Kaakkois-Helsingin seniorit ry järjestää keskustelutilaisuuden sote-uudistuksen vaiheista ja toteutuksesta keskiviikkona 15.2. klo 12.00. Puhujavieraana kansanedustaja ja kokoomuksen eduskuntaryhmässä sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa.
Tilaisuus järjestetään Herttoniemen kirkon seurakuntasalissa, Hiihtomäentie 23.
Tervetuloa!
Tervetuloa eduskunnan lähiruokakerhon järjestämään paneelikeskusteluun Pikkuparlamentin Kansalaisinfoon (Arkadiankatu 3) keskiviikkona 8.2.2017, klo 11-13.00.
Lihantuotanto on suomalaisen elintarviketeollisuuden suurin toimiala, tuoden työtä ja toimeentuloa koko maahan. Viime aikoina on käyty runsastakin keskustelua kotimaisen lihantuotannon kannattavuudesta sekä kotimaassa ja ulkomailla tuotetun lihan eroista. Suomalainen lihantuotanto pitäisi nostaa näkyväksi osaksi ruokakeskustelua. Siksi on tarkoituksenmukaista, että päätöksentekijöillä on ajantasaista ja oikeaa tietoa suomalaisesta lihantuotannosta.
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan sosiaali- ja terveyspalveluista ja niissä tapahtuvista muutoksista tiistaina 7.2. klo 17.30-19 Oulunkylän kuntoutussairaalan Lotta-saliin osoitteeseen Käskynhaltijantie 5, Helsinki.
Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa kertoo mitä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus tarkoittaa meille helsinkiläisille sekä millaisia muutoksia on odotettavissa palveluihin.
Tilaisuus on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille ja tilaisuudessa on kahvitarjoilu.
Lisätietoja tilaisuudesta: https://www.facebook.com/events/1629565257346506/
Kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien ja yrittäjyyden edistäminen ovat Helsingin elinvoiman ehdoton edellytys. Kotikaupunkiamme on rakennettava yhteistyössä asukkaiden, järjestöjen, yrityksien ja seurakuntien kanssa.
Työ on kaupunkimme keskeinen hyvinvoinnin edellytys. Ikävä kyllä raskas byrokratia kampittaa edelleen yrittäjiä, kasvumahdollisuuksia ja nitistää työpaikkoja. Turhat kiellot ja hidas lupakäytäntö estävät helsinkiläisiä viihtymästä ja rakentamassa heille sopivaa kaupunkikulttuuria, mikä on täysin kaupunkilaisjärjen vastaista.
Helsingin Yrittäjien tekemä tuorein yrittäjäkysely osoittaa, että kotikaupungillamme on vielä paljon tehtävissä yrittäjyydelle myönteisen ympäristön luomisessa. Helsinki on kaukana kärjestä kaupunkien välisessä vertailussa elinkeinopolitiikan tekijänä. Yrittäjät toivovat yhden luukun periaatetta yrittäjyyspalveluille sekä tasapuolisempaa kohtelua yrityksille koosta ja toimialasta riippumatta. Pitkään kestävät lupapäätökset syövät investointeja.
On hyvä, että kokoomuksen johdolla Helsingissä on nostettu yrittäjyyden edistäminen kotikaupunkimme yhdeksi strategiseksi painopisteeksi. Se, onko pääkaupunkiseudulla työtä ja yrittäjyyttä, on merkityksellistä jokaiselle helsinkiläiselle. On tärkeää, että elinkeinoelämä ja asukkaat otetaan nykyistä vahvemmin mukaan kaupunkisuunnitteluun. Myös yrityksille on tarjottava uusien työpaikkojenkin luomisen näkökulmasta monipuolisia sijoittumismahdollisuuksia.
Helsingin on tehtävä hallinnostaan entistäkin asukaslähtöistä ja yrittäjäystävällisempää. Kaupungistamme löytyy paljon asioita, jotka voidaan vain toisin tekemällä uudistaa ilman lainmuutosta tai lisärahaa. Näin helpotetaan kaupunkilaisten arkea ja yrittäjien työtä. Kaupungin kaikessa päätöksenteossa on oltava lähtökohtana ratkaisuhakuisuus ja sallivuus.
Helsingin kaupunkikulttuurissa on omat piirteensä, moni tapahtuma on vapaaehtoisten varassa ja itse tehty. Tuhannet helsinkiläiset osallistuvat tapahtumiin tai kaupunginosajuhliin, joita syntyy koko ajan lisää. Ihmisen toimintaa estäviä lupabyrokratioita on edelleen järkeistettävä ja purettava. Näin Helsinki pysyy viihtyisänä ja kiinnostavana niin asukkaille kuin palveluyrittäjillekin.
Helsinkiä on kehitettävä niin, että eri kaupunginosien ääntä kuullaan. Kaupungissamme on saatava käännettyä useita kaupunginosia piinaava pienten liikkeiden väheneminen ja kaupunkikulttuurin kuihtuminen. Pienet kaupat ja kahvilat ja ravintolat sekä lähipalvelut tekevät asuinalueista persoonallisia, viihtyisiä ja vetovoimaisia asua ja elää. Tähän tuo varmasti uutta vauhtia tekeillä oleva ja vuonna 2018 alkava Helsingin uusi johtamismalli. Sen keskeinen tavoite on vahvistaa kaupunkilaisten äänen kuulumista.
Kaupunkilaisten ajatukset ovat paras rakennuspuu viihtyisälle ja toimivalle Helsingille. Kotikaupunkimme on oltava kaiken ikäisille ihmisille, jokaiselle helsinkiläiselle, hyvä paikka asua ja elää.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Kirjoitus julkaistu Elävä Helsinki -lehdessä 26.11.2016.
Joulu on ennen kaikkea yhdessäolon juhlaa. Paras lahja läheisille on antaa heille aikaa.
Tänä vuonna tein lahjoituksen Syöpäsäätiön Roosa nauha -kampanjaan: https://roosanauha.syopasaatio.fi/
Lämmintä joulumieltä Sinulle ja läheisillesi toivottaen
Sari Sarkomaa
Lauantaina 24. syyskuuta klo 12.00-15.00 järjestetään valtakunnallinen Parkinson - kelpo polku kävely Narinkkatorilla Helsingissä.
Kävelytapahtumalla vahvistetaan Parkinsonin tautia sairastavien hoitopolkua lisäämällä tietoutta Parkinsonin taudista ja sen vaikutuksista sairastavien ja heidän perheidensä elämään. Kelpohoitopolku -malli määrittelee suuntaviivat Parkinsonin taudin hyvään hoitoon.
Tilaisuudessa puhujana muun muassa kansanedustaja Sari Sarkomaa aiheesta, missä sote-uudistuksessa luodaan hyvän hoidon polkuja.
Avajaispuheenvuoro 27.8.2016
Hyvät helsinkiläiset ja koko juhlaväki,
oikein hyvää elokuista iltaa kaikille. Lämpimästi tervetuloa Venetsialaisiin. Tunnelma on täällä käsin kosketeltavan upea ja hienoa, että sää suosii meitä.
Venetsialaiset on valon, tulen ja vedenjuhla. Itämeremme ja elokuinen ilta antaa juhlallemme upeat puitteet. Venetsialaisten tarkoituksena on koota kaupunkilaisia yhteen. Juhlimaan voi tulla yksin, kaksin tai joukolla. Olen iloinen, että tässä olemme onnistuneet ja saaneet upean joukon koolle. Tavoite on viihtyä ja tehdä yhdessä illasta onnistunut.
Suomeen alun perin Venetsian karnevaaleihin perustuvat venetsialaiset saapuivat merikaupan myötä noin 100 vuotta sitten. Vuosaaren ensimmäiset Venetsialaiset juhlittiin kolme vuotta sitten. Kuten silloin niin myös nyt, tapahtuma toteutetaan yhteistyössä yritysten, järjestöjen ja paikallisten toimijoiden kanssa. Mukana järjestämässä on ollut alusta lähtien Helsingin kokoomus. Ja tietenkin iki-ihana kahvila Kampela pihapiireineen on ollut tapahtuman kantava voima.
Venetsialaisemme on taidonnäyte paikallisten toimijoiden yhteistyöstä ja elävää kaupunkikulttuuria ja yhteisöllisyyttä parhaimmillaan.
Venetsialaisemme on juhla, jossa voimme nauttia kesän viime hetkistä ennen kuin syksy saapuu. Tämän syksyn isoja teemoja Helsingissä on yleiskaava. Se on Helsingin kehittymisen kannalta aivan olennainen. Tarvitsemmehan kotikaupunkiimme kipeästi lisää kohtuuhintaista asumista.
Asuntojen kaavoitus ja tuotanto on saatava paremmin vastaamaan erilaisten kaupunkilaisten tarpeita. Sietämättömän korkeiden asuntojen hintojen nousupainetta on saatava padottua. Helsingin on oltava kaupunki, jossa tavallisilla ihmisillä on vara asua. Helsinkiä on rakennettavana niin, että se on kaikille monien mahdollisuuksien kaupunki.
Kaupunkitilaa on käytettävä tehokkaasti. On tiivistettävä mutta rakennettava myös rohkeasti ylöspäin. Kaupunkia on kehitettävä kestävästi niin, että viherkatot, aurinkopaneelit ja yhteisöllinen rakentaminen ovat arkipäivää.
Helsingin lisärakentaminen on tehtävä luontoa kunnioittaen. Viheralueitamme on visusti vaalittava. Niiden merkitys kaupunkilaisten elämisen laadulle on iso. Metsien ja puistojen myönteiset vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen ovat todella mittavia. Kun Helsinki on koko maan kasvun ja elinvoiman veturi, on sen oltava myös esikuva ympäristöpolitiikassa.
Meri, saaristo ja rannat arvokkaine luontokohteineen ovat meidän helsinkiläisten rikkaus ja rakkaus. Harvassa eurooppalaisessa pääkaupungissa voi ydinkeskustan läheisyydessä nauttia näin kauniista luonnosta kuin meillä Helsingissä ja erityisesti täällä Vuosaaressa.
Intohimoisena Itämeren suojelijana voin sanoa, että aina merielämykset eivät ole yhtä rentouttavia. Yhden kesälomapurjehduksemme kohokohdan piti olla matkalla Gotlantiin Nynänshamnin idylliseen satamaan saapuminen. Toisin kuulkaas kävi. Haiseva sinilevä oli valloittanut rannat.
”Kyllä ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun ovat lianneet merensä”, kommentoi keskimmäinen lapseni. Aluksi poikani kommentit kaiken hajun ja harmin keskellä nauratti. Oli vaikea lapselle selittää, että meri on yhteinen ja sitä ei ole pilannut ruotsalaiset tai jotkut muut, vaan me kaikki yhdessä. Ja siksi kotimeremme pelastaminenkin on tehtävä yhteistyössä.
Kovasta työstä huolimatta Itämeri on maailman saastuneimpia merialueita. Voimme olla ylpeitä, että kotikaupunkimme Helsinki on esimerkillinen toimija Itämeren suojelutyössä mutta kyllä parannettavaakin löytyy. Esimerkiksi rantojamme roskaavat retkeilijät ja erityisesti louhintatyömailta peräisin oleva rakennusjäte, jota on ajautunut kuutiokaupalla mereen.
Muovi ei katoa merestä koskaan. Se ei ole vain ruma ja muuten harmillinen. Muovi sisältää runsaasti ympäristömyrkkyjä, jotka pahimmillaan voivat kerääntyä meren eliöstön kautta ihmisten ravintoketjuun. Tähän on saatava stoppi.
Me voimme näyttää esimerkkiä juhlassamme ja huolehtia, että eivät kulkeudu maahan eikä mereen vaan roskikseen, jonne kuulut.
Hyvä juhlaväki,
Helsinki tunnetaan merellisyydestään ja puhtaasta ympäristöstään. Kaikki neljä vuodenaikaa ovat erinomaisia matkailusesonkeja – Helsingillä on tarjota eksotiikkaa, jota muualta ei löydy. Merellisyys on nostettu Helsingin kaupungin strategioissa tärkeäksi elementiksi. Meillä onkin vielä mittavia mahdollisuuksia käyttämättä ja sitä kautta työpaikkoja saatuvilla.
Ilman työtä ei ole hyvinvointia ja uudet työpaikat syntyvät juuri pk-yrityksiin, siksi yrittäjyyden edistäminen on kotikaupunkimme elinvoiman edellytys. Yhteistyössä on voimaa ja siksi kaupunkia on rakennettava yhdessä. Asukkaat, yritykset, järjestöt, seurakunnatkin. Yhteistyössä on rakennettu myös meidän tämän illan juhla.
Helsingin pitää olla houkutteleva paikka kaikenlaiselle yrittämiselle ja yrittäjille. Tässä meillä on vielä tehtävää. Raskas byrokratia lannistaa edelleen yrittäjiä ja nitistää työpaikkoja, siihen ei ole enää varaa. Turhat kiellot ja raskas lupakäytäntö estävät myös kaupunkilaisia viihtymästä ja rakentamassa heille sopivaa kaupunkikulttuuria.
Helsingin kaupunkikulttuurissa oma piirteensä, moni tapahtuma on vapaaehtoisten varassa, itse tehty ja lähtökohdiltaan avoin. Tuhannet osallistuvat tänäkin kesänä tapahtumiin tai kyläjuhliin, joita syntyy koko ajan vain lisää. Ihmisen toimintaa estäviä lupabyrokratioita on edelleen järkeistettävä ja purettava. Näin Helsinki pysyy viihtyisänä ja kiinnostavana niin asukkaille kuin palveluyrittäjillekin.
Helsinkiä on kehitettävä niin, että erilaisten kaupunginosien ääntä kuullaan. Uskon, että yhdessä se on mahdollista. Helsingin on oltava kaiken ikäisille ihmisille, jokaiselle helsinkiläiselle, hyvä paikka asua ja elää.
