Siirry sisältöön

Johtamani Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajiston hätähuuto soten vakavista valuvioista alueemme ihmisten palveluihin ja kaupunkiemme elinvoimaan on julkistettu aamulla Uudenmaan liiton sivuilla.

Huolet soten ongelmista ovat eduskunnan asiantuntijakuulemisissa mielestäni mittavasti syventyneet. Kannan vakavaa huolta, että esitys runnotaan eduskunnassa läpi tekemättä muutoksia. Pidin tärkeänä, että johtamani neuvottelukunnan puheenjohtajisto otti selvän kannan ja edellyttää muutoksia. Näen, että tämä on yhteinen hätähuuto.

https://www.uudenmaanliitto.fi/uudenmaan_liitto/uutishuone/tiedotteet/helsingin_ja_uudenmaan_kansanedustajien_puheenjohtajisto_uudenmaan_erityiskysymykset_huomioitava_sote-uudistuksessa.37448.blog

Taistelen naarasleijonan lailla, ettei alueemme ihmisten palveluja heikennetä, ettei kotikaupunkiani ryöstetä eikä sen elinvoimaa nitistetä. Elinvoimainen Helsinki ja Uusimaa on koko Suomen hyvinvoinnin ja kasvun veturi. 

Nostamme yhdessä esille vakavan huolen huolen sote-esityksen vaikutuksista kasvavien kaupunkien investointikykyyn ja elinvoiman turvaamiseen.

Kenk-järjestäytymiskokous 7.5.2019. Kuvaaja Inka Kanerva.

Kannamme huolta kuntien kyvystä huolehtia jäljelle jäävistä tehtävistään. 

Olen erityisen huolissani koulutuksen määrärahoista. Alueemme kaupunkien mukaan maakuntasote-esitys syö mahdollisuuksia kaupungeissa järjestää laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta.

Vaadimme puheenjohtajiston kanssa yhdessä sote-esityksestä puuttuvaa ratkaisua Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin rahoitukseen sekä opetuksen ja tutkimuksen rahoittamiseen. 

Hallituksen esitys vaarantaisi muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:in korkeatasoisen syöpätutkimuksen ja siten potilaiden mahdollisuuden saada parasta mahdollista hoitoa

Nostamme esille vahvan huolen koko Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitukseen kaavailluista leikkauksista sekä pelastustoimen rahoituksen vajeista sekä siitä, että metropolialueen erityispiirteiltä on monin osin suljettu silmät.

Kokoomus ei voi hallituksen monin tavoin vahingollista sote- esitystä kannattaa. Jos eduskunnassa esitystä runnotaan eteenpäin ja hallituspuolueet vievät esityksen läpi, on täysin välttämätöntä kuulla Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajiston vaateet. Edellytämme yhdessä esille nostamiemme epäkohtien korjaamista.

Vastuullisinta olisi vetää esitys pois eduskunnasta ja suunnata voimavarat lisähallinnon ja massiivisen järjestelmäuudistuksen sijaan ihmisten palveluihin sekä koronan takia syntyneen valtavan hoitovelan korjaamiseen.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja


Saaristomeren ja koko Itämeren pelastaminen edellyttää ympäristöministeri  Mikkoselta (vihr.) ja koko hallitukselta ripeitä toimia Itämeren ja erityisesti Saaristomeren pelastamiseksi. Vesiensuojelun rahoituksen kohdentaminen on korjattava puoliväliriihessä niin, että se auttaa oikeasti Itämerta ja etenkin Saaristomerta hädässä. Ympäristöministerin on vihdoin herättävä.

On pakko kysyä, mikä ympäristöministeriä pidättelee? Keinot ovat tiedossa ja rahoitustakin on käytettävissä. Kyse on poliittisesta tahdosta. Vesiensuojelun hankkeisiin on eduskuntakaudella käytettävissä 250 miljoonaa euroa. Rahoitus tulisi hallituksen puoliväliriihessä kohdentaa satojen pienten hankkeiden sijasta vaikuttaviin toimiin Saaristomeren alueella. Tarvittavia muutoksia puoltavat faktat ja asiantuntijoiden näkemykset. 

Hallituksen on asetettava selkeä tavoite Saaristomeren ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Ympäristöministeriö tiedotti joulun alla selvittävänsä vuoden 2021 aikana mahdollisuutta poistaa Saaristomeren kuormitus rehevöitymistä aiheuttavien ongelmakohteiden listalta. Saaristomeren alue on Suomen ainoa jäljellä oleva niin sanottu hot spot -kohde Itämeren suojelukomissio HELCOM:in pahimpien kuormittajien listalla. On vakava vaara, että viime eduskuntakaudella vauhtiin saatu Itämeren suojelutyö hautautuu selvitystöihin. 

Asiantuntijat aina MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ovat yhtä mieltä siitä, että voimavarat pitäisi keskittää vaikuttavasti tulosten varmistamiseksi. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka yhdistävät suomalaisen ruoantuotannon siihen, ettei ravinteita valuteta Saaristomereen. Kyse on viljelijöiden tukemisesta työssä, jonka jokainen suomalainen haluaa onnistuvan.

Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen mukaan nykyiset vesiensuojelutoimenpiteet eivät riitä turvaamaan Itämeren rannikkovesien elinvoimaisuutta. Maaliskuussa valmistuneen selvityksen mukaan vesiensuojelun ravinnekuormituskatot on mahdollista saavuttaa fosforin osalta vain toteuttamalla maatalouteen liittyvät suojelutoimet kaikessa laajuudessaan. Lounais-Suomen maataloudessa syntyvä ylijäämälanta onkin saatava kiertoon.

Edessämme on valtava kiertotalouden haaste. Kokoomus on esittänyt toistuvasti toteuttavaksi ravinnekierron kokonaisuutta, jossa otetaan huomioon niin vesistöjen puhtaus kuin biokaasun tuomat hyödyt. Muutos korvaisi osaltaan myös riippuvuutta tuontilannoitteista. Tarvittava pohjatyö on jo valmiina, kun edellinen hallitus kartoitti kokoomuksen aloitteesta keinoja orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämiseen. Voimme samalla avata uuden oven suomalaisen kiertotalousosaamisen kehittämiselle ja sen viennille.

Lisääntyvät sateet ja lumettomat talvet kasvattavat ravinnevalumia maalta. Suomen ympäristökeskuksen ennusteen mukaan ilmastonmuutos voi pahimmillaan kasvattaa fosforin huuhtoumaa Saaristomeren valuma-alueen pelloilta 50 prosenttia.

Maamme fosforiravinteiden tarve saataisiin lähes katettua kotimaisen karjatalouden lantojen sisältämällä fosforiravinteilla. Siksi olisi järkevää luoda kestävällä tavalla toimiva orgaanisten lannoitteiden kiertotalousmarkkina. Tästä hyötyvät maatilat ja Saaristomeri sekä koko Itämeri. Hallituksen on tehtävä samalla päätökset, joilla turvataan vesiensuojelun tehostamisohjelman mukaisesti ravinnevalumien ehkäisy hyödyntämällä peltojen kipsikäsittelyllä.

Teimme viime eduskuntakaudella kokoomuksen vauhdittamana päätöksen mittavasta Itämeren pelastamisohjelmasta. Vakava tosiasia on, että jo päätetyn lisäksi tarvitsemme suojelutoimiin ripeästi lisää vaikuttavuutta. Ympäristöministerin ja koko maan hallituksen on nähtävä, että vaikuttavammat toimet ovat välttämättömiä myös siksi, että ilmastonmuutos kasvattaa Itämeren rehevöitymistä.

Itämeren puhtaus on tärkeä asia kaikille helsinkiläisille, koko Itämeren alueen hyvinvoinnille ja talousalueen menestykselle. Yhteistyö yli maarajojen on välttämätöntä, sillä meri on yhteinen ja päästöt eivät kunnioita jäsenvaltioiden rajoja. Samalla meidän on sitkeästi jatkettava työtä, jotta löydämme kotimaassa  kustannustehokkaimmat keinot Itämeren suojeluun.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Keväisellä Saimaalla on uteliaat pienet kuutit liikkeellä. Uintiretket voivat olla hyvin kohtalokkaita. Saimaannorpan suojelua edistänyt ja kuuttien kalastusverkkoihin hukkumista ehkäissyt viisi vuotta voimassa ollut asetus on rauennut hallituksen kiistoihin. Hallituksen eripuran takia ei tällä hetkellä ole voimassa kalastusverkkojen käyttöä rajoittavaa säädöstä. Huoli kuuteista on suuri.

Saimaannorppien suojelemiseksi tarkoitettu rauennut kielto on ollut voimassa huhtikuusta kesäkuuhun. Keskusta on julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella pitämässä rajoituksia  nykyisellään, mutta useat asiantuntijat ovat esittäneet kiellon pidentämistä  heinäkuulle.

Olemme toistuvasti esittäneet verkkokalastuskiellon pidentämistä heinäkuuhun yhdessä Sari Multalan (kok.) ja Saara-Sofia Sirénin (kok.) kanssa.

Suojelutoimien ansiosta elpynyttä saimaannorppakantaa uhkaavat edelleen monet asiat kuten pyydyskuolemat ja ilmastonmuutos.

Seurantietojen perusteella kuuttien kuolemat ovat siirtyneet alkukesästä heinäkuulle. Metsähallituksen Luontopalveluiden mukaan heinäkuu on merkittävä kuuttien kuolleisuuden kannalta. Verkkoihin kuolleet saimaannorpat ovat olleet pääsääntöisesti alle 24 kilon painoisia yksilöitä. Kasvavat kuutit saavuttavat tämän painon vasta elokuussa.Kalastusrajoituksen jatkaminen heinäkuulle on hyvin perusteltua.

Saimaannorpat ovat erittäin uhanalaisia ilman verkkokalastustakin. Ilmastonmuutoksen tuomat lämpimät talvet vaikeuttavat saimaannorpan pesimistä. Vähälumiset talvet ja veden pinnan vaihtelut surmaavat kuutteja. Siksi  muista syistä aiheutuvat kuolleisuudet on saatava loppumaan. 

Hallituksen kyvyttömyys päästä sopuun voi maksaa monen kuutin hengen. Vetoan hallitukseen, ratkaiskaa erimielisyydet Saimaan verkkokalastuskieltoon liittyen ja pelastakaa lainsuojattomat kuutit hukkumiskuolemalta.

Tänään julkisuuteen paljastuneet tiedot (Lännen Media) hallituksen aikeista poistaa yksityisen hoidon ja tutkimuksen Kela-korvaus sekä yksityislääkäreiden määräämien lääkkeiden lääkekorvaus  ovat umpivastuuttomia. Juttu oli aamun lehdessä eikä ainakaan vielä ole vastuuministerit tietoa kumonneet. Esitykset ajaisivat terveydenhuoltomme kaaokseen. Hallitus näyttää täysin unohtaneen palveluja tarvitsevat ihmiset.

Suomalaisten kansanterveyttä vaarantava ja terveydenhuoltoa vakavasti heikentävä valmistelu on pysäytettävä.  Nyt on hallituksen vastuullisten tahojen vedettävä hätäjarrua.  Hallituksen vasemmistovihreän ideologiselle yrittäjien tallomiselle ja piittaamattomuudelle ihmisten hoitoonpääsystä on laitettava stoppi.

On pakko kysyä, mihin asiantuntijoiden arvioon hallituksen aikeet perustuvat? Ja aikooko hallitus todella käydä työterveyshuollonkin kimppuun isolla lekalla? Työmarkkinjärjestöjen olisi syytä herätä.

Julkisuuteen vuotaneessa kaavailuissa on täysin suljettu silmät sen vaikutuksista  ihmisten terveyteen, palveluiden heikentymiseen ja kuntien kustannusten kasvuun. Miten aiotaan kela-korvauksen turvin tehdyt  miljoonat vuosittaiset lääkärissäkäynnit ja sadat tuhannet laboratorio- ja kuvantamistutkimukset jatkossa hoitaa?  Esitys kuormittaisi ennestään jonoutunutta julkista sektoria ja johtaisi ihmisten palveluiden heikkenemiseen ja kansanterveyden vaarantamiseen. 

Hallitus ei näytä ymmärtävän sitä ,että merkittävä osa Kelan korvattavista lääkäripalveluista on sellaisia, joita kuntien terveyskeskuksissa ei ole tarjolla, esimerkiksi silmälääkärit, gynekologit ja lastenlääkärit. Koko suun terveydenhuoltomme on rakennettu siten, että puolet aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Yksityinen sektori on olennainen osa terveydenhuoltomme.

Kela-korvaus on monin tavoin parantanut palveluiden saatavuutta ja helpottanut julkisen sektorin painetta.

Hoidon tarve ei poistu kela- korvauksen poistamisella. Ne joilla on rahaa, voivat jatkossakin käydä yksityisessä terveydenhuollossa. Moni ihminen jäisi ilman apua ja hoitoa. Hallituksen toimet johtavat tilanteeseen, joka on irvikuva yhdenvertaisesta terveyspolitiikasta. Osittain jo pahasti ruuhkautuneet terveyskeskukset ruuhkautuvat edelleen samoin muut terveyspalvelut. Hallituksen sokean  ideologisista toimista kärsisivät eniten heikoimmassa asemassa olevat. 

Vasemmistovihreän hallituksen ristiretki yrittäjiä kohtaan on vaarallista. Eduskunnan käsittelyssä olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusesityksessä on perustana sama ideologia. Esitettyjen hyvinvointialueiden mahdollisuutta hyödyntää yksityisiä palveluja, yrityksiä ja järjestöjä, esitetään rajoitettavaksi  piittaamatta siitä, mitä vaikutuksia sillä on ihmisten mahdollisuuteen saada yhdenvertaiset palvelut tai mikä on veronmaksajalle edullisinta. 

Hallitukselle näyttää olevan olennaista se, että yrittäjien toimintaa ajetaan alas täysin välittämättä vahingollisista vaikutuksista.

Hallituksen ihmisten palveluista piittaamattomat sote-esitys, kela-korvauksien sekä työterveyshuollon heikentämisesitykset on kaikki vastuullista ja täysin välttämätöntä kuopata välittömästi.

Kevään varma, mutta ikävä merkki on lumen alta paljastuvat tupakantumppiröykkiöt ja muut roskat. Tupakantumpit ovat yleisin roska Itämerellä ja sen rannoilla. Kaupunkiemme rannoilta löytyy keskimäärin 300 tumppia jokaista sataa metriä kohden. Tämä on järjetöntä kotimeremme ja luontomme myrkyttämistä. 

Tupakantumppi on maailman yleisin roska, joka ei häviä luonnosta eikä merestä koskaan. On arvioitu, että luontoon päätyy Suomessa yli kolme miljardia ja maailmassa 4,5 biljoonaa tumppia joka vuosi. Sateiden ja hulevesien myötä tumpit päätyvät kaduilta ja pihoilta vesistöihin ja mereen. Myrkyllisistä tupakantumpeista on monin tavoin haittaa luonnolle. Jopa kolme neljästä tupakoijasta heittää tumpin maahan. Tumppi onkin maailma yleisin muoviroska.

Tupakantumppeja heitetään usein luontoon virheellisten olettamusten vuoksi. Moni luulee, että tupakantumpit seulotaan hulevesistä. Moni ei myöskään tiedä, että tupakantumppi on muovia, eikä maadu. Monelle on yllättävä tieto myös se, että tupakantumppi on ympäristömyrkky. Tumpit on tehty selluloosa-asetaatista, jonka hajoaminen mikromuovihiukkasiksi kestää vuosia. Mikromuovi ei katoa merestä ehkä koskaan. 

Maahan ja vesistöihin heitetystä tumpista leviää ympäristöön vaarallisia kemikaaleja, kuten kadiumia, arsenikkia ja lyijyä. Tupakan tumppiosaan voi imeytyä tupakasta runsaasti erilaista kemikaaleja, joista osa on suoraan ympäristölle vaarallisia. Tunnettuja karsinogeenejä eli syöpävaarallisia aineita tupakassa on kymmeniä.

Yhden tupakantumpin hajoaminen mikromuoviksi kestää keskimäärin puolitoista vuotta makeassa vedessä ja kolme vuotta merivedessä. Tumpin sisältämät myrkyt kulkeutuvat mikromuovihiukkasten mukana vesistöihin ja maaperään ja lopulta ravintoketjussa eläimiin ja ihmisiin. Järviin, jokiin tai meriin kulkeutuneet tumpit päätyvät helposti ruuaksi linnuille ja mereneläville, jotka voivat vahingoittua, jopa kuolla.

Tumpit ovat esimerkiksi päiväkotien ja asuinalueiden pihalle jätettynä suureksi vaaraksi pienille lapsille. Savuttomien ympäristöjen lisääminen on perusteltua myös ympäristön kannalta. Tupakointikieltoja tulisi laajentaa erityisesti alaikäisten käytössä oleviin ulkotiloihin, kuten leikkipuistoihin, uimarannoille ja niiden läheisyyteen, sekä esimerkiksi joukkoliikennepysäkeille ja asemalaitureille. 

Roskaaminen on niin yleistä, että kaupungissamme on tarve tehdä vaikuttavia toimia roskaamiseen kuriin saamiseksi.  Roskaaminen ei yksinkertaisesti ole sallittua eikä millään muotoa hyväksyttävää. Kokoomuksen kansanedustajat ovat lakialoitteella esittäneet, että roskaamiskiellon rikkomisesta määrättyä rikesakkoa korotettaisiin 100 eurosta 200 euroon. Sen on syytä olla osa niitä toimia, joilla roskaamista kitketään. Roskiksia on syytä olla kaupungissa riittävästi. Tärkein toimi roskaamisen lopettamiseksi on se, että meistä itse kukin jaksaa kantaa roskansa roskakoriin.

Tupakantumpit eivät kuuluu luontoon eivätkä niiden myrkyt ruokalautasellemme. Tumppi on roska ja se kuuluu roskakoriin.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Vasemmistovihreän hallituksen tekemä päätös koronan rokotusjärjestyksestä vastoin asiantuntijoiden näkemystä on täysin vastuutonton. THL:n pääjohtaja  Markku Tervahauta kiirehti rokotteiden kohdentamista pahimmille korona-alueille mutta hallitus päätti toisin.

Asiantuntijoiden esitys ripeästi painottaa rokotuksia pahimmille epidemia-alueille olisi ollut elintärkeä toimi koronakriisin ja sen myötä tulleiden rajoitusten kourissa kärsivälle maallemme. Se vähentäisi äärirajoilla olevien sairaaloiden, hoitohenkilöstön kuormitusta jopa viidenneksellä ja raskaiden rajoitusten tarvetta auttaen koko maata ulos kriisistä. Se nopeuttaisi myös hoitohenkilöstön sekä etulinjassa työtä tekevien kuten opettajien rokotuksia. Oli epäeettistä jyrätä aluepolitiikalla vaikuttavat koronatoimet kriisin keskellä.

Käsittämätöntä on ollut myös  pääkaupunkiseudun vihreiden ja demareiden asiasta muiden  syyttely. En ole juuri havainnut puheenvuoroa, jossa olisi pohdittu omaa vastuuta hallituspuolueena.

Avoimessa demokratiassa odottaisi koko hallitukselta perusteluja päätöksille mutta niitä ei näy eikä kuulu. Kaiken salailun jälkeen pääministeri Marinin  olisi kerrottava mikä osuus rokotusjärjestysesityksessä on asiantuntijoiden ja mikä hallituksen neuvotteluissa veivaamaa? Suomalaisilla on oikeus tietää perustuuko hallituksen esitys parhaaseen lääketieteelliseen arvioon?

Vähintään päätökseen pettyneet hallituspuolueiden edustajat voisivat muiden puolueiden syyttelyn sijaan pohtia omaa vastuutaan tai edes kertoa miksi asiantuntijoiden näkemykset rumasti sivuutettiin? Erityisen kummallista on Helsinkiläisen ministerin Ohisalon vaikeneminen samaan aikaan kun Helsingin vihreät kuorolauluna moittivat päätöstä. Vihreistä näyttää tulleen hallituksen äänetön yhtiömies.

Onneksi kansanedustajilla on mahdollisuus kysyä kirjallisesti hallitukselta. Jätin eilen hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa kysyn mm seuraavaa:

Miltä osin esityksessä rokotusjärjestyksen muutoksessa on kyse lääketieteellisestä ja terveydenhuollon asiantuntijoiden perusteista ja miltä osin muusta  harkinnasta?

Miltä osin hallitus on ottanut valtakunnallisen rokotusasiantuntijaryhmän ehdotuksen huomioon ja jos siitä on poikettu niin millä perustein?

Mihin perustuu se, että hallituksen esitys liikkumisrajoituksista  tehtiin ennen päätöksiä rokotusjärjestyksen muuttamisesta?

Hallituksen on vastattava kysymykseeni viimeistään kahden viikon päästä. Syytä olisi kertoa asiat suomalaisille heti ilman viivettä.

Vasemmistovihreä hallitus tekee surutta ja usein ilman mitään vaikutusarvioita, kuten esimerkiksi salassa valmistellut liikkumisrajoitukset, yrityksiä, kulttuuria ja ihmisten liikuntaa rajoittavia ja vaurioittavia esityksiä mutta viivyttelee yrityksille ja taloudelle vähemmän vahingollisten toimien tekemistä.

Olemme kokoomuksen eduskuntaryhmän voimin vaatineet maskivelvoitetta, kokoontumisrajoituksia, ennakollisia koronatestejä rajalle sekä rokotuksiin vauhtia. Nämä toimet puuttuvat edelleen. Miksi? Ihmiset uupuneita, työttömyys ja konkurssit runtelevat maatamme sekä ihmisten elämää.

Mitkään rajoitukset eivät riitä, jos rajat vuotavat ja rokotukset laahaavat pahimmilla epidemia-alueilla.

Olemme myös vaatineet, että hallituksen viestinnän tulee salailun sijaan olla mahdollisimman avointa. Kaikki tautia ja viranomaisten toimintatapaa koskeva tieto on julkistettava. Korona nitistetään yhteistyöllä.

Kauppalehden Olli Herrala kirjoitti blogissaan (Kauppalehti 17.3.2021) unelmoivansa yhteiskunnasta, joka mieluummin laskee kuin kiristää verotusta. Jaan Herralan unelman yhteiskunnasta, jossa työnteko kannattaa ja ihminen saa pitää reilun osan tuloistaan.

Unelma on kuitenkin vaarassa karata, kun verojen keventämisen sijaan hallitus kaavailee uusia veroja mm. maakuntaveron muodossa. Maakuntaverokomitean mietintö osoittaa, että maakuntavero johtaisi todennäköisesti työn ja eläkkeiden verotuksen kiristymiseen.

Kokoomus on ainoa puolue, joka irtisanoutui täysin uudesta verosta komitean raporttiin jättämässä eriävässä mielipiteessään.

Kireä työn verotus on jo nykyisin yksi keskeisimmistä kilpailukykyongelmistamme. Työn verotuksen kiristäminen on nimittäin myrkkyä työllisyydelle ja talouskasvulle. Suomalaisten vertailumaita heikompi ostovoima heikkenisi edelleen. Kiristämisen sijaan ansiotuloveroja on kevennettävä.

Kokoomus esitti vaihtoehtobudjetissaan, että verotuksen painopistettä siirrettäisiin työstä ja yrittäjyydestä haittojen ja päästöjen verotukseen. Ansiotulojen verotusta keventäisimme lähes miljardilla. Vastaavasti olemme valmiita hyödyntämään verotuksen ohjausvaikutusta ilmastopäästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä terveyttä ja hyvinvointia vahvistavien kulutustottumusten edistämiseksi.

Suomalaiset syövät ja juovat terveytensä kannalta liikaa sokeria. Runsaalla sokerin syönnillä on suora yhteys kansansairauksiin. Kansanterveyden näkökulmasta on tärkeää saada erityisesti lasten ja nuorten ravinto vähemmän sokeria sisältäväksi.

Verottamalla sokeria voidaan ohjata kuluttajia vähentämään liiallista sokeripitoisten tuotteiden kulutusta. Siksi veropohjan laajentaminen koskemaan virvoitusjuomien lisäksi makeisia ja jäätelöä sekä kaikkia muita lisättyä sokeria sisältäviä sokeripitoisia tuotteita on perusteltua.

Kuluttaja voi omilla ostovalinnoillaan vaikuttaa siihen, miten paljon vero vaikuttaa omaan talouteen. Terveysperusteisella verotuksella voidaan ohjata myös elintarviketeollisuutta panostamaan vähäsokerisempien vaihtoehtojen kehittämiseen. Veron perusteen tulee olla kansanterveydellinen.

Aiemmin sokeriverotyöryhmän havaitsemat esteet yhdistelmämallin kaltaisen terveysveron käyttöönottoon ovat ainakin osin poistuneet, kun EU:n kuluttajainformaatioasetuksen soveltaminen on nyt pakottavaa. Tiedot tuotteiden ravintoainepitoisuuksista ovat aiempaa helpommin saatavilla.

Verotuksen lisäksi tarvitaan tietenkin paljon muita keinoja terveellisten ruokavalintojen ja tottumusten tukemiseksi. Verotusta tulee tarkastella kokonaisuutena ja huomioida myös se, että verotus koetaan oikeudenmukaiseksi. Siksi meidän on verotettava vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän eli työtä ja yritystoimintaa. Vastaavasti voisimme verottaa enemmän sitä, mitä haluamme vähemmän eli haittoja ja päästöjä.

Sari Sarkomaa

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen

ILKKA AHTOKIVI | 25.03.2021 | 13:27

Asiantuntija-arvion mukaan nopeampi rokottaminen Uudellamaalla voisi vähentää sairaalahoidon tarvetta viidenneksellä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n asettama kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä on nostanut esille rokotusten painottamisen alueellisesti epidemian vakavuuden mukaan.

– Asiantuntija-arvion mukaan nopeampi rokottaminen Uudenmaan alueella voisi vähentää sairaalahoidon tarvetta viidenneksellä. Pidän todella tärkeänä, että asiantuntijoiden arvioiden pohjalta edetään. Rokotusohjelman on oltava osa yhdenvertaista ja vaikuttavaa terveydenhoitoa eikä se saa olla huutoäänestys eikä aluepolitiikkaa, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kirjoittaa Facebookissa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin alueella rokotettu 11,9 prosenttia väestöstä – eilen 508 tartuntaa.

– Sen sijaan alueilla, jossa tartunnat vähäisiä on rokotustahti kovempi. Tämä mietityttää kansalaisia sekä etulinjassa työskenteleviä hoitajia ja opettajia. Mitkään rajoitukset eivät riitä, jos rajojen annettaan edelleen vuotaa ja rokotustahti matelee, Sarkomaa toteaa.

Hallituspuolueiden kansanedustajat, kuten vihreiden ryhmän puheenjohtaja Emma Kari kertovat somessa hallituksen sopineen rokotusjärjestyksen muutoksista.

– Helsinki, Uusimaa, terveydenhuollon henkilöstö, opettajat, eduskunta ja Suomi odottavat. Kerrotaanko asia myös meille muille? Vaiko vain hallituspuolueille? Vaiko oliko hallitusriveistä tehdyt sometukset uutisankkoja? Selkeä tiedotus ja avoimuus vakavassa koronakriisissä olisi välttämätöntä, Sarkomaa sanoo.

Toivo Ajatuspajan tuore kyselytutkimus kertoo karulla tavalla kansan tunnot. Suurin osa vastaajista pelkää soten heikentävän palveluiden laatua ja valtaosa vastaajista vastusti maakuntaveroa. Tämä ei ole ihme!

Vasemmistovihreän hallituksen havittelemaa maakuntaveroa pohtiva parlamentaarinen komitea on päättänyt työnsä. Vastavalmistunut raportti osoitti maakuntaveron kiristävän työn ja eläkkeiden verotusta. Kokoomus on ainoa puolue, joka komitean raporttiin jättämässä eriävässä mielipiteessään irtisanoutui täysin vahingollisesta  maakuntaverosta.

Vasemmistovihreän hallituksen innostusta maakuntaveroon kuvaa se, että kesken komiteatyön hallitus kiirehti sopimaan maakuntaveron käyttöönotosta vuoteen 2026 mennessä. Komiteatyön esille tuomat maakuntaveron haittavaikutukset olisivat karmaisevia Uuden verotuksen tason valmistelu ja maakuntavero  pitäisi pysäyttää välittömästi ja pysyvästi.

Hallituspuolueet ovat havitelleet maakuntaverosta paikkaajaa maakuntasote-esityksensä vakaviin valuvikoihin. Hallituksen sote-esityksestä pitämässä tiedotustilaisuudessa viime joulukuussa kaikki läsnäolleet ministerit tarjosivat kilvan maakuntaveroa ratkaisuksi toimittajien nostamiin esityksen epäkohtiin. Usko veronkiristysten kaikkivoipaisuuteen istuu varsin vahvasti vasemmistovihreässä hallitusrintamassa.

Maakuntakomitean työhön jättivät eriävän mielipiteen myös vihreät ja vasemmistoliitto.

Komiteassa kun oli muodostunut ajatus, ettei uuteen veroon suin päin sännättäisi. Vasemmistoliiton ja vihreiden kansanedustajien mukaan maakuntaveron valmistelun tulisi viipymättä edetä, jotta toimiva sote-järjestelmä saadaan aikaiseksi. Linjaus on karu.

Maakuntaveroraportissa itsessäänkin mainitaan, että kireä työn verotus on jo nyt verojärjestelmämme suurin ongelma. Tämä asettaa varsin erikoiseen valoon maakuntaveron puolestapuhujat.

Ensin vasemmistovihreät hyväksyvät sote-esityksen, joka leikkaa usean alueen ja aivan erityisesti Uudenmaan sekä Helsingin sote-palveluiden rahoitusta ja vie lisäksi kaupungin muun toiminnan rahoittamiseen tarkoitetun kuntaveron tuotosta järkälemäisen osan vaarantaen ihmisten palvelut varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta lähtien. Uudenmaan sairaanhoitopiirin varovainen arvio sote-rahoituksen supistumisesta Uudellamaalla on noin 400 miljoonaa euroa vuosittain uudistuksen ollessa voimassa. Vaakalaudalla on valtakunnallista vastuuta kantava HUS:n laadukas toiminta sekä yliopistollinen tutkimus sekä opetus. Tilanne on vakava.

Vasemmistovihreät tarjoavat  maakuntaveroa ratkaisuksi, jolla esimerkiksi Helsinki voisi paikata maakuntasote-uudistuksen tuomia rajuja leikkauksia. Ajatus on absurdi. Korkeiden elin- ja asumiskustannusten kanssa elävät helsinkiläiset palkansaajat ja eläkeläiset laitettaisiin maksamaan entistä kireämpää verotusta vastineeksi uudistuksesta, jonka on eduskunnassa arvioitu heikentävän palveluja sekä nujertavan kaupunkien elinvoimaa.

Hallituksen maakuntasote-esityksessä ja sen mukanaan tuomissa maakuntavaaleissa ja -verossa on kyse rahojen kaatamisesta lisähallintoon veromaksajien kustannuksella

Eduskunnan asiantuntijakuulemisissa on tullut täysin selväksi, että sote-esityksestä puuttuvat kannusteet ja keinot  parempien palveluiden järjestämiseksi sekä kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Päin vastoin esitys kiihdyttää julkisten menojen kasvua tuomatta tilalle parempia palveluja. Esitys päin vastoin vaarantaa ja heikentää palveluja monin tavoin.

Kun kasvavat sosiaali- ja terveysmenot kytkettäisiin työn verotukseen, on lopputulos tuhoisa. Kokonaisverotuksen kiristyminen olisi maakuntaveron väistämätön tulos. Veronkiristykset kohdistuisivat jo ennestään kireään työn ja eläkkeiden verotukseen, varsinkin kaupunkilaisten rahapussiin. Vasemmistovihreiltä on kadonnut rippeetkin kaupunkien puolustamisesta.

Työn verotuksen kiristäminen on myrkkyä työllisyydelle ja talouden kasvulle, sekä jo ennestään tiukoilla olevien suomalaisten ostovoimalle. Kireä työn verotus kamppaa talouden elpymistä, investointeja, työperäisten osaajien maahanmuuttoa ja Suomen kilpailukykyä. Keskituloinen suomalainen maksaa jo nyt jopa 3 prosenttia enemmän veroa vertailumaihin nähden. Moni ahkera suomalainen kysyy: Eikö mikään riitä? Maakuntavero olisi vihoviimeinen vitsaus.

Kokoomus kannattaa kohtuullista ja kannustavaa työn ja eläkkeiden verotusta, eikä hyväksy ansiotuloverotusta kiristävää maakuntaveroa eikä maakuntasotea. Työn ja eläkkeiden verotusta on kiristämisen sijaan kevennettävä.

Eduskunnan on viisainta hylätä hallituksen vahingollinen sote-esitys. Massiivisen hallintouudistuksen, uusien vaalien ja verojen sijaan on voimavarat kohdennettava koronaepidemian hallintaan ja siihen, että ihmiset saavat yhdenvertaisesti tarvitsemansa palvelut.

Koronavirus runtelee maatamme kovalla kädellä mutta virus saa vuotaa rajojen yli edelleen. Kaikissa Pohjoismaissa ja useissa Euroopan maissa edellytetään rajalla maahantulijoilta ennakollinen negatiivinen koronatestitulos muttei Suomessa. Miksi? Siksi, että pääministeri Sanna Marinin vasemmistovihreä hallitus ei ole asiaa koskevaa kunnollista lakiesitystä tuonut eduskuntaan. Ei, vaikka Kokoomus ja useat eri tahot, myös hallituspuolueista, ovat asiaa toistuvasti.

Syytä tekemättä jättämiseen on täysin mahdoton ymmärtää?

Vaatimalla pakollista ennakkotestitodistusta voitaisiin estää suuri osa koronatartuntojen maahanpääsystä. On valtava pettymys, että eduskunnan käsittelyssä oleva tartuntatautilain muutos ei tuonut kipeästi kaivattuja ratkaisuja rajojen koronatorjuntaan.  Esitys vain terävöitti aluehallintoviraston oikeutta nykylainsäädännön perusteella määrätä myös henkilöjoukkoa koskevasta terveystarkastuksesta.

Esitystä koskevava sosiaali- ja terveysvaliokunnannan uusi mietintö on eduskunnan käsittelyssä tiistaina. Siinä on valiokunnan yksimielinen vaade hallitukselle tuoda esitys, jossa rajalle säädetään velvoite maahantulijalle ennakollisesta koronatestituloksesta. On oletettavaa, että eduskunta hyväksyy mietinnön ja siinä olevat lausumat. Pian näemme noudattaako vaiko  uhmaako pääministeri Marinin hallitus  eduskunnan kantaa?

Mielestäni on täysin vastuutonta, että rajojen tilannetta ei saada kuriin ja samaan aikaan kaavaillaan ihmisten arkea ja taloutta rankasti kurittavia uusia lisärajoituksia.

Vaikuttavia, vähemmän arkielämää rajoittavia keinoja on edelleen ottamatta käyttöön epidemian hillitsemiseksi. Kokoomus on koko koronaepidemian ajan vaatinut hallitukselta esitystä, jolla voidaan säätää kasvomaskien käytöstä velvoittavasti sisätiloissa ja joukkoliikenteessä. Esitystä ei ole kuulunut.

Mitkään rajoitukset eivät riitä, jos virus saa vapaasti valua maahamme ja rokotustahti matelee. Usea etulinjassa työtään tekevä hoitaja on edelleen ilman rokotusta ja joutuu matkustamaan ruuhkabussissa henkensä kaupalla töihin, koska hallitus ei vieläkään ole aikaansaanut maskivelvoitetta. Sama huoli on monella opettajalla, poliisilla sekä suomalaisella, joiden on työnsä vuoksi kuljettava päivittäin joukkoliikenteessä.

On mahdoton ymmärtää, että hallitus väläyttelee liikkumisrajoituksia ennen kuin muut käytettävissä olevat toimet on tehty. Toimien marssijärjestys ei tunnu oikeasuhtaiselta. Lievemmät keinot on otettava käyttöön ensin, ennen kuin ulkonaliikkumiskiellon kaltaisia, ihmisten perusoikeuksia merkittävällä tavalla rajoittavia toimia edes harkitaan otettavaksi käyttöön.

Julkisuuteen on tihkunut tietoja ulkonaliikkumisrajoituksesta, siten, että vain samassa taloudessa asuvilla olisi mahdollista ulkoilla yhdessä. Mielestäni tämä olisi kova ja eriarvoistava keino. Esimerkiksi usealle yksinasuvalle seniorille ulkoilu auttajan kanssa on ainoa kontakti toiseen ihmisen, eikä sitä pidä estää. Korona ei saa nitistää inhimillisyyttä eikä tervettä järkeä.

Eikö ensin maan hallituksen tule estää virusryöpyn pääsy yli rajojen ennen kuin rajoitetaan ihmisten liikkumista ulkona?

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön viisasta ajatusta ottaa käyttöön koronatorjunnan onnistumiseksi koronanyrkki ei ole vielä liian myöhäistä noudattaa.