Siirry sisältöön

Kategoria: Tiedotteet

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa esittää Kela-korvauksen palauttamista yksityisillä klinikoilla annettuihin hedelmöitymishoitoihin.

Tiedote 16.10.2023

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa esittää Verkkouutisten blogissa Kela-korvauksen palauttamista yksityisillä klinikoilla annettuihin hedelmöitymishoitoihin.

Syntyvyys on laskenut Suomessa yhtäjaksoisesti 2010-luvun alusta tähän päivään. Viime vuonna syntyi 44 951 lasta. Kokonaishedelmällisyysluku 1,32 on maamme 1900-luvulta aloitetun mittaushistorian matalin.

Ensisynnyttäjien keski-ikä on maassamme noussut tasaisesti ja samoin lapsettomuusongelmat.

Hedelmöityshoidot ovat tulleet yhä tärkeämmiksi keinoiksi saada lapsi. Väestöliiton Perhebarometrin mukaan valtaosa suomalaisista toivoo noin kahta lasta.

”Ikääntyvässä Suomessa on viisasta tavoitella sitä, että perheet voisivat saada toiveissaan olevan lapsimäärän. Lapsien syntymistä ei pitäisi ainakaan vaikeuttaa, kuten Marinin hallitus teki poistuessaan hedelmöitymishoidoista Kela-korvauksen,” sanoo Sarkomaa.

Nyt monia lapsesta haaveilevia järkyttänyt leikkaus on mahdollista perua. Hallitusneuvotteluissa sovimme Kela-korvauksien nostosta sekä uuden korvausmallin luomisesta. Osana uuden mallin rakentamista olisi perusteltua palauttaa hedelmöityshoidot Kela-korvauksen piiriin.

Hedelmöityshoidoista saatu Kela-korvaus on tukenut lapsitoiveen toteutumista niille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta päästä julkisten hoitojen piiriin. Kela-korvauksen poistaminen nosti yksityisellä klinikalla käyvän hedelmöityshoidon maksuja. Osalle perheistä leikkaus johti lapsihaaveista luopumiseen.

”Korvauksen poisto pidentää entisestään julkisen terveydenhuollon hedelmöityshoidon jonoja, jolloin yhä harvempi saa hoitoja ja yhä useampi rajataan hoitojen ulkopuolelle. Tämä on lannistava viesti niille, jotka hedelmöityshoitoja tarvitsevat,” Sarkomaa sanoo.

Ennen Kela-korvauksen poistoa noin 45 prosenttia kaikista hedelmöityshoidoista Suomessa tehtiin yksityisillä klinikoilla. Lahjoitetuilla sukusoluilla tehtävistä hoidoista yksityisen puolen osuus oli jopa yli 75 prosenttia. Hedelmöityshoitojen avulla syntyi vuonna 2020 noin 2400 lasta, mikä on 4,9 prosenttia kaikista syntyneistä.

Tahaton lapsettomuus koskettaa Suomessa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa.  On hyvä pohtia, tarjotaanko Suomessa ylipäätään tarpeeksi hedelmöityshoitoja julkisessa terveydenhuollossa. Nyt monella jää lapsitoive toteutumatta, mikä näkyy myös Pohjoismaiden matalimpana hedelmällisyyslukuna.  

”Hallitusneuvotteluissa tehtäväksi sovittu väestöpoliittinen selonteko, jossa etsitään syntyvyyteen positiivisesti vaikuttavia toimenpiteitä, on erityisen tervetullut,” päättää Sarkomaa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Julkaistu

7.10.2023 Tiedote

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää sote-, pelastus-, kasvatus- ja opetusalojen turvallisuustilannetta hälyttävänä.

Sarkomaa kirittää pääministeri Petteri Orpon hallitusta viemään ripeästi eteenpäin hallitusohjelman välttämättömiä ja tervetulleita kirjauksia työturvallisuuden ja työelämän väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi.

Väkivalta ei kuulu työpäivään. On vakava tosiasia, että väkivalta ja sen uhka ovat lähes päivittäisiä ongelmia näiden alojen työpaikoilla. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn tuoreimman tutkimuksen mukaan 69 prosenttia vastaajista on kokenut työssään väkivaltaa tai sen uhkaa. Väkivaltaa on esiintynyt esimerkiksi potkimisena, lyömisenä ja jopa tappouhkauksina, Sarkomaa toteaa.

On kiitettävää, että hallitusneuvotteluissa ymmärrettiin tarve toimille sote- ja pelastusalan työturvallisuuden parantamiseksi. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut muun muassa vahvistamaan hoito- ja pelastushenkilökunnan oikeussuojaa työhön liittyvissä väkivaltatilanteissa. Työntekijöiden oikeussuoja vastaisi jatkossa virkamiehen suojaa, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa pitää tärkeänä, että asiasta saadaan esitykset eduskuntaan mahdollisimman pian. Tarve muutokselle on ollut jo pitkään huutava.

Sarkomaa esittää, että Suomeen perustettaisiin sote-, pelastus-, kasvatus- ja opetusaloja kokonaisuudessaan koskeva valtakunnallinen työturvallisuushanke, joka toteutettaisiin sosiaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön, oikeusministeriön ja sisäministeriön tiiviinä yhteistyönä.

Tavoitteena olisi kartoittaa alojen väkivaltatilannetta ja luoda toimintamalli, jolla väkivaltaa voidaan konkreettisesti ennaltaehkäistä. Työryhmään tulisi koota keskeiset työntekijöiden ja työnantajien edustajat. Sarkomaa esittää, että hallitus nimeäisi työryhmän viipymättä. Esimerkiksi Tehy on perustellusti esittänyt vastaavan kaltaisen työryhmän perustamista.

Sarkomaa korostaa myös, että väkivaltatilanteisiin on kyettävä puuttumaan nykyistä huomattavasti tehokkaammin. Tehyn tuoreimmassa tutkimuksessa 39 prosenttia vastaajista kertoi, ettei väkivaltatilanteesta eteenpäin kertominen johtanut minkäänlaisiin jatkotoimenpiteisiin. Sarkomaa kirittääkin kuntia ja hyvinvointialueita sekä muita työnantajia lisätoimiin väkivallan kitkemiseksi työpaikoilta. Työpaikkojen turvallisuudesta huolehtiminen on keskeinen toimi alojen pito- ja vetovoiman vahvistamisessa.

Työnantajien toimenpiteillä voidaan merkittävästi vähentää henkilöstöön kohdistuvaa väkivaltaa ja sen uhkaa. Nykyinen sääntely työnantajan puuttumisvelvollisuudesta väkivaltatilanteissa ei ole riittävän tiukkaa ja täsmällistä. Lainsäädännön pitäisi paremmin tukea tavoitetta työpaikkojen ehdottomasta nollatoleranssista väkivallan ja sen uhan suhteen, Sarkomaa sanoo.


Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 4.10.2023

– Syövästä selviytymisessä on alueellisia ja sosio-ekonomisia eroja. Syöpäpotilaiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että jokainen potilas voi saada sairauteensa vaikuttavaa hoitoa alueesta ja taustastaan riippumatta. Samalla terveydenhuollon kestävyyden kannalta on tärkeä varmistaa hoitojen kustannusvaikuttavuus. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi ja yhteensovittamiseksi tarvitaan kansallisia syövän laaturekistereitä ja kansallista syöpästrategiaa, painottaa eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

– Suomi tarvitsee kansallisen syöpästrategian, jotta kasvavaan syöpämäärään voidaan varautua. Syöpä yleistyy vauhdilla. Kun vuonna 2021 syöpään sairastui 36 500 suomalaista, vuonna 2040 luku on 48 200. Syövän vuoksi menetetään vuosittain liki 200 000 elinvuotta, kertoo eduskunnan syöpäverkoston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta.

Syövänhoito kehittyy koko ajan, minkä ansiosta yhä useampi potilas selviytyy syövästään. Uudet lääkkeet ovat kuitenkin kalliita. Samaan aikaan potilaat ovat osin eriarvoisessa asemassa: hoitokäytännöt ja käytettävissä olevat lääkkeet voivat vaihdella eri alueilla.

Kansallisella syöpästrategialla tarkoitetaan yhteisiä linjauksia syövän ehkäisyn, diagnostiikan ja hoidon, potilaiden psykososiaalisen ja kuntoutumisen tuen sekä syöpätutkimuksen tulevaisuudesta. Strategian tavoitteena on ehkäistä syöpätapauksia ja syöpäkuolemia, parantaa potilaiden elämänlaatua sekä varmistaa resurssien paras ja kustannusvaikuttavin käyttö. Maailman terveysjärjestö WHO on jo pitkään suositellut syöpästrategian laatimista. Strategioita on laadittu ympäri maailmaa. EU-maista syöpästrategia löytyy miltei jokaisesta, ja myös EU:lla on oma syöpästrategiansa.

– Kansallinen syöpästrategia sopii erinomaisesti hallitusohjelman tavoitteisiin parantaa sote-sektorin vaikuttavuutta. Hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen, keskittyminen kustannusvaikuttavimpiin menetelmiin, syöpien ehkäisy ja potilaiden toimintakyvyn parantaminen ovat kaikki keinoja, jotka vähentävät syöpien sote-sektorille aiheuttamaa kuormaa, selittää Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Juha Pekka Turunen.

Eduskunnan syöpäverkosto kannustaa sosiaali- ja terveysministeriötä käynnistämään kansallisen syöpästrategian laatimisen. Työhön tarvitaan valtioneuvoston sitoutuminen sekä hyvä edustus syövän hoidon ja ehkäisyn ammattilaisia, tutkijoita, potilaita ja kansalaisyhteiskuntaa.

Eduskunnan syöpäverkosto järjestäytyi

Eduskunnan syöpäverkosto piti järjestäytymiskokouksensa tänään ja valitsi puheenjohtajakseen kansanedustaja Sari Sarkomaan (kok.) ja varapuheenjohtajakseen kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan (sd.). Verkoston kumppanina ja sihteerinä toimii Syöpäjärjestöt. Verkosto on avoin kaikille kansanedustajille.

– On merkittävää, että kansanedustajat yli puoluerajojen ovat sitoutuneet työhön syöpäpotilaiden hyväksi sekä syövän ehkäisemiseksi. Liki 40 % suomalaisista tulee elämänsä aikana sairastumaan syöpään. On sekä inhimillisesti että sote-sektorin kestävyyden kannalta olennaista, että löydämme keinot ehkäistä syöpiä ja hoitaa potilaita parhaalla ja kustannusvaikuttavammilla tavalla. Tähän tarvitsemme yhteistä rintamaa myös päättäjien keskuudessa, korostaa Syöpäjärjestöjen Turunen.

Lisätiedot:

Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa, sari.sarkomaa@eduskunta.fi, 050 511 3033

Eduskunnan syöpäverkoston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, eeva-johanna.eloranta@eduskunta.fi, 050 5232 309

Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Juha Pekka Turunen, juhapekka.turunen@cancer.fi, 050 571 4577

Eduskunnan syöpäverkoston sihteeri, Syöpäjärjestöjen yhteiskuntasuhdepäällikkö Sini Terävä, sini.terava@cancer.fi, 050 513 5083

Julkaistu

Uutinen julkaistu Verkkouutisissa 14.9.2023

Kansanedustajan mukaan Itämeren suojeluun on laitettava pääkaupungissa vauhtia.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) ihmettelee, miksi saastuneen lumen kippaaminen mereen jatkuu Helsingissä, vaikka asiaan on etsitty ratkaisua useita vuosia.

– Asiaan on Helsingissä etsitty ratkaisua useita vuosia apulaispormestari [Anni] Sinnemäen vastuualueella mutta sitä ei ole löytynyt. Toimiin on vihdoin laitettava vauhtia, Sarkomaa kommentoi.

Monet kunnat, kuten Espoo, Turku ja Oulu ovat kieltäneet lumen kaatamisen mereen kunnallisella ympäristönsuojelumääräyksellä. Sarkomaan mukaan ratkaisut kaduilta kerättyyn lumeen on löydetty myös muun muassa Tukholmassa, jossa lumen ajo mereen on kielletty.

– Mereen lumen mukana kaadetut jätteet, roskat ja aineosat kulkeutuvat merivirtojen mukana laajalle. Mereen joutunut jäte, kuten mikromuovi ja raskasmetallit eivät häviä merestä ehkä koskaan, Sarkomaa muistuttaa julkisessa päivityksessään Facebookissa.

Helsingin uusin ympäristöraportti esiteltiin eilen Helsingin kaupunginvaltuustossa.

– Raportista käydyssä keskustelussa hyväksyimme kokoomuksen ponnen, jossa edellytimme selvitettävän lumensulatuslaitteiden hankkimista, jotta Hernesaaressa likaisen lumen kippaaminen mereen saataisiin loppumaan. Valtuusto on jo vuonna 2019 kokoomuksen aloitteesta linjannut, että likaisen lumen kaatamisesta mereen on päästävä eroon. Ikävä kyllä saastuneen lumen mereen kippaaminen jatkuu, Sarkomaa toteaa.

Ympäristöministeriön vuonna 2020 tekemän selvityksen mukaan mereen päätyy normaalilumisena talvena Helsingin edustalla useita tuhansia kiloja roskaa ja yli viisikymmentä miljoonaa mikromuovipartikkelia.

– Tein eduskunnassa lakialoitteen vuonna 2020 likaisen lumen kippaamisen kiellosta vesistöihin. Nyt asia on kirjattu uuteen hallitusohjelmaamme, kertoo Sarkomaa ja jatkaa uusineensa lakialoitteen asiaa vauhdittaakseen.

– Helsingin on vihdoin ja viimein löydettävä saastuneen lumen mereen ajolle ympäristön kannalta kestävä vaihtoehto.

Julkaistu

Tiedote 11.9.2023

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa esittää rintasyöpäseulontojen laajentamista koskemaan kaikkia 45–74-vuotiaita naisia.

Kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa esittää rintasyöpäseulontojen laajentamista koskemaan kaikkia 45–74-vuotiaita naisia. Sarkomaa on jättänyt eduskunnassa asiaa koskevan toimenpidealoitteen.

- Seulonnan laajentaminen sopii hyvin pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman terveyden edistämistä, oikea-aikaista hoitoon pääsyä ja hoitojonojen purkua painottaviin linjauksiin. Sote-uudistuksen kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan vain tekemällä asioita uudella tavalla, Sarkomaa toteaa.

Suomessa seulontaohjelma koskee nykyisin 50–69-vuotiaita. Euroopan komissio suosittelee rintasyöpäseulonnan kohdistamista 45–74-vuotiaisiin naisiin.

Seulontojen laajentaminen nuorempiin ja iäkkäämpiin ikäryhmiin on tutkimusten mukaan kustannusvaikuttava keino varhentaa rintasyövän havaitsemista, lisätä sairastuneen mahdollisuuksia voittaa syöpä, vähentää hoidon kustannuksia ja inhimillisiä kärsimyksiä, Sarkomaa sanoo.

- On perusteltua, että maamme seulontaohjelmat kokonaisuudessaan vastaavat uusinta tutkimusnäyttöä. Nykyisin seulontaikäisten naisten rintasyövistä noin kaksi kolmasosaa löydetään seulonnassa, Sarkomaa sanoo.

Seulonnan vaikutusta rintasyöpäkuolleisuuteen on tutkittu Suomessa 1990-luvulta alkaen. Pitkäjänteisellä tutkimuksella varmistetaan, että seulonnat ovat paitsi vaikuttavia myös kustannustehokkaita.

Suomessa seulontaan osallistuu yli 80 prosenttia kutsutuista naisista. Seulontaan osallistumisasteen nostaminen on myös tärkeä tavoite.

- Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä aiheuttaen eniten naisten syöpäkuolemia. Rintasyöpään sairastuu lähes joka kahdeksas nainen jossain vaiheessa elämäänsä. Rintasyövän useisiin muihin syöpiin verrattain hyvä paranemisennuste perustuu varhaiseen diagnostiikkaan ja kehittyvään hoitoon. Pitkälle edenneisiin rintasyöpiin ei toistaiseksi ole parantavia hoitoja. Mitä varhaisemmassa vaiheessa rintasyöpä todetaan, sitä parempi on ennuste. Siksi seulontojen laajentaminen nuorempiin ja iäkkäämpiin ikäryhmiin on monin tavoin hyvin perusteltua, Sarkomaa sanoo. - Kaikenikäisten naisten rintojen omatarkkailu ja tutkiminen säännöllisesti esimerkiksi gynekologin vastaanotolla tai terveystarkastuksessa on hyvin tärkeää, päättää Sarkomaa.

Sari Sarkomaa

050 511 3033

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Julkaistu

KOULUJUOKSU juostiin jälleen 5. toukokuuta Suomessa! Pohjoismaiden suurimmassa hyväntekeväisyysjuoksussa koululaiset juoksevat vakavasti sairaiden lasten hyväksi Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. ”On hienoa, että niin monet koulut ovat mukana Koulujuoksu-tapahtumassa. Suhteellisen pienellä vaivalla saadaan isoja asioita aikaiseksi”, sanoo Team Rynkeby –säätiön toimitusjohtaja Solvejg Lauridsen

Perinteisesti vapun jälkeisenä perjantaina koululaiset ympäri Suomea juoksevat syöpään sairastuneiden lasten hyväksi, jotta heillä olisi mahdollisuus saada maailman parasta hoitoa. Tänä vuonna koulujuoksuun osallistui ensimmäistä kertaa myös lääketieteen opiskelijoita Helsingistä. Lasten ja opiskelijoiden juostuja hyväntekeväisyyskilometrejä vastaavat lahjoitukset kohdistetaan Aamu Säätiön kautta lasten syöpähoitojen tutkimukseen ja hoitojen kehitykseen.

Suomessa Koulujuoksu järjestettiin nyt seitsemättä kertaa. Mukana oli ennätykselliset yli 230 koulua ja päiväkotia, joissa yhteensä huikeat yli 44 000 reipasta juoksijaa. Ensi vuoden ilmoittautuminen on jo avattu osoitteessa www.team-rynkeby.fi/koulujuoksu.

Team Rynkeby hyväntekeväisyyspyöräilyjoukkueen järjestämän KOULUJUOKSU-tapahtuman suojelija, eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa tiivistää: ’Koulujuoksu-tapahtuma on hieno tapa yhdistää liikkumisen ja auttamisen ilo.”

Hyväntekeväisyyspyöräilyn juuret ovat Tanskassa, jossa Rynkeby Foodsin työntekijä päätti vuonna 2002 parantaa elintapojaan ja pyöräillä Pariisiin. Projekti on vuosien kuluessa laajentunut yhdeksään maahan. Toiminnan tarkoituksena on kerätä rahaa vakavasti sairaiden lasten hyväksi. Tällä kaudella mukana on yhteensä 65 joukkuetta yhdeksästä maasta: Tanskasta, Ruotsista, Norjasta, Suomesta, Färsaarilta, Islannista, Saksasta, Belgiasta ja Sveitsistä. Lisäksi mukana on kansainvälinen joukkue, joka polkee Alppien yli Pariisiin. Suomen joukkueet tulevat Helsingistä, Espoosta, Tampereelta, Turusta, Oulusta, Pohjanmaalta, Järvi-Suomesta sekä Lahdesta.

Joukkueiden toimintakausi alkaa vuosittain 1.10. ja huipentuu Pariisiin pyöräilyyn yleensä heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Ensi vuonna matkaan lähdetään viikkoa aikaisemmin 28.6. Olympialaisten takia. Kauden aikana jäsenet sitoutuvat varainhankintaan, yhdessä tekemiseen ja fyysiseen harjoitteluun. Vuosi vuodelta kasvaneet keräyssummat ovat ratkaisevan tärkeitä monille vakavasti sairaita lapsia auttaville järjestöille. Pyöräilijät maksavat kaikki kustannuksensa itse ja projektin hallinnollisista kuluista vastaavat yhtä suurin osuuksin Eckes-Granini (Rynkeby-, God Morgon- ja hohes C-brändiensä kautta) ja avun kohteena olevat organisaatiot. Suomessa lahjoitetaan 70 % kerätyistä varoista Aamu Säätiölle lasten syövän tutkimukseen ja hoitojen kehittämiseen ja 30 % Sylva ry:lle syöpäsairaiden lasten, nuorten ja heidän perheiden psykososiaaliseen tukemiseen.

Lisätietoja:

Lea Koivisto, maajohtaja

lmck@team-rynkeby.com, p. 040 5518159

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän ehdokas eduskunnan puhemieheksi on Petteri Orpo. Eduskuntaryhmän puheenjohtajana jatkaa Kai Mykkänen.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä piti järjestäytymiskokouksen tiistaiaamuna. Eduskuntaryhmä valitsi puolueen puheenjohtajan Petteri Orpon ehdokkaakseen eduskunnan puhemieheksi. 

Eduskuntaryhmän puheenjohtajana jatkaa Kai Mykkänen (Uusimaa). Mykkänen on hoitanut tehtävää kesäkuusta 2019 alkaen. Aiemmin hän on toiminut muun muassa ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä sekä sisäministerinä.

"On kunnia johtaa tuntuvasti kasvanutta Kokoomuksen eduskuntaryhmää. Kevään tärkeä tehtävä on muodostaa maahan hallitus, joka kääntää Suomen kestävän kasvun tielle jatkuvan velkaelvytyksen sijaan. Eduskuntaryhmä tukee tässä työssä puolueen puheenjohtaja Orpoa kaikin tavoin", Mykkänen sanoo.

Eduskuntaryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Sari Sarkomaa (Helsinki), toisena varapuheenjohtajana Jukka Kopra (Kaakkois-Suomi) ja kolmantena varapuheenjohtajana Pia Kauman (Uusimaa).

Julkaistu

Julkaistu Tehyn nettisivuilla 15.3.2023

Tehyn suuressa sote-keskustelussa poliitikot kertoivat ratkaisujaan sote-alan polttaviin ongelmiin. He vastasivat myös kysymykseen siitä, millaista hoitoa he itse vanhuudessa toivoisivat saavansa.

KuvatekstiTehyn Suuri sote-keskustelu kokosi poliitikot keskustelemaan sote-alan ongelmista ja kertomaan niihin ratkaisujaan. Linkki keskustelun tallenteeseen löytyy jutun lopusta.

TEHYN SUURESSA SOTE-KESKUSTELUSSA puolueiden edustajat puivat kiihkeästi sote-alan ongelmia. Keskustelun aluksi Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen muistutti, että Tehy on valmistellut vaalien alla päättäjille kolme kovaa keinoa tulevaa hallituskautta ja sote-palveluita ajatellen. Ne ovat raha, pelisäännöt ja osaavat tekijät.

”Kenellekään ei voi tulla yllätyksenä vanhuspalveluiden kriisi, päivystysten ruuhkat, valtavat leikkausjonot ja hoitovelka. Rahoituksen turvaamiseen haluamme vastauksia teiltä päättäjiltä. Tai vaihtoehtoisesti linjauksia siitä, keitä jätetään hoitamatta.”

PUHEENJOHTAJA NOSTI ESIIN myös potilasturvallisuuslain, jota moni panelisteista oli säätämässä viime syksynä. Laki mahdollisti sen, että hoitajat voidaan määrätä töihin työtaistelun aikana.

”Minun on todella vaikea ymmärtää, miksi juuri hoitohenkilöstön palkkauksen parantaminen on tässä maassa niin vaikeaa, että on mentävä vaikeimman ja kovimman kautta. Näin siitä huolimatta, että hoitajapula on tunnustettu tosiasia.”

Paneelin vetäjä, sosiaali- ja terveysalan erikoistoimittaja Tiina Merikanto kysyi, miksi lain puolesta äänestäneet pitivät sitä välttämättömänä.

"Se oli epämiellyttävä lakihanke kaikille", totesi keskustan kansanedustaja Markus Lohi. "Kuulimme asiantuntijoita, jotka sanoivat, että jos lakia ei säädetä, ihmishenkiä menetetään. Teimme vaikean valinnan, että laki säädettiin."

Tilanteen vaikeutta korostivat myös muut lakia säätämässä olleet panelistit. 

SUURI OSA kiivaaksikin käyneestä paneelista käsitteli hoitajapulaa. ”Kaduttaako teitä, että aiemmin on tehty liian vähän?”, Tiina Merikanto tiukkasi panelisteilta.

”Henkilöstöpulan pahenemisen nopeus on yllättänyt. Se on yllättänyt ihan kaikki. On tehty paljon, mutta tekemisen rajuus olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin”, myönsi sosiaalidemokraattien perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.

”Yksi ongelma on tapa, jolla ollaan varauduttu. Ikääntymisestä on puhuttu puhtaasti taloudellisena ongelmana. Varautuminen on tehty säästöt edellä. Milloinkaan ei ole puhuttu, mitä ikääntyminen tarkoittaa hoivan näkökulmasta”, Vasemmistoliiton opetusministeri Li Andersson sanoi.

”Varmasti kaduttaa, vaikka en ole ollut eduskunnassa. Naiset ovat olleet vuosikymmeniä palkkakuopassa. Nyt on tullut ryhtiliike, että kutsumuksella ei makseta kauppalaskua. Tarvitaan arvostusta ja palkkarahaa”, kristillisdemokraattien Tiina Tuomela kommentoi.

Liike nyt -puoleen Karoliina Kähönen puolestaan muistutti, että hoitajapulasta keskustellessa on kiinnitettävä huomiota myös siihen, että nykyisetkin hoitajat olisi saatava pidettyä alalla.

PANELISTEILTA TIEDUSTELTIIN, mitä he voivat poliitikkoina tehdä hoitajapulan ratkaisemiseksi. 

”Tämä ei mene kuin vanhat piruetit. Nyt on otettava uusia keinoja käyttöön”, Krista Kiuru sanoi. Hänen mukaansa sote-järjestelmässä on ymmärrettävä entistä paremmin hoitotyön merkitys.

Vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela puhui riittävän rahoituksen tärkeydestä. ”Keskeinen ongelma on rahapula, etenkin perusterveydenhuollossa.”

”Sote-alalle tarvitaan myös parempaa työterveyshuoltoa.”

"Voimme määritellä kehyksiä mitoituksen kautta”, sanoi Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja Anders Adlercreutz. Hän korosti myös kokonaisuuden tarkastelua. ”Siihen liittyvät rahat ja opiskelupaikat.”

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa nosti esiin johtamisen. Hän muistutti, että hoitotyön johtajien asema on turvattava uusilla hyvinvointialueilla. Lisäksi hän korosti koulutuksen merkitystä.

”Kiitos Tehylle, että Helsingin yliopistoon saatiin terveystieteiden maisterikoulutus. Hoitajat haluavat urapolkuja.”

Terveystieteiden maisterikoulutus alkaa tänä vuonna uudelleen Helsingin yliopistossa. Tehy, Sairaanhoitajaliitto ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri puhuivat pitkään sen puolesta. 

MYÖS YLEISÖ OLI SAANUT ESITTÄÄ panelisteille kysymyksiä. Yksi kysymyksistä koski vanhustenhuoltoa: Kun olet vanha, millaista hoitoa arvioit saavasi ja minkälaisessa paikassa?

Valtaosa panelisteista toivoi voivansa vanhoina asua yhteisöllisesti ja saavansa hoitoa tarpeen mukaan. 

”Toivoisin, että minun ei tarvitsisi ajaa ambulanssirallia”, Krista Kiuru totesi. 

Tiina Merikanto kysyi panelisteilta, ovatkohan heidän toiveensa toteutettavissa. Yhteisökodissa asumista toivova Sari Sarkomaa uskoi, että on.

”Kyllä se on mahdollista, mutta meidän pitää rakentaa vaihtoehtoja kotihoidon, omaishoidon ja laitoshoidon väliin.”

”Kun tarvitsen hoitoa, haluan olla paikassa, jossa on hoitoalan ammattilaisia. Ei ole muuta mahdollisuutta kuin yrittää huolehtia, että näin olisi. Ja toivon, että joku voisi laittaa radion päälle tai viedä minut ulos”, Li Andersson sanoi. 

Voit katsoa paneelin tallenteen Tehyn nettisivuilla

Julkaistu

Julkaistu 9.3 Sailabin verkkosivuilla

”Toimin ikääntyneiden vanhempieni tukena. Toisen vanhempani diabeteksen hoito ja hoidon tasapaino saatiin vihdoin parempaan kuntoon uuden teknologian tuella. Ilman sitä ei vanhempani pärjäisi.”, toteaa Sari Sarkomaa.

Sarkomaan mielestä terveysteknologia edistää ihmisten omaehtoista elämää. Sari toteaa, että terveysteknologiassa on mittavia mahdollisuuksia tukea ihmisten omahoitoa ja edistää terveyttä sekä toimintakykyä.

Lisäksi vahvasta terveydenhuollon taustalla asioita tarkasteleva Sarkomaa toteaa terveysteknologian tuovan merkittävää helpotusta hoiva- ja hoitotyön ammattilaisille. Sarin mukaan onnistuneet teknologiaratkaisut tarjoavat apua ammattilaisten työhön ja osaajapulaan, parempaa hoitoa ja palvelua ihmisille sekä vaikuttavuutta ja tuottavuutta terveydenhuollolle. 
Teknologia on mittava mahdollisuus muuttaa työnteon tapoja sekä lisätä hoidon ja hoivan laatua, mielekkyyttä ja tuottavuutta. Robotiikka, automatiikka ja digitalisaatio vapauttavat hoitajien aikaa hoidon laadun kannalta olennaiseen ihmisen välittömään hoitoon.

Terveydenhuollon ammattilaisten osaamisesta ja jaksamisesta huolehdittava

Samalla on huolehdittava osaamisesta. Sarkomaa toteaakin, että osaamisen vahvistaminen on välttämätöntä teknologiaa hyödyntävän organisaatiokulttuurin vahvistamiseksi. Terveysteknologian ja robotiikan kehitys on huomioitava terveydenhuollon perus- ja täydennyskoulutuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat tärkeä terveysteknologian käyttäjäryhmä, joita on kuulla myös teknologiaa suunniteltaessa

Sarkomaa nostaa esiin myös keskeisen huolen. Terveydenhuolto on kriisiytymässä, ongelmia syntyy nopeammin kuin ratkaisuja. Hoitojonot tulevat kalliiksi Terveysteknologia on mittava mahdollisuus vahvistaa kansanterveyttä ja kansantaloutta.  Tulevan hallituksen keskeinen tehtävä on löytää ratkaisuja kasvavaan työvoimapulaan, joka on talouden kasvun ja hyvinvointipalveluiden järjestämisen merkittävin pullonkaula.

Terveysteknologian käytölle on rakennettava vahvoja kannusteita

Teknologian käytöltä on poistettava esteitä ja tilalle rakennettava vahvoja kannusteita, Sarkomaa katsoo. Terveysteknologian hyödyntäminen on huomioitava lainsäädännön valmistelussa. Suomessa on laadittava terveysteknologiastrategia edistämään teknologialoikkaa.

Terveysteknologian moniulotteisen lainsäädännön ja valvonnan vuoksi Sarkomaan mukaan osaamista vahvistettava myös ministeriön tasolla. Siksi vastuu on keskitettävä yhteen ministeriöön. Tarkoituksenmukaisin ja luontevin vastuuministeriö on sosiaali- ja terveysministeriö, jonka yritysosaamista ja ymmärrystä on samalla merkittävästi lisättävä.

Olennaista on saada uudet hyvinvointialueet arvioimaan osana palvelustrategiaa teknologian tuomat mahdollisuudet, ottamaan käyttöön niistä vaikuttavimmat sekä kehittämään uutta yhdessä yritysten kanssa.

Palvelustrategia on Sarin mielestä keino edistää pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuutta päästä kotimaisille terveysteknologiamarkkinoille ja yhteistyöhön julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Kansallisia laaturekistereitä on laajennettava ja ne on valjastettava keinoksi seurata terveysteknologian tuomia vaikutuksia osana hoidon vaikuttavuuden ja laadun seurantaa. Terveysteknologia ja sen kehittyminen on huomioitava julkisissa hankinnoissa., vaatii Sarkomaa.

Suomeen lisää terveysteknologian TK-toimintaa

Suomella on hyvät edellytykset olla terveysteknologian edelläkävijämaa. Terveysteknologia on kasvava vientiala, joka tuo työpaikkoja ja verotuloja sekä siten hyvinvointia koko Suomeen. Lisäksi Suomeen olisi mahdollisuus houkutella entistä enemmän terveysteknologian suuryritysten kansainvälisiä tutkimushankkeita.

”Terveysteknologia on osa ratkaisua, jolla Suomen talous saadaan nousuun. Tulevan hallituksen ohjelmaan on kirjattava vahvasti terveysalan kasvustrategia vahvistamaan kansantaloutta ja kansanterveyttä”, Sari päättää haastattelun.

Sarkomaa on Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Helsingissä.

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa esittää, että seuraavalla eduskuntakaudella tehdään päätös senioreiden kotitalousvähennyksestä. Sarkomaan mukaan superkotitalousvähennys helpottaisi vanhuspalveluiden ruuhkaa ja kohentaisi senioreiden arkea ja edellytyksiä asua kotona. Sarkomaa laajentaisi vähennyksen koskemaan myös senioreiden kotikuntoutusta edistämään toimintakykyä ja liikkumista.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa esittää, että tulevan hallituksen ohjelmaan sisällytetään senioreiden superkotitalousvähennyksen toteuttaminen. Kansanedustaja muistuttaa, että seniorit ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä ja tarvitsevat erilaisia ratkaisuja turvaamaan arjen sujumista.

Sarkomaan mukaan vanhusten palvelujen tilanne on nykyisen hallituksen aikana heikentynyt entisestään ja tilanne on erittäin vakava. Vanhusten palveluiden kuntoonlaittamiseen tarvitaan ripeästi laaja korjaussarja. Yhtenä osana korjaussarjaa Sarkomaa ottaisi käyttöön senioreiden oman superkotitalousvähennyksen.

”Maassamme on aivan välttämätöntä tehdä uusia toimia, jotta vanhusten arki kotona olisi hyvää ja turvallista. Nykyisellään liian moni seniori jää kokonaan ilman apua ja tukea”, Sarkomaa sanoo.

”Superkotitalousvähennyksessä senioreiden verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Mallista voisivat hyötyä kaikki sen piiriin kuuluvat eläkeläiset, myös pienituloiset eläkeläiset”, Sarkomaa sanoo.

Mallia on valmistellut Sitra. Heidän esityksessään supervähennys suunnattiin yli 75- vuotiaille. Mallin taustalla on Sitran teettämät perusteelliset laskelmat. Malli on Sitran arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali.
”Kotitalousvähennys on myös keino keventää julkisen sektoriin äärirajoilla toimivien vanhustenpalveluiden painetta ja siirtää ikäihmisten raskaampien palvelujen tarvetta. Superkotitalousvähennys vauhdittaisi lisäksi senioreiden ostovoimaa, yrittäjyyttä ja toisi uusia työpaikkoja sekä verotuloja kitkien harmaata taloutta”, Sarkomaa sanoo.

Senioreiden kotitalousvähennyksen korottamisen lisäksi Sarkomaa ottaisi uusia palveluita kotitalousvähennyksen piiriin. Sarkomaa pitää perusteltuna, että senioreiden kotitalousvähennys laajennettaisiin koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayrityksien, sekä ammatinharjoittajayrittäjien tuottamaa lääkinnällistä kotikuntoutusta sekä liikunnan ohjausta.

”Kunnat ovat tarjonneet vanhuksille kotikuntoutusta mutta sen saatavuus on hyvin vähäistä. Kuitenkin kuntoutus ja toimintakyvyn ylläpitäminen ovat vaikuttavampia keinoja edistää hyvää elämää ja vähentää hoivapalveluiden tarvetta. Kun kerran siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksi ei sitten omasta kunnosta huolehtiminen? Ikääntyessä usein sairauden tai kivun takia on hyvä saada tukea ja neuvoja sopivaan tapaan aloittaa liikunta. Liikunta on usein parasta lääkettä”, Sarkomaa päättää.