Pieni voi olla suurta. Ja palautetta kannattaa antaa. Kaupunkilaisten ajatukset on paras rakennuspuu viihtyisälle ja toimivalle Helsingille. Venetsialaiset lähtivät liikkeelle, kun aktiivinen ideoida nykyisin myös valtuutettu Jarmo Kelo eräänä päivänä pohti, että miksi muualla muttei meillä vietetä venetsialaisia. Asiaan tartuttiin ja tässä ollaan. Venetsialaisista on tullut kaupunkiimme arvokas perinne. Hyvinvoiva Helsinki rakentuu pienistä ja suuremmista teoista.
Illan aikana on halutessaan mahdollista pistäytyä kokoomuksen teltalla ja tavata kotikaupunkimme päättäjiä, ja antaa ideoita ja palautetta. Risut ja ruusut tai vaikkapa ruiskukat ovat tervetulleita. Olen itse myös puheen jälkeen tavattavissa. Tervetuloa tapaaman ja juttelemaan.
Venetsialaiset on kasvanut vuosien saatossa. Tarjolla on monenlaista tekemistä kaikenikäisille. Kannustan katsomaan ohjelmaa ja nauttimaan juhlakentän monipuolisesta annista. Ja juhlan onnistumisen teemme me kaikki yhdessä. Kuten on ollut perinne myös tänään päätämme juhlan ilotulitukseen, joka on vahva perinne venetsialaisissa ympäri Eurooppaa. Se on varmasti näkemisen ja kokemisen arvoinen.
Hyvä juhlaväki,
Venetsialaiset ovat nyt virallisesti avattu. Toivotan teille kaikille upeaa ja ikimuistettavaa elokuista iltaa!
Tervetuloa mukaan nauttimaan elokuisesta illasta mukavassa seurassa. Kesän perinteistä juhlaa Venetsialaisia vietetään Aurinkolahdessa la 27. elokuuta klo 17 alkaen. Toimin tilaisuuden virallisena avaajana.
Julkaistu Rinnekoti-Säätiön Rinneviesti -lehdessä 2/2016
On iso ilouutinen, että Suomi ratifioi toukokuussa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen. Päivä oli juhlapäivä, kun asia, jonka eteen olemme myös Rinnekodin joukolla tehneet vuosia työtä, vihdoin toteutui. Rinnekoti on aina ollut tulevaisuuteen tähyäjä ja monessa mielessä edelläkävijä. Sopimuksen voimaan tuleminen on tärkeä askel vammaisten henkilöiden oikeuksien kannalta. Uskon, että sopimuksen voimaantulo Suomessa auttaa meitä lisäämään yleistä tietoisuutta vammaisten henkilöiden oikeuksista.
Yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää ihmisarvon kunnioittamista. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehty yleissopimus on ensimmäinen vammaisten oikeuksia koskeva oikeudellisesti sitova kansainvälinen asiakirja.
Sopimuksen ratifiointi on edellyttänyt Suomessa muutoksia vammaislainsäädäntöön. Viimeinen este Suomen ratifioinnille poistui, kun hyväksyimme eduskunnassa lain kehitysvammaisten erityishuollosta. Lain tarkoitus on vahvistaa erityishuollossa olevan henkilön itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Taustalla on ajatus, että mitä normaalimpaa elämää kehitysvammaisille tarkoitetuissa asumispalveluyksiköissä ja laitoksissa voidaan elää, sitä vähemmän on tarvetta turvautua ns. rajoitustoimenpiteiden käyttöön. Lain säätäminen oli iso ponnistus ja Rinnekodin asiantuntijoiden kuuleminen auttoi tässä työssä. Ehdotuksestamme eduskunta hyväksyi lausuman, jonka perusteella lain toimeenpanoa seurataan tarkkaan.
Uskon ja tiedän, että Rinnekodissa tehty työ on antanut paljon koko yhteiskunnassamme kehittymiseen ja arvomaailman muuttumiseen. Vaikka monta epävarmuutta on edessä, niin täysin varmoja voimme olla siitä, että Rinnekodin perusarvot ja toiminnan lähtökohdat sekä osaaminen ovat kestävä perusta muutosten tuulissa. Rinnekodin toiminnan aloittaneen Aino Miettisen ajatukset elävät vahvana Rinnekodissa ja varmasti koko yhteiskunnassamme. Me tarvitsemme Suomeen enemmän Ainon kaltaisia ihmisiä yhteiskuntamme jokaiselle saralle, sillä kaikki lähti hänen tahdostaan auttaa lähimmäistä. Se on asia, johon meidän jokaisen pitäisi elämässä pyrkiä.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Rinnekoti-Säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja