoavan yksikön ja neljänneksi palveluyksiköstä saatavalla asiakassetelillä mahdollisen jatkopalvelun tuottajan, esimerkiksi kaihileikkauspaikan. Viidentenä mahdollisuutena on henkilökohtainen budjetti, joka tarjoaa itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta ennen kaikkea vanhuksille ja vammaisille. Jokaisessa vaiheessa asiakasmaksu on ihmiselle sama, riippumatta siitä minkälaisen valinnan tekee, Sarkomaa kertaa mallia.

Ihmisten itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden vahvistamiseen on suomalaisten vankka tuki. Tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä sote-palveluiden valinnanvapautta.

Sarkomaa muistuttaa, että ilman kokoomuksen aloitteellisuutta valinnanvapaudessa olisi uudistus ollut vaarassa jäädä hallinto- ja järjestelmäkeskeiseksi. Sarkomaa ehdotti ensimmäistä kertaa valinnanvapautta verovaroin järjestettyjen peruspalveluiden vahvistamiseksi vuonna 2012.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tiedote 19.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Sarkomaa: eduskunta lisäsi koulutuksen rahoja täsmätoimin

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa on tyytyväinen, että kokoomuksen tavoite vahvistaa eduskunnassa koulutuksen voimavaroja toteutui valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden neuvotteluissa. Sarkomaa on valtiovarainvaliokunnassa kokoomuksen sivistys- ja tiedejaoston vastaava.

- Olen tyytyväinen, että eduskunnassa tiukoissa talousraameissa kohdensimme hallituksen ensi vuotta koskevaan valtion talousarvioesitykseen noin 12 miljoonan lisäykset koulutukseen ja sivistykseen, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa pitää tärkeimpänä lisäpanostuksia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatuun sekä kerhotoimintaan. Sarkomaa puhui asiasta tänään eduskunnan budjetin palautekeskustelussa.

- Onnistuimme saamaan läpi tavoitteemme varhaiskasvatuksen kehittämisrahasta. Raha on tarkoitettu uusien valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelmien käyttöönottoon sekä henkilöstön täydennyskoulutukseen. Laadukas varhaiskasvatus luo perustan lapsen koulutielle ja siihen on kansakunnan viisasta investoida, sanoo Sarkomaa.

- Linjasimme valiokunnan mietinnössä, että varhaiskasvatuslain uudistaminen on vietävä loppuun ja saatava kokonaisuudessaan ajan tasalle, jatkaa Sarkomaa.

Eduskunta teki lisäyksen myös perusopetuksen kehittämisrahoihin. Sarkomaa alleviivaa, että täsmälisäykset eivät ole suuren suuria, mutta ne tulevat suureen tarpeeseen ja ovat vaikuttavia.

- Suomen tulevaisuuden kannalta on kaikkein olennaisinta varmistaa, että varhaiskasvatus ja perusopetus antavat kaikille lapsille riittävät tiedot ja taidot sekä innostuksen oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän, sanoo Sarkomaa.

- Samoin teimme lisäyksen kerhotoiminnan kehittämiseen ja volyymin turvaamiseen. Tavoitteena on monipuolinen lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä tukeva vapaa-ajan toiminta, Sarkomaa jatkaa.

Eduskunnan lisäys lähes tuplasi kerhojen määrärahat. Sarkomaasta koulujen kerhot ovat hyvä keino tavoittaa erityisesti niitä lapsia, joilla ei esimerkiksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi ole muuten mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhot ovat myös täsmätoimi kitkeä lasten liikkumattomuutta ja ehkäistä syrjäytymistä.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tiedote 16.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen sote-kolmikko: Risikon idea on hyvä - osallistava sosiaaliturva osaksi kokeilua!

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti kannattavat lämpimästi sisäministeri Risikon (kok.) ehdotusta ottaa osallistavan sosiaaliturvan mallin kokeilu osaksi tulevaa perustulokokeilua. Sisäministeri Paula Risikko vaati aikaisemmin, että osallistavan sosiaaliturvan mallia kokeiltaisiin perustulokokeilun yhteydessä.

