Kategoria: Kolumnit

7.2.2013 MunkinSeutu

Yksi vauva maksaa äidin työnantajalle noin 12 000 euroa. Keskeisimmät kuluerät ovat raskaudenaikaiset sairauspoissaolot, äitiyslomalla kertyvät lomarahat sekä sairaan lapsen hoitokulut. Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Ei ole järkevää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi korvata vanhemmuuden kustannukset. Tilanne on täysin epäoikeudenmukainen ja kohtuuton.

Niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Tämä näkyy ja tuntuu kovalla tavalla naisten palkassa sekä työsuhteissa pätkätöinä sekä esteinä edetä uralla. Vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva "äitiriski" näkyy naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa ja työllistämismahdollisuuksissa. Tähän ei Suomella ole varaa. Tarvitsemme kipeästi jokaisen työpaikan ja yrityksen.

Suomen Yrittäjänaisten kansalaisaloite työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamiseksi on erittäin tervetullut. Jos aloite saa vähintään 50 000 allekirjoitusta, se tulee eduskunnan käsiteltäväksi. Toivon, että aloite vauhdittaa tätä työelämän suurimman häpeätahran ja yrittäjyyden jarrun poistamista ja kannustaa hallitusta asiassa aloitteellisuuteen.

Hallitus on ohjelmaansa kirjannut tavoitteen jatkaa työnantajille perhevapaista aiheutuvien kustannusten korvaamista korottamalla työnantajan lakisääteisestä sairausvakuutuksesta saamia korvauksia. Asia on nyt jo kolmannen hallituksen ohjelmassa ja kaipaa vauhtia, sillä vaalikausi on pian puolessa välissä. Linjaukset on tehtävä tulevassa puolivälitarkistuksessa ja kehysriihessä.

Hallitusohjelma velvoittaa hallituksen aktiivisesti hakemaan ratkaisuja yhdessä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa, niin että vielä tämä eduskunta ehtii käsittelemään asiaa koskevat lait. Työryhmiä asian tiimoilta on ollut jo yli tarpeen. Vanhemmuuden kustannusasian pallottelu on lopetettava.

Johtamani kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta valmisteli ennen eduskuntavaaleja kannanoton ”hyvä ja perheystävällinen työelämä on jokamiehenoikeus”. Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Valtuuskuntamme kannanotossa ehdotimme, että vanhempainetuuksista muodostettaisiin itsenäinen vanhempainvakuutus. Se toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen. Ehdotan, että hallitus ottaisi esityksen vanhempainvakuutuksesta omakseen ja lähtisi viemään sitä eteenpäin.

Vanhemmuuden kustannusten jakaminen on tehokas täsmätoimi harmaantuvassa ja taloushaasteiden kourissa kamppailevassa Suomessa. Suomessa yrittäjistä naisia on vain noin 30 prosenttia. Me tarvitsemme naisvaltaisille aloille enemmän yrittäjiä, yrittäjiä työnantajiksi sekä myös lisää lapsia Suomeen.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan jäsen
www.sarisarkomaa.fi

6.2.2013 Haagalainen

Tuoreimmat valtakunnalliset terveydenhuollon tilastot puhuvat karua kieltään: alle kahdessa viikossa lääkärin vastaanotolle pääsi vain 19 % väestöstä. Vaikka hoitajien vastaanotolle pääsy on hieman helpottunut, odotusajat terveyskeskuslääkärin vastaanotolle taas ovat pidentyneet. Vastaanotolle pääsyssä on huomattavia alueellisia eroja niin maan kuin kaupunkienkin sisällä.

Huolestuttavaa on, että myös Helsingissä odotusajat terveysaseman lääkärin ja hoitajan vastaanotolle olivat kasvusuunnassa. Erinomaista on se, että helsinkiläisten yhteydensaantia terveysasemalle on vihdoin parannettu takaisinsoittopalvelulla. Tavoite on, että asemalta soitetaan aina takaisin, jos puhelimella ei saa heti yhteyttä. Tämä uudistus on todella tervetullut, vaikka ongelmia ja kehitettävää vielä järjestelmässä esiintyykin. Yhteydensaantia terveyskeskuksen toimipisteisiin varmistaa terveyspalveluiden neuvontapuhelin (puh. 09 10023), jossa terveyden- ja sairaanhoitajat vastaavat asiakkaiden kysymyksiin joka päivä ympäri vuorokauden.

Kataisen hallitusta muodostettaessa olin mukana hallitusneuvottelijana ja tiedän, että sovimme terveydenhuollon kehittämisen yhdeksi painopisteeksi. Terveydenhuollon ammattilaisena tiedän varsin hyvin, että jonot tulevat kalliiksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon eli ns. sote-uudistuksen valmistelut ovat osin takellelleet, mutta nyt selvityshenkilöt hakevat alueellisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Toimin kokoomuksen sote-uudistusta pohtivassa ryhmässä. Odotamme malttamattomana ministeriön esityksiä ja valmistelemme tietenkin näkemyksiämme työn vauhdittamiseksi ja onnistumiseksi. Oma tehtäväni on myös tuoda helsinkiläisten tarpeet uudistukseen mukaan.

Valmisteilla olevassa terveydenhuollon rakenteiden uudistamisessa painopiste on oltava terveyden edistämisessä ja ennaltaehkäisyssä. Terveyskeskukset, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut on saatava toimimaan yhdessä ihmisen parhaaksi niin, että apua tarvitsevan ihmisen pallottelu lopetetaan ja palvelun saa sujuvasti.

Selvää on, että sote-uudista ei pidä vain odotella, vaan Helsingissä on urakoitava jatkuvasti terveydenhuollon kehittämiseksi. Viime eduskuntakaudella eduskunnassa hyväksymämme terveydenhuoltolain toimeenpanossa on vielä Helsingissä tehtävää.

Olen menossa Haagan sekä Pitäjänmäen terveysasemille vierailulle helmikuussa kuulemaan, mikä terveysasemien tilanne on, ja mitä toiveita terveydenhuollon väellä on sote-uudistukseen. Vien myös haagalaisilta ja muilta helsinkiläisiltä saamiani palautteita terveysasemien johdolle ja henkilöstölle. Vastaanotan mielelläni ruusuja ja risuja kokemuksistanne, jotta saamme kehitettyä helsinkiläisten terveydenhuoltoa yhä toimivammaksi ja laadukkaammaksi.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi
puh. 050 511 3033

3.2.2013 Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa

Lii­kun­ta on ikään­ty­vil­le elin­tär­keää. Ikä­ih­mis­ten liik­ku­mis­ky­vyn on­gel­mis­ta kak­si kol­mas­osaa joh­tuu lii­kun­nan puut­tees­ta – vain kol­man­nes van­he­ne­mi­ses­ta. Var­min ta­pa ikään­tyä on lo­pet­taa liik­ku­mi­nen.

Hei­nä­kuus­sa voi­maan tu­le­va van­hus­pal­ve­lu­la­ki vauh­dit­taa ikä­ih­mis­ten pal­ve­lui­den ke­hit­tä­mis­tä. Se jät­tää kui­ten­kin pal­jon uu­sien kun­ta­päät­tä­jien har­kin­nan va­raan.

Jot­ta käy­tet­tä­vis­sä ole­vat re­surs­sit riit­tä­vät ikä­ih­mis­ten pal­ve­lui­den laa­duk­kaa­seen jär­jes­tä­mi­seen, en­nal­ta­eh­käi­se­vää toi­min­taa on te­hos­tet­ta­va ja ih­mis­ten toi­min­ta­ky­kyä edis­tet­tä­vä.

Edus­kun­ta on edel­lyt­tä­nyt, et­tä hal­li­tus seu­raa ja ar­vioi lain ta­voit­tei­den to­teu­tu­mis­ta ja vai­ku­tus­ta. Seu­raa­va as­kel on van­hus­pal­ve­lu­lain seu­ran­ta­kri­tee­rien te­ke­mi­nen. Nyt on var­mis­tet­ta­va, et­tä eri­tyi­ses­ti lii­kun­ta ja oi­kea-ai­kai­nen kun­tou­tus si­säl­ty­vät nii­hin. Hy­vin jär­jes­tet­ty seu­ran­ta muut­taa toi­min­taa ha­lut­tuun suun­taan.

Ikä­ih­mis­ten riit­tä­vä päi­vit­täi­nen lii­kun­ta, oi­kea-ai­kai­nen kun­tou­tus se­kä kun­tout­ta­va työ­ote van­hus­ten hoi­vas­sa tuo­vat mit­ta­via kus­tan­nus­sääs­tö­jä, pu­hu­mat­ta­kaan vai­ku­tuk­sis­ta ih­mis­ten elä­män­laa­tuun.

Maas­sam­me vuo­sit­tain ta­pah­tu­vien run­saan 7 000 lonk­ka­mur­tu­man hoi­to on pu­hut­te­le­va esi­merk­ki. En­nen mur­tu­maa ko­to­na asu­neis­ta lä­hes 30 pro­sent­tia pää­tyy vuo­den ku­lues­sa py­sy­vään lai­tos­hoi­toon. Leik­kaus kyl­lä on­nis­tuu, mut­ta sen jäl­keis­tä kun­tou­tus­ta ei saa, jat­ko­hoi­toon pää­sy pit­kit­tyy ei­kä ko­ti­apu jär­jes­ty.

Kri­tee­rei­den seu­ran­nan ohes­sa val­tion on ke­rät­tä­vä pal­ve­lui­den hy­viä käy­tän­tö­jä, jot­ta ne saa­daan ri­peäs­ti käyt­töön ko­ko maas­sa.

Sa­ri Sar­ko­maa, Hel­sin­ki
Le­ni­ta Toi­vak­ka, Mik­ke­li
An­ne-Ma­ri Vi­ro­lai­nen, Lie­to
kan­san­edus­ta­jia (kok)

31.1.2013 Lauttasaari-lehti

Ksylitolipastillit on vuoden alusta kielletty Helsingin päiväkodeissa muilta kuin esikouluikäisiltä. Aiemmin vanhemmilla oli mahdollisuus ostaa pastillit, jotka päiväkodin henkilökunta jakoi lapsille. Kummallinen kielto on aiheuttanut paljon keskustelua eikä syyttä. Espoossa ja Vantaalla ksylitolipastilliasia toimii päiväkodeissa mainiosti. Helsinginkin terveydenhuollon ammattilaiset suosittelevat lapsille ksylitolin käyttöä aterioiden jälkeen. Pääkaupungin ksylitolikielto onkin syytä laittaa roskakoriin.

Kieltojen sijaan tarvitaan kannustusta perheille huolehtia lasten hampaista. Suomalaislasten suun terveys on heikentynyt. Lastemme hampaiden kunto on huonompi kuin muissa Pohjoismaissa. Iso ongelma on lasten hampaiden reikiintyminen. Syynä ovat erityisesti harjauksen laiminlyönti ja napostelu. Tarvitsemme lisätoimia ja uusia keinoja, jotta heikkenevä suun terveys saadaan kuriin.

Hätkähdyttävä tosiasia on, että vuonna 2000 reikien vaurioittamia hampaita oli lähes 40 %:lla viisivuotiaista, yli 50 %:lla 12-vuotiaista ja 75 %:lla 15-vuotiaista. Kouluterveyskyselyn mukaan peruskoulua käyvistä pojista vain 38 % ja tytöistä vain 62 % harjaa hampaat fluorihammastahnalla suositusten mukaisesti vähintään kaksi kertaa päivässä.

Karieksen hallinnasta on ohjeita Käypä hoito –suosituksissa, joissa suositellaan päivittäistä ksylitolituotteiden käyttöä. Ksylitoli vähentää hammasplakin ja mutans streptokokkien määrää ja siten täydentää muita keinoja hammasterveyden ylläpitämiseksi. Ksylitolin säännöllinen käyttö suojaa hampaita erityisesti silloin kun suuhun puhkeaa hampaita.

Tietenkin päävastuu lapsista ja hampaiden harjauksesta on meillä vanhemmilla. Iso terveyshyöty hampaiden hoidossa tulee ravitsemustottumuksista, jotka opitaan kotona. Selvää on, että lasten suunterveyden edistämisessä tarvitaan kodin, päiväkodin, koulun ja terveydenhuollon antamaa opetusta ja yhteistyötä. Päiväkodeissa ja kouluissa tavoitetaan lapsia, joiden perheet tarvitsevat erityistä tukea terveyden edistämisessä.

Ksylitolin käytöstä lasten päivähoidossa tai kouluissa ei ole valtakunnallisia suosituksia ja kunnilla on erilaisia käytäntöjä. Ksylitolin käyttö ei tietenkään korvaa hampaiden harjausta, mutta se on osa terveyskäyttäytymistä joka on hyvä oppia jo lapsena ja saada osaksi arjen toimintoja. Selvää on, että ksylitolin käytölle sekä sen yhteydessä annettavalle terveyskasvatukselle tarvitaan yhtenäiset ohjeet. Kiritin tästä sosiaali- ja terveysministeriötä jättämällä asiasta kirjallisen kysymyksen. On välttämätöntä, että ministeriö viipymättä antaa asiasta ohjeen.

Viimeisin OECD:n Suomea koskeva maa-arvio nosti vahvasti esille huolen kasvavista terveyseroista. OECD:n mukaan terveyserojen vähentäminen vaatii nykyistä enemmän investointeja sairauksien ehkäisyyn ja terveellisten elintapojen edistämiseen erityisesti nuorilla. Terveyserojen kasvun taittaminen edellyttää toimia juuri lapsiin ja lapsiperheisiin. Sanonta ”minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa” pätee myös tässä: Pohja hyvälle suunterveydelle rakennetaan lapsena.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
Terveydenhuollon maisteri
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

14.12.2012
Kolumni KaupunkiSanomissa

Vaikka taloustilanne on poikkeuksellisen epävarma, niin yksi asia on varmaa: Toimet, joita teemme lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi ovat kullanarvoisia. Talouden tasapainottaminen on viisasta ja välttämätöntä. Emme halua ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. On tärkeää luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiseen ja olemassa olevan työn säilymiseen. Taloustalkoissamme on kuitenkin viisasta muistaa 90-luvun laman virheet ja huolehtia, etteivät suurimmat laskut mene lapsiemme maksettavaksi. Pidän tärkeänä, että hallitus nostaisi tulevassa puolivälitarkistuksessa lasten hyvinvoinnin yhdeksi painopisteeksi.

Käsittelemme parhaillaan eduskunnassa ensi vuoden valtion talousarviota. Saimme sovittua eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden ryhmien kesken talousarvioesitykseen tulevista muutoksista. Olen tyytyväinen, että johtamani kunta- ja terveysjaoston näkemykset toteutuivat budjettisovussamme hyvin.

Oli välttämätöntä, että sovimme lastensuojelun pelastamisohjelmasta ja lisävoimavarojen kohdentamisesta lapsiperheiden varhaisen tuen palveluiden sekä lastensuojelun kehittämiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastot puhuvat karua kieltään: Huostaanottojen määrä on lisääntynyt. Vuonna 2011 kiireellisesti sijoitettuja lapsia oli 13 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Lastensuojelun kipeänä haasteena on jo osin krooniseksi muuttunut kelpoisuuden täyttävien sosiaalityöntekijöiden vaje sekä liian suuret työmäärät. Olen tyytyväinen, että saimme sovittua myös voimavaroista sosiaalityön yliopistollisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen.

Yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen suuntaamamme lisävoimavarat ovat todellinen helpotus erityisesti pääkaupunkiseudulle, jossa on iso vaje lastentarhanopettajista ja päivähoitopaikoista. Huoli lastentarhanopettajapulan vaikutuksista esiopetukseen ja päivähoidon laatuun sekä sen kehittämiseen on ollut suuri. Päätöksellä halusimme myös vauhdittaa päivähoitolain uudistamista varhaiskasvatuslaiksi.

Erityisen iloinen olen Suomen lasten kannalta todella tärkeästä lausumaesityksestämme. Edellytämme, että Helsingin Meilahteen rakennettavan uuden lastensairaalan tarvitsema valtion rahoitusosuus otettaisiin huomioon seuraavassa vuosia 2014-2017 koskevassa kehyspäätöksessä. Tällä hetkellä vakavasti sairaiden suomalaislasten hoito on keskitetty maamme heikoimpiin sairaalatiloihin Lastenklinikalle ja Lastenlinnaan. Perusteltua onkin, että valtiovalta on maan ainoan valtakunnallisen lastensairaalan rakentamisen rahoittamisessa mukana HUS-kuntien rinnalla, ja että hanke saisi erityisvaltionosuuden.

Kannanotto on selkeä askel eteenpäin uuden lastensairaalan rakentamiseksi. Uusi sairaala on suunniteltu rakennettavaksi vuosina 2014 – 2017. Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen. Mikä olisikaan parempi lahja satavuotiaalta isänmaaltamme kuin uusi lastensairaala.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan myös kuukausittain kirjeen, jossa käsittelen eduskunnan ajankohtaisia asioita. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun yhteyttä.

Hyvää joulun odotusta KaupunkiSanomien lukijoille!

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

15.12.2012
Kolumni Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry:n lehdessä

Eduskunnan arkea värittää vahvasti eurokriisi ja talouden epävakaus. Itseäni lohduttaa varmuus siitä, että mitä kestävämmin tasapainotamme oman taloutemme, sitä paremmin pärjäämme tulevissa talouden tyrskyissä. Emme saa ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Varmaa on myös se, että toimet, joita teemme lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi ovat kullanarvoisia. Taloustalkoissamme on viisasta muistaa 90-luvun laman virheet ja huolehtia, etteivät suurimmat laskut mene lapsiemme ja lapsenlapsiemme maksettavaksi.

Suomessa väestöryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet, vaikka eriarvoisuuden purkaminen on ollut terveyspolitiikkamme peruspilari. Erityisen huolestuttavaa on se, että osalle lapsista ongelmat kasaantuvat, kun taas osa voi paremmin kuin koskaan. Tämän lapsissa ja nuorissa muhivan kansanterveydellisen aikapommin purkaminen on priorisoitava terveyspolitiikkamme kärkeen.

OECD:n mukaan terveyserojen vähentäminen vaatii nykyistä enemmän investointeja sairauksien ehkäisyyn ja terveellisten elintapojen edistämiseen erityisesti lapsilla. Olennaista on kannusta lapsia terveellisiin elämäntapoihin jo pienestä pitäen. Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa.

Tämä sama painotus on myös johtamani eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston työssä. Uuden terveydenhuoltolain sekä neuvola, -koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevan, vuonna 2009 voimaan tulleen asetuksen tarkoituksena on turvata lapsille ja nuorille yhtenäiset palvelut eri puolilla maata. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja tehostaa varhaista tukea sekä hillitä korjaavien palveluiden lisäämistarvetta. Kunnille on annettu terveydenhuoltoasetuksen toteuttamiseksi vuosina 2010 ia 2011 yhteensä 18 miljoonaa euroa lisää valtionosuuksiin.

On vakava tosiasia, että lisävoimavaroista huolimatta moni kunta ei edelleenkään huolehdi palveluista lain ja suositusten mukaan. Kunnissa on esimerkiksi hälyttäviä eroja neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon laadussa lähtien siitä, kuinka ekaluokkalaisten terveystarkastukset hoidetaan tai jätetään hoitamatta.

Olemme jaostossa erityisesti halunneet vauhdittaa keinoja, joilla varmistetaan lasten palveluiden tasavertainen toteutuminen. On hyvä, että tänä syksynä saimme uudet seurantatiedot palveluiden toteutumisesta eri kunnissa ja siten valvovat viranomaiset voivat puuttua niiden kuntien toimintaan, joiden lasten palveluissa selkeitä puutteita ilmenee.

Jotta pureutuminen terveyseroihin onnistuu, on valmisteilla olevassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa onnistuttava siirtämään painopiste terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen puuttumiseen. Olennaista on turvata perheiden tärkeiden lähipalveluiden kuten päivähoidon laatu. Ikivanhan päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi on varmasti lasten ja perheiden hyvinvoinnin kannalta tämän eduskuntakauden tärkeimpiä tekoja. Tähän uudistustyöhön on hyvä saada mukaan kaikki pienten lasten kanssa työtä tekevät, mutta myös vanhemmat. Lasten hyvinvoinnista ei voi puhua ilman, että puhutaan vanhemmista.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
Eduskunnan lapsen puolesta -ryhmän varapuheenjohtaja

Rautatiealan Teknisten Liitto RTL ry:n
Rautatietekniikka-lehti 10.12.2012

Eduskunnan arkea värittää vahvasti eurokriisi ja talouden epävakaus. Eduskunta on aloittanut valtion vuoden 2013 talousarvion käsittelyn poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa. Itseäni lohduttaa se, että ainakin muutamasta asiasta voimme olla varmoja. Ensinnäkin, mitä kestävämmin tasapainotamme oman taloutemme, sitä paremmin pärjäämme tulevissa talouden tyrskyissä.

Toiseksi kaikki ne toimet, joita teemme hyvän työelämän edistämiseksi ovat kullanarvoisia. Työelämässä on oltava reilut pelisäännöt. RTL:n puheenjohtaja Esko Salomaa totesi kirjoituksessaan aivan oikein, että työpaikoilla hyvän työelämän vaatimukset lähtevät ihmisen arvostuksesta.

Parempi työelämä on avain suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen. Työ ehkäisee parhaiten köyhyyttä ja syrjäytymistä ja pitkä työura antaa palkkatulojen lisäksi myös työeläkkeen. Hyvä työelämä on paras keino pidentää työuria ja pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta.

Työ on muutakin kuin toimeentulon lähde. Parhaimmillaan työ tuottaa iloa ja ylpeyttä ja on merkittävä osa elämää. Jotta työssä viihdyttäisiin nykyistä paremmin ja pidempään, on työelämää kehitettävä oikeudenmukaisemmaksi ja motivoivammaksi. Ihmiset haluavat tehdä työnsä hyvin. Se on mahdollista silloin, kun työilmapiiri on terve ja jokainen kokee työnsä hallittavaksi ja mielekkääksi.

Työn ja perheen yhdistämisen pitää olla ”jokavanhemmanmahdollisuus”, ja hyvän työelämän ”jokatyöntekijänoikeus”. Työaikakulttuurin on oltava sellainen, että joustot toimivat molemmin puolin. Kyse on yhtä lailla niin työntekijän kuin työnantajankin edusta. Joustot eivät tietenkään ole tarpeen vain pienten lasten vanhemmille, vaan niiden pitää olla jokaisen työntekijän mahdollisuus.

Hyvä työelämä tarkoittaa motivoituneempia ja terveempiä työntekijöitä, uusien ideoiden ja toimintatapojen syntymistä ja sitä kautta myös menestyvämpiä yrityksiä ja tehokkaampaa julkista sektoria sekä parempia palveluita.

Kolmanneksi on sanottava, että liikennepolitiikan painopisteen siirtäminen vahvemmin raideliikenteeseen on viisasta niin ihmisten arjen kuin ympäristömme kannalta. Se on tärkeä asia meille pääkaupungin seudun ihmisille, mutta se on varmasti koko Suomen etu. Olen tyytyväinen siitä, että ensi vuoden budjetissa erityisen huomion kohteena on raideliikenteen lisääminen ja palvelutason parantaminen. Tällä hallituskaudella on ollut erittäin vahva raidepainotus verrattuna aiempiin kausiin. Onneksi meitä raideliikenteen ystäviä oli hallitusneuvotteluissa suuri joukko.

Hyväksyimme eduskunnassa liikennepoliittisen selonteon kesäkuussa. Selonteossa linjataan liikennepolitiikkaa vuosille 2012 - 2022. Erityisen tärkeää on se, että olemme sitoutuneet Pisara-radan toteutukseen vuosina 2016-2022. Pisara-rata on selkeästi koko maan raideliikennettä parantava hanke.

Helsingin ratapihan rautatieliikenteen ohjausjärjestelmän uudistamissuunnittelu oli kirjattuna myös hallitusohjelmaan. Tavoitteena on rautatieliikenteen parempi ohjaus ja valtakunnallisen häiriöherkkyyden vähentäminen. Ratapihan toiminnallinen parantaminen on todella tärkeä hanke. On välttämätöntä muistaa, että kokonaisuudessaan ratapihan uusimistyö kestää noin 10 vuotta.

Olen raideliikenteen ahkera käyttäjä ja tosiystävä. Olen aina asunut joko junaradan tai raitiovaunukiskojen lähettyvillä. En osaa edes kuvitella, kuinka paljon hankalampaa arki olisi ilman raideliikennettä.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
www.sarisarkomaa.fi

2.12.2012 Haagalainen

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupunkimme ensi vuoden budjetin vielä ennen joulua. Budjettiesityksessä panostetaan erityisesti lasten ja ikäihmisten palveluiden kehittämiseen. Syksyllä ehdottamani vauhditusohjelma päivähoitopaikkavajeen paikkaamiseksi ja päiväkotien rakentamissuman purkamiseksi sai tuulta alleen. Jatkossa päiväkotien ja koulujen uudisrakentamisessa toteutetaan nykyistä taloudellisempia ja lapsiystävällisempiä ratkaisuja esimerkiksi moduulirakentamisen avulla. Päiväkodin tilatarpeen muuttuessa voi moduulin lisätä tai poistaa. Esitimme päivähoidon järjestämiseen lisävoimavaroja, jotta helsinkiläisille lapsille pystytään turvaamaan hyvä päivähoito. Päiväkoteja on rakennettava lisää sinne, missä on lapsia.

Koulujemme ja päiväkotiemme terveellisyydestä ei saa tinkiä. Kokoomukselle oli tärkeää, että budjettiesityksessä jo olevia korjausmäärärahoja lisättiin. Tätä rahaa käytetään mm. home- ja kosteusvaurioisten rakennusten korjaamiseen. Rahaa tarvitaan myös siihen, että huolehditaan koulujen ja päiväkotien pihojen turvallisuudesta ja että ne houkuttelevat leikkimään ja liikkumaan.

Korjauksien sekä rakennushankkeiden siirtäminen on näkynyt kovalla tavalla erityisesti Etelä-Haagassa, jossa Isonnevan leikkipuistorakennuksen korjausta siirrettiin vuosikausia. Iloinen asia on, että tämänhetkisten tietojen mukaan Isonnevan uudisrakennus toteutetaan vihdoin ja viimein ensi vuonna. Leikkipuistoilla on tärkeä rooli perheiden arjessa.

Vanhuspalvelulaki on parhaillaan eduskunnassa käsittelyssämme. Sen tarkoitus on parantaa ikäihmisten palveluiden laatua ja varmistaa, että apua tarvitsevat sen myös saavat. Helsingin on osaltaan varauduttava vastaamaan vanhuspalvelulain tuomiin lisävelvoitteisiin. Tämän vuoksi kokoomus piti tärkeänä, että Helsingissä vanhusten palveluihin osoitetaan alkuperäistä budjettiehdotusta enemmän voimavaroja.

Olen kiertänyt syksyn aikana useissa tilaisuuksissa kuulemassa helsinkiläisten senioreiden toiveita vanhuspalvelulakiin. Viesti on ollut selvä. Meidän on rakennettava yhdessä sellaista Helsinkiä, jossa kukaan ei jää yksin ja ikääntyessään meistä jokainen voi asua kotonaan niin kauan kuin itse haluaa. Tärkeää on myös vahvistaa yhteisöllisyyttä ja korostaa vapaaehtoistyön merkitystä. Senioreille sopivia liikuntapalveluja tarvitaan eri puolille Helsinkiä lisää.

Olin kokoomuksen hallitusneuvottelujoukkuessa Säätytalolla. Alusta asti on ollut selvää, että vanhustenhuoltoon tarvitaan lisää voimavaroja ja hoitajia. Selvää on ollut myös se, että nykyisillä toimintatavoilla emme onnistu turvaamaan inhimillisiä, tasa-arvoisia ja laadukkaita vanhusten palveluja. Tarvitsemme uutta ajattelua ja uudenlaisia toimintatapoja sekä monipuolista osaamista. Lain on oltava myös paras mahdollinen helsinkiläisten ikäihmisten kannalta.

Nyt on tärkeää arvioida, onko lakiin kirjattu riittävän hyvin ikäihmisten toimintakyvyn ja liikunnan edistäminen. Ne ovat aivan keskeisiä asioita ihmisten elämänlaadun ja palveluiden kannalta sekä tuen tarpeen ennaltaehkäisyssä. Liikunta on tärkeää kaikenikäisille, mutta ikääntyville liikunta on elintärkeää.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan myös kuukausittain kirjeen, jossa käsittelen eduskunnan ajankohtaisia asioita. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun yhteyttä.

Toivotan Haagalaisen lukijoille hyvää joulunalusaikaa!

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu

30.11.12 KaupunkiSanomat

On ikävä tosiasia, että perhepolitiikkamme on jäänyt osin nykytodellisuudesta jälkeen. Perheiden erilaisuus ei näy riittävästi. Näin on käynyt esimerkiksi eroperheiden kohdalla. Lainsäädäntömme pohjautuu edelleen ajatukseen kahden yhdessä asuvan vanhemman ydinperheestä. Arjen todellisuudessa perheistä noin viidesosa on yksinhuoltajaperheitä ja uusperheiden lukumäärä kasvaa koko ajan. Lainsäädäntö, palvelut ja perheiden tukeminen laahaavat osin perässä.

Kuvaava esimerkki arkea hankaloittavasta ongelmasta on uusperheiden lasten koulukyytien järjestäminen. Koulukyydit kohdennetaan sen perheen eduksi, jossa lapsi on kirjoilla. Oikeutta ei voi siirtää etävanhemmalle silloin, kun lapsi on hänen luonaan, vaikka lapsi asuisi vuoroviikoin isällä ja äidillä.

Ruotsissa tuetaan taloudellisilla keinoilla yhteishuoltajuuden ja jaetun vanhemmuuden toteuttamista käytännössä. Siellä esimerkiksi asumistuki on Suomea keskeisempi lasten kanssa asuvien vanhempien tukimuoto, jota myös etävanhemmat voivat saada.
Ruotsissa lapsilisätkin voidaan jakaa lapsen läsnäolon mukaan.

Suomessa molempien vanhempien osallistumista lapsen hoitoon ei ole tehty riittävän kannustavaksi. Nykyinen malli saattaa saada aikaan ristiriitoja ja jopa etäännyttää lasta toisesta vanhemmastaan.

Suomen järjestelmää on syystäkin kritisoitu ja perheet ovat tästä antaneet paljon palautetta. Korjauksia tarvitaan, jotta jaettua vanhemmuutta oikeasti tuettaisiin. Monia yhteiskunnan palveluita, tukimuotoja ja toimintatapoja on päivitettävä nykyhetkeä vastaaviksi. On hyvä, että lapsiperheiden tilanne on tärkeässä asemassa pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa. Työtä kuitenkin tarvitaan paljon, jotta nämä kirjaukset saadaan todeksi perheiden arkeen.

On selvää, että vanhemmuus ei pääty, vaikka parisuhde päättyisi. Suomessa tarvitaan enemmän tukea parisuhteen kestävyyden, mutta myös erotilanteen tukemiseksi. Tavoitteena on oltava aina lapsen edun parempi toteutuminen. Edelleen avioeroissa perheet tai vanhemmat jäävät liian yksin. Ehkä tässä on sellainen harha, että kun avioeroista on tullut yleisempiä, niin niiden ajatellaan olevan helpompia. Näinhän asia ei useinkaan ole.

Eroamisen tavalla on suurempi vaikutus kuin itse erolla siihen, miten lapsi eron kokee ja miten se häneen vaikuttaa. Siksi eropalveluita on oltava riittävästi niin vanhemmille kuin lapsille. Lasten tulisi voida kokea, että vanhempiensa erosta huolimatta heillä on hyvät suhteet molempiin vanhempiin. Lapselle tulee turvata oikeus hänelle tärkeiden ja turvallisten sukulaissuhteiden säilymiseen, kuten suhde isovanhempiin. Jokaisella on oltava perhetilanteesta riippumatta mahdollisuudet hyvään lapsuuteen, vanhemmuuteen ja arkeen.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan myös kuukausittain kirjeen, jossa käsittelen eduskunnan ajankohtaisia asioita. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun yhteyttä.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja

15.11.2012 Lauttasaari-lehti

Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä.

Päihdeongelmaisten äitien erityishoito tuottaa mittavia inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Sikiön suojelu ja vauvan hyvinvointi ovat ensisijaista.

Olemme eduskunnassa pelastaneet jo kolmena peräkkäisenä vuonna päihdeäitien palvelut. Kohdensimme lisärahaa Ensi- ja turvakotien liiton valtakunnalliseen päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän turvaamiseen. Hoitomallin perusajatus on äitiyden ja vanhemmuuden vahvistaminen samanaikaisesti päihdekuntoutuksen kanssa. Pidä kiinni –järjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.

Päihdeäitien palvelut ovat taas vaarassa, koska ensi vuoden budjettiesityksessä ei ole vieläkään päihdeäitien palveluille suoraan menevää rahaa. Raha-automaattiyhdistys on osaltaan rahoittanut Pidä Kiinni- hoitojärjestelmää. RAY:n rahoitusta on asteittain vähennetty ja nyt se on kokonaan poistumassa. Rahoitus on tarkoitus siirtää kokonaan kuntien vastuulle.

Valtiovarainvaliokunnassa saamamme selvityksen mukaan päihdeäitien kuntoutustoimintaa ei pystytä jatkamaan ilman pysyvää perusrahoitusta. Tämän vuoksi eduskunta on johtamani kunta- ja terveysjaoston ehdotuksesta peräkkäisinä vuosina lisännyt päihdeäitien rahoituksen valtion budjettiin ja kehottanut ministeriötä huolehtimaan rahoituksen jatkuvuudesta. On kestämätöntä, että sama toistuu vuodesta toiseen. Tänäkin vuonna on eduskunnan taas pelastettava päihdeäitien palvelut.

Hallitusohjelman mukaan ns. erityisvastuualueille keskitetään vaativan hoidon kehittäminen ja järjestäminen. Tarkoitus on, että myös päihdeäitien hoidon järjestäminen siirrettäisiin ns. ERVA-alueiden vastuulle. Ennen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toteutumista Pidä kiinni -hoitojärjestelmän lisärahoitukselle on selvät perusteet.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ripeä eteenpäinvieminen on välttämätöntä myös päihdepalveluiden turvaamisen kannalta. Olen kirittänyt peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonia (sd). Monet palvelut ovat vaakalaudalla ellei uudistus etene.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan myös päihdeäitien mahdollista pakkohoitoa. Hoidon marssijärjestys on kuitenkin oltava selvä: Tahdonvastaisen hoidon kehittämisestä ei voi hyvällä omallatunnolla puhua, ennen kuin vapaaehtoinen hoito on saatuvilla.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja