Siirry sisältöön

Suomen oltava ympäristöasioissa edelläkävijä eikä perässätulija. Kiritän ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista ripeisiin toimiin mikromuovin kieltämiseksi kosmetiikassa, kuten Ruotsi ja moni muu Euroopan maa on jo tehnyt. Ympäristöministeri Tiilikainen on linjannut Suomen seuraavan, mitä edelläkävijämaissa tapahtuu, mutta toivovan, että asiassa saadaan nopeasti Euroopan-laajuinen ratkaisu.

EU-toimien odotteluun ei yksinkertaisesti ole varaa, sillä mikromuovia on arvioitu valuvan Itämereen 40 tonnia vuosittain. Muovi ei katoa merestä koskaan. Se sisältää myös runsaasti ympäristömyrkkyjä, jotka pahimmillaan voivat kerääntyä ensin meren eliöstöön ja muihin vesistöihin sekä sen jälkeen myös ihmisten ravintoketjuun.

Mikromuovi on paljain silmin havaitsematon muovihiukkanen. Hiukkaset voivat olla esimerkiksi jätevedenpuhdistamoiden kautta mereen päätyneitä vaatteiden keinokuituja, kosmetiikkateollisuuden tuotteiden jäämiä, pieneksi jauhautunutta muovia ja lumenkaatopaikalta peräisin olevia autonrengaspuruja.

Hallituksen on kiritettävä kaikkia toimia, joilla voidaan vähentää mikromuovin kulkeutumista vesistöihin ja maaperään. Muoviongelma ei hoidu yksittäisen tuotteen välttelyllä tai kiellolla.

Mikromuovia kulkeutuu ympäristöön lukuisista eri materiaaleista ilman, maan ja veden kautta. Muovituotannon lähes eksponentiaalinen kasvu 1950-luvulta lähtien kulkee käsi kädessä luonnosta löytyvän roskan kanssa. Roskaantumiseen tulisikin suhtautua ihmiskunnan yhteisenä huolenaiheena.

Mikromuovin kaikkia vaikutuksia ei tunneta vielä riittävän hyvin. Esimerkiksi ihmisaltistus ravinnon kautta saataville mikromuoveille ja sen aiheuttamat mahdolliset terveysvaikutukset ovat edelleen vain arvailujen varassa. Lisäksi muovien lisäaineina käytettyjen lukuisten haitallisten kemikaalien tai vaihtoehtoisesti meriympäristöstä muoveihin kiinnittyvien ympäristömyrkkyjen vaikutuksia ei tunneta riittävän hyvin.

Roskaantumisen kitkemiseksi kestävä ratkaisu on kiertotalous, jota kohti siirtymisen toimia on koko Suomen tiivistettävä. Kulutuksen vähentäminen, ympäristöystävällisten tuotteiden kehittäminen, tuotteiden uudelleen käyttö ja tehokas kierrätys, kertakäyttömuovien poistaminen kulutuksesta, jätteiden käyttö energiana siinä tapauksessa jos niitä ei muuten voi tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti uudelleen hyödyntää ovat kaikki tavoiteltavia toimia.

Hyvä askel on hankkia omaan taloyhtiöön tai kotitalouteen muovin erilliskeräys. Kokemuksesta voin vakuuttaa, että se on hyvä tapa tarkkailla ja vähentää oman kotitalouden muovijätteen syntyä. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) sivuilta saa asiasta mainiosti lisätietoa. Suosittelen lämpimästi.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

 

presidentinvaalien loppukiri on alkanut. Tänään alkoi myös ennakkoäänestys. On innostavaa olla mukana kansanliikkeessä tukemassa Sauli Niinistön valintaan jatkokaudelle. Vielä ehdit mukaan kampanjaan! Liittymällä Sauli Niinistö 2018 kansanliikkeeseen saat kirjeen, jossa on paljon vinkkejä vaalityöhön. Olen menossa mukana monin tavoin.

  • Torstaina 18.1 olen tavattavissa Vantaan Cafe Niinistössä klo 16.30-17.30 osoitteessa Tikkuraitti 20. Tervetuloa!
  • Lauantaina 20.1 Helsingin Kokoomus järjestää Narinkkatorilla yleisötilaisuuden. Avauspuheenvuoron pitää kello 12 valtiovarainministeri Petteri Orpo. Olen silloin paikalla ja tavattavissa vaalimäkillä 12-13.
  • Olen paikalla myös kello 15 alkaen keskustelemassa yhdessä Aira Samulinin kanssa lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisystä, liikunnasta sekä mielenterveyden edistämisestä.
  • Narinkkatorin Sauli Niinistön vaalimökki on avoinna lauantaina 20.1 kello 10-16. Tarjolla ilmapalloja, grillimakkaraa ja kahvia. Kun keskusteluhammasta kolottaa, tervetuloa!

Muista ennakkoäänestys 17-23.1 ja vaalipäivä 28.1!

Presidentillisin terveisin

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

Kokoomuksen eduskuntaryhmä

00102 Eduskunta

Tel. +358 50 511 3033

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

http://www.sarisarkomaa.fi

https://www.facebook.com/sarkomaasari/

http://fi.linkedin.com/in/sari.sarkomaa

https://twitter.com/sarisarkomaa

 

 

Julkaistu Elävä Helsinki-lehdessä 17.1.2018

Paras lahja 100 vuotiaalle Suomelle on se, että vihdoin olemme saaneet talouden- ja työllisyyden kasvuun. Myös valtion budjetin koulutusmäärärahoissa on käänne, kun budjettiriihestä tuli lähes 40 miljoonan lisäraha ensi vuoden valtion koulutusbudjettiin. Suomen uudistuminen ja hyvinvointi rakennetaan vahvalle osaamispohjalle.

Suomen tulevaisuuden kannalta olennaisinta on varmistaa, että varhaiskasvatus ja perusopetus antavat joka lapselle riittävät tiedot ja taidot sekä innostuksen oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän. Opetusministerinä aloittamani työ perusopetuksen kehittämiseksi jatkuu. Määrärahoja lisätään opettajien koulutuksen uudistamiseen ja täydennyskoulutukseen sekä peruskoulun digioppimisen kehittämistyöhön.

Varhaiskasvatuksen saatavuutta ja laatua edistetään. Pieni- ja keskituloisten perheiden varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonalla eurolla. Toisen lapsen sisaralennus nostetaan 50 prosenttiin. Yliopistokoulutettujen lastentarhan opettajien koulutusmääriä lisätään merkittävästi, mikä oli opettajapulasta kärsivälle pääkaupunkiseudulle välttämätön teko. Tämän lisäksi käynnistämme laajan kokeilun viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. On viisasta että Helsinki on tässä mukana. Tervetullutta on se, että ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään 1 000 opiskelijavuodella. Luonnontieteiden ja matematiikan opetusta vahvistetaan tuntuvasti. Tällä haluamme varmistaa tekniikan osaajien riittävä määrän tuleville vuosikymmenille.

Toimin valtiovarainvaliokunnassa kokoomusryhmän budjettineuvottelijana. Olen tyytyväinen, että eduskunnassa tiukoissa talousraameissa sain läpi tavoitteen lisätä ensi vuotta koskevaan budjettiin vielä lähes 10 miljoonaa euroa koulutukseen ja kulttuuriin. Tärkeimmät lisäpanostukset teimme varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun kehittämisrahoihin sekä kerhotoimintaan, jonka rahat lähes tuplattiin. Koulujen kerhot ovat oiva keino tavoittaa erityisesti niitä lapsia, joilla ei esimerkiksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi ole mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhotoiminnan avulla tuemme harrastustakuun toteutumista. Kerhot ovat myös täsmätoimi kitkeä lasten liikkumattomuutta ja ehkäistä syrjäytymistä.

Kulttuurin osalta taiteilijoiden toimeentuloa helpottavan taiteilija-allianssin selvitystyöhön myönsimme erillisen määräraha. Päätimme jatkaa taiteilijoiden näyttelypalkkiokokeilua ja kulttuuriviennin vauhdittamiseen lisäsimme määrärahan. Kulttuuri on nähtävä myös työllisyyttä ja vientiä edistävänä alana sen lisäksi, että se on monin tavoin hyvinvointia ja sivistystä ylläpitävä osa Suomea.

On vakavaa, että lastemme lukutaitoerot liittyen sukupuoleen ja sosiaaliseen taustaan ovat kasvaneet. Suomessa tarvitaan lukutaitotalkoot. Hyviä toimijoita ovat neuvolat, jotka saavuttavat lähes koko ikäluokan vanhemmat. Siksi lisäsimme budjettiin Lukukeskukselle voimavarat neuvoloiden kautta toteutettavaan hankkeeseen, jossa vanhemmille annetaan tietoutta lapselle lukemisen merkityksestä. Lukukeskus on pilotoinut toimintaa hyvin tuloksin 10 kunnassa ja nyt toiminta laajennetaan koko maahan. Tutkimusten mukaan kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Lapselle lukeminen on siis tasa-arvoteko. Kun lapselle luetaan, tulee kirjasta ystävä, joka seuraa koko elämän.

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedusta

valtiovarainvaliokunnan jäsen

 

 

Paras lahja 100 vuotiaalle Suomelle on se, että vihdoin olemme saaneet talouden- ja työllisyyden kasvuun. Myös valtion budjetin koulutusmäärärahoissa on myönteinen käänne, kun budjettiriihestä tuli lähes 40 miljoonan lisäraha vuoden 2018 valtion koulutusbudjettiin. Suomen uudistuminen ja hyvinvointi rakennetaan vahvalle osaamispohjalle. Lisäpanostukset koulutukseen, osaamiseen ja sivistykseen ovat kullanarvoisia.

Suomen tulevaisuuden kannalta olennaisinta on varmistaa, että varhaiskasvatus ja perusopetus antavat joka lapselle riittävät tiedot ja taidot sekä innostuksen oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän. Opetusministerinä aloittamani työ perusopetuksen kehittämiseksi jatkuu myös ensi vuonna ja siihen suunnattuja määrärahoja lisätään. Lisäresursseja tulee opettajien koulutuksen uudistamiseen ja täydennyskoulutukseen, peruskoulun digioppimisen kokeiluihin sekä kehittämistyöhön.

Varhaiskasvatuksen saatavuutta ja laatua edistetään. Pieni- ja keskituloisten perheiden varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonalla eurolla. Toisen lapsen sisaralennus nostetaan 50 prosenttiin. Yliopistokoulutettujen lastentarhan opettajien koulutusmääriä lisätään merkittävästi, mikä oli opettajapulasta kärsivälle pääkaupunkiseudulle välttämätön teko. Tämän lisäksi käynnistämme laajan kokeilun viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. On viisasta että Helsinki on tässä mukana. Tervetullutta on myös se, että ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään 1 000 opiskelijavuodella. Luonnontieteiden ja matematiikan opetusta vahvistetaan tuntuvalla lisärahalla. Tällä haluamme varmistaa tekniikan osaajien riittävä määrä myös tuleville vuosikymmenille.

Toimin valtiovarainvaliokunnassa kokoomusryhmän budjettineuvottelijana. Olen tyytyväinen, että eduskunnassa tiukoissa talousraameissa sain läpi tavoitteen lisätä vuoden 2018 valtion talousarvioesitykseen vielä lähes 10 miljoonaa euroa koulutukseen ja kulttuuriin. Tärkeimmät lisäpanostukset teimme varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun kehittämisrahoihin sekä kerhotoimintaan, jonka rahat lähes tuplattiin. Koulujen kerhot ovat oiva keino tavoittaa erityisesti niitä lapsia, joilla ei esimerkiksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi ole mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhotoiminnan avulla tuemme harrastustakuun toteutumista. Kerhot ovat myös täsmätoimi kitkeä lasten liikkumattomuutta ja ehkäistä syrjäytymistä.

Kulttuurin osalta taiteilijoiden toimeentuloa helpottavan taiteilija-allianssin selvitystyöhön myönsimme erillisen määräraha. Päätimme jatkaa taiteilijoiden näyttelypalkkiokokeilua ja kulttuuriviennin vauhdittamiseen lisäsimme määrärahan. Kulttuuri on nähtävä myös työllisyyttä ja vientiä edistävänä alana sen lisäksi, että se on monin tavoin hyvinvointia ja sivistystä ylläpitävä osa Suomea.

On vakavaa, että lastemme lukutaitoerot liittyen sukupuoleen ja sosiaaliseen taustaan ovat kasvaneet. Suomessa tarvitaan lukutaitotalkoot. Hyviä toimijoita ovat neuvolat, jotka saavuttavat lähes koko ikäluokan vanhemmat. Siksi lisäsimme budjettiin Lukukeskukselle voimavarat neuvoloiden kautta toteutettavaan hankkeeseen, jossa vanhemmille annetaan tietoutta lapselle lukemisen merkityksestä. Lukukeskus on pilotoinut toimintaa hyvin tuloksin 10 kunnassa ja nyt toiminta laajennetaan koko maahan. Tutkimusten mukaan kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Lapselle lukeminen on merkityksellistä koko lapsen kehitykselle. Kun lapselle luetaan, tulee kirjasta ystävä, joka seuraa läpi koko elämän.

Onnellista alkanutta uutta vuotta 2018!

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedusta

valtiovarainvaliokunnan jäsen

 

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen välttämättömyydestä vallitsee poikkeuksellisen laaja yksimielisyys. Se on usean hallituksen ja kaikkien puolueiden lähes 20 vuotta vuorovedoin yrittämä uudistus. Laajasti yhtä mieltä ollaan myös siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut pitää järjestää kuntia suuremmilla alueilla. Nykyistä hallitusta muodostettaessa hallitusohjelmaan kirjattiin, että alueita on korkeintaan 19. Samalla sovittiin myös valinnanvapauden laajentamisesta. Likipitäen hallituskriisin kautta päädyttiin 18 maakuntaan. Keskusta presidentin luokse marssimisen uhalla Perussuomalaisten tukemana sai kokoomuksen luopumaan tavoitteestaan viidestä alueesta.

Maakuntien määrästä on tehty poliittinen sopimus, mutta aika näyttää, kuinka 18 maakunnan malli todellisuudessa toimii. Useat asiantuntijatahot, THL mukaan lukien, ovat katsoneet viiden alueen mallin palvelevan parhaiten sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita. Myös hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että asiantuntijat arvioivat palveluiden järjestäjien määrän jäävän liian suureksi. Asiantuntijat ovat pitäneet alle 200 000 asukkaan maakuntien kantokykyä riittämättömänä. Suunnitelluista maakunnista vain 8 maakuntaa pääsisi yli kestävän väestörajan. Oli hämmästyttävää, että perustuslakivaliokunta lausunnossaan pääosin sivuutti kantokykyongelman.

Maakuntien liian suuri lukumäärä ei saa johtaa palveluiden laadun kannalta epäedullisiin ratkaisuihin. Koko sote-uudistuksen ydinperiaatteena on oltava parempien palveluiden tarjoaminen, ei maakuntahallinnon paisuttaminen. Pääkaupunkiseudun metropolialueen verotuloihin perustuvaa, jo nyt korkeaa, valtionosuuksien tasausta ei saa enää kiristää, eikä alueen kustannusrasitetta kasvattaa. Samalla maakuntien roolia kaupunkien rinnalla on selkeytettävä. Tulevaisuuden kasvu ja vetovoima syntyvät kaupungeissa. Niin ikään kaupunkien elinvoimaisuudesta ja elinkeinopolitiikan onnistumisesta tulevat myös verorahat sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen.

Valinnanvapaus yksi soten peruspilareista

Sote-ja maakuntauudistuksen peruspilarit läpäisivät perustuslakivaliokunnan tiukan seulan viime toukokuussa. Lausunnossa näytettiin vihreää valoa myös valinnanvapauden laajentamiselle ja sen toteuttamiskeinoille: sosiaali- ja terveyskeskuksille, suunhoidon yksiköille, asiakassetelille ja henkilökohtaiselle budjetille.  Perustuslakivaliokunta korosti myös valinnanvapauden laajentamisen myönteistä merkitystä ihmisen itsemääräämisoikeudelle.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan uudistuksen siirtymäaikoja on höllennettävä, eikä maakuntia voida velvoittaa yhtiöittämään valinnanvapauden piiriin kaavailtuja julkisia sote-palveluja. Toimijoiden tasapuolinen kohtelu markkinoilla sekä palvelutuotannon ja eri kokoisten maakuntien kustannusten vertailtavuus sekä läpinäkyvyys on siis turvattava muilla keinoilla. Tarkkarajaisuutta vaadittiin varsinkin asiakassetelin käyttöön. Valmistelussa on vielä kerran varmistettava se, että monituottajamalli syntyy ja suurten sote-yritysten oligopolien syntymiselle luodaan lukot. Asiakassetelit oikein muotoiltuna tarjoavat tähän yhden ratkaisun.

Perustuslakivaliokunta lausui mietinnössään, että maakunta- ja järjestämislakia ei voi käsitellä ilman valinnanvapauslakia. Tämä kanta on täysin yhteneväinen Kokoomuksen näkemyksen kanssa. Hallituksen vastuuministerit viimeistelevät tätä kirjoitusta kirjoittaessani perustuslakivaliokunnan edellyttämiä muutoksia valinnanvapauslakiin.

On välttämätöntä, että hallitus tekee uudistetun valinnanvapauslain asiantuntijoita tarkasti kuunnellen. Tarkoitus on, että valinnanvapauslakiesitys lähtee lausunnolle marraskuussa ja että saamme hallituksen esityksen eduskunnan käsiteltäväksi alkukeväästä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on määrä saada mietintö valmiiksi koko sote-lakipaketista ennen kesäkuuta. Lausuntokierrokselle saatikka eduskuntaan ei voi eikä saa tuoda lakiesitystä, joka ei kestä perustuslakitarkastelua.
Valinnanvapaus ei ole uusi keksintö

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esitti peruspalveluiden vahvistamiseen jo vuonna 2013 mallia, jossa raha seuraa potilasta. THL:n Jonotta hoitoon -malli perustui asiakkaan valinnanvapauden muodostamalle ajurille ja syntyi muun muassa pohjoismaisten esimerkkien pohjalta.  Se, että peruspalvelun tuottamiseen varattu julkinen raha seuraa ihmisen valintaa, on keino varmistaa, että ihminen saa palvelun eikä häntä jätetä jonoon.

Valinnanvapauden laajentamisen tavoite on vahvistaa palveluja käyttävän ihmisen asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia, sekä vahvistaa ja uudistaa perustason palveluita. Valinnanvapauden laajentamisella peruspalveluissa tavoitellaan sitä, että palvelut ovat tasa-arvoisesti saatavilla lompakon paksuudesta riippumatta. Oikea-aikaisilla palveluilla ja ennaltaehkäisevällä toiminnalla aikaan saadaan kustannusvaikuttavuutta, terveyttä ja hyvinvointia.

Valinnanvapauden laajentaminen on aiemmista sote-yrityksistä puuttunut osa, joka osaltaan pitää uudistuksen liikkeessä ja ihmisen ensisijaisena. Myös uudistuksen peruspilarit, sote-tietojen avoimuus ja tiedolla johtaminen, ovat tervetulleita jatkuvan kehittymisen vauhdittajia.

Peruspalveluiden vahvistamiseksi on etsitty keinoja vuosikymmeniä. Esimerkiksi Helsingissä ei voimavaralisäyksilläkään ole onnistuttu pääsemään terveysasemien eriarvoistavista jonoista. Työssäkäyvillä on mahdollisuus käyttää työterveyshuoltoa ja jonoista pääsee ostamalla yksityisiä palveluja tai ottamalla terveysvakuutus.

Nyt käynnissä olevassa uudistuksessa säilytetään nykyinen mahdollisuus valita julkinen sote-keskus ja sairaala. Julkisen sektorin tuottamat palvelut ovat nyt ja tulevaisuudessa soten perusta ja selkäranka. Valinnanvapauden ja palveluntarjoajien välisen terveen kilpailun tarkoitus on antaa julkiselle sektorille mahdollisuus yltää parhaimpaansa, ja ihmiselle mahdollisuus valita itselleen paras palveluntuottaja.

Lainsäädännön muutos ei kuitenkaan yksin takaa potilaan valinnanvapauden toteutumista terveyspalveluissa. Palvelujärjestelmän oletettu hyöty potilaan valinnanvapaudesta on riippuvainen käytännön työssä tapahtuvasta potilaan kohtaamisesta ja ohjauksesta. Tutkimuksissa on havaittu, että terveydenhuollon ammattilaisilla voi olla paikoin virheellinen käsitys valinnanvapauden tavoitteista. Tämä voi pahimmillaan vaikeuttaa potilaan valinnanvapauden toteutumista. Voidakseen hyödyntää valinnanvapautta oikein, potilas tarvitsee valintojensa tueksi tietoa ja tukea. Henkilöstöä tulee kouluttaa uuden järjestelmän toimintaan ja potilaan ohjaukseen hyvissä ajoin, jotta valinnanvapauden tavoitteet voidaan saavuttaa.

Palveluja tuotetaan ihmisiä, ei järjestelmää varten

Sote-uudistuksessa julkinen tuotanto joutuu väistämättä sopeutumaan uudenlaiseen toimintaympäristöön. Nopeat muutokset ovat haasteellisia erityisesti henkilöstön osalta. Ydinasia ei kuitenkaan muutu mihinkään: sosiaali- ja terveydenhuoltosektori on olemassa ihmisiä ja näiden tarvitsemia palveluja varten. Uusi tilanne on osattava kääntää vahvaksi kilpailueduksi. Henkilöstön on oltava mukana uudistuksen suunnittelussa ja toimeenpanossa. Hehän ne palvelutkin tekevät.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei saa enää lykkääntyä. Uudistuksen viivytyksestä kärsisivät eniten kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Epävarmuus haittaa myös palveluntuottaja puolella erityisesti pieniä yrittäjiä ja järjestöjä. On tärkeää, että uudistukseen valmistautuvalle sote-kentälle ja koko henkilöstölle menee selvä viesti siitä, että lainsäädäntökokonaisuus viedään tällä eduskuntakaudella määrätietoisesti ja huolellisella valmistelulla maaliin.

Viime kaudella kuntauudistus kamppasi sote-uudistuksen. Samaan ansaan ei ole nyt varaa livetä. Maakuntahallinnon rakentaminen ei saa mennä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen edelle. Ministeriöiden valmistelukoneiston rajalliset voimavarat ja hallituksen poliittinen pääoma on suunnattava itse asiaan eli sosiaali-ja terveyspalveluihin. Tätä mieltä olin uudistuksen alussa ja olen yhä edelleen.

Sote-esityksen taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset on läpivalaistava sekä tuotettava arviot siitä, miten mallilla voidaan saavuttaa hallitusohjelman tavoitteet tasavertaisista, kustannustehokkaista sekä vaikuttavista palveluista. Eduskunnassa edellytimme lausunnossa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen taloudelliset vaikutukset on arvioitava kaikkien toimenpiteiden osalta. On myös varmistettava, että uudistus luo edellytyksiä julkisen talouden kestävyysvajeen supistamiselle.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen pitäisi olla jatkuva prosessi, ei vuosikymmeniksi venyvä patoutuma. Kaikki muut Pohjoismaat ovat kyenneet uudistamaan sote-järjestelmänsä niin kyllä siihen on satavuotiaan Suomenkin kyettävä.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja,

terveydenhuollon maisteri,

sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen

valtiovarainvaliokunnan jäsen

 

Tervetuloa Maailman diabetespäivän tilaisuuteen 14.11. klo 8.30-9.30 Eduskunnan Kansalaisinfossa

Insuliinista koko ajan riippuvaisen tyypin 1 diabeetikon elämää voi uusi tekniikka helpottaa ja parantaa merkittävästi. Tässä tilaisuudessa kuulemme kahdesta tavasta parantaa diabeetikon elämänlaatua tekniikan avulla.

Vuoden diabetesteko-tunnustuspalkinnon on Diabetesliiton hallitus tänä vuonna myöntänyt henkilölle, joka on suomalainen edelläkävijä keinohaiman kehittelyssä ja käyttöönotossa. Palkinnon saaja esittelee työtään tilaisuudessa.

Lisäksi diabetologi Markku Saraheimo puhuu siitä, miten kehittyvä kudossokerin seuranta muuttaa diabeteksen hoitoa lähitulevaisuudessa.

Tilaisuuden lopussa eduskuntaryhmien edustajilla on mahdollisuus parin minuutin kommenttipuheenvuoroon. Lopussa on hetki aikaa yleisön kysymyksille.

8.30  Tilaisuuden avaus Janne Juvakka, toiminnanjohtaja, Diabetesliitto

8.35  Vuoden diabetesteko -tunnustuspalkinnon julkistus, Sari Sarkomaa, kansanedustaja, Diabetesliiton hallituksen jäsen

8.40 Vuoden diabetesteko -palkitun puheenvuoro: Kuinka lähellä keinohaimaa olemme?

8.55  Jatkuva kudossokerin seuranta - sokeriseurannasta elämänhallintaan. Markku Saraheimo, diabetologi

9.10 Kommenttipuheenvuorot, eduskuntaryhmät, 2 minuuttia/puheenvuoro

9.20 Kommentteja, keskustelua yleisöstä

9.30  Tilaisuus päättyy

 

Eduskunnan diabetesryhmän puolesta Sari Sarkomaa

Diabetesliitto

 

 

 

Toivoa antavaa on se, että vuoden 2015 PISA-mittauksessa maassamme pidempään jatkuneessa lukutaidon laskussa oli pysähtymisen merkkejä. Sen sijaan tuloksissa näkyvä vahvistunut osaamisen kulttuurinen ja sosioekonominen eriarvoistuminen osoittaa, että tarvitsemme nopeasti vaikuttavampia ja varhaisempia toimia. Lukutaito ja lukemisen ilo on lahja, joka 100 vuotta täyttävän Suomen on annettava yhdenvertaisesti kaikille lapsille.

Kotien valmius tukea lapsen lukutaidon kehittymistä vaihtelee suuresti. Lapset ovat jo kouluun tullessaan eriarvoisessa asemassa. Osaamisen eriarvoistuminen on pysäytettävä jo varhaislapsuudessa. Koska lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä jo varhaisessa vuorovaikutuksessa, vanhempien tietoisuutta lukutaidon merkityksestä ja kodin keinoista tukea lapsen taitojen kehittymistä on lisättävä. Lukutaito-ohjauksesta on viisasta tehdä säännöllinen osa neuvolatoimintaa.

Lukukeskus on tuottanut materiaalipaketin vanhemmille lapselle lukemisen hyödyistä jaettavaksi neuvoloissa opastuksen ohessa. Toimintaa on pilotoitu ja mukana on ollut kymmenen kunnan neuvolat. Kokemukset ovat olleet todella lupaavia.

Piloteissa materiaaleja jaettiin äitiysneuvoloissa jo ennen lapsen syntymää ja sen jälkeen. Kaksivuotistarkastuksessa jaetaan muistutuksena tietoa puhumaan opettelevan lapsen vanhemmille.

Olisi viisasta, että seuraavana askeleena malli otettaisiin käyttöön joka kunnassa. Olen tähän työhön kannustanut neuvoloista vastaavaa ministeri Saarikkoa.

Lukukeskuksen asiantuntemuksella tuottamat materiaalit jaettaisiin kaikkiin Suomen neuvoloihin ja henkilökuntaa ohjeistetaan käyttämään niitä. Kirjastot ja päiväkodit voisivat tilata materiaaleja tarpeen mukaan.

Lapsille lukeminen on vaikuttava tapa edistää lapsen kehittymistä, oppimisen edellytyksiä ja lukutaitoa sekä vahvistaa vanhemmuutta ja samalla vähentää kasvussa olleita lasten oppimistulosten eroja. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka seuraa koko elämän.

Onneksi tutkimukset osoittavat suomalaisten lukutaidon olevan edelleen kansainvälisesti korkeatasoista. Riittämätön lukutaito on kuitenkin Suomessa vakava ongelma, joka on taltutettava. Oppimistulosten heikentyminen  ei ole uusi asia vaan toimia tilanteen korjaamiseksi on tehty. Opetusministerikaudellani 2007 aloitimme perusopetus paremmaksi (pop) kehittämistyön, jota jatketaan uudistettuna myös tällä eduskuntakaudella. Erityisen tärkeää  käynnissä oleva työ varhaiskasvatuksen osallistumisasteen  ja pedagogisen laadun edistämiseksi. On välttämätöntä, että tähän työhön saadaan mukaan myös neuvolat nykyistä vahvemmin.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

Tutkimukset osoittavat suomalaisten lukutaidon olevan kansainvälisesti korkeatasoista. Riittämätön lukutaito on kuitenkin sata vuotta täyttävässä Suomessa vakava ongelma. Oppimistulosten heikentyminen ja laskeva lukutaito ovat näkyneet useita vuosia tutkimustuloksissa ja toimia tilanteen korjaamiseksi on tehty. Opetusministerikaudellani 2007 aloitimme perusopetus paremmaksi (pop) kehittämistyön, jota jatketaan uudistettuna myös tällä eduskuntakaudella. Olennaista on varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvattaminen ja pedagogisen laadun edistäminen.

Toivoa antavaa on se, että vuoden 2015 PISA-mittauksessa lukutaidon laskussa oli pysähtymisen merkkejä. Sen sijaan tuloksissa näkyvä vahvistunut osaamisen kulttuurinen ja sosioekonominen eriarvoistuminen osoittaa, että tarvitsemme nopeasti vaikuttavampia ja varhaisempia toimia lukutaidon edistämiseksi. Lukutaito ja lukemisen ilo on lahja, joka Suomen on annettava yhdenvertaisesti kaikille lapsille.

Lukutaito on oppimisen kivijalka. Kotien valmius tukea lapsen lukutaidon kehittymistä vaihtelee suuresti, ja lapset ovat jo kouluun tullessaan eriarvoisessa asemassa. Osaamisen eriarvoistuminen on pysäytettävä jo varhaislapsuudessa. Koska lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä jo varhaisessa vuorovaikutuksessa, kaikkien vanhempien tietoisuutta lukutaidon merkityksestä ja kodin keinoista tukea lapsen taitojen kehittymistä on lisättävä. Lukutaito-ohjauksesta on viisasta tehdä säännöllinen osa neuvolatoimintaa.

Lukukeskus on tuottanut materiaalipaketin vanhemmille lapselle lukemisen hyödyistä jaettavaksi neuvoloissa opastuksen ohessa. Toimintaa on pilotoitu ja mukana on ollut kymmenen kunnan neuvolat. Kokemukset ovat olleet todella lupaavia.

Piloteissa materiaaleja jaettiin äitiysneuvoloissa jo ennen lapsen syntymää ja sen jälkeen. Kaksivuotistarkastuksessa jaetaan muistutuksena faktatietoa puhumaan opettelevan lapsen vanhemmalle. Äitiyspakkauksen Lystileikit vauvan kanssa-kirja toimii tukena tiedon levittämisessä.

Olisi viisasta, että seuraavana askeleena tehdään muutaman vuoden pilotti, jossa malli otettaisiin käyttöön joka kunnassa. Sote-uudistuksen toteuduttua malli olisi toimiva osa jokaista maakuntaa. Pilotissa Lukukeskuksen asiantuntemuksella tuottamat materiaalit jaettaisiin kaikkiin Suomen neuvoloihin ja henkilökuntaa ohjeistetaan käyttämään niitä. Kirjastot ja päiväkodit voivat tilata materiaaleja tarpeen mukaan.

Suomessa vastaavia lukutaidon edistämismateriaaleja jaettiin neuvoloissa laajalti viimeksi 35 vuotta sitten. Useissa Euroopan maista kuten esimerkiksi Saksassa ja Iso-Britanniassa pidetään huolta siitä, että vanhemmat saavat tietoa, ohjeita ja materiaaleja lapselle lukemiseksi säännöllisesti terveystarkastuksen yhteydessä.

Lapsille lukeminen on vaikuttava tapa edistää lapsen kehittymistä, oppimisen edellytyksiä ja lukutaitoa sekä vahvistaa vanhemmuutta ja samalla vähentää kasvussa olleita lasten oppimistulosten eroja. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka seuraa koko elämän.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

Hyvät Kuuloliiton  liittokokoustajat,

Oikein hyvää lauantai-iltapäivää kaikille. On ilo tuoda terveyhdys eduskunnasta liittokokoukseenne.

Kuuloliitto on tehnyt  ja tekee uraauurtavaa työtä. Kuuloliitto on vahva kansalaisjärjestö, joka tekee arvokasta työtä kuulovammaisten osallistumisen ja vuorovaikutuksen parantamiseksi. Liiton vahvuudesta kertoo mittava jäsenyhdistysten verkosto.

Kuulovammaisten ihmisoikeuksien edistäminen ja yhteiskunnan kehittäminen esteettömäksi ja saavutettavaksi on ollut liiton agendalla alusta asti. Tätä työtä meidän on tehtävä yhdessä. Kuuloliitto on aina  ollut tärkeä eduskunnan yhteystyötaho.

Kuulovammaisten, viittomakielisten asia ja tulkkauspalveluiden kehittäminen on minulle sydämen asia. Olen eduskunnan viittomakielisten verkoston perustajajäsen ja varapuheenjohtaja. Verkoston tarkoituksena on lisätä tietoa viittomakielistä ja niiden käytöstä sekä parantaa viittomakieliä käyttävien asemaa yhteiskunnassa.

Olen Kelan valtuutettujen puheenjohtaja. Meidän 12 valtuutetun tehtävä on valvoa Kelan toiminnan lainmukaisuutta. Haluamme olla vahva vaikutuskanava palveluita käyttävien ja Kelan johdon välillä.

Tulkkauspalvelut ovat olleet valtuutettujen erityisen valvonnan kohteena. Tulkkauspalvelu on yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kannalta olennaisen tärkeä. Viittomakielen, puhevammaisten, kirjoitustulkkauksen sekä vieraiden kielten tulkkaustaitoisia osaajia on oltava riittävästi. Laadukkaiden vammaispalvelujen toteutuminen punnitaan ihmisten arjen sujumisessa.

Kelan tulkkauspalveluiden kilpailutus on herättänyt paljon keskustelua ja huolta siitä, miten palvelut tulevaisuudessa järjestetään. Mielestäni on välttämätöntä, että huolenaiheisiin ja kaikkiin kysymyksiin vastataan Kelan toimesta. Kaikin tavoin on varmistettava, että tulkkauspalvelut toimivat jatkossa paremmin kuin nyt. Tämä on ollut meidän valtuutettujen vahva viesti Kelan johdolle. Kiitos teille kaikille, jotka olette ottaneet yhteyttä.

Kansaneläkelaitoksen on urakoitava, jotta kansainvälistäkin tunnustusta saaneen tulkkauspalvelulain toimeenpanossa onnistutaan ja luottamus palveluiden toimimisesta säilyy.

Kelan on hankintalain mukaan kilpailutettava palvelut. Nyt kilpailutus on päättynyt. Uuden järjestelmän on määrä aloittaa toiminta 2018.

Vammaisten tulkkauspalvelun kilpailutuksen tavoitteena on asiakaslähtöisempi ja joustavampi palvelu.

Mikä muuttuu uudella sopimuskaudella? nostan muutamia muutoksia:

Asiakkaat saavat palvelua yhdenvertaisesti riippumatta, mihin asiakasryhmään he kuuluvat. Kaikki voivat esimerkiksi ottaa käyttöön henkilökohtaisen tulkkilistan. Aiemmin nk. tulkkirinki on ollut käytössä vain puhevammaisilla ja kuulonäkövammaisilla.

Asiakkaan itsemääräämisoikeus vahvistuu henkilökohtaisen tulkkilistan avulla, kun asiakas voi vaikuttaa siihen, kuka hänelle tulkkaa. Hän voi ehdottaa henkilökohtaiselle listalleen tulkkeja ja lisäksi erikseen nimetä tulkkeja esimerkiksi työelämän tai vapaa-ajan tarpeisiin.

Hankinta-alueita tulee nykyisen kahden sijaan kuusi. Asiakas saa tulkin lähialueelta ja tulkin matka-aika lyhenee. Pidän tärkeänä ja myös muiden sote-palvelujen toteuttamisen linjausten kanssa samansuuntaisena sitä, että tulkkaus järjestetään jatkossa lähipalveluperiaatteella eli niin läheltä asiakasta tai tulkkauspaikkaa kuin mahdollista. Tavoitteena tällä uudistuksella on vapauttaa tulkkeja nimenomaan tulkkaustyöhön.

On tärkeää tieto, että Kela on varautunut ostamaan tuntimääräisesti enemmän tulkkauspalvelua kuin aiemmin. Arviossa on otettu huomioon tulkkauspalvelun tarpeen kasvu. Tämä sisältää viittomakielen, puhevammaisten ja kirjoitustulkkauksen. Viime kädessä asiakkaat ratkaisevat sen, miten paljon tulkkeja todella tarvitaan.

On tärkeää todeta, että Kela käynnistää lisähankinnat Itäisellä ja Pohjanmaan hankinta-alueilla, koska siellä ei saatu kilpailutuksessa riittävästi tulkkeja.

Pidän lisähankinnan huolellista toteutusta välttämättömänä. Kelan on perusteellisesti arvioitava, miten yksilölliset ja erityistä osaamista edellyttävät tulkkaustarpeet saadaan lain edellyttämällä tavalla. On tärkeää, että onnistumme hyödyntämään pitkään opiskelleiden ja omaa ammatillista osaamistaan kerryttäneiden tulkkien osaamisen parhaalla mahdollisella tavalla palveluita tarvitsevien hyödyksi.

Tässä yhteydessä alleviivaan kirjoitustulkkien riittävyyttä ja vieraita kieliä taitavien tulkkien saannin turvaamista.

Mikä tilanne on juuri nyt?

Markkinaoikeuteen on tehty kilpailutuksesta valituksia. Markkinaoikeuden käsittelyn ajan Kela järjestää tulkkauspalvelut väliaikaisilla sopimuksilla. Palveluihin ei tule katkoksia.

Tiedossani on, että yhdenvertaisuusvaltuutetulta ja oikeusasiamieheltä on pyydetty kannonotot kilpailutusasiaan. He eivät ole vielä lausuneet mitään mikä viittaisi lain rikkomiseen. Seuraan tilannetta tarkkaan.

Kelan on lain mukaan järjestettävä tulkkauspalvelu kokonaistaloudellisesti edullisimmin huomioiden samalla asiakkaiden yksilölliset tarpeet. Olennaisen keskeinen velvoite laissa on, että Kelan on tulkkauspalvelua järjestäessään otettava huomioon palvelunkäyttäjän toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa.

Se, mikä mielestäni selvää on se, että palvelunkäyttäjiä ei kuultu tarpeeksi hankinnassa eikä sen valmistelussa. Tähän on sovittu tehtävän korjausliike. Samoin myös siihen, miten Kela tiedottaa asioita palvelun käyttäjille.

Tällä viikolla eduskunnassa Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen oli viittomakielisten verkoston vieraana. Olin siellä Kelan valtuutettuja edustamassa. Sovimme, että seuraavat toimet tehdään ja pidän niitä välttämättöminä:

  1. Kelaan perustetaan tulkkauspalveluiden asiakasraati.
  2. Kela laatii yhdessä asiakkaiden kanssa tulkkauspalvelulle palvelulupauksen. Asiakasraati on tätä lupausta valmistelemassa. Asiakasraati  saa kerätyn asiakkaspalautteen ja  seuraa uutta toimintamallia alusta asti. Näin varmistetaan, että mahdollisiin epäkohtiin puututaan asiakaslähtöisesti.
  3. Yhdenvertaista tiedotusta parannetaan. Sitä tulee jatkossa olemaan saatavilla enemmän myös ruotsiksi.
  4. Hyvä on myös todeta, että asiakastietolomakkeet tullaan lähettämään jokaiselle tulkkauspalvelua käyttävälle marraskuussa.

Tulkkauspalvelusta on tullut paljon palautetta eduskuntaan koko sen ajan, kun se on ollut kelan tehtävänä vuodesta 2010. Vuonna 2014 Kela keskitti vammaisten henkilöiden tulkkien välitystoiminnan turkuun. Tavoite oli parantaa palvelua. Palautetta on tullut siitä myös ja valtuutetut vahvasti ovat kannustaneet Kelaa kehittämään palveluja.

Mielestäni kilpailutus hankinta lainmukaisesti ei ole tulkkauspalveluun paras tai sopivin muoto. Mielestäni tulkkauspalvelut pitää irrottaa hankintalain piiristä kokonaan.

Tulkkipalvelut pitäisi siirtää valinnanvapauden piiriin. Tämä tarkoittaa sitä, että laatukriteerit täyttävät tulkit voisivat rekisteröityä palveluntuottajaksi ja palvelun käyttäjä saisi valita tulkin. Nopeasti edetessään laki muutos mahdollistaisi, että nyt käynnissä oleva tulkkauspalveluiden kilpailutus olisi viimeinen. Tämä muutos oli myös esillä ja sai kannatusta eduskunnassa pääjohtaja Elli Aaltosen vieraillessa viittomakielen verkoston järjestämässä tilaisuudessa.

Arvoisa liittokokousväki

On tärkeää, että kuulovammaisten asioita viedään eteenpäin ja vammaisten tulkkauspalvelua kehitetään yhdessä palvelua käyttävien ja sitä tarjoavien eri järjestöjen eduskunnan ja Kelan kanssa.

Erityisen tärkeää ja arvokasta on, että Kuuloliitto ja te sen toimijat olette tässä yhteistyössä vahvasti mukana. Niinhän te olettekin. Lämmin kiitos siitä.

Pidetään tiiviisti yhteyttä!

Toivotan kaikille antoisaa liittokokousta!

 

 

Roosa nauha- päivää vietetään tänään 13.10.2017. Roosa nauha keräyksen symboli on roosan värinen silkkinauha. Tarkoituksena on yhdessä kerätä varoja rintasyöpätutkimukseen ja sairastuneiden neuvotapalveluihin.

Oma terveys on hyvä syy tehdä henkilökohtaisia terveyspäätöksiä ja esimerkiksi aloittaa rintojen omatarkkailu ja lisätä liikuntaa.

Naisten omatoimisella rintojen tarkkailulla on tärkeä rooli rintasyövän varhaisessa toteamisessa. On tärkeä tosiasia, että valtaosa naisista havaitsee itse poikkeavan muutoksen rinnassaan.

Omatarkkailu kannattaa opetella jo nuorena - minkä nuorena oppii, sen aikuisena taitaa. Omatarkkailu on parhaimmillaan elämänmittainen tapa, jolla opitaan tuntemaan keho ja siinä tapahtuvat muutokset. Omatarkkailu vie kuukausittain viisi minuuttia, joten se on fiksu ja kaikille saatavilla oleva teko omaan terveyteen ja hyvinvointiin.

Viime vuonna lanseeraamamme OMAKUU-sovellus on hieno innovaatio. OMAKUU-sovellus toimii sekä kuukautiskalenterina että muistuttaa joka kuukausi rintojen omatarkkailusta, ja näin ollen kannustaa naisia huolehtimaan omasta hyvinvoinnista ja terveydestä.

Rintasyöpä on suomalaisnaisten yleisin syöpä. Vuosittain maassamme ilmenee noin 5000 uutta rintasyöpätapausta. Rintasyöpä on yleisin yli 45-vuotiailla naisilla, mutta sitäö esiintyy myös nuoremmilla. On tärkeää tiedostaa, että rintasyöpää voi sairastua myös miehetkin, vaikka se on harvinaista.

Rintasyöpä on aina monen tekijän summa eikä suurimpaan osaan riskeistä voi vaikuttaa. Sairastuvuuteen vaikuttavat esimerkiksi geeniperimä ja ikä. Esimerkiksi alkoholin käytön vähentäminen, terveellinen ruokavalio ja kuntoliikunta ovat tekijöitä, jotka edistävät terveyttä ja pienentävät myös sairastumisen riskiö. On hienoa asia, että rintasyövän ennuste paranee koko ajan varhaisemman syövän toteamisen ja hoitomenetelmien kehittymisen ansiosta. Tämän kehityksen taustalla on tehty tutkimus, jonka voimavarat on viisasta turvata. Tunne rintasi ry on opastanut 25 vuotta naisia tutustumaan rintoihinsa ja siten edistämään rintasyövän varhaistoteamista. Kaikenikäisiä naisia tulee opastaa säännölliseen rintojen omatarkkailuun.

Tunne rintasi ry jäärjestää koulutusta rintojen omatarkkailuun sekä kouluttaa rintojen omatarkkailun kouluttajia. Omatarkkailun kouluttajaksi voi kouluttautua kuka vain. Seuraava koulutus järjestetään sunnuntaina 22.10 Helsingissä. Varhain todettu on helpoin hoitaa, ja rintojen omatarkkailu on hyvä työkalu rintasyöpää vastaan. Vapaaehtoiset kouluttajat tekevät tärkeää tiedotustoimintaa ja edistävät rintasyövän varhaistoteamista.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa rintasyöpä todetaan, sitä parempia ovat hoitotulokset ja mahdollisuudet elämän jatkumiseen laadukkaana ja täysipainoisena. Terveydenedistämistyössä terveydenhuollon ammattilaisten, järjestöjen ja etenkin vapaaehtoistoimijoiden yhteistyö on kaiken perusta.

Rintojesi terveydeksi päivää vietetäöän  15.10. Tunne rintasi ry ja Rintasyöpäyhdistys haastavat kaikki jakamaan oman terveystekonsa sosiaalisessa mediassa hashtagilla #rintojeniterveydeksi. Kampanjaan voi osallistua Facebookissa, Twitterissä tai Instagramissa. Tervetuloa Rintojesi terveydeksi yleisötilaisuuteen 15.10 klo 12-14.

Sari Sarkomaa Kansanedustaja

Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja

Tunne rintasi ry:n puheenjohtaja