Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 19.5.2016
Julkaisuvapaa heti

Kaikkien eduskuntaryhmien edustajista muodostuva eduskunnan Syöpäverkoston johtokunta järjestäytyi 26.4.2016 kansanedustaja Sari Sarkomaan (kok.) johdolla.

Eduskunnan Syöpäverkosto kantaa huolta, että tällä hetkellä Suomesta puuttuu keskitetty syöpäseulontojen ohjaus ja valvonta sekä kaiken seulontatyyppisen toiminnan valtakunnallinen rekisteröinti. Kuntatasolle hajautettu järjestämisvastuu on luonut kirjavan, jopa vuotuisiin tarjouskilpailuihin perustuvan toimintaympäristön, jossa voittaja ei aina pysty toteuttamaan laadukasta seulontaa. Ohjelman kehittäminen tai laadun parantaminen ei ole tällaisessa tilanteessa mielekästä, koska hinnan noustessa uusi kilpailutus siirtää toiminnan taas uudelle toimijalle.

Suomen Syöpäyhdistys on käynnistänyt kohdunkaula- ja rintasyövän valtakunnalliset seulontaohjelmat 1960–1980-luvuilla. Seulontojen avulla syöpä pyritään löytämään esiaste- tai varhaisvaiheessa, jolloin hoitoajat voivat lyhentyä ja vaativan hoidon tarve vähentyä. Päätavoitteena on seulottavasta syöpätaudista aiheutuvan kuolleisuuden vähentäminen. Vuosien myötä uusia seulontatestejä ja – menetelmiä on tullut tarjolle ja lakisääteisten seulontaohjelmien ulkopuolelle on syntynyt mittava näytteenotto- ja testaustoiminta. Se on usein tehotonta ja aiheuttaa yhteiskunnalle miljoonien eurojen kustannukset vuosittain.

Syöpäseulontaohjelmia säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus seulonnoista (339/2011), jotka määräävät kunnat järjestämään seulontoja asukkailleen. Seulontaohjelmien tiedot kootaan terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä säädetyn lain (556/1989) mukaisesti Suomen Syöpärekisteriin, joka seuraa ja arvioi seulontojen laatua ja vaikuttavuutta. Seulontaohjelmien ulkopuolisen testaustoiminnan tietoja ei rekisteröidä keskitetysti, minkä seurauksena toiminnan kokonaisvaikutuksia on mahdotonta arvioida. Keskitetyllä rekisteröinnillä voitaisiin parantaa myös seulontaohjelmien vaikuttavuutta.

Eduskunnan Syöpäverkosto tukee Suomen Syöpäyhdistyksen tavoitetta aikaansaada kansallinen syöpäseulontojen ohjausryhmä valtionhallintoon esimerkiksi Hollannissa tai Norjassa toteutetun mallin mukaisesti. Ohjausryhmä vastaisi seulontojen valvonnasta sekä uusien ja olemassa olevien seulontamenetelmien ja – ohjelmien käyttöönotosta ja muutoksista sekä seulontojen järjestämiseen ja rekisteröintiin liittyvien lakimuutosten käynnistämisestä. Suomen Syöpäyhdistys ajaa myös seulontojen järjestämisvastuun siirtämistä kunnilta isommille yksiköille. Esimerkiksi valmisteilla olevassa sote-uudistuksessa seulontojen järjestämisvastuu olisi maakunnilla tai yhteistyöalueilla.

Syöpäverkoston johtokunnan muodostavat:

• kansanedustaja Sari Sarkomaa, pj. (kok.)
• kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta, vpj. (sd.)
• kansanedustaja Martti Talja (kesk.)
• kansanedustaja Arja Juvonen (ps.)
• kansanedustaja Satu Hassi (vihr.)
• kansanedustaja Stefan Wallin (rkp.)
• kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.)
• kansanedustaja Sari Tanus (kd.)

Eduskunnan Syöpäverkoston tukiryhmän Syöpäsäätiössä ja Suomen Syöpäyhdistyksessä muodostavat:

• pääsihteeri, dosentti Sakari Karjalainen
• viestintä- ja ennakointijohtaja Satu Lipponen
• ylilääkäri Riikka Huovinen
• terveyden edistämisen ylilääkäri Eeva Ollila
• Suomen Syöpärekisterin johtaja, professori Nea Malila

Eduskunnan Syöpäverkosto on syövän ehkäisyyn, hoitoon ja tutkimukseen perehtyvä kansanedustajien vapaamuotoinen verkosto, joka järjestää aiheen tiimoilta erilaisia tapahtumia ja tapaa asiantuntijoita.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
Eduskunnan Syöpäverkoston puheenjohtaja
Puh. 050 511 3033
sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Eduskunnan Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kannanotto 13.5.2016

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta vaatii Sipilän hallitukselta kansallista itsemurhien ehkäisyohjelmaa. Neuvottelukunta toteaa, että hallituksen kärkihankkeiden tausta-aineistossa oli vielä mukana ehdotettu kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma. Sen puuttuminen varsinaisista hallituksen kärkihankkeista vaarantaa koordinoidun ja eri hallinnonalojen yhteisen järjestelmällisen toiminnan itsemurhien ehkäisemiseksi.

Muissa Pohjoismaissa ja useissa EU-maissa on asetettu itsemurhakuolemien määrälle kansallisia tavoitteita, tehty itsemurhien ehkäisyohjelmia ja perustettu kansallisia osaamiskeskuksia.

Vaikka Suomessa toteutettiin 80–90-lukujen vaihteessa maailman ensimmäinen itsemurhien kansallinen ehkäisyprojekti ja itsemurhat kääntyivät laskuun, ajankohtaisen itsemurhien ehkäisyohjelman puutteen vuoksi aikaisemmin luodut hyvät käytännöt ovat vaarassa jäädä unohduksiin.

Suomen itsemurhaluvut ovat hitaasta laskusta huolimatta EU:n kärkitasoa ja yli puolitoistakertaiset muihin Pohjoismaihin verrattuna. Siksi toimia tarvitaan sekä itsemurhien ehkäisyyn, itsemurhaa yrittäneiden tueksi että itsemurhan tehneiden läheisten avuksi.
Tutkimustiedon mukaan itsemurhia voidaan ehkäistä, ja toiminta on erittäin kustannustehokasta.

– Itsemurhien vähentämiseen tarvitaan laajapohjaista yhteistyötä ja koko yhteiskunnan osallistumista; valtiota, kuntia, järjestöjä, työyhteisöjä, joukkoviestimiä ja meitä jokaista. Ehkäisytyössä on kyse myös päättäjien ja kansalaisten asenteiden muuttumisesta, sanoo Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.).

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta esittää tavoitteeksi itsemurhalukujen vähentämistä pohjoismaiselle tasolle vuoteen 2020 mennessä. Itsemurhien kokonaismäärän laskiessa tiettyjen väestöryhmien korkea itsemurhakuolleisuus jää katveeseen. Itsemurhat keskittyvät huono-osaiseen väestönosaan ja ovat usein ylisukupolvisia. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien itsemurhakuolleisuus on kolminkertainen työllisten itsemurhakuolleisuuteen verrattuna.

– Itsemurhien ehkäisyssä tärkeässä roolissa on myös kansalaisten mielenterveysosaamisen lisääminen, jotta jokainen tietää miten toimia, jos epäilee läheisen ajattelevan itsemurhaa. Avainryhmien koulutus, esimerkiksi asiakastyössä olevien viranomaisten mielenterveysosaamisen lisääminen, on myös keskeistä. Meiltä esimerkiksi puuttuu Käypä hoito -suositukset itsemurhan tehneiden omaisten ja itsemurhaa yrittäneiden kohtaamiseen. Itsemurhaa yrittäneellä on moninkertainen riski uusia yritys. Hän hyötyy nopeasti saatavasta keskusteluavusta. Hänen on tärkeää saada korvaavia toimintamalleja, päästä ulos umpikujasta ja selviytyä kokemastaan kriisistä, kertoo toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi Suomen Mielenterveysseurasta.

Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan jäsenet:
kansanedustaja Annika Saarikko, pj. (kesk.)
kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.)
kansanedustaja Juho Eerola (ps.)
kansanedustaja Maria Tolppanen (ps.)
kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.)
kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.)
kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.)
kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.)
kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.)
kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.)
kansanedustaja Li Andersson (vas.)
kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.)
kansanedustaja Anna-Maja Henriksson (r.)
kansanedustaja Mikaela Nylander (r.)
kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.)
kansanedustaja Sari Tanus(kd.)

Neuvottelukunnan mielenterveysjärjestöt:
Suomen Mielenterveysseura
Mielenterveyden keskusliitto
Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami
Psykosociala förbundet

Lisätietoja:
Annika Saarikko
kansanedustaja
Eduskunnan Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja
(09) 432 3151
annika.saarikko@eduskunta.fi

Outi Ruishalme
Johtaja, kriisikeskustoiminnat
Suomen Mielenterveysseura
+358 40 542 6164
outi.ruishalme@mielenterveysseura.fi

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen koolle kutsuma parlamentaarinen yhteistyöelin. Neuvottelukunnassa on jäseniä jokaisesta eduskuntapuolueesta. www.mielenterveysseura.fi/neuvottelukunta

Suomen Mielenterveysseura on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö. Seura edistää Suomessa asuvien mielenterveyttä, tekee ehkäisevää mielenterveystyötä ja rakentaa vapaaehtoisen kansalaistoiminnan edellytyksiä mielenterveyden alalla. mielenterveysseura.fi

Tiedote 11.5.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että hallitus kokoaisi koko varhaiskasvatuksen ja päivähoidon kokonaisuuden opetus- ja kulttuuriministeriöön. Päivähoidon halkaisu oli vakava virhe, josta kokoomusedustaja varoitti jo silloin kun varhaiskasvatuksen ja päivähoidon siirtoa opetus- ja kulttuuriministeriöön tehtiin. Vastoin kaikkia asiantuntijoita silloinen hallitus jätti kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet sosiaali- ja terveysministeriöön.

- Päivähoidon jakamisessa ei ollut mitään järjellistä perustelua. Kahtiajakautumisen vuoksi niin OKM:ssä ja STM:ssä on nyt kussakin omat ”päivähoitovirkamiehensä”, jotka valmistelevat omaa puolikastaan. Kun palvelut ja niiden vaihtoehtona olevat tuet, eli kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet, ovat eri ministeriöissä, on kokonaisuuden hallinta niin valtakunnan tasolla kuin kunnissakin vähintään haastavaa, sanoo Sarkomaa.

- Muutos kotihoidontuessa tai yksityisen hoidon tuessa vaikuttaa päivähoitopalveluihin ja päinvastoin. Siksi on tehtävä loppu kahteen ministeriöön ”jakautumisesta” ja hallinnonalasiirto on vietävä maaliin, Sarkomaa vaatii.

Sarkomaan mielestä on järkevää, että varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus ovat kokonaisuutena opetus- ja kulttuuriministeriössä.

- Tämä mahdollistaisi sen, että niukat ministeriöiden voimavarat kootaan yhteen tukemaan kokonaisvaltaista otetta lasten sekä tulevaisuutemme kannalta olennaisen varhaiskasvatuksen kehittämiseen, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa pitää tärkeänä, että kahtiajakamispäätöksen purkamisen lisäksi varhaiskasvatuslakiin tehdään eduskunnan edellyttämä korjausliike. Eduskunnan hyväksymässä lausunnossa (SiV 29/2014) hallitukselta edellytettiin toimenpiteitä laista puuttuvien keskeisten määritelmien ja reunaehtojen selkeyttämiseksi. Sarkomaa toteaa, että opetusministeri Kiurulta tämä työ jäi tekemättä.

- Ministeri Kiurun johdolla valmisteltu sekamelskaksi jäänyt varhaiskasvatuslaki on nykyisen opetusministerin ja eduskunnan voimin korjattava. Se on viisas toimi lasten ja suomalaisten hyvinvoinnin parhaaksi. Työhön on ryhdyttävä ripeästi, jotta korjausliike eli lakiesitys ehditään käsitellä huolella tällä eduskuntakaudella, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Lehdistötiedote 7.5.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa toteaa, että kokoomuksen ministereiden Lenita Toivakan ja Sanni Grahn-Laasosen eilinen tasa-arvopuheenvuoro oli täyttä asiaa.

”Koko hallituksen on otettava vakavasti se tosiasia, että alle kolmivuotiaiden lasten äitien työllisyysaste on viime vuosina laskenut jyrkemmin kuin äitien työllisyysaste keskimäärin. Pienten lasten äitien muita Pohjoismaita alhaisempaan työllisyysaste on asia, johon Suomella ei ole varaa. Suomi nousee taloustaantumasta vain ottamalla käyttöön kaikki voimavarat. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet ja vanhemmuudessa isät sekä äidit”, sanoo Sarkomaa.

Samalla Sarkomaa vastaa Soinille, joka tyrmäsi kokoomusministereiden linjauksen. On koko Suomen etu, että myös kotihoidontukea tarkastellaan osana varhaiskasvatuksen- ja päivähoidon leikkauksia ja uudistuksia niin, että tavoite naisten työllisyydestä, perheiden tasa-arvoisesta kohtelusta toteutuisi. Tasa-arvoasioissa ei pidä jarrutella vaan on edettävä ripeästi hallituksen tuoreen tasa-arvo- ohjelman viitoittamalla tiellä. Tasa-arvon vahvistaminen on edellytys hallitusohjelman keskeisten tavoitteiden – työllisyyden ja hyvinvoinnin kasvun – saavuttamiselle.

Sarkomaa toistaa huolen eduskunnan käsittelyssä olevan varhaiskasvatusmaksujen korotusesityksen vaikutuksesta äitien työn kannattavuuteen.

”On iso riski, että toteutuessaan maksukorotus vauhdittaisi äitien syöksykierrettä kotiin pois työelämästä. Esitys ja sen vaikutukset on syytä vielä kerran arvioida”, alleviivaa Sarkomaa.

Sarkomaan mielestä hallituksen päättämä tasa-arvo-ohjelma oli tervetullut äitienpäivälahja.

”Ohjelmaan sisältynyt kokoomusnaisten pitkäaikainen tavoite, tasata vanhemmuudesta työantajille aiheutuvia kustannuksia kertakorvauksella, on vietävä viivytyksettä eteenpäin”, päättää Sarkomaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa
puh. 050 511 3033

Tiedote 6.5.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansaedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti ovat huolissaan taloustalkoissa tehtyjen päätösten kokonaisvaikutuksesta pienten lasten äitien työllisyyteen.

Edustajat varoittavat, ettei tahtomatta synnytetä pienten lasten äitien syöksykierrettä kotiin ja syrjäytetä naisia pois työelämästä. Naisten työpanos on erittäin tärkeä Suomen kasvun ja kestävyysvajeen taittamisen kannalta.

Edustajat nostavat erityisesti esille varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon kohdistuneet määrärahaleikkaukset. Jo päätetyt leikkaukset tarkoittavat osassa kuntia ryhmäkoon kasvamista ja subjektiivisen päivähoidon rajoittamista.

Erityistä huolta he kantavat eduskunnassa käsittelyssä olevasta varhaiskasvatuksen maksulaista, ja sen seurauksista naisten työssäkäyntiin. Siinä esitetään, että varhaiskasvatuksen maksut nousevat enimmäismaksuluokassa jopa 22 prosenttia. Samaan aikaan kotihoidon tuki on jäänyt koskemattomaksi.

Edustajat ovat huolissaan äideistä, joiden palkka menisi suurelta osin päivähoitomaksuihin. Tämä koskee erityisesti keskituloisia perheitä, jotka ovat ylimmässä maksuluokassa. Niihin kuuluu myös perheitä, joissa äidit ovat pienipalkkaisia: koska miesten palkat ovat edelleen usein yhä suuremmat kuin naisilla. Näin ylimmän maksuluokan tuloraja saavutetaan silloinkin, kun naisen palkka on keskipalkkaa alhaisempi.

- Jos varhaiskasvatuksen laatuun kohdistuvien riskien ohella varhaiskasvatusmaksuja korotetaan tuntuvasti, riski äitien kotihoidon tuen käytön pitenemiseen kasvaa. Näin perhe voi olla tilanteessa, jossa äidin työhön meno ei ole taloudellisista syistä mielekästä. Nykyistä maksujärjestelmää on arvosteltu juuri siitä, että se ei kannusta äitejä työntekoon, kun jo melko pienillä tuloilla joutuu maksamaan ylintä perittävää maksua, edustajat sanovat.

Pienten lasten äitien muita Pohjoismaita alhaisempaan työllisyysasteeseen on kiinnitetty huomiota viimeksi OECD:n tammikuussa julkaisemassa maaraportissa Suomesta. Alle kolmivuotiaiden lasten äitien työllisyysaste on viime vuosina laskenut jyrkemmin kuin äitien työllisyysaste keskimäärin.
Kokoomusedustajat näkevät eduskunnan käsittelyssä olevan varhaiskasvatuksen maksukorotuksen olevan ristiriidassa hallituksen tavoitteelle lisätä työllisyyttä.

- Hallituksen on tarkasteltava esityksiään uudelleen. Hallituksen on varmistettava, että tavoite naisten ja miesten tasavertaisesta työllisyydestä, työelämän tasa-arvosta ja perheiden yhdenvertaisesta kohtelusta toteutuu. Suomen nousuun tarvitaan kaikki voimavarat. Työelämässä tarvitaan tasapuolisesti naiset ja miehet sekä vanhemmuuden kantamisessa niin isät kuin äidit, edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sari Raassina
050 523808

Sanna Lauslahti
050 5122380

Tiedote 4.5.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Markku Eestilä, Kai Mykkänen, Sari Sarkomaa ja Saara-Sofia Sirén iloitsevat luonnonsuojelujärjestö WWF:ltä saamasta myönteisestä palautteesta koskien Itämeren lohipolitiikkaa. Kokoomus on ottanut määrätietoisen linjan lohen suojelemiseen ja halunnut vaikuttaa ylikalastukseen. Jo vuonna 2011 puolueessa aloitettu kestävän kalastuksen linja alkaa nyt tuottaa tulosta ja lohikannat vahvistuvat.

Pohjanlahdelta pyydetty Itämeren lohi nousi WWF:n tiistaina päivitetyssä kalaoppaassa punaiselta listalta harkiten ostettavien kalojen keltaiseen ryhmään. Nyt lohikiintiö on vahvistettu tutkijoiden suositusten mukaiseksi. WWF toteaakin, että Itämeren lohikantojen elpyminen on hyvä esimerkki siitä, miten uhanalaisten kalakantojen suojelussa on viime vuosina edetty harppauksin.

Viime hallituskaudella kokoomuslaisen maa- ja metsätalousministeri Orpon johdolla vietiin maaliin uusi kalastuslaki sekä lohi- ja meritaimenstrategia. Molempien uudistusten tavoitteeksi asetettiin kalojen luonnonvarainen lisääntyminen ja heikkojen kalakantojen kohentaminen. Kokoomus haluaa jatkaa tällä linjalla ja varmistaa jatkossakin kestävän kalastuksen toteutumisen. Elinvoimaisemmista kalakannoista hyötyvät luonnon lisäksi myös kalatalous ja matkailu. Lohta on oikeiden toimenpiteiden seurauksena noussut kiitettävästi esimerkiksi Tornionjokeen.

Kokoomukselle on tärkeää parantaa Itämeren tilaa kansainvälisen yhteistyön avulla. ”Nyt kun on saavutettu oikea asennemuutos ylikalastuksen kitkemisessä, on tätä arvokasta työtä jatkettava yhdessä muiden poliittisten toimijoiden ja Itämeren alueen valtioiden kanssa”, korostavat kansanedustajat Eestilä, Mykkänen, Sarkomaa ja Sirén.

Lisätiedot:

Markku Eestilä
puh. 0500275689

Kai Mykkänen
puh. 0456143949

Sari Sarkomaa
puh. 0505113033

Saara-Sofia Sirén
puh. 0505132051

Tiedote 27.4.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti ideoivat apteekkijärjestelmän uudistamista ja kilpailun lisäämistä. Apteekeille on annettava mahdollisuus kehittämisloikkaan osana sosiaali- ja terveysjärjestelmän uudistusta.

- Apteekkijärjestelmään on saatava lisää tervettä kilpailua ja sen on uudistuttava siinä missä muukin terveydenhuollon. Yksinkertaisin ja asiakaslähtöisin askel on lisätä apteekkilupien määrää erityisesti kasvukeskuksissa, sanovat kokoomusedustajat.

Edustajat näkevät, että suurimpia sivuapteekkeja voidaan itsenäistää esimerkiksi apteekkarinvaihdosten yhteydessä. Tällöin aiemmin yhden apteekkarin hallinnoima yksikkö jakautuisi kahdelle apteekkarille ja niin saataisiin alalle uusia yrittäjiä ja lisää kilpailua.

- Lupajärjestelmää ei kannata kokonaan purkaa. Kaupunkialueilla kilpailun lisääntyminen voisi edesauttaa esimerkiksi apteekkien erikoistumista vastaamaan eri asiakasryhmien tarpeisiin, ideoivat edustajat.

Edustajat korostavat, että ammattiapteekkijärjestelmää kannattaa kehittää tukemaan muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Palvelua voidaan kehittää esimerkiksi antamalla apteekeille tietyin ehdoin oikeus antaa influenssarokotteita sekä laajentaa apteekkien terveyspistetoimintaa koko maan kattavaksi. Ammattiapteekki on osin käyttämätön voimavara lääkehoidon kokonaisarvioinnissa ja järkevässä lääkehoidossa.

- Apteekit ovat monelle ihmiselle tärkein lähipalvelu. Lääkehuolto toimii Suomessa varsin hyvin. Apteekkialaa uudistettaessa kannattaa pitää kiinni sen hyvistä puolista, mutta kehittämistyötä täytyy määrätietoisesti jatkaa. Väestön tarpeet muuttuvat ja lääkehuollon on osana muuta terveydenhuoltoa vastattava niihin, edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Sari Raassina
Puh. 050 5232 808

Sanna Lauslahti
Puh. 050 5122 380

Tiedote 21.4.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti kommentoivat vihreiden tuoreen yrittäjyysohjelman apteekkikirjauksia.

Vihreät tuovat yrittäjyysohjelmassaan jälleen esiin väärän väitteen siitä, että apteekkien lupajärjestelmän muutokset sellaisenaan madaltaisivat lääkkeen hintaa. Lääkkeiden hinnan määräytyminen ja apteekkilupajärjestelmä ovat kaksi eri järjestelmää.

- Vihreillä on kotiläksyjen lukemisen paikka lääkkeiden hintojen muodostumisesta, sanovat kansanedustajat.

Tosiasiassa lääkkeen hinta on asiakkaalle sama apteekista riippumatta kaikkialla Suomessa. Lääkkeiden hinnat määritellään valtioneuvoston päättämässä lääketaksassa. Lääkkeissä on viitehintajärjestelmän myötä varsin vahva hintakilpailu. Reseptilääkkeiden hinnat ovat laskeneet viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 20 prosenttia, ja apteekkimaksua korotettiin viimeksi tämän vuoden alusta. Lisää säästöjä lääkekustannuksiin valmistellaan parhaillaan. Hallitus on linjannut, että lääkekorvausjärjestelmää uudistetaan siten, että säästöjen yhteisvaikutus on julkiseen talouteen 134 miljoonaa euroa ensi vuodesta lukien.

- Osana valtiontalouden tasapainottamista lääkekustannuksista sovittu leikkaussumma on mittava. Huoli on se, miten löytää leikattava eurot niin, että lääkkeiden tasavertainen saatavuus onnistutaan turvaamaan. Lääkekustannuksista on etsittävä innovatiivisesti säästöjä, mutta ei romuttamalla apteekkitoimintaa. Tarkoituksenmukainen lääkehoito on vielä monin osin käyttämätön ja järkevä tapa säästää lääkekustannuksissa. Tässä apteekeilla tulee olla vielä vahvempi rooli, Sarkomaa ja Lauslahti linjaavat.

Vihreät esittivät kannanotossaan maakunnille oikeutta luopua apteekkilupien määrällisistä rajoituksista. Kokoomusedustajat huomauttavat, että vihreiden esityksen myötä on iso riski, että lääkehuollon palveluiden saatavuus alkaisi vähitellen vääristyä ja syrjäseudulle ei enää välttämättä löytyisi apteekkareita.

- Esitys johtaisi kovin pian apteekkipalveluiden keskittymiseen kohti kasvukeskuksia, sanovat edustajat.

- Apteekkilupien määrien rajoittamisessa ei ole kyse pelkästään maaseutumaisista alueista, sillä myös kaupungeissa apteekkien koolla on merkitystä. Jos lääkevaraston koko pienenee liikaa yksikkökoon mukana, lääkkeiden toimitusvarmuus heikkenee. Tällainen tilanne on useissa Euroopan maissa, joissa vain yleisimpiä lääkkeitä on heti saatavilla apteekeista.

- Lupajärjestelmää ei kannata kokonaan purkaa. Apteekkijärjestelmä kaipaa uudistamista ja kilpailun lisäämistä siinä missä muukin terveydenhuolto. Yksinkertaisin ja asiakaslähtöisin tapa tähän on lisätä apteekkilupien määrää erityisesti kasvukeskuksissa, sanovat kokoomusedustajat.

- Kaupunkialueilla kilpailun hallittu lisääntyminen voisi edesauttaa esimerkiksi apteekkien erikoistumista vastaamaan eri asiakasryhmien tarpeisiin, ideoivat edustajat.

Edustajat näkevät, että suurimpia sivuapteekkeja voidaan itsenäistää apteekkarinvaihdosten yhteydessä. Tällöin aiemmin yhden apteekkarin hallinnoima yksikkö jakautuisi kahdelle apteekkarille ja niin saataisiin alalle uusia yrittäjiä ja lisää kilpailua.

- Ammattiapteekkijärjestelmää kannattaa kehittää tukemaan muuta terveydenhuoltoa. Apteekit ovat monelle ihmiselle tärkein lähipalvelu. Palvelua voidaan edelleen kehittää esimerkiksi antamalla apteekeille tietyin ehdoin oikeus antaa influenssarokotteita sekä muutoin laajentaa apteekkien terveyspistetoimintaa koko maan kattavaksi. Väestön tarpeet muuttuvat ja lääkehuollon on vastattava niihin, edustajat jatkavat.

- Kilpailua järjestelmässä voidaan lisätä rikkomatta sitä mikä toimii. Lääkehuolto toimii Suomessa varsin hyvin. Apteekkiverkosto on kattava ja lääkkeiden saatavuus on Suomessa hyvä. Apteekkialaa uudistettaessa kannattaa pitää kiinni sen hyvistä puolista. Kilpailua apteekkijärjestelmässä kannattaa kuitenkin lisätä, Sarkomaa ja Lauslahti toteavat lopuksi.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Sanna Lauslahti
Puh. 050 5122 380

Tiedote 19.4.2016
Julkaisuvapaa heti

Uhanalaisen saimaannorpan ja erityisesti sen kuuttien suojelemiseksi säädetyt uudet kalastusrajoitukset Saimaalla astuivat voimaan viime perjantaina. Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen Sari Sarkomaa olisi laajentanut verkkokalastuskiellon jatkumaan heinäkuun loppuun asti.

Oli välttämätöntä, että uusi ohueksi jäänyt norppa-asetus asetettiin hallituksen toimesta erityistarkkailuun, alleviivaa Sarkomaa.

- Saimaannorppa on maailman uhanalaisin hylje. Asetuksessa olisi mielestäni pitänyt ottaa paremmin huomioon se, että kuuttien kalanpyydyskuolleisuus on siirtynyt heinäkuulle ja että kuuttien kokonaiskuolleisuus kalanpyydyksiin suhteessa kannan kokoon ei ole oleellisesti vähentynyt. Verkkokalastuskiellon laajentamiselle heinäkuun loppuun olisi ollut ja on hyvin selkeät perusteet, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa piti välttämättömänä, että kokoomuksen vaatimuksesta asetukseen kirjattiin erillinen lausuma saimaannorppien elinolojen turvaamiseksi. Lausuma velvoittaa ministeriötä ja ministeriä jatkuvaan seurantaan ja tarvittaessa reagoimaan sekä palaamaan tällä kertaa norpan suojelun kannalta riittämättömäksi jääneeseen asetukseen. Lausuma johdosta on verkkokalastuskiellon laajentamiseen ja muihin lisätoimiin palattava, jos seurantaluvut niin näyttävät.

- Kalastus on suurin yksittäinen saimaannorpan kuolemia aiheuttava tekijä. Nyt asetukseen kirjattu lausuma on äärimmäisen tärkeä ja norppakannalle henkivakuutus. Hallitus tulee tarkastelemaan asetusta uudelleen, mikäli esimerkiksi pyydyskuolemien määrä kasvaa ja jäädään jälkeen saimaannorpan suojelustrategian mukaisesta kannan kasvusta, Sarkomaa sanoo.

Erityisen iloinen Sarkomaa on siitä, että tänä talvena kuutteja on syntynyt enemmän kuin koko 35-vuotisen laskentahistorian aikana. Uutinen varmasti kannustaa kaikkia norpan suojelussa olevia tahoja jatkamaan työtä.

- Olen erittäin iloinen niistä uutisista, joita olen saimaannorpan pesälaskennoista saanut, sillä vielä vuoden vaihteessa pesäolosuhteiden kehitys näytti kehnolta. Onneksi pakkaset ja lumi pelastivat tilannetta huomattavasti parempaan suuntaan, Sarkomaa iloitsee.

Sarkomaa kuitenkin muistuttaa, että koska verkkokalastuskieltoa ei heinäkuulle ulotettu, on kannan kehittymisen sekä pyydyskuolemien seuranta nyt äärimmäisen tärkeää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Tiedote 16.4.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sote-parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että sote-uudistuksen osana säädetään nykyistä terveydenhuoltolakia selkeämmin koulutetun hoitohenkilöstön johtamisesta ja johtamistehtävästä.

Hoitohenkilöstö on sosiaali- ja terveydenhuollon suurin henkilöstöryhmä, joka työskentelee ja antaa osaamisensa yhteiseen käyttöön 24 tuntia vuorokaudessa.  Hoitohenkilöstön ammatillisella toiminnalla ja sen kehittämisellä on ratkaisevat vaikutukset terveystuloksiin, potilasturvallisuuteen, palveluiden vaikuttavuuteen ja laatuun sekä toiminnan kustannuksiin. Lainsäädäntötasolle on kirjattava, että hoitotyön johtaminen edellyttää hoitotyön ammattitoiminnan käytännön ja tutkimuksen tuntemista.

Hallitus linjasi 5.4. sote-uudistuksen askelmerkkejä todeten, että linjausten toteutuminen edellyttää onnistunutta ja taitavaa muutosjohtajuutta. Tämä linjaus on vietävä sote-pykäliin, jotta voidaan luoda koko maahan selkeät moniammatilliset johtamiskäytännöt sisältäen hoitotyön johtamistehtävät.

- Ylimpiin johtamistehtäviin ns. yleisjohtajan tehtäviin tulee valita johtajat, joilla on laaja johtamiskoulutus ja – kokemus. Edellä mainittujen johtamistehtävien tulee olla professioista riippumattomia. Johtamisessa onnistuminen edellyttää laaja-alaista eri alojen osaamista hoitotyö mukaan lukien, linjaa Sarkomaa.

- Ei voi syntyä tilannetta, että organisaation ylimmästä johdosta puuttuu kokonaan suurimman henkilöstöryhmän linjajohtaja kuten esimerkiksi hallintoylihoitaja, johtava ylihoitaja tai johtajaylihoitaja. Koulutetun hoitohenkilöstön johtajilta tulee edellyttää oman ammattialan perustutkintoa, sosiaali- ja terveysalan koulutuksen, työn sisällön sekä sen kehittämistarpeiden tuntemusta, Sarkomaa täsmentää.

- Hoitohenkilöstön johtajat ja esimiehet varmistavat henkilöstön saatavuuden, pysyvyyden, hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen ja sen kohdentamisen uusissa integroiduissa palveluissa asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää heidän työpanostaan ja asiantuntemustaan, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaaa puhui sote-uudistuksesta Tehy HUS ry:n jäsenammattiosastojensa hallitusten jäsenien seminaaripäivässä. Kokoomusedustaja alleviivasi, että kaiken A ja O on henkilöstön mukanaolo uudistuksen valmistelussa ja toimeenpanossa. Ihmiset tekevät palvelut ja niiden laadun.

- Parempia palveluja ei tule koulutuksesta tinkimällä vaan koulutetun henkilöstön osaamista hyödyntämällä. Sote-uudistuksessa on nopeasti päästävä hallinto- ja rakennekeskustelusta toiminnan ja hoitoketjujen uudistamiseen. Siinä on se uudistuksen pihvi, mistä löytyy kustannustehokkuutta mutta myös ihmisten kannalta vaikuttavampia ja parempia palveluja, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
puh. 050 511 3033