Kategoria: Kolumnit

31.1.2013 Lauttasaari-lehti

Ksylitolipastillit on vuoden alusta kielletty Helsingin päiväkodeissa muilta kuin esikouluikäisiltä. Aiemmin vanhemmilla oli mahdollisuus ostaa pastillit, jotka päiväkodin henkilökunta jakoi lapsille. Kummallinen kielto on aiheuttanut paljon keskustelua eikä syyttä. Espoossa ja Vantaalla ksylitolipastilliasia toimii päiväkodeissa mainiosti. Helsinginkin terveydenhuollon ammattilaiset suosittelevat lapsille ksylitolin käyttöä aterioiden jälkeen. Pääkaupungin ksylitolikielto onkin syytä laittaa roskakoriin.

Kieltojen sijaan tarvitaan kannustusta perheille huolehtia lasten hampaista. Suomalaislasten suun terveys on heikentynyt. Lastemme hampaiden kunto on huonompi kuin muissa Pohjoismaissa. Iso ongelma on lasten hampaiden reikiintyminen. Syynä ovat erityisesti harjauksen laiminlyönti ja napostelu. Tarvitsemme lisätoimia ja uusia keinoja, jotta heikkenevä suun terveys saadaan kuriin.

Hätkähdyttävä tosiasia on, että vuonna 2000 reikien vaurioittamia hampaita oli lähes 40 %:lla viisivuotiaista, yli 50 %:lla 12-vuotiaista ja 75 %:lla 15-vuotiaista. Kouluterveyskyselyn mukaan peruskoulua käyvistä pojista vain 38 % ja tytöistä vain 62 % harjaa hampaat fluorihammastahnalla suositusten mukaisesti vähintään kaksi kertaa päivässä.

Karieksen hallinnasta on ohjeita Käypä hoito –suosituksissa, joissa suositellaan päivittäistä ksylitolituotteiden käyttöä. Ksylitoli vähentää hammasplakin ja mutans streptokokkien määrää ja siten täydentää muita keinoja hammasterveyden ylläpitämiseksi. Ksylitolin säännöllinen käyttö suojaa hampaita erityisesti silloin kun suuhun puhkeaa hampaita.

Tietenkin päävastuu lapsista ja hampaiden harjauksesta on meillä vanhemmilla. Iso terveyshyöty hampaiden hoidossa tulee ravitsemustottumuksista, jotka opitaan kotona. Selvää on, että lasten suunterveyden edistämisessä tarvitaan kodin, päiväkodin, koulun ja terveydenhuollon antamaa opetusta ja yhteistyötä. Päiväkodeissa ja kouluissa tavoitetaan lapsia, joiden perheet tarvitsevat erityistä tukea terveyden edistämisessä.

Ksylitolin käytöstä lasten päivähoidossa tai kouluissa ei ole valtakunnallisia suosituksia ja kunnilla on erilaisia käytäntöjä. Ksylitolin käyttö ei tietenkään korvaa hampaiden harjausta, mutta se on osa terveyskäyttäytymistä joka on hyvä oppia jo lapsena ja saada osaksi arjen toimintoja. Selvää on, että ksylitolin käytölle sekä sen yhteydessä annettavalle terveyskasvatukselle tarvitaan yhtenäiset ohjeet. Kiritin tästä sosiaali- ja terveysministeriötä jättämällä asiasta kirjallisen kysymyksen. On välttämätöntä, että ministeriö viipymättä antaa asiasta ohjeen.

Viimeisin OECD:n Suomea koskeva maa-arvio nosti vahvasti esille huolen kasvavista terveyseroista. OECD:n mukaan terveyserojen vähentäminen vaatii nykyistä enemmän investointeja sairauksien ehkäisyyn ja terveellisten elintapojen edistämiseen erityisesti nuorilla. Terveyserojen kasvun taittaminen edellyttää toimia juuri lapsiin ja lapsiperheisiin. Sanonta ”minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa” pätee myös tässä: Pohja hyvälle suunterveydelle rakennetaan lapsena.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
Terveydenhuollon maisteri
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

14.12.2012
Kolumni KaupunkiSanomissa

Vaikka taloustilanne on poikkeuksellisen epävarma, niin yksi asia on varmaa: Toimet, joita teemme lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi ovat kullanarvoisia. Talouden tasapainottaminen on viisasta ja välttämätöntä. Emme halua ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. On tärkeää luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiseen ja olemassa olevan työn säilymiseen. Taloustalkoissamme on kuitenkin viisasta muistaa 90-luvun laman virheet ja huolehtia, etteivät suurimmat laskut mene lapsiemme maksettavaksi. Pidän tärkeänä, että hallitus nostaisi tulevassa puolivälitarkistuksessa lasten hyvinvoinnin yhdeksi painopisteeksi.

Käsittelemme parhaillaan eduskunnassa ensi vuoden valtion talousarviota. Saimme sovittua eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden ryhmien kesken talousarvioesitykseen tulevista muutoksista. Olen tyytyväinen, että johtamani kunta- ja terveysjaoston näkemykset toteutuivat budjettisovussamme hyvin.

Oli välttämätöntä, että sovimme lastensuojelun pelastamisohjelmasta ja lisävoimavarojen kohdentamisesta lapsiperheiden varhaisen tuen palveluiden sekä lastensuojelun kehittämiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastot puhuvat karua kieltään: Huostaanottojen määrä on lisääntynyt. Vuonna 2011 kiireellisesti sijoitettuja lapsia oli 13 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Lastensuojelun kipeänä haasteena on jo osin krooniseksi muuttunut kelpoisuuden täyttävien sosiaalityöntekijöiden vaje sekä liian suuret työmäärät. Olen tyytyväinen, että saimme sovittua myös voimavaroista sosiaalityön yliopistollisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen.

Yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen suuntaamamme lisävoimavarat ovat todellinen helpotus erityisesti pääkaupunkiseudulle, jossa on iso vaje lastentarhanopettajista ja päivähoitopaikoista. Huoli lastentarhanopettajapulan vaikutuksista esiopetukseen ja päivähoidon laatuun sekä sen kehittämiseen on ollut suuri. Päätöksellä halusimme myös vauhdittaa päivähoitolain uudistamista varhaiskasvatuslaiksi.

Erityisen iloinen olen Suomen lasten kannalta todella tärkeästä lausumaesityksestämme. Edellytämme, että Helsingin Meilahteen rakennettavan uuden lastensairaalan tarvitsema valtion rahoitusosuus otettaisiin huomioon seuraavassa vuosia 2014-2017 koskevassa kehyspäätöksessä. Tällä hetkellä vakavasti sairaiden suomalaislasten hoito on keskitetty maamme heikoimpiin sairaalatiloihin Lastenklinikalle ja Lastenlinnaan. Perusteltua onkin, että valtiovalta on maan ainoan valtakunnallisen lastensairaalan rakentamisen rahoittamisessa mukana HUS-kuntien rinnalla, ja että hanke saisi erityisvaltionosuuden.

Kannanotto on selkeä askel eteenpäin uuden lastensairaalan rakentamiseksi. Uusi sairaala on suunniteltu rakennettavaksi vuosina 2014 – 2017. Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen. Mikä olisikaan parempi lahja satavuotiaalta isänmaaltamme kuin uusi lastensairaala.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan myös kuukausittain kirjeen, jossa käsittelen eduskunnan ajankohtaisia asioita. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun yhteyttä.

Hyvää joulun odotusta KaupunkiSanomien lukijoille!

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

15.12.2012
Kolumni Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry:n lehdessä

Eduskunnan arkea värittää vahvasti eurokriisi ja talouden epävakaus. Itseäni lohduttaa varmuus siitä, että mitä kestävämmin tasapainotamme oman taloutemme, sitä paremmin pärjäämme tulevissa talouden tyrskyissä. Emme saa ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Varmaa on myös se, että toimet, joita teemme lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi ovat kullanarvoisia. Taloustalkoissamme on viisasta muistaa 90-luvun laman virheet ja huolehtia, etteivät suurimmat laskut mene lapsiemme ja lapsenlapsiemme maksettavaksi.

Suomessa väestöryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet, vaikka eriarvoisuuden purkaminen on ollut terveyspolitiikkamme peruspilari. Erityisen huolestuttavaa on se, että osalle lapsista ongelmat kasaantuvat, kun taas osa voi paremmin kuin koskaan. Tämän lapsissa ja nuorissa muhivan kansanterveydellisen aikapommin purkaminen on priorisoitava terveyspolitiikkamme kärkeen.

OECD:n mukaan terveyserojen vähentäminen vaatii nykyistä enemmän investointeja sairauksien ehkäisyyn ja terveellisten elintapojen edistämiseen erityisesti lapsilla. Olennaista on kannusta lapsia terveellisiin elämäntapoihin jo pienestä pitäen. Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa.

Tämä sama painotus on myös johtamani eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston työssä. Uuden terveydenhuoltolain sekä neuvola, -koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevan, vuonna 2009 voimaan tulleen asetuksen tarkoituksena on turvata lapsille ja nuorille yhtenäiset palvelut eri puolilla maata. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja tehostaa varhaista tukea sekä hillitä korjaavien palveluiden lisäämistarvetta. Kunnille on annettu terveydenhuoltoasetuksen toteuttamiseksi vuosina 2010 ia 2011 yhteensä 18 miljoonaa euroa lisää valtionosuuksiin.

On vakava tosiasia, että lisävoimavaroista huolimatta moni kunta ei edelleenkään huolehdi palveluista lain ja suositusten mukaan. Kunnissa on esimerkiksi hälyttäviä eroja neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon laadussa lähtien siitä, kuinka ekaluokkalaisten terveystarkastukset hoidetaan tai jätetään hoitamatta.

Olemme jaostossa erityisesti halunneet vauhdittaa keinoja, joilla varmistetaan lasten palveluiden tasavertainen toteutuminen. On hyvä, että tänä syksynä saimme uudet seurantatiedot palveluiden toteutumisesta eri kunnissa ja siten valvovat viranomaiset voivat puuttua niiden kuntien toimintaan, joiden lasten palveluissa selkeitä puutteita ilmenee.

Jotta pureutuminen terveyseroihin onnistuu, on valmisteilla olevassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa onnistuttava siirtämään painopiste terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen puuttumiseen. Olennaista on turvata perheiden tärkeiden lähipalveluiden kuten päivähoidon laatu. Ikivanhan päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi on varmasti lasten ja perheiden hyvinvoinnin kannalta tämän eduskuntakauden tärkeimpiä tekoja. Tähän uudistustyöhön on hyvä saada mukaan kaikki pienten lasten kanssa työtä tekevät, mutta myös vanhemmat. Lasten hyvinvoinnista ei voi puhua ilman, että puhutaan vanhemmista.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
Eduskunnan lapsen puolesta -ryhmän varapuheenjohtaja

Rautatiealan Teknisten Liitto RTL ry:n
Rautatietekniikka-lehti 10.12.2012

Eduskunnan arkea värittää vahvasti eurokriisi ja talouden epävakaus. Eduskunta on aloittanut valtion vuoden 2013 talousarvion käsittelyn poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa. Itseäni lohduttaa se, että ainakin muutamasta asiasta voimme olla varmoja. Ensinnäkin, mitä kestävämmin tasapainotamme oman taloutemme, sitä paremmin pärjäämme tulevissa talouden tyrskyissä.

Toiseksi kaikki ne toimet, joita teemme hyvän työelämän edistämiseksi ovat kullanarvoisia. Työelämässä on oltava reilut pelisäännöt. RTL:n puheenjohtaja Esko Salomaa totesi kirjoituksessaan aivan oikein, että työpaikoilla hyvän työelämän vaatimukset lähtevät ihmisen arvostuksesta.

Parempi työelämä on avain suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen. Työ ehkäisee parhaiten köyhyyttä ja syrjäytymistä ja pitkä työura antaa palkkatulojen lisäksi myös työeläkkeen. Hyvä työelämä on paras keino pidentää työuria ja pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta.

Työ on muutakin kuin toimeentulon lähde. Parhaimmillaan työ tuottaa iloa ja ylpeyttä ja on merkittävä osa elämää. Jotta työssä viihdyttäisiin nykyistä paremmin ja pidempään, on työelämää kehitettävä oikeudenmukaisemmaksi ja motivoivammaksi. Ihmiset haluavat tehdä työnsä hyvin. Se on mahdollista silloin, kun työilmapiiri on terve ja jokainen kokee työnsä hallittavaksi ja mielekkääksi.

Työn ja perheen yhdistämisen pitää olla ”jokavanhemmanmahdollisuus”, ja hyvän työelämän ”jokatyöntekijänoikeus”. Työaikakulttuurin on oltava sellainen, että joustot toimivat molemmin puolin. Kyse on yhtä lailla niin työntekijän kuin työnantajankin edusta. Joustot eivät tietenkään ole tarpeen vain pienten lasten vanhemmille, vaan niiden pitää olla jokaisen työntekijän mahdollisuus.

Hyvä työelämä tarkoittaa motivoituneempia ja terveempiä työntekijöitä, uusien ideoiden ja toimintatapojen syntymistä ja sitä kautta myös menestyvämpiä yrityksiä ja tehokkaampaa julkista sektoria sekä parempia palveluita.

Kolmanneksi on sanottava, että liikennepolitiikan painopisteen siirtäminen vahvemmin raideliikenteeseen on viisasta niin ihmisten arjen kuin ympäristömme kannalta. Se on tärkeä asia meille pääkaupungin seudun ihmisille, mutta se on varmasti koko Suomen etu. Olen tyytyväinen siitä, että ensi vuoden budjetissa erityisen huomion kohteena on raideliikenteen lisääminen ja palvelutason parantaminen. Tällä hallituskaudella on ollut erittäin vahva raidepainotus verrattuna aiempiin kausiin. Onneksi meitä raideliikenteen ystäviä oli hallitusneuvotteluissa suuri joukko.

Hyväksyimme eduskunnassa liikennepoliittisen selonteon kesäkuussa. Selonteossa linjataan liikennepolitiikkaa vuosille 2012 - 2022. Erityisen tärkeää on se, että olemme sitoutuneet Pisara-radan toteutukseen vuosina 2016-2022. Pisara-rata on selkeästi koko maan raideliikennettä parantava hanke.

Helsingin ratapihan rautatieliikenteen ohjausjärjestelmän uudistamissuunnittelu oli kirjattuna myös hallitusohjelmaan. Tavoitteena on rautatieliikenteen parempi ohjaus ja valtakunnallisen häiriöherkkyyden vähentäminen. Ratapihan toiminnallinen parantaminen on todella tärkeä hanke. On välttämätöntä muistaa, että kokonaisuudessaan ratapihan uusimistyö kestää noin 10 vuotta.

Olen raideliikenteen ahkera käyttäjä ja tosiystävä. Olen aina asunut joko junaradan tai raitiovaunukiskojen lähettyvillä. En osaa edes kuvitella, kuinka paljon hankalampaa arki olisi ilman raideliikennettä.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
www.sarisarkomaa.fi

2.12.2012 Haagalainen

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupunkimme ensi vuoden budjetin vielä ennen joulua. Budjettiesityksessä panostetaan erityisesti lasten ja ikäihmisten palveluiden kehittämiseen. Syksyllä ehdottamani vauhditusohjelma päivähoitopaikkavajeen paikkaamiseksi ja päiväkotien rakentamissuman purkamiseksi sai tuulta alleen. Jatkossa päiväkotien ja koulujen uudisrakentamisessa toteutetaan nykyistä taloudellisempia ja lapsiystävällisempiä ratkaisuja esimerkiksi moduulirakentamisen avulla. Päiväkodin tilatarpeen muuttuessa voi moduulin lisätä tai poistaa. Esitimme päivähoidon järjestämiseen lisävoimavaroja, jotta helsinkiläisille lapsille pystytään turvaamaan hyvä päivähoito. Päiväkoteja on rakennettava lisää sinne, missä on lapsia.

Koulujemme ja päiväkotiemme terveellisyydestä ei saa tinkiä. Kokoomukselle oli tärkeää, että budjettiesityksessä jo olevia korjausmäärärahoja lisättiin. Tätä rahaa käytetään mm. home- ja kosteusvaurioisten rakennusten korjaamiseen. Rahaa tarvitaan myös siihen, että huolehditaan koulujen ja päiväkotien pihojen turvallisuudesta ja että ne houkuttelevat leikkimään ja liikkumaan.

Korjauksien sekä rakennushankkeiden siirtäminen on näkynyt kovalla tavalla erityisesti Etelä-Haagassa, jossa Isonnevan leikkipuistorakennuksen korjausta siirrettiin vuosikausia. Iloinen asia on, että tämänhetkisten tietojen mukaan Isonnevan uudisrakennus toteutetaan vihdoin ja viimein ensi vuonna. Leikkipuistoilla on tärkeä rooli perheiden arjessa.

Vanhuspalvelulaki on parhaillaan eduskunnassa käsittelyssämme. Sen tarkoitus on parantaa ikäihmisten palveluiden laatua ja varmistaa, että apua tarvitsevat sen myös saavat. Helsingin on osaltaan varauduttava vastaamaan vanhuspalvelulain tuomiin lisävelvoitteisiin. Tämän vuoksi kokoomus piti tärkeänä, että Helsingissä vanhusten palveluihin osoitetaan alkuperäistä budjettiehdotusta enemmän voimavaroja.

Olen kiertänyt syksyn aikana useissa tilaisuuksissa kuulemassa helsinkiläisten senioreiden toiveita vanhuspalvelulakiin. Viesti on ollut selvä. Meidän on rakennettava yhdessä sellaista Helsinkiä, jossa kukaan ei jää yksin ja ikääntyessään meistä jokainen voi asua kotonaan niin kauan kuin itse haluaa. Tärkeää on myös vahvistaa yhteisöllisyyttä ja korostaa vapaaehtoistyön merkitystä. Senioreille sopivia liikuntapalveluja tarvitaan eri puolille Helsinkiä lisää.

Olin kokoomuksen hallitusneuvottelujoukkuessa Säätytalolla. Alusta asti on ollut selvää, että vanhustenhuoltoon tarvitaan lisää voimavaroja ja hoitajia. Selvää on ollut myös se, että nykyisillä toimintatavoilla emme onnistu turvaamaan inhimillisiä, tasa-arvoisia ja laadukkaita vanhusten palveluja. Tarvitsemme uutta ajattelua ja uudenlaisia toimintatapoja sekä monipuolista osaamista. Lain on oltava myös paras mahdollinen helsinkiläisten ikäihmisten kannalta.

Nyt on tärkeää arvioida, onko lakiin kirjattu riittävän hyvin ikäihmisten toimintakyvyn ja liikunnan edistäminen. Ne ovat aivan keskeisiä asioita ihmisten elämänlaadun ja palveluiden kannalta sekä tuen tarpeen ennaltaehkäisyssä. Liikunta on tärkeää kaikenikäisille, mutta ikääntyville liikunta on elintärkeää.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan myös kuukausittain kirjeen, jossa käsittelen eduskunnan ajankohtaisia asioita. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun yhteyttä.

Toivotan Haagalaisen lukijoille hyvää joulunalusaikaa!

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu

30.11.12 KaupunkiSanomat

On ikävä tosiasia, että perhepolitiikkamme on jäänyt osin nykytodellisuudesta jälkeen. Perheiden erilaisuus ei näy riittävästi. Näin on käynyt esimerkiksi eroperheiden kohdalla. Lainsäädäntömme pohjautuu edelleen ajatukseen kahden yhdessä asuvan vanhemman ydinperheestä. Arjen todellisuudessa perheistä noin viidesosa on yksinhuoltajaperheitä ja uusperheiden lukumäärä kasvaa koko ajan. Lainsäädäntö, palvelut ja perheiden tukeminen laahaavat osin perässä.

Kuvaava esimerkki arkea hankaloittavasta ongelmasta on uusperheiden lasten koulukyytien järjestäminen. Koulukyydit kohdennetaan sen perheen eduksi, jossa lapsi on kirjoilla. Oikeutta ei voi siirtää etävanhemmalle silloin, kun lapsi on hänen luonaan, vaikka lapsi asuisi vuoroviikoin isällä ja äidillä.

Ruotsissa tuetaan taloudellisilla keinoilla yhteishuoltajuuden ja jaetun vanhemmuuden toteuttamista käytännössä. Siellä esimerkiksi asumistuki on Suomea keskeisempi lasten kanssa asuvien vanhempien tukimuoto, jota myös etävanhemmat voivat saada.
Ruotsissa lapsilisätkin voidaan jakaa lapsen läsnäolon mukaan.

Suomessa molempien vanhempien osallistumista lapsen hoitoon ei ole tehty riittävän kannustavaksi. Nykyinen malli saattaa saada aikaan ristiriitoja ja jopa etäännyttää lasta toisesta vanhemmastaan.

Suomen järjestelmää on syystäkin kritisoitu ja perheet ovat tästä antaneet paljon palautetta. Korjauksia tarvitaan, jotta jaettua vanhemmuutta oikeasti tuettaisiin. Monia yhteiskunnan palveluita, tukimuotoja ja toimintatapoja on päivitettävä nykyhetkeä vastaaviksi. On hyvä, että lapsiperheiden tilanne on tärkeässä asemassa pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa. Työtä kuitenkin tarvitaan paljon, jotta nämä kirjaukset saadaan todeksi perheiden arkeen.

On selvää, että vanhemmuus ei pääty, vaikka parisuhde päättyisi. Suomessa tarvitaan enemmän tukea parisuhteen kestävyyden, mutta myös erotilanteen tukemiseksi. Tavoitteena on oltava aina lapsen edun parempi toteutuminen. Edelleen avioeroissa perheet tai vanhemmat jäävät liian yksin. Ehkä tässä on sellainen harha, että kun avioeroista on tullut yleisempiä, niin niiden ajatellaan olevan helpompia. Näinhän asia ei useinkaan ole.

Eroamisen tavalla on suurempi vaikutus kuin itse erolla siihen, miten lapsi eron kokee ja miten se häneen vaikuttaa. Siksi eropalveluita on oltava riittävästi niin vanhemmille kuin lapsille. Lasten tulisi voida kokea, että vanhempiensa erosta huolimatta heillä on hyvät suhteet molempiin vanhempiin. Lapselle tulee turvata oikeus hänelle tärkeiden ja turvallisten sukulaissuhteiden säilymiseen, kuten suhde isovanhempiin. Jokaisella on oltava perhetilanteesta riippumatta mahdollisuudet hyvään lapsuuteen, vanhemmuuteen ja arkeen.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan myös kuukausittain kirjeen, jossa käsittelen eduskunnan ajankohtaisia asioita. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun yhteyttä.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja

15.11.2012 Lauttasaari-lehti

Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä.

Päihdeongelmaisten äitien erityishoito tuottaa mittavia inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Sikiön suojelu ja vauvan hyvinvointi ovat ensisijaista.

Olemme eduskunnassa pelastaneet jo kolmena peräkkäisenä vuonna päihdeäitien palvelut. Kohdensimme lisärahaa Ensi- ja turvakotien liiton valtakunnalliseen päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän turvaamiseen. Hoitomallin perusajatus on äitiyden ja vanhemmuuden vahvistaminen samanaikaisesti päihdekuntoutuksen kanssa. Pidä kiinni –järjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.

Päihdeäitien palvelut ovat taas vaarassa, koska ensi vuoden budjettiesityksessä ei ole vieläkään päihdeäitien palveluille suoraan menevää rahaa. Raha-automaattiyhdistys on osaltaan rahoittanut Pidä Kiinni- hoitojärjestelmää. RAY:n rahoitusta on asteittain vähennetty ja nyt se on kokonaan poistumassa. Rahoitus on tarkoitus siirtää kokonaan kuntien vastuulle.

Valtiovarainvaliokunnassa saamamme selvityksen mukaan päihdeäitien kuntoutustoimintaa ei pystytä jatkamaan ilman pysyvää perusrahoitusta. Tämän vuoksi eduskunta on johtamani kunta- ja terveysjaoston ehdotuksesta peräkkäisinä vuosina lisännyt päihdeäitien rahoituksen valtion budjettiin ja kehottanut ministeriötä huolehtimaan rahoituksen jatkuvuudesta. On kestämätöntä, että sama toistuu vuodesta toiseen. Tänäkin vuonna on eduskunnan taas pelastettava päihdeäitien palvelut.

Hallitusohjelman mukaan ns. erityisvastuualueille keskitetään vaativan hoidon kehittäminen ja järjestäminen. Tarkoitus on, että myös päihdeäitien hoidon järjestäminen siirrettäisiin ns. ERVA-alueiden vastuulle. Ennen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toteutumista Pidä kiinni -hoitojärjestelmän lisärahoitukselle on selvät perusteet.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ripeä eteenpäinvieminen on välttämätöntä myös päihdepalveluiden turvaamisen kannalta. Olen kirittänyt peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonia (sd). Monet palvelut ovat vaakalaudalla ellei uudistus etene.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan myös päihdeäitien mahdollista pakkohoitoa. Hoidon marssijärjestys on kuitenkin oltava selvä: Tahdonvastaisen hoidon kehittämisestä ei voi hyvällä omallatunnolla puhua, ennen kuin vapaaehtoinen hoito on saatuvilla.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

12.11.2012 Munkinseutu

Helsingin poliittiset ryhmät ovat sopineet ensi vuoden budjettiehdotuksesta. Seuraavaksi koko valtuusto käsittelee esityksen. Lopullinen päätös budjetista tehdään valtuustossa ennen vuoden loppua. Budjettisovussa panostetaan erityisesti lasten ja ikäihmisten palveluihin. Syksyllä ehdottamani vauhditusohjelma päivähoitopaikkavajeen paikkaamiseksi ja päiväkotien rakentamissuman purkamiseksi sai tuulta alleen. Jatkossa päiväkotien ja koulujen uudisrakentamisessa etsitään ja toteutetaan nykyistä taloudellisempia ja laadukkaampia ratkaisuja esimerkiksi moduulirakentamisen avulla. Moduuliratkaisuja voidaan varioida eri alueiden tarpeisiin. Päiväkodin tilatarpeen muuttuessa voi moduulin lisätä tai poistaa. Välttämätöntä oli sopia siitä, että uusi varhaiskasvatusvirasto saa päivähoidon järjestämiseen lisävoimavaroja 8 miljoonaa euroa, jotta helsinkiläisille lapsille pystytään turvaamaan hyvä päivähoito. Päiväkoteja on rakennettava lisää sinne, missä on lapsia. Munkinseudulla kiireellisintä on aloittaa uuden päiväkodin rakentaminen Saunalahdentielle.

Koulujemme ja päiväkotiemme terveellisyydestä ei saa tinkiä. Vaikka virkamiesten valmistelemassa esityksessä oli esitetty peruskorjauksiin jo 121 miljoonaa euroa, päättivät kaupunginhallitusryhmät lisätä ns. pieniin korjaushankkeisiin 14,5 miljoonaa euroa. Tätä rahaa käytetään mm. home- ja kosteusvaurioisten rakennusten korjaamiseen. On myös tärkeää korjata päiväkotien liian pienten ja turvattomien pihojen tilanne. Munkinseudun päiväkoti Ruusun on saatava pitkään odotettu pihan laajennus, joka sovittu tehtäväksi kesällä 2013.

Iloinen asia on se, että neljä Munkinseudun koulua peruskorjataan lähivuosina. Viime viikolla kokoontui Munkinseudun ala-asteen juhlasaliin suuri joukko meitä vanhempia kuulemaan vuonna 2014 alkavasta ja arviolta kesällä 2015 valmistuvasta koulumme remontista. Paikalla oli peruskorjauksen suunnittelijat, jotta vanhemmilla oli mahdollisuus saada asiasta kaikki tarvittavat tiedot. Remontilla koulu laitetaan arvoiseensa kuntoon. Sisäilmaongelmat korjataan ja tilat ajanmukaistetaan niin, että koulu saadaan pedagogisesti moderniksi. Oli hyvä, että me vanhemmat saimme kattavan selvityksen koulun perusteellisesta peruskorjauksesta.

Helsinki korjaa Munkkiniemen suomenkielisen ala-asteen, ruotsinkielisen ala- ja yläasteen sekä Munkkivuoren ala-asteen koulurakennukset peräjälkeen, jotta alueellemme tuotavat väistötilat saadaan kustannustehokkaasti käyttöön. Kaksi parakkirakennusta siirretään Kannelmäestä Munkkiniemeen. Paras vaihtoehto parakkien sijoituspaikaksi on IBM:n toimitilojen ja Munkkiniemen yhteiskoulun (MYK) välinen kenttä. Näin ei koulujen remontit haittaa kohtuuttomasti koululaisten koulun arkea eikä koulutyötä.

Kouluremonttiasia työllistää varmasti myös vanhempainillassa valittua uutta johtokuntaa. Sovimme kokouksessa, että vanhempia informoidaan remontin eri vaiheista. Erityisesti rakennustyömaan turvallisuus ja lasten kulkeminen poikkeusolosuhteissa herättivät keskustelua, ja niihin rehtori sekä kaupungin ihmiset lupasivat erityisesti paneutua. Koulumme johtokunta on aina ollut aktiivinen ja aikaansaava. Haluan lämpimästi kiittää hyvästä yhteistyöstä vanhaa johtokuntaa ja lähettää lämpimät onnittelut vastavalitun uuden johtokunnan jäsenille tärkeän tehtävän johdosta.

Me saamme eduskuntaan käsiteltäväksi uuden vanhuspalvelulain. Lain tarkoitus on parantaa ikäihmisten palveluiden laatua ja varmistaa, että apua tarvitsevat sen myös saavat. Helsingin ja Munkinseudun on osaltaan varauduttava vastaamaan vanhuspalvelulain tuomiin lisävelvoitteisiin. Tämän vuoksi Helsingissä vanhusten palveluihin osoitetaan vuoden alusta aloittavalle sosiaali- ja terveysvirastolle 8 miljoona euroa alkuperäistä budjettiehdotusta enemmän. Munkinseudun ja koko Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu

26.10.2012 Nykypäivä -lehti
www.nykypaiva.fi

Rohkeutta demarit!

Kansanedustaja Sari Sarkomaa valaa kuntavaalisunnuntain alla rohkeutta erityisesti päähallituskumppaniin. Hallituskausi on pian puolessa välissä, mutta monet demarivetoiset hankkeet seisovat.

Teksti: Suvi Uusitalo

UUDISTUSMIELI. – Isoin haasteemme on innostaa toinen päähallituskumppani tekemään ratkaisuja ja rohkaista heitä ottamaan vastuu. Sellainen tunne välillä on, että he peruuttavat ja me olemme menossa vauhdilla eteenpäin, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) puhisee.

Asia konkretisoitui keskiviikkona, kun peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) keskeneräinen esitys jumiutti sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen. Asia lykkääntyi vaalien yli. Sarkomaan mielestä kokoomusministerit ovat toistaiseksi joutuneet vetämään uudistuksissa muita perässään. Hän ihmettelee peruspalveluministerin toimia.

– Kokoomuksessa ollaan pettyneitä, ettei esitystä saatu ennen vaaleja. Esittävän ministerin olisi täytynyt tuoda valmis esitys hyvissä ajoin, että tästä olisi päästy eteenpäin. Emme usko keinotekoisiin vastakkainasetteluihin ja vaalitaktikointiin. Haluamme, että suomalaiset tietävät koko ajan, missä uudistuksessa mennään.

– Ei pidä pelätä, vaan pitää tehdä. Paljon pelottavampaa on se, ettemme uudista.
Sote-uudistusta valmistelevan työryhmän määräaika päättyy vuoden lopussa. Sarkomaan mielestä tärkeintä on, että terveyskeskukset saadaan toimimaan niin, että laadukkaaseen hoitoon pääsee sujuvasti ja nopeasti.

– Haluamme selkeät suuntaviivat viimeistään kun kuntarakennelaki lähtee lausuntokierrokselle. Kunnat tekevät ratkaisuja ja pohtivat asioita sen pohjalta, minkälaisella rakenteella sosiaali- ja terveydenhuoltoa lähdetään viemään eteenpäin.

Demarien vaalimanööverin jälkeen työn on jatkuttava ripeästi. Myös Guzenina-Richardsonin vanhuspalvelulakia saadaan eduskunnassa yhä odottaa.

Kansa mukana

Helsinkiläinen Sarkomaa ei tällä kertaa ole kuntavaaleissa ehdolla, mutta on kiertänyt vaalikentillä ahkeraan. Kansalaisilta tullut viesti osoittaa, että uudistuksille löytyy tukea.

– Kansalaiset ovat kyllä mukana. Kun heiltä kysytään, niin huoli on palveluista. He haluavat, että toimiin ryhdytään. Uskon, että kuntauudistus innostaa ihmiset vaikuttamaan oman alueen asioihin ja pohtimaan, miten omilla voimavaroilla saataisiin parempaa. Epäkohdat tiedetään ja tunnetaan.

Sarkomaa on istunut kaupunginvaltuustossa vuodesta 1997 ja vakuuttaa pelaavansa jatkossakin pääkaupungin joukkueessa. Aktiivisena ja ahkerana tunnettu kansanedustaja haluaa antaa nyt täyden panoksensa siihen, että Suomi-uudistus saadaan myös Arkadianmäellä kunnialla läpi.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtajuus on kokoomuksella ensimmäistä kertaa. Sarkomaa on jaoston puheenjohtaja. Hän istuu myös valiokunnan sivistys- ja tiedejaostossa ja sanoo olevansa innossaan. Kunta- ja terveysjaostossa kun arvioidaan juuri hyvinvointiyhteiskunnan voimavarojen kohdentumista ja toimintatapoja.

– Olen eduskunnan sydämessä tekemässä sitä, mitä olemme luvanneet.
Sarkomaan mielestä on tärkeää, että kaikki voimavarat osattaisiin ottaa käyttöön: julkinen sektori, järjestöt, yritykset ja parhaat käytännöt.

Lapset erilaisia

Kahden kokoomuslaisen opetusministerin, Sarkomaan ja Henna Virkkusen, jälkeen ministeriössä on väri vaihtunut. Yksi opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd.) kärkihankkeista on peruskoulun eriarvoistumisen vastainen projekti, jonka tuloksia odotellaan tämän vuoden puolella. Sarkomaan mukaan hanke on toistaiseksi vaikuttanut hyvin epämääräiseltä. Gustafsson on halunnut torjua eriarvoistumista muun muassa vähentämällä valinnaisuutta yläkouluissa. Sarkomaa puolustaa musiikki- ja matikkaluokkia.

– Kaikki tutkimukset osoittavat, että kun yläkoulussa voi valita niitä aineita, jotka ovat mielenkiinnon kohteina, oppimistulokset ovat paljon parempia ja koulussa viihdytään. Lapset ovat erilaisia.

Laadukas opetus on ollut Suomen menestyksen avain ja on sitä myös tulevaisuudessa. Sarkomaan mukaan kokoomuksen vaalilupaus maailman parhaasta opetuksesta on erittäin tärkeä.

– Se tarkoittaa sitä, että kuntapäättäjät sitoutuvat siihen, että perusopetus pidetään hyvällä tasolla.

Sarkomaa toimii Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtajana. Esimerkkinä kokoomuksen uudistuskyvystä hän mainitsee ministerinä alulle laittamansa yliopistouudistuksen. Kokoomus huolehti siitä, että yliopistoille annetaan modernit toimintamahdollisuudet.

– Tarvittiin sitä, että asiaa viedään rohkeasti eteenpäin ja kuunnellaan ihmisiä. Kuntauudistus on samanlainen hanke, ja on tärkeää, että olemme siinä se eteenpäin vievä voima.

Sarkomaa kannustaa Gustafssonia aloittamaan päivähoitolain uudistamisen mahdollisimman pikaisesti. Myös lukion uudistamista koskeva työ seisoo.

Kustannukset tasattava

Yrittäjäperheessä kasvanut Sarkomaa on kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja ja puhuu paljon hyvästä työelämästä. Hänen mukaansa oli hyvä, että puoluevaltuusto nosti aiheen esiin hyväksyessään kiistellyn karenssialoitteen. Hän ei kuitenkaan kannata esitystä.

– Pidin hyvänä sitä, että kokoomus oli se puolue, joka nosti keskusteluun työelämän kehittämisen ja hyvän työelämän. Selvää on, että sairauspoissaoloja, niin lyhyitä kuin pitkiä, pitää kitkeä.

Sarkomaan mukaan on esimerkiksi erittäin huolestuttavaa, että neljä nuorta jää joka päivä mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle.

– Tarvitaan myös hyvää johtamista, ja että ongelmiin puututaan ennaltaehkäisevästi.
Hän haluaa kirittää työministeri Lauri Ihalaista (sd.) erityisesti siinä, että tasa-arvoinen ja hyvä työelämä olisi vahvasti ministerin agendalla.

Sarkomaa peräänkuuluttaa erityisesti vanhemmuudesta yrittäjille kasaantuvien kustannusten tasaisempaa jakautumista.

– Niin kauan kuin meistä naisista tulee enemmän kustannuksia, pätkätyöt ovat arkipäivää. Tämä on kolmas hallitus, jonka ohjelmassa asia on. Nyt on aika ratkaista tämä asia, ja hallituksen täytyy saada työmarkkinajärjestöt tähän mukaan.

Sarkomaan mukaan valmis malli löytyy kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan Hyvä ja ystävällinen työelämä -raportista.

– Siitä vaan ministerit katsomaan, Sarkomaa naurahtaa.

Taputuksia

Sarkomaan jättäytyminen opetusministerin virasta muistetaan. Päätöksestä tuli poikkeuksellisen paljon positiivista palautetta.

– Ihmisillä on omat mielipiteet, mutta ajattelen, että naisen täytyy tehdä mitä nainen tekee, eikä miettiä mitä miehet tekisivät. Naisen pitää saada valita. Kun menin kauppaan tai lenkille, ihmiset taputtivat ja sain palautetta, että hyvä kun uskalsit tehdä.

Sarkomaa sanoo, ettei suunnittele tekemisiään monen vuoden tähtäimellä. Hän painottaa olevansa sitoutunut ja motivoitunut uudistamaan Suomea eduskunnassa. Politiikka ja järjestötyö ovat elämäntapa ja intohimo. Perhe on yhtä tärkeä.

– Ei ole sellaista, että haluaisin miettiä jotain muuta. Elämänkumppaneitani en jätä: Kokoomusta tai Kimiä.

Lokakuu 2012
Kokoomuksen Elävä Helsinki-lehti (luettavissa tästä linkistä)

Sari Sarkomaa: ”Kuntapolitiikkaa tehdään joukkueena”

Yksi valtuustopaikkansa jättävistä helsinkiläisten luottopoliitikoista on kansanedustaja Sari Sarkomaa. Vaikka vuodesta 1997 alkanut työ Helsingin kaupunginvaltuustossa nyt toistaiseksi katkeaa, ei varsinaisesta vetäytymisestä hänen kohdallaan voida puhua.

- Niin kauan kun olen ollut politiikassa mukana, olen tehnyt töitä sen eteen, että Helsinki on eri ikäisille ihmisille hyvä paikka asua ja elää. Vaikka en tulevalla kaudella istu valtuuston kokouksissa, toimin lukuisin tavoin Helsingin kaupunkiin liittyvissä tehtävissä ja teen hartiavoimin töitä koko kokoomusjoukkueemme eteen.

- Eduskuntatyössä on tällä kaudella poikkeuksellisen suuria haasteita ja uudistuksia. Tekeillä on terveydenhuolto-, kunta- ja palvelurakenneuudistus, uusi vanhuspalvelulaki ja päivähoidon uudistus. Johdan eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostoa ja aion antaa täyden panostukseni näihin asioihin ja pitää helsinkiläisten puolta kaikessa eduskuntatyössäni.

Myös Helsingin kaupunginvaltuuston haasteita Sarkomaa tarkastelee laadukkaan palvelutarjonnan näkökulmasta. Hänen mukaansa Helsingissä aivan keskeistä on huolehtia siitä, että eri elämäntilanteissa oleville ihmisille on jatkossakin tarjolla erilaisia kuntapalveluja.

- Tiedetään, että esimerkiksi ikäihmisistä melkein puolet ovat yksinäisiä. Meidän on rakennettava yhdessä sellaista Helsinkiä, jossa kukaan ei jää yksin, riittävät palvelut ovat saatavilla ja jokainen voi asua kotonaan niin kauan kuin itse haluaa. Tärkeää on myös vahvistaa yhteisöllisyyttä ja korostaa vapaaehtoistyön merkitystä. Tässä kokoomus on tehnyt jo vuosia erinomaista työtä. Olemme olleet esimerkiksi vahvistamassa senioreiden palveluneuvontaa sekä parantamassa ikäihmisten liikuntapalveluja.

- Toinen tärkeä kokoomusjohtoinen teko on ollut lisärahan osoittaminen lasten iltapäivähoitoon tämän vuoden budjetissa. Aiemmin monet lapset ja nuoret jäivät koulunpäivän jälkeen yksin. Nyt tavoitteena on, että jokainen iltapäivähoitoa tarvitseva saisi paikan. Näin vanhempienkaan ei enää tarvitse kantaa niin suurta huolta lapsestaan, kun tiedetään varmasti, ettei tämä jää yksin.

Työ ihmisten näköisen kaupungin eteen siis jatkuu. Helsinkiläisten tapaaminen ja eri kaupunginosissa kiertäminen on tärkeä osa kansanedustajan työtä.  Sarkomaa onkin ollut pitkin syksyä tuttu näky kokoomusteltoilla ja -tapahtumissa eri puolilla kaupunkia. Hän on myös silminnähden innostunut kokoomuksen kuntavaalijoukkueesta.

- Kiertäessäni ympäri Helsinkiä olen huomannut, että meillä kokoomuslaisilla ovat aina olleet kaikkein suurimmat joukot mukana. Joukkueessamme on tänäkin vuonna paljon uusia ja vanhoja kasvoja, joita kaikkia yhdistää aito halu tehdä töitä paremman Helsingin puolesta. Tällaista yhteishenkeä todella tarvitaan.

- On hienoa, että kokoomus on edelleen rakentamassa sellaista Helsinkiä, jossa erilaisten kaupunginosien ääntä kuullaan, viheralueet ja joukkoliikenne ovat kunnossa ja yritystoiminta virkeää. Vaatii paljon työtä, että palvelut ovat jatkossakin kunnossa ja kaupungin taloutta hoidetaan järkevästi. Uskon, että tällaisella joukkueella se on mahdollista.