Kategoria: Kolumnit

Oma-lehti – Pääkaupunkiseudun omaishoitajat 1/2025

Omaishoitajan on venyttävä monenlaisiin taitoihin, joita ei välttämättä aiemmin ole tarvinnut osata. Omaishoitaja tarvitsee tietoa siitä millaista, mistä ja miten apua on saatuvilla. Omaishoitajaa ei saa jättää yksin.

Omaishoitajille kuuluu mahdollisuus elää myös omaa elämäänsä. Tutkimustulokset ovat huolestuttavia: vain noin puolet omaishoitajista käyttää lakisääteiset vapaapäivänsä. Omaishoitajan työ on vaativaa ja myös omaishoitajan pitäisi saada levätä. Moni ei löydä läheiselleen sopivaa paikkaa tai apua vapaapäivän ajaksi.

Tarvitsemme lisää konkreettisia toimia ja voimavaroja, jotta jokainen omaishoitaja voisi oikeasti pitää vapaapäiviä.

Ensi vuonna alkavat terveyden edistämisen hankkeet, jotka kohdistuvat omaishoitajien jaksamisen tukemiseen. Tavoitteena on edistää omaishoitajien terveyttä ja hyvinvointia, ja tarjota kohdennettua tukea erityisesti kuormittavimmissa tilanteissa. Olin hallitusneuvotteluissa asiaa sopimassa. Meidän on Helsingissä varmistettava, että saamme varmasti toivottuja parannuksia omaishoitajien ja hoidettavien arkeen.

Nykyisen hallituksen ohjelmassa on vahvat kirjaukset omaishoidosta. Valmisteilla on omaishoidon kokonaisuudistus. Tavoite on varmistaa omaishoitajille mahdollisuuksia pitää vapaapäiviä palvelusetelin, kotihoitopalvelun, intervallihoidon ja perhehoidon avulla.

Perhehoidon kehittäminen on jo käynnissä. Ministeriö kannustaa lisäämään ja uudistamaan iäkkäiden ryhmämuotoista päiväkeskustoimintaa.

Tarkoitus on myös edistää työssäkäyvien omaishoitajien omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamista sekä tuetun tilapäisen hoitovapaan mahdollisuutta myös omaishoitajille. Omaishoidon tuen verotuksen kohtuullistamista selvitetään. Omaishoidon tuen kriteerien yhtenäistämistä jatketaan.

Nämä ovat asioita, joista on paljon puhuttu. Aika on saada päätöksiä. Suomen vaikeassa taloustilanteessa on Helsingin varmistettava, ettei omaishoitajien tilannetta vaikeuteta.

Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n toimijoita ja jäseniä oli vieraanani eduskunnassa syyskuussa. Kiitos kaikille tärkeästä keskustelusta ja ajatuksista omaishoitajien ja heidän läheistensä parhaaksi. Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry tarjoaa tärkeää tukea ja tietoa, mikä antaa monelle omaishoitajalle voimia jaksaa arjen haasteissa.

Moni meistä ei edes täysin tiedosta, kuinka sitovaa ja haastavaa omaishoito voi olla. Isäni huolehti kotihoidon tukemana muistisairaasta äidistäni kotona. Pyrimme sisaruksien kanssa olemaan kaikin tavoin apuna ja tukena. Isäni kuoli viime kesänä ja usein mieleeni tulee suuri arvostus sekä se kuinka vaativassa tilanteessa isäni oli, kun hän vähenevillä voimillaan halusi turvata puolisolleen yhteisen kodin ja elämän. Nyt on meidän lasten vuoro huolehtia äidistämme.

Omaishoito on arvokas osoitus ihmisten välisestä huolenpidosta ja vastuusta. Suomessa on jatkettava työtä sen eteen, että omaishoitajat saavat tärkeään tehtäväänsä tuen ja avun, jota tarvitsevat. Ajatukset ja palaute ovat tervetulleita.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen

Pasila-lehti 16.1.2025

Kännyköiden ja sosiaalisen median merkitys on kasvanut vaivihkaa vallitsevaan asemaan monen lapsen ja nuoren elämässä. Älylaitteiden jatkuva käyttö on omiaan heikentämään keskittymiskykyä ja nakertamaan muihin asioihin, kuten liikkumiseen ja lukemiseen, käytettyä aikaa. Liika ruutuaika on riski myös aivoterveydelle.

Kännykät eivät ole mikään kotikutoinen ongelma. Useissa maailman maissa kännyköiden käyttö on koulupäivän kielletty tai selkeästi rajattu. Kännykkäparkit ovat tutkitusti edistäneet parempia oppimistuloksia ja parempaa lasten hyvinvointia. Myös OECD ja Unesco ovat suositelleet valtioita säätelemään digiteknologiaa kouluissa tarkemmin oppimistulosten laskun taittamiseksi.

Peruskoulujemme kehittämisen kannalta on merkittävää, että olemme saaneet vihdoin eduskuntaan hallitusneuvotteluissa sopimamme lakiesityksen, joka antaa opettajille ja rehtoreille kipeästi kaivatun selkeän toimivallan asiassa. Tavoitteena on taata oppitunneille työrauha, parantaa oppimistuloksia ja edistää oppilaiden sekä opettajien hyvinvointia.

Lakiesityksen mukaan mobiililaitteiden käyttö olisi sallittu vain opettajan tai rehtorin luvalla joko oppimistarkoitukseen tai oman terveyden hoitamiseen. Lakiesitys antaa kouluille myös mahdollisuuden säädellä kännyköiden käyttöä välitunneilla järjestyssääntöjen avulla.

Koulujen tulee jatkossa laatia järjestyssäännöt mobiililaitteiden käytöstä ja säilytyksestä koulupäivän, myös välituntien ja ruokailun, aikana.

Tämä tukee myös lakiesitykseen sisältyvää ehdotusta lisätä liikunnallisen elämäntavan edistäminen osaksi esi- ja perusopetuksen tavoitteita. Suomalaiset lapset liikkuvat hälyttävän vähän. Vain murto-osa päiväkoti-, alakoulu- ja etenkin yläkouluikäisistä liikkuu riittävästi edes oman terveytensä ylläpitämiseksi.

Liikuntatottumukset opitaan varhain. Vanhempien merkitys lapsen liikunnallisen elämäntavan oppimisessa on tietysti keskeinen, mutta peruskoulussa voidaan tehdä paljon. Siksi on viisasta lisätä välitunteihin ja koko koulupäivään leikkiä, liikuntaa ja toimia, joilla jokainen lapsi löytäisi oman tavan ja ilon liikkua.

Monipuolinen ja riittävä liikkuminen on perusedellytys lasten kasvulle ja kehitykselle. Koulupäivän aikaisen liikkumisen on havaittu vaikuttavan myönteisesti oppimistuloksiin.

Myös sosiaaliset taidot opitaan yhdessä muiden kanssa toimiessa. Lasten ja meidän aikuistenkin on opittava, että ihmisen pitää hallita teknologiaa ja puhelintaan, eikä päinvastoin.

Kaupunkisanomat 9.1.2025

Kuluvan vuoden Helsingin kaupungin budjettia koskevissa neuvotteluissa asetimme valtuustoryhmien kesken tavoitteeksi vahvistaa helsinkiläisten palveluja. Jonot erikoissairaanhoitoon ja peruspalveluihin ovat aivan liian pitkiä ja hoitoon pääsy hidasta. Helsinkiläisten on saatava parempaa vastinetta verorahoilleen. Sovimme tavoitteeksi, että kiireettömän perusterveydenhuollon lääkäriajan saisi viimeistään 30 vuorokauden ja hoitaja-ajan 14 vuorokauden kuluessa. Myös vanhuspalveluihin pääsyssä ja laadussa helsinkiläiset ansaitsevat parempaa.

Hoidon jatkuvuutta edistävä omatiimimalli on otettava laajasti käyttöön. Tutun eli jatkossa yhä useammin omalääkärin ja omahoitajan hoitaessa laatu paranee, palveluiden kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät. Varsinkin paljon palveluja tarvitseville on helpotus, että palvelun antaa mahdollisimman usein tuttu ammattilainen. Olennaista tietenkin on, että hoidon piiriin pääsee ajoissa.

Ennaltaehkäisyyn ja sairauksien varhaiseen toteamiseen on panostettava. Tästä elintärkeä esimerkki on rintasyöpäseulontojen laajentaminen. Euroopan komissio suosittaa rintasyöpäseulontojen laajentamista 45–74-vuotiaille naisille. Nykyisin rintasyövän seulontaan kutsutaan vain 50–69-vuotiaita.

Seulonnat ovat vaikuttava keino lisätä sairastuneen mahdollisuuksia voittaa syöpä, vähentää hoidon kustannuksia ja inhimillisiä kärsimyksiä. Niin Helsingin kuin Helsingin yliopistollinen sairaala HUS: toimintaa vaikeuttaa merkittävästi edellisen hallituksen tekemä aluehallintouudistus ja sen rahoitusmalli. HUS:ssa käydyt YT-neuvottelut olivat kova isku jonossa apua odottaville ihmisille ja sairaalan koko henkilöstölle, joka tekee vaativaa työtä ympäri vuorokauden. Lainsäädäntöä on muutettava ja korjattava torsoksi jäänyttä rahoitusmallia. Kiireellisintä on tehdä muutos, jonka myötä valtakunnallisesti keskitettyyn erityistason sairaanhoitoon tulisi rahoitus suoraan valtiolta. HUS kantaa keskitetyistä tehtävistä suurimman vastuun. Nykyisessä rahoitusmallissa ei riittävästi huomioida HUS:n kustannusrakennetta eikä valtakunnallisia vastuita.

HUS:n henkilöstön laadukkaan työskentelyn ja erikoissairaanhoidon jonojen purkamiseksi Helsingin kaupunginhallituksessa olemme esittäneet nykyistä korkeampaa rahoitusta HUS-yhtymälle, jonka rahoitus tulee uuden rahoitusmallin myötä Helsingin kaupungilta ja neljältä Uudenmaan hyvinvointialueelta. Emme valitettavasti ole saaneet ehdotuksellemme vielä riittävää kannatusta.

Helsinkiläisten oikea-aikaisen hoitoon pääsyn varmistaminen edellyttää toimintojen uudistamista, helsinkiläisten ja kaupunkimme sote-ammattilaisten näkemyksien nykyistä parempaa huomioon ottamista. HUS: n ja Helsingin kaupungin on oltava esimerkillisiä työnantajia, vaikka aluehallintouudistus laittoi pääkaupunkiseudun taloudellisesti vaikeaan pinteeseen.

Pidän hyvänä lähtökohtana alkaneelle vuodelle 2025 sitä, että kotikaupunkimme budjetista on sopu valtuustoryhmien kesken. Helsinkiä on viisasta kehittää yhteistyössä.

Toivotan terveyttä ja turvallisuutta vuodelle 2025 kaikille Kaupunkisanomien lukijoille.

Sari Sarkomaa

Töölöläinen 16.12.2024

Meilahden sairaala-alue on Helsingin suurin työpaikka, jonka osaava henkilöstö tarjoaa helsinkiläisille ja uusmaalaisille sekä kaikille suomalaisille elintärkeitä palveluja. Juuri käydyt HUS:n YT-neuvottelut olivat kova isku sairaalan henkilöstölle, joka tekee vaativaa työtä kellon ympäri. Samaan aikaan HUS:n hoitojonot ovat monelta osin pitkät. Tilanne on palveluja tarvitseville ihmisille huolta herättävä.

HUS:n toimintaa vaikeuttaa merkittävästi viime hallituskaudella tehty aluehallintouudistus. Uudistuksen myötä HUS-yhtymän rahoitus tulee sen omistavilta Helsingin kaupungilta ja neljältä Uudenmaan hyvinvointialueelta. HUS:n henkilöstön laadukkaan työskentelyn ja erikoissairaanhoidon saatavuuden turvaamiseksi me Helsingin päättäjät esitimme nykyistä korkeampaa rahoitusta HUS-yhtymälle ja olemme omassa budjetissamme varautuneet myös rahoittamaan tämän. Emme valitettavasti ole saanet ehdotuksellemme riittävää kannatusta muilta hyvinvointialueilta. Uusi rahoitusmalli ei mahdollista sitä, että Helsinki yksinään antaisi enemmän rahaa HUS:n toimintaan.

Valtiovallan on löydettävä ratkaisut aluehallintouudistuksen valuvikoihin. Yliopistosairaaloiden rahoitusratkaisu jäi keskeneräiseksi, koska siinä ei riittävästi oteta huomioon yliopistollisen sairaalan kustannusrakennetta. Osana rahoituksen korjausta on selvitettävä mahdollisuus muuttaa rahoitusjärjestelmää siten, että valtioneuvoston asetuksella valtakunnallisesti keskitettyyn erityistason sairaanhoitoon tulisi rahoitus suoraan valtiolta.

Tapasin syksyllä HUS:n luottamusmiehiä eduskunnassa ja vein heidän huoliterveisiänsä HUS:n hallituksen jäsenille. On huolehdittava, että Helsinki ja HUS ovat esimerkillisiä työnantajia, vaikka aluehallintouudistus laittoi meidät vaikeaan pinteeseen.

Hyvinvointialueiden ensi vuoden rahoitus on koko maan tasolla noin 26,2 miljardia euroa eli vajaa kolmannes koko valtion budjetista. Rahoitus kasvaa kuluvasta vuodesta noin 2,2 miljardilla. Palvelutarve ja kustannukset kasvavat. Siksi myös hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa. Keskeistä rahan ja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi on uudistaa palveluja ja tekemisen tapoja vaikuttavammaksi koko Suomessa siellä, missä niin ei vielä ole tehty.

HUS on tehnyt vuosien varrella valtavasti kehittämistyötä. Sain olla mukana juhlistamassa HUS Syöpäkeskuksen saamaa Magneettisairaala-statusta ja sen mahdollistanutta erinomaista hoitotyötä. Syöpäkeskuksen Pohjoismaiden ensimmäisenä ja Euroopan toisena saama tunnustus tekee hienolla tavalla näkyväksi korkealaatuisen työn. Magneettisairaala on erinomaisen hoitotyön tunnustus ja tutkittuun tietoon perustuva hoitotyön laatujärjestelmä, josta hyötyvät potilaat, hoitohenkilöstö ja koko HUS.

HUS:n hoitotyön tasoa kuvaa se, että Sydän- ja keuhkokeskus on saanut Euroopan kolmantena Magneettisairaala-statuksen. Magneettisairaala-tunnustuksen lisäksi on HUS tietenkin lukemattomilla muilla mittareille tutkimuksen ja lääketieteen huippusairaala. Laatu syntyy siitä, että kaikki henkilöstöryhmät saavat mahdollisuuden tehdä työnsä hyvin.

Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Valtion ensi vuoden budjetissa sote-tutkimuksen määrärahoissa on käänne kasvuun. Sote-uudistuksen tavoitteita ei saavuteta ilman panostusta tutkimukseen ja kehittämistoimintaan.

Eduskunnan budjetinkäsittelyn loppukirissä saimme sovittua myös lisämäärärahasta hoitotyön tutkimukseen ja lisäyksestä sairaanhoitajien kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutuksen kansallisen järjestämisen käynnistämiseen.

Helsingin ensi vuoden budjetissa panostamme sote-palveluihin pääsyyn. Hoidon jatkuvuutta edistävän omatiimimallin käyttöönottoon laitetaan vauhtia. Saman lääkärin ja hoitajan hoitaessa laatu paranee, palveluiden kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät. Varsinkin paljon palveluja tarvitseville on helpotus, että palvelun antaa mahdollisimman usein tuttu ammattilainen. Tavoittelemme sitä, että kiireettömän lääkäriajan saisi viimeistään 30 vuorokauden ja hoitaja-ajan 14 vuorokauden kuluessa.

Pidän hyvänä lähtökohtana uudelle vuodelle, että kotikaupunkimme budjetista syntyi onnistunut sopu valtuuston kaikkien ryhmien kesken. Kaupunkia on viisasta kehittää entistä enemmän yhteistyössä.

Toivotan hyvää Joulua kaikille Töölöläisen lukijoille.

Iltalehti Poimintoja 14.12.2024

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa saimme valmiiksi valtion ensi vuoden budjettia koskevan mietinnön. Budjetti sisältää haastavia päätöksiä velkaantumisen taittamiseksi, toimia talouskasvun sekä työllisyyden vahvistamiseksi. Iloitsen, että saimme tehtyä yhteistyössä hallituspuolueiden valiokunnan jäsenten kanssa budjettiin kehyksen puitteissa pieniä, mutta merkittäviä lisäysesityksiä.

Sovimme 500 000 euron lisäyksestä sairaanhoitajien kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutuksen kansallisen järjestämisen käynnistämiseen. Panostus on välttämätön. Vuonna 2024 toteutettu selvitys hyvinvointialueiden kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarpeista arvioi, että vuoteen 2028 mennessä maassamme tarvitaan noin 8 000 uutta erikoistunutta sairaanhoitajaa.

Tarkoitus on luoda hyvinvointialueiden ja korkeakoulujen alueellinen ennakointi- ja koulutusyhteistyömalli. Tällä hetkellä erikoistumiskoulutuksen tarjonta on vaihtelevaa eikä saatavilla oleva erikoistumiskoulutustarjonta vastaa työelämän eikä sairaanhoitomme osaamisen kehittämistä riittävästi. 

Päätöksemme on tärkeä startti kipeästi kaivatulle erikoistumiskoulutukselle. Nyt kehyksen puitteissa sovitulla puolen miljoonan lisärahalla on mahdollista käynnistää väestön palvelutarpeisiin ja hyvinvointialueiden arvioihin perustuen 1–2 keskeistä kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutusta sekä niiden suunnittelu. 

Mietinnössämme linjasimme, että sairaanhoitajien kliinisen erikoiskoistukisvaihtoehtojen kehittämistä on jatkettava hoitotyön laadun sekä alan pito- ja vetovoiman vahvistamiseksi.

Sovimme myös määrärahan lisäämisestä Hoitotyön tutkimussäätiölle hoitotyön tutkimukseen. Pidämme mietinnössämme hoitotieteellistä tutkimusta ja näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämistä keskeisenä hoitotyön käytäntöjen parantamisessa, kustannusvaikuttavuuden lisäämisessä, hoidon tasalaatuisuuden kehittämisessä ja koko hoitoketjun kehittämisessä.

Lisäsimme laaturekisteritoiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen määrärahaa. Pidämme laaturekisteritoimintaa tärkeänä sosiaali- ja terveydenhuollon laadun, vaikuttavuuden ja kustannusten hillinnän näkökulmasta. Myös hoitotyön laatu ja vaikuttavuus tulee olla mukana valtakunnallisessa vaikuttavuustyössä ja laaturekistereiden kehittämisessä.

Laaturekisterityöhön on saatava mukaan myös sosiaaliala. Oli välttämätöntä, että sovimme Sosiaalialan osaamiskeskusten määrärahojen korottamisesta. Osaamiskeskusten toiminnot on varmistettava meneillään olevassa rakenneuudistuksessa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen tavoitteita yhdenvertaisesta ja vaikuttavista palveluista ei saavuteta ilman panostuksia sote-alan tutkimukseen, koulutukseen ja laadun seurantaan.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan jäsen

Munkki-lehti 12.12.2024

Joulu on perinteisimmillään yhdessäoloa ja hiljentymisen aikaa. Jouluna kirjoilla on monelle erityinen rooli. Kirja on myös hyvin toivottu lahja antaa ja saada. Monella on kirja tai useampi odottamassa joulun taukoa, jolloin voi rauhoittua lukemaan ilman kiireitä.

Mainio lahja omalle tai tutulle lapselle, ja miksi ei myös aikuiselle, on retki kirjastoon ja kirjastokortin yhdessä hankkiminen, jos sellaista ei vielä ole.

Jos kirjastoa ei olisi olemassa, pitäisi se keksiä. Kirjasto on paikka, jonne me kaikki voimme mennä lukemaan, lainaamaan kirjoja tai vain nauttimaan olemisesta. Keskustakirjasto Oodista on kehkeytynyt kaiken ikäisten helsinkiläisten olohuone.

Asuinalueidemme lähikirjastoilla on yhtä lailla mittava tehtävä.

Kirjastoissa on aina oma tunnelmansa. Kirjasto on upea innovaatio. Muistan vieläkin, kun sain ensimmäisen oman kirjastokortin ja sen tunteen, kun tajusin että kaikki kirjaston kirjat ja sarjakuvalehdet ovat luettavissani. Rakastuin kirjastoon.

Lukeminen on myös yksi parhaista lahjoista, joita voimme antaa. Perusta lukutaidolle luodaan varhaislapsuudessa. Lapselle ääneen lukeminen on merkityksellistä lapsen koko kehitykselle. Lukeminen vaikuttaa kielen kehitykseen ja oppimistuloksiin.

Lapselle on hyvä lukea myös sen jälkeen, kun lukutaito on saavutettu. Lukea voi yhdessä ja keskustella luetusta. Hyvän lukutaidon oppii vain lukemalla. Kun luemme lapselle ja kerromme tarinoita, vahvistamme mielikuvitusta ja sosiaalisuutta. Iltasatu ja lukuhetket ovat lapsille, mutta myös aikuisille usein päivän parhaita hetkiä.

Lukeminen kehittää sanavarastoa, empatiakykyä, keskittymiskykyä ja tukee kaiken ikäisten aivoterveyttä. Kirjat voivat toimia vertaistukena ja fiktion lukeminen tukee faktojen ymmärtämistä. Hyvät lukukokemukset synnyttävät oivaltamisen ja mielikuvituksen kautta iloa. Lukemalla kirjoista tulee ystävä, joka seuraa läpi elämän.

Lukeminen ja hyvä kirja tekevät joulusta erityisen.

Rauhallista Joulua kaikille lukijoille.

Kaupunkisanomat 28.11.2024

Helsingin ensi vuoden talousarviosta syntyi onnistunut sopu valtuuston kaikkien ryhmien kesken pormestari Vartiaisen johdolla. Helsinkiläisten kukkaroille on tervetullutta, että kuntaveroa ei koroteta. Työtä on tehtävä, ettei jatkossakaan veronkiristyksiä tehdä.

Edellisen hallituksen aluehallintouudistus rokottaa kovalla kädellä kaupunkimme kassaa. Helsinki ei pysty enää rahoittamaan rakentamista pelkästään omalla rahalla. Kaupunkimme kasvaessa meidän on investoitava ja samalla huolehdittava, ettei velkaantuminen karkaa käsistä. Helsingin päättäjien tärkeä vaikuttamiskohde on se, että kotikaupunkiamme kohdeltaisiin valtiovallan taholta reilummin ja voisimme pitää oikeudenmukaisemman määrän verotuloistamme.

Jatkamme Helsingin linjaa panostaa laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja opetukseen. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle kohdennetaan ensi vuodelle 93 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Tämä oli Kokoomuksen keskeinen tavoite. Tahtomme on, että jokainen päiväkoti ja koulu on kotikaupungissamme laadukas.

Erillinen kuuden miljoonan euron rahoitus suunnataan varhaiskasvatuksen, peruskoulujen, lukion ja oppilaitosten moniammatillisen työotteen vahvistamiseen. On mainiota, että oppimateriaalien puolen miljoonan määrärahan nosto kohdennetaan peruskoulujen ja lukion oppikirjoihin ja ammatillisen koulutuksen painettuun oppimateriaaliin. Panostus oppimateriaaleihin on vaikuttava keino nostaa oppimistuloksia.

Sote-palveluihin pääsyyn investoidaan. Helsingissä jatketaan omatiimimallin käyttöönottoa. Malli perustuu tieteelliseen näyttöön hoidon jatkuvuuden hyödyistä. Saman lääkärin ja hoitajan hoitaessa laatu paranee, palveluiden kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät. Varsinkin monisairaille ja paljon palveluja tarvitseville on suuri helpotus, että palvelun antaa mahdollisimman usein tuttu ammattilainen.

Tavoittelemme sitä, että kiireettömän lääkäriajan saisi viimeistään 30 vuorokauden ja hoitaja-ajan 14 vuorokauden kuluessa.

Erikoissairaanhoidon saatavuuden ja HUS:n henkilöstön laadukkaan työskentelyn turvaamiseksi Helsinki tukee suunniteltua korkeampaa rahoitusta HUS-yhtymälle ja varautuu myös rahoittamaan tämän.

Helsingin omaa palkkakehitysohjelmaa jatketaan. Ohjelmalla korotetaan palkkoja työ- ja virkaehtosopimusten mukaisten korotusten lisäksi kaupungin työvoiman saatavuuden varmistamiseksi sekä pito- ja vetovoiman lisäämiseksi.

Teetämme perusteellisen selvityksen keskustan huoltotunnelin läpiajomahdollisuuksista. Tunnelin kunnostukseen on nyt myös varattu voimavaroja. Helsingin liikenteen on oltava sujuvaa kaikilla liikkumismuodoilla ja myös pääkaupungin ytimessä.

Olen kantanut huolta kaupunkimme puistojen kunnosta. Käynnistimme kahden uuden vetovoimaisen teemaleikkipuiston suunnittelun. Kotikaupunkiimme tarvitaan lisää puistoja, jotka houkuttelevat kaiken ikäisiä leikkimään, liikkumaan ja viihtymään. Kokoomuksen vauhdittama viime kesänä tehty Töölönlahden puiston remontti saa siis jatkoa. Kaupungin viihtyisyyttä ja vehreyttä lisätään kaikin tavoin.

Useana talvena heikosti onnistuneeseen katujemme talvikunnossapidon laatuun satsataan, kun budjettineuvotteluissa lisättiin määrärahoja ja vaateita talvikunnossapitoon. Ajamani likaisen lumen mereen kippaamisen kieltävä laki on etenemässä. Siksi saimme vihdoin läpi määrärahan vaihtoehtoiseen lumen käsittelyyn. Itämerta on suojeltava talvellakin.

Budjettineuvotteluissa sovimme siitä, että edistämme myös koiraystävällisen talvikunnossapidon aineiden käyttöä. Koiria viime talvena riivanneeseen tassukipuun on luvassa helpotusta. Haluamme, että Helsingissä ihmiset ja koirat voivat talvella kävellä turvallisesti.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingistä. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi. Näkemykset ja ajatukset Helsingin kehittämiseksi ovat tervetulleita, pidetään yhteyttä.

Kamppi-Eira 7.11.2024

Saan jatkuvasti viestejä Töölön seudun asukkailta ja yrittäjiltä sähköpotkulautojen aiheuttamista harmeista ja syystä. Helsinkiläisen mitta alkaa olla täynnä kulkureiteille holtittomasti jätetyistä sähköpotkulaudoista ja jalkakäytävillä lainvastaisesti kiiltävien sähköpotkulautailijoiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Onnettomuudet ja sääntörikkomukset kuormittavat myös poliisin ja terveydenhuollon toimintoja. Sähköpotkulautaonnettomuuksissa on kuollut yksi aikuinen ja kaksi lasta. Erityisen vakavaa on alle 16-vuotiaiden vaikeiden sähköpotkulautaonnettomuuksien määrän kasvu. Vakavia tuki- ja liikuntaelinten sekä pään vammoja on yhä enemmän.

Ikärajasta huolimatta moni alaikäinen käyttää yhteiskäyttöisiä sähköpotkulautoja. Lapset ja nuoret kuljettavat usein yhtä tai kahta kaveria liikennesääntöjen vastaisesti. Tämä lisää merkittävästi onnettomuusriskejä. Liikkeellä on myös sähköpotkulaudalla ajavia poikajoukkoja, jotka hyvin läheltä kävelijän ohittaessaan huitaisevat tai koskettavat epäasiallisesti. Tämä on hyvin epämiellyttävä ilmiö, jolle on oltava nollatoleranssi. Helsinkiläisillä on oltava mahdollisuus kävellä rauhassa ja turvallisesti omassa kotikaupungissaan.

Olemme kaupungin voimin pyrkineet vähentämään haittoja olemassa olevin keinoin, mutta tarvetta on järeämmille työkaluille. Siksi hallitusneuvotteluissa sovimme lainsäädännöstä, jolla annetaan kaupungeille vahvemmat oikeudet taltuttaa sähköpotkulautojen väärinkäyttöä. Lakiesitys on lausuntokierroksella ja saamme sen pian eduskunnan käsittelyyn.

Esityksessä on pitkään odotettu 0,5 promillen raja sähköpotkulautojen ja sähköpyörien kuljettajille. Alkoholilla on osuutta noin kolmasosaan Helsingin potkulautaonnettomuuksista.On täysin kaupunkilaisjärjen vastaista, ettei sähköpotkulaudan eikä sähköpyörän käyttö päihtyneenä ole ollut kielletty, eikä käytölle ole aiemmin asetettu promillerajaa.

Helsingin kaupungin toiveen mukaan lakiesityksessä esitetään, että sähköpotkulautojen vuokraustoiminta edellyttäisi jatkossa kaupungin lupaa. Kaupunki voisi lupaehdoissa säädellä potkulautojen nopeuksia, lukumäärää, pysäköintiä sekä käytön ajankohtia, käyttöpaikkoja ja käyttäjien ikärajoja.

Tukholmassa sähköpotkulautojen pysäköinti jalkakäytäville ja pyöräteille on kielletty, ja ne on pysäköitävä pyörätelineisiin tai muille osoitetuille paikoille. Pidän järkevänä, että jatkossa Helsingin keskustassa ja kantakaupunkialueella saisi potkulaudan parkkeerata vain merkittyihin paikkoihin. Helsingissä on myös katsottava alueita, kuten Töölöntorin ympäristö, jossa sähköpotkulautailu olisi kokonaan kielletty. Näkemykset uuden lain mahdollistamaan säätelyyn ovat tervetulleita.

Hyvin huolestuttava tieto on Liikenneturvan tutkimustulos, jonka mukaan vain 64 % vastanneista tiesi, että sähköpotkulautailijaa koskevat samat liikennesäännöt kuin pyöräilijää. Ajaa pitää pyörätiellä tai -kaistalla, ja tämän puuttuessa ajoradalla tai pientareella – ei jalkakäytävällä. Myös polkupyöräilyn säännöt olivat hyvin huonosti tiedossa, samoin se, että sähköpotkulaudalla on matkustajan kuljettaminen kielletty.

Sähköpotkulautailun ja monet muutkin liikenteen ongelmat vähenisivät nopeasti, jos liikennesäännöt – nykyiset ja tulossa olevat uudet – olisivat kaikkien kaupungissa liikkuvien tiedossa ja niitä noudatettaisiin. Liikenneturvallisuus tehdään yhdessä. Kodeilla ja kouluilla on keskeinen rooli. Liikennesääntöjen osaamisessa on yhtä lailla meillä aikuisilla tehtävää.

Palautetta olen saanut runsaasti myös kaupungin katuremonteista. Vierailin juuri Töölön ala-asteen koulussa. Monen lapsen huolena oli Mannerheimintien remontti. Pohdimme myös koulun lähipuistojen kunnostamista palvelemaan oppilaiden liikkumista. Kiitos opettajille ja oppilaille hyvistä keskusteluista.

Työmaat, hyvin suunniteltuinakin, aiheuttavat usein autoliikenteen osalta pidempiä matka-aikoja, joukkoliikenteen poikkeusreittejä sekä jalankulun ja pyöräliikenteen tilapäisjärjestelyitä. Asia oli toiveistamme käsittelyssä kaupunginhallituksen ylimääräisessä kokoontumisessa. Pureuduimme asiaan tavoitteenamme löytää nykyistä vaikuttavat keinot kitkeä katuremonttien haittoja helsinkiläisten arkeen ja saada lisää ripeyttä remonttien tekemiseen.

Helsingin on oltava kaupunki, jossa on turvallista ja esteetöntä kävellä sekä liikkua eri kulkumuodoilla kaikkina vuodenaikoina.

Töölöläinen 20.10.2024

Alkaneen lukuvuoden myötä on Helsingin kouluissa otettu käyttöön uusia toimia kännyköiden aiheuttamien ongelmien hillitsemiseksi. Koulujemme uudistettujen järjestyssääntöjen mukaan kännykän käyttö on kielletty, ellei opettaja toisin opasta. Toimintatapa on tervetullut ja välttämätön. Kännyköiden käyttö oppitunneilla heikentää keskittymistä, oppimistuloksia ja oppilaiden sekä opettajien hyvinvointia. Älylaitteita käytetään myös yhä useammin kiusaamiseen ja väkivaltaan. 

Peruskouluissamme on nyt myös mahdollisuus ottaa käyttöön kännykkäparkkitoiminta, jossa oppilaita pyydetään luovuttamaan kännykät pois kokon oppitunnin ajaksi. 

Tämä tapahtuu yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa.  Kännykkäparkkien käyttöä vaikeuttaa se, että apulaisoikeusasiamiehen linjauksen mukaan laitteiden luovuttamisen on oltava aina vapaaehtoista.

Nykylainsäädännön mukaan opettaja saa kerätä oppilaalta puhelimen pois vasta, kun se häiritsee opetusta tai oppimista. Tämä tarkoittaa, että puhelimien käytöstä keskustellaan oppituntien aikana, jolloin opetus ja oppiminen keskeytyy tai häiriintyy. Tavoitteena onkin, että kännykkäparkit saataisiin laajasti käyttöön kouluissamme. 

Ruotsissa kännykkäparkit ovat arkipäivää. Norjassa kännykkäparkit ovat tutkitusti edistäneet mielenterveyttä ja parempia oppimistuloksia.

Lainsäädännön muutokset ovat tarpeellisia.  Olen samaa mieltä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kanssa siitä, että opettajille tulee säätää  oikeus päättää kännyköiden käytöstä laajemmin ja tarvittaessa kerätä kaikkien oppilaiden puhelimet pois ennen koulupäivää tai oppitunnin alkua. Opetusministeriössä on valmisteilla hallitusneuvotteluissa sopimamme lakiesitys, jonka avulla kouluissa voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa älylaitteiden käyttöä koulupäivän aikana ja vahvistaa oppilaiden keskittymistä opetukseen.  Uudet säädökset on syytä saada viipymättä voimaan.

Suomessa hankitaan puhelimet lapsille hyvin varhain ja lähes kaikilta koululaisilta sellainen löytyy. Melkein jokainen älypuhelimen omistava lapsi viettää ruudulla aikaa enemmän kuin suositellaan. 

Korkean ruutuaika on iso riski aivoterveydelle, riskeinä ovat erityisesti ahdistuneisuushäiriöt, masennus ja tarkkaavaisuuden häiriöt. Päänsärky, niskan ja selän vaivat ovat usein merkkejä liiallisesta ruutuajadta.  Lisäksi sosiaalisen median riskinä ovat myös itsetunnon ja kehonkuvan ongelmat, kun itseä ja omaa elämää verrataan jatkuvasti äärimmäisen valikoituun, suodatettuun ja käsiteltyyn sisältöön.

Älylaitteiden liiallinen käyttö nakertaa muihin asioihin käytettyä aikaa. Sosiaalisia taitoja ei opita, ulkoilu ja liikkuminen jäävät, lukeminen vähenee  kun aika kuluu älylaitteen ruudulla.

Olemme Helsingissä asettaneet  tavoitteeksi edistää yhdessä oppilaiden ja kotien kanssa digilaitteiden turvallista ja terveellistä käyttöä. Jatkossa kouluissamme opetetaan oman ruutuajan seuraamista sekä vastuullista mediankäyttöä. Lapsen ja meidän aikuistenkin on opittava, että ihmisen pitää hallita teknologiaa ja puhelintaan eikä päinvastoin. 

Kännyköiden ohella huolta aiheuttavat nikotiinittomat sähkösavukkeet eli ”vapet”, joiden käyttö on yleistynyt huolestuttavasti myös kouluissa. Vape on puhekielinen sana, jolla tarkoitetaan kaikkia sähkösavukkeita, joissa höyrystetään nestettä, jota sitten hengitetään. Nikotiinittomistakin nesteistä löytyy lyijyä ja muita raskasmetalleja. Jo pelkän höyryn hengittäminen voi altistaa kasvavan lapsen monille keuhkosairauksille.

Vaikka tupakointi on vähentynyt nuorilla, on vapen käyttö huolestuttavasti lisääntynyt, jopa alakouluissa lapsilla koulupäivän aikana. Helsingin kouluissa  keväällä 2024 tehty selvitys paljasti  monissa kouluissa tupakkatuotteiden käytön siirtyneen  sisätiloihin, erityisesti koulun vessoihin. Sisätiloissa havaittiin sekä sähkösavukkeiden  että nikotiinipussien käyttöä. Selvitys osoitti, että vapejen käyttö on paljon  luultua yleisempää. Joissakin kouluissa tilanne on johtanut vessojen käytön rajoituksiin.

Eduskunnassa onkin loppusuoralla käsittelyssä uusi tupakkalaki, joka kieltää vapejen hallussapidon alaikäisiltä. Hallussapidon kieltäminen antaa pitkään odotetun työkalun oppilaitoksille ja kodeille puuttua järeästi asiaan. Lainsäädännön muutoksilla pyritään ehkäisemään nuorten altistumista haitallisille aineille ja varmistamaan oppimisympäristön turvallisuus. Koulut eivät voi yksin kantaa vastuuta lasten ja nuorten suojelemisesta.

Kodin ja koulun sekä viranomaisten on tehtävä tiivistä yhteistyötä oppilaiden hyvinvoinnin, terveyden ja koulun työrauhan turvaamiseksi. 

Munkki-lehti 17.10.2024

Sähköpotkulautojen tuomat ongelmat kotikaupungissamme liikkuville eivät ole laantuneet. Monen helsinkiläisen mitta alkaa olla täynnä ympäriinsä keskelle kulkureittejä holtittomasti hylätyistä sähköpotkulaudoista ja jalkakäytävillä lainvastaisesti huristelevien sähköpotkulautailijoiden aiheuttamista vaaratilanteista. Onnettomuudet ja sääntörikkomukset kuormittavat myös poliisin ja terveydenhuollon toimintoja.

Alle 16-vuotiaiden vakavat sähköpotkulautaonnettomuudet ovat lisääntyneet. Vakavia tuki- ja liikuntaelinten sekä pään vammoja on yhä enemmän. Kaksi lasta on menettänyt henkensä. Ikärajasta huolimatta moni alaikäinen käyttää yhteiskäyttöisiä sähköpotkulautoja. Lapset ja nuoret kuljettavat usein yhtä tai kahta kaveria liikennesääntöjen vastaisesti. Tämä lisää onnettomuusriskiä.

Olemme kaupungin voimin pyrkineet vähentämään haittoja, mutta tarvetta on järeämmille työkaluille. Siksi hallitusneuvotteluissa sovimme lainsäädännöstä, jolla annetaan kaupungeille vahvemmat oikeudet taltuttaa sähköpotkulautojen väärinkäyttöä. Lakiesitys on lausuntokierroksella ja saamme sen pian eduskunnan käsittelyyn.

Esityksessä on 0,5 promillen raja sähköpotkulautojen ja sähköpyörien kuljettajille. Promillerajaa on odotettu pitkään. Alkoholilla on osuutta noin kolmasosaan Helsingin potkulautaonnettomuuksista. On täysin kaupunkilaisjärjen vastaista, ettei sähköpotkulaudan käyttö päihtyneenä ole ollut kielletty, eikä käytölle ole aiemmin asetettu promillerajaa.

Lakiesityksen mukaan sähköpotkulautojen vuokraustoiminta edellyttäisi kaupungin lupaa. Kaupunki voisi jatkossa lupaehdoissa säädellä potkulautojen lukumäärää, pysäköintiä, käytön ajankohtia sekä paikkoja, nopeuksia ja käyttäjien ikärajoja.

Liikenneturvan tutkimuksen mukaan vain 64 % vastanneista tiesi, että sähköpotkulautailijaa koskevat samat liikennesäännöt kuin pyöräilijää. Ajaa pitää pyörätiellä tai -kaistalla, ja tämän puuttuessa ajoradalla tai pientareella – ei jalkakäytävällä. Myös polkupyöräilyn säännöt olivat huonohkosti tiedossa, samoin se, että sähköpotkulaudalla ei saa kuljettaa matkustajia.

Sähköpotkulautailun ja monet muutkin liikenteen ongelmat vähenisivät nopeasti, jos liikennesäännöt – nykyiset ja tulossa olevat uudet – tunnettaisiin ja niitä noudatettaisiin. Siinä kodeilla ja kouluilla on tärkeä rooli. Liikennesääntöjen osaamisessa on yhtä lailla aikuisilla tehtävää tavoitellessamme Helsinkiä, jossa on turvallista ja esteetöntä kävellä ja liikkua eri kulkumuodoilla kaikkina vuodenaikoina.