Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 30.8.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että osana rakenneriihessä sovittua sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusselvitystä arvioidaan Ruotsin kaltaisen ”raha seuraa potilasta”-mallin soveltaminen Suomen sote-uudistukseen.

Ruotsin mallissa (Vård val ja Fritt val -lainsäädännöt) laatuvaatimukset täyttävät palveluntarjoajat voivat toimia järjestelmässä, mutta valinta on aina potilaan. Järjestelmän toimivuuden turvaa se, että toimijoiden lainmukaisuutta ja laatua valvotaan tarkasti ja laatutiedot ovat julkisia. Järjestelmä ei myöskään erottele julkista, kolmatta ja yksityistä sektoria, vaan ne toimivat tasavertaisina palvelun tuottajina.

Ruotsissa uudistus on mahdollistanut sen, että perusterveydenhuollossa on saatu samalla rahalla enemmän. Palvelun tuottajia kannustetaan hoitamaan potilas laadukkaasti ja ehkäisevää työotetta käyttäen. Uudistuksen myötä tuottavuus on kasvanut samalla, kun hoitoon pääsy on parantunut. Esimerkiksi potilasvalitukset ovat vähentyneet ja yksikköjen aukioloajat ovat laajentuneet.

”Ruotsissa ei tämän ”raha seuraa potilasta” -mallin ansiosta enää jonoteta pitkiä aikoja terveyskeskuksiin, toisin kuin Suomessa”, toteaa Sarkomaa. ”Hoitojonot ja terveyserojen kasvu tulevat Suomelle ja suomalaisille kalliiksi.”

Sarkomaa toivottaa tervetulleeksi hallituksen päätöksen ryhtyä ratkomaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituskysymyksiä. Hallitus päätti rakenneriihessä aloittaa laajapohjaisen selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Hallitus päätti selvityksen määräajaksi alkuvuoden 2015.

”Tämä ei saa tarkoittaa sitä, että kaikki sote-uudistukseen liittyvät rahoitusratkaisut siirtyvät seuraavalle eduskuntakaudelle”, huomauttaa Sarkomaa. ”Selvityksiä ja työryhmiä on ollut aiheen tiimoilta paljon. Siksi on syytä katsoa, kuinka sovittua nopeammin saataisiin rahoitusuudistuksen kautta potkua sote-uudistukseen.”

Sarkomaa muistuttaa aiemmasta ehdotuksestaan pilotoida ns. ”Raha seuraa potilasta”-mallia metropolialueella. ”Yksi vaihtoehto on myös kokeilla rahoitusmallia suun terveydenhuollossa”, lisää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

TIEDOTE
26.8.2013

Uuden perusopetuksen tuntijakopäätöksen yhteydessä yli vuosi sitten luvattiin rahoitus kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä. Lisätunnit kohdistuvat valinnaisiin oppiaineisiin. –Sitä tärkeää päätöstä odotamme yhä, vaikka päätöksen piti tulla jo keväällä 2013, kummeksuvat kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok).

Valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2012 perusopetuksen tuntijaon uudistamisen yhteydessä lausuman, jossa valinnaisiin oppiaineisiin kohdennettavasta kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä vähimmäistuntimäärään päätetään keväällä 2013 kehysbudjetin yhteydessä. Uusi perusopetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016.

– Hidastelulla luodaan epätietoisuutta koulujen arjen suunnitteluun. Vaikka tuntuu, että vuoteen 2016 on aikaa, niin tieto rahoista tarvitaan kiireesti. Koulutuksen järjestäjät valmistautuvat uuteen perusopetussuunnitelmaan siirtymiseen ja muutokset alkavat pian. Kouluissa hämmästellään, tulevatko lisätunnit vai eivät.

– Se, ettei meillä vieläkään ole päätöstä asiasta, viivyttää ja hankaloittaa opetuksen järjestämisen ennakointia, kansanedustajat kertovat huolestuttavasta tilanteesta.

Kansanedustajat korostavat, kuinka valinnaisuus antaa eri tavoin suuntautuneille oppilaille mahdollisuuden keskittyä heille tärkeisiin aineisiin. – Näin lapset ja nuoret saavat oppimisen ja onnistumisen kokemuksia, mikä ennaltaehkäisee syrjäytymistä.

– Valinnaisaineet ovat yksilön omien vahvuuksien ja kiinnostusten toteuttamisen paikkoja. Ne mahdollistavat erilaisten lahjakkuuksien huomioimisen, Vahasalo ja Sarkomaa kuvaavat koulutuspolitiikan vaikuttavuutta lasten ja nuorten opinpolkuun.

– Vaikka oppimisen kannalta opetuksen laatu on määrääkin merkittävämpi tekijä, osoittaa vähimmäistuntimäärän lisääminen valinnaisten oppiaineiden osalta Suomen haluavan jatkossakin turvata perusopetuksemme vaikuttavuuden ja tasa-arvoisuuden. Jos valinnaisia aineita ei tueta tarpeeksi, niin se heikentää entisestään oppilaiden opiskelumahdollisuuksien tasa-arvoa: pienissä kouluissa on jo nykyisin suuria yksiköitä kapeampi valinnaistarjotin.

– Myös oppilailla ja heidän vanhemmillaan on oikeus tietää, millaisia päätöksiä tehdään ja millä aikataululla uuden perusopetussuunnitelman siirtymävaiheessa. Kysymys on erittäin tärkeä kaikille niille oppilaille, jotka jo haaveilevat mitä valinnaisia valita jatkossa, kansanedustajat korostavat oppimisen ilon ja kouluviihtyvyyden merkitystä.

Kansanedustajat Vahasalo ja Sarkomaa jättivät 23.8.2013 eduskunnassa kirjallisen kysymyksen valinnaisiin oppiaineisiin kohdennettavasta kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä ja rahoituksesta.

Raija Vahasalo, kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
raija.vahasalo@eduskunta.fi
Puh. 050 511 3090

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
Puh. 050 511 3033

Tiedote 25.8.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa vaatii hallitusta ottamaan vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvien kustannusten tasaamisen rakenteellisten uudistusten listallensa. "Yhtä lailla, kun hallitus kannustaa työmarkkinakeskusjärjestöjä maltilliseen ja työllisyyttä edistävään palkkaratkaisuun, on sen kannustettava työelämän epätasa-arvoa ylläpitävien vinoumien korjaamiseen”, sanoo Sarkomaa. Samalla Sarkomaa haastaa työelämän järjestöt mukaan aktiivisesti sopimaan asiasta.

Sarkomaan mielestä hyvä askel eteenpäin ”äitiriskin” kitkemisessä olisi kertakorvauksen maksaminen äidin työnantajalle, mikäli äiti palaa saman työnantajan palvelukseen raskauden ja perhevapaiden jälkeen. Kertakorvaus korvaisi vaikeasti laskettavia kustannuksia kuten sijaisten rekrytointi ja perehdyttäminen. Näitä kustannuksia on mahdoton määritellä tarkasti ja ne vaihtelevat tapauskohtaisesti. Siksi kertakorvaus on hyvä ratkaisu vuosikymmenet keskustelussa olevan mittavan yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseen. Nuorten naisten vaikeus päästä pysyvään työsuhteeseen kielii siitä, että ongelma on todellinen ja vakava.

Myös Juhana Vartiaisen ja Osmo Soininvaaran viime keväänä julkaistussa raportissa ehdotettiin äitiydestä aiheutuvien kustannusten tasausta. Lisäksi raportissa ehdotettiin välillisten mm. sijaisen perehdyttämiseen liittyvistä kuluista kertaluontoista 5000 euron korvausta.

Reilu ratkaisu olisi rahoittaa korvaus työnantajien maksamista sairausvakuutusmaksuista. Kyse ei ole uudesta menoerästä vaan kustannusten tasaamisesta, joiden maksajina ovat nyt äitien työnantajat.

Kertakorvauksen lisäksi on jatkossa luotava tapa tasata muut kustannukset, kuten äitiysloman ajalta täyden palkan aiheuttamat kustannukset ja äitiys- ja vanhempainvapaan aikana kertyneen lomaoikeuden tuomat kustannukset, joita ei vielä korvata. Nämä kustannukset ovat työnantajalle sitä suurempia, mitä parempi palkka äitiyslomalle jääneelle työntekijällä on.”Niin kauan kuin naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla” toteaa Sarkomaa.

Ei ole yhtään perusteltua syytä, mikseivät työelämän järjestöt käärisi hihojaan jäsenistöänsä kipeästi koskevan tasa-arvo-ongelman poistamiseksi. Kyse on myös yrittäjyyden jarrusta ja siitä, että naisia palkkaavat yrittäjät ovat kilpailutilanteessa eriarvoisessa asemassa suhteessa miehiä palkkaaviin. Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista.

Sarkomaa on aiemmin ja toistuvasti ehdottanut vanhempainvakuutusta keinoksi ratkaista vanhemmuuden kustannusongelma. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 23.8.2013

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa ehdottaa, että hallitus tekisi budjettiriihessä päätöksen kotitalousvähennyksen laajentamisesta taloyhtiöiden remontteihin. Sarkomaa toivoo, että lähiöiden korjaamiseen lisärahaa luvannut asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen (sd.) tarttuisi ehdotukseen laajentaa kotitalousvähennystä, ja hakisi sille koko hallituksen tuen. Sarkomaa jätti asiasta myös kirjallisen kysymyksen tänään.

”Kotitalousvähentäminen laajentaminen sopisi asuntoministerin lupaukseen tehdä toimia lähiöiden eteen, kuin nenä päähän”, lisää Sarkomaa. ”Suo­mes­sa on noin 85 000 asun­to-osa­keyh­tiö­tä, joista varsin moni on korjauksen tarpeessa. Näitä osakeyhtiöitä on varsin paljon lähiöissä.”

Sarkomaa kiittää Kiin­teis­tö­liit­toa aloit­teesta, jossa ehdotetaan ko­ti­ta­lous­vä­hen­nyksen uudistamista si­ten, et­tä asun­to-osa­ke­yh­tiön osa­kas voi saa­da vä­hen­nyk­sen yh­tiön teet­tä­män re­mon­tin palk­ka­kus­tan­nuk­sis­ta. Sarkomaa pitää tärkeänä, että asiasta tehtäisiin päätös budjettiriihessä.

Omakotitalojen omistajat voivat tehdä jo nykyisin kotitalousvähennyksen peruskorjauksensa palkkakustannuksista. Sarkomaan mielestä vähennyksen laajentaminen kannustaisi taloyhtiöitä peruskorjaukseen ja energiaa säästäviin remontteihin. Sarkomaan mielestä kyseessä on kestävä elvytystoimi ja samalla järkevä rakenteellinen muutos verotukseen. Uudistus toisi lisätyötä ja verotuloja sekä vauhdittaisi siten kansantaloutta.

”Kotitalousvähennyksen laajentaminen on perusteltua myös siksi, että valtiovallalta on syytä odottaa toimia, joilla helpotetaan etenkin Helsingin ja pääkaupunkiseudun asukkaiden lähes käsistä karkaavia asumiskustannuksia. Asumisen kustannukset ovat äärirajoilla monilla palkansaajilla ja eläkeläisillä. Kasvavat korjausvastuut tekevät tilanteen monille lähes sietämättömäksi. Asumisen korkeat kustannukset ovat monin tavoin myös kasvun este metropolialueella”, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

OPETUSHALLITUS
Tiedotusvälineille 20.8.2013

Ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä odotetaan tiiviimpää yhteistyötä

Opetushallitus kannustaa ammatillisen koulutuksen järjestäjiä tiivistämään alueellista yhteistyötä sekä keskenään että paikallisen elinkeinoelämän ja hallinnon kanssa. Suunnitelmallisen yhteistyön ja työnjaon tarkoituksena on sovittaa paikalliset tarpeet vahvemmin yhteen valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Suunnitelmat yhteisistä kehittämiskohteista tehostaisivat myös eri rahoituslähteiden hyödyntämistä.

Opetushallituksen järjestämässä seminaarissa 20.8. lanseerattiin malli ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen alueellisen kehittämisen tueksi. Alueellisen kehittämissuunnitelman tavoitteita ja rakennetta pohti Helsingin Paasitornissa noin 150 oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien edustajaa eri puolilta maata.

Ammatillisen koulutuksen alueellisella kehittämissuunnitelmalla halutaan edistää yhteistyötä, joka huomioi alueelliset sivistys- ja elinkeinostrategiat, alueelliset työvoima- ja koulutustarpeet sekä alueellisten toimijoiden asiantuntemukset. Alueellisen tarkastelun pohjalta koulutuksen järjestäjät sopisivat yhteisistä kehittämistarpeista ja niiden rahoitusmahdollisuuksista. Kehittämissuunnitelmissa sovitettaisiin alueen työelämän, väestön ja opiskelijoiden tarpeet valtakunnallisiin tavoitteisiin. Paikallinen kehittämissuunnitelma tuottaisi myös alueellista palautetta valtakunnallisen koulutuspolitiikan tueksi.

Tulevissa suunnitelmissa selvitettäisiin myös eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja työnjakoa sekä ammatillisen koulutuksen yhteistyötarpeita ja yhteyksiä alueen perusopetuksen, lukioiden ja ammattikorkeakoulujen kehittämiseen.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on käytössään useita eri rahoituslähteitä. Niiden tehokas ja vaikuttava käyttö edellyttää sopimista paikallisista ja alueellisista koulutustarpeista ja rahoituksen keskittämisestä niihin.

- Ammattikoulutuksen toimintakenttä on tavattoman monimuotoinen. Toiminnan rahoituskin on monikanavaista ja rahoituslähteiden yhteensovittaminen erittäin tärkeää. Yhdessä toimimalla ollaan aina tehokkaampia ja vaikuttavampia, perusteli seminaarissa alustanut Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Sekä Sarkomaa että Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä toivovat myös enemmän julkista keskustelua ammatillisen koulutuksen ja elinkeinopolitiikan kysymyksistä.

- Nykyisistä puheista voisi melkein päätellä, että kunnat järjestävät ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluja. On huolehdittava, ettei sote-keskustelu vie kaikkea energiaa, vaan että koulutus pysyy keskustelujen ytimessä, he tähdensivät.

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Johtaja Pasi Kankare, puh. 029 533 1242

Tiedote 20.8.2013

Sarkomaa: Pakkovuosi ei ole ratkaisu nuorten syrjäytymiseen

Kokoomuksen kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää opetusministeri Krista Kiurun (sdp) ehdotusta "pakkovuodesta" peruskoulun jälkeen epäkelpona ja jopa haitallisena lääkkeenä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille.

” Laastarin laitto syvään haavaan ei ole vaikuttavaa hoitoa eikä oikeaa huolenpitoa”, sanoi Sarkomaa avatessaan opetushallituksen järjestämän ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma seminaarin Helsingissä.

Hallitus on jo sitoutunut koulutustakuuseen ja sen onnistumiseen on nyt keskityttävä. On niukkoja voimavarojen hukkausta, että Sdp:n opetusministerit kerta toisensa jälkeen kaivavat esille oppivelvollisuuden venyttämispuheet, jotka aina epäkelpona kuopataan. Niin on myös nyt viisainta tehdä.

Sarkomaa muistuttaa, että pääministeri Kataisen hallituksen keskeinen tavoite on, ettei yksikään nuori syrjäytyisi ja että jokainen peruskoulun päättävä nuori suorittaisi vähintään toisen asteen tutkinnon. Oppivelvollisuusiän nostoa keinoksi ei edes harkittu otettavan hallitusohjelmaan, koska se olisi kova, mekaaninen ja lyhytnäköinen keino. Pahimmillaan oppivelvollisuusiän pitkittäminen vain siirtäisi ongelmia tai syventää niitä tuomatta itse asiaan ratkaisua.

Nuorten syrjäytymiseen johtaneet seikat ovat hyvin erilaisia ja siksi tarvitaan räätälöityä ohjausta ja tukea peruskoulun jälkeiset erilaisten opiskelumahdollisuuksien tueksi. Pakko ei poista syitä, joiden takia oppimiskyvyssä tai motivaatiossa on puutteita tai estä sitä, että peruskoulusta pinnataan tai opinnot keskeytetään.

Sarkomaa alleviivaa, että koulutustakuun tarkoitus ei ole säilöä eikä sulloa nuoria pakolla vuodeksi johonkin oppilaitokseen. Ei riitä, että kaikille nuorille voidaan tarjota koulutuspaikka. Kunnianhimoinen tavoite tulee olla, että koulutus suoritetaan loppuun ja että tutkinnon suorittaneilla on sellaista osaamista ja ammattitaitoa, jota työelämässä tarvitaan. Tämä on tärkeää nuorten itsensä kannalta. Yhtä lailla tämä on välttämätöntä, jotta talouden kilpailukykyä voidaan vahvistaa ja sitä kautta tukea uusien yritysten ja työpaikkojen syntymistä.

Tietenkin lähtökohta on se, että koulutuspaikkoja on riittävästi ja tästä hallituksen on tehtävä elokuun budjettiriihessä päätökset, vaatii Sarkomaa. Etenkin Metropolialueella on välttämätöntä lisätä ammatillisen koulutuksen tarjontaa. Myös uusia työelämälähtöisiä ja joustavia opiskelu ja oppimismahdollisuuksia tarvitaan. Oppisopimusta on kehitettävä nuorille sopivaksi ja sellaiseksi, että se kannustaa ja mahdollistaa yrittäjät sitä tarjoamaan.

Oppivelvollisuuden venyttämispuheiden sijaan on voimavarat suunnattava oppimisongelmien varhaiseen havaitsemiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä opetuksen, oppilaanohjauksen ja oppilashuollon kuntoon laittamiseen. Perusta jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen luodaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Sarkomaa muistuttaa, että joustava perusopetus ja ammattistartti ovat jo olemassa olevia ja toimivia apuja, jota kannattaa ja pitää käyttää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 10.8.2013

Kokoomuksen Sarkomaa ja Toivakka: Soteen mallia Ruotsista

Kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Lenita Toivakka toivottavat tervetulleeksi ministeri Risikon puheenvuoron siitä, että soteuudistuksessa siirrytään keskusteluun palveluiden rahoituksesta ja saatavuudesta.

Edustajat ehdottavat, että Suomessa katsottaisiin Ruotsin mallia (Vård val ja Fritt val -lainsäädänöt) ja kehitettäisiin siitä Suomeen sopiva ratkaisu, jossa raha liikkuisi potilaan mukana. Kansanedustajat vaativat päätöksiä asian edistämiseksi jo elokuun budjettiriihessä.

“Ehdotus on juuri sellainen rakenteellinen uudistus, jota tarvitsemme hyvinvointipalveluiden pelastamiseksi. Samalla uudistamme palvelujärjestelmää niin, että siirrymme organisaatiokeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen”, edustajat painottavat.

He muistuttavat, että valmisteilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa rahoitusratkaisut ovat vielä auki. Lisäpaineita rahoituksen uudistukselle tuo myös vuonna 2014 voimaan tuleva vapaa hakeutuminen hoidon piiriin sekä EU:n potilasdirektiivi.

Ruotsissa laatuvaatimukset täyttävät palveluntarjoajat voivat toimia järjestelmässä, mutta valinta on aina potilaan. Järjestelmän toimivuuden turvaa se, että toimijoiden lainmukaisuutta ja laatua valvotaan tarkasti ja laatutiedot ovat julkisia. Järjestelmä ei myöskään erottele julkista, kolmatta ja yksityistä sektoria, vaan ne toimivat tasavertaisina palvelun tuottajina.

“Ruotsissa saadut kokemukset ovat ällistyttävän hyviä, meillä ei ole varaa sivuuttaa niitä”, edustajat painottavat. Edustajat ehdottavat, että mallia pilotoitaisiin perusterveydenhuollossa ensin esimerkiksi metropolialueella ja muuallakin, missä halukkuutta löytyy.

“Tavoitteena tulee kuitekin olla mallin vakinaistaminen koko maahan, mihin Ruotsissakin onnistuneen kokeilun pohjalta päädyttiin”, Toivakka ja Sarkomaa päättävät.

Lisätedot:
Sari Sarkomaa 050 511 3033
Lenita Toivakka 050 512 2928

Tiedote 9.8.2013

Sarkomaa: Työministeri Ihalaisen ehdotus kotihoidontuen "isälisästä" kehittämiskelpoinen

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää tervetulleena ja jatkokehittämisen arvoisena työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) ajatusta isälle korvamerkittävästä kotihoidontuen osasta. Se olisi  luontevaa jatkoa vain isille tarkoitettujen kehittämiselle.

Tarvitsemme lisätoimia työelämän tasa-arvon  edistämiseen ja perheiden hyvä arjen tukemiseen. Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat, niin miehet  kuin naiset ja isät kuin äidit, ovat sekä työelämässä että vanhemmuudessa käytössä parhaalla mahdollisella tavalla. Ihalaisen ehdotus voisi olla tässä yksi askel eteenpäin.

Sarkomaa ihmettelee Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikon täystyrmäystä idealle. Saarikon  perustelujen ovat outoja.  Tämän logiikan mukaan keskusta ei kannattaisi  muitakaan vain isille merkittyjä perhevapaita. Näyttää siltä, että keskusta tyrmää lähtökohtaisesti kaiken, mitä hallituksen piiristä nostetaan esille.

Sarkomaan mielestä sosiaali- ja terveysministeriö  voisi kehitellä ehdotusta. Olennaista on, että perhevapaiden kokonaisuus on joustava ja sen  eri osat on yhdistettävissä perheen ja työelämän tilanteiden mukaan. Perheet ja elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia.

Sarkomaa toteaa, että vanhemmuuden jakamisessa on vielä tehtävää. Vanhempainrahakausi on ollut isien ja äitien vapaasti jaettavissa jo yli 20 vuotta. Silti vain ani harva suomalainen isä uskaltautuu vain isille merkittyjen vapaiden  lisäksi käyttämään muita vanhempainvapaita. Vain pari prosenttia isistä käyttää perhevapaata yli kaksi kuukautta. Lisäksi sairasta lasta jää kotiin hoitamaan useimmiten äiti.

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan isät ovat stressaantuneita, koska työnantajat eivät koe isiä vanhempina ja suhtautuvat isyyteen liittyviin joustoihin usein negatiivisesti. Työpaikoilla on selvästi tarvetta asennemuutokseen. Isät on nähtävä vanhempina siinä missä äiditkin. Tietenkin on perheiden asia päättää, miten lapsensa hoitavat, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 9.8.2013

Sarkomaa: Suojatietörkyilijöille kovemmat päiväsakot

Hallituksen on liikenneministeri Kyllösen (vas.) johdolla otettava vakavasti lisääntyneet suojatieonnettomuudet ja kovennettava rangaistuksia suojatiesäädösten rikkomisesta, vaatii kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok). Edustajan mielestä päiväsakkojen määrän lisääminen on täysin perustelua suojatietörkyilyn kitkemiseksi. Suojatiet ovat varsinkin koulutien aloittaville pikkukoululaisille suuri vaaran paikka. Tilanne on kestämätön.

Sarkomaa muistuttaa, että liikenneministeri Kyllönen on ministerikaudellaan kertonut kannattavansa kovempia rangaistuksia autoilijoille, jotka törttöilevät suojateillä. Hän on myös sanonut, ettei usko pelkän asennekasvatuksen auttavan asiaa. Sarkomaa sanoo olevansa Kyllösen kanssa täysin samaa mieltä ja kannustaa ministeriä ryhtymään sanoista tekoihin.

Suojatiellä tapahtuvat kuolemantapaukset ja loukkaantumiset ovat lisääntyneet. Arviolta kolme neljästä lapsille sattuvista henkilövahingoista tapahtuu tietä ylittäessä. Ala-asteikäiset koululaiset ja ikäihmiset ovat erityisiä riskiryhmiä. Liikenneturvan mukaan vuonna 2011 suojateillä sattuneissa onnettomuuksissa kuoli 21 ihmistä ja loukkaantui keskimäärin 2 ihmistä päivässä. Ruotsiin ja Viroon verrattuna autoilijat kunnioittavat suojateitä Suomessa paljon huonommin. Lähes jokainen suomalainen on nähnyt useamminkin suojatiellä tapahtuvan “läheltä piti” -vaaratilanteen, jossa moottoriajoneuvo on ollut ajaa suojatietä ylittävän päälle.

Ei riitä, että lapset oppivat noudattamaan liikennevaloja. Yhtä tärkeää on opettaa lapsi katsomaan tuleeko autoja, ja että auto voi tulla ja tuleekin usein, vaikka valo on jalankulkijalle vihreä. Vielä vaikeampaa on ollut lapsille opettaa, että vaikka auto pysähtyy suojatielle, voi toisella kaistalla autoilijat vain painaa kaasua. Näin tapahtuu käsittämättömän usein ja hyvin vakavin seurauksin

Uusia ja tehokkaita toimia turvallisuuden parantamiseksi suojateillä on aivan pakko tehdä, jotta suojatiet olisivat nimensä veroisia. Sarkomaa kirittää ministeriä tarttumaan myös muihin Liikenneturvan esittämiin toimenpiteisiin suojatieturvallisuuden edistämiseksi. Esitettyjä keinoja ovat päiväsakkojen lukumäärän nostamisen lisäksi poliisivalvonnan lisääminen ja ajonopeuksien tarkastelu. Kaikki keinot pitäisi saada käyttöön. Olisi hyvä harkita myös kansallista kampanjaa suojatieturvallisuuden edistämiseksi, ehdottaa Sarkomaa.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

TIEDOTE
7.8.2013

Sarkomaa ja Toivakka: Budjettiriihessä tehtävä päätös terveysasematalkoista

Kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Lenita Toivakka pitävät välttämättömänä, että hallitus päättää budjettiriihessä terveysasematalkoista. Hoitoon on päästävä oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Se säästää terveyttä ja euroja.

Edustajat toivottavat rakenneuudistukset tervetulleeksi ja vetoavat hallituspuolueisiin, ettei elvytyshuutokaupasta siirryttäisi rakenneuudistusten alasampumiskilpailuun. Edustajat pitävät hyvänä Urpilaisen linjaa siitä, että päätettyjä kuntarakenne- ja sote-uudistuksia ei saa ainakaan viivyttää tässä vaikeassa taloustilanteessa ja että uudistuksiin tarvitaan lisää potkua.

”Kiireellisintä on, että terveyskeskukset saadaan toimimaan. Tarvitsemme terveysasematalkoot. Välttämättömän sote-uudistuksen vaikutukset tuntuvat ihmisten palveluissa vasta usean vuoden kuluttua. Sote-alueet aloittavat toimintansa näillä näkymin vasta 2017. Hoitojonot tulevat kalliiksi. Sote-uudistuksen rinnalle tarvitaan muita toimia. On kustannustehokasta ja oikeudenmukaista päättää lisätoimista, joilla oikea-aikainen hoitoon pääsy varmistetaan”, Sarkomaa ja Toivakka vaativat

”Hoitojonot on purettava ja terveyserojen kasvu katkaistava. Vaadimme, että hallitus päättää vauhditustoimista jo nyt budjettiriihen yhteydessä,” Sarkomaa ja Toivakka toteavat.

”Uusimman terveyskeskusten hoitoonpääsytilaston mukaan pitkät odotusajat ovat lisääntyneet. Yli kolmannes väestöstä asuu alueella, jossa lääkärille pääsyä joutui odottamaan viisi viikkoa tai pidempään. Tilanne on nyt huomattavasti huonompi kuin viime vuonna. Tilanne on kestämätön,” edustajat näkevät.

”Uuden terveydenhuoltolain toimeenpanoon on saatava vauhtia, ministeri Risikon käynnistämään toimiva terveyskeskus -hanke elvytettävä ja lisäksi emme voi vain purjehtia projektista projektiin, vaan on saatava käyttöön nykyistä tehokkaammat keinot hyvien käytäntöjen juurruttamiseen,” luettelevat edustajat toimenpiteitä terveysasematalkoisiin.

”Tarvitaan myös toimia, jotta kaikki osaaminen saataisiin käyttöön terveysasemilla. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat suoravastaanotot. Potilas voi siis päästä esimerkiksi suoraan fysioterapeutin vastaanotolle,” Sarkomaa ja Toivakka toteavat.

Edustajat pitävät olennaisena, että niin sote-uudistuksessa kuin terveysasematalkoissa on koko sote-henkilöstö mukana. Ihmiset tekevät palveluiden laadun, päättävät edustajat.

Lisätiedot:
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033
Lenita Toivakka, p. 050 512 2928