Kategoria: Tiedotteet

Lapsen rinnalla 2014 -tunnustuspalkinto on myönnetty Icehearts ry:lle. Yhdistys tekee työtä lasten ja nuorten parhaaksi joukkueurheilun avulla. 3000 euron arvoisen palkinnon lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Tunnustuspalkinnon saajan palkitsi tänään messuilla kansanedustaja Sari Sarkomaa.
Iceheartsin toimintamallin tarkoituksena on joukkueurheilun avulla ennaltaehkäistä lasten ja nuorten mahdollisia ongelmia sekä edistää heidän hyvinvointiaan. Yhdistys toimii sosiaalityön ja koulun tukena tavoitteenaan estää syrjäytymistä, edistää lasten ja nuorten sosiaalisia taitoja sekä tarjota heille pitkäkestoinen ja turvallinen aikuisen läsnäolo.

Icehearts ry:n toiminta käynnistyi Vantaalla vuonna 1995, jolloin perustettiin sosiaalinen urheiluseura. Icehearts-toimintamallin ovat perustaneet poika ja isä, Ville ja Ilkka Turkka. Perustamisesta lähtien heidän tavoitteenaan on ollut valtakunnallinen järjestö, jotta mahdollisimman moni lapsi saisi mahdollisuuden harrastaa ja tuntea olevansa osa yhteisöä.

Pitkäkestoista tukea

– Teemme työtä kaikkein haavoittuvaisimpien lasten kanssa. On tärkeää huolehtia siitä, että kaikista pidetään huolta ja että kaikki saavat mahdollisuuden hyvään lapsuuteen ja turvalliseen kasvuun aikuiseksi, toteaa Icehearts ry:n toiminnanjohtaja Ville Turkka.

Iceheartsin toiminnassa keskeisiä periaatteita ovat muun muassa yhteistyö eri tahojen välillä, luottamuksellinen suhde lapsiin, sitoutuminen ja toiminnan pitkäkestoisuus.

– Olemme mukana lapsen kasvussa ja kehityksessä jopa 12 vuoden ajan. Mielestämme on tärkeää tarjota tukea tarvitseville lapsille turvaa, joka pysyy vierellä pitkäkestoisesti. Suomessa lasten ja nuorten asiat ovat pääsääntöisesti hyvin, mutta ne jotka voivat huonosti, voivat koko ajan yhä huonommin. Heitä haluamme auttaa ja kannustamaan aikuiseksi kasvamisessa, Turkka pohtii.

Yksi Icehearts-joukkue toimii 12 vuoden ajan. Joukkuetta ohjaa kasvattaja, jolla on ammatilliset pätevyydet joukkueen johtamiseen. Kasvattaja kykenee puuttumaan tarvittaessa nopeasti kaikkien mukana olevien lasten ja perheiden ongelmiin, mikä estää tehokkaasti mukana olevien lasten syrjäytymistä.

Estää syrjäytymistä

Lapsen rinnalla -tunnustuspalkinnon saajan valitsi yleisöltä tulleista ehdotuksista raati, jossa olivat mukana kansanedustaja Sari Sarkomaa, lastenpsykiatri Jari Sinkkonen Pelastakaa Lapset ry:stä ja puheenjohtaja Jaana Toikkanen Uudenmaan lastenhoitoalan yhdistyksestä.

Raadin mukaan Icehearts tekee hyvää työtä lasten ja nuorten parhaaksi joukkueurheilun avulla. Yhdistyksen varhaisen puuttumisen toimintamalli on innovatiivinen. Toiminnassa on erityisen arvostettavaa se, että se on pitkäkestoista ja kannattelee lapsia kasvussa kohti aikuistumista. Toiminta kohdistuu lapsiin, jotka ilman apua ja tukea olisivat suuressa syrjäytymisuhassa. Yhdistyksessä toimivat ihmiset vaikuttavat myös omalla toiminnallaan siihen, miten Suomessa kehitetään nuorten auttamista yhteiskunnassa ylipäänsä.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Ville Turkka, Icehearts ry, etunimi.sukunimi@icehearts.fi, p. 040 558 1095
Kansanedustaja Sari Sarkomaa, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi, p. 050 511 3033
Tiedottaja Antti Karjunen, Messukeskus, etunimi.sukunimi@messukeskus.com, p. 050 574 3444

TIEDOTE 26.3.2014

-Hallituksen rakentaman kasvupaketin kohokohta on yliopistoille luvattu 150 miljoonan euron lisäpanostus, kommentoivat kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok).

Pääministeri Kataisen hallitus on sisällyttänyt eiliseen kehyspäätökseensä yliopistoille lisäpääomituskierrokset. Yliopistot saavat keräämäänsä yksityiseen pääomaan nähden kolminkertaisen valtion vastinerahan. Määrärahoja on varattu tälle ja seuraavalle vuodelle 75 miljoonaa euroa eli yhteensä n. 150 miljoonaa euroa.

-Yliopiston kilpailukyvyn säilymisen ja parantamisen kannalta on välttämätöntä monipuolistaa rahoituspohjaa. Yliopistojen itsehallinto ei voi toimia ilman vankkaa taloudellista perustaa, toteavat kokoomusedustajat. - Jo J.V. Snellmanin ajoista lähtien on oivallettu, että pienen maamme voima piilee tiedossa, taidossa ja sivistyksessä. Siksi eilinen pääomittamispäätös oli piristysruiske koko yhteiskunnallemme, kiittävät edustajat.

Valtio myy tai uudelleenjärjestelee omistustaan yhteensä noin 2 miljardin euron edestä vuosina 2014-2015. Pääosa lisätuloutuksesta ohjataan valtionvelan lyhentämiseen ja uusia kasvupanostuksia kertaluontoisiin investointeihin reilun 300 miljoonan euron edestä.

Edustajat muistuttavat siitä, että Suomi menestyy ja hyvinvointimme voi perustua vain osaamiseen, laadukkaaseen opetukseen ja tutkimukseen sekä sivistykseen. Edustajat pitävät vaikeana asiana yliopistoindeksien leikkaamista ja korostavat, että tiedepolitiikkaa on tehtävä pitkäjänteisesti. Kehyspäätös on kokonaisuus, jossa on monia kipeitä asioita mutta tavoitteena on luoda pohja uudelle kasvulle ja työlle.

-Eilinen päätös on hyvä jatkumo viime hallituskaudella yliopistouudistuksen yhteydessä tehdyille pääomituspäätöksille, muistuttavat kokoomusedustajat.

Lisätietoa:

Raija Vahasalo, kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3090)

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3033)

TIEDOTE 25.3.14

Eilinen apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen linjaus Suvivirrestä on herättänyt perustellusti ihmetystä. Tilanne on muodostunut kestämättömäksi koulujen kannalta, joissa parhaillaan suunnitellaan lähestyviä kevätjuhlia.

”Kouluissa suunnitellaan parhaillaan lähestyviä kevätjuhlia. Tilanne vaatii nopeaa selkeyttämistä”, linjaavat kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok).

Edustajien mielestä viime kädessä perustuslakivaliokunnan on asiaa käsiteltävä. Koulujen ja asian merkittävyyden kannalta on välttämätöntä, että asiaan saadaan täysi selkeys ennen kuin mitään ohjeita tai käytäntöjä muutetaan.

”Nykyinen käytäntö on ollut toimiva ja se perustuu Opetushallituksen jo vuonna 2006 tehtyyn ohjeistukseen perustuslakivaliokunnan kannan mukaisesti. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on tähdentänyt, että kevät- ja joulujuhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Virren johdosta ei juhlaa voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Koulujen käytännöistä hankaluuksia ei ole aiheutunut, joten ei pidä tehdä ongelmia siellä missä niitä ei ole”, toteavat kokoomuspoliitikot. Heidän mielestään ei ole mitään syytä siihen, miksi perinteitä pitäisi muuttaa.

Suomalaiset koulut ovat yhä useammin monikulttuurisia. Joissakin luokissa saattaa puolet oppilaista olla maahanmuuttajataustaisia lapsia. Silloin on erityisen tärkeää ylläpitää omaa kulttuuria ja huomioida lasten ja nuorten erilaisuus. Tämän onnistuminen vaatii koulujen rehtoreilta, opettajilta ja vanhemmilta hyvää yhteistyötä.

”Omien perinteiden säilyttäminen ja arvostaminen on osa päiväkotien ja koulujen toimintaa. On tärkeää, että kevätjuhlissa voi laulaa ja lauletaan perinteisiä lauluja, myös suvivirttä. Se kuuluu suomalaisuuteen”, kansanedustajat alleviivaavat.

Lisätietoa:

Raija Vahasalo, kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3090)

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3033)

Tiedote 23.3.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää hallitusta kehysriihessä toimiin, joilla edistetään yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Työantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamisessa on kehysriihessä tehtävä konkreettinen esitys. Sarkomaa muistuttaa, että hallituksen rakennepakettipäätöksessä on linjattu vanhemmuuden kustannusten tasaamisen arvioinnista työmarkkinajärjestöjen kanssa. Selvittelyt ja arvioinnit pitäisi olla nyt tehty.

On suuri kysymys, miksi asia ei ole mahtunut työmarkkinajärjestöjen pöytiin. Sarkomaan mielestä hallitus ei voi jäädä passiivisena odottamaan vaan hallituksen on kannustettava työmarkkinajärjestöjä asiassa samalla tavalla kuin se kannusti maltilliseen työmarkkinaratkaisuun.

”Tällä hetkellä saamme lukea uutisia, joissa kerrotaan pk-yrittäjien joutuvan turvautumaan viime hädässä lainan ottoon työntekijän jäädessä äitiyslomalle. Tilanne on täysin kestämätön. Meillä ei ole varaa ylläpitää yrittäjyyden jarruja”, Sarkomaa toteaa. Vanhemmuuden kustannukset syövät kovalla tavalla naisia palkkaavien ja naisvaltaisten alojen, kuten palvelu-, hoiva- ja hoitoalan yritysten kannattavuutta sekä kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia. Tarvitsemme kipeästi joka yrityksen ja työpaikan. Ei ole myöskään tätä vuosisataa eikä viisasta kansakuntamme voimavarojen käyttöä, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Niin kauan kuin naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla.

Sarkomaa huomauttaa, että vanhemmuuden kustannusten tasauksessa ei ole kyse uudesta kustannuksesta. Vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset maksetaan tällä hetkellä perhevapaita käyttävien äitien työnantajien pussista. Yhden vauvan hinta on äidin työnantajalle noin 12 000 euroa. Ei ole mitään hyväksyttävää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi kantaa suurin vastuu vanhempainvapaiden kustannuksista. Sarkomaa on toistuvasti ehdottanut vanhempainvakuutusta vanhempainvapaista aiheutuvien kustannusten aiheuttaman ongelman ratkaisuun ja tasaamiseen. Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi läpinäkyväksi sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista tulee.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 303

TIEDOTE 21.3.2014

– Varhaiskasvatuslain työryhmän esityksen rampauttaa se, ettei siinä selkeästi määritellä mikä merkittävä ero on päivähoidolla ja varhaiskasvatuksella, kommentoivat kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok).

– On aika siirtää painopiste sosiaalihuollosta hoitoon, kasvatukseen ja oppimiseen, kokoomuksen kansanedustajat vaativat.

– Työryhmän esitys ei pureudu ikivanhan päivähoitolain räikeimpään ongelmakohtaan. Esitys ei selkeästi osoita varhaiskasvatuksen olevan ensimmäinen askel elinikäisessä oppimisessa, he muistuttavat.

– Tällaisella pintaraapaisulla vahingoitamme koko Suomen tulevaisuuden osaamistasoa. Siksi esityksen lausuntokierroksen jälkeen tarvitaan laadukas loppukiri, kansanedustajat kommentoivat.

Tänään varhaiskasvatuslakia valmistellut työryhmä luovutti esityksensä ministeri Krista Kiurulle (sdp). Esityksestä on jätetty 10 eriävää mielipidettä. – Jos näin moni maamme parhaimmista varhaiskasvatuksen asiantuntijoista ei seiso esityksen takana, niin lakiesitys on rampa, Vahasalo ja Sarkomaa toteavat tilanteesta.

– Nykytilanteen heikkous on, ettemme havaitse alle kouluikäisten ongelmia tarpeeksi varhain. Pahimmillaan se johtaa syrjäytymiseen. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei ole ratkaisu, vaan se, että puutumme varhain, tunnistamme oppimisongelmat sekä syrjäytymisen merkit ja pyrimme niitä ennaltaehkäisemään, he korostavat.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sdp) linjasi viisaasti, että opettajana hänen on helppo todeta, kuinka ”Varhaiskasvatus on paras satsaus” vastaanottaessaan Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua? -selvityksen, joka julkaistiin huhtikuussa 2013 valtiovarainministeri Urpilaisen toimeksiannosta. Varhaiskasvatukseen panostaminen on tuottoisa sijoitus taloudellisesti, lasten mahdollisuuksien tasa-arvon turvaamisessa ja tehokas keino ehkäistä syrjäytymistä.

– Hyvää tänään julkaistussa esityksessä on se, että varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman perusteet määritellään opetushallituksen tehtäväksi. Puutteellista taas se, ettei linjata, ovatko perusteet sitovia ja kuka niitä käytännössä toteuttaa, kansanedustajat esittävät ratkaisuna ja täsmentävät: – Sen on oltava yhtä sitova kuin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Opetushallitukselle on myös turvattava vaativaan uuteen tehtävään voimavarat.

– Lastentarhaopettajan rooli opetussuunnitelman toteuttamisessa pitää selkiyttää. Opetussuunnitelmalla voi pyyhkiä pöytää, ellei ole korkeasti koulutettuja opettajia sitä toteuttamassa.

– Esityksen keskeneräisyyttä kuvaa se, että kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet jätettäisiin edelleen sosiaali- ja terveysministeriön hallintaan. – Jako kahteen eri ministeriöön vaarantaa päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämisen kokonaisuutena. Sille ei ole mitään asiallista tai tutkimukseen pohjautuvaa perustetta. Lisäksi se on niukkojen voimavarojen tuhlausta, Vahasalo ja Sarkomaa huomauttavat.

Lisätietoa:

Raija Vahasalo, kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3090)

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3033)

Tiedote 18.3.2014

Pienten lasten liikkumattomuus on kansanterveydellinen aikapommi, jonka purkamiseen tarvitaan ripeitä toimia.

Liikkumattomuutta on kitkettävä niin kotona kuin päivähoidossa.

”Vaikka päävastuu lasten liikkumiseen kannustamisessa on vanhemmilla, on muistettava, että moni lapsi viettää ison osan hereilläoloajastaan päiväkodissa. Varhaiskasvatuksen rooli on kodin ohella merkittävä ja siksi emme voi sivuuttaa työn alla olevaa uutta varhaiskasvatuslakia, kun pohdimme ratkaisuja tähän kansanterveydelliseen ongelmaan”, toteaa Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet olisi saatava tulevaisuudessa suosituksen sijaan velvoittaviksi samalla tavalla kuin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.

Uuden varhaiskasvatuslain pykäliin on sisällytettävä lapsen oikeus riittävään päivittäiseen liikuntaan ja leikkiin. Liikuntamyönteinen toimintakulttuuri ja riittävä liikunta on saatava osaksi jokaisen päivähoidon piirissä olevan lapsen arkea. Pikkulasten kannustaminen terveellisiin elämäntapoihin on tärkeää, koska liikuntatottumukset opitaan varhain. Tutkimusten mukaan jo kolmen vuoden iässä fyysisen aktiivisuuden määrä ja elämäntapa alkavat muodostua. Liikkumattomuus näyttää olevan erityisen pysyvä elämäntapa.

Alle kouluikäisille tehtyjen liikuntasuositusten mukaan reipasta liikuntaa pitäisi olla vähintään kaksi tuntia joka päivä. Tutkimusten mukaan valtaosalla 3-vuotiaista ja kolmasosalla 3-6-vuotiaista lapsista suositus jää toteutumatta. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan terveyttä edistävää, reipasta liikuntaa on päiväkodissa puoleen päivään mennessä vain keskimäärin 24 minuuttia. ”Päiväkodeissa on tietenkin eroja, mutta jos liikuntaa on edes saman verran iltapäivällä, ei päivittäinen määrä ole kummoinen. Varsinkaan jos lapsi ei liiku päivähoidon ulkopuolella”, Sarkomaa huomauttaa.

”Leikkiminen ja riittävä liikunta tukevat oppimista ja ovat aivan perusedellytyksiä lasten kehitykselle, terveydelle ja hyvinvoinnille. Ikävä kyllä istuvassa yhteiskunnassamme lasten arjessa on usein enemmän esteitä kuin mahdollisuuksia. Myös OECD on aivan oikein muistuttanut Suomea, että kasvaneiden terveyserojemme kaventaminen vaatii nykyistä enemmän tehoa sairauksien ehkäisyyn ja terveellisten elintapojen edistämiseen erityisesti lapsilla”, Sarkomaa toteaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Kokoomuksen Sarkomaa ja Lauslahti: Kuntoutuksella vähentämään leikkausten ja laitoshoidon tarvetta

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa (Helsinki) ja Sanna Lauslahti (Espoo) korostavat oikea-aikaisen kuntoutuksen ja liikuntaan kannustamisen merkitystä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Edustajien mielestä nykytilanteessa suuria ongelmia ovat oikeaan hoitoon pääsyn pitkittyminen ja liian myöhään aloitettava kuntoutus.

Kokoomusedustajat ehdottavat kuntoutustakuuta antamaan määräajat kuntoutusprosessin oikea-aikaiselle käynnistämiselle ja liikuntaan ohjaamiselle. Kuntoutustakuun tavoitteena olisi kuntouttavien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden viivytyksetön aloittaminen ja tarpeettomien leikkauksien vähentäminen. Kuntoutuksen ja liikuntapalveluiden tiivis kytkeminen hoitoketjun osaksi olisi edustajien mielestä sekä elämänlaadun että kustannustehokkuuden näkökulmasta oikea suunta. Kuntoutustakuu olisi parhaimmillaan täsmätoimi työurien pidentämiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen.

”Suomessa laitoshoidon osuus vanhusten hoidossa on kansainvälisesti vertaillen korkealla. Laitoshoidon osuuden vähentäminen on tärkeä tavoite, koska kuntoutukseen ja kotona pärjäämisen tukemiseen panostamalla voidaan saavuttaa sekä elämänlaadun merkittävää kohentumista että suuria kustannussäästöjä. Samaa tavoitetta palvelisi ikääntyneiden ohjattuun ja omaehtoiseen liikuntaan panostaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteydessä”, Sarkomaa kommentoi.

”Espoossa on menestyksekkäästi kokeiltu niin sanottua liukumäkimallia, jossa esimerkiksi lonkkamurtuman saanut ikäihminen pääsee heti leikkaukseen ja kuntoutus aloitetaan heti. Tällä tavoin varmistetaan useammalle polku takaisin kotiin laitoksen sijaan. Pitkittyvä sairaalassa makuuttaminen ei ole hyväksi ikääntyneille”, Lauslahti perustelee.

Kokoomusedustajat ovat usein ehdottaneet ’raha seuraa potilasta’ -mallia osaksi sote-uudistusta. He kannattavat ministeri Risikon ehdotusta valinnanvapauden laajentamisesta myös kuntoutukseen. Vaikka palvelujen järjestämisvastuu on jatkossakin kunnalla, palveluja voivat tuottaa sekä kunta, yritykset että järjestöt. Kun asiakkaat voisivat vapaasti valita itselleen parhaan palvelun tuottajasta riippumatta, kilpailu lisäisi palvelujen laatua ja pitäisi kustannukset kurissa. Näin painopistettä myös saataisiin peruspalveluihin ja ennaltaehkäiseviin toimiin, alleviivaavat kokoomusedustajat.

Yksityiset kuntoutuspalvelujen tuottajat ovat Sarkomaan ja Lauslahden mukaan puutteellisesti hyödynnetty voimavara. Väestön ikääntyminen, työurien pidentäminen, julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvun taittaminen ja toiminnan tehostaminen ovat inhimillisiä ja taloudellisia haasteita. Niihin on löydettävissä myönteisiä ratkaisuja kuntoutuksen keinoin.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Sanna Lauslahti

puh. 050 5122 380

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaan mielestä on välttämätöntä ja vahvaa vastuunkantoa, että hallituspuolueissa pohditaan ratkaisuja haastavassa tilanteessa olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. "Se on jokaisen suomalaisen etu. Olisi päin vastoin huolestuttavaa, jos sote-pohdintaa ei olisi, kun on päivän selvää, että lausunnolla olevasta sote-esityksestä ei sellaisenaan ole uudistuksen pohjaksi. Esitystä on oltava valmius uudistaa pohjamutia myöten, kun sen lausuntokierros päättyy 13. maaliskuuta", Sarkomaa linjaa.

Jo nyt on tiedossa, että lausunnolla olevasta sote-uudistuksesta annetaan valtaisa määrä hyvin kriittisiä ja jopa tyrmääviä lausuntoja.

Sarkomaa alleviivaa, ettei ole kysymystäkään sitä, etteikö peruspalveluministeri olisi valmisteluvastuussa mutta kaikilla hallituspuoleilla on vastuu siitä, että sote-uudistus saadaan tehtyä niin, että yhdessä asetetut tavoiteet saavutetaan.

"Lausuntokierroksella oleva uudistusesitys ei sellaisenaan riitä takaamaan asettuja tavoitteita eikä turvaa edellytyksiä yhdenvertaiselle palvelujen saatavuudelle. Ehdotusta on vielä sen olennaisilta osilta parannettava. Näin linjasi myös sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta lakiesitystä arvioinut terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Oma arvioni on sama", sanoo Sarkomaa ja lisää, että sote- uudistus tarvitsee laadukkaan loppukirin.

Sarkomaa vetoaa hallitukseen, että luvattu sote-rahoitustyöryhmä vihdoin nimettäisiin ja työssä etsittäisiin Suomen oma ratkaisu raha seuraa potilasta- malliiin. Hallituksella on rahoitusuudistuksesta jo aie, kun se on tehnyt osana rakennepakettia päätöksen selvittää sote-rahoituksen uudistamista maaliskuuhun 2015 mennessä. Ilman rahoituksen uudistamista terveyshyötyjä ja potilaan valinnanvapautta sekä kustannustehokkuutta edistävään ja osaoptimointia karsivaan suuntaan jää sote-uudistus torsoksi.

Rahoituksesta on mahdollista saada niin lausunnolla olevasta sote-esityksestä kuin julkisuudessa olleista malleista puuttuva elementti, jolla saadaan painopiste perusterveydenhuoltoon. Sarkomaa toivoo, että ainakin rahoituskokeiluja saataisiin tällä hallituskaudella käyntiin Metropolialueella ja suunterveydenhuollossa vaikka valtakunnallisestikin.

Sarkomaa muistuttaa, että Suomessa terveysasemille jonotetaan viikkoja, kolmannes jopa vähintään viisi viikkoa. "Terveyskeskusjonoissa kärsivät erityisesti eläkeläiset, lapsiperheet ja ilman työterveyspalveluja olevat, kuten työttömät. Pitkät odotusajat, potilaiden pallottelu ja kasvavat terveyserot tulevat kalliiksi niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Siihen meillä ei ole varaa. Toimia tarvitaan kipeästi ja nopeasti", Sarkomaa sanoo.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän on tehtävä osaltaan arvio esityksestä, kunhan hallitus saa korjausurakkansa valmiiksi sekä taloudelliset arviot, onko sote-järjestämislaki riittävän hyvä eduskuntaan tuotavaksi.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää moitittavana, että kunnat pimittävät lainvastaisesti hoitoon pääsytietoja. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän selvityksen mukaan vajaa viidennes terveyskeskuksista ei julkaise tietoja hoitoon pääsystä lain vaatimalla tavalla.

Sarkomaa muistuttaa, että terveydenhuoltolain mukaan kuntien ja kuntayhtymien pitää julkaista perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden jokaisen toimintayksikön jonotiedot verkossa. Odotusajat on päivitettävä neljän kuukauden välein. Tiedot voi kuitenkin julkaista verkon ohella muillakin tavoin. ”Potilaiden valinnanvapaus lisääntyi vuoden alusta ja jonotietojen tarkoitus on auttaa potilaita terveyskeskusten ja hoitopaikkojen vertailussa. On täysin valitun terveyspolitiikan vastaista pimittää tietoja”, Sarkomaa toteaa ja patistaa kuntapäättäjiä huolehtimaan, että kunnissa ja kuntayhtymissä noudatetaan lakia.

Sarkomaa pitää myös valitettavana, että jonotietojen julkaisemiseen ei ole tarkkoja ohjeita. Tietojen julkaisulle on syytä luoda yhtenäinen valtakunnallinen malli, jotta eri toimintayksiköiden vertailu olisi jatkossa mahdollista. ”Suomalaisilla on oikeus veronmaksajina tietää, miten verorahoja käytetään ja miten omassa kunnassa on palvelut järjestetty verrattuna muihin kuntiin”, Sarkomaa peräänkuuluttaa.

Jonotietojen lisäksi on syytä saada palvelujen muita laatutietoja ja myös tuotantokustannukset läpinäkyväksi. Sarkomaa muistuttaa, että tämän vuoden valtion talousarviomietinnössä on eduskunta edellyttänyt ja kiirehtinyt toimia, joilla saadaan kuntien tuottamien palveluiden kustannukset läpinäkyviksi. Sarkomaa on myös toistuvasti kiirehtinyt toimia laaturekistereiden rakentamiseksi.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa muistuttaa aiemmin tekemästään ehdotuksesta ottaa kouluissa käyttöön liikuntaläksyt.

”Liikuntaläksyt ovat vielä käyttämätön voimavara ja oiva mahdollisuus lisätä lasten liikuntaa sekä edistää liikunnallisen elämäntavan muotoutumista. Lasten liikkumattomuus on suurin kansanterveysongelmamme ja tikittävä aikapommi. Enemmistö suomalaislapsista ei liiku terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Tämä uhkaa vakavasti tulevien työikäisten työkykyä ja terveyttä”, Sarkomaa muistuttaa.

Liikuntaläksyt olisivat konkreettinen keino vaikuttaa lasten ja nuorten liikunnan harrastamiseen myös kouluajan jälkeen. Liikuntaläksy olisi liikuntaa lähellä kotia ja koulua. Liikunta tapahtuisi lähiliikuntapaikoilla ja yhdessä muiden ikätovereiden kanssa. Läksyohjelma tulisi suunnitella oppilaan oman kiinnostuksen, voimavarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa, jotta sillä olisi oppilaan omaehtoista vapaa-ajan liikuntaa lisäävä vaikutus.

Sarkomaa ehdottaa liikuntaläksyjen käyttöönottoa myös tänään eduskunnassa liikunnasta ja urheilusta käytävässä ajankohtaiskeskustelussa. Liikuntaläksyjen harjoittelun voisi aloittaa jo varhaiskasvatuksesta ja esikoulusta niin, että ne olisivat rutiinia ensimmäisestä luokasta lähtien ja jatkuisivat läpi koko peruskoulun sekä myös toiselle asteelle.

Sarkomaan mukaan läksyt veisivät kotiin vanhemmille viestiä jokapäiväisen liikunnan välttämättömyydestä. Liikunta on tärkeä aihe kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Vanhemmat ovat ensisijaiset vastuunkantajat lasten liikuntatottumuksien muodostumisessa.

”Yhtä lailla on koulujen kehitettävä ja monipuolistettava liikunnan opetusta ja kiinnitettävä huomiota koko koulupäivän liikunnallisuuteen. Myös työtä liikuntakerhojen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan liikunnallisuuden lisäämiseksi on vahdilla jatkettava”, Sarkomaa toteaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033