Kategoria: Tiedotteet

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan päivähoidon ja varhaiskasvatuksen nykytilasta sekä muutostarpeista.

Keskustelutilaisuus järjestetään eduskunnan kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3) tiistaina 5.11.2013 klo 17.00 alkaen.

Tilaisuuden puheenjohtajina toimivat kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Raija Vahasalo.

Tervetuloa mukaan!

Ohjelma:

Kahvitarjoilu

Klo 17.00 keskustelua alustavat asiantuntijat:

· Varhaiskasvatusviraston johtaja Satu Järvenkallas, Helsingin kaupunki
· Erityisasiantuntija, Jarkko Lahtinen, Kuntaliitto
· Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa, Opetushallitus

Keskustelua

Tilaisuus päättyy noin klo 19.00

Suomen Kuvalehti 16.10.2013

Suomen terveydenhuollon suurimmat ongelmat ovat pitkät hoitojonot terveyskeskuksiin ja terveyserojen kasvu. Suomalaiset joutuvat odottamaan perusterveydenhuollossa lääkärille pääsyä viikkoja, joka kolmas suomalainen jopa yli viisi viikkoa.

Perusterveydenhuollon kehittämisen ja sote-uudistuksen takkuaminen innoittivat katselemaan, josko naapurista löytäisimme esimerkkiä terveydenhuoltomme uudistamiseen.

Viime viikolla Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) esitteli oman mallinsa, jossa oli kokoomuksessa vallalla olevan ajatuksen lailla poimittu Ruotsin mallin parhaita käytäntöjä nykymalliimme. Pidämme mallia mainiona työversiona. Selvää on, että sitä pitää työstää vielä monin tavoin.

THL:n mallissa on hyvää se, että kansalainen voisi vapaasti valita julkisen tai yksityisen palveluntuottajan välillä perusterveydenhuollossa ja palveluntuottajat olisivat yhdenvertaisia aivan kuten Ruotsissa.

Mallin tärkeitä ja edellisten lisäksi kannatettavia osia ovat järjestäjätahon vahvistamistavoite ja ammattilaisten työjaon parantaminen terveydenhuollon tuotannossa. Terveydenhuollon eri ammattilaisten osaaminen on olennaista saada parhaaseen käyttöön. Hyviä esimerkkejä ovat fysioterapeuttien suoravastaanotot.

Niin Ruotsin kuin THL:n mallikaan eivät ole sellaisenaan siirrettävissä käytäntöön. Erityisesti rahoitusasiat vaativat jatkotyöstämistä. Ruotsissa ei ole Suomen kaltaista työterveyshuoltoa eikä sairausvakuutuskorvausjärjestelmää yksityisestä hoidosta.

Työterveyshuolto on toimiva osa terveydenhuoltoamme. Sen laatua on hyvä kehittää, mutta jättäisimme työterveyshuollon ”raha seuraa potilasta” -mallin ulkopuolelle. Kun kehitämme järjestelmää, on syytä kuitenkin arvioida koko terveydenhuollon kokonaisuutta.

Sairausvakuutuskorvaukset ovat tuoneet terveydenhuoltoomme kustannustehokkuutta ja valinnanvapautta. Korvaukset kannustavat ihmisiä osallistumaan terveydenhuollon rahoitukseen.

Sairausvakuutuskorvauksen säilyttäminen on tärkeää siksi, sillä sitä maksetaan muistakin kuin perusterveydenhuollon palveluista. Esimerkiksi eniten korvauksia maksetaan gynekologikäynneistä. Kokonaisuutta arvioitaessa on mietittävä, mitä sairausvakuutuskorvauksen piirissä jatkossa olisi.

Ruotsin mallin mukainen rahoitusmalli ei korjaisi sellaisenaan sitä, että toinen taho maksaa sairausvakuutuskorvauksen ja toinen hoidon, esimerkiksi erikoissairaanhoidon leikkauksissa. Rahoituksen osalta olisi lisäksi ratkaistava, millaisia asiakasmaksuja uudessa mallissa on.

Pohdittavaa siis löytyy ja osaoptimoinnin mahdollisuudet on perattava.

”Raha seuraa potilasta” -mallin käyttöönotto edellyttää, että valtakunnan tasolla määritellään ne perusterveydenhuollon palvelut, jotka malliin sisällytetään. Palveluita voisivat tuottaa julkinen, yksityinen ja kolmas sektori ja joista ne saisivat samoin perustein korvauksen. Ja valinta olisi aina potilaan.

Suunterveydenhuolto on tärkeä osa perusterveydenhuoltoa ja sen tilanne on myös arvioitava samoilla periaatteilla.

Ruotsin ja Suomen järjestelmissä on paljon eroja ja siksi suoraa vertailua ei voi tehdä. Olemme ehdottaneet, että pian työnsä aloittava laaja-alainen terveydenhuollon rahoitusryhmä ottaisi Ruotsin raha seuraa potilasta -mallin työstämisen Suomen perusterveydenhuoltoon sopivaksi agendalleen. Tästä on saatava tarkat kirjaukset työryhmän toimeksiantoon.

Suomen ”raha seuraa potilasta” -mallia voisi pilotoida perusterveydenhuollossa ensin esimerkiksi metropolialueella ja muuallakin, missä halukkuutta löytyy. Tavoitteena tulee kuitenkin olla mallin vakinaistaminen koko maahan, mihin Ruotsissakin onnistuneen kokeilun pohjalta päädyttiin.

Meillä ei ole varaa heittää ”raha seuraa potilasta” -mallia roskiin. Terveysasemien jonoissa odottaville, kuten eläkeläisille, lapsiperheille ja työttömille ei ole olennaisinta kuka palvelut tuottaa vaan se, että hoitoa ja apua saa tasa-arvoisesti ja oikea-aikaisesti.

Sari Sarkomaa ja Lenita Toivakka
Kirjoittajat ovat kokoomuksen kansanedustajia.

Verkkouutiset 11.10.2013

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Lenita Toivakka esittävät, miten sosiaali- ja terveydenhuoltoa tulisi kehittää eteenpäin Ruotsin ja THL:n mallien pohjalta.

Suomen terveydenhuollon suurimmat ongelmat ovat pitkät hoitojonot terveyskeskuksiin ja terveyserojen kasvu. Suomalaiset joutuvat odottamaan perusterveydenhuollossa lääkärille pääsyä viikkoja.

– Meillä ei ole varaa heittää raha seuraa potilasta -mallia roskiin. Terveysasemien jonoissa odottaville, kuten eläkeläisille, lapsiperheille ja työttömille ei ole olennaisinta kuka palvelut tuottaa vaan se, että hoitoa ja apua saa tasa-arvoisesti ja oikea-aikaisesti, kokoomuksen kansanedustajat Lenita Toivakka ja Sari Sarkomaa painottavat.

Viime viikolla Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) esitteli oman mallinsa, johon oli kokoomuksessa vallalla olevan ajatuksen lailla poimittu Ruotsin mallin parhaita käytäntöjä nykymalliimme.

– Pidämme mallia mainiona työversiona. Selvää on, että sitä pitää työstää vielä monin tavoin, Sarkomaa ja Toivakka toteavat.

Heidän mielestään THL:n mallissa on hyvää se, että kansalainen voisi vapaasti valita julkisen tai yksityisen palveluntuottajan välillä perusterveydenhuollossa ja palveluntuottajat olisivat yhdenvertaisia aivan kuten Ruotsissa.

Lisäksi kannatettavia osia ovat järjestäjätahon vahvistamistavoite ja ammattilaisten työjaon parantaminen terveydenhuollon tuotannossa.

– Terveydenhuollon eri ammattilaisten osaaminen on olennaista saada parhaaseen käyttöön. Hyviä esimerkkejä ovat fysioterapeuttien suoravastaanotot.

Työterveys mallin ulkopuolelle

Ruotsin eikä THL:n malli ole sellaisenaan siirrettävissä käytäntöön Suomessa. Erityisesti rahoitusasiat vaativat Sarkomaan ja Toivakan mielestä jatkotyöstämistä.

Ruotsissa ei ole Suomen kaltaista työterveyshuoltoa eikä sairausvakuutuskorvausjärjestelmää yksityisestä hoidosta.

– Työterveyshuolto on toimiva osa terveydenhuoltoamme. Sen laatua on hyvä kehittää, mutta jättäisimme työterveyshuollon raha seuraa potilasta -mallin ulkopuolelle. Kun kehitämme järjestelmää, on syytä kuitenkin arvioida koko terveydenhuollon kokonaisuutta.

Sairasvakuutuskorvaukset ovat tuoneet terveydenhuoltoon kustannustehokkuutta ja valinnanvapautta.

– Korvaukset kannustavat ihmisiä osallistumaan terveydenhuollon rahoitukseen. Sairausvakuutuskorvauksen säilyttäminen on tärkeää siksi, sillä sitä maksetaan muistakin kuin perusterveydenhuollon palveluista.

Esimerkiksi eniten korvauksia maksetaan gynekologikäynneistä. Kokonaisuutta arvioitaessa on mietittävä, mitä sairausvakuutuskorvauksen piirissä jatkossa olisi.

Osaoptimointi jäisi ongelmaksi

Ruotsin mallin mukainen rahoitusmalli ei korjaisi sellaisenaan sitä, että toinen taho maksaa sairausvakuutuskorvauksen ja toinen hoidon, esimerkiksi erikoissairaanhoidon leikkauksissa.

– Rahoituksen osalta olisi lisäksi ratkaistava, millaisia asiakasmaksuja uudessa mallissa on. Pohdittavaa siis löytyy ja osaoptimoinnin mahdollisuudet on perattava.

Raha seuraa potilasta -mallin käyttöönotto edellyttää, että valtakunnan tasolla määritellään ne perusterveydenhuollon palvelut, jotka malliin sisällytetään. Palveluita voisivat tuottaa julkinen, yksityinen ja kolmas sektori, ja ne saisivat palveluista samoin perustein korvauksen. Valinta olisi aina potilaan.

Suunterveydenhuolto on Toivakan ja Sarkomaan mielestä tärkeä osa perusterveydenhuoltoa ja sen tilanne on myös arvioitava samoilla periaatteilla.

Sarkomaa ja Toivakka ovat ehdottaneet, että pian työnsä aloittava laaja-alainen terveydenhuollon rahoitusryhmä ottaisi Ruotsin raha seuraa potilasta -mallin työstämisen Suomen perusterveydenhuoltoon sopivaksi agendalleen.

– Tästä on saatava tarkat kirjaukset työryhmän toimeksiantoon.

Suomen raha seuraa potilasta -mallia voisi pilotoida perusterveydenhuollossa ensin esimerkiksi metropolialueella ja muuallakin, missä halukkuutta löytyy.

– Tavoitteena tulee kuitenkin olla mallin vakinaistaminen koko maahan, mihin Ruotsissakin onnistuneen kokeilun pohjalta päädyttiin.

Tiedote 7.10.2013
Julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa malttia ja yhteistyönhenkeä keskusteluun raha seuraa potilasta - mallista. Tutkitaan ensin ja vasta sitten hutkitaan – jos tarvetta löytyy.

Sarkomaa muistuttaa, että perusterveydenhuollon kehittäminen on jumiutunut. Terveysasemille jonotetaan viikkoja, kolmannes jopa vähintään viisi viikkoa. Pitkät odotusajat, potilaiden pallottelu ja kasvavat terveyserot tulevat kalliiksi niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Siihen meillä ei ole varaa. Toimia tarvitaan kipeästi ja nopeasti. On tunnistettava vakava tosiasia, että työn alla oleva sote-uudistus alkaa vaikuttaa aikaisintaan vasta 2017. Ja nähtävä se, että se ei yksin riitä perusterveydenhuollon ongelmien korjaamiseen. Raha seuraa potilasta mallista on mahdollista luoda se puuttuva elementti, jolla perusterveydenhuolto saadaan toimimaan, terveysasemien hoitojonot purettua sekä painopiste ennaltaehkäisyn vahvistamiseen.

Sarkomaa pitää viisaana ja välttämättömänä, että tyrmäämisen sijaan Ruotsin raha seuraa potilasta – mallin soveltaminen Suomeen kirjattaisiin työnsä aloittavan terveydenhuollon rahoitusta selvittävän työryhmän toimeksiantoon.

”Nyt on etsittävä kansallinen yhteisymmärrys Suomen perusterveydenhuolto paremmaksi mallista,” sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa on erityisen huolissaan Sdp:n piiristä tulleesta tyrmäysmentaliteetista. Viimeksi Sdp:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Urpilainen ilmaisi pelkäävänsä, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) aloite johtaisi yksityisten terveydenhuoltopalveluiden lisääntymiseen. THL-malli on tehty Ruotsin mallin pohjalta.

Se, että keskusteluun nousseessa mallissa niin Ruotsin raha seuraa potilasta kuin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mallissa ehdotetaan, että laatukriteerit täyttävät tahot, myös yritykset, voisivat tarjota palveluja julkisen ja kolmannen sektorin rinnalla, ei saa olla syy näkemättä mallin hyötyjä potilaille ja kustannustehokkuudelle. Terveyskeskusjonossa odottavalle on olennaista se, että hoitoon pääsee, eikä niinkään se kuka palvelun tuottaa, päättää Sarkomaa.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Anne-Mari Virolainen ihmettelevät kansanedustaja Anneli Kiljusen suoraa tyrmäystä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) aloitteelle.

”Toivoisimme, että malleja ja periaatteita tutkitaan ja harkitaan. THL:n aloitteen suoralta kädeltä tyrmääminen ei vie keskustelua perusterveydenhuollon kehittämisestä eteenpäin.”

Vierailimme tutustumassa Ruotsin uudistukseen (Vård val ja Fritt val -lainsäädännöt) ja ehdotimme keväällä 2012, että terveydenhuollon uudistusta valmistelevan työryhmän pitäisi ottaa selvitykseen Ruotsin lainsäädäntöjen soveltaminen. THL- malli vastaa perusteiltaan Ruotsin mallia.

Ruotsin raha seuraa potilasta - mallin selvittäminen ja soveltaminen Suomeen on kirjattava pian työnsä aloittavan terveydenhuollon rahoitusta selvittävän työryhmän toimeksiantoon. Uudesta terveydenhuollon rahoituksen ja järjestämisen mallista on saatava kansallinen yhteisymmärrys, jotta malli voidaan viedä yhdessä eteenpäin osana sote-uudistusta. Rakenteiden lisäksi on olennaista saada myös linjaukset terveydenhuollon rahoituksesta. Meidän on siis rakennettava "Suomen malli", edustajat vaativat.

THL esittää, että julkinen järjestäjä määrittää tuottamisen kriteerit ja siitä saatavat korvauksen. Heidän mukaansa kunnan lisäksi yritykset ja kolmas sektori voivat olla tuottajia.  Mallissa potilaan valinta on käyttövoima, sillä potilaat valinnallaan ohjaavat rahat sille taholle, jonka valitsevat.

”THL:n periaatteet sopivat hyvin meille. THL:n aloite vie keskustelua asian ytimeen eli perusterveydenhuollon vahvistamiseen. Tällä hetkellä terveyskeskusten kehittäminen on jumissa ja potilaat odottavat jonoissa. Emme voi hyväksyä sitä eriarvoisuutta, että 34 prosentilla terveyskeskukseen jonottavista odotusaikaa on vähintään viisi viikkoa," sanovat  edustajat.

Kokoomusedustajat kannustavat SDP:n kertomaan oman vaihtoehtonsa, jolla he haluavat vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja ennaltaehkäisevää toimintaa.  Työn alla oleva Sote-uudistus alkaa vaikuttaa vasta 2017 ja se ei yksin riitä perusterveydenhuollon ongelmien korjaamiseen. Pitkät jonot perusterveydenhuoltoon ja eriarvoisuus tulevat kalliiksi niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin.

Ruotsin mallin ja THL: n aloitteen vahvuus on se, että perusterveydenhuollon laatu määriteltäisiin ja sitä seurattaisiin. Terveydenhuollon kustannusten hallitsemiseksi ja tasa-arvoisen hoidon takaamiseksi on tärkeää, että rajalliset resurssit suunnataan oikein. Kun haluamme tuottaa ihmisille terveyshyötyjä niin Suomessa on edettävä laatukriteereiden ja -rekistereiden kehittämisessä. Ruotsin esimerkki osoittaa, että laatutietojen julkistamisen kautta keskustelu on siirtynyt siihen, mitä on todellisuudessa hoidon vaikuttavuus.

”Ruotsin mallista on saatu hyviä kokemuksia ja niitä on hyödynnettävä myös Suomessa. Malleja ei pitäisi tyrmätä suoralta kädeltä ideologisin perustein. - Ruotsin mallista  on varmasti räätälöitävissä Suomen malli, päättävät kokoomusedustajat.”

Sari Sarkomaa
Anne-Mari Virolainen

Kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) ehdotus siitä, että hallitus luopuisi valmistelussa olevista laeista, jotka tuovat lisää tehtäviä ja velvoitteita kunnille, on viisas. Ehdotuksen taustalla on hallituksen rakennepaketti, jossa päätettiin karsia kuntien tehtäviä miljardilla eurolla. Virkkusen esitys antaa vauhtia ministeriöiden totaalisen löperösti alkaneeseen tehtävien ja velvoitteiden karsintatalkootyöhön.

Ehdotan, että hallitus yhtälailla harkitsisi ja vetäisi pois vielä rakennepakettiin sisältyvät lisävelvoitteet, kuten oppivelvollisuuden venyttäminen ja esiopetuksen velvollisuus. Arvio on syytä tehdä myös ensi vuoden budjettiesityksestä, joka on parhaillaan hallituksen käsittelyssä.

Nopeinta on ensin olla säätämättä uusia velvoitteita. Ainakin hallituksen on ensin tehtävä päättämänsä miljardin euron tehtävien ja velvoitteiden karsintalista ja vasta sitten arvioitava vieläkö sen jälkeen on rahkeita tuoda lisävelvoitteita.

Olen pitänyt viisaana, että ainakin valtiovarainvaliokunnassa arvioitaisiin, ovatko kaikki esitetyt uudet velvoitteet sellaisia, jotka ovat ensisijaisia ja välttämättömiä. Pidän hyvänä, että hallitus itse katsoo vielä kerran esityksensä. Ei ole mitään järkeä säätää uusia velvoitteita, jos ne pian leikataan osana karsintapakettia.

En ole täysin yllättynyt, että ministeriöiden listat tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta olivat mitättömiä. Käsittämätöntä on se, että ministeriöt ehdottavat säästökeinona tehtävien siirtoa julkisen sektorin sisällä. Ikään kuin se kuroisi umpeen julkista kestävyysvajetta. Pallottelu tehtävistä valtion, kunnan ja Kelan välillä ei itsestään tietenkään vähennä julkisen sektorin kuluja. Tukiopetuksen tarvetta on ministeriöille ja kyllä ministereillekin. Kuntaministerille pisteet. Mallia ovat myös näyttäneet Suomen yrittäjät, jotka ovat tehneet ihan kelpo karsintalistan.

Pallotteluehdotukset näyttävät lähinnä vastuun pakoilulta. Samalla asiantuntijaministeriöt nostavat kädet pystyyn ja siirtävät oman hallinnonalan talouden tasapainottamisen valtiovarainministeriön vastuulle. Herää kysymys siitä, ovatko kyseisten ministeriöiden ministerit sitoutuneet hallituksen rakennepaketin miljardin karsintalistan tekemiseen.

Vauhdikas velkaantuminen on fiksu laittaa kuriin harkiten, nyt kun vielä siihen on mahdollisuus. Tekemättä jättäminen ei ole enää mahdollista. Helppoa ei tietenkään ole luopua mistään, mutta on vastuutonta syödä lastemme mahdollisuudet ja lykätä kasvava velka heille.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

Helsingin Sanomat 26.9.2013

Helsingin Sanomien kirjoituksessa (22. 9.) todettiin, että eduskunta hyväksyi uuden lastensairaalan poikkeuksellisen tuen vasta, kun lastensairaalan valtakunnallista roolia korostettiin.

Toteamus antaa asiasta eduskunnan osalta puutteellisen kuvan. Itse asiassa eduskunta oli lastensairaalan valtionosuusasiassa aloitteellinen jo vuoden 2012 syysistuntokaudella, jolloin se hyväksyi valtion vuoden 2013 talousarviota koskevaan budjettimietintöön lausuman lastensairaalan valtionosuudesta. Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa ja valtiovarainvaliokunnassa muovatussa lausumassa edellytettiin, että Helsingin Meilahteen rakennettavan uuden lastensairaalan tarvitsema valtion rahoitusosuus otetaan huomioon seuraavassa vuosia 2014–2017 koskevassa kehyspäätöksessä.

Seuraavassa kehyspäätöksessä hallitus osoitti uuden lastensairaalan perustamiskustannuksiin 40 miljoonaa euroa. Lastensairaalan rahoitus tulee varsinaisesti eduskunnan päätettäväksi osana talousarvioesitystä.

Poikkeuksellinen tilanne vaatii poikkeuksellisia keinoja. Suomen lasten kannalta on ollut innostavaa ja välttämätöntä, että lastensairaala on koonnut mittavan joukon tekemään työtä tärkeän asian eteen. Mikä olisikaan parempi lahja sata vuotta täyttävältä isänmaaltamme tuleville sukupolville kuin uusi lastensairaala.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok),
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
Helsinki

Kokoomuksen kansanedustajat valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Lenita Toivakka iloitsevat, että Keskusta tulee niiden joukkoon, joka haluavat uudistaa terveydenhuoltoa raha seuraa potilasta -mallilla.

Ruotsissakin käytössä olevassa mallissa laatuvaatimukset täyttävät palveluntarjoajat voivat toimia järjestelmässä, mutta valinta on aina potilaan. Järjestelmän toimivuuden turvaa se, että toimijoiden lainmukaisuutta ja laatua valvotaan tarkasti ja laatutiedot ovat julkisia. Järjestelmä ei myöskään erottele julkista, kolmatta ja yksityistä sektoria, vaan ne toimivat tasavertaisina palvelun tuottajina.

”Tämä on hyvä askel eteenpäin yhteisymmärryksen löytämisessä sote-uudistuksessa. Uudistuksessa on kuitenkin kyse kuntien tärkeästä tehtävästä: kuntalaisten palveluiden turvaamisesta. Kun hallitus aloittaa rahoitusselvityksen, on Suomessa otettava oppi naapuristamme ja poimittava parhaat palat mallista käyttöömme”, Sarkomaa ja Toivakka katsovat.

”Ruotsissa uudistus on mahdollistanut sen, että perusterveydenhuollossa on saatu samalla rahalla enemmän. Palvelun tuottajia kannustetaan hoitamaan potilas laadukkaasti ja ehkäisevää työotetta käyttäen. Uudistuksen myötä tuottavuus on kasvanut samalla, kun hoitoon pääsy on parantunut. Esimerkiksi potilasvalitukset ovat vähentyneet ja yksikköjen aukioloajat ovat laajentuneet”, Sarkomaa ja Toivakka toteavat.

”Olemme jo pitkään kannustaneet selvittämään raha seuraa potilasta –mallin mahdollisuuksia terveydenhuoltojärjestelmässämme. Nyt on käärittävä hihat. Keskustan kanssa ajattelemme kuitenkin eri tavoin siinä, että me haluamme pitää päätöksenteon lähellä kuntalaista. Keskustan byrokraattisessa maakuntamallissa päätöksenteko karkaisi liian kauas. Emme halua lisätä hallintoa, vaan keventää ja tehostaa sitä”, Sarkomaa ja Toivakka muistuttavat.

Lisätietoja:

Lenita Toivakka p. 050 512 2928
Sari Sarkomaa p. 050 511 3033