- Risikon idea osallistavan sosiaaliturvan ottamisesta osaksi perustulokokeilua on hyvä. Kun hallitus käsittelee linjauksia kokeilun jatkosta, on silloin ehdottomasti pohdittava vakavasti osallistavan elementin tai mallin tuomista mukaan kokeiluun, Sarkomaa sanoo.

Ensi vuoden alussa alkavan perustulokokeilun tavoitteena on selvittää, voidaanko perustulon avulla vähentää köyhyyttä ja välinputoamista, vähentää sosiaalietuuksiin ja verotukseen liittyvää byrokratiaa ja kannustaa työntekoon julkistaloudellisesti kestävällä tavalla. Samanaikaisesti Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta puolestaan selvitetään mallia osallistavaksi sosiaaliturvaksi. Kyseisen hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa työn vastaanottamista estävien kannustinloukkuja purkamiseksi ja rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi. Kokoomuksen Risikon asettama asiantuntijaryhmä ehdotti jo vuonna 2013 osallistavan sosiaaliturvan mallia.

- Osallistava sosiaaliturvan tavoitteena on työikäisten työelämän ja opiskelun ulkopuolella olevien ihmisten aktivointi koulutukseen, kansalaistoimintaan tai muuhun yhteisölliseen toimintaan. Se ei ole puhdasverinen perustulomalli, mutta tavoite kannustaa kaikenlaisen työn vastaanottamiseen ja muuhun aktiivisuuteen on perustulon kanssa yhteinen. Itse asiassa osallistava sosiaaliturva toteuttaisi perustulokokeiluun otettavaa mallia paremmin juuri tätä kannustavuustavoitetta ja ennen työkyvyn ylläpitoa, Lauslahti sanoo.

- Sosiaaliturvajärjestelmämme ei sellaisenaan vastaa muuttuvan työelämän vaatimuksia. Itsensä työllistämisen, erilaiset pätkä- ja keikkatyöt sekä muuten modernit työsuhteet on huomioitava järjestelmässä nykyistä paremmin. Osallistava sosiaaliturva on yksi keino uudistaa järjestelmää, Raassina kertoo.

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

050-5122380

Sari Sarkomaa

050 511 3033
Sari Raassina

050 523 2808

Tiedote 14.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa: Valtiovarainvaliokunta pelasti äitien päihdekuntoutuksen seitsemännen kerran 

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa, että eduskunta pelasti seitsemännen kerran päihderiippuvaisten äitien kuntoutuspalvelut lisäämällä ensi vuoden talousarvioon 1 750 000 euroa päihdeäitien hoidon turvaamiseen. Sarkomaa on asiaa käsitelleen valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston jäsen.

Valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden jäsenet tiedottivat tänään sopimistaan muutoksista ensi vuoden valtion talousarvioon. Kyseessä on Sarkomaan mukaan koko budjettiin nähden pieni summa, joka on kuitenkin vaikuttavuudeltaan mittava.

- Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän tuottamat palvelut olivat taas vaarassa, koska hallitus ei esittänyt vieläkään tulevan vuoden talousarvioon päihdeäitien palveluille suoraan menevää rahaa. Tämä siitä huolimatta, että eduskunta on lisännyt jo kuusi kertaa rahat ja edellyttänyt, että hallitus laittaa asian kuntoon. Hallitus on ollut asiassa historiallisen piittaamaton suhteessa eduskunnan kantaan, Sarkomaa muistuttaa.

Sarkomaan mielestä päihdeäitien hoidossa on kyse fiksusta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuina aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa, inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Pidä kiinni –järjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.

- Pidimme valtiovarainvaliokunnassa välttämättömänä, että päihdeäitien hoidon rahoitus saadaan pysyvälle ja kestävälle pohjalle. Rahoituksen jatkuva epävarmuus ja lyhytkestoisuus heikentävät hoidon saatavuutta ja toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. Hoidon tarve on ilmeinen, sillä asiantuntija-arvioiden mukaan vuosittain 1-5 prosenttia syntyneistä lapsista eli noin 600-3 000 lasta on alkoholin vaurioittamia, Sarkomaa sanoo.

- Alleviivasimme valiokunnan mietinnössä, että hoidon rahoitus on varmistettava viimeistään sote-uudistuksen yhteydessä, jolloin järjestämisvastuu siirtyy suuremmille toimijoille ja näin myös edellytykset palvelujen järjestämiseen paranevat. Samalla on kuitenkin välttämätöntä huolehtia myös siitä, että palvelujen saatavuus varmistetaan sote-uudistusta edeltävän siirtymäkauden aikana, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 13.12.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa: Perhevapaauudistusta ei saa pallotella seuraavalle hallitukselle

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa pitää tervetulleena, että Keskusta on ottanut askeleen eteenpäin ja valmis aloittamaan perhevapaauudistuksen valmistelun. Keskusta on tänään esitellyt perhepoliittisia linjauksia. Keskusta haluaa uudistaa perhevapaajärjestelmän vaalikaudella 2019–2024. Kokoomus on esittänyt perhevapaauudistuksen käynnistämistä toistuvasti.

- On pakko kysyä, miksi muutoin uudistustahtoisen hallituksen perheministerin ja pääministerin salkun omaava suurin puolue haluaa siirtää kaikkia lapsiperheitä koskevan ja kipeästi kaivatun uudistuksen seuraavalle hallitukselle?

Sarkomaa kirittää Keskustaa ja koko hallitusta priorisoimaan perhevapaauudistuksen niin, että jo tämä hallitus ehtisi asiassa edetä. Sarkomaa toivoisi, että työ käynnistettäisi heti, että jo puolivälitarkastuksessa voitaisiin linjata perhevapaauudistuksen päälinjat.

- Kyse on lapsen edusta, tasa-arvoisesta vanhemmuudesta ja työelämästä sekä perheiden hyvinvoinnin edistämisestä, mutta myös hallituksen olennaisen tavoitteen eli työllisyyden edistämisestä, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa, että naisten työllisyysasteen koheneminen ja perhevapaiden nykyistä tasaisempi käyttäminen johtaisi ennen pitkää myös Suomen kilpailukyvyn nousuun. Akavan mukaan prosentin kasvu 22-44-vuotiaiden naisten työllisyysasteeseen merkitsisi melkein 10 000 naisen työllistymistä. Suomella ei ole varaa olla uudistamatta aikansa elänyttä perhevapaauudistusta. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet, vanhemmuudessa isät ja äidit.

Sarkomaa toteaa, ettei pidä mennä työmarkkinajärjestöjen selän taakse ja viittaa Keskustan päivän linjauksiin. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat kaikki ilmoittaneet tahtonsa edetä viivytyksettä perhevapaiden uudistamisessa ja ovat myös esittäneet omia valmiita malleja. Keskustan mallissa on paljon samoja elementtejä, joita Kokoomus on jo linjannut.

- Tämä pitäisi kannustaa hallitusta ripeään uudistuksen valmisteluun. Yhteisiä linjoja ovat mm. vanhempien joustavampi mahdollisuus käyttää perhevapaita ja isien vanhempainvapaakiintiöiden pidentäminen. Mahdollisuuksia erilaisiin työn ja perheen yhteensovittamistapoihin on luotava perhevapaiden aikana, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaasta perhevapaajärjestelmä on modernisoitava lisäksi vastaamaan monimuotoisten perheiden, kuten adoptio-, yksinhuoltaja- ja sateenkaariperheiden, tarpeisiin.

- On hyvä, että Keskusta on valmis tarkastelemaan myös kotihoidontukea. Osana uudistusta on katsottava myös koko päivähoidon- ja varhaiskasvatuksen kokonaisuus, mukaan lukien kotihoidontuki, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Puh. 050 511 3033