Eduskunnan kyselytunnilla esitimme vahvan huolemme hallituksen ideologisesta vimmasta romuttaa yksityisen terveydenhuollon Kela-korvaukset. Hallitus yritti vastauksissaan piiloutua monikanavarahoitusta pika-aikataululla käsittelemään asettamansa parlamentaarisen työryhmän selän taakse. Ministerit jättivät kertomatta jo tekemästään massiivisesta Kela-korvausleikkauksesta.
Hallitus jätti rujosti vanhustenpalvelujen hoitajamitoituksen ilman riittäviä rahoja ja leikkaa puuttuvat 140 miljoonaa euroa terveydenhuollosta, erityisesti Kela-korvauksista. Tolkuton talouspolitiikkaa on umpikujassa, kun puuttuvia rahoja vanhusten palveluihin etsitään leikkaamalla sairaiden palveluista.
Vuoden 2020 kehysriihessä Kela-korvauksia koskevista päätöksistä kerrottiin seuraavasti:
”Hoitajamitoitusesityksestä aiheutuvat lisäkustannuksia rahoitetaan useilla eri säästöillä, joista suurimpia ovat lääkekorvausten valtion osuuden alentaminen 60 miljoonalla eurolla sekä yksityisen sairaanhoidon korvausten valtion osuuden alentaminen runsaalla 40 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 lukien. Lisäksi digitalisaation sekä ostopalvelujen ja kilpailutuksen tehostamisella tavoitellaan yhteensä 40 miljoonan euron sote-säästöjä vuodesta 2023 lukien.”
Hallituksen yksi ilmiselvä keskeinen tavoite asettamalleen parlamentaariselle työryhmälle on romuttaa se mikä säästöjen jälkeen jää yksityisen terveydenhuollon kela- korvauksista jäljelle. Joko vasemmistovihreät puolueet eivät ymmärrä suomalaisten arkea ja sitä, mikä merkitys yrittäjien työllä ja yksityisillä sektorilla on suomalaisten mahdollisuudelle saada tarvitsemansa palvelut, tai sitten he eivät siitä piittaa. Oli vastaus kumpi tahansa, niin yhtä järkyttävää
Merkittävää osaa Kelan korvaamista lääkäripalveluista ei ole edes saatuvilla kuntien terveyskeskuksissa, esimerkkeinä silmälääkärit ja gynekologit. Koko suunterveydenhuoltomme on rakennettu siten, että merkittävä määrä aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Moni käyttää yksityistä terveydenhuoltoa yksinkertaisesti siksi, ettei julkisen sektorin palveluihin pääse. Kuntoutusjärjestelmämme on monin osin yrittäjien varassa. Vuonna 2020 kaksi miljoonaa ihmistä käytti Kela-korvattuja terveydenhuollon palveluja.
Kun yksityisen hoidon ja tutkimuksen Kela-korvaukset romutetaan, niin mitä hallitus tarjoaa tilalle? Vastausta ei näy eikä kuulu.On selvää, että toimesta kärsisi koko kansanterveys mutta eniten heikoimmassa asemassa olevat. Korvauksen poiston johdosta ihmisiä siirtyisi yksityisistä palveluista julkiselle sektorille. Seurauksena on palveluiden heikentyminen, julkisen terveydenhuollon kustannusten kasvu, henkilöstön ylikuormitus ja ruuhkautuminen.
Muualla Euroopassa tehdään toimia koronan aikana kertyneen hoitovelan purkamiseksi. Niin pitäisi tehdä Suomessakin. Jos Kela- korvausta ei olisi, se pitäisi nyt keksiä.