Kategoria: Blogi

Merellä liikkuessa näkee ja kokee konkreettisesti Itämeren tilan. Lapsille on ollut vaikea kertoa, miten olemme päästäneet kotimeremme tähän tilaan. Mieleen on jäänyt etenkin yksi kesälomapurjehduksen hetki. Haiseva sinilevä oli valloittanut Nynäshamnin rannat. ”Kyllä ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun ovat lianneet meren”, kommentoi lapseni. Ei ollut helppo selittää, että meri on yhteinen ja sitä ei ole pilannut ruotsalaiset tai jotkut muut, vaan me kaikki yhdessä.

WWF:n selvitys paljastaa, että kaikki Itämeren rantavaltiot lipsuvat allekirjoittamistaan suojeluohjelman Baltic Sea Action Planin sitoumuksista. Myös Suomi, vaikka maamme arvioitiin Ruotsin jälkeen suojelutoimissaan parhaimmaksi. Tosiasia on, ettemme nykytoimin saavuta tavoitettamme Itämeren ekologisesti hyvästä tilasta. Kaikkien Itämeren valtioiden on kannettava vastuunsa ja myös Suomen.

Pahimpana Itämeren uhkana on rehevöityminen ja sen sisäinen kuormitus. Kesän massiiviset sinilevälautat olivat siitä vakava muistutus. Kaikeksi kamaluudeksi ilmastonmuutos vauhdittaa tätä noidankehää. Merkittävät päästövähennykset ovat välttämättömiä. 

Itämeren suojelu sai vauhtia, kun eduskunnassa päätimme joulukuussa 2018 kolmivuotisesta 45 miljoonan euron Itämeren pelastamisohjelmasta. Intohimoisena Itämeren suojelijana iloitsen työvoitosta.

Itämeren merkittävin kuormituslähde on maatalous. Kesän massiiviset sinilautat olivat siitä vakava muistutus. Pelloille levitettävän kipsijätteen on tutkimuksissa todettu vähentävän vesistöihin päätyvää maataloudesta aiheutuvaa fosforihuuhtoumaa jopa puolella. Itämeren pelastamisohjelman turvin kipsin käyttöön saadaan nyt vauhtiin. Kiireellisimmin kipsi on saatava Saaristomeren fosoripitoisille pelloille purkamaan lantapommia. Jätemateriaalin hyödyntäminen ympäristönsuojelussa on kustannustehokas suomalainen innovaatio ja askel kohti puhtaampaa merta.

Maatalouden ympäristötukia on uudistettava vesiensuojelun kannalta vaikuttavammaksi. Kun iso osa päästöistä tulee noin 20 prosentista maamme peltoalaa, on suojelutoimet kohdennettava riskialueille. Peltojen kipsikäsittely on saatava myös osaksi maatalouden ympäristötukiohjelmaa.

Itämerelle osoitettun ensiavun lisäksi, ryhdymme myös pidemmän tähtäimen toimiin. Suomen fosforiravinteiden tarve saataisiin jo tänä päivänä lähes katettua kotimaisen karjatalouden lantojen sisältämällä noin 20 000 tonnilla fosforiravinnetta. Tästä huolimatta Suomessa käytettiin vuonna 2016 perinteisiä epäorgaanisia fosforilannoitteita 11 000 tonnia.  Siksi eläintiloille on luotava kestävä mahdollisuus myydä ravinteiden ylijäämä lannoitemarkkinoille sen sijaan, että osa niistä päätyy lannan paikallisen liiallisen peltolevityksen kautta vesistöihin.

Eduskuntaryhmämme aloitteesta käynnistetään kokeilu siitä, miten peltojen ylijäämäravinteiden kertymistä vähennetään ja edistetään ravinteiden liikkuvuutta tiloille, joissa niille on tarvetta. Tavoitteena onkin luoda kiertotalousmarkkina orgaanisille lannoitteille. Tästä hyötyvät maatilat ja Itämeri. Kotimaisen ruuantuotannon edistäminen on tärkeää meille kaikille suomalaisille.

Rehevöitymistä aiheuttavaa ravinnekuormaa täytyy vähentää koko yhteiskunnassa. Kaupunkien jätevesien ylijuoksutuksia ei voi enää sallia. Puhdistuslaitosten on toimittava tehokkaasti ja toimintavarmasti. Monin paikoin jätevesien käsittelyn laatua on myös parannettava, jotta ravinteet saadaan tehokkaasti talteen niin varsinaisista jätevesistä kuin hulevesistäkin.

Vesistöjämme heikentää edelleen myös vastuuton myrkkyjen käsittely. Jätevesien kemikaali- ja lääkejäämiin tulee puuttua nykyistä tehokkaammin. Haja-asutusalueilla jätevesien käsittelyä tulee seurata ja erilaisia jätevesienpuhdistusmenetelmiä on vertailtava riippumattomasti. 

Pelastusohjelmalla saimme käyntiin voimavarapulaan jähmettyneen Suomenlahden sekä Saaristomeren ulkosaariston tilaa kartoittavan rannikkoseurannan. Myös tutkimusalus Aranda pääsi taas vesille. Merentutkimuksella saadaan arvokasta tietoa Itämeren tilasta ja sen muutoksista. Se on tärkeää niin, luonnonvarojen suojelun, merenkulun turvallisuuden, kuin ilmastomme kannalta. Haluan sinilevättömän, roskattoman ja puhtaan Itämeren. Vastuumme on jättää maapallo lapsillemme sellaisessa kunnossa, että he voivat olla siitä ylpeitä.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Keskituloisten kurittamista ja heidän ylikireää ansiotulojen verotusta on välttämätöntä hellittää. Tulevan eduskuntakauden painopiste on oltava keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotuksen kohtuullistamisessa. Keskituloiset ovat hyvinvointiyhteiskunnan selkäranka eikä heillä voi maksattaa kaikkea. Työn ja eläkkeiden verotusta on maltillisesti kevennettävä ja ostovoimasta on huolehdittava. Tämä on erityisen tärkeää lähes sietämättömän korkeiden asumisen ja elämisen kustannusten Helsingissä. Tavallisella helsinkiläisellä on oltava mahdollisuus asua kotikaupungissaan.

Veropolitiikassa on syytä katsoa naapurimaa Ruotsia. Keskipalkkaa verotetaan Ruotsissa keveämmin kuin Suomessa ja Ruotsissa progressio kiristyy suuremmilla tulotasoilla kuin Suomessa.

Pienten palkkojen verotus on Suomessa jo hieman eurooppalaista keskitasoa kevyempää. Sen sijaan verotus kiristyy hyvin nopeasti palkansaajan tulojen noustessa, kun korkeat marginaaliveroprosentit iskevät lisäansioiden ja uralla etenemisen kannustimiin.

Esimerkiksi 2 720 euroa kuukaudessa ansaitsevan tienatusta lisäeurosta 47,2 senttiä vie verokarhu. Yli 50 prosentin marginaaliveroaste nousee jo 3 920 euron kuukausipalkalla. Karmaisevat luvut kertovat, että veropolitiikan painotuksen on oltava keskituloisissa ja progression keventämisessä. On täysin kaupunkilaisjärjellä vastaista, että lisätulojen tai paremmin palkatun työn hankkimisesta rangaistaan. Työn verotuksen keventäminen on täysin välttämätöntä työllisyyden ja kannustimien vahvistamiseksi.

Suomessa kuten muuallakin Euroopassa veropolitiikka on viime vuosina kääntynyt talouskasvua ja työllisyyttä tukevampaan suuntaan. Tätä kestävää linjaa on välttämätöntä jatkaa. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen hellimä veronkiristysohjelma, jossa on listaamattomien yritysten veronkiristys, yrittäjävähennyksen leikkaus ja monia muita veronkiristyksiä, olisi työhön ja yrittämiseen perustuvalle suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle myrkkyä. Suomen on visusti varottava hallitusta, joka murentaa Suomen kilpailukykyä ja työllisyyskehitystä.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia. Olen tavattavissa #helsinkikierroksella. Aikataulun näet TÄÄLLÄ. Tervetuloa tapaamaan.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Olen huolissani opettajilta saamastani palautteesta, jonka mukaan heidän arvionsa mukainen tuen tarve ei useinkaan johda toimenpiteisiin. Tilastot vahvistavat tämän vakavan tosiasian. Osa-aikaisen erityisopetuksen määrä on pysynyt entisellään, vaikka tuen tarpeessa olevien oppilaiden määrä on merkittävästi kasvanut.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuella on keskeinen tehtävä ja siksi sen on oikeasti toimittava. Remontti on välttämätön. Vain näin voidaan varmistaa, että jokainen peruskoulu on hyvä paikka oppia ja opettaa.

Vaikka oppimistuloksemme ovat kansainvälisesti vertailtuina edelleen huippuluokkaa, on heikosti osaavien määrä kasvanut nopeasti. Myös alueiden väliset erot ovat kasvamassa. 

Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ohella oppilaanohjausta ja riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko perusopetuksen ajan. On valitettava tosiasia, että selvitykset ja opettajien viestit sekä heikentyneet oppimistulokset osoittavat, että peruskouluissa oppilaille tarjottava oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki ei toimi lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Perusopetuksen oppilaille lailla turvatuissa oppimisen tukitoimissa on suuria puutteita. Siksi lainsäädännöllä on tiukemmin säädeltävä erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeudesta tukeen. On välttämätöntä, että seuraavan eduskuntakauden alussa laitetaan peruskoulun oppimisen tuki kuntoon. 

Kyse on paitsi tukea tarvitsevan lapsen tilanteesta, myös luokassa olevien kaikkien lasten oikeudesta saada opetusta. Molemmista on kyettävä huolehtimaan. Pahimmassa tapauksessa erityistä tukea tarvitseva oppilas vie kaiken opettajan huomion, eikä muu luokka saa opetusta. Tilanne vaarantaa monin tavoin peruskoulujemme opetuksen laadun ja on vaarassa uuvuttaa ja karkottaa opettajat muille aloille.

Koulutuksen riittävät voimavarat on turvattava ja niiden ohjautuminen lapsen parhaaksi on varmistettava. Remontissa on löydettävä keino, jolla valtionosuusrahoitus seuraa tuen tarpeessa olevaa oppilasta ja rahoitus määräytyy nykyistä selkeämmin annetun tuen perusteella.  

OAJ:n opettajille tekemän kyselyn mukaan oppilaiden tuen tarvetta ei ole huomioitu opetusryhmän koossa. Vain kolme viidestä erityisen tuen oppilaasta saa opiskella pienemmässä ryhmässä silloin, kun tarve siihen on havaittu. Edellytän, että uudistuksessa on otettava käyttöön uusi tukimuoto, osa-aikainen pienryhmäopetus, niin, että pienryhmä voidaan taata sitä tarvitseville. Riittävän pieni opetusryhmä takaa työrauhan kaikille. Erityiskouluja ja -luokkia tarvitaan edelleen silloin kun se on lapsen etu.

Toistan vaateeni vahvemmasta kaupunkipolitiikasta. Jo viidesosa Suomen lapsista on pääkaupunkiseudun kouluissa. Metropolialueen erityispiirteet, kuten kielelliset ja sosiaaliset ongelmat edellyttävät, että opetusministeriön perusopetuksen tasa-arvorahaa on kasvatettava, kunnes pysyvä rahoitusratkaisu saadaan aikaan.  

Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen lapsi saa yhdenvertaisesti peruskoulusta riittävät tiedot ja taidot sekä oppimisen ilon joka kantaa vähintään toisen asteen opintojen suorittamiseen siten, että se kantaa työelämään. Lapset ovat kaikki erilaisia mutta saman arvoisia. 

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Niin kauan, kun naisista aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilta. Tämä näkyy ja tuntuu kovalla tavalla naisten palkassa sekä työsuhteissa pätkätöinä ja esteinä edetä uralla. Vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva ”äitiriski” näkyy naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa ja työllistämismahdollisuuksissa. Tähän ei Suomella ole varaa. Tarvitsemme kipeästi jokaisen työpaikan ja yrityksen sekä työmarkkinoilla naisten osaamisen täysimääräisesti käyttöön.

Suomessa naisten palkkakehitys laahaa edelleen miesten perässä. Samasta työstä ei makseta naisille samaa palkkaa kuin miehille. Pelkkä perhevapaauudistus ei riitä vaan tarvitaan myös muita vaikuttavia toimia työelämän tasa-arvon vahvistamiseksi. Toistan vaateeni vanhempainvakuutuksesta. Vanhempainvakuutus korvaisi vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset yhteisestä potista ja näin edistäisi mittavasti naisten tasa-arvoista asemaa työmarkkinoilla. Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista ja naisten syrjintää työmarkkinoilla. Vanhempainvakuutus poistaisi sen epäkohdan, että naisten työnantajat kantavat yksin suurimman vastuun vanhempainvapaiden kustannuksista. Vastuu on kannettava yhdessä. Esimerkiksi Ruotsissa vanhempainvakuutuksella vanhemmuuden kustannuksia jaetaan osapuolten kesken. 

Nykyisin työnantajalle kustannukset ovat sitä suurempia, mitä parempi palkka äitiyslomalle jääneelle työntekijällä on. Tällaiset epätasa-arvoiset rakenteet on purettava. Pelkkä perhevapaauudistus ei poista äitiriskiä eli sitä, että työnantajalle naisen palkkaaminen on riski saada lisäkustannuksia. On tasa-arvon irvikuva, että edelleen työmarkkinoilta sukupuoli on miehelle bonus ja naisille riski. 

Useissa työehtosopimuksissa on säädetty työnantajan velvollisuus maksaa täyttä palkkaa äidille äitiysrahakauden ensimmäisen kolmen kuukauden ajan. Niin kauan kuin työnantaja ei saa tästä täyttä korvausta, naisen palkanneen työnantajan asema on heikompi suhteessa miehen palkanneeseen. 

Itsenäinen vanhempainvakuutus parantaa korvausjärjestelmän läpinäkyvyyttä: sen myötä tulisi selkeästi esiin se, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee.

Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Vanhempainetuuksista tulee muodostaa itsenäinen vanhempainvakuutus.

Vanhempainvakuutus myös mahdollistaa vanhempainetuuksien itsenäisen kehittämisen, kuten rahoitusosuuksien muutokset. Kaikki työnantajat, työntekijät ja yrittäjät osallistuvat yhdenvertaisesti edelleen vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Vähimmäisetuudet kustannetaan valtion rahoituksella.

Viisas työnantaja ottaa käyttöön tasa-arvoisen johtamiskulttuurin, johon kuuluvat kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja perhevapaisiin. Fiksu työnantaja huolehtii, ettei perhevapaista ole turhaa haittaa urakehitykselle käyttää niitä sitten isä tai äiti. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet vanhemmuudessa isät ja äidit. 

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Lasten yhdenvertaista koulupolkua viitoittava kaksivuotinen esiopetus on lähempänä kuin koskaan. Viime viikolla opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen tekemä päätös jatkaa ja laajentaa elokuussa 2018 alkanutta maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua tuo 18 600 viisivuotiasta lasta kokeilun piiriin.

On mainiota, että Helsinki jatkaa maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilussa. Se on mittava loikka lapsiystävällisen kaupungin rakentamissa. Iloitsen helsinkiläisten perheiden puolesta.

Tuore päätös tuo kokeiluun mukaan kokonaisuudessaan 31 prosenttia kaikista viisivuotiaista. Vuonna 2018 alkanut kokeilu jatkuu heinäkuun 2020 loppuun. Askel maaliin on otettava seuraavalla eduskuntakaudella ja velvoittavasta esiopetuksesta on tehtävä kaksivuotinen. Näin kaikki 5-6 –vuotiaat pääsisivät maksuttomaan esiopetukseen 20 tunniksi viikossa. Tämä on kirjattava seuraavan hallituksen ohjelmaan.

Tutkimustieto vahvistaa sen, että varhaiskasvatukseen panostaminen on vaikuttava tapa ehkäistä syrjäytymistä ja edistää kaikkien lasten kasvua, kehitystä sekä oppimista. Laadukas varhaiskasvatus tukee erityisesti heikommista lähtökohdista ponnistavia lapsia varhaisessa vaiheessa hyvissä ajoin jo ennen koulun aloittamista. Varhaiskasvatus on suomalaisen koulutusjärjestelmän vahva kivijalka. Maksuttomuuskokeilu on mittava askel oikeaan suuntaan. Se vahvistaa mahdollisuuksien tasa-arvoa. Kaikille lapsille pitää olla mahdollista osallistua, eivätkä maksut saa muodostua esteeksi. 

Lasten kasvun ja kehityksen lisäksi varhaiskasvatus vauhdittaa erityisesti naisten työllistymismahdollisuuksia, uralla etenemistä ja eläkekertymiä. Laadukas varhaiskasvatus ja päiväkotien riittävää määrä lähellä perheitä on työelämän tasa-arvoteko. 

Helsingissä lasten määrä kasvaa. Vuoteen 2020 mennessä Helsingissä on 10 000 koululaista ja päiväkoti-ikäistä lasta enemmän. Tämä edellyttää lisäpanostuksia kouluihin ja päiväkoteihin. On välttämätöntä, että kasvupaineesta huolimatta varhaiskasvatuksen laatu pidetään korkeana ja osallistumisaste nousee. Helsingin on kirittävä uusien päiväkotien saamiseksi. Päiväkoteja on oltava siellä missä on lapsia.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Lähes jokainen meistä saa papilloomavirustartunnan elämänsä aikana. Tartunnat paranevat useimmiten itsestään, mutta edetessään erityisesti korkean riskin papilloomavirustyyppien (HPV) aiheuttamat infektiot aiheuttavat mm. kohdunkaulansyöpää, pään- ja kaulanalueen syöpiä sekä kondyloomaa.

HPV:n aiheuttamia vaikeita ja inhimillistä kärsimystä aiheuttavia sairauksia voidaan ehkäistä tehokkaasti rokottamalla. Rokotuksen turvallisuus on osoitettu tutkimuksissa. Olen tehnyt työtä HPV-rokotteen saamiseksi kansalliseen rokoteohjelmaan. Suomessa rokotuskattavuus on kuitenkin toistaiseksi jäänyt matalaksi ja HPV-rokote on tarjolla kansallisessa rokotusohjelmassa vain tytöille.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi tammikuussa suosituksen kansallisen HPV-rokotusohjelman laajentamisesta myös pojille. HPV:n aiheuttama tautitaakka on merkittävä myös miehille. HPV-rokote tulisi ottaa osaksi myös poikien kansallista rokoteohjelmaa, jotta voidaan ehkäistä papilloomaviruksen aiheuttamia syöpiä myös miesten keskuudessa. Lisäksi poikien rokottaminen edistää laumaimmuniteetin saavuttamista.

THL:n laskelmien mukaan rokotusohjelmalla voidaan saavuttaa tuhansia terveitä elinvuosia. Tyttöjen rokottamisella on mahdollista säästää vuosittain noin 11 miljoonaa euroa syövän- ja syövän esiasteiden hoitokuluja. Poikien rokottaminen kansallisessa rokotusohjelmassa toisi lisäksi noin 4 miljoonan euron säästöt.

Tyttöjen ja poikien rokottamisella on THL:n arvion mukaan mahdollista ehkäistä arviolta 300 syöpää vuosittain. Syöpäsairauksien ehkäiseminen rokottamalla on inhimillisesti perusteltuna, mutta myös kansantaloudellisesti.

Muissa Pohjoismaissa on jo käynnistetty tai ollaan käynnistämässä sukupuolineutraali HPV-rokotusohjelma. Nykyinen HPV-rokotusohjelmamme asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan sukupuolen perusteella. Mahdollisuus terveeseen elämään kuuluu kaikille. Suomessa tulee tarjota HPV-rokote yhdenvertaisesti sukupuolesta riippumatta.

Rokottamisen rinnalla on tarpeen jatkaa ja kehittää kansallista kohdunkaulan syöpäseulontaa. Seulonta on helppo tapa löytää solumuutokset ennen kuin niistä kehittyy syöpää.  Seulonnalla on saatu suomessa vähennettyä kohdunkaulan syövän esiintymistä 80 prosentilla. Matalan syntyvyyden aikana on erityisen tärkeää pyrkiä ennaltaehkäisemään lisääntymisterveyteen vaikuttavat sairauksia.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Eduskunnan eläinsuojeluryhmämme pitkäaikainen tavoite on täyttymässä, kun maa- ja metsätalousministeriö on saanut valmiiksi selvityksen virallisen koira- ja kissarekisterin perustamisesta. Rekisteri tullaan perustamaan ja koirien rekisteröinti tulee pakolliseksi vuonna 2022. Olen tyytyväinen siitä, että rekisterin edellyttämä lainsäädäntötyö käynnistetään jo tämän vuoden aikana.

Rekisteröinnin myötä eläimelle asetetaan mikrosiru, jonka tiedot on kirjattu rekisteriin yhdessä omistajatietojen kanssa. Tunnistusmerkinnän säätäminen pakolliseksi on merkittävä askel lemmikeiden paremman terveyden ja hyvinvoinnin puolesta. Uudistuksella haluamme erityisesti ehkäistä pentutehtailua, lemmikeiden laitonta maahantuontia, sekä helpottaa irrallaan tavattujen lemmikeiden palauttamista omistajalleen.

Tärkeä tavoitteeni on ollut, että rekisteröinti tulee pakolliseksi myös kissojen osalta. Lemmikkieläimen heitteille jättö on laiton ja rangaistava teko, mutta kissojen kohdalla syyllisiä saadaan todella harvoin vastuuseen teoistaan. Tämä johtuu siitä, että ilman tunnistusmerkintää kissaa on käytännössä mahdotonta yhdistää sen omistajaan. Ongelmallista kissojen vapaana kulkeminen ei ole pelkästään kissojen oman turvallisuuden vuoksi mutta myös luonnon monimuotoisuuden kannalta luonnonvaraisten eläinten pesimäaikaan. Luonnonvaraisten eläinten pesimärauha turvataan koirien ja kissojen kiinnipitämisellä erityisesti kiinnipitoaikana. On huomion arvoista, että vapaana olevat kissat ja koirat saattavat tappaa myös uhanalaisia eläinlajeja.

Vuosittain noin 10 000 kissaa toimitetaan löytöeläiminä löytöeläintaloille. Näistä valitettavasti vain harva löytää takaisin omistajansa luo. Nämä eläimet sijoitetaan uuteen kotiin tai joudutaan lopettamaan. Eläinten kärsimyksen lisäksi heitteille jätöstä aiheutuu merkittäviä taloudellisia kustannuksia. Eläinsuojeluyhdistykset ja vapaaehtoiset tekevät mittaamattoman arvokasta työtä löytöeläinten hyväksi. Irrallaan kulkevien eläinten on tutkimuksissa havaittu palautuvan omistajilleen paremmin, jos niillä on näkyvä tunnistusmerkki, esimerkiksi kaulapanta, jossa on omistajan yhteystiedot.

Koirien rekisteröinti on säädetty pakolliseksi jo lähes kaikissa muissa EU-maissa ja tunnistemerkinnän vaatimuksesta on säädetty vielä kattavammin. Kissoilla rekisteröinnistä on säädetty useassa eri maassa, Ranskassa on toiminut koko maan kattava kissojen rekisteri vuodesta 2012. Suomen on syytä pikimmiten päivittää lainsäädäntönsä eläinten tunnistusmerkinnän osalta eurooppalaiselle tasolle.

Eduskunnassa käsittelemme hallituksen esitystä eläinten hyvinvointilaiksi. Uudistuksessa modernisoidaan vuodelta 1996 oleva laki vastaamaan eläintenpidolle ja lainsäädännölle nykypäivänä asetettavia vaatimuksia. Eduskunnassa olevan lakiesityksen puutteet on korjattava. Olen tyytyväinen siitä, että uudistuksen myötä otetaan huomioon uusin tutkimustieto eläinten tarpeista ja hyvinvoinnin vaatimuksista.

Valtakunnallisena löytöeläinpäivänä lauantaina 2.3 klo 12.30-13.30 olen mukana Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen HESY:n avoimissa ovissa (Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki). Tervetuloa tutustumaan HESY:n tekemään tärkeään työhön sekä löytöeläimiin.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

Eduskunnan eläinsuojeluryhmän ja Hesyn jäsen

Tupakan vaarat eivät pääty savukkeen tumppaamiseen. Tupakan tumpit aiheuttavat luontoon joutuessaan monia haittoja niin ihmisille kuin luonnollisille. Luontoon heitetyt tumpit eivät maadu, sillä ne on tehty selluloosa-asetaatista. Selluloosa-asetaatti on muovia, jonka hajoaminenkin kestää vuosia. Tumppien sisältämät myrkyt kulkeutuvat mikromuovihiukkasten mukana vesistöihin ja maaperään ja lopulta ravintoketjussa eläimiin ja ihmisiin.

WHO:n viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan tupakan tumppiosaan voi imeytyä tupakasta peräti 7000 erilaista kemikaalia, joista osa on suoraan ympäristölle vaarallisia, kuten raskasmetalli, nikotiini, lyijy ja arsenikki. Tunnettuja karsinogeenejä eli syöpävaarallisia aineita tupakassa on 50.

Jopa kolme neljästä tupakoijasta heittää tumpin maahan. Suomessa ympäristöön päätyy noin neljä miljardia tumppia vuosittain ja siitä muodostuu jopa 680 000 kiloa vaarallista jätettä. Rannikoiden ja kaupunkialueiden roskista jopa 30-40 % on tupakantumppeja. Tässä määrässä ei ole huomioitu muita tupakkajätteitä, kuten tupakkapakkauksia.

Tumpit ovat esimerkiksi päiväkotien pihalle jätettynä suureksi vaaraksi pienille lapsille. Tupakointi onkin monin tavoin terveys- ja ympäristöriski, jonka kitkemiseen tarvitaan nykyistä tiukempia keinoja. 

Suomen on tehtävä vaikuttavampia toimia savuttoman Suomen saavuttamiseksi. Kenenkään ei tulisi tahtomattaan joutua altistumaan tupakan savulle ja sen myötä myrkyllisille aineille. Savuttomien ympäristöjen lisääminen on siksi perusteltua. Tupakointikieltoja tulisi laajentaa erityisesti alaikäisten käytössä oleviin ulkotiloihin, kuten leikkipuistoihin, uimarannoille ja niiden läheisyyteen, sekä esimerkiksi joukkoliikennepysäkeille ja asemalaitureille. Lasten ja nuorten suojaaminen tupakan haitoilta kaupunkiympäristössä ja julkisessa tilassa on meidän aikuisten tehtävä. 

Pidän yhtälailla kohtuullisena, että ihmiset saisivat asua omassa kodissaan ilman muista asunnoista tulevaa tupakansavua. Parveketupakointi altistaa monia tahtomattaan tupakansavulle. Asunto-osakeyhtiölakia on muutettava siltä osin, että enemmistöpäätöksellä voidaan päättää tupakointikiellosta parvekkeilla tai asukkaiden hallinnassa olevissa sisätiloissa. Kun on kyse ihmisten kodeista, tarvitsemme kestävät ratkaisut.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan tupakointi aiheuttaa joka vuosi noin 700 työkyvyttömyyseläkejaksoa ja noin 340 000 vuodeosastohoitopäivää. Tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuolee vuosittain noin 4300-4500 suomalaista. Viisain tapa hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousua on lisätä ennaltaehkäisevien toimien vaikuttavuutta. Parhaassa sote-mallissa suurimmat investoinnit ja painavimmat toimet suunnataan terveydenedistämiseen. 

Tupakka on merkittävä sairauksien aiheuttaja. Tupakoinnista sairastuminen on tietysti aina inhimillinen tragedia, mutta tupakoinnin taakka on raskas myös yhteiskunnalle. Tupakoinnin lopettamisen tukea, sekä tietoa tupakoinnin haitoista on edelleen lisättävä. Terveydenhuollon toimijat perus- ja erityispalveluissa on saatava vahvasti mukaan tupakasta vieroituksen hoitopolkuun. Myös työpaikoilla ja työterveyshuollossa on paljon käyttämätöntä voimavaraa savuttomuuden tukemisessa. Samoin nuorten kanssa tehtävässä työssä urheilusta muuhun nuorisotyöhön on huomioitava kannustus päihteettömään elämäntapaan.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti