Siirry sisältöön

Kategoria: Kolumnit

Julkaistu

Vain 25 % suomalaisvanhemmista lukee usein lapsilleen. Luku on huolestuttavan alhainen. Perusta lukuharrastukselle ja -taidolle luodaan varhaislapsuudessa. Vanhempien ja muiden läheisten, kuten isovanhempien, merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevinta ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan.

Lasten innostaminen lukemiseen ja kirjoihin tarvitsee päiväkotien ja koulun lisäksi lukemiseen kannustavaa esimerkkiä kodin lisäksi lapsen lähiympäristössä. Yhdessä lukeminen on mukava ja tehokas tapa kannustaa lasta koulutiellä ja edistää oppimista.

Lapsi, jolle on luettu ensimmäisistä elinvuosista lähtien, saa huomattavasti paremmat eväät elämään kuin sellainen, jolle ei ole luettu ja jonka kotona ei ole kirjoja. Tutkimusten mukaan lapselle ääneen lukeminen varhaislapsuudessa vaikuttaa lapsen tulevaan oppimistuloksiin ja koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Lapselle lukeminen on siis tasa-arvoteko.

Kotona ääneen lukeminen vahvistaa koko perheen sisäisiä suhteita. Kun lapselle luetaan tarinoita, vahvistetaan lapsen kielen kehitystä ja monin tavoin lapsen tulevaa lukutaitoa sekä kiinnostusta lukemiseen. Lapsen sosiaalisuus, mielikuvitus, eläytymiskyky ja empaattisuus vahvistuvat

Iltasatu ja lukuhetket ovat lapsille mutta myös aikuisille päivän parhaita hetkiä. Silloin on aikaa lukea, pitää sylissä ja jutella.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan myös kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja

 

Julkaistu

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Suomen ja Helsingin politiikan ajankohtaisista aiheista to 15.6 kello 17-18.30. Tilaisuuteen voit ilmoittautua avustajalleni Sinalle sähköpostitse osoitteeseen sina.nordman@eduskunta.fi tai puhelimitse 050 574 0818. Sisääntulo eduskuntaan on Arkadiankadulta osoitteessa Arkadiankatu 3. Tulethan turvatarkastuksen takia ajoissa paikalle. Avustajani saattaa tilaisuuteen osallistujat turvatarkastuksen jälkeisestä aulasta kokoustilaan.

Julkaistu

Perhevapaiden uudistaminen on otettava tarkasteluun hallituksen puoliväliriihessä, sanovat kokoomuskansanedustajat mielipidekirjoituksessaan.

"Yhteiskunnan tukijärjestelmien on muututtava 
ympäröivän maailman
mukana."

Lukijalta. Perhevapaajärjestelmän ja varhaiskasvatuslinjausten tulee elää ajassa. Nykyinen perhevapaamalli ei huomioi riittävästi erilaisten perheiden yksilöllisiä tarpeita. Arkihaasteiden lisäksi nykyinen järjestelmä syrjäyttää naisia työelämästä, mikä näkyy naisten muita Pohjoismaita alempana työllisyytenä, heikompana palkkakehityksenä ja pienempänä eläkkeenä.

Nykymalli on luotu aikana, jolloin varhaiskasvatusta ei ole vielä tunnistettu tärkeäksi osaksi koulutusjärjestelmäämme. Myöhemmin tutkimukset ovat osoittaneet varhaiskasvatuksen voiman oppimiserojen tasaajana, ja että suurimmat hyötyjät olisivat usein juuri ne lapset, joita hoidetaan yksinomaan kotona. Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on huomattavasti muita Pohjoismaita alhaisempi.

Nykyinen perhevapaamalli kaipaa pikaista päivitystä. Kokoomus julkaisi helmikuun lopussa Perheet ja työelämä –asiakirjan, joka tarjoaa ratkaisuehdotuksia ongelmiin. Ehdotuksissa on huomioitu perheiden arjen sujuvuus kokonaisuutena ja asetettu lasten etu etusijalle. Samalla on haluttu vahvistaa mahdollisuuksien tasa-arvoa, lisätä työnteon kannustimia ja edistää sukupuolten tasa-arvoa.

Kokoomuksen perhevapaamallin keskeiset periaatteet ovat laaja joustavuus ja molemmille vanhemmille kiintiöidyt perhevapaakuukaudet. Laaja joustavuus ottaa huomioon perheiden yksilölliset tarpeet ja mahdollistaa valinnanvapauden.

Puolueemme mallissa pyritään eroon vapaiden käytön tiukoista raameista sekä tuetaan mahdollisuutta osa-aikaiseen työntekoon.

Kiintiöinnillä puolestaan kannustetaan tasa-arvoisempaan hoitovastuun jakaantumiseen perheissä.

Pähkinänkuoressa malli koostuu äidille maksettavasta viiden viikon odotusrahasta ja vuoden mittaisesta ansiosidonnaisesta vanhempainvapaasta, josta molemmille vanhemmille on kiintiöity kolme kuukautta.

Lisäksi malli sisältää kuuden kuukauden mittaisen joustavan 800 euron hoitorahan, joka jaetaan tasan vanhempien kesken. Isän vanhempainvapaan ensimmäinen kuukausi olisi korotettu, kuten äideillä nykyisin. Toisen vanhemman ei ole myöskään pakko käyttää omaa osuuttaan.

Perheiden erilaiset tarpeet on huomioitu kokoomuksen mallissa – esimerkiksi vapaasti jaettavan kuuden kuukauden osuuden voi käyttää isovanhempi tai uusperheen aikuinen jäsen.

Perhevapaita voi käyttää kokopäiväisenä tai osapäiväisenä osa-aikaisen työn ohessa. Täysimääräisenä tuet riittävät siihen, kun lapsi on 1,5-vuotias ja puolitettuina 3-vuotiaaksi asti.

Perhevapaiden uudistaminen on otettava tarkasteluun hallituksen puoliväliriihessä. Uudistus tarjoaisi ratkaisun moneen ongelmaan. Yhteiskunnan tukijärjestelmien on muututtava ympäröivän maailman mukana ja tuettava perheiden mahdollisuutta yhdistää työnteko ja lastenhoito joustavasti ja vaihtelevissa tilanteissa.

Kokoomuksen kansanedustajat

Sanna Lauslahti

Espoo

Sari Sarkomaa

Helsinki

Sari Multala

Vantaa

Julkaistu

Kaakkois-Helsingin seniorit ry järjestää keskustelutilaisuuden sote-uudistuksen vaiheista ja toteutuksesta keskiviikkona 15.2. klo 12.00. Puhujavieraana kansanedustaja ja kokoomuksen eduskuntaryhmässä sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa.

Tilaisuus järjestetään Herttoniemen kirkon seurakuntasalissa, Hiihtomäentie 23.

Tervetuloa!

Julkaistu

Tervetuloa eduskunnan lähiruokakerhon järjestämään paneelikeskusteluun Pikkuparlamentin Kansalaisinfoon (Arkadiankatu 3) keskiviikkona 8.2.2017, klo 11-13.00.

Lihantuotanto on suomalaisen elintarviketeollisuuden suurin toimiala, tuoden työtä ja toimeentuloa koko maahan. Viime aikoina on käyty runsastakin keskustelua kotimaisen lihantuotannon kannattavuudesta sekä kotimaassa ja ulkomailla tuotetun lihan eroista. Suomalainen lihantuotanto pitäisi nostaa näkyväksi osaksi ruokakeskustelua. Siksi on tarkoituksenmukaista, että päätöksentekijöillä on ajantasaista ja oikeaa tietoa suomalaisesta lihantuotannosta.

OHJELMA
 
Klo 11.30: Tervetulosanat, kansanedustaja Anne Kalmari (kesk)
 
Panelistien alkupuheenvuorot:
  • Emeritusprofessori Eero Puolanne
  • ETT:n toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi
  • Dosentti ja ruokatrenditutkija, Helsingin yliopisto Piia Jallinoja
  • MMM:n neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm
  • Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan puheenjohtaja Olli Peltoniemi
Eduskuntaryhmien kommenttipuheenvuorot:
  • Ritva Elomaa (ps)
  • Johanna Karimäki (vihr)
  • Sari Sarkomaa (kok)
  • Jari Myllykoski (vas)
Paneelikeskustelu, moderaattorina Tekirin hallituksen puheenjohtaja Harri Saukkomaa 
 
Klo 13: Tilaisuus päättyy
 
Ilmoittaudu mukaan perjantaihin 3.2. mennessä: eeva.harjula@eduskunta.fi

 

 

Julkaistu

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan sosiaali- ja terveyspalveluista ja niissä tapahtuvista muutoksista tiistaina 7.2. klo 17.30-19 Oulunkylän kuntoutussairaalan Lotta-saliin osoitteeseen Käskynhaltijantie 5, Helsinki. 

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa kertoo mitä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus tarkoittaa meille helsinkiläisille sekä millaisia muutoksia on odotettavissa palveluihin. 

Tilaisuus on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille ja tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Lisätietoja tilaisuudesta: https://www.facebook.com/events/1629565257346506/

 

Julkaistu

Kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien ja yrittäjyyden edistäminen ovat Helsingin elinvoiman ehdoton edellytys. Kotikaupunkiamme on rakennettava yhteistyössä asukkaiden, järjestöjen, yrityksien ja seurakuntien kanssa.

Työ on kaupunkimme keskeinen hyvinvoinnin edellytys. Ikävä kyllä raskas byrokratia kampittaa edelleen yrittäjiä, kasvumahdollisuuksia ja nitistää työpaikkoja. Turhat kiellot ja hidas lupakäytäntö estävät helsinkiläisiä viihtymästä ja rakentamassa heille sopivaa kaupunkikulttuuria, mikä on täysin kaupunkilaisjärjen vastaista.

Helsingin Yrittäjien tekemä tuorein yrittäjäkysely osoittaa, että kotikaupungillamme on vielä paljon tehtävissä yrittäjyydelle myönteisen ympäristön luomisessa. Helsinki on kaukana kärjestä kaupunkien välisessä vertailussa elinkeinopolitiikan tekijänä. Yrittäjät toivovat yhden luukun periaatetta yrittäjyyspalveluille sekä tasapuolisempaa kohtelua yrityksille koosta ja toimialasta riippumatta. Pitkään kestävät lupapäätökset syövät investointeja.

On hyvä, että kokoomuksen johdolla Helsingissä on nostettu yrittäjyyden edistäminen kotikaupunkimme yhdeksi strategiseksi painopisteeksi. Se, onko pääkaupunkiseudulla työtä ja yrittäjyyttä, on merkityksellistä jokaiselle helsinkiläiselle. On tärkeää, että elinkeinoelämä ja asukkaat otetaan nykyistä vahvemmin mukaan kaupunkisuunnitteluun. Myös yrityksille on tarjottava uusien työpaikkojenkin luomisen näkökulmasta monipuolisia sijoittumismahdollisuuksia.

Helsingin on tehtävä hallinnostaan entistäkin asukaslähtöistä ja yrittäjäystävällisempää. Kaupungistamme löytyy paljon asioita, jotka voidaan vain toisin tekemällä uudistaa ilman lainmuutosta tai lisärahaa. Näin helpotetaan kaupunkilaisten arkea ja yrittäjien työtä. Kaupungin kaikessa päätöksenteossa on oltava lähtökohtana ratkaisuhakuisuus ja sallivuus.

Helsingin kaupunkikulttuurissa on omat piirteensä, moni tapahtuma on vapaaehtoisten varassa ja itse tehty. Tuhannet helsinkiläiset osallistuvat tapahtumiin tai kaupunginosajuhliin, joita syntyy koko ajan lisää. Ihmisen toimintaa estäviä lupabyrokratioita on edelleen järkeistettävä ja purettava. Näin Helsinki pysyy viihtyisänä ja kiinnostavana niin asukkaille kuin palveluyrittäjillekin.

Helsinkiä on kehitettävä niin, että eri kaupunginosien ääntä kuullaan. Kaupungissamme on saatava käännettyä useita kaupunginosia piinaava pienten liikkeiden väheneminen ja kaupunkikulttuurin kuihtuminen. Pienet kaupat ja kahvilat ja ravintolat sekä lähipalvelut tekevät asuinalueista persoonallisia, viihtyisiä ja vetovoimaisia asua ja elää. Tähän tuo varmasti uutta vauhtia tekeillä oleva ja vuonna 2018 alkava Helsingin uusi johtamismalli. Sen keskeinen tavoite on vahvistaa kaupunkilaisten äänen kuulumista.

Kaupunkilaisten ajatukset ovat paras rakennuspuu viihtyisälle ja toimivalle Helsingille. Kotikaupunkimme on oltava kaiken ikäisille ihmisille, jokaiselle helsinkiläiselle, hyvä paikka asua ja elää.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kirjoitus julkaistu Elävä Helsinki -lehdessä 26.11.2016.

Julkaistu

Terveysperusteiselle valmisteverolle on vahvat perusteet.

LÄÄKÄRI Pertti Mustajoki nosti osuvasti esille (HS Aamu 26.12.) sen, että lapsia on suojeltava lihomiselta.

Kirjoituksen eduskuntaosio kaipaa kuitenkin täsmentämistä. Eduskunta ei kuopannut ­tavoitetta terveysperusteisesta valmisteverosta, mikä mah­dollistaisi esimerkiksi sokeri­pitoisten tuotteiden verottamisen.

Makeisten ja jäätelön valmisteverosta luopumisen taustalla on se, että veron on arvioitu ­nykymuodossaan olevan EU:n valtiontukisäädösten vastainen. Eduskuntakäsittelyssä on ­vahvasti nostettu esille tavoite, että tilalle säädettäisiin laajempi terveysperusteinen valmistevero.

Eduskunnan hyväksymän valtiovarainvaliokunnan makeis­veromietinnön mukaan hallituksen on tuotava terveysperusteista haittaverotusta koskeva selvitystyö eduskunnan käsiteltäväksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on katsonut, että terveysperusteisen valmisteverotuksen kehittäminen tulisi aloittaa pikaisesti.

Terveysperusteiselle valmisteverolle on vahvat perusteet. Ylipainoisten määrä on kasvanut. Nykyisin noin joka kymmenes leikki-ikäinen ja joka viides kouluikäinen lapsi on ylipainoinen tai lihava.

Ylipaino ja sairaudet kävelevät käsi kädessä. Esimerkiksi kakkostyypin diabetesta sairastavien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.

Nuorten liiallinen energiansaanti muun muassa erilaisista sokerituotteista muodostaa liian vähäisen liikunnan kanssa aikapommin.

Joulukuussa tuli voimaan ­pakattujen elintarvikkeiden energian, hiilihydraattien, ­kokonaissokerin, rasvan, tyydyttyneen rasvan, suolan ja proteiinin määrien ilmoittamisvelvollisuus.

Terveysperusteisessa verossa voidaan veron määrä asettaa tuotteen sisältämän ravinto­ainepitoisuuden mukaan siten, että vero nousee haitallisen ­ravintoaineen määrän kasvaessa.

Terveysperusteinen valmistevero vaikuttaisi paitsi hinnan kautta kuluttajien ostopäätöksiin myös toivottavasti teollisuuden tuotekehitykseen.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja (kok)

valtiovarain- sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen
Helsinki
Mielipidekirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 3.1.2017.

 

Julkaistu

Tervetuloa kävelemään yhteisen asian puolesta!

Lauantaina 24. syyskuuta klo 12.00-15.00 järjestetään valtakunnallinen Parkinson - kelpo polku kävely Narinkkatorilla Helsingissä.

Kävelytapahtumalla vahvistetaan Parkinsonin tautia sairastavien hoitopolkua lisäämällä tietoutta Parkinsonin taudista ja sen vaikutuksista sairastavien ja heidän perheidensä elämään. Kelpohoitopolku -malli määrittelee suuntaviivat Parkinsonin taudin hyvään hoitoon.

Tilaisuudessa puhujana muun muassa kansanedustaja Sari Sarkomaa aiheesta, missä sote-uudistuksessa luodaan hyvän hoidon polkuja.