Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 11.11.16

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa ja Lauslahti: Vihreä kupla puhkesi – yliopistoindeksi unohtui varjobudjetista

Oppositiopuolueet esittelivät tällä viikolla varjobudjettejaan eduskunnassa. Varsinkin vihreiden kansanedustajat ovat käyttäneet hyväkseen kaikki tilaisuudet hallituksen haukkumiseen koulutusleikkausten mittaluokkaa suurennellen. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti kummastelevat, miksi vihreiden koulutuslupaukset jäävät kattamatta puolueen varjobudjetissa.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö on väittänyt, että "hallitus on leikkaamassa korkeakoulujen ja tutkimuksen rahoitusta vuoteen 2019 mennessä puolella miljardilla eurolla joka vuosi" (YLE 16.10.). Tosiasiassa korkeakoulujen ja tutkimuksen määrärahat OKM:n budjetissa laskevat 3,2 miljardista 3,1 miljardiin vuositasolla.

- Väitteet puolesta miljardista ovat vastuutonta pelottelua, joka saa aikaan koulutuskielteistä mielialaa yhteiskunnassamme. Koulutukseen kohdistetut säästöt ovat valitettavia, mutta ne on asetettava oikeaan mittakaavaan. Suomi rahoittaa ja tukee jatkossakin merkittävästi korkeakouluja ja tutkimusta, kun huomioidaan hallituksen kärkihankkeiden lisäkohdennukset ja korkeakoulujen toiminnan tehostamiseksi tehtävä työ, Sarkomaa ja Lauslahti tähdentävät.

Kansanedustajien yllätys oli suuri, kun vihreiden varjobudjetista selvisikin, että suurista korkeakoulupuheista huolimatta vihreät eivät olisikaan kohdentamassa riittäviä määrärahoja yliopisto- ja ammattikorkeakoulusäästöjen perumiseen. Korkeakoulujen indeksikorotukset loistavat poissaolollaan vihreiden "vaihtoehdossa".

– Hallitus on jäädyttänyt kaikki määrärahojen indeksikorotukset, tämä koskee myös korkeakouluja. Vihreät ovat puolitoista vuotta esittäneet yliopistojen korotusten puuttumisen hirveänä leikkauksena – mutta eivät itse esitä vastaavaa määrärahaa valtion budjettiin, kansanedustajat kommentoivat.

– Politiikassa keskeinen arvo on vastuullisuus. Jos esitetään kritiikkiä, on oltava itse valmis toimimaan toisin. Vihreiden varjobudjetista käy ilmi, että puheet ovat pelkkiä puheita. Koulutuksen sisältöpuoleen vihreillä ei ole ollut koko aikana mitään sanottavaa, ja nyt paljastuu, että rahojenkin osalta puolue harrastaa tyhjän puhumista, kansanedustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Puh. 050 511 3033

Sanna Lauslahti

puh. 050 512 2380

 

 

Tiedote 23.10.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa: Perhevapaajärjestelmän uudistamisesta ei voi vaieta

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee niitä äänenpainoja, joiden mukaan perhevapaajärjestelmän uudistamista ei saisi tehdä tällä hallituskaudella. Vanhempainvapaajärjestelmän epäkohdista ei pidä vaieta, vaan keskustelua on käytävä. Sarkomaa toistaa Kokoomuksen ehdotuksen käynnistää vanhempainvapaajärjestelmän uudistus osana hallituksen puolivälitarkistuksen yhteydessä.

Sarkomaan mukaan nykyinen järjestelmä kaipaa kipeästi päivittämistä ja lisää joustoa. Järjestelmän päivittämisessä tulisi käsitellä perhevapaita laajana kokonaisuutena, ei vain yksittäisiin osiin tarttuen.

”Perhevapaajärjestelmä tarvitsee auttamatta päivittämistä. Nykyinen malli ei ole tasavertainen erilaisten perheiden ja tilanteiden osalta. Perheet ovat erilaisia, mutta samanarvoisia. Esimerkiksi eroperheissä järjestelmä vaatisi merkittävästi lisää joustoja”, sanoo kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Perhevapaajärjestelmän perusteellinen uudistaminen tarkoittaisi jokaisen järjestelmän osan tarkastelua. Kun järjestelmää muutetaan, se ei Sarkomaan mukaan tarkoita vanhemmuuden roolin muuttumista.

”Vaikka maailma muuttuu, yksi asia ei muutu. Lapsen tarve vanhempien ja muiden läheisten aikuisten läsnäololle ei muutu. Hyvä vanhemmuus ei riipu lapsen hoitomuodosta, vaan vanhempien välittämisestä ja aidosta läsnäolosta tilanteissa lapsen kanssa. Sekä perheet, lapset että tilanteet ovat erilaisia, ja siksi tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja sekä valinnanvapautta”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan surullisen pieni osa vanhempainvapaista jakautuu aidosti tasapuolisesti. Naiset pitävät edelleen pääosan perhevapaista.

”Vanhempainjärjestelmää on uudistettava kohtelemaan tasa-arvoisesti erilaisia perheitä, joustavammaksi tukemaan vanhemmuuden jakamista sekä äitien korkeampaa työllisyysastetta ja tasa-arvoa”, sanoo Sarkomaa.

”Vanhemmuudessa tarvitaan isät ja äidit, työelämässä naiset ja miehet”, summaa Sarkomaa.

 

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

puh. 050 5113 033

 

Tiedote 22.10.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuskolmikko: Opiskeluhuolto on säilytettävä lähellä oppilasta

Sote- ja maakuntauudistusta koskeva hallituksen esitysluonnos on lausuntokierroksella. Luonnoksessa on ehdotettu oppilashuollon järjestämisvastuun siirtämistä maakuntiin. Kokoomusedustajat Lauslahti, Sarkomaa ja Raassina eivät pidä perusteltuna ehdotusta siirtää opiskeluhuolto maakuntaan.

”Opiskeluhuollon paikka on kouluarjessa lähellä oppilaita. Vastuun tulee olla maakunnan sijaan kunnalla. Näin oppilaat tuntevat kuraattorit ja psykologit. Kouluarjessa toimivan ammattilaisen luokse on matala kynnys mennä, jos tarvetta tulee”, sanovat kansanedustajat.

Tuore oppilas- ja opiskeluhuoltolaki määrittelee oppilaitoksen hyvinvointityön perustaksi yhteisöllisen, kaikkia osallistavan ja ennaltaehkäisevän työn. Psykologien ja kuraattorien ajasta merkittävä osa on yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Yhteisöllistä työtä tehdään koulun arjessa yhdessä oppilaiden ja opettajien kanssa. Sen avulla ehkäistään esimerkiksi kiusaamista ja koulupudokkuutta.

”Psykologien ja kuraattorien tekemää työtä kouluyhteisön eteen on vaikea nähdä maakuntatasolla johdettavaksi työksi. Kouluyhteisön rakentamista ja ylläpitoa johdetaan koulutasolla. Jokaisella koululla on oma kulttuurinsa ja toimintatapansa. Yhteisöllistä ja myös koululaiskohtaista työtä tehdään tiiviinä osana koko koulun moniammatillista työtä. Ne ovat tiivis paketti, jota ei kannata lähteä rikkomaan. Velvoitteet ja resurssit on oltava yhdellä ja samalla taholla”, perustelevat kokoomusedustajat.

”Kuraattorien ja psykologien palvelut ovat mitä tärkeintä ennaltaehkäisevää työtä. Se on myös kuntien tehtävä mitä suurimmissa määrin. Palvelujen siirtämisellä maakuntatasolle olisi riski, että toimintaan tulisi byrokraattisia esteitä ja työn painopiste saattaisi siirtyä korjaavien toimien puolelle.  Tähän meillä ei ole varaa. Syrjäytymisen estäminen on kaikkien meidän asia”, päättävät edustajat.

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

puh. 050 512 2380

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Sari Raassina

puh. 050 523 2808

Tiedote 21.10.2016

Julkaisuvapaa heti

Hallituspuolueiden Saarikko, Juvonen ja Sarkomaa: Kilpailutukselle on vaihtoehtoja 

Eduskunnassa on käsittelyssä laaja ja merkittävä hankintalain kokonaisuus, joka koskee myös sosiaali- ja terveyspalveluita. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Annika Saarikko (kesk.), Arja Juvonen (ps.) ja Sari Sarkomaa (kok.) korostavat lain roolia menettelytapalakina, joka määrittelee reunaehdot palveluiden kilpailutusten toteuttamiseen. 

Uudessa hankintalaissa on kuitenkin aiempaa lakia voimakkaammin korostettuna muita kuin hintaan perustuvia kilpailutustekijöitä ja asiakkaan kuulemisen merkitystä korostetaan. 

Erityisesti järjestökenttä on nostanut esiin huolensa elämänmittaisiin ja välttämättömiin palveluihin,  kuten vammaisten ja ikäihmisten asumisen kilpailutuksiin liittyen. Asiaan on suhtauduttava vakavasti. Valittu hankintatapa - oli se sitten kilpailutus tai suorahankinta - ei saa vaarantaa oikeutta riittäviin palveluihin. 

Haluamme painottaa, että palveluiden laatuun liittyvät tekijät määritellään ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä - ei suoraan hankintalaissa. Pidämme perusteltuna, että esimerkiksi tällä hallituskaudella uudistettavaksi sovitussa vammaispalvelulaissa arvioidaan laatutekijät siten, että pitkäkestoisuus ja asiakkaan osallisuus hankinnassa vahvistuu. Siihen hankintamenettelyjen tulee sitten nojata. 

Jo nykyisellään on mahdollista toteuttaa niin kutsuttujen elinikäisten palvelujen järjestäminen kuntalaisille muilla tavoin kuin kilpailuttamalla, esimerkiksi suorahankintana. Haluamme korostaa, että kuntien on palveluja toteutettaessa arvioitava huolella asiakkaiden tarpeet ja toiveet. Näin ei nyt aina tapahdu. Vika ei ole hankintalaissa - tulevassa tai nykyisessä, vaan sen soveltamisen tavassa. Tähän kuntakentällä tarvitaan lisää osaamista. 

Sipilän hallituksen linjaamassa sote-uudistuksessa keinovalikoima palveluiden järjestämisessä laajenee. Valinnanvapaus tuo asiakkaan palveluiden keskiöön. Kun valinnan palveluiden tuottajasta tekee käyttäjä, hankintalaki ja kilpailutusta ei tarvitse soveltaa. Sen luontevin muoto pitkäaikaisessa palvelutarpeessa on henkilökohtaisen budjetoinnin malli, niin kutsuttu asiakastili. Tästä on kansainvälisesti hyviä kokemuksia.  

Kannatamme ja haluamme vauhdittaa henkilökohtaisen budjetoinnin ja asiakassetelien käyttöönottoa. Osana valinnanvapautta toteutettava henkilökohtainen budjetointi on yksi tapa välttää laajan kilpailutuksen toteuttaminen. Näin palveluiden käyttäjän ja hänen läheisten osallisuus ja itsemääräämisoikeus vahvistuisi ja palveluiden pitkäjänteisyys turvataan.  

 
Lisätietoja: 

Annika Saarikko, p. 040 7446 770

Sari Sarkomaa p. 050 511 3033 

Arja Juvonen p. 050 5311 108

 

 

Tiedote 15.10.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen sotekolmikko: terveysperusteinen sokerivero valmisteluun

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa ja Sari Raassina ehdottavat terveysperusteisen sokeriveron säätämistä ohjaamaan kuluttajia terveellisimpiin valintoihin. Vero laskettaisiin lisätystä sokerista. Sokerivero olisi täsmätoimi pureutua ennaltaehkäisevästi kasvaviin kansanterveysongelmiin.

Kyse on terveydenedistämisen lisäksi myös verotuksen rakenteiden muuttamisesta Suomen kilpailukykyä ja työnteon kannusteita tukemaan. Sipilän hallitusohjelman linja on siirtää verotuksen painopistettä työnteon verottamisesta haittaveroihin.

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä makeisveron poistamisesta. Esityksen taustalla on se, että makeisvero on EU:n valtiontukisäädösten vastainen ja kilpailua vääristävä.

Kokoomuskansanedustajien mielestä makeisverolle ja muille haittaveroille on ollut vahvat perusteet. Ylipainoisten määrä on kasvanut. Erityisesti lihavoituminen näkyy lapsissa ja nuorissa. Ylipaino ja sairaudet kävelevät käsi kädessä, esimerkiksi kakkostyypin diabetesta sairastavien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.

- Nuorten liiallinen energiansaanti erilaisista sokerituotteista muodostaa liian vähäisen liikunnan kanssa aikapommin, muistuttavat edustajat.

Hallituksen tavoitteena on kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja. Keinoina mainitaan mm. kansanterveydenedistäminen ja kannustaminen terveellisiin elämäntapoihin ja ravintotottumuksiin.

- Yksi keinoista on valistus, mutta se ei riitä. Taloudellisia ohjausmenetelmiä tarvitaan valistuksen rinnalle. Sokeriverotus on vahva viesti itsessään, ja antaa myös elintarviketeollisuudelle sysäystä lähteä kehittämään vähemmän lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita.  Tulevaisuuden näkökulmasta tämä avaa vientivaltin kotimaiselle elintarviketeollisuudelle, toteavat Kokoomusedustajat.

Sokeriveron ottaminen käyttöön helpottuu, koska ensi vuoden alusta lisätyn sokerin määrän tulee näkyä pakkauksissa.

- Kuluttajaa tulee palkita terveellisistä valinnoista kuten marjojen, hedelmien ja vihannesten suosimisesta. Myös tässä suhteessa kannustamme hallitusta tutkimaan mahdollisuuksia luoda myönteisiä porkkanoita kuluttajille, päättävät edustajat.

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

050 5122380

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Sari Raassina

050 5232808

Tiedote 10.10.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on tyytyväinen hallituksen ilmoitukseen kutsua koolle asiantuntijakokous pohtimaan lainsäädännön ja budjetin vaikutusarviointien parantamista. Sarkomaan mukaan avaus on luontevaa jatkoa tänä vuonna toimintansa aloittaneen lainsäädännön arviointineuvoston työlle. Arviointineuvosto on jo nostanut esiin monia kehittämiskohteita.

Valtiovarainvaliokunnan jäsen Sarkomaa on kannustanut hallitusta uudistamaan erityisesti budjettiesityksen vaikutusarviointia. Sarkomaa on ehdottanut, että valtion talousarvioon dokumentoitaisiin talouden sopeutustoimien ja uudistusten yhteisvaikutukset eri väestöryhmien toimeentuloon ja hyvinvointiin.

- Näin nykyisen pääluokkiin, lukuihin ja momentteihin perustustuvan tarkastelun rinnalla läpivalaistaisiin, mitä budjettiesitys merkitsee esimerkiksi lapsiperheille, ikäihmisille ja vaikeasti vammaisille, Sarkomaa sanoo.

Ministerit Orpo, Vehviläinen ja Lindström ovat tänään yhteisellä tiedotteellaan kertoneet, että keskeiset asiantuntijalaitokset kutsutaan koolle kehittämään lainsäädännön ja budjetin vaikutusten arviointia.

- Tämä tärkeä avaus osaltaan mahdollistaa keskittymisen oikeisiin asioihin myös eduskunnassa, joka säätää lait ja päättää valtion talousarviosta. Vaikutusten arvioinnit ovat erityisen tärkeitä varsinkin aikana, jolloin joudutaan tekemään vaikeita päätöksiä ja työn alla on useita yhteiskunnallisesti merkittäviä uudistuksia. On ilo huomata, että maassa on hallitus, joka tarttuu havaittuihin valmisteluprosessin puutteisiin ripeällä otteella, Sarkomaa kiittelee.

Lainsäädännön arviointineuvoston perustamisesta sovittiin hallitusohjelmassa. Neuvoston tehtävänä on valvoa, että lakiehdotusten vaikutusarviot tehdään ohjeiden mukaisesti ja riittävän laadukkaasti. Neuvosto tarkastelee esimerkiksi tietopohjan riittävyyttä, käytettyjä arviointimenetelmiä ja arviointien läpinäkyvyyttä. Arviointineuvosto suosittelee havaittujen puutteiden korjaamista ennen lopullisen hallituksen esityksen antamista.

- Hyvä sääntely vaatii huolellisuutta lainsäädäntöprosessin kaikissa vaiheissa ja mahdollisimman kattavaa vaikutusten arviointia. Vuosien mittaan on käynyt selväksi, että Suomessa on tällä saralla paljon tehtävää. On tärkeää huolehtia siitä, että esimerkiksi eduskuntakeskustelussa kaikilla on samat faktat käytössään, Sarkomaa painottaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Puh. 050 511 3033

 

Tiedote 6.10.2016

Julkaisuvapaa heti

Hallituspuolueiden soster-vastaavat: Hoitajamitoituksen alentamisesta luovuttava ja tilalle etsittävä vaihtoehtoisia säästöjä

”Me sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituspuolueiden valiokuntavastaavat esitämme, että vanhustenhuollon hoitajamitoituksen alentamisesta luovutaan ja sovituille säästöille etsitään vaihtoehtoisia toteutustapoja, jotka varmistavat hallituksen sovitun talouslinjan ja valtion talouden kehyksissä pysymisen", toteavat Sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituspuolueiden ryhmävastaavat Hannakaisa Heikkinen (kesk.), Arja Juvonen (ps.) ja Sari Sarkomaa (kok.).

Se mikä on riittävästi muistisairaalle ympärivuorokautisen hoivan potilaalle, jonka omatoimisuutta tuetaan ohjauksella ja kuntoutustoimilla, ei riitä esimerkiksi halvaantuneelle potilaalle. Jokaisen vanhuksen hoidon tarve on erilainen.

”Meidän tulisi kehittää ja ottaa käyttöön valtakunnallinen hoidon yksilöllinen mittarointi, jossa henkilöstön määrä ja osaaminen voidaan kohdentaa joustavasti ja yksilöllisesti ihmisen hoitoisuuden mukaan. Ihmisen hoidon ja hoitajien tarvetta ei voi määrittää yhdellä annetulla luvulla", Sari Sarkomaa toteaa.

Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa säästöjä on tehtävä ja niitä on mahdollista tehdä. Myös laatusuositusten uudistaminen on tärkeä osa hallituksen tahtoa kehittää hyvää vanhusten kuntoutusta, hoitoa ja hoivaa.

"Vanhusten hyvän hoidon laatukriteereihin kirjattu vaade omasta huoneesta jokaiselle pitkäaikaishoidossa olevalle tulee tarkastella uudelleen. Vanhusten hoivassa pitkään työskennelleenä olen havainnut, että esimerkiksi moni muistisairas kokee olonsa turvallisemmaksi, kun samassa huoneessa asuu toinen ihminen. Kaikille vanhuksille oma huone ei välttämättä edusta laatua", Hannakaisa Heikkinen toteaa.

”Säästöjä voi hakea myös pätevyysvaatimuksia muuttamalla. Sosiaalityöntekijöistä on huutava pula. Tilanne voidaan korjata päästämällä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet sosionomit näihin tehtäviin", Arja Juvonen toteaa.

Lisätietoja:

Hannakaisa Heikkinen p. 050 5122886

Arja Juvonen p. 050 511108

Sari Sarkomaa p. 050 5113033

 

 

Tiedote 22.9.2016

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti kannustavat hallitusta viemään ehdotetun päivystysuudistuksen maaliin.

- Uudistuksen tavoitteena on varmistaa riittävä osaaminen jokaisessa hoitavassa yksikössä ja sitä kautta parantaa potilasturvallisuutta, taata palvelujen yhdenvertainen saatavuus sekä myös hillitä sote-kustannusten kasvua, Sarkomaa kertoo tavoitteista.

Kattava ympärivuorokautinen erikoisalapäivystys keskitettäisiin 12 sairaalaan, joista viisi on kaikkein vaativinta hoitoa tarjoavia yliopistollisia sairaaloita. Kuhunkin näistä sairaaloista tulisi vähintään noin kymmenen eri erikoisalan lääkärit ja sosiaalipäivystyksen ammattilaiset.

- Vaativan päivystyksen keskittäminen lisää potilasturvallisuutta, koska valmius vaativien tilanteiden laadukkaaseen ja turvalliseen hoitoon on aina paikalla. Potilasturvallisuutta lisää myös se, että leikkauksiin tarvittavien ammattilaistiimien käytännön kokemukseen perustuva osaaminen karttuu, kun leikkauksia tehdään samassa yksikössä paljon. Maailmalta on selvä näyttö siitä, että leikkausten laatu paranee, kun leikkaustiimille karttuu kokemusta ja omassa työhistoriassa on samanlaisia tapauksia riittävän paljon, Raassina sanoo.

Uudistuksen myötä matka-aika lähimpään laajan päivystysyksikön sairaalaan olisi puolella suomalaisista alle 30 minuuttia ja 80 prosentilla alle 50 minuuttia.

- Uudistusta tehdään terveellä järjellä ja potilaan parasta ajatellen. Vaikka vaativaa päivystystä keskitetään, niin kaikkein pienimmissä sairaaloissa sekä joissain terveyskeskuksissa tarjotaan edelleen ympärivuorokautista kiireellistä hoitoa, jos välimatka isomman sairaalan päivystykseen on muuten liian pitkä, Lauslahti sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Sanna Lauslahti
Puh. 050 512 2380

Sari Raassina
Puh. 050 523 2808

Tiedote 17.9.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa kehottaa oppositiopuolueita kertomaan avoimesti ja aktiivisesti parannusehdotuksena lausuntokierroksella oleviin sote-uudistuksen lakiesityksiin. Sarkomaa tyrmää opposition ajatuksen paluusta uudistuksen lähtöruutuun ja parlamentaariseen valmisteluun.

- Olisi todella kylmää kyytiä sanoa uudistusta odottaville suomalaisille, että uudistusta ei vielä tullekaan, vaan aloitamme asian valmistelun taas kerran uudestaan. Tämä olisi täysin vastuutonta, Sarkomaa sanoo.

- Sote-uudistusta on vietävä määrätietoisesti eteenpäin. Kaikki suomalaiset, puolueet, kansalaisjärjestöt ja asiantuntijat ovat tervetulleita kertomaan parannusehdotuksiaan lausunnoilla olevaan lakiesitykseen, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaa muistuttaa, että oppositiopuolueet ovat toistuvasti vaatineet sote-uudistuksen viemistä parlamentaariseen valmisteluun normaalin hallituksen valmistelun sijasta. Etenkin SDP on vaatinut painokkaasti parlamentaarista valmistelua. Asia nousi esiin viimeksi torstaina eduskunnan kyselytunnilla.

- Onko tosiaan niin, että vuosikausia ja lukemattomissa eri kokoonpanoissa valmisteltu jokaisen suomalaisen arkea helpottava uudistus halutaan palauttaan lähtöruutiin? Käsittämätön ajatus, joka ei ole kenenkään etu, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, että sote-uudistuksen keskeinen pala eli valinnanvapauslainsäädäntö on saatava muiden lakiesitysten tavoin aikataulussaan lausunnoille. Sarkomaa pitää hyvänä, että valinnanvapauslainsäädännön valmistelu on aikataulussa. Valinnanvapauslainsäädännöllä halutaan varmistaa, että rahapussin paksuudesta riippumatta jokaisella on yhdenvertainen ja sujuva pääsy laadukkaisiin peruspalveluihin sekä mahdollisuus vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin.

- SDP:n kanta valinnanvapauteen on tullut selväksi ja valitettavasti näyttää siltä, että SDP ei ole valmis lisäämään ihmisten osallisuutta eikä hallituksen tavoin antamaan valinnanvapautta yhdenvertaisesti ja varallisuudesta riippumatta kaikille. Me kokoomuksessa urakoimme, että sote-uudistus saadaan maaliin ja sen myötä tehtyä mittava loikka suomalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin tasa-arvossa, sanoo Sarkomaa.

Valinnanvapauden laajentamisen ydintavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja turvata oikea-aikainen sekä tasa-arvoinen pääsy verovaroin järjestettyihin palveluihin. Valinnanvapauslailla halutaan muutos nykytilaan, jossa merkittävä osa väestöstä – kuten työttömät, pitkäaikaissairaat, lapsiperheet ja eläkeläiset – jonottavat perusterveydenhuoltoon. Kohtuuttomia ja eriarvoistavia jonoja on myös moniin sosiaalipalveluihin. Työssäkäyvät voivat käyttää työterveyshuoltoa ja tietenkin jonoista pääsee ostamalla yksityispalveluja tai vakuutus.

- Valinnanvapauden laajentaminen on täsmätoimi edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvo.  Se on myös viisas toimi purkaa kestävyysvajetta, kun ajoissa annettu hoito ja apu ovat aina edullisempia kuin hoitojonot.Sote-uudistuksessa on kyse ihmisille ja koko Suomelle niin tärkeästä parannuksesta, että sen jarruttamiseen ole enää varaa, